52000PC0732

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön ("merentakaiset") (komission esittämä)

Sisällys

ENSIMMÄINEN OSA: YLEISET SÄÄNNÖKSET MMA:IDEN ASSOSIAATIOSTA EY:ÖÖN

1 luku: Suuntaviivat

1 artikla Tavoitteet ja periaatteet

2 artikla Keskeiset näkökohdat

3 artikla Vähiten kehittyneet MMA:t

2 luku: Institutionaalinen rakenne: Kolmenvälinen kumppanuus ja kahdenvälinen hallinnointi

4 artikla Kolmenvälinen kumppanuus

5 artikla AKT-EY-parlamentaarinen yleiskokous

6 artikla Kahdenvälinen hallinnointi

3 luku: Toimijat

7 artikla Periaatteet

8 artikla Eri toimijat

9 artikla Toimijoiden tehtävät

TOINEN OSA: MMA-EY-YHTEISTYÖN ALAT

10 artikla Alat

11 artikla Tuotantoalat

12 artikla Kaupan kehitys

13 artikla Palvelujen kauppa

14 artikla Kauppaan liittyvät alat

15 artikla Sosiaalialat

16 artikla Alueellinen yhteistyö ja yhdentyminen

17 artikla Kulttuurinen ja sosiaalinen yhteistyö

KOLMAS OSA: MMA-EY-YHTEISTYÖN VÄLINEET

I osasto: Kehitysrahoitusyhteistyö

1 luku: Yleiset säännökset

18 artikla Tavoitteet

19 artikla Periaatteet

20 artikla Suuntaviivat

21 artikla Soveltamisala

22 artikla Rahoituskelpoisuus

23 artikla Ohjelmasuunnittelu ja täytäntöönpano

24 artikla EKR-MMA-komitea

2 luku: MMA:ille myönnetyt varat

25 artikla Rahoitustuki

3 luku: Yksityisen sektorin investointien tukeminen

26 artikla Investointien edistäminen

27 artikla Investointituki ja investointien rahoittaminen

4 luku: Vientitulojen vaihtelujen perusteella myönnettävä lisätuki

28 artikla Lisätuki

5 luku: Tuki muille yhteistyöosapuolille

29 artikla Tavoitteet ja rahoitus

6 luku: Humanitaarinen apu ja hätäapu

30 artikla Tavoitteet ja keinot

7 luku: Täytäntöönpanomenettelyt

31 artikla Tekninen apu

32 artikla Varainhoidon valvonta

8 luku: Aikaisempien EKR:jen siirto yhdeksänteen EKR:oon

33 artikla Aikaisempien EKR:jen toimeenpano ja siirtymävaihe

II osasto: Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö

34 artikla Tavoite

1 luku: Tuotteiden kauppajärjestelmä

35 artikla Alkuperätuotteiden vapaa pääsy

36 artikla Yksittäisellä MMA:lla vapaassa liikkeessä olevien ei-alkuperätuotteiden uudelleenlastaus

37 artikla Määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet; kiellot

38 artikla Vaaralliset ja vaarattomat jätteet sekä radioaktiiviset jätteet

39 artikla MMA:iden toteuttamat toimenpiteet

40 artikla Valvontalauseke

41 artikla Suojatoimenpiteet

2 luku: Palvelujen kauppa

42 artikla Tavoite

43 artikla Sijoittautumisen ja palvelujen tarjoamisen yleisperiaatteet

44 artikla Myöhemmät muutokset

45 artikla Meriliikenne

3 luku: Kauppaan liittyvät alat

46 artikla Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

47 artikla Kilpailupolitiikka

48 artikla Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja

49 artikla Standardointi ja sertifiointi

50 artikla Kauppa ja ympäristö

51 artikla Kauppa ja työehdot

52 artikla Kuluttajapolitiikka ja kuluttajien terveyden suojelu

4 luku: Raha- ja verotuskysymykset

53 artikla Verotusta koskeva poikkeuslauseke

54 artikla EY:n rahoittamien sopimusten verotusjärjestelmä ja tullimenettely

55 artikla Talletusten verotus

NELJÄS OSA: HENKILÖIHIN SOVELLETTAVA JÄRJESTELMÄ

56 artikla Ammattipätevyys

57 artikla Ammatillinen koulutus

58 artikla MMA:ille avoimet ohjelmat

59 artikla Eurotiedonvälityskeskukset (EICC)

60 artikla Unionin kansalaisuus

VIIDES OSA: LOPPUSÄÄNNÖKSET

61 artikla Aseman muuttuminen

62 artikla Uudelleentarkastelu

63 artikla Voimaantulo

64 artikla Julkaiseminen

Liitteet

Liite I A // Luettelo MMA:ista

Liite I B // Luettelo vähiten kehittyneistä MMA:ista

Liite II A // Yhteisön rahoitustuki: jakautuminen eri välineiden kesken

Liite II B // Yhteisön rahoitustuki: Euroopan investointipankin (EIP) omista varoista myönnettävät lainat

Liite II C // Yhteisön rahoitustuki: EIP:n hallinnoima investointijärjestely

Liite II D // Yhteisön rahoitustuki: Vientitulojen vaihteluiden perusteella myönnettävä lisätuki

Liite II E // Yhteisön rahoitustuki: Kehitysmaille talousarviosta myönnettävä apu

Liite II F // Yhteisön rahoitustuki: MMA:ille avoinna olevat yhteisön ohjelmat

Liite III // Käsitteen "alkuperätuotteet" määrittelystä ja hallinnollisen yhteistyön menetelmistä

LIITTEESSÄ III oleva liite 1 // Alkuhuomautukset LIITTEESSÄ III olevaan liitteeseen 2 sisältyvään luetteloon

LIITTEESSÄ III oleva liite 2 // Luettelo ei-alkuperäaineksiin sovellettavista valmistus- tai käsittelytoimista, jotka on tehtävä, jotta valmistettu tuote voi saada alkuperäaseman

LIITTEESSÄ III oleva liite 3 // EUR.1-tavaratodistuslomake

LIITTEESSÄ III oleva liite 4 // Kauppalaskuilmoitus

LIITTEESSÄ III oleva liite 5A // Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohtelualkuperäasema

LIITTEESSÄ III oleva liite 5B // Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla ei ole etuuskohtelualkuperäasemaa

LIITTEESSÄ III oleva LIITE 6 // Tiedotustodistus

LIITTEESSÄ III oleva liite 7 // Poikkeushakemuslomake

Liite IV // MMA:illa vapaassa liikkeessä olevien MMA:iden ei-alkuperätuotteiden tuontia yhteisöön koskevat edellytykset ja hallinnollisen yhteistyön menetelmät

LIITTEESSÄ IV oleva liite 1 // EXP.1-uudelleenlastaustodistuslomake

Liite V // Vaarallisten ja radioaktiivisten jätteiden kuljetus

Liite VI // Eurotiedonvälityskeskukset (EICC)

PERUSTELUT

MERENTAKAISET MAAT JA ALUEET (MMA) 2000-LUVULLA

Ehdotus neuvoston päätökseksi ("merentakaiset")

1. Taustaa

Merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 25 päivänä heinäkuuta 1991 tehtyä neuvoston päätöstä 91/482/ETY [1], sellaisena kuin se on muutettuna 24 päivänä marraskuuta 1997 tehdyllä päätöksellä 97/803/EY [2], ja jonka voimassaoloa on jatkettu 25 päivänä helmikuuta 2000 tehdyllä päätöksellä 2000/169/EY [3], sovelletaan 28 päivään helmikuuta 2001.

[1] EYVL L 263, 19.9.1991, s. 1.

[2] EYVL L 329, 29.11.1997, s. 50.

[3] EYVL L 55, 29.2.2000, s. 67.

Liitteenä olevalla päätösehdotuksella on tarkoitus korvata edellinen päätös 1 päivästä maaliskuuta 2001.

Tätä tarkoitusta varten laajat suuntaviivat on luonnosteltu Amsterdamin sopimuksen päätösasiakirjaan liitetyssä merentakaisista maista ja alueista annetussa julistuksessa nro 36. Konferenssi on tämän vuoksi liittänyt päätösasiakirjaan "julistuksen merentakaisista maista ja alueista". Hallitustenvälinen konferenssi esittää siinä katsauksen yhteisön ja MMA:iden kehitykseen vuodesta 1957 ja "kehottaa neuvostoa helmikuuhun 2000 mennessä tarkastelemaan uudelleen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 136 artiklan määräysten mukaisesti [MMA:iden] assosiointijärjestelmää ottaen huomioon seuraavat neljä tavoitetta:

-edistää tehokkaammin merentakaisten maiden ja alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä,

-kehittää merentakaisten maiden ja alueiden ja Euroopan unionin välisiä taloudellisia suhteita,

-ottaa paremmin huomioon kunkin merentakaisen maan ja alueen moninaisuus ja omaleimaisuus, myös sijoittumisvapauden osalta,

-varmistaa, että rahoitusvälineen tehokkuutta parannetaan".

Ehdotus perustuu ennen kaikkea kyseisen julistuksen ohella seuraaviin asiakirjoihin ja toimiin:

-kehitysyhteistyövaliokunnan valiokunta-aloitteisen mietinnön perusteella 11 päivänä helmikuuta 1999 yksimielisesti annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma,

-20 päivänä toukokuuta 1999 annettu komission tiedonanto KOM(1999) 163 lopullinen Mietintö Euroopan yhteisöön assosioituneiden merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) asemasta ja suuntaviivat: MMA:t 2000-luvulla, jossa komissio kuvailee MMA:ita ja niiden asemaa yhteisön oikeuden kannalta, herättää merkittävää keskustelua MMA:iden assosiaatiosta EY:öön ja hahmottelee suuntaviivoja vuodelle 2000,

-niiden neljän jäsenvaltion kuulemiset, joiden alaisuuteen 20 MMA:tta kuuluvat,

-erityisesti Brysselissä 29 ja 30 päivänä huhtikuuta 1999 osana komission, jäsenvaltioiden ja MMA:iden yhteistyökumppanuutta järjestetty suuri kuulemistilaisuus, johon osallistuivat 20 MMA:een korkeimmat viranomaiset.

2. Esitystapa

Ehdotuksessa ilmaistut ajatukset ja sen kielellinen muoto perustuvat EY-Etelä-Afrikka-sopimukseen ja AKT-valtioiden kanssa tehtyyn Cotonoun sopimukseen.

Ehdotuksen tekstiä on tiivistetty Cotonoun sopimuksen mukaisesti (67 artiklaa verrattuna edeltävän neuvoston päätöksen 242 artiklaan), ja useita selityksiä on siirretty liitteisiin.

3. Päätöksen rakenne

Säädöksen rakenne on yksinkertainen, ja se jakautuu viiteen osaan:

I. Ensimmäinen osa: Yleiset säännökset

Perustamissopimuksen neljännen osan (182-187 artikla) periaatteet ja tavoitteet palautetaan mieliin, minkä jälkeen korostetaan MMA:iden moninaisuutta ja erityisesti vähiten kehittyneitä MMA:ita.

Myös MMA:ille erittäin tärkeät kolmenvälisen yhteistyön instituutiot palautetaan mieliin.

II. Toinen osa: Yhteistyön alat

Yhteistyön uusi osa-alue (Lomén yleissopimuksen jälkeinen sopimus) eli kehitysrahoitusyhteistyö kattaa myös palvelujen kaupan ja kauppaan liittyvät alat, jotta MMA:ita voidaan auttaa sopeutumaan maailmantalouden muutoksiin.

III. Kolmas osa: Yhteistyön välineet

A. - I osasto: Kehitysrahoitusyhteistyö

Kokonaismäärät on vahvistettu samalla, kun vahvistetaan AKT-valtioille yhdeksättä EKR:a koskevalla sisäisellä sopimuksella EKR:sta myönnettävät varat.

Varoja on neljää eri lajia:

-ohjelmoitava tuki (MMA:ille ja alueelliseen yhteistyöhön),

-investointijärjestely (Cotonou),

-vientitulojen vaihtelun perusteella myönnettävä lisätuki, hätäapu, pakolaisapu, lisäavustukset parhaiten suoriutuville MMA:ille (Cotonou), ja

-EIP:n omista varoista myönnettävät lainat.

Lisäksi mainitaan selvästi talousarvioon perustuva viides tukilaji: tukikelpoisuus kehitysmaille varatuista budjettikohdista yleisten sääntöjen mukaisesti rahoitettavaan tukeen (muun muassa hätäapu, aids jne.).

Euroopan parlamentti (11.2.1999) ja MMA:t jäsenvaltioidensa tukemina (30.4.1999) ovat toivoneet, että

-talousarvioon perustetaan erityinen MMA:iden rahasto ja

-tukia hallinnoidaan EAKR:n tavoin.

Vuosien 2000-2006 rahoitusnäkymät on jo vahvistettu, ja näin ollen erityisen MMA:iden rahaston toiminta voisi alkaa vasta vuonna 2007.

Ohjelmoitavan tuen (yhdeksäs EKR) täytäntöönpanossa on puolestaan jo ehdotettu käytettäväksi EAKR:n menettelyä, mikä on merkittävä muutos.

1. Muutos on pääasiassa seurausta yhteistyökumppanuutta koskevassa huhtikuun 1999 kokouksessa tehdyistä erittäin kriittisistä huomioista, jotka koskivat edeltävien assosiaatiopäätösten täytäntöönpanoa. EAKR:n menettelyjen perusteella laaditun toimintamallin mukaisesti on tarkoitus vahvistaa erityisiä toimenpiteitä "merentakaiset"-päätöksen täytäntöönpanemiseksi. Kyseisten toimenpiteiden perustavoitteet määritellään tässä ehdotuksessa. Näissä täytäntöönpanotoimenpiteissä on erityisesti huomioitava komission ulkosuhteiden yksiköissä parhaillaan käynnissä olevat uudelleenjärjestelyt.

Tämä lähestymistapa perustuu kumppanuuden, täydentävyyden ja toissijaisuuden periaatteisiin:

-lähestymistapa toteutetaan MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten asettamien kehitystavoitteiden, -strategioiden ja -painopisteiden perusteella, ja

-lähestymistapa on joustava ja mukautettu kunkin MMA:iden tilanteeseen.

MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset laativat yhtenäisen ohjelma-asiakirjan (ohjelma-asiakirja) ja toimittavat sen komissiolle. MMA:ita käsittelevä EKR:n tilapäinen komitea hyväksyy ohjelma-asiakirjan rahoituspäätöksellä kuulemisvaiheiden jälkeen.

Asianomainen MMA on vastuussa täytäntöönpanosta: täytäntöönpanosäännöksiä koskevat yleiset säännöt vahvistaa komissio, ja ne liitetään kuhunkin yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan.

Yhteisön tukitoimien tehokkuuden arvioimiseksi suoritetaan ennakko-, väli- ja jälkitarkastuksia ja -arviointeja. Asianomainen MMA on ensisijaisessa vastuussa tukitoimen varainhoidon valvonnasta, mutta komissiolla on käytettävissään pakkokeinoja, jos asianomaisen MMA:een toiminnassa ilmenee puutteita.

2. Ehdotetun metodologisen lähestymistavan myötä otetaan käyttöön kaksi uutta toimintamallia:

-takaisinmaksettava tuki, niin sanottu investointijärjestely, kaupallisesti elinvoimaisten yritysten tukemiseksi pääasiassa yksityisellä sektorilla tai sellaisten julkisen sektorin yritysten tukemiseksi, jotka edistävät yksityisen sektorin kehittymistä, ja

-vientitulojen vaihtelujen perusteella myönnettävä lisätuki: tuki käynnistetään, kun tietyt edellytykset täyttyvät.

B. - II osasto: Taloudellinen ja kaupallinen yhteistyö

Tuotteiden kauppa, palvelujen kauppa, kauppaan liittyvät alat

1. Tuotteiden osalta on ehdotettu pääasiassa seuraavaa:

a) Kuten jo vuodesta 1991 on tehty, MMA:iden alkuperätuotteille ehdotetaan täysin vapaata pääsyä EY:n markkinoille (toisin kuin AKT-valtioiden tuotteille), sanotun kuitenkaan rajoittamatta YMP:n kahta erityisen arkaa alaa (riisi- ja sokeriala) koskevien erityissäännösten soveltamista.

Tätä ei ole ehdotettu missään muissa yhteisön sopimuksissa. Tästä syystä AKT-valtioista ja MMA:ista peräisin olevien tuotteiden alkuperäkumulaatio, joka koskee kahta eri markkinoille pääsyn järjestelmää, on merkittävä, sillä se on johtanut siihen, että AKT-valtioiden tuotteita viedään MMA:iden kautta. Kumulaation rajoittamisen periaatetta, josta neuvosto pitkällisten neuvottelujen jälkeen päätti vuoden 1997 lopulla ja joka koski kahta arkaa tuotetta (riisiä ja sokeria), noudatetaan siis edelleen. Lisäksi ehdotettiin vähiten kehittyneille MMA:ille varattavaksi kiintiö riisin rajoitetusta määrästä (160 000 tonnia) ja avattavaksi voille tariffikiintiö.

Näissä muutoksissa otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksen 91/482/ETY tekemisen jälkeen saadut kokemukset. On osoittautunut vaikeaksi saavuttaa tasapaino MMA:iden tuotteiden vapaata pääsyä yhteisön markkinoille koskevan periaatteen ja yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden välillä. Komission ja neuvoston on täytynyt tietyissä tapauksissa toteuttaa suojatoimenpiteitä, mikä on osaltaan johtanut suureen määrään yhteisöjen tuomioistuimen tai ensimmäisen asteen tuomioistuimen käsiteltäviksi annettuja kanteita (tähän mennessä yli 30 asiaa).

Komissio arvioi, että tähän ongelmaan voitaisiin löytää pitkän aikavälin ratkaisu soveltamalla markkinoille pääsyn myöntämisessä tiettyjä etukäteen määriteltyjä edellytyksiä sen sijaan, että säilytettäisiin ensisijaisesti täysin vapaa järjestelmä, mutta johon liittyisi poikkeuksellisten suojatoimenpiteiden sisältämät riskit. Tällainen lähestymistapa varmistaisi toimijoille markkinoille pääsyn edellytysten vakauden ja ennakoitavuuden.

Tällä hetkellä MMA:t voivat säilyttää tullinsa (syrjimättömät tullit ja suosituimmuuskohtelulauseke, jotka eivät kuitenkaan koske muita kehitysmaita). Tämä tilanne saattaisi edellyttää yhteistä pohtimista neuvoteltaessa Cotonoun sopimuksessa tarkoitettujen alueellisten vapaakauppasopimusten tekemisestä erityisesti, kun on kyse MMA:iden ja yhteisön tiettyjen syrjäisimpien alueiden välisistä suhteista.

b) Lukuun ottamatta vuonna 1997 päätettyjä kumulaation rajoituksia, alkuperäsääntöjä ei ole muutettu vuoden 1985 jälkeen. Essenissä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston jälkeen etuuskohtelun myöntäviä alkuperäsääntöjä on yhdenmukaistettu yksinkertaistamalla niiden ulkoasua ja nykyaikaistettu tekniikan kehittyessä.

Muutamissa tapauksissa ehdotettuihin muutoksiin sisältyy uusia järjestelyjä (kauppalaskuilmoitukset alkuperäselvityksinä), samoin kuin joitakin lisäyksiä (riittämätön valmistus), joilla tuetaan paikallista kehitystä tosiasiassa edistäviä toimijoita.

Tämän vuoksi riittämätön valmistus ei anna tavaralle MMA:n alkuperäasemaa eikä sitä huomioida kumulaatiossa. Riittämätöntä valmistusta koskevaa luetteloa ajantasaistetaan ja täydennetään ottamalla huomioon paikallisen kehityksen ja alkuperäsääntöjen yhdenmukaistamisen tavoitteet.

On ehdotettu, että alkuperäsääntöjen teknistä ajantasaistamista koskeva menettely mukautetaan tullikoodeksissa säädettyyn muita tullietuusmenettelyjä koskevaan menettelyyn.

c) Lisäksi on ehdotettu MMA:illa vapaassa liikkeessä olevien ei-alkuperätuotteiden vapaata pääsyä EY:n markkinoille sen jälkeen, kun EY:n tullit on kannettu paikalla (tämä tunnetaan vuodesta 1991 lähtien nimellä uudelleenlastaus).

Tämä kehitysyhteistyön muoto luotiin vuonna 1991, ja se koskee vain MMA:ita. Siinä tuetaan MMA:iden talousarvioita varojen siirrolla (puuttuvat varat otetaan EY:n talousarviosta). Tiettyjen MMA:iden epäillään kuitenkin palauttaneen tietyn osan tulleista toimijoille tai myöntäneen näille kuljetustukia korvauksena syrjäisestä sijainnistaan EY:n markkinoihin nähden. Tästä syystä ehdotukseen on lisätty lauseke valtiontuen kaltaisesta tuesta: komissio voi komitean lausunnon perusteella poikkeuksellisesti sallia MMA:iden ottaa käyttöön valtion- tai MMA:n omia tukia.

2. Sen lisäksi, mitä palvelujen kaupasta sanotaan kehitysrahoitusyhteistyön yhteydessä, tärkeintä on sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamista koskeva järjestely, jonka mukaan

-yhteisön on sovellettava kaikkiin MMA:isiin syrjimättömyyden periaatetta,

-MMA:iden on sovellettava kaikkiin jäsenvaltioihin syrjimättömyyden periaatetta, ja

-MMA:t voivat myöntää suosituimmuuskohtelun asukkailleen. Komission ennakkosuostumusta koskeva lauseke poistetaan: tämä periaate, jota toivottiin paljon, on seurausta MMA:ille myönnetystä luvasta säilyttää EY:n tuotteiden tullit.

Kuten aiemminkin, yhteisön on sovellettava MMA:iden yhtiöihin, kansalaisiin ja yrityksiin syrjimättömyyden periaatetta omilla markkinoillaan. Tällainen niin sanottu kansallinen kohtelu myönnetään niille vain palvelukaupan yleissopimuksessa (GATS-sopimus) tehtyjen sitoumusten yhteydessä sen välttämiseksi, että yhteisön olisi ulotettava tämä erittäin edullinen tullikohtelu koskemaan kaikkia aloja ja kaikkia WTO:n jäseniä. Jotta osana GATS-sopimusta sitoumuksia tehneet MMA:t välttävät lisäksi saman ongelman, ehdotuksessa ilmaistaan selvästi, että EY:n yhtiöiden, kansalaisten ja yritysten syrjimätön kohtelu MMA:iden markkinoilla ei rajoita GATS-sopimuksen yhteydessä mahdollisesti tehtävien sitoumusten soveltamista.

Kyseiset uudet viittaukset GATS-sopimukseen palvelujen kaupan alalla tekisivät päätöksestä yhteensopivan WTO:n sääntöjen kanssa. Viittaukset poikkeavat tosin hieman perustamissopimuksessa (183 artiklan 5 kohta) tarkoitetusta syrjimättömyyden periaatteesta. Perustamissopimuksen kyseisen artiklan mukaisesti periaatetta sovelletaan kuitenkin vain, jollei neuvoston erityissäännöksistä muuta johdu. Neuvosto on kuitenkin jo hyväksynyt poikkeukset syrjimättömyyden periaatteesta MMA:iden hyväksi, ja sallii niiden siten suosia omia asukkaitaan (katso kolmas luetelmakohta edellä).

Tuotteiden kaupan alalla perustamissopimuksessa määrätään tullien poistamisesta MMA:iden ja EY:n kauppasuhteissa mutta sallitaan samalla MMA:iden kantaa tulleja, jotka ovat tarpeen niiden kehityksen ja teollistumisen kannalta taikka jotka ovat luonteeltaan fiskaalisia ja joiden tarkoituksena on tuottaa tuloa niiden talousarvioon.

Assosiaation yhteensopivuus WTO:n sääntöjen kanssa on erityisen kiinnostavaa sikäli, että yhteisö vakuuttaa yhteisvastuuta MMA:ita kohtaan ja pitää samalla tärkeänä WTO:ssa tehtyjä sitoumuksia. Kysymystä on siis tarkasteltava kahdesta näkökohdasta.

Vaikka MMA:t voivat luopua perustamissopimuksen sallimasta tullien kannosta, tässä ehdotuksessa ei ole suotavaa ottaa äkkinäisesti käyttöön vastavuoroisuutta. Poliittisesti tai jopa oikeudellisesti (ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot) MMA:t voivat vedota vähintään samaan suosituimmuuskohteluun, jota sovelletaan AKT-valtioihin. Kun otetaan lisäksi huomioon, että MMA:t ovat kaikki huono-osaisia pikkusaaria, on sopivaa odottaa, kunnes Cotonoun sopimuksen valmisteluvaihe on päättynyt ennen kuin tarkastellaan MMA:iden ja EY:n kauppasuhteiden vastavuoroisuutta.

Uudelleentarkastelussa on otettava huomioon EY:n ja AKT-valtioiden kauppajärjestelmän kehitys. AKT-valtioiden ja EY:n välistä talouskumppanuutta koskevissa tulevissa sopimuksissa joidenkin MMA:iden (ei kuitenkaan kaikkien) sisällyttäminen sopimuksiin voi olla mahdollista, jolloin päätöksen uudelleentarkastelu voi olla tarpeen.

IV. Neljäs osa: Henkilöiden oikeus

Kyseessä ovat MMA:ille ominaiset seikat, jotka perustuvat eri oikeustapauksiin tai niin sanottuihin sisäisiin aloihin, joihin MMA:iden kansalaiset ovat voineet osallistua jo vuodesta 1991: näitä ovat muun muassa tietyt yhteisön ohjelmat (kuten Erasmus ja Sokrates), eurotiedonvälityskeskukset, unionin kansalaisuus niille MMA:iden kansalaisille, joilla on tietyn jäsenvaltion täysi kansalaisuus, jne.

V. Viides osa: Loppusäännökset

Ottaen huomioon assosiaatiojärjestelmän vuodesta 2006 alkaen edellyttämät merkittävät muutokset, koska siirrytään talousarviosta tulevaan rahoitukseen ja koska suunnilleen samanaikaisesti käytäneen neuvotteluja EY-AKT-vapaakauppasopimuksista, ehdotetaan, että päätöksen voimassaoloajan päättymisajankohdaksi vahvistetaan 31 päivä joulukuuta 2007, jolloin yhdeksännen EKR:n voimassaolo päättyy.

Lisäksi tarkastelulauseke on lisätty siitä sopimiseksi ennakolta, että kauppaa ja palveluja koskevat säännöt on asteittain mukautettava WTO:n sääntöihin (ks. kolmas osa edellä).

Näistä syistä komissio pyytää neuvostoa hyväksymään liitteenä olevan ehdotuksen.

Ehdotus:

NEUVOSTON PÄÄTÖS,

tehty [...],

merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön ("merentakaiset")

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä 'perustamissopimus', ja erityisesti sen 187 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [4],

[4] ...

sekä katsoo seuraavaa:

(1) (1) Merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä 'MMA', assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 25 päivänä heinäkuuta 1991 tehtyä neuvoston päätöstä 91/482/ETY [5], sellaisena kuin se on muutettuna 24 päivänä marraskuuta 1997 tehdyllä neuvoston päätöksellä 97/803/EY, ja jonka voimassaoloa on jatkettu 25 päivänä helmikuuta 2000 tehdyllä päätöksellä 2000/169/EY [6] sovelletaan 28 päivään helmikuuta 2001. Päätöksen 240 artiklan 4 kohdassa säädetään, että neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission ehdotuksesta perustamissopimuksen 182-186 artiklassa tarkoitettujen periaatteiden myöhempää soveltamista varten tarvittavat säännökset.

[5] EYVL L 263, 19.9.1991, s. 1.

[6] EYVL L 55, 29.2.2000, s. 67.

(2) (2) MMA:ita koskevassa julistuksessa nro 36, joka on Amsterdamin konferenssin päätösasiakirjan liitteenä, neuvostoa kehotetaan tarkastelemaan uudelleen perustamissopimuksen 187 artiklan perusteella MMA:iden assosiaatiojärjestelmää ottaen huomioon seuraavat neljä tavoitetta:

-edistää tehokkaammin MMA:iden taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä,

-kehittää MMA:iden ja Euroopan unionin välisiä taloussuhteita,

-ottaa paremmin huomioon kunkin MMA:n moninaisuus ja omaleimaisuus, myös sijoittumisvapauden osalta, ja

-parantaa rahoitusvälineen tehokkuutta.

(3) (3) Euroopan parlamentti antoi 11 päivänä helmikuuta 1999 päätöslauselman MMA:iden, AKT-maiden ja Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden välisistä suhteista [7] kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön [8] perusteella.

[7] EP 276.723.

[8] EP 228.210, 1.12.1998.

(4) (4) Komission 20 päivänä toukokuuta 1999 antamassa tiedonannossa Mietintö Euroopan yhteisöön assosioituneiden merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) asemasta ja suuntaviivat: MMA:t 2000-luvulla [9] analysoitiin MMA:iden EY:öön assosiaation erityispiirteitä ja kehitystä vuodesta 1957, palautettiin mieliin assosiaation perusperiaatteet ja nykytilanne sekä hahmoteltiin assosiaation tulevia suuntaviivoja 1 päivänä maaliskuuta 2000 alkavalle kaudelle.

[9] KOM(1999) 163 lopullinen, 20.5.1999, niteet I ja II.

(5) (5) Neuvoston päätöksen 91/482/ETY 10 artiklan mukaisesti MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ilmoittivat komissiolle niistä muutoksista tai täydennyksistä, joita ne toivoivat tulevaisuudessa tehtävän, 29 ja 30 päivänä huhtikuuta 1999 pidetyssä kumppanuuskokouksessa, johon osallistuivat komissio, ne neljä jäsenvaltiota, joiden alaisuuteen MMA:t kuuluvat, ja asianomaiset 20 MMA:tta.

(6) (6) Perustamissopimuksen 182 artiklan toisessa kohdassa esitetään MMA:iden yhteisöön assosiaation kaksi tavoitetta, jotka ovat "edistää maiden ja alueiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä" ja "vahvistaa läheiset taloudelliset suhteet niiden ja koko yhteisön välille".

(7) (7) Perustamissopimuksen 182 artiklan kolmannessa kohdassa lisätään, että "assosioinnin tarkoituksena on ensisijaisesti edistää näiden maiden ja alueiden väestön etuja ja vaurautta, jotta ne voivat saavuttaa sen taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kehityksen, johon ne pyrkivät".

(8) (8) Lisäksi perustamissopimuksen 183 artiklassa luetellaan assosiaation tavoitteet, jotka liittyvät pääasiassa keskinäiseen kaupankäyntiin, MMA:iden kehitystä edistävään jäsenvaltioiden rahoitustukeen ja henkilöiden oikeuksiin.

(9) (9) MMA:t eivät ole yhteisön ulkopuolisia maita mutta eivät myöskään kuulu sisämarkkinoiden piiriin, ja kaupallisesti niiden on noudatettava yhteisön ulkopuolisille maille asetettuja velvoitteita erityisesti alkuperäsääntöjen, terveyden ja kasvinsuojelun sekä suojatoimenpiteiden osalta, kuten Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut.

(10) (10) Kun neuvosto vahvistaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 187 artiklan mukaisesti, sen tehtävänä on yleisesti ottaa huomioon samalla kertaa perustamissopimuksen neljännessä osassa olevat periaatteet ja yhteisön lainsäädännön muut periaatteet [10]. Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon päätöksen 91/482/ETY mukaisen kauppajärjestelmän soveltamisesta saadut kokemukset.

[10] Tuomioistuimen 8.2.2000 asiassa C-17/98 antaman tuomion perusteluosan 38 kohta.

(11) (11) Tämä järjestelmä, jossa määrätään samanaikaisesti MMA:iden alkuperätuotteiden vapaasta tullittomasta pääsystä ja alkuperäsäännöistä, jotka mahdollistavat kumulaation sellaisten AKT-valtioiden alkuperätuotteiden kanssa, joihin sovelletaan eri järjestelmää, ja yhteisön alkuperätuotteiden kanssa, häiritsee tai uhkaa häiritä vakavasti yhteisen maatalouspolitiikan tiettyjen yhteisten markkinajärjestelyjen, erityisesti riisi- ja sokerialan yhteisten markkinajärjestelyjen, toimintaa. Näiden häiriöiden vuoksi komissio ja neuvosto ovat joutuneet useita kertoja toteuttamaan suojatoimenpiteitä.

(12) (12) Riisialalla päätöksen [11] voimassaolon puolivälin tarkastelun yhteydessä käyttöön otetuilla muutoksilla, joilla rajoitetaan mahdollisuutta soveltaa alkuperäkumulaatiota, on voitu säilyttää MMA:iden tuotteiden pääsy yhteisön markkinoille turvaten kuitenkin markkinoiden tasapaino.

[11] Neuvoston päätös 97/803/EY, EYVL L 329, 29.11.1997, s. 50.

(13) (13) Sitä vastoin sokerialalla MMA:iden harjoittama AKT-valtioista tai yhteisöstä peräisin olevasta sokerista valmistetun sokerin vienti on synnyttänyt yhteisön markkinoilla erittäin paljon ylitarjontaa, mistä syystä yhteisön tuottajien kiintiöitä on täytynyt pienentää huomattavasti, mikä puolestaan on vähentänyt niiden taattuja tuloja merkittävästi.

(14) (14) Markkinoiden ylitarjonnan vuoksi jokainen tuotu lisämäärä aiheuttaa markkinoilla häiriöitä, joiden vaikutukset kohdistuvat tuottajiin ja yhteisön talousarvioon. Lisäksi ei ole mahdollista ennakoida, milloin tämä tilanne voidaan korjata ja ylimääräinen tuonti voi tapahtua ilman häiriön vaaraa.

(15) (15) Toisaalta tämä vienti, jonka arvonlisä on alhainen, koska tuotteiden valmistustoiminnot ovat vähäisiä, mutta jotka kuitenkin riittävät tällä hetkellä antamaan niille MMA:iden alkuperätuotteen aseman sokerialalla, voi vain vähäisessä määrin edistää näiden alueiden kehitystä, ja tämän kehityksen merkitys on selvästi vähäisempää siihen verrattuna, millaisia häiriöitä kyseinen vienti aiheuttaa asianomaisille yhteisön aloille.

(16) (16) Näistä syistä on tarpeen hyväksyä alkuperäsäännöt, joissa sokerin AKT/MMA/EY-alkuperäkumulaatio ei ole mahdollinen.

(17) (17) Lisäksi on aiheellista säätää, että sellaisia yhteisön tuotteita, joille on myönnetty taloudellisia etuja niiden yhteisön ulkopuolelle suuntautuvan viennin tukemiseksi, ei saa jälleentuoda yhteisöön kumulaatiomenettelyä sovellettaessa.

(18) (18) On myös aiheellista ajantasaistaa MMA:iden alkuperäsäännöt, jotta voidaan ottaa huomioon komission vahvistamien sääntöjen, joissa otetaan huomioon toimijoiden ja asianomaisten hallintojen edut, tekninen kehitys ja yhdenmukaistamiskäytäntö. Samassa tarkoituksessa on tarpeen yksinkertaistaa menettelyä, jotta näihin sääntöihin voidaan tulevaisuudessa tehdä teknisiä muutoksia aikaisempaa helpommin.

(19) (19) MMA:t eivät ole osa yhteisön aluetta, ja näin ollen perustamissopimuksesta johdettua oikeutta ei sovelleta MMA:isiin, jollei toisin selvästi säädetä. Yhteisössä MMA:iden kansalaisten ja tuotteiden on kuitenkin noudatettava voimassa olevia yhteisiä sääntöjä.

(20) (20) MMA:iden kansalaiset ovat yleensä unionin kansalaisia, ja he hyötyvät näin ollen unionin kansalaisuuteen liittyvistä eduista ja heidän on myös noudatettava siihen liittyviä velvoitteita, ellei heitä koskevista erityissäännöksistä muuta johdu.

(21) (21) MMA:iden viranomaisten hallinnollisten valmiuksien tehostamiseksi, yksinkertaistamiseksi ja tunnustamiseksi MMA:ille myönnettyjen varojen hoito olisi toteutettava aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä soveltamalla menettelyjä, jotka perustuvat rakennerahastojen alalla voimassa oleviin sääntöihin ja määräyksiin.

(22) (22) Tämän vuoksi menettelyillä siirretään päävastuu ohjelmasuunnittelusta ja yhteistyön toteuttamisesta erityisesti MMA:ille; tämä tapahtuu pääosin MMA:iden alueellisten säännösten mukaisesti, ja samalla vahvistetaan yhteisön ja erityisesti komission tuki suunniteltujen toimien seurannalle, arvioinnille ja tarkastamiselle.

(23) (23) Lisäksi globaalisaatio, joka näkyy kaupan jatkuvana vapautumisena, koskee keskeisesti yhteisöä, MMA:iden tärkeintä kauppakumppania, sekä MMA:iden AKT-naapurimaita ja muita niiden talouskumppaneita. Markkinoille pääsyä yhdenmukaistettaessa tulleilla on yhä pienempi merkitys MMA:iden ja niiden talouskumppanien välisissä suhteissa, kun taas palvelujen kaupan ja kauppaan liittyvien alojen merkitys kasvaa edelleen. Nykyisen kauppajärjestelmän laajojen suuntaviivojen mukaisesti olisi näin ollen edistettävä suhteita ja helpotettava niiden MMA:iden asteittaista yhdentymistä alueelliseen talouteen ja maailmantalouteen, jotka sitä toivovat, tukemalla MMA:ita niiden kehittäessä valmiuksiaan toimia kaikilla näillä uusilla aloilla.

(24) (24) Tällä päätöksellä ei ole tarpeen säätää ennalta tiettyjen MMA:iden tarvittaessa tekemiä sitoumuksia tai niiden nimissä tehtäviä sitoumuksia WTO:ssa. Olisi myös otettava huomioon se, että neuvosto pitää WTO:ssa annettuja sitoumuksia sekä näiden sitoumusten ja tämän päätöksen yhdenmukaisuutta erittäin tärkeinä.

(25) (25) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY 2 artiklan mukaisesti tämän päätöksen täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet olisi vahvistettava kyseisen päätöksen 4 artiklassa säädettyä hallintomenettelyä noudattaen. Kun kyse on yhdeksännen EKR:n toteuttamisesta, ääni- ja enemmistökäytännön olisi kuitenkin oltava Cotonoussa, Beninissä 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille tehdyn neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen [12], jäljempänä 'sisäinen sopimus', 21 artiklan mukainen.

[12] Asiakirja 10688/00 ACP 114 FIN 313 PTPM 21 - EYVL L ..., ...., s....

(26) (26) Tämän päätöksen 27 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet vahvistetaan päätöksen 1999/468/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

(27) (27) Liitteen III täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet vahvistetaan yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun asetuksen (ETY) N:o 2913/92 [13] 249 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

[13] EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

(28) (28) Neuvoston 31 päivänä joulukuuta 1998 tekemän päätöksen 1999/95/EY [14] mukaisesti euro on Saint-Pierren ja Miquelonin sekä Mayotten rahayksikkö.

[14] EYVL L 30, 4.2.1999.

(29) (29) Edellä luetellut uudet seikat edellyttävät neuvostolta innovatiivista vastausta, joka on sekä johdonmukainen että eri tilanteisiin sopiva. Tällä vastauksella voidaan luoda uudenlainen assosiaatio, josta käytetään nimitystä "merentakaiset",

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

ENSIMMÄINEN OSA

YLEISET SÄÄNNÖKSET MMA:IDEN

ASSOSIAATIOSTA EY:ÖÖN

1 luku

Suuntaviivat

1 artikla

Tavoitteet ja periaatteet

1. MMA:iden assosiaatio Euroopan yhteisöön perustuu perustamissopimuksen 182 artiklassa mainittuihin tavoitteisiin, jotka ovat MMA:iden taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistäminen ja läheisten taloudellisten suhteiden vahvistaminen niiden ja koko yhteisön välille.

Assosiaatiolla pyritään myös perustamissopimuksen 183 artiklassa asetettuihin tavoitteisiin perustamissopimuksen 184-188 artiklassa lueteltuja periaatteita noudattaen ja keskitytään köyhyyden lieventämiseen ja poistamiseen tietyn ajan kuluessa, kestävään kehitykseen sekä asteittaiseen yhdentymiseen alueelliseen talouteen ja maailmantalouteen.

2. Assosiaatio koskee liitteessä I A lueteltuja MMA:ita.

3. Perustamissopimuksen 188 artiklan mukaisesti tätä päätöstä sovelletaan Grönlantiin, jollei perustamissopimukseen liitetyn Grönlantia koskevista erityisjärjestelyistä tehdyn pöytäkirjan erityismääräyksistä muuta johdu.

2 artikla

Keskeiset näkökohdat

1. MMA:iden assosiaatio Euroopan yhteisöön perustuu vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin. Nämä periaatteet, joille unioni rakentuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan mukaisesti, ovat jäsenvaltioille ja MMA:ille yhteiset.

3. Neuvoston perustamissopimuksessa yhteisölle uskotun toimivallan rajoissa perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti toteuttamia toimenpiteitä kaikenlaisen sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi sovelletaan soveltuvin osin MMA:isiin tässä päätöksessä mainituilla yhteistyön aloilla.

4. Ne jäsenvaltiot, joiden alaisuuteen MMA:t kuuluvat, ovat vastuussa edellä mainituissa 1-3 kohdissa tarkoitettujen periaatteiden noudattamisesta alueillaan.

5. Lisäksi jäsenvaltioiden on toimittava yhteistyössä komission kanssa sen varmistamiseksi, että yhteisön varojen käyttö on moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaista.

3 artikla

Vähiten kehittyneet MMA:t

1. Yhteisö myöntää erityiskohtelun vähiten kehittyneille MMA:ille ja sekä niille MMA:ille, jotka eivät voi hyötyä 16 artiklassa tarkoitetuista alueellisesta yhteistyöstä ja yhdentymisestä.

2. Näiden vaikeuksien lievittämiseksi kehitysrahoitusyhteistyössä sovelletaan erityiskohtelua varojen määrää sekä niihin liittyviä edellytyksiä määritettäessä, jotta vähiten kehittyneet MMA:t voisivat selviytyä niiden kehitystään haittaavista rakenteellisista ja muista esteistä. Yhteisö kiinnittää erityistä huomiota huono-osaisimpien väestönosien elinolosuhteiden parantamiseen osana köyhyyden torjuntaa.

5. Luettelo tässä päätöksessä tarkoitetuista vähiten kehittyneistä MMA:ista on liitteessä I B. Luetteloa muutetaan komission ehdotuksesta tehdyllä neuvoston yksimielisellä päätöksellä, jos jonkin MMA:n taloudellinen tilanne muuttuu merkittävästi ja pysyvästi niin, että kyseinen MMA on sisällytettävä vähiten kehittyneiden MMA:iden luetteloon tai jos jonkin MMA:n kuuluminen vähiten kehittyneisiin MMA:isiin ei ole enää perusteltua.

2 luku

Institutionaalinen rakenne:

Kolmenvälinen kumppanuus ja kahdenvälinen hallinnointi

4 artikla

Kolmenvälinen kumppanuus

1. Jotta MMA:iden viranomaiset voisivat ottaa täysipainoisesti osaa MMA:iden assosiaatiota Euroopan yhteisöön koskevien periaatteiden täytäntöönpanoon samalla kunnioittaen asianomaisten jäsenvaltioiden viranomaisten toimivaltaa, assosiaatio rakentuu yhteistoimintamenettelyyn, joka perustuu komission, jäsenvaltioiden ja MMA:iden väliseen kumppanuuteen.

Tästä kolmenvälisestä yhteistoiminnasta käytetään jäljempänä nimitystä 'kumppanuus'.

2. Kumppanuus koskee kaikkia MMA:iden ja yhteisön välisissä suhteissa ilmeneviä periaatteellisia ongelmia.

3. Tätä varten perustetaan seuraavat kaksi elintä:

a) luonteeltaan neuvoa-antavia ja kolmesta edellä mainitusta osapuolesta muodostuvia MMA:iden assosiaatiota koskevia työryhmiä, jotka voidaan kutsua kokoon yhden osapuolen pyynnöstä ja jotka koostuvat joko MMA:n maantieteellisen alueen tai sellaisten MMA-ryhmien mukaan, jotka kuuluvat samalle jäsenvaltiolle.

Nämä ryhmät voivat olla tilapäisiä, ja niiden koostumuksen olisi oltava mahdollisimman tarkoituksenmukainen erityisongelmien käsittelemiseen.

b) Euroopan unionin ja MMA:iden välinen keskustelufoorumi, jäljempänä 'foorumi', johon kokoontuvat vuosittain MMA:iden viranomaiset ja niiden jäsenvaltioiden edustajat, joiden alaisuuteen MMA:t kuuluvat, sekä komissio.

Muille jäsenvaltioille tiedotetaan foorumin vuosittaisesta työskentelystä. Tiedottaminen tapahtuu

-komission ennakolta lähettämän työskentelyä koskevan asialistan avulla, ja

-komission jälkikäteen laatiman työskentelyä koskevan kertomuksen avulla.

Kyseiset jäsenvaltiot voivat tarvittaessa lähettää edustajansa foorumiin, jos asialistalla on jäsenvaltioita erityisesti kiinnostavia aiheita.

4. Komissio huolehtii työryhmien ja foorumin puheenjohtajina toimimisesta ja sihteeripalveluista.

Euroopan investointipankin, jäljempänä 'pankki', edustaja osallistuu foorumiin ja työryhmien kokouksiin, jos asialistalla olevat aiheet koskevat pankkia.

5. Komissio tekee toimivaltansa rajoissa tarvittaessa työryhmien ja foorumin lausunnoista päätöksen tai ehdotuksia neuvostolle, jotta se panisi täytäntöön perustamissopimuksen 187 artiklan mukaisesti MMA:iden assosiaatiota Euroopan yhteisöön koskevia uusia perusosia tai assosiaatiota koskevia muutoksia.

5 artikla

AKT-EY-parlamentaarinen yleiskokous

MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille tiedotetaan AKT-EY-parlamentaarisen yleiskokouksen asialistasta sekä kokouksessa annetuista päätöslauselmista ja suosituksista.

Näiden viranomaisten pyynnöstä parlamentaarinen yleiskokous kutsuu tarvittaessa MMA:iden parlamentin jäseniä tarkkailijoiksi kaksi kertaa vuodessa järjestettäviin täysistuntoihinsa.

6 artikla

Kahdenvälinen hallinnointi

Komissio ja MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset vastaavat kahdenvälisesti tämän päätöksen hallinnoinnista, erityisesti kehitysrahoitusyhteistyöstä sekä yhteistyöstä kaupan ja palvelujen alalla.

Jäsenvaltioiden, joiden alaisuuteen MMA:t kuuluvat, on toimitettava komissiolle tämän päätöksen voimaantuloa seuraavien kolmen kuukauden kuluessa tiedot niistä kansallisista tai paikallisista toimivaltaisista viranomaisista, joihin viitataan päätöksen eri artikloissa.

3 luku

Toimijat

7 artikla

Periaatteet

1. MMA:iden viranomaiset ovat ensisijaisesti vastuussa kehitysstrategioiden määrittelemisestä ja yhteistyöohjelmien laatimisesta yhdessä yhteisön ja niiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden alaisuuteen MMA:t kuuluvat.

2. Yhteisö tunnustaa, että julkisilla ja yksityisillä hajautetuilla toimijoilla on ratkaiseva tehtävä perustamissopimuksen 183 artiklassa lueteltujen tavoitteiden saavuttamisessa.

3. Avoimuuden ja toissijaisuuden periaatteet sekä pyrkimys tehokkuuteen ohjaavat osapuolia näiden suuntaviivojen täytäntöönpanossa.

8 artikla

Eri toimijat

1. Kehitysyhteistyön toimijoita ovat erityisesti

-MMA:iden viranomaiset,

-MMA:iden paikalliset julkishallinnon viranomaiset, ja

-kansalaisyhteiskunta, yhteiskunnallis-ammatilliset järjestöt ja ammattiyhdistykset, väestölle tarkoitettujen palvelujen tarjoajat sekä paikalliset, kansalliset ja kansainväliset valtiosta riippumattomat järjestöt.

2. Valtiosta riippumattomien toimijoiden tunnustaminen perustuu niiden legitimiteettiin suhteessa väestöjen vaatimuksiin, niiden erityisasiantuntemukseen ja niiden organisaation ja hallinnon demokraattiseen ja avoimeen luonteeseen.

3. Valtiosta riippumattomat toimijat määritellään yhteisön ja MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten yhteisellä sopimuksella sen mukaisesti, mitä asioita käsitellään ja mitkä ovat valtiosta riippumattomien järjestöjen toimialat ja asiantuntemus. Määrittely tehdään kullakin MMA:lla erikseen yhteistyöstrategioiden laadinnan ja täytäntöönpanon yhteydessä.

9 artikla

Toimijoiden tehtävät

Perustamissopimuksen 183 artiklassa lueteltujen tavoitteiden toteuttamisessa valtiosta riippumattomat toimijat voivat 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määrittelyn mukaisesti osallistua

-tiedottamiseen ja kuulemiseen,

-yhteistyöohjelmien laadintaan ja täytäntöönpanoon, ja

-hajautettuun yhteistyöhön siirretyn toimivallan mukaisesti paikallista kehitystä edistävien voimien tukemiseksi.

TOINEN OSA MMA-EY-YHTEISTYÖN ALAT

10 artikla

Alat

Yhteisö tukee MMA:iden kehitystä tässä osastossa luetelluilla eri aloilla kullekin MMA:lle laaditun kehitysstrategian painopisteiden mukaisesti ja tarvittaessa aluetoimien muodossa

11 artikla

Tuotantoalat

Yhteistyöllä tuetaan alakohtaisia toimia ja strategioita, joilla helpotetaan pääsyä tuotantotoimiin ja voimavaroihin erityisesti seuraavilla aloilla:

a) maatalous: maatalouspolitiikka ja laitosten perustaminen, monipuolistaminen, keinokastelu, siementen lisäys, viljelmien suojelutoimenpiteet, lannoitteiden tuotanto, laitteisto, maataloustuotteiden jalostus, nautakarjan ja pienkarjan kasvatus, eläintekniikka, kansantajuistaminen ja tutkimus; kaupan pitäminen; varastointi ja kuljetus; elintarviketurva; maatalousluotto; maaseudun asutus ja maatalousuudistus, peltomaan käyttöä ja rekisteröintiä koskeva politiikka, teknologiasiirto, kastelun ja salaojituksen perusrakenteet sekä muut tukipalvelut;

b) metsätalous: metsätalouspolitiikka ja laitosten perustaminen sekä puiden käyttö ympäristön suojelemiseksi eroosiolta ja aavikoitumiselta; metsitys; metsähallinto, mukaan luettuna puun viennin järkiperäinen hallinto ja käyttö; sademetsiin liittyvät kysymykset; tutkimus ja koulutus;

c) kalatalous: kalatalouspolitiikka ja laitosten perustaminen, kalavarojen järkiperäinen hoito ja säilyttäminen; kalankasvatus ja käsiteollinen kalanviljely; kalatuotteiden kuljetus; kylmävarastointi, kaupan pitäminen ja kalan säilytys;

d) maaseudun kehittäminen: maaseutupolitiikka ja laitosten perustaminen, integroitua maaseudun kehittämistä koskevat hankkeet ja ohjelmat; maaseutuväestölle kohdennetut tuet ja hankkeet sekä tuotanto ja kaupan pitäminen maaseudulla; maaseudun perusrakenteet;

e) teollisuus: alakohtainen politiikka ja laitosten perustaminen; käsiteollisuus; maatalouden raaka-aineita jalostava teollisuus ja muut teollisuuden alat, liikennevälineteollisuus, tutkimus ja teknologinen kehittäminen; laadunvarmistus; pk-yritysten ja mikroyritysten kehitys ja laajentuminen;

f) kaivostoiminta: muun muassa alakohtainen politiikka ja laitosten perustaminen, tutkimus ja teknologinen kehittäminen; pienen mittakaavan louhinta jne.;

g) energiantuotanto: energiapolitiikka ja laitosten perustaminen; sähköntuotanto (uusiutumattomat ja uusiutuvat lähteet); energianlähteiden tehokas käyttö; energia-alan tutkimus ja koulutus; yksityisen sektorin kannustaminen sähköntuotantoon ja -jakeluun;

h) liikenne: liikennepolitiikka ja laitosten perustaminen; maantie- ja rautatieliikenne, ilmaliikenne, meri- ja sisävesiliikenne sekä varastointilaitteisto;

i) viestintä: viestintäpolitiikka ja laitosten perustaminen; televiestintä ja tiedotusvälineet;

j) vesi: vesipolitiikka ja laitosten perustaminen; vesivarojen suojelu, jätehuolto, vesihuolto kotitalous-, teollisuus- tai maatalouskäyttöön maaseudulla ja kaupungeissa; varastointi ja jakelu sekä vesivarojen hoito;

k) pankki- ja rahoituspalvelut sekä yrityspalvelut; rahoitusalan politiikka ja laitosten perustaminen, yrityspalvelut; yksityistäminen, omistusosuuden hankkiminen ja markkinointi; kaupallisten ja ammatillisten järjestöjen tuki (vienninedistämistahot mukaan luettuina); rahoitus- ja luottolaitokset;

l) teknologian ja sovellusten kehittäminen; politiikka ja laitosten perustaminen; territoriaalinen, kansallinen ja/tai alueellinen yhteinen toiminta tieteellisten ja teknologisten toimien edistämiseksi, niiden soveltamisen edistämiseksi tuotantoon sekä tietokulttuurin edistämiseksi julkisella ja yksityisellä sektorilla.

12 artikla

Kaupan kehitys

1. Yhteisö toteuttaa toimia kaupan kehittämiseksi sen kaikissa vaiheissa tuotesuunnittelusta tuotteiden jakeluun.

Toimien tavoitteena on, että MMA:t saavat mahdollisimman suuren hyödyn tämän päätöksen säännöksistä ja että ne voivat toimia mahdollisimman suotuisissa olosuhteissa yhteisön, kotimaan, seutukuntien, alueellisilla ja kansainvälisillä markkinoilla monipuolistamalla MMA:iden tavaroiden ja palvelujen kaupan valikoimaa sekä lisäämällä sen arvoa ja määrää.

2. MMA:iden ja yhteisön välisen kaupan kehittämisen lisäksi kiinnitetään erityistä huomiota toimiin, joiden tarkoituksena on lisätä MMA:iden itsenäistä kehitystä sekä parantaa kaupan ja palvelualan alueellista yhteistyötä.

3. Osana tässä päätöksessä säädettyjä välineitä ja niitä koskevien säännösten mukaisesti toteutetaan MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä toimenpiteitä pääasiallisesti seuraavilla aloilla:

a) kaupan kehittämiselle tarpeellisten kansantaloudellisten toimien määrittelyn tukeminen;

b) tarkoituksenmukaisten oikeudellisten kehysten ja sääntelykehysten käyttöönoton tai uudistamisen sekä hallintomenettelyjen uudistamisen tukeminen;

c) johdonmukaisten kauppastrategioiden käyttöönotto;

d) MMA:iden tukeminen niiden omien valmiuksien ja tietojärjestelmien kehittämiseksi sekä kaupan merkitystä ja asemaa talouskehityksessä koskevan tietoisuuden lisäämiseksi;

e) MMA:iden kauppaan liittyvien perusrakenteiden lujittamisen tukeminen ja erityisesti MMA:iden tukipalvelujen perusrakenteiden kehittämistä ja parantamista koskevien pyrkimysten tukeminen, mukaan luettuina kuljetus- ja varastointitoiminnot, niiden tavaroiden ja palvelujen jakeluun tehokkaan osallistumisen varmistamiseksi ja MMA:iden viennin lisäämiseksi;

f) henkilöresurssien hyödyntäminen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen kaupan ja palvelujen alalla, erityisesti jalostuksessa, kaupan pitämisessä sekä jakelussa ja kuljetuksessa yhteisön markkinoilla sekä alueellisilla ja kansainvälisillä markkinoilla;

g) yksityisen sektorin kehittämisen ja erityisesti pk-yritysten tukeminen tuotteiden, markkinoiden ja vientiin suuntautuneiden yhteishankkeiden yksilöimiseksi ja kehittämiseksi;

h) yksityisen investointitoiminnan ja yhteisyritystoiminnan edistämiseen tarkoitettujen MMA:iden toimien tukeminen;

i) kaupan ja palvelujen kehittämisestä vastaavien laitosten perustaminen, mukauttaminen ja vahvistaminen MMA:illa kiinnittämällä erityistä huomiota vähiten kehittyneiden MMA:iden laitosten erityistarpeisiin;

j) MMA:iden tuotteiden laadun parantamista, tuotteiden mukauttamista markkinoiden vaatimuksiin ja markkinoille pääsyn monipuolistamista koskevien pyrkimysten tukeminen;

k) tehokkaampaan pääsyyn yhteisön ulkopuolisten maiden markkinoille tähtäävien MMA:iden pyrkimysten tukeminen;

l) kaupan kehittämistoimenpiteet, erityisesti MMA:iden, AKT-valtioiden, jäsenvaltioiden ja yhteisön ulkopuolisten maiden taloudellisten toimijoiden välisten yhteyksien ja tietojenvaihdon tehostaminen;

m) MMA:iden tukeminen nykyaikaisten markkinointikeinojen soveltamiseksi tuotantopainotteisiin aloihin ja ohjelmiin, kuten maaseudun kehittämiseen ja maatalouteen;

n) vakuutus- ja luottolaitosten perustaminen ja kehittäminen kaupan kehittämisen yhteydessä.

4. MMA:ille voidaan myöntää tukea messuihin, näyttelyihin ja kauppamatkoihin ainoastaan, jos nämä järjestelyt ovat olennainen osa laajoja kaupan kehittämisohjelmia.

5. Vähiten kehittyneiden MMA:iden osallistumista erilaiseen kaupalliseen toimintaan kannustetaan erityissäännösten avulla, joita ovat henkilöstön matkakuluista ja näyttelyesineiden kuljetuksesta aiheutuvista kustannuksista vastattavaksi ottaminen niiden osallistuessa paikallisiin, alueellisiin tai yhteisön ulkopuolisissa maissa järjestettäviin messuihin, näyttelyihin ja kauppamatkoihin, mukaan luettuina näyttelykojujen väliaikaisesta pystyttämisestä ja/tai vuokraamisesta aiheutuvat kulut. Vähiten kehittyneille MMA:ille myönnetään erityistukea myynninedistämisaineiston laatimista ja/tai ostamista varten.

13 artikla

Palvelujen kauppa

1. Yhteisö sitoutuu kehittämään ja rahoittamaan perusrakenteita ja henkilöresursseja kunkin MMA:n kehitysstrategiassa asetettujen painopistealueiden mukaisesti.

2. Yhteisö osallistuu kunkin MMA:n tehokkaiden ja kohtuuhintaisten merikuljetuspalvelujen kehittämiseen ja edistämiseen MMA:illa, mukaan luettuina

a) tehokkaan rahtikuljetuksen kannustaminen hintaan, joka on taloudellisesti ja kaupallisesti merkityksellinen;

b) hyvän kilpailupolitiikan ja hyvien kilpailusääntöjen täytäntöönpano;

c) MMA:iden lisääntynyt osallistuminen kansainvälisiin merikuljetuspalveluihin;

d) merikuljetusta koskevien alueellisten ohjelmien ja vaihtojen kehittämisen edistäminen;

e) paikallisen yksityisen sektorin lisääntynyt osallistuminen merikuljetustoimintaan.

Yhteisö ja MMA:t sitoutuvat edistämään meriturvallisuutta, miehistöjen turvallisuutta ja merten pilaantumista ehkäiseviä toimia.

3. Yhteisö tiivistää yhteistyötään MMA:iden kanssa ilmaliikenteen säännöllisen parantumisen ja lisääntymisen varmistamiseksi, kaupan, matkailun ja taloudellisesti arvokkaiden maataloustuotteiden Euroopan markkinoille suuntautuvan viennin edistämiseksi.

Tätä tarkoitusta varten olisi

a) tutkittava kaikki keinot MMA:iden ilmaliikennealan uudistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi;

b) edistettävä ilmaliikennealan liiketaloudellista kannattavuutta ja kilpailukykyä;

c) kannustettava yksityistä sektoria nykyistä suurempiin investointeihin ja aktiivisempaan osallistumiseen, edistettävä taitotiedon ja hyvien kauppatapojen vaihtoa;

d) tarjottava kaikkien maiden matkustajille ja viejille pääsy maailmanlaajuisiin ilmaliikenneverkkoihin.

4. On tarpeen taata ilmaliikenteen turvallisuus ja alalla sovellettavien kansainvälisten standardien käyttöönotto ja soveltaminen. Tätä tarkoitusta varten yhteisö auttaa MMA:ita tämän päätöksen säännösten mukaisesti

a) panemaan täytäntöön ilmaliikenteen turvallisuusjärjestelmiä, kuten ilmaliikenteen hallintajärjestelmää (SNC/ATM-järjestelmä);

b) varmistamaan lentokenttien turvallisuuden ja siviili-ilmailuviranomaisten valmiuksien lisäämisen niin, että he pystyvät hallitsemaan kaikki heidän toimivaltaansa kuuluvat toimintojen turvallisuuden näkökohdat;

c) kehittämään perusrakenteita ja henkilöresursseja;

d) huolehtimaan siitä, että kaikki alalla toteutetut toimenpiteet perustuvat toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen suosituksiin ja että ne ovat tehokkaita ja sovellettavissa pitkällä aikavälillä.

5. On tarpeen huolehtia asianmukaisesti siitä, että ilmaliikenteen vaikutukset ympäristöön ovat mahdollisimman pienet erityisesti toteuttamalla asianmukaisia ympäristövaikutusten arviointeja.

6. Useilla ilmaliikenteen osa-alueilla alueelliset ratkaisut voivat olla taloudellisesti tehokkaimpia ja tarjota mittakaavaetuja. Näin ollen komissio sitoutuu tarpeen mukaan tukemaan ja kannustamaan alueellisia toimia.

7. Koska televiestintä ja aktiivinen osallistuminen tietoyhteiskuntaan ovat keskeisiä edellytyksiä MMA:iden onnistuneelle yhdentymiselle maailmantalouteen, yhteisö ja tarvittaessa MMA:t vahvistavat kukin sitoumuksensa voimassa olevien monenvälisten sopimusten, kuten perusteleviestintäpalveluja koskevan WTO:n sopimuksen, mukaisesti.

8. Yhteisö tukee MMA:iden tämän päätöksen mukaisesti toteuttamia toimia niiden valmiuksien lisäämiseksi alalla. Yhteistyö ulottuu erityisesti seuraaville aloille:

a) yhteisön ja MMA:iden toimivaltaisten televiestintälaitosten välisten kuulemisten edistäminen kilpailukykyisen televiestintäympäristön kehittämisen tukemiseksi ja kustannusten yhdenmukaistamiseksi;

b) erityisesti sääntelyä ja viestintäpolitiikkaa koskevan vuoropuhelun luominen tietoyhteiskunnan eri näkökohdista;

c) tietojenvaihto ja mahdollisesti tekninen apu sääntelyn, standardoinnin, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, tieto- ja tietoliikennetekniikan sertifioinnin sekä taajuuksien käytön alalla;

d) uuden tieto- ja tietoliikennetekniikan levittäminen ja uusien laitteistojen kehittäminen erityisesti verkkojen yhteenliittämisen ja sovellusten yhteentoimivuuden alalla;

e) yhteisten tutkimusten edistäminen ja toteuttaminen tietoyhteiskuntaan liittyvän uuden tekniikan alalla;

f) sellaisten ohjelmien ja toimien suunnittelu ja toteuttaminen, joiden tarkoituksena on tiedottaa tietoyhteiskunnan taloudellisista ja sosiaalisista eduista.

9. Yhteistyön tarkoituksena on erityisesti varmistaa viestintäjärjestelmien nykyistä parempi täydentävyys ja yhdenmukaistaminen territoriaalisella, kansallisella, alueellisella, seutukunnallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä niiden mukauttaminen uusiin tekniikoihin.

10. Yhteisö tukee matkailualaa kehittäviä ja tukevia toimia ja toimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä voidaan toteuttaa kaikissa vaiheissa matkailutuotteen yksilöimisestä markkinointiin ja myynninedistämiseen.

Tavoitteena on tukea MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyrkimyksiä saada mahdollisimman suuri hyöty paikallisesta, alueellisesta ja kansainvälisestä matkailusta, sillä matkailulla on merkittävä vaikutus talouskehitykseen, sekä suunnata lisää yhteisöstä ja muista lähteistä peräisin olevia yksityisiä rahavirtoja MMA:iden matkailun kehittämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään tarpeeseen yhdistää matkailu väestöjen yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen elämään, talouselämään sekä ympäristöstä huolehtimiseen.

Matkailun edistämiseen tarkoitettujen erityistoimien tavoitteena on yksilöidä, mukauttaa ja kehittää tarkoituksenmukaisia paikallisia, alueellisia, seutukunnallisia ja kansainvälisiä toimintamalleja. Matkailunkehittämisohjelmat ja -hankkeet perustuvat näihin toimintamalleihin seuraavilla neljällä alalla.

a) Henkilöresurssien hyödyntäminen ja laitosten kehittäminen, johon kuuluvat muun muassa:

-ylempien toimihenkilöiden erityisosaamisen lisääminen sekä julkisen ja yksityisen sektorin soveltuvien tasojen täydennyskoulutus tyydyttävän suunnittelun ja kehittämisen takaamiseksi,

-matkailunedistämiskeskusten perustaminen ja vahvistaminen,

-erityisten väestöryhmien ja matkailualalla aktiivisesti toimivien julkisten ja yksityisten järjestöjen sekä matkailua tukevien alojen henkilöstön koulutus,

-MMA:iden sekä niiden ja AKT-valtioiden välinen koulutuksen, teknisen avun ja laitosten kehittämisen alalla tapahtuva yhteistyö ja vaihto.

b) Tuotekehittely, johon kuuluvat muun muassa:

-matkailutuotteen yksilöiminen, muiden kuin perinteisten tuotteiden sekä uusien matkailutuotteiden kehittely, olemassa olevien tuotteiden mukauttaminen, mukaan luettuina kulttuuriperinnön sekä ekologisten ja ympäristöarvojen säilyttäminen ja hyödyntäminen, eläin- ja kasvikunnan, historiallisen, yhteiskunnallisen ja muiden luonnonvarojen hoito, suojelu ja säilyttäminen sekä lisäpalvelujen kehittäminen,

-MMA:iden matkailualalla tehtävien yksityisten investointien ja erityisesti yhteisyritysten edistäminen,

-matkailualan markkinoille tarkoitettujen käsityönä tehtyjen kulttuuriesineiden valmistaminen.

c) Markkinoiden kehittäminen, johon kuuluvat muun muassa:

-tavoitteiden ja markkinoiden kehittämissuunnitelmien määrittelyn ja toteuttamisen tukeminen paikallisella, seutukunnallisella, alueellisella ja kansainvälisellä tasolla,

-tuki MMA:iden pyrkimyksille saada käyttöönsä matkailualan palveluja, kuten keskusvarausjärjestelmiä sekä ilmaliikenteen valvonta- ja turvajärjestelmiä,

-markkinoiden yhdenmukaisiin kehittämissuunnitelmiin ja -ohjelmiin sisältyvät ja markkina-aseman parantamiseksi toteutettavat markkinointia ja myynninedistämistä koskevat toimenpiteet ja tuet, jotka kohdistuvat perinteisten ja muiden kuin perinteisten markkinoiden tärkeimpiin matkailuvirtojen kehittäjiin, sekä erityistoimet, kuten osallistuminen erityisiin kaupallisiin tilaisuuksiin, esimerkiksi messuihin, ja markkinointia koskevan korkealuokkaisen kirjallisen materiaalin, filmien ja muun aineiston tuottaminen.

d) Tutkimus ja tiedotus, johon kuuluvat muun muassa:

-matkailua koskevien tietojärjestelmien kehittäminen sekä tilastotietojen kokoaminen, analysointi, levitys ja hyödyntäminen,

-sen sosioekonomisen vaikutuksen arvioiminen, joka matkailulla on MMA:iden talouteen, painottamalla erityisesti keskinäisen täydentävyyden lisäämistä muiden MMA:iden ja niiden alueiden, joissa ne sijaitsevat, muiden alojen, kuten elintarviketeollisuuden, rakennusalan, teknologian ja hallinnon kanssa.

14 artikla

Kauppaan liittyvät alat

1. Osana kunkin MMA:n kehitysstrategiaa yhteisö tukee MMA:iden valmiuksien lisäämistä kaikkien kauppaan liittyvien alojen hallinnoinnissa tarvittaessa institutionaalista kehystä parantamalla ja tukemalla.

2. Yhteisö toimii yhteistyössä MMA:iden kanssa investointien suojaamista ja edistämistä koskevien yleisperiaatteiden täytäntöön panemiseksi.

3. Yhteisö lujittaa yhteistyötä MMA:iden kanssa suunnitellakseen ja tukeakseen alan toimivaltaisten laitosten kanssa tehokasta kilpailupolitiikkaa, jolla varmistetaan asteittain kilpailusääntöjen tehokas soveltaminen yksityisissä ja valtion yrityksissä. Alan yhteistyöhön kuuluu erityisesti tuki tarkoituksenmukaisen oikeuskehyksen luomiseen ja sen hallinnolliseen täytäntöönpanoon ottamalla erityisesti huomioon vähiten kehittyneet MMA:t.

4. Yhteisö lujittaa edelleen MMA:iden kanssa toteuttamaansa yhteistyötä, joka ulottuu muun muassa seuraaville aloille:

a) sellaisten lakien ja asetusten laatiminen, joiden tarkoituksena on suojata teollis- ja tekijänoikeuksia ja panna ne täytäntöön, jotta oikeuden haltijat eivät käytä niitä väärin ja jotta kilpailijat eivät riko niitä, sekä luoda ja lujittaa territoriaalisia, kansallisia ja alueellisia toimistoja ja muita elimiä, mukaan luettuna tuki alueellisille elimille, joiden vastuulla on teollis- ja tekijänoikeuksien soveltaminen ja suoja sekä henkilöstön koulutus;

b) sellaisten sopimusten tekeminen, joiden tavoitteena on erityisen merkityksellisten tuotteiden maantieteellisten merkkien ja merkintöjen suojaaminen.

5. Yhteisö tukee MMA:iden pyrkimyksiä standardoinnin ja sertifioinnin alalla, joiden tarkoituksena on edistää yhteisön ja MMA:iden välisiä yhteensopivia järjestelmiä. Yhteistyöhön kuuluvat erityisesti:

a) toimenpiteet, joilla edistetään kansainvälisten teknisten standardien ja sääntelyn sekä vaatimustenmukaisuuden arvioinnin, mukaan luettuna alakohtaiset erityistoimet, nykyistä laajempaa noudattamista ottamalla huomioon MMA:iden talouskehityksen taso;

b) yhteistyö MMA:ille tärkeiden alojen hallinnossa ja laadunvarmistuksessa;

c) sellaisten MMA:iden aloitteiden tukeminen, joilla kehitetään niiden valmiuksia vaatimustenmukaisuuden, mittaustekniikan ja standardoinnin arvioinnin alalla;

d) yhteyksien kehittäminen yhteisön toimielinten ja MMA:iden laitosten välillä standardoinnin, vaatimustenmukaisuuden arvioinnin sekä sertifioinnin alalla.

6. Yhteisö lujittaa yhteistyötä MMA:iden kanssa terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteiden alalla julkisen ja yksityisen sektorin valmiuksien kehittämiseksi kyseisellä alalla.

7. Rion periaatteiden mukaisesti yhteisö lujittaa yhteistyötä MMA:iden kanssa kauppa- ja ympäristöpolitiikan täydentävyyden varmistamiseksi. Yhteistyössä keskitytään

a) johdonmukaisten territoriaalisten, kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten toimintamallien laatimiseen;

b) tavaroiden ja palvelujen laadunvalvonnan tehostamiseen ympäristön suojelemiseksi;

c) ympäristöystävällisten tuotantomenetelmien parantamiseen asiaankuuluvilla aloilla.

8. Yhteisö toimii yhteistyössä MMA:iden kanssa työehtojen alalla. Yhteistyö voi liittyä erityisesti seuraaviin aloihin:

a) työtä koskeviin lakeihin ja asetuksiin liittyvien tietojen vaihto;

b) työoikeuden laadinnan tukeminen ja voimassa olevan lainsäädännön lujittaminen;

c) koulujen opetussuunnitelmat ja valistusohjelmat (joilla tähdätään lapsityön torjumiseen);

d) työtä koskevien lakien ja asetusten noudattaminen.

9. Yhteisö tekee yhteistyötä MMA:iden kanssa kuluttajapolitiikan ja kuluttajien terveyden suojelun alalla

a) institutionaalisten ja teknisten valmiuksien lujittamiseksi;

b) vaarallisia tuotteita koskevien pikahälytysjärjestelmien ja molemminpuolisten tiedotusjärjestelmien luomiseksi;

c) markkinoilla olevien tuotteiden valvontajärjestelmien luomista ja toimintaa sekä tuoteturvallisuutta koskevien tietojen ja kokemusten vaihtamiseksi;

d) kuluttajien tiedottamiseksi entistä paremmin tarjottavien tuotteiden ja palvelujen hinnoista ja ominaisuuksista;

e) kuluttajajärjestöjen perustamisen edistämiseksi ja kuluttajaryhmien edustajien välisten yhteyksien kehittämiseksi;

f) kuluttajien edun mukaisten toimien ja järjestelmien yhdenmukaisuuden parantamiseksi;

g) lainsäädännön täytäntöönpanosta ilmoittamisen edistämiseksi sekä vaarallisia ja hyvän kauppatavan vastaisia kauppatapoja koskeviin tutkimuksiin liittyvän yhteistyön edistämiseksi;

h) vientikiellon soveltamiseksi sellaisiin tavaroihin ja palveluihin, joiden kaupan pitäminen on kielletty tuotantomaassa.

15 artikla

Sosiaalialat

1. Kunkin MMA:n kehitysstrategian mukaisesti yhteisö tukee inhimillistä ja yhteiskunnallista kehitystä edistäviä toimia. Yhteistyöllä voidaan tukea erityisesti jäljempänä mainituilla aloilla toteutettavia ohjelmia.

2. Koulutuspolitiikan lujittaminen ja koululaitosten parantaminen (rakennukset ja tarvikkeet); kielikoulutus ja opettajankoulutus, peruskoulutus ja keskiasteen koulutus, ammatillinen koulutus sekä korkea-asteen koulutus (mukaan luettuina asianmukaisten alojen erityisalojen toimet, kuten maatalouskoulutus).

Koulutuksen alalla olisi painotettava peruskoulutukseen pääsyn helpottamista ja peruskoulutuksen laadun parantamista rakentamalla lisää kouluja, kunnostamalla nykyisiä luokkahuoneita, hankkimalla opetusmateriaalia, kouluttamalla opettajia ja myöntämällä vähävaraisille oppilaille opintotukea.

3. Terveydenhuoltoalan uudistamistoimet, terveydenhuollon ja laitosten lujittaminen; koulutus ja lääketieteellinen tutkimus, terveydenhuollon perusrakenteet; HIV/AIDS jne.

Terveydenhuollon alalla hankkeiden avulla olisi varmistettava ensisijaisen hoidon ja ennaltaehkäisevän hoidon palvelut, kuten perhesuunnittelupalvelut sekä äitien ja lasten terveydenhuoltopalvelut jne.

4. Väestöpolitiikka ja perhesuunnittelupolitiikka, äitien ja lasten terveydenhuolto, mukaan luettuina seuraavan sukupolven eli lasten koulutukseen ja henkiseen kehitykseen tähtäävät hankkeet jne.

5. Huumeiden, huumaavien lääkeaineiden ja psykotrooppisten aineiden tuotantoa, jakelua ja kauppaa koskevien ennaltaehkäisevien toimien tehostaminen, huumeiden väärinkäytön ennaltaehkäiseminen ja torjuminen ottaen huomioon kansainvälisten laitosten alalla tekemä työ.

Yhteistyö koskee seuraavia osa-alueita:

a) huumeiden väärinkäyttäjiin kohdistuva koulutus, tiedotus, terveyskasvatus sekä huumeista vieroittaminen, mukaan luettuina suunnitelmat heidän uudelleensijoittamisekseen ammatilliseen ja yhteiskunnalliseen elämään;

b) toimenpiteet, joiden tavoitteena on edistää vaihtoehtoisia taloudellisia toimia, kuten huumausainekasvien laittomaan tuotantoon käytettyjen alueiden vaihtoehtoista kehittämistä koskevia ohjelmia yhdistettyinä tehokkaisiin tukahduttamistoimenpiteisiin;

c) tekninen ja hallinnollinen apu sekä rahoitustuki huumausaineiden kemiallisten esiasteiden kaupan valvonnassa sekä vastaavien standardien laatiminen, joita yhteisö ja asianomaiset kansainväliset järjestöt, kuten entinen kemikaalityöryhmä (CATF), ovat hyväksyneet;

d) tekninen ja hallinnollinen apu sekä rahoitustuki huumeiden väärinkäytön ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja torjunnassa;

e) tekninen apu ja apu koulutuksen alalla sekä vastaavien rahanpesua ehkäisevien standardien laatiminen, joita yhteisö ja muut asianomaiset kansainväliset järjestöt, kuten entinen rahoitusalan rahanpesutyöryhmä (FATF), ovat hyväksyneet;

f) edellä esitettyjen 1-5 kohdan täytäntöönpanoa edistävien tietojen vaihto.

6. Vesipolitiikka ja laitosten lujittaminen, vesivarojen suojelu, jätehuolto (maatalous- ja energiakäyttöön tarkoitettu vesi käsitellään niitä koskevilla aloilla) jne.

Vedenjakelun ja vedenpuhdistuksen alalla tavoitteena olisi oltava palvelujen tarjoaminen sellaisilla alueilla, joilla nykyiset palvelut eivät ole riittäviä. Rahoitus, jolla edistetään vedenjakelu- ja vedenpuhdistuspalvelujen saatavuutta juomaveden saamiseksi, myötävaikuttaa suoraan henkilöresurssien kehittämiseen parantamalla yleistä terveydentilaa ja lisäämällä niiden henkilöjen tuottavuutta, joilla ei vielä ole käytössään näitä palveluja. Tarve ulottaa veteen, sen puhdistukseen ja kuljetukseen liittyvät peruspalvelut kaupunkien ja maaseutujen väestöille on edelleen olemassa, ja ratkaisujen toteutettavuutta on tutkittava ympäristön kannalta.

7. Yhteisö toimii yhteistyössä MMA:iden kanssa niiden biologisen monimuotoisuuden kestävän käytön ja hoidon alalla.

Tämän alan yhteistyöllä on tarkoitus

a) tukea biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimista ja ajan tasalle saattamista;

b) helpottaa biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanon seuranta- ja arviointijärjestelmien ja sitä koskevien tietojenvaihtojärjestelmien luomista territoriaalisella, alueellisella ja seutukunnallisella tasolla;

c) kehittää ja pitää ajan tasalla MMA:iden biologista monimuotoisuutta koskevia tietokantoja;

d) toteuttaa biologisen monimuotoisuuden tai geenivarojen saatavuuteen liittyviä asianmukaisia toimenpiteitä;

e) edistää yksityisen sektorin kanssa tehtäviä sopimuksia, jos paikalliset väestöt voivat tosiasiallisesti hyötyä näiden sopimusten taloudellisista seurauksista ja jos geenivarojen käyttö ei vaaranna biologisen monimuotoisuuden suojelua ja säilyttämistä;

f) auttaa MMA:ita osallistumaan aktiivisesti toimien laadintaan ja tarvittaessa biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyviin neuvotteluihin.

8. Yhdennettyä kaupunkikehitystä ja asumista koskevat ohjelmat, hankkeet jne.

Kaupunkikehityksen alan toimien olisi kohdistuttava teiden ja muiden perusrakenteiden, kuten sellaisten asuntojen rakentamiseen ja kunnostamiseen, joiden vuokra on kohtuullinen.

16 artikla

Alueellinen yhteistyö ja yhdentyminen

Yhteistyön avulla voidaan tehokkaasti saavuttaa MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten asettamat tavoitteet ja painopisteet osana alueellista ja seutukunnallista yhteistyötä ja yhdentymistä.

1. Alueellinen yhteistyö koskee toimia, joista on sovittu

-kahden, useamman tai kaikkien MMA:iden välillä,

-yhden tai useamman MMA:n ja yhden tai useamman naapurimaan, AKT-valtion tai muun kuin AKT-valtion välillä,

-yhden tai useamman MMA:n ja yhden tai useamman AKT-valtion sekä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yhden tai useamman unionin syrjäisimmän alueen (Guadeloupe, Ranskan Guayana, Martinique, Réunion, Kanariansaaret, Azorit ja Madeira) välillä, useamman sellaisen alueellisen elimen välillä, joihin kuuluu MMA:ita,

-yhden tai useamman MMA:n ja sellaisten alueellisten elinten välillä, joihin kuuluu MMA:ita, AKT-valtioita tai merentakaisia departementteja.

2. Yhteistyöllä on

-kannustettava MMA:iden asteittaista yhdentymistä maailman- ja aluetalouteen,

-vauhditettava taloudellista yhteistyötä ja kehitystä MMA:illa ja AKT-valtioissa sekä niiden alueiden välillä,

-edistettävä väestön, tavaroiden, palvelujen, pääomien, työvoiman ja tekniikan vapaata liikkuvuutta,

-lisättävä talouden monipuolistamista sekä alueellisten ja seutukunnallisten yhteistyötoimien yhteensovittamista ja yhdenmukaistamista, ja

-edistettävä ja kehitettävä kauppaa MMA:illa ja niiden välillä sekä syrjäisimpien alueiden, AKT-valtioiden ja yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa.

3. Alueellisen yhdentymisen alalla yhteistyöllä on

-kehitettävä ja lujitettava alueellisesta yhteistyöstä ja yhdentymisestä vastaavien järjestöjen ja laitosten valmiuksia edistää alueellista yhteistyötä ja yhdentymistä,

-kannustettava vähiten kehittyneitä MMA:ita osallistumaan alueellisten markkinoiden luomiseen ja niiden hyödyntämiseen,

-pantava täytäntöön alueellisen tason alakohtaisia uudistuksia,

-vapautettava kauppaa ja maksuja,

-edistettävä sekä ulkomaisia että kansallisia rajat ylittäviä investointeja ja muita alueellisen tai seutukunnallisen taloudellisen yhdentymisen aloitteita, ja

-otettava huomioon alueellisen yhdentymisen siirtymävaiheen nettokustannusten vaikutukset talousarviovaroihin ja maksutaseeseen.

4. Alueellinen yhteistyö kattaa suuren valikoiman toimia ja aiheita, jotka koskevat yhteisiä ongelmia ja joiden ratkaisemisessa voidaan hyötyä mittakaavaeduista, kuten

-perusrakenteet (erityisesti liikenteen ja tiedonvälityksen perusrakenteet sekä niihin liittyvät turvallisuusongelmat), energia,

-ympäristö, vesivarojen hoito,

-terveys, yleissivistävä ja ammatillinen koulutus,

-tutkimus sekä tieteellinen ja tekninen yhteistyö, ja

-alueelliset aloitteet luonnonmullistuksiin valmistautumiseksi ja niiden vaikutusten lieventämiseksi sekä muut alat, kuten asevarustelun rajoittaminen sekä huumeiden väärinkäytön, järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun, petosten ja korruption torjunta.

5. Yhteistyöllä tuetaan myös alueiden välisiä, MMA:iden välisiä ja AKT-valtioiden välisiä yhteistyöhankkeita ja -aloitteita.

17 artikla

Kulttuurinen ja sosiaalinen yhteistyö

Yhteistyöllä edistetään MMA:iden itsenäistä ihmiskeskeistä kehitystä, jonka juuret ovat kunkin kansan kulttuurissa. Inhimillinen ja kulttuurinen ulottuvuus koskee kaikkia aloja, ja sen on tultava esiin kaikissa kehityshankkeissa ja -ohjelmissa. Yhteistyöllä tuetaan sitä politiikkaa ja niitä toimenpiteitä, joita MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset toteuttavat hyödyntääkseen henkilöresurssejaan, lisätäkseen omaa luomiskykyään ja vahvistaakseen kulttuuri-identiteettiään. Sillä edistetään väestön osallistumista kehitysprosessiin.

Tämä yhteistyö toteutuu erityisesti

-sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden huomioon ottamisessa,

-kulttuuri-identiteettien vahvistamisessa ja kulttuurien välisessä vuoropuhelussa, erityisesti kulttuuriperinnön suojelun, kulttuuriesineiden valmistuksen ja levityksen, kulttuuritapahtumien sekä tiedotuksen ja viestinnän yhteydessä, ja

-henkilöresurssien hyödyntämisessä erityisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, tieteellisen ja teknisen yhteistyön, naisten aseman kehityksessä, terveyden ja huumeiden väärinkäytön torjunnan sekä väestön ja väestötieteen alalla.

KOLMAS OSA

MMA-EY-YHTEISTYÖN VÄLINEET

I OSASTO

KEHITYSRAHOITUSYHTEISTYÖ

1 luku

Yleiset säännökset

18 artikla

Tavoitteet

Kehitysrahoitusyhteistyön tavoitteena on riittävästi varoja ja tarvittaessa soveltuvaa teknistä apua antamalla

a) tukea ja edistää MMA:iden pyrkimyksiä taloudellisen, yhteiskunnallisen ja kulttuurisen kehityksen varmistamiseksi pitkällä aikavälillä keskinäisen edun mukaisesti ja keskinäisen riippuvuuden hengessä;

b) myötävaikuttaa MMA:iden väestöjen elintason parantamiseen;

c) edistää toimenpiteitä, joilla voidaan saada yhteisöt, ryhmät, yhdistykset ja henkilöt tekemään aloitteita sekä osallistumaan kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen;

d) lieventää köyhyyttä myötävaikuttamalla siihen, että mahdollisimman suuri osa väestöstä hyötyy kehityksestä;

e) edistää MMA:iden valmiuksia kehittää, mukauttaa ja muuttaa paikallista tekniikkaa sekä hallita uutta asiaankuuluvaa tekniikkaa;

f) edistää MMA:iden luonnonvarojen kartoittamista, säilyttämistä, jalostamista ja kestävää hyödyntämistä MMA:iden teollistumispyrkimysten ja taloudellisen monipuolistamisen kannustamiseksi;

g) tukea ja edistää henkilöresurssien kehittämistä MMA:illa parhaalla mahdollisella tavalla;

h) edistää MMA:ille suuntautuvien, niiden kehitystarpeita vastaavien rahavirtojen kasvua ja tukea MMA:iden pyrkimyksiä yhdenmukaistaa kansainvälistä yhteistyötä oman kehityksensä eduksi yhteisrahoitustoimin muiden rahoituslaitosten tai kolmansien osapuolten kanssa;

i) edistää yksityisiä suoria investointeja MMA:ille, tukea MMA:iden yksityisen sektorin tervettä, vaurasta ja voimakasta kehitystä sekä kannustaa yksityisiä, paikallisia, kansallisia ja ulkomaisia investointivirtoja MMA:iden tuotantoaloilla;

j) edistää MMA:iden keskinäistä sekä MMA:iden ja AKT-valtioiden välistä alueellista yhteistyötä, yhteisvastuuta ja yhdentymistä;

k) mahdollistaa nykyistä tasapainoisempien talous- ja yhteiskuntasuhteiden luominen sekä paremman yhteisymmärryksen aikaansaaminen MMA:iden ja AKT-valtioiden sekä yhteisön jäsenvaltioiden ja muun maailman välille MMA:iden yhdentymisen edistämiseksi maailmantalouteen;

l) mahdollistaa hätäapu niille MMA:ille, jotka kärsivät erityisluonteisista, vakavista taloudellisista ja yhteiskunnallisista ongelmista luonnonmullistusten tai vaikutuksiltaan vastaavien erityisolosuhteiden vuoksi;

m) auttaa vähiten kehittyneitä MMA:ita selviytymään niistä erityisistä esteistä, jotka hidastavat niiden kehityspyrkimyksiä.

19 artikla

Periaatteet

Kehitysrahoitusyhteistyö perustuu kumppanuuden, täydentävyyden ja toissijaisuuden periaatteisiin, ja

a) sitä toteutetaan MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten vahvistamien kehitystavoitteiden ja -strategioiden sekä kehityksen painopistealueiden perusteella tämän päätöksen ja erityisesti sen 1 artiklan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon MMA:iden maantieteelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ominaispiirteet sekä niiden erityiset mahdollisuudet;

b) siihen liittyvät ehdot ovat erittäin edulliset;

c) sillä varmistetaan, että varat myönnetään ennakoidusti;

d) se toimii joustavasti ja on mukautettu kunkin MMA:n tilanteeseen;

e) kumppanuuden mukaisesti yhteisön toimista päätetään komission, asianomaisen MMA:n ja jäsenvaltion, jonka alaisuuteen MMA kuuluu, välisissä tiiviissä neuvotteluissa, ja kumppanuutta harjoitetaan ottaen täysipainoisesti huomioon kunkin osapuolen institutionaalinen, oikeudellinen ja rahoitusalan asiantuntemus;

f) täydentävyysperiaatteen mukaisesti yhteisön varoja osoitetaan tukena asianomaisen MMA:n ja jäsenvaltion, jonka alaisuuteen MMA kuuluu, kansallisesta talousarviosta varatulle osuudelle tai niillä osallistutaan MMA:iden ja jäsenvaltioiden toimien rahoitukseen;

g) toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tukitoimien täytäntöönpano on asianomaisen MMA:n vastuulla sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission toimivaltaa yhteisön varojen käytössä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

20 artikla

Suuntaviivat

1. MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten vastuulla on

a) määritellä strategia ja toimintalinja, joille yhtenäinen ohjelma-asiakirja, jäljempänä 'ohjelma-asiakirja', perustuu;

b) yksilöidä alakohtaisen ohjelmasuunnittelun yhteydessä hankkeet ja ohjelmat sekä liitännäistoimet, joilla varmistetaan toteutettavien toimien jatkuvuus ja toteutettavuus;

c) valmistella hankkeiden ja ohjelmien aineisto;

d) valmistella sopimukset, neuvotella niistä ja tehdä niitä;

e) toteuttaa ja hallinnoida hankkeita ja ohjelmia;

f) pitää yllä hankkeita ja ohjelmia sekä varmistaa niiden jatkuvuus.

2. MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten ja yhteisön yhteisvastuulla on

a) määritellä tarpeen mukaan kumppanuuden yhteydessä kehitysrahoitusyhteistyötä koskevat yleiset suuntaviivat;

b) päättää ohjelma-asiakirjasta;

c) varmistaa tasapuoliset tarjouspyyntöjä ja sopimuksia koskevat osallistumisedellytykset;

d) seurata ja arvioida hankkeiden sekä ohjelmien vaikutuksia ja tuloksia;

e) varmistaa hankkeiden ja ohjelmien riittävä, nopea ja tehokas täytäntöönpano.

3. Komission vastuulla on tehdä ohjelma-asiakirjan kokonaismäärärahoja koskevat rahoituspäätökset 24 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Jollei tässä päätöksessä toisin säädetä, kaikki päätökset, jotka vaativat assosiaation toisen osapuolen hyväksynnän, hyväksytään tai niitä pidetään hyväksyttyinä kuuden kuukauden kuluttua toisen osapuolen tekemästä ilmoituksesta.

21 artikla

Soveltamisala

Kunkin asianomaisen MMA:n territoriaalisella ja alueellisella tasolla asettaman strategian ja toimintalinjan mukaisesti tukea voidaan myöntää toimille, joilla edistetään tässä päätöksessä määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista.

Soveltamisalaan voi kuulua erityisesti seuraaville toimille myönnettävä tuki:

a) alakohtaiset toimet ja uudistukset;

b) laitosten kehittäminen, valmiuksien lujittaminen ja ympäristönäkökohtien yhdentäminen;

c) teknisen alan yhteistyöohjelmat;

d) humanitaarinen apu ja kiireelliset toimet;

e) vientituotteista ja -palveluista peräisin olevien budjettisaatavien vaihtelujen perusteella myönnettävä lisätuki.

22 artikla

Rahoituskelpoisuus

1. Tämän päätöksen nojalla rahoitustukea voivat saada seuraavat yksiköt tai elimet:

a) MMA:t;

b) alueelliset tai valtioiden väliset elimet, joihin yksi tai useampi MMA kuuluu ja jotka ovat MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä;

c) yhteisön ja MMA:iden tiettyjen erityistavoitteiden toteuttamiseksi perustamat sekaelimet.

2. Asianomaisen MMA:n tai asianomaisten MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti rahoitustukea voivat saada myös

a) julkiset tai puolijulkiset paikalliset, kansalliset ja/tai alueelliset elimet, MMA:iden paikalliset hallintoyksiköt sekä erityisesti rahoituslaitokset ja kehityspankit;

b) MMA:iden yhtiöt ja yritykset;

c) yhteisön jäsenvaltion yritykset, jotta niille annettaisiin mahdollisuus oman osuutensa lisäksi toteuttaa tuotantohankkeita jonkin MMA:n alueella;

d) MMA:iden tai yhteisön rahoituksen välittäjät, jotka edistävät ja rahoittavat yksityisiä investointeja MMA:illa;

e) MMA:iden ja yhteisön hajautetun yhteistyön toimijat ja muut valtiosta riippumattomat toimijat, jotta niille annettaisiin mahdollisuus toteuttaa taloudellisia, sivistyksellisiä, yhteiskunnallisia ja koulutusalan hankkeita ja ohjelmia MMA:illa 30 artiklassa tarkoitetun hajautetun yhteistyön mukaisesti.

23 artikla

Ohjelmasuunnittelu ja täytäntöönpano

Tämän päätöksen voimaantuloa seuraavan 12 kuukauden kuluessa komissio toteuttaa MMA:ita kuultuaan kumppanuusmenettelyä ja 24 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päätöksen tämän osan sekä liitteiden II A-D täytäntöönpanemiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Näihin toimenpiteisiin kuuluvat erityisesti seuraavat:

a) ohjelma-asiakirjan ja sen olennaisten osien laatimista koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

b) ohjelma-asiakirjan ennakko-, väli- ja jälkiseurantaa, -tarkastuksia ja -arviointeja sekä tarkistamista ja täytäntöönpanoa, komission osallistuminen näihin toimiin mukaan luettuina, koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

c) määräaikaiskertomusten ja muiden säädettyjen kertomusten laatiminen.

Rahoitus- ja kirjanpitomenettelyt määritellään yhdeksännen EKR:n varainhoitoasetuksessa.

24 artikla

EKR-MMA-komitea

1. Komissiota avustaa tarvittaessa neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien välisellä sisäisellä sopimuksella perustettu komitea, joka käsittelee Cotonoussa, Beninissä 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille [15], jäljempänä 'sisäinen sopimus'.

[15] Asiakirja 10688/00 ACP 114 FIN 313 PTOM 21 - EYVL L....,... , s....

2. Kun komitea käyttää sille tällä päätöksellä siirrettyä toimivaltaansa, sitä kutsutaan nimellä "EKR-MMA-komitea". Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla sisäisellä sopimuksella perustetun komitean työjärjestystä sovelletaan EKR-MMA-komiteaan.

3. EKR-MMA-komitea keskittyy työskentelyssään MMA:illa ja muilla alueilla järjestettävän kehitysyhteistyön peruskysymyksiin. Yhdenmukaisuuden, koordinoinnin ja täydentävyyden vuoksi se tarkastelee ohjelma-asiakirjojen täytäntöönpanoa.

4. EKR-MMA-komitea antaa lausuntonsa:

a) ohjelma-asiakirjojen luonnoksista sekä niiden mahdollisista muutoksista;

b) päätöksen tämän osan sekä liitteiden II A-D täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä.

5. Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen toteutettavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta puheenjohtajan vahvistamassa määräajassa. Lausunto annetaan sisäisen sopimuksen 21 artiklan 4 kohdassa määrätyllä enemmistöllä. Äänestettäessä komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan edellä mainitun artiklan 3 kohdassa määritetyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

6. Komissio vahvistaa toimenpiteet, jotka tulevat voimaan viipymättä. Jos ne eivät kuitenkaan ole komitean lausunnon mukaisia, komissio antaa ne viipymättä tiedoksi neuvostolle. Tällöin komissio voi lykätä vahvistamiensa toimenpiteiden soveltamista kussakin perussäädöksessä vahvistetulla ajanjaksolla, joka ei kuitenkaan saa olla pidempi kuin kolme kuukautta tiedoksiannon päivämäärästä.

7. Neuvosto voi päättää toisin enemmistöllä 5 kohdassa säädettyä äänten painotusta noudattaen 6 kohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa.

8. Komissio ilmoittaa komitealle ohjelma-asiakirjojen seurannasta, arvioinnista ja tarkastuksesta.

2 luku

MMA:ille myönnetyt varat

25 artikla

Rahoitustuki

1. Yhteisön rahoitustuen kokonaismäärä tämän osaston 1 luvussa mainittuihin tarkoituksiin, sen jakautuminen sekä 1 päivän maaliskuuta 2001 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välisen ajanjakson rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja edellytykset esitetään liitteissä II A-D ja 3 luvussa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 24 tarkoitettujen komission toimenpiteiden toteuttamista.

Päätöksen mukaisilla rahoitustuilla voidaan kattaa hankkeiden ja ohjelmien paikalliset ja ulkomaiset menot kokonaisuudessaan sekä toistuvien menojen rahoittaminen.

2. Lisäksi MMA:t voivat saada voimassa olevien asetusten mukaista rahoitusta, jota myönnetään liitteessä II E luetelluille kehitysmaille ja liitteessä II F luetelluille yhteisön ohjelmille.

3 luku

Yksityisen sektorin investointien tukeminen

26 artikla

Investointien edistäminen

MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ja yhteisö, jotka tunnustavat yksityisten investointien merkityksen kehitysyhteistyönsä edistämisen kannalta sekä näiden investointien edistämiseksi ja turvaamiseksi toteutettavien toimenpiteiden välttämättömyyden

a) toteuttavat toimenpiteitä sellaisten yksityisten sijoittajien, jotka toimivat MMA:iden ja EY:n kehitysyhteistyön tavoitteiden ja painopisteiden sekä sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti, kannustamiseksi osallistumaan kehityspyrkimyksiinsä;

b) kohtelevat oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti näitä sijoittajia;

c) toteuttavat toimenpiteitä ja antavat säännöksiä, joilla voidaan luoda ja säilyttää ennakoitavat ja vakaat investointiolosuhteet, ja neuvottelevat sopimuksista olosuhteiden parantamiseksi;

d) edistävät MMA:iden taloudellisten toimijoiden sekä niiden ja yhteisön toimijoiden välistä tehokasta yhteistyötä pääomavirtojen lisäämiseksi sekä hallinnollisten taitojen, tekniikan ja muun taitotiedon parantamiseksi;

e) edistävät yhteisön ja MMA:iden välisten yksityisten rahoitusvirtojen lisäämistä myötävaikuttamalla niiden esteiden poistamiseen, jotka haittaavat MMA:iden toimijoiden pääsyä kansainvälisille ja yhteisön pääomamarkkinoille;

f) luovat olosuhteet, jotka suosivat rahoituslaitosten kehittämistä sekä pääomanmuodostuksen ja yrittäjyyden yleistymisen kannalta välttämättömien varojen saatavuutta;

g) edistävät yritysten kehittämistä, paikallisten hallintoyksikköjen yritykset mukaan luettuina, toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet yritystoimintaympäristön parantamiseksi ja erityisesti sellaisen oikeudellisen, hallinnollisen ja rahoituksellisen rakenteen luomiseksi, jolla voidaan edistää vireän yksityisen alan nousua ja kehitystä;

h) vahvistavat MMA:iden paikallisten elinten valmiuksia tarjota sellaisia eri palveluja, jotka voivat lisätä paikallista osallistumista teolliseen ja kaupalliseen toimintaan.

27 artikla

Investointituki ja investointien rahoittaminen

Yhteistyön avulla saadaan käyttöön pitkän aikavälin varoja, joilla edistetään yksityisen sektorin kasvua sekä kansallisten ja ulkomaisten pääomien hankintaa kasvun tukemiseksi. Tätä tarkoitusta varten yhteistyöhön kuuluvat

a) rahoitustuki ja tekninen apu avustuksina, joilla tuetaan henkilöresurssien ja institutionaalisten valmiuksien kehittämistä, sekä muu institutionaalinen tuki, joka liittyy tiettyyn investointiin; toimenpiteet, joilla lisätään yritysten kilpailukykyä ja lujitetaan yksityisten rahoituksen välittäjien ja muiden yksityisten välittäjien valmiuksia; investointien helpottaminen ja edistäminen, kilpailunedistämistoimet;

b) neuvontapalvelut, joilla edistetään investoinneille suotuisten olosuhteiden luomista, ja tietokanta, jonka tarkoituksena on edistää pääomavirtoja;

c) takaisinmaksettavat tuet, jotka rahoitetaan investointijärjestelyn avulla;

d) Euroopan investointipankin omista varoista myönnettävät lainat.

Investointijärjestelyyn sovellettavat edellytykset määritellään tämän päätöksen liitteessä II B ja edellä mainittuihin lainoihin sovellettavat edellytykset liitteessä II C.

4 luku

Vientitulojen vaihtelujen perusteella myönnettävä lisätuki

28 artikla

Lisätuki

1. Lisätukea annetaan osana kokonaisrahoitusta erityisesti maatalouden ja kaivosteollisuuden aloilla vientitulojen vaihteluista johtuvien sellaisten erittäin kielteisten vaikutusten lieventämiseksi, jotka saattavat vaarantaa MMA:iden kehitystavoitteiden toteutumisen.

2. Lyhytaikaisissa vientitulojen vaihteluissa tuella pyritään ylläpitämään makrotaloudellisia ja alakohtaisia uudistuksia ja politiikkaa, jotka tulojen väheneminen saattaisi vaarantaa, sekä korjaamaan maatalouden ja kaivosteollisuuden vientitulojen vaihteluista aiheutuvat erittäin kielteiset vaikutukset.

3. MMA:iden riippuvuus erityisesti maatalous- ja kaivosteollisuustuotteiden viennistä otetaan huomioon myönnettäessä varoja soveltamisvuodelle. Tällöin vähiten kehittyneisiin maihin sovelletaan suosituimmuuskohtelua.

4. Ylimääräiset varat saatetaan käyttöön rahoitustapoja ja -edellytyksiä koskevassa liitteessä II D vahvistetun järjestelmän erityisten yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5. Yhteisö tukee myös MMA:ita varten luotuja kaupan varmistamisen järjestelmiä, joilla pyritään suojautumaan ennakolta vientitulojen vaihteluita vastaan.

5 luku

Tuki muille yhteistyöosapuolille

29 artikla

Tavoitteet ja rahoitus

Vastatakseen paikallisten hallintoyksikköjen kehitystarpeisiin ja kannustaakseen kaikkia hajautetun yhteistyön toimijoita, jotka voivat osallistua MMA:iden itsenäiseen kehitykseen sekä siihen liittyvien aloitteiden tekemiseen ja täytäntöönpanoon, MMA-EY-yhteistyöllä tuetaan näitä kehitystoimia asianomaisten MMA:iden ja jäsenvaltioiden, joiden alaisuuteen MMA:t kuuluvat, asettamissa rajoissa sekä ohjelma-asiakirjan mukaisesti

1. Yhteistyöllä tuetaan tässä yhteydessä

a) sellaisten paikallisten pienimuotoisten hankkeiden rahoitusta, jotka vaikuttavat taloudellisesti ja sosiaalisesti alueen väestön elämään, jotka vastaavat ilmenneeseen sekä todettuun ensisijaiseen tarpeeseen ja jotka pannaan täytäntöön edunsaajana olevan paikallisen hallintoyksikön aloitteesta ja väestön osallistuessa hankkeeseen aktiivisesti;

b) hajautetun yhteistyön rahoitusta erityisesti, jos siinä yhdistyvät MMA:iden organisaatioiden ja niitä vastaavien yhteisön organisaatioiden pyrkimykset ja keinot. Tällaisessa yhteistyössä voidaan hyödyntää valmiuksia, uudistavia toimintatapoja ja hajautetun yhteistyön toimijoiden resursseja MMA:iden kehityksen edistämiseksi.

2. Pienimuotoisia hankkeita ja hajautettuja yhteistyötoimia voidaan rahoittaa tämän päätöksen varoista. Kyseisestä yhteistyöstä syntyneet hankkeet ja ohjelmat voivat olla keino saavuttaa ohjelma-asiakirjassa mainitut erityistavoitteet tai paikallisten hallintoyksikköjen ja hajautetun yhteistyön toimijoiden aloitteiden erityistavoitteet.

Pienimuotoisten hankkeiden ja hajautetun yhteistyön rahoitukseen osallistuminen taataan avustuksilla, joiden osuus ei periaatteessa voi olla suurempi kuin kolme neljäsosaa kunkin hankkeen kokonaiskustannuksista. Loput rahoitetaan

a) pienimuotoisten hankkeiden osalta asianomaisen paikallisen hallintoyksikön toimesta luontoissuorituksina, palveluja tarjoamalla tai käteisenä annettuina avustuksina yhteisön osallistumismahdollisuuksien mukaisesti;

b) hajautetun yhteistyön osalta hajautetun yhteistyön toimijoiden toimesta edellyttäen, että niiden antamat rahoitusvarat ja tekniset, aineelliset tai muut voimavarat ovat yleensä vähintään 25 prosenttia hankkeen tai ohjelman arvioiduista kustannuksista; ja

c) kun kyse on pienimuotoisista hankkeista ja hajautetusta yhteistyöstä poikkeuksellisesti asianomaiselta MMA:lta rahoitustukena, julkisten välineiden käyttämisenä tai palvelujen tarjoamisena.

Pienimuotoisten hankkeiden tai hajautetun yhteistyön mukaisesti rahoitettuihin hankkeisiin ja ohjelmiin sovellettavat menettelyt määritellään tässä päätöksessä ohjelma-asiakirjaa koskevissa säännöksissä.

6 luku

Humanitaarinen apu ja hätäapu

30 artikla

Tavoitteet ja keinot

Humanitaarista apua ja hätäapua myönnetään MMA:iden väestöille, jotka kärsivät vakavista ja poikkeuksellisista taloudellisista ja sosiaalisista vaikeuksista luonnonmullistusten tai vaikutukseltaan vastaavien erityisolosuhteiden vuoksi. Humanitaarista apua ja hätäapua jatketaan niin kauan kuin on tarpeellista näistä tilanteista syntyneiden kiireellisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Humanitaarista apua ja hätäapua annetaan ainoastaan katastrofien uhrien tarpeiden ja edun mukaisesti.

1. Humanitaarisen avun ja hätäavun tarkoituksena on

a) pelastaa ihmishenkiä luonnonmullistusten tai vaikutukseltaan vastaavien erityisolosuhteiden aiheuttamissa kriisitilanteissa ja niitä seuraavissa tilanteissa;

b) osallistua humanitaarisen avun rahoittamiseen ja kuljettamiseen sekä avun saattamiseen avuntarvitsijoille hyödyntämällä kaikkia käytettävissä olevia logistisia keinoja;

c) toteuttaa lyhyen aikavälin kunnostamis- ja jälleenrakentamistoimenpiteitä väestön sopeutumiselle tai uudelleensopeutumiselle suotuisien olosuhteiden luomiseksi mahdollisimman nopeasti;

d) vastata henkilöiden (pakolaiset, siirtymään joutuneet henkilöt ja kotiutetut) siirtymisestä syntyneisiin tarpeisiin ihmisen aiheuttamien kriisien tai luonnonmullistusten jälkeen, jotta pakolaisten ja siirtymään joutuneiden henkilöiden (heidän olinpaikastaan riippumatta) kaikki tarpeet voidaan täyttää niin kauan kuin tarpeellista ja jotta heidän vapaaehtoista uudelleenasettautumistaan voidaan helpottaa;

e) auttaa MMA:ita kehittämään ja täydentämään järjestelmiä luonnonmullistusten ennaltaehkäisemiseksi ja niihin valmistautumiseksi, mukaan luettuina ennakointijärjestelmät ja pikahälytysjärjestelmät, mullistusten seurausten lieventämiseksi.

2. Edellä tarkoitetun avun kaltaista apua voidaan myöntää MMA:ille, jotka ottavat vastaan pakolaisia tai kotiutettuja, sellaisiin tarpeisiin vastaamiseksi, joita hätäavulla ei voida täyttää.

3. Tässä artiklassa tarkoitettu apu rahoitetaan tällaiseen apuun sovellettavan humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 [16] mukaisesti. Sitä voidaan poikkeuksellisesti rahoittaa myös asianomaisen budjettikohdan lisäksi avustuksina myönnettävistä kokonaismäärärahoista (ohjelma-asiakirja) asianomaisen MMA:n pyynnöstä.

[16] EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.

4. Humanitaarisen avun ja hätäavun toimia toteutetaan kriisitilanteessa olevan MMA:n, komission tai paikallisten ja kansainvälisten valtiosta riippumattomien järjestöjen pyynnöstä. Apua hallinnoidaan ja sitä annetaan sellaisten menettelyjen mukaisesti, joilla varmistetaan nopea, joustava ja tehokas apu. Komissio antaa tarvittavat säännökset näiden periaatteiden soveltamisesta.

7 luku

Täytäntöönpanomenettelyt

31 artikla

Tekninen apu

1. Komission aloitteesta tai sen toimeksiannosta voidaan rahoittaa teknisen avun tutkimuksia tai toimia tämän päätöksen täytäntöönpanoon tarvittavan valmistelun, seurannan, arvioinnin ja valvonnan varmistamiseksi.

Nämä teknisen avun tutkimukset tai toimet rahoitetaan avustuksina myönnettävillä kokonaismäärärahoilla.

2. MMA:n aloitteesta voidaan komission lausunnon perusteella rahoittaa teknisen avun tutkimuksia tai toimia ohjelma-asiakirjassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseksi.

Nämä teknisen avun tutkimukset tai toimet rahoitetaan asianomaiselle MMA:lle myönnetyistä varoista.

32 artikla

Varainhoidon valvonta

1. Asianomainen MMA on ensisijaisesti vastuussa tukitoimen varainhoidon valvonnasta. Se harjoittaa valvontaa tarvittaessa koordinoidusti sen jäsenvaltion kanssa, jonka alaisuuteen se kuuluu, voimassa olevien kansallisten säännösten mukaisesti.

2. Komission vastuulla on

a) huolehtia siitä, että asianomaisella MMA:lla on yhteisön varojen tehokkaan ja moitteettoman käytön varmistavat hallinto- ja valvontajärjestelmät, jotka toimivat moitteettomasti;

b) väärinkäytösten ilmetessä lähettää suositukset tai pyynnöt oikaisutoimenpiteistä, joiden tarkoituksena on oikaista hallinnon puutteet ja väärinkäytökset.

3. Komissio, MMA ja tarvittaessa jäsenvaltio, jonka alaisuuteen MMA kuuluu, tekevät hallintojärjestelyjen perusteella yhteistyötä vuosittain tai puolivuosittain järjestettävien kokousten yhteydessä sovittaakseen yhteen ohjelmat, menetelmät ja valvonnan toteuttamisen.

4. Rahoituskorjausten osalta

a) väärinkäytösten havaitsemisesta ja rahoituskorjauksista on ensisijaisesti vastuussa asianomainen MMA;

b) komissio puuttuu kuitenkin asiaan, jos asianomaisen MMA:n toiminnassa esiintyy puutteita eikä se toteuta korjauksia ja jos asiasta ei päästä yksimielisyyteen, komissio voi pienentää tai poistaa osan ohjelma-asiakirjan rahoituspäätöksen kokonaismäärärahojen maksusta.

8 luku

Edellisten EKR:jen siirto yhdeksänteen EKR:oon

33 artikla

Aikaisempien EKR:jen toimeenpano ja siirtymävaihe

1. Niiden kuudenteen, seitsemänteen ja kahdeksanteen EKR:oon liittyvien sitoumusten, joiden toteuttaminen on aloitettu ennen tämän päätöksen ja yhdeksättä EKR:a koskevan sisäisen sopimuksen voimaantuloa, toteuttamista jatketaan kyseisiin EKR:ihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

Siirtymäkauden, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta sitä vuotta seuraavana toisena vuotena, jona tämä sopimus, tai jos se tapahtuu tätä myöhemmin, sisäinen sopimus tulevat voimaan, ajan EKR:n hallinnosta ja varainhoidosta vastuussa olevat toimihenkilöt, eli EKR:n johtava tulojen ja menojen hyväksyjä, MMA:n tulojen ja menojen hyväksyjä sekä komission edustuston päällikkö, ovat vastuussa niistä hallinnon ja varainhoidon tehtävistä, jotka heille asetetaan neuvoston päätöksellä 91/482/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 97/803/EY.

Ennen kyseistä päivämäärää komissio hyväksyy kuultuaan MMA:ita ja jäsenvaltioita, joiden alaisuuteen MMA:t kuuluvat, toimenpiteitä, joilla taataan onnistunut siirtyminen näistä määräyksistä tässä osastossa mainittuihin kehitysrahoitusyhteistyön täytäntöönpanon uusiin menettelyihin.

2. Kaikkien tämän päätöksen ja sisäisen sopimuksen voimaantulopäivää edeltävien EKR:jen jäljellä olevat varat ja kaikki varat, joita ei ole sidottu kyseisten päivämäärien jälkeen asianomaisten rahastojen mukaisesti käynnissä oleviin hankkeisiin siirretään yhdeksänteen EKR:oon, ja ne käytetään tässä päätöksessä vahvistetuin edellytyksin.

Kaikki tällä tavoin yhdeksänteen EKR:oon siirretyt varat, jotka aikaisemmin oli sidottu yksittäisen MMA:n tai yksittäisen alueen ohjelmaan, säilyvät edelleen asianomaiselle MMA:lle tai alueelliselle yhteistyöhankkeelle sidottuina.

Kaikki muut jäljellä olevat varat, joita ei ole sidottu tiettyyn ohjelmaan, siirretään yhdeksännen EKR:n sitomattomiin määriin. Tämän päätöksen kokonaismäärä, johon lisätään edellisistä EKR:ista siirrettävät jäljellä olevat varat, kattaa vuodet 2001-2007. Tätä säännöstä sovelletaan erityisesti kaikkiin niihin päätöksen 91/482/ETY 118 ja 142 artiklassa tarkoitettujen kokonaismäärien mahdollisesti jäljellä oleviin varoihin, jotka koskevat maatalouden perustuotteiden vientitulojen vakauttamista (Stabex) ja erityistä rahoitusvälinettä (Sysmin).

II OSASTO TALOUDELLINEN JA KAUPALLINEN YHTEISTYÖ

34 artikla

Tavoite

Taloudellisen ja kaupallisen yhteistyön tavoitteena on MMA:iden taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys sekä erityisesti tiiviiden kauppasuhteiden luominen niiden ja koko yhteisön välille.

Yhteistyön täytäntöönpanon on oltava yhdenmukainen muiden yhteisön politiikkojen tavoitteiden kanssa.

1 luku

Tuotteiden kauppajärjestelmä

35 artikla

Alkuperätuotteiden vapaa pääsy

1. Tuotaessa MMA:ista peräisin olevia tuotteita yhteisöön ne vapautetaan tuontitulleista.

2. Alkuperätuotteen käsite ja siihen liittyvät hallinnollisen yhteistyön menetelmät määritellään liitteessä III.

36 artikla

Yksittäisellä MMA:lla vapaassa liikkeessä olevien ei-alkuperätuotteiden uudelleenlastaus

1. Tuotaessa yhteisöön muualta kuin MMA:ilta peräisin olevia tuotteita, jotka liikkuvat vapaasti jollakin MMA:lla ja joita jälleenviedään sellaisinaan yhteisöön, ne vapautetaan tulleista ja vaikutukseltaan vastaavista maksuista sillä edellytyksellä, että:

-niistä on maksettu asianomaisella MMA:lla tullimaksut tai vaikutukseltaan vastaavat maksut, jotka ovat samansuuruisia tai suurempia kuin yhteisössä samoihin yhteisön ulkopuolisista maista peräisin olevien tuotteiden, jotka ovat oikeutettuja suosituimmuuskohtelulausekkeeseen, tuontiin sovellettavat tullit,

-niitä ei ole kokonaan tai osittain vapautettu tai niiden osalta ei ole saatu korvausta maksetuista tulleista tai vaikutukseltaan vastaavista maksuista sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista,

-ne on varustettu vientitodistuksella.

2. Komissio voi asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä antaa poikkeusluvan sellaisille toimijoille suunnatuille MMA:iden julkisen rahoituksen tukitoimenpiteille, jotka käyttävät uudelleenlastausmenettelyä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainitun 1 kohdan soveltamista.

Komissio tekee päätöksensä tässä osastossa tarkoitettujen tavoitteiden perusteella. Sitä avustaa neuvoa-antava komitea, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston päätöksen 1999/468/EY 3 artiklassa [17] säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä sovelletaan noudattaen kyseisen päätöksen 7 artiklan 3 kohdan säännöksiä.

[17] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksiä ei sovelleta:

-perustamissopimuksen liitteessä II olevassa luettelossa tarkoitettuihin maataloustuotteisiin eikä tuotteisiin, joita koskee tiettyihin maataloustuotteiden valmistuksessa tuotettuihin tavaroihin sovellettavasta kauppajärjestelmästä 6 päivänä joulukuuta 1993 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 3448/93 [18],

[18] EYVL L 318, 20.12.1993, s. 18.

-tuotteisiin, joihin sovelletaan yhteisöön tuotaessa määrällisiä rajoituksia,

-tuotteisiin, joihin sovelletaan yhteisöön tuotaessa polkumyyntitulleja.

4. Vapaasti jollakin MMA:lla liikkuvien muiden kuin MMA:n alkuperätuotteiden tuontia yhteisöön koskevat edellytykset sekä näihin edellytyksiin liittyvät hallinnollisen yhteistyön menetelmät määritellään liitteessä IV.

37 artikla

Määrälliset rajoitukset ja vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet; kiellot

1. Yhteisö ei sovella MMA:ista peräisin olevien tuotteiden tuontiin määrällisiä rajoituksia tai muita vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.

2. Mitä 1 kohdassa säädetään, ei estä tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevia kieltoja tai rajoituksia, jotka ovat perusteltuja julkisen moraalin, yleisen järjestyksen tai turvallisuuden kannalta, ihmisten ja eläinten terveyden ja elämän tai kasvien suojelemiseksi, taiteellisten, historiallisten tai arkeologisten kansallisaarteiden suojelemiseksi, uusiutumattomien luonnonvarojen säilyttämiseksi tai teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojelemiseksi.

Nämä kiellot tai rajoitukset eivät saa missään tapauksessa olla keino mielivaltaiseen syrjimiseen tai yleensä kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

38 artikla

Vaaralliset ja vaarattomat jätteet sekä radioaktiiviset jätteet

Yhteisö sitoutuu omalta osaltaan tekemään kaikkensa, jotta vaarallisten ja vaarattomien jätteiden sekä radioaktiivisten jätteiden kansainväliset kuljetukset hallitaan yleisesti, ja korostaa tämän alan tehokkaan kansainvälisen yhteistyön merkitystä.

Tämän huomioon ottaen yhteisö kieltää kaiken tällaisten jätteiden suoran ja välillisen viennin MMA:ille lukuun ottamatta lisäarvoa tuottaviin toimiin tarkoitettujen vaarattomien jätteiden vientiä samalla, kun MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset kieltävät tällaisten yhteisöstä tai muista maista peräisin olevien jätteiden suoran tai välillisen tuonnin omalle alueelleen sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten kansainvälisten sitoumusten noudattamista, jotka sopimuspuolet näillä kahdella alueella ja toimivaltaisissa kansainvälisissä yhteyksissä ovat tehneet tai voivat tulevaisuudessa tehdä.

MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava edellä tarkoitettujen kieltotoimenpiteiden soveltamisen tarkan valvonnan.

1. Nämä säännökset eivät estä jäsenvaltiota, johon MMA on päättänyt viedä jätteitä käsiteltäväksi, palauttamasta käsiteltyjä jätteitä sille MMA:lle, josta ne ovat peräisin. Kun jätteitä viedään takaisin MMA:ille, kunkin kuljetuksen mukana on seurattava lupaleimalla varustettu asiakirja.

2. Yhteisössä sovelletaan Euroopan yhteisössä, Euroopan yhteisöön ja Euroopan yhteisöstä tapahtuvien jätteiden siirtojen valvonnasta ja tarkastamisesta 1 päivänä helmikuuta 1993 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 259/93 [19], sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä olevan 1 kohdan soveltamista.

[19] EVYL L 30, 6.2.1993, s. 1.

Niiden MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten, jotka eivät perustuslaillisen asemansa vuoksi ole liittyneet Baselin yleissopimukseen, on toteuttava viipymättä tarvittavat sisäiset oikeudelliset ja hallinnolliset toimenpiteet tämän valvonnan täytäntöönpanemiseksi.

3. Vaarallisten jätteiden tuonnissa MMA:ista yhteisöön sekä käsiteltäväksi tarkoitettuihin vaarattomiin jätteisiin sovelletaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 259/93 1-12 ja 25-39 artiklaa.

4. Tässä artiklassa 'vaarallisilla jätteillä' tarkoitetaan vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen liitteissä 1 ja 2 lueteltuja jätteitä.

Radioaktiivisten jätteiden osalta tullaan soveltamaan Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) vahvistamia määritelmiä ja rajoja. Siihen asti sovelletaan liitteessä VII täsmennettyjä määritelmiä ja rajoja.

39 artikla

MMA:iden toteuttamat toimenpiteet

1. Ottaen huomioon MMA:iden ajankohtaiset kehitystarpeet MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset voivat säilyttää tai ottaa käyttöön yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden tuonnin osalta tulleja tai määrällisiä rajoituksia, joita ne pitävät välttämättöminä.

2. a) MMA:iden yhteisöön soveltama kauppajärjestelmä ei saa aiheuttaa syrjintää jäsenvaltioiden välillä eikä järjestelmä voi olla vähemmän suotuisa kuin järjestelmä, jota sovelletaan suosituimmuuskohteluun oikeutettuun valtioon.

b) Tämän päätöksen erityissäännöksistä huolimatta yhteisö ei harjoita minkäänlaista syrjintää MMA:iden välillä kaupan alalla.

c) Edellä a alakohta ei estä MMA:tta myöntämästä tietyille muille MMA:ille tai muille kehitysmaille yhteisölle myönnettyä järjestelmää suotuisampaa järjestelmää.

3. MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat komissiolle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta soveltamansa tullitariffit ja määrälliset rajoitukset.

Ne ilmoittavat komissiolle myös myöhemmät muutokset sen mukaisesti kuin niitä tehdään.

40 artikla

Valvontalauseke

1. Edellä 35 artiklassa tarkoitetut MMA:ista peräisin olevat tuotteet tai 36 artiklassa tarkoitetut muualta kuin MMA:ista peräisin olevat tuotteet voidaan alistaa erityisvalvontaan. Komissio kuulee MMA:n ja jäsenvaltion, jonka alaisuuteen MMA kuuluu, viranomaisia osana kumppanuutta päättäessään tuotteista, joihin valvontaa sovelletaan.

2. Sovelletaan tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä 2 päivänä heinäkuuta 1993 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2454/93 [20]308 d artiklaa.

[20] EYVL L 253, 11.10.1993, s. 1.

3. Komissio ja MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset vastaavat valvonnan tehokkuudesta panemalla täytäntöön liitteissä III ja IV määritellyt hallinnollisen yhteistyön menetelmät.

41 artikla

Suojatoimenpiteet

1. Jos tämän päätöksen soveltamisesta aiheutuu vakavia häiriöitä jollakin yhteisön tai yhden tai useamman jäsenvaltion taloudellisen toiminnan alalla tai jos soveltaminen vaarantaa niiden rahatalouden ulkoisen vakauden tai jos ilmenee vaikeuksia, jotka saattavat johtaa yhteisön tai siihen kuuluvan alueen jonkin toiminnan alan merkittävään heikentymiseen, komissio voi yhden tai useamman jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan toteuttaa tai antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle oikeuden toteuttaa tarvittavat suojatoimenpiteet jäljempänä olevien kohtien mukaisesti.

2. Edellä 1 kohtaa sovellettaessa on valittava ensisijaisesti toimenpiteitä, joista on mahdollisimman vähän häiriötä assosiaation ja yhteisön toiminnalle. Nämä toimenpiteet on rajoitettava niihin, jotka ovat täysin välttämättömiä ilmenneiden häiriöiden poistamiseksi. Ne eivät voi olla vaikutukseltaan voimakkaampia kuin tässä päätöksessä säädetty etuuksien peruuttaminen.

3. Suojatoimenpiteitä hyväksyttäessä tai muutettaessa kiinnitetään erityistä huomiota vähiten kehittyneiden MMA:iden etuihin.

4. Tämän artiklan säännökset eivät estä WTO:n säännöistä, WTO:n sopimus suojalausekkeista mukaan luettuna, johtuvien yhteisön oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamista. Ne eivät estä maatalouden yhteisten markkinajärjestelyjen säännösten ja niistä johtuvien yhteisön tai kansallisten hallinnollisten säännösten soveltamista; ne eivät myöskään estä perustamissopimuksen 235 artiklan mukaisesti annettujen sellaisten erityissäännösten soveltamista, joita sovelletaan maataloustuotteiden jalostuksessa saatuihin tuotteisiin.

5. Kun jäsenvaltio pyytää komissiota soveltamaan suojatoimenpiteitä, komissio ilmoittaa siitä neuvostolle, jäsenvaltioille ja MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille kolmen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta jäsenvaltiolta. Se lähettää samanaikaisesti jäsenvaltioille kutsun 6 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan komitean kokoukseen.

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle suojatoimenpiteiden soveltamista koskevien pyyntöjen perustelemiseksi tarvittavat tiedot.

6. Saatuaan jäsenvaltiolta suojatoimenpiteiden soveltamista koskevan pyynnön tai omasta aloitteestaan komissio kuulee jäsenvaltioiden edustajista koostuvaa komiteaa, jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Komissio toimittaa komitealle ratkaistavana olevasta asiasta hallussaan olevat tiedot.

7. Kuultuaan 6 kohdassa tarkoitettua komiteaa komissio voi toteuttaa tai valtuuttaa jäsenvaltiot toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä.

Päätöksestä ilmoitetaan viipymättä neuvostolle, jäsenvaltioille ja MMA:iden toimivaltaisille viranomaisille. Sitä sovelletaan välittömästi.

8. Mikä tahansa jäsenvaltio voi saattaa 7 kohdassa tarkoitetun komission päätöksen neuvoston käsiteltäväksi 10 työpäivän kuluessa kyseisen päätöksen ilmoittamisesta.

9. Jos komissio ei tee päätöstä 21 työpäivän kuluessa tai päättää, ettei ole syytä soveltaa suojatoimenpiteitä, jäsenvaltio, joka on saattanut asian komission käsiteltäväksi, voi saattaa sen neuvoston käsiteltäväksi.

10. Edellä 8 ja 9 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa neuvosto voi määräenemmistöllä tehdä eriävän päätöksen 21 työpäivän kuluessa.

2 luku

Palvelujen kauppa

42 artikla

Tavoite

Alan pitkän aikavälin tavoitteena on palvelujen kaupan asteittainen vapauttaminen MMA:iden paikallisten toimien tavoitteita kunnioittaen ja ottaen asianmukaisesti huomioon MMA:iden kehitystaso sekä yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja mahdollisesti MMA:iden WTO:n piirissä tekemät sitoumukset.

43 artikla

Sijoittautumisen ja palvelujen tarjoamisen yleisperiaatteet

1. Sijoittautumiseen ja palvelujen tarjoamiseen sovellettavan järjestelmän osalta perustamissopimuksen 183 artiklan 5 kohdan mukaisesti ja jollei jäljempänä 2 kohdasta muuta johdu

a) yhteisö soveltaa palvelukaupan yleissopimuksen (GATS-sopimus) mukaisia sitoumuksia MMA:isiin mainitussa yleissopimuksessa määrätyin edellytyksin ja tämän päätöksen mukaisesti; kyseisten sitoumusten mukaisesti jäsenvaltiot eivät syrji MMA:iden kansalaisia, yhtiöitä ja yrityksiä;

b) MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset soveltavat jäsenvaltioiden yhtiöihin, kansalaisiin, yhtiöihin ja yrityksiin samaa suosituimmuuskohtelua kuin yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisiin, yhtiöihin ja yrityksiin eivätkä syrji jäsenvaltioiden kansalaisia yhtiöitä ja yrityksiä.

2. MMA:n toimivaltaiset viranomaiset voivat paikallista työllisyyttä edistääkseen tai tukeakseen antaa säännöksiä, jotka poikkeavat sen asukkaiden ja paikallisen toiminnan eduksi kaikkien jäsenvaltioiden kansalaisiin, yhtiöihin ja yrityksiin tavallisesti sovellettavista säännöistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta MMA:iden GATS-sopimuksen yhteydessä tekemiensä sitoumusten soveltamista.

Tässä tapauksessa MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat antamistaan säännöksistä komissiolle, joka ilmoittaa niistä jäsenvaltioille.

3. 'Yhtiöillä tai yrityksillä' tarkoitetaan tässä päätöksessä siviili- tai kauppaoikeudellisia yhtiöitä tai yrityksiä, mukaan luettuina julkiset tai muut yhtiöt, osuustoiminnalliset yhtiöt sekä kaikki muut julkis- tai yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt ja yhdistykset, lukuun ottamatta voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä tai yrityksiä.

'Jäsenvaltioiden yhtiöillä tai yrityksillä' tarkoitetaan jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti perustettuja yhtiöitä ja yrityksiä, joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on jäsenvaltiossa. Jos niillä kuitenkin on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka jäsenvaltiossa, niiden toiminnalla on oltava tosiasiallinen ja jatkuva yhteys kyseisen jäsenvaltion talouteen.

'MMA:ille sijoittautuneilla yhtiöillä tai yrityksillä' tarkoitetaan yhtiöitä tai yrityksiä, jotka on perustettu asianomaisen MMA:n lainsäädännön mukaisesti ja joiden sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka on kyseisellä MMA:lla. Jos niillä kuitenkin on ainoastaan sääntömääräinen kotipaikka MMA:lla, niiden toiminnalla on oltava tosiasiallinen ja jatkuva yhteys kyseisen MMA:n talouteen.

44 artikla

Myöhemmät muutokset

Neuvosto voi päättää määräenemmistöllä komission ehdotuksesta myöhemmistä muutoksista tai täydennyksistä tähän päätökseen Maailman kauppajärjestössä (WTO) käytävien monenvälisten kauppaneuvottelujen tulosten huomioon ottamiseksi ja hyödyntämiseksi.

45 artikla

Meriliikenne

1. Yhteisön ja MMA:iden suhteissa meriliikenteen alalla sovelletaan tehokkaasti kansainvälisiä merikuljetusmarkkinoita ja meriliikennettä koskevaa rajoittamattoman pääsyn periaatetta, jonka perustana on kaupallisin ehdoin tapahtuva rehellinen kilpailu.

2. Yhteisö ja MMA:t sitoutuvat soveltamaan kansalaisiinsa ja jommankumman osapuolen alueella rekisteröityihin aluksiin samaa kohtelua, jota sovelletaan suosituimmuuskohteluun oikeutettuun valtioon ja joka koskee tavaroiden, matkustajien tai molempien merikuljetusta, satamiin pääsyä, satamien perusrakenteen ja meriliikenteen liitännäispalvelujen käyttöä sekä niistä johtuvia maksuja, tullin tiloja ja laituripaikkoja lastausta ja lastinpurkua varten, sekä joka perustuu kaupallisin ehdoin tapahtuvaan rehelliseen kilpailuun.

3 luku

Kauppaan liittyvät alat

46 artikla

Juoksevat maksut ja pääomanliikkeet

1. Rajoittamatta jäljempänä 3 kohdan soveltamista jäsenvaltiot ja MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat siihen, että ne eivät rajoita millään tavalla yhteisön ja MMA:iden kansalaisten välisten vaihtotaseeseen perustuvien maksujen suorittamista vapaasti vaihdettavassa valuutassa.

2. Jäsenvaltiot ja MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset sitoutuvat siihen, että ne eivät rajoita millään tavalla maksutaseen pääomaa koskevien suoritusten osalta pääoman vapaata liikkuvuutta sellaisten yhtiöiden suorissa investoinneissa, jotka on perustettu vastaanottavan maan tai alueen lainsäädännön mukaisesti, ja investoinneissa, jotka on tehty tämän päätöksen säännösten mukaisesti, sekä näiden investointien ja niistä saatujen voittojen rahaksi muuttamista ja kotiuttamista.

3. Jos yksi tai useampi MMA tai yksi tai useampi jäsenvaltio joutuu tai on vaarassa joutua merkittäviin maksutasevaikeuksiin, MMA:n toimivaltaiset viranomaiset, jäsenvaltio tai yhteisö voivat tullitariffeja koskevan yleissopimuksen, palvelukaupan yleissopimuksen ja Kansainvälisen valuuttarahaston VIII ja XIV artiklan mukaisesti päättää juokseviin maksuihin määräaikaisesti sovellettavista rajoituksista, jotka voivat olla voimassa ainoastaan niin pitkään, kunnes maksutasetilanne on korjattu. MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten, jäsenvaltioiden tai yhteisön, jotka toteuttavat näitä toimenpiteitä, on ilmoitettava niistä toisilleen viipymättä ja toimitettava mahdollisimman pian aikataulu kyseisten toimenpiteiden kestosta.

47 artikla

Kilpailupolitiikka

1. Terveen ja tehokkaan kilpailupolitiikan ja -sääntöjen käyttöönotolla ja täytäntöönpanolla on tärkeä merkitys investoinneille suotuisten olosuhteiden, kestävän teollistumisprosessin ja markkinoillepääsyn avoimuuden edistämisessä ja varmistamisessa.

2. Kilpailun vääristymisen torjumiseksi ja kunkin MMA:n erilaisen kehitystason sekä taloudellisten tarpeiden huomioon ottamiseksi yhteisö ja MMA:t toteuttavat kansallisia, territoriaalisia tai alueellisia toimia ja sääntöjä, joihin sisältyy sellaisten yritystenvälisten sopimusten, yritysten yhteenliittymien päätösten tai yritysten yhdenmukaistettujen menettelyjen valvominen ja joissakin tapauksissa kieltäminen, joiden tarkoituksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen. Kielto koskee myös yhden tai useamman yrityksen hallitsevan markkina-aseman väärinkäyttöä yhteisön tai MMA:n alueella.

48 artikla

Teollis- ja tekijänoikeuksien suoja

1. On tarpeen varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien sekä kaupallista omaisuutta koskevien oikeuksien riittävä suoja, mukaan luettuina keinot näiden oikeuksien noudattamiseksi, yhdenmukaistamalla ne kaikkein tiukimpiin kansainvälisiin normeihin kahdenvälisen kaupan vääristymien ja esteiden vähentämiseksi.

2. Immateriaalioikeuksiin kuuluvat tekijänoikeudet ja erityisesti tietokoneohjelmien tekijänoikeudet ja niihin liittyvät oikeudet, hyödyllisyysmallisuojat, patentit ja erityisesti bioteknologian keksinnöt, teollismallit, maantieteelliset merkinnät ja alkuperämerkinnät, kaupalliset merkit ja palvelumerkit, integroitujen piirien piirimallit (topografiat), tietokantojen oikeussuoja ja suoja epärehellistä kilpailua vastaan, sellaisena kuin siitä määrätään taitotietoa koskevien julkaisemattomien tietojen suojaamista sekä teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen 10 a artiklassa.

49 artikla

Standardointi ja sertifiointi

Kaupan helpottamiseksi on tarpeen toimia nykyistä tiiviimmässä yhteistyössä standardoinnin, sertifioinnin ja laadunvarmistamisen alalla tarpeettomien teknisten esteiden poistamiseksi ja näillä aloilla esiintyvien erojen vähentämiseksi.

50 artikla

Kauppa ja ympäristö

On tarpeen edistää kansainvälisen kaupan kehitystä niin, että varmistetaan kestävä ja terve ympäristönhoito alaa koskevien kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten mukaisesti ja ottamalla asianmukaisesti huomioon kunkin MMA:n kehitystaso. MMA:iden erityisvaatimukset ja -tarpeet on otettava huomioon ympäristötoimenpiteiden laadinnassa ja toteuttamisessa.

Rio de Janeiron periaatteet mielessä pitäen yhteistyötä toteutetaan siten, että kauppa- ja ympäristöpolitiikka täydentävät toisiaan erityisesti lisäämällä tavaroiden ja palvelujen laadun valvontaa ympäristön suojelemiseksi ja ympäristöä säästävien tuotantomenetelmien kehittämiseksi.

51 artikla

Kauppa ja työehdot

On tarpeen noudattaa kansallisesti ja kansainvälisesti tunnustettuja työhön liittyviä perusehtoja, jotka koskevat järjestäytymisvapautta ja ammatillisen järjestäytymisoikeuden suojelua, oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin, pakkotyön lakkauttamista, lapsityön pahimpia muotoja, työssäkäyvien lasten vähimmäisikää ja syrjimättömyyttä työllisyydessä. Näitä ehtoja ei saa käyttää kaupallisen protektionismin tarkoituksiin.

52 artikla

Kuluttajapolitiikka ja kuluttajien terveyden suojelu

On tarpeen tehdä yhteistyötä kuluttajapolitiikan ja kuluttajien terveyden suojelun alalla ... voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

4 luku

Raha- ja verotuskysymykset

53 artikla

Verotusta koskeva poikkeuslauseke

1. Rajoittamatta 64 artiklan säännösten soveltamista tämän päätöksen säännösten mukaisesti myönnettyä suosituimmuuskohtelua ei sovelleta jäsenvaltioiden tai MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten nykyisiin tai tuleviin veroetuisuuksiin, joita ne voivat myöntää kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai voimassa olevan kansallisen verolainsäädännön perusteella.

2. Mitään tämän päätöksen säännöksiä ei voida käyttää estämään minkään sellaisen toimenpiteen käyttöönottoa tai toteuttamista, jonka tarkoituksena on estää veronkierto tai veropetokset kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä tehtyjen sopimusten tai muiden verotusjärjestelyjen tai voimassa olevan kansallisen verolainsäädännön verotusta koskevien säännösten mukaisesti.

3. Mitään tämän päätöksen säännöksiä ei voida käyttää estämään jäsenvaltioiden tai MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten verolainsäädäntönsä asiaa koskevia säännöksiä soveltaessa tekemästä eroa eri tilanteessa olevien veronmaksajien välillä erityisesti näiden asuinpaikan osalta tai sen osalta, minne he ovat sijoittaneet pääomansa.

54 artikla

EY:n rahoittamien sopimusten verotusjärjestelmä ja tullimenettely

1. MMA:t soveltavat yhteisön rahoittamiin sopimuksiin verotusjärjestelmää ja tullimenettelyä, jotka eivät ole vähemmän suotuisia kuin suosituimmuusasemassa olevaan valtioon tai sellaisiin kansainvälisiin kehitysyhteistyöjärjestöihin, joihin niillä on suhteet, sovellettava järjestelmä ja menettely. Suosituimmuusasemassa olevaan valtioon sovellettavan järjestelmän ja menettelyn määrittämisessä ei oteta huomioon asianomaisen MMA:n toimivaltaisten viranomaisten muihin kehitysmaihin soveltamia järjestelmiä ja menettelyjä.

2. Jollei 1 kohdasta muuta johdu, yhteisön rahoittamiin sopimuksiin sovelletaan seuraavaa järjestelmää ja menettelyä:

a) sopimuksiin ei sovelleta edunsaajana olevalla MMA:lla voimassa olevia tai siellä määrättäviä leima- eikä rekisteriveroja tai vaikutukseltaan vastaavia veronluonteisia maksuja; nämä sopimukset rekisteröidään kuitenkin MMA:lla voimassa olevien lakien mukaisesti, ja rekisteröinnistä voidaan veloittaa palvelumaksu,

b) sopimusten täytäntöönpanosta johtuvat tuotot ja/tai tulot ovat verotettavia asianomaisen MMA:n sisäisen verotusjärjestelmän mukaisesti, jos kyseiset tuotot ja/tai tulot aikaansaaneilla luonnollisilla ja oikeushenkilöillä on vakituinen kotipaikka kyseisellä MMA:lla tai jos sopimuksen täytäntöönpano kestää pidempään kuin kuusi kuukautta,

c) yritykset, joiden on tuotava tarvikkeita rakennusurakkasopimusten panemiseksi täytäntöön, ovat pyynnöstä oikeutettuja väliaikaiseen maahantuontimenettelyyn sellaisena kuin se on määritelty edunsaajana olevan MMA:n mainittuja tarvikkeita koskevassa lainsäädännössä,

d) palvelusopimuksissa määriteltyjen tehtävien toteuttamisessa tarvittavat ammattitarvikkeet vapautetaan väliaikaisesti edunsaajana olevalla MMA:lla tai edunsaajina olevilla MMA:illa kunkin MMA:n lainsäädännön mukaisesti veroista, maahantuontimaksuista, tulleista ja muista vaikutukseltaan vastaavista maksuista, kun nämä tullit tai maksut eivät ole korvausta palvelujen suorittamisesta,

e) hankintasopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä tapahtuva tuonti vapautetaan edunsaajana olevalla MMA:lla tulleista, maahantuontimaksuista, maksuista tai muista vaikutukseltaan vastaavista veroista. Asianomaiselta MMA:lta peräisin olevia hankintoja koskeva sopimus tehdään vapaasti tehtaalla -hinnan perusteella, jota on korotettu MMA:lla näihin hankintoihin tarvittaessa sovellettavilla veroilla,

f) nestemäisen polttoaineen, voiteluaineen ja hiilivetysideaineen sekä yleisesti ottaen kaikkien rakennusurakkaan sisältyvien tuotteiden ostot katsotaan suoritetuiksi paikallisilla markkinoilla, ja ne ovat edunsaajana olevalla MMA:lla voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti sovellettavan verotusjärjestelmän alaisia,

g) luonnollisten henkilöiden, paikallista henkilöstöä ja palvelusopimuksessa määriteltyjen tehtävien toteuttamisesta vastuussa olevaa henkilöstöä lukuun ottamatta, sekä näiden henkilöiden perheenjäsenten henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden tuonti toteutetaan edunsaajana olevalla MMA:lla voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vapaana maahantuontitulleista, maksuista ja muista vaikutukseltaan vastaavista veroista.

3. Asianomaisen MMA:n lainsäädäntöä sovelletaan kaikkiin niihin kysymyksiin, joita 1 ja 2 kohdassa ei tarkoiteta.

4. Komission edustustojen päälliköihin ja edustustojen valtuuttamaan henkilöstöön sovellettavasta verotusjärjestelmästä säädetään neuvoston päätöksen 91/482/EY, sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 97/803/EY, 215 artiklan g alakohdassa ja 222 artiklan 3 kohdassa.

55 artikla

Talletusten verotus

Jäsenvaltioiden, joilla on niistä riippuvaisia tai niihin assosioituneita alueita tai joilla on erityisiä velvollisuuksia tai verotuksellisia etuoikeuksia muilla alueilla, on sitouduttava toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tarvittaessa perustuslakiensa puitteissa sen varmistamiseksi, että mahdollisesti annettavaa direktiiviä vastaavia korkojen maksamista yhteisön asukkaille koskevia säännöksiä sovelletaan MMA:illa.

NELJÄS OSA HENKILÖIHIN SOVELLETTAVA JÄRJESTELMÄ

56 artikla

Ammattipätevyys

Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission ehdotuksesta luettelon, joka koskee MMA:iden lääkärin, hammaslääkärin, kätilön, yleissairaanhoitajan, farmaseutin ja eläinlääkärin ammattipätevyyttä, joka tunnustetaan jäsenvaltioissa tietyn ajan kuluessa.

57 artikla

Ammatillinen koulutus

MMA:iden kansalaisille myönnetään pääsy ammatilliseen koulutukseen yhteisössä samoin edellytyksin kuin jäsenvaltioiden kansalaisille.

58 artikla

MMA:ille avoimet ohjelmat

MMA:iden kansalaiset voivat osallistua sen jäsenvaltion, jonka alaisuuteen MMA kuuluu, kiintiöiden mukaisesti yhteisön ohjelmiin, joiden luettelo on liitteessä IX, ja niitä seuraaviin ohjelmiin.

Komissio voi muuttaa tätä luetteloa MMA:iden tai jäsenvaltion pyynnöstä taikka omasta aloitteestaan.

59 artikla

Eurotiedonvälityskeskukset (EICC)

MMA:iden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä ja tämän päätöksen kolmannen osan I osastossa säädettyjen menettelyjen mukaisesti MMA:lle voidaan perustaa euroneuvontayhteyskeskus, jäljempänä EICC. EICC:lle perusrakenteen tarjoavan tahon käyttöön voidaan myöntää osarahoitusta ohjelma-asiakirjan nojalla myönnettävästä tuesta tai osana alueellista yhteistyötä.

EICC:n tehtävä ja sen käytössä olevat välineet ja palvelut sekä perustamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja perusrakenteen tarjoavan tahon valintaperusteet määritellään liitteessä X.

60 artikla

Unionin kansalaisuus

Edellä 66-69 artikla koskee kaikkia MMA:iden kansalaisia sanotun kuitenkaan rajoittamatta unionin kansalaisuudesta johtuvien, perustamissopimuksen 17 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa määrättyjen lisäoikeuksien soveltamista niiden henkilöiden kohdalla, joilla on sen jäsenvaltion täysi kansalaisuus, jonka alaisuuteen kyseinen MMA kuuluu.

VIIDES OSA LOPPUSÄÄNNÖKSET

61 artikla

Aseman muuttuminen

Jos jokin MMA itsenäistyy:

a) tässä päätöksessä säädetyn järjestelmän soveltamista MMA:seen voidaan väliaikaisesti jatkaa neuvoston vahvistamin edellytyksin;

b) neuvosto päättää yksimielisesti komission ehdotuksesta tähän päätökseen tarvittavista mukautuksista ja erityisesti 24 artiklassa säädettyjen määrärahojen tarkistuksesta.

62 artikla

Uudelleentarkastelu

Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission ehdotuksesta ennen 31 päivää joulukuuta 2007 säännökset perustamissopimuksen 182-186 artiklassa määrättyjen periaatteiden soveltamiseksi myöhemmin. Tässä yhteydessä neuvosto vahvistaa erityisesti toimenpiteitä, joita tarvitaan, jos yksittäinen MMA perustuslakinsa mukaista menettelyä noudattaen sopii erityisistä etuuskohtelujärjestelyistä yhteisön ja sellaisen alueen eri kumppaneiden välillä, johon asianomainen MMA kuuluu. Tässä yhteydessä neuvosto ottaa erityisesti huomioon yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja tarvittaessa MMA:iden tekemät kansainväliset sitoumukset, WTO:ssa tehdyt sitoumukset mukaan luettuina.

63 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001. Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2007.

64 artikla

Julkaiseminen

Tämä päätös julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I A

LUETTELO 1 ARTIKLASSA TARKOITETUISTA MAISTA JA ALUEISTA

(Tällä luettelolla ei oteta kantaa näiden maiden ja alueiden asemaan eikä sen muutoksiin.

1. Alue, jolla on erityiset suhteet Tanskan kuningaskuntaan: Grönlanti.

2. Ranskan tasavallan merentakaiset alueet:

- Uusi-Kaledonia ja siihen kuuluvat alueet,

- Ranskan Polynesia,

- Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet,

- Wallis ja Futuna.

3. Ranskan tasavallan alueelliset yhteisöt:

- Mayotte,

- Saint-Pierre ja Miquelon.

4. Alankomaiden kuningaskunnan Euroopan ulkopuoliset alueet:

- Aruba,

- Alankomaiden Antillit:

. Bonaire,

. Curaçao,

. Saba,

. Sint Eustatius,

. Sint Maarten.

5. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan merentakaiset maat ja alueet:

- Anguilla,

- Caymansaaret,

- Falklandinsaaret,

- Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret,

- Montserrat,

- Pitcairn,

- Saint Helena, Ascension, Tristan da Cunha

- Brittiläinen antarktinen alue,

- Brittiläinen Intian valtameren alue,

- Turks- ja Caicossaaret,

- Brittiläiset Neitsytsaaret.

LIITE I B

LUETTELO VÄHITEN KEHITTYNEISTÄ MERENTAKAISISTA MAISTA JA ALUEISTA,

JOITA TARKOITETAAN 6 ARTIKLAN 2 KOHDASSA

- Anguilla,

- Mayotte,

- Montserrat,

- Saint Helena, Ascension, Tristan da Cunha,

- Turks- ja Caicossaaret,

- Wallis ja Futuna,

- Saint-Pierre ja Miquelon.

LIITE II A

YHTEISÖN RAHOITUSTUKI: YHDEKSÄS EKR

1 artikla

Jakauma eri välineiden kesken

1. Tässä päätöksessä esitettyihin tarkoituksiin ajanjaksolle 1 päivästä maaliskuuta 2001 31 päivään joulukuuta 2007 sisäisessä sopimuksessa [21] vahvistettu, yhdeksännestä Euroopan kehitysrahastosta (EKR) maksettavan yhteisön rahoitustuen 175 miljoonan euron kokonaismäärä jakautuu seuraavasti:

[21] Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäinen sopimus Cotonoussa, Beninissä 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille.

1.1. 153 miljoonaa euroa avustuksina, joista:

(a) 145 miljoonaa euroa tukea pitkän aikavälin kehitysohjelmille, humanitaariseen apuun, hätäapuun, pakolaisapuun ja ylimääräiseksi tueksi vientitulojen epävakauden vuoksi. Määrärahaa käytetään etenkin yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa tarkoitettujen toimien rahoittamiseen, ja

(b) 8 miljoonaa euroa alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen tukemiseen;

1.2. 20 miljoonaa euroa kohdennetaan investointikehyksen rahoittamiseen;

1.3. 2 miljoonaa euroa kohdennetaan teknisen avun tutkimuksiin tai toimiin, joita toteutetaan komission aloitteesta tai komission toimina erityisesti päätöksen kokonaisarvioinnin toteuttamiseksi; arvioinnin on tapahduttava viimeistään kaksi vuotta ennen päätöksen voimassaolon päättymistä

2 artikla

Varojen hallinnoijat

Euroopan investointipankki hallinnoi omista rahoitusvaroistaan antamiaan lainoja sekä investointikehyksestä rahoitettavia toimia. Kaikkien muiden tämän sopimuksen varojen hallinnoinnista vastaa komissio.

3 artikla

Varojen kohdentaminen eri MMA:ille

1. Tämän liitteen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa mainittu 145 miljoonan euron määrä kohdennetaan MMA:iden tarpeiden ja saavutusten perusteella jäljempänä mainittuja periaatteita noudattaen.

2. A-määräraha: 55 miljoonaa euroa jaetaan niille MMA:ille, joiden taloudellinen kehitys on viivästynyt pahiten, eli niille, joiden asukaskohtainen bruttokansantulo on käytettävissä olevien tilastotietojen mukaan enintään 75 prosenttia yhteisön bruttokansantulosta.

3. B-määräraha: 55 miljoonaa euroa jaetaan kaikille niille MMA:ille, joiden asukaskohtainen bruttokansantulo on enintään yhtä korkea kuin yhteisön bruttokansantulo, ja tärkeimpiä siitä rahoitettavia toimia ovat köyhyyden torjumiseen liittyvät toimet sosiaalisen kehityksen ja ympäristönsuojelun tukemiseksi.

4. A- ja B-määrärahojen jaossa otetaan huomioon asukasluku, bruttokansantulo, aiempien EKR-varojen käyttö, kansainvälisesti tunnustettujen hyvän hallintotavan ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattaminen, maantieteellisistä syistä johtuvat erityisongelmat sekä arvioitu vastaanottokyky. Varoja myönnetään ainoastaan, jos niitä voidaan käyttää tehokkaasti ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

5. Mahdollisuutta myöntää varoja Grönlannille tutkitaan vuosien 2001-2006 kalastusolosuhteita koskevan pöytäkirjan 14 artiklassa tarkoitetun tarkastelun pohjalta.

6. Kohdentamattomat C-määrärahat muodostavat 35 miljoonan euron varannon, josta voidaan:

(a) rahoittaa millä tahansa MMA:lla humanitaarista apua, hätäapua ja pakolaisapua sekä tarvittaessa antaa ylimääräistä tukea vientitulojen epävakauden vuoksi liitteen II D mukaisesti; ja

(b) tehdä uusia kohdennuksia MMA:iden tarpeiden ja saavutusten mukaan.

Saavutukset arvioidaan avoimesti ja puolueettomasti myönnettyjen varojen käyttöasteen, meneillään olevien toimien täytäntöönpanon tehokkuuden, köyhyyden lievittämisen tai vähentämisen sekä kestävän kehityksen toimenpiteiden perusteella.

(c) Niiden avulla voidaan tarvittaessa toteuttaa edellä 5 kohdassa tarkoitetun tarkastelun perusteella välttämättömiä toimenpiteitä.

7. Edellä olevien kohtien mukaisesti yhdeksännestä EKR:stä alustavasti kohdennetut määrät on määritelty seuraavasti sanotun kuitenkaan rajoittamatta aikaisemmista EKR:stä siirrettävien jäännösten käyttöä:

>TAULUKON PAIKKA>

8. Komissio voi puolivälitarkistuksen perusteella päättää tässä artiklassa tarkoitettujen määrien mahdollisten kohdentamattomien jäännösten kohdentamisesta jollain muulla tavalla.

Puolivälitarkistusta koskevista menettelyistä sekä kohdentamisen muuttamisesta päätetään tämän päätöksen 25 artiklan mukaisesti.

4 artikla

1. Komissio, MMA:t ja sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti tarvittaessa ne jäsenvaltiot, joihin MMA:t ovat sidoksissa, arvioivat ennen tämän liitteen voimassaolon päättymistä kumppanuusmenettelyssä maksusitoumusten ja suoritettujen maksujen toteutumaa. Neuvosto käyttää tätä arviointia pohjana arvioidessaan uudelleen määrärahojen kokonaismäärää sekä arvioidessaan tarvittavia uusia kohdennuksia tämän päätöksen mukaisen rahoitusyhteistyön tukemiseksi.

2. Jos jonkin tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvan välineen varat, yhteisöjen yleistä talousarviota lukuun ottamatta, loppuvat tämän liitteen voimassaoloaikana, neuvosto toteuttaa tarvittavat toimenpiteet.

LIITE II B

YHTEISÖN RAHOITUSTUKI: Euroopan investointipankki (EIP) LAINAT OMISTA VAROISTA

1 artikla

Määrä

Euroopan investointipankki voi myöntää omista varoistaan enintään 20 miljoonaa euroa sisäisen sopimuksen 5 artiklassa tarkoitettuina lainoina pankin perussäännössä ja tässä liitteessä esitetyin ehdoin.

2 artikla

Euroopan investointipankki

Euroopan investointipankki (EIP)

a) edistää kansallisella ja alueellisella tasolla MMA:iden talouden ja teollisuuden kehitystä hallinnoimiensa varojen avulla ja rahoittaa tässä tarkoituksessa ensisijaisesti tuottavia hankkeita ja ohjelmia tai muita yksityissektorin edistämiseen tähtääviä investointeja kaikilla talouden osa-aloilla;

b) luo tiiviit yhteistyösuhteet kansallisten ja alueellisten kehityspankkien sekä MMA:iden ja EU:n pankkien ja rahoituslaitosten kanssa; ja

c) vahvistaa yhteistyössä asianomaisen MMA:n kanssa järjestelyt ja menettelyt kehitysrahoitusyhteistyön täytäntöönpanemiseksi tässä sopimuksessa esitetyn mukaisesti ja tarvittaessa hankkeiden ja ohjelmien luonteen huomioon ottamiseksi ja toimiakseen tässä sopimuksessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti pankin perussäännössä vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

2. EIP:n omista varoistaan rahoittamia lainoja myönnetään seuraavin ehdoin:

a) viitekorko on se, jota EIP soveltaa sopimuksen allekirjoituspäivänä tai maksun suorituspäivänä valuuttaa ja takaisinmaksuaikoja koskevien ehtojen osalta samanlaisiin lainoihin;

b) kuitenkin niin, että

i) julkisen sektorin hankkeisiin sovelletaan pääsääntöisesti kolmen prosentin korkotukea;

ii) tämän liitteen 2 artiklan 7 kohdan b alakohdassa tarkoitetuiksi hankkeiksi katsottaviin yksityissektorin hankkeisiin voidaan soveltaa korkotukia samoin ehdoin kuin kyseisessä kohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin.

Lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähintään 50 prosenttia viitekorosta,

c) korkotuen määrä, jonka arvo lasketaan lainan suoritusajankohtina, vähennetään investointikehyksen korkotukimäärärahasta 2 artiklan 8 ja 9 kohdassa määritellyn mukaisesti ja maksetaan suoraan EIP:lle; ja

d) EIP:n omista varoistaan rahoittamien lainojen takaisinmaksuaika määräytyy hankkeen taloudellisten ja rahoituksellisten ominaisuuksien perusteella, mutta on enintään 25 vuotta. Lainoihin sisältyy tavallisesti aika, jona lyhennyksiä ei peritä ja joka vahvistetaan hankkeen rakentamisjakson perusteella.

3. EIP:n omista varoistaan rahoittamien julkisen sektorin yrityksiin tehtävien investointien osalta asianomaiselta MMA:lta voidaan vaatia hankekohtaisia erityistakuita tai sitoumuksia.

3 artikla

Valuuttakurssiriskiä koskevat säännöt

Valuuttakurssivaihtelujen vaikutusten minimoimiseksi valuuttakurssiriskiin liittyvät ongelmat ratkaistaan seuraavasti:

a) pääomaosakkuudessa, jonka tavoitteena on yrityksen omien varojen vahvistaminen, valuuttakurssiriski katetaan yleensä investointikehyksestä;

b) pienten ja keskisuurten yritysten riskipääomarahoituksessa valuuttakurssiriski jaetaan yleensä yhteisön ja muiden osapuolten kesken; keskimäärin valuuttakurssiriski jaetaan tasan; ja

c) investointijärjestelyyn perustuvat lainat pyritään aina, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, varsinkin kansantalouden ja rahoitustilanteen osalta epävakaissa maissa, myöntämään MMA:n kansallisessa valuutassa, jolloin valuuttakurssiriski katetaan tosiasiallisesti investointikehyksestä.

4 artikla

Valuuttasiirtoja koskevat säännöt

Tähän sopimukseen perustuvissa toimissa, jotka ne ovat tämän sopimuksen puitteissa kirjallisesti hyväksyneet, asianomaiset MMA:t :

a) myöntävät asianomais(t)en MMA(ide)n lainsäädännön nojalla vapautuksen kaikista erääntyvien lainojen koroista, provisioista ja kuoletuksista perittävistä kansallisista ja paikallisista maksuista ja veroista;

b) antavat edunsaajien käyttöön erääntyvien lainojen korkojen, provisioiden ja kuoletusten maksamiseen tarvittavan valuutan niiden alueella toteutettavien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanemiseksi tehtyjen rahoitussopimusten mukaisesti; ja

c) antavat EIP:n käyttöön sen kansallisena valuuttana saamien rahamäärien siirtoon tarvittavan ulkomaisen valuutan euron tai muiden siirtovaluuttojen ja kansallisen valuutan välillä siirtopäivänä sovellettavalla vaihtokurssilla; näitä ovat kaikenlaiset niiden alueella toteutettavien hankkeiden ja ohjelmien täytäntöönpanemiseksi tehtyjen rahoitussopimusten mukaisesti maksettavat suoritukset, kuten korot, osingot, provisiot ja muut palkkiot sekä lainojen kuoletukset ja osakkeiden myyntitulot.

LIITE II C

YHTEISÖN RAHOITUSTUKI: EIP:N HALLINNOIMA INVESTOINTIKEHYS

1 artikla

Tavoite

Perustetaan investointijärjestely kaupallisesti elinvoimaisten yritysten tukemiseksi pääasiassa yksityisellä sektorilla tai sellaisten julkisen sektorin yritysten tukemiseksi, jotka tukevat yksityisen sektorin kehittämistä.

Tässä liitteessä ja yhdeksännen EKR:n sisäisen sopimuksen 29 ja 20 artiklassa vahvistetaan investointikehyksestä ja Euroopan investointipankin (EIP) omista varoista rahoitettuja riskipääomia ja lainoja koskevat rahoitusehdot. Nämä varat voidaan ohjata tukikelpoisille yrityksille joko suoraan tai välillisesti hyväksyttyjen sijoitusrahastojen ja/tai rahoituksen välittäjien kautta.

2 artikla

Investointikehyksen varat

1. Investointikehyksestä myönnettäviä varoja voidaan käyttää muun muassa

a) riskipääoman muodostamiseen seuraavasti:

i) pääomaosakkuuksiin MMA:iden yrityksissä, myös rahoituslaitoksissa;

ii) kvasipääomatuki MMA:iden yrityksille, myös rahoituslaitoksille; ja

iii) sekä ulkomaisille että paikallisille investoijille ja lainanantajille tarkoitetut takuut ja muut luottokelpoisuutta lisäävät järjestelyt, joita voidaan käyttää kattamaan investointeihin liittyviä poliittisia tai muita riskejä; ja

b) tavallisten lainojen myöntämiseen.

2. Pääomaosakkuus koskee yleensä vähemmistöosakkuutta, joka ei johda määräysvallan syntymiseen, ja siitä maksetaan korvausta asianomaisen hankkeen tulosten perusteella.

3. Kvasipääomatuki voi muodostua osakkaiden ennakkomaksuista, vaihtovelkakirjoista, ehdollisista lainoista, toissijaisista lainoista ja osakkuuslainoista tai muista vastaavista tukimuodoista. Tällaista tukea voidaan antaa erityisesti

a) ehdollisina lainoina, joiden hoito ja/tai kesto on sidoksissa tiettyjen, hankkeen tulokseen liittyvien ehtojen täyttymiseen; jos ehdollista lainaa myönnetään investointia edeltäviin selvityksiin tai hankkeeseen liittyvään muuhun tekniseen apuun, lainanhoidosta voidaan vapauttaa, jos investointi ei toteudu;

b) osakkuuslainoina, joiden hoito ja/tai kesto on sidoksissa hankkeen taloudellisiin tuloksiin; ja

c) toissijaisina lainoina, jotka maksetaan takaisin vasta sen jälkeen, kun muut saatavat on hoidettu.

4. Kunkin toimen korvaukset eritellään lainan myöntämisen yhteydessä. Kuitenkin

a) ehdollisen lainan tai osakkuuslainan osalta korvaus käsittää yleensä enintään kolmen prosentin kiinteän koron sekä hankkeen tuloksiin liittyvän muuttuvan maksuosan; ja

b) toissijaisen lainan korkoprosentti on markkinaperusteinen.

5. Takuut hinnoitellaan niin, että niissä otetaan huomioon katettavat riskit ja toimenpiteen erityispiirteet.

6. Tavallisten lainojen korko käsittää viitekoron, jota EIP soveltaa vastaaviin, vapaavuosia ja takaisinmaksuaikoja koskevilta ehdoiltaan samanlaisiin lainoihin, sekä EIP:n määrittelemän lisän.

7. Tavallisia lainoja on myönnettävä edullisin ehdoin seuraavissa tapauksissa:

a) yksityissektorin kehityksen kannalta välttämättömiin infrastruktuurihankkeisiin vähiten kehittyneissä tai selkkauksista toipuvissa maissa; tällöin lainan korkoa alennetaan kolmella prosentilla; ja

b) hankkeisiin, joihin sisältyy rakenneuudistustoimia osana yksityistämistä tai joiden sosiaaliset tai ympäristöön liittyvät edut ovat merkittäviä ja selvästi osoitettavissa; tällöin lainoille voidaan myöntää korkotukea, jonka määrä ja muoto määritellään hankkeen erityispiirteiden perusteella; korkotuki on kuitenkin enintään kolme prosenttia.

Lopullinen korko on joka tapauksessa aina vähintään 50 prosenttia viitekorosta.

8. Varat näihin edullisin ehdoin rahoitettaviin tarkoituksiin saadaan investointikehyksestä, ja ne ovat määrältään enintään viisi prosenttia investointien rahoitukseen investointikehyksestä osoitettavasta ja EIP:n omista varoistaan osoittamasta kokonaismäärästä.

9. Korkotuet voidaan kapitalisoida tai käyttää avustuksina hankkeisiin liittyvän, erityisesti MMA:iden rahoituslaitoksille annettavan, teknisen avun tukemiseen.

3 artikla

Investointikehyksen alaiset toimet

1. Investointikehys koskee kaikkia talouden osa-alueita, ja sillä tuetaan yksityissektorin ja kaupallisesti johdettujen julkisen sektorin toimijoiden investointeja, myös yksityissektorille välttämätöntä ja tuloja tuottavaa talouden ja tekniikan alan infrastruktuuria.

a) Kehystä hallinnoidaan uudistuvana rahastona, ja sen on tarkoitus olla taloudellisesti kestävä. Sen alaisiin toimiin sovelletaan markkinaperusteisia ehtoja, ja niissä pyritään välttämään paikallisten markkinoiden vääristyminen ja yksityisten rahoituslähteiden syrjäyttäminen; ja

b) sillä pyritään aikaansaamaan katalyyttinen vaikutus kannustamalla pitkäaikaisten paikallisten varojen käyttöönottoa ja houkuttelemalla yksityisiä ulkomaisia investoijia ja lainanantajia mukaan MMA:illa toteutettaviin hankkeisiin.

2. Rahoituspöytäkirjan voimassaolon päättyessä ja jos ministerineuvosto ei ole tehnyt asiassa erityistä päätöstä, investointikehykseen tehtävät kumulatiiviset nettotakaisinmaksut siirretään seuraavaan pöytäkirjaan.

LIITE II D

YHTEISÖN INVESTOINTIKEHYS: VIENTITULOISSA LYHYELLÄ AIKAVÄLILLÄ TAPAHTUVAN VAIHTELUN RAHOITUS

(Cotonoun sopimuksen liitteessä II olevasta 3 luvusta)

1 artikla

Periaatteet

1. Tietyn MMA:n talouden riippuvuus tavaroiden, erityisesti maataloustuotteiden ja kaivannaisten viennistä on yksi peruste jaettaessa varoja pitkän aikavälin kehitystyöhön.

2. Maan pitkän aikavälin kehittämiseen ohjelmoiduista varoista voidaan 2 ja 3 artiklan perusteella myöntää ylimääräistä rahoitustukea vientitulojen epävakaudesta johtuvien haittavaikutusten lieventämiseksi ja tulojen laskun vaarantaman kehitysohjelman turvaamiseksi.

2 artikla

Tuensaantiperusteet

1. Ylimääräisiä varoja myönnetään seuraavin perustein:

a) vientitulojen kymmenen prosentin (vähiten kehittyneiden maiden tapauksessa kahden prosentin) menetys tavaraviennissä soveltamisvuotta edeltävien neljän vuoden jakson kolmen ensimmäisen vuoden vientitulojen aritmeettiseen keskiarvoon verrattuna, tai

- vientitulojen kymmenen prosentin (vähiten kehittyneiden maiden tapauksessa kahden prosentin) menetys maataloustuotteiden tai kaivannaisten kokonaisviennissä soveltamisvuotta edeltävien neljän vuoden jakson kolmen ensimmäisen vuoden vientitulojen aritmeettiseen keskiarvoon verrattuna niiden maiden osalta, joissa maataloustuotteiden tai kaivannaisten osuus on yli 40 prosenttia tavaroiden kokonaisvientituloista; ja

b) kymmenen prosentin kasvu joko kyseiselle vuodelle lasketussa tai seuraavalle vuodelle ennustetussa julkisen talouden alijäämässä.

2. Ylimääräistä tukea myönnetään enintään neljänä peräkkäisenä vuotena.

3. Ylimääräiset varat otetaan huomioon asianomaisen maan kansantalouden tilinpidossa. Ne käytetään ohjelmointia koskevien sääntöjen ja menetelmien sekä täytäntöönpano- ja hallintomenettelyjä koskevien määräysten mukaisesti yhteisön ja asianomaisen MMA:n kesken ennakkoon laadittujen sopimusten perusteella soveltamisvuotta seuraavana vuonna. Molempien osapuolten suostumuksella varoja voidaan käyttää kansalliseen talousarvioon sisältyvien ohjelmien rahoittamiseen. Osa ylimääräisistä varoista voidaan kuitenkin varata erityisaloja varten.

3 artikla

Ennakot

Ylimääräisten varojen myöntämisjärjestelmästä myönnetään ennakkoa yhdistettyjen kauppatilastojen valmistumisen mahdollisesta viivästymisestä aiheutuvien haittojen kattamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kyseiset varat voidaan sisällyttää soveltamisvuotta seuraavan vuoden talousarvioon. Ennakot pannaan maksuun asianomaisen valtion toimesta laadittujen väliaikaisten vientitilastojen perusteella, jotka toimitetaan komissiolle ennen virallisten ja lopullisten, yhdistettyjen tilastojen valmistumista. Ennakko on enintään 80 prosenttia soveltamisvuodelle arvioidusta ylimääräisten varojen määrästä. Näin käyttöön otettujen varojen määrää mukautetaan komission ja asianomaisen valtion yhteisellä suostumuksella lopullisten yhdistettyjen vientitilastojen ja julkisen talouden lopullisen alijäämän perusteella.

4 artikla

Uudelleentarkastelu

Neuvosto tarkastelee tämän luvun määräyksiä uudelleen viimeistään kahden vuoden kuluttua ja sen jälkeen komission, jonkin jäsenvaltion tai jonkin MMA:n pyynnöstä.

LIITE II E

YHTEISÖN RAHOITUSTUKI: TalousarvioSTA kehitysmaille annettava apu

MMA:t hyötyvät seuraavista Euroopan yhteisöjen yleisen talousarvion kehitysmaille osoitetuista budjettikohdista sanotun kuitenkaan rajoittamatta budjettikohtien mahdollisia muutoksia. Jollei erikseen toisin säädetä, kehitysmaille tarkoitettuja yleisen talousarvion määrärahoja voidaan käyttää MMA:iden hyväksi.

1. Elintarvikeapu ja humanitaarinen apu (osasto B7-2)

-Neuvoston päätös 96/88/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 1995, vuoden 1995 viljasopimuksen muodostavien elintarvikeapua koskevan yleissopimuksen ja viljojen kauppaa koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 21, 21.7.1996, s. 47).

-Neuvoston asetus (EY) N:o 1292/96, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1996, elintarvikeapupolitiikasta ja elintarvikeavun hallinnosta sekä elintarviketurvaan liittyvistä erityisistä tukitoimista (EYVL L 166, 5.7.1996, s. 1).

-Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta (EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1).

2. Yhteisön toimet valtiosta riippumattomien järjestöjen hyväksi (luku B7-60)

-Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 14 päivänä toukokuuta 1992, valtioista riippumattomien järjestöjen tehtävästä kehitysyhteistyöstä (EYVL C 150, 15.6.1992, s. 273).

-Neuvoston asetus (EY) N:o 1658/98, annettu 17 päivänä heinäkuuta 1998, kehitysmaita koskevilla aloilla toteutettavien toimien yhdessä eurooppalaisten valtioista riippumattomien kehitysyhteistyöjärjestöjen (NGO) kanssa suoritettavasta rahoituksesta (EYVL L 213, 30.7.1998, s. 1).

3. Kehitysyhteistyötä koskeva koulutus- ja valistustoiminta (luku B7-61)

-Neuvoston asetus (EY) N:o 2836/98, annettu 22 päivänä joulukuuta 1998, sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten sisällyttämisestä kehitysyhteistyöhön (EYVL L 354, 30.12.1998, s. 5).

4. Ympäristö, terveys ja huumeiden torjunta kehitysmaissa (luku B7-62)

-Neuvoston asetus (EY) N:o 722/97, annettu 22 päivänä huhtikuuta 1997, kestävän kehityksen mukaisesti kehitysmaissa toteutetuista ympäristöalan toimista (EYVL L 108, 25.4.1997, s. 1). (Asetuksen voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 1999).

Komission 28 päivänä tammikuuta 1999 tekemä ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) toimenpiteistä ympäristöulottuvuuden sisällyttämiseksi täysimääräisesti kehitysmaiden kehitysprosessiin [KOM (1999) 36 lopullinen.].

-Neuvoston asetus (EY) N:o 2046/97, annettu 13 päivänä lokakuuta 1997, pohjoinen-etelä-yhteistyöstä huumausaineiden ja niiden väärinkäytön vastaisessa toiminnassa (EYVL L 287, 21.10.1997, s. 1).

-Neuvoston asetus (EY) N:o 550/97, annettu 24 päivänä maaliskuuta 1997, HI-virusta/aidsia koskevista toimista kehitysmaissa (EYVL L 85, 27.3.1997, s. 1).

5. Väestö ja väestönkasvu kehitysmaissa (luku B7-63)

-Neuvoston asetus (EY) N:o 1484/97, annettu 22 päivänä heinäkuuta 1997, kehitysmaiden väestöpolitiikoille ja -ohjelmille annettavasta avusta (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 1).

6. Erityistuet kehityksen alalla (luku B7-64)

-Neuvoston asetus (EY) N:o 2258/96, annettu 22 päivänä marraskuuta 1996, kehitysmaissa toteutettavista kunnostamis- ja jälleenrakennustoimista (EYVL L 306, 28.11.1996, s. 1).

-Neuvoston asetus (EY) N:o 1659/98, annettu 17 päivänä heinäkuuta 1998, hajautetusta yhteistyöstä (EYVL L 213, 30.7.1998, s. 6).

7. Kolmansiin maihin suuntautuvan seksiturismin vastaiset toimet (momentti B7-663)

-Lapsia vahingoittavan seksimatkailun vastaisten toimien täytäntöönpano jatkuu komission 27 päivänä marraskuuta 1996 antaman tiedonannon perusteella, joka sai myönteisen vastaanoton sekä Euroopan parlamentilta (6 päivänä marraskuuta 1997 annettu päätöslauselma) että neuvostolta (26 päivänä marraskuuta 1997 annettu julistus).

LIITE II F

YHTEISÖN RAHOITUSTUKI: MMA:IDEN OSALLISTUMINEN YHTEISÖN OHJELMIIN

MMA:iden kansalaisiin sovelletaan osana asianomaisen jäsenvaltion kiintiötä seuraavia ohjelmia sekä niitä jatkavia ohjelmia:

1. Koulutusohjelmat:

a) Leonardo da Vinci, yhteisön ammatillista koulutusta koskevan toimintaohjelman toinen vaihe, perustettu 24 päivänä huhtikuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä 1999/382/EY [22];

[22] EYVL L 146, 11.6.1999, s. 33.

b) vuorottelu- ja erityisesti oppisopimuskoulutusta koskevien eurooppalaisten koulutusjaksojen edistäminen, perustettu 21 päivänä joulukuuta 1998 tehdyllä neuvoston päätöksellä 1999/51/EY [23];

[23] EYVL L 17, 22.1.1999, s. 45.

c) Sokrates, yhteisön koulutusalan toimintaohjelman toinen vaihe, perustettu 24 päivänä tammikuuta 2000 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 253/2000/EY [24];

[24] EYVL L 28, 3.2.2000, s. 1.

d) Yhteisön nuoriso-toimintaohjelma, perustettu 13 päivänä huhtikuuta tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1031/2000/EY [25].

[25] EYVL L 117, 18.5.2000, s. 1.

2. Yrityksiä koskevat ohjelmat:

a) Monivuotinen ohjelma yritysten ja yrittäjyyden hyväksi [KOM(2000)256, 11.5.2000];

b) Artisanat;

c) Euromanagement;

d) Seed Capital, perustettu 9 päivänä joulukuuta 1996 tehdyllä neuvoston päätöksellä 97/15/EY [26].

[26] EYVL L 6, 10.1.1997, s. 25.

3. Viidennen puiteohjelman tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmat:

3.1. Aihepiirikohtaiset ohjelmat

(1) Elämänlaatu ja luonnonvarojen hoitaminen (1998-2002), perustettu 25 päivänä helmikuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä N:o 1999/167/EY (EYVL L 64, 12.3.1999, s.1);

(2) Käyttäjäystävällinen tietoyhteiskunta, perustettu 25 päivänä tammikuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä N:o 1999/168/EY (EYVL L 64, 12.3.1999, s.20);

(3) Kilpailukykyinen ja kestävä kasvu, perustettu 25 päivänä tammikuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä N:o 1999/169/EY (EYVL L 64, 12.3.1999, s. 4);

(4) Energia, ympäristö ja kestävä kehitys, perustettu 25 päivänä tammikuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä N:o 1999/170/EY (EYVL L 64, 12.3.1999, s. 58).

3.2 Horisontaaliset ohjelmat

(1) Yhteisön tutkimuksen kansainvälisen aseman vahvistaminen, perustettu 25 päivänä tammikuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä N:o 1999/171/EY (EYVL L 64, 12.3.1999, s.78);

(2) Innovaation edistäminen ja pk-yritysten osallistumisen kannustaminen, perustettu 25 päivänä tammikuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä N:o 1999/172/EY (EYVL L 64, 12.3.1999, s. 91);

(3) Tutkijavoimavarojen lisääminen ja sosioekonomisen tietopohjan laajentaminen, perustettu 25 päivänä tammikuuta 1999 tehdyllä neuvoston päätöksellä N:o 1999/173/EY (EYVL L 64, 12.3.1999, s. 105).

4) Kulttuuri- ja audiovisuaaliset ohjelmat:

a) Ehdotus neuvoston päätökseksi audiovisuaalisten teosten kehittämistä, levitystä ja edistämistä koskevan ohjelman (Media Plus - kehitys, levitys ja edistäminen) täytäntöönpanosta (2001-2005);

b) Kulttuuri 2000 (2000-2004), perustettu 14 päivänä helmikuuta 2000 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 508/2000/EY [27];

[27] EYVL L ..., 10.3.2000, s. 1.

5. HRTP Japan (Human Resources Training Programme in Japan) ja ajankohtaiset selvityskierrokset, perustettu 18 päivänä toukokuuta 1992 tehdyllä neuvoston päätöksellä 92/278/ETY [28].

[28] EYVL L 144, 26.5.1992, s.19.

LIITE III

KÄSITTEEN

"ALKUPERÄTUOTTEET"

MÄÄRITTELYSTÄ JA HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMISTÄ

SISÄLLYSLUETTELO

I OSASTO YLEISET SÄÄNNÖKSET

-1 artikla Määritelmät

II OSASTO KÄSITTEEN " ALKUPERÄTUOTTEET" MÄÄRITTELY

-2 artikla Yleiset vaatimukset

-3 artikla Kokonaan tuotetut tuotteet

-4 artikla Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet

-5 artikla Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet

- 6 artikla Alkuperäkumulaatio

-7 artikla Kelpuuttamisen yksikkö

-8 artikla Tarvikkeet, varaosat ja työkalut

-9 artikla Sarjat

-10 artikla Neutraalit tekijät

III OSASTO ALUEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

-11 artikla Alueperiaate

-12 artikla Suora kuljetus

-13 artikla Näyttelyt

IV OSASTO ALKUPERÄSELVITYS

-14 artikla Yleiset vaatimukset

-15 artikla EUR.1-tavaratodistuksen antamismenettely

-16 artikla Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset

-17 artikla EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

-18 artikla EUR.1-tavaratodistuksen antaminen aikaisemmin annetun tai laaditun alkuperäselvityksen perusteella

-19 artikla Kauppalaskuilmoituksen laatimista koskevat edellytykset

-20 artikla Valtuutettu viejä

-21 artikla Alkuperäselvityksen voimassaolo

- 22 artikla Kauttakuljetusmenettely

-23 artikla Alkuperäselvityksen esittäminen

-24 artikla Tuonti osalähetyksinä

-25 artikla Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä

- 26 artikla Kumulaatiota koskeva tiedotusmenettely

-27 artikla Todistusasiakirjat

-28 artikla Alkuperäselvityksen ja todistusasiakirjojen säilyttäminen

-29 artikla Poikkeavuudet ja muotovirheet

-30 artikla Euroina ilmaistut määrät

V OSASTO HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

-31 artikla Keskinäinen avunanto

-32 artikla Alkuperäselvityksen tarkastaminen

- 33 artikla Hankkijan ilmoitusten tarkastaminen

-34 artikla Riitaisuuksien ratkaiseminen

-35 artikla Seuraamukset

-36 artikla Vapaa-alueet

- 37 artikla Poikkeukset

VI OSASTO CEUTA JA MELILLA

-38 artikla Erityisedellytykset

VII OSASTO LOPPUSÄÄNNÖKSET

-39 artikla Alkuperäsääntöjen tarkistaminen

- 40 artikla Liitteet

- 41 artikla Liitteen täytäntöönpano

-LIITTEET

-Liite 1 Alkuhuomautukset

-Liite 2 Luettelo ei-alkuperäaineksiin sovellettavista valmistus- tai käsittelytoimista, jotka on tehtävä, jotta valmistettu tuote voi saada alkuperäaseman

-Liite 3 EUR.1-tavaratodistuslomake

-Liite 4 Kauppalaskuilmoitus

-Liite 5 A Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohtelualkuperäasema

-Liite 5 B Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla ei ole etuuskohtelualkuperäasemaa

-Liite 6 Tiedotustodistus

-Liite 7 Poikkeushakemuslomake

LIITE I

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Määritelmät

Tätä liitteettä sovellettaessa tarkoitetaan:

a) 'valmistuksella' kaikenlaista valmistusta tai käsittelyä, myös kokoamista tai erityistoimia,

b) 'aineksella' kaikkia aineosia, raaka-aineita, komponentteja, osia jne., joita käytetään tuotteen valmistuksessa,

c) 'tuotteella' valmista tuotetta, vaikka se olisi tarkoitettu käytettäväksi myöhemmin toisessa valmistustoimessa,

d) 'tavaroilla' sekä aineksia että tuotteita,

e) 'tullausarvolla` tullitariffeja ja kauppaa koskevan yleissopimuksen VII artiklan soveltamisesta 1994 tehdyn sopimuksen (WTO:n sopimus tullausarvosta) mukaisesti määritettyä arvoa,

f) 'vapaasti tehtaalla -hinnalla' valmistajalle, jonka yrityksessä viimeinen valmistus tai käsittely on suoritettu, tuotteesta maksettua vapaasti tehtaalla -hintaa, johon sisältyy kaikkien valmistuksessa käytettyjen ainesten arvo ja josta on vähennetty sisäiset verot, jotka palautetaan tai voidaan palauttaa valmista tuotetta vietäessä,

g) 'ainesten arvolla' valmistuksessa käytettyjen ei-alkuperäainesten tullausarvoa maahantuontihetkellä tai, jos sitä ei tiedetä tai voida todeta, ensimmäistä todettavissa olevaa aineksista kyseisellä alueella maksettua hintaa,

h) 'alkuperäainesten arvolla' tällaisten ainesten arvoa määriteltynä soveltuvin osin sovelletun g alakohdan mukaisesti,

i) 'arvonlisäyksellä' tuotteiden vapaasti tehtaalla -hintaa, josta on vähennetty sellaisten kolmannen maan ainesten tullausarvo, jotka on tuotu yhteisöön, AKT-valtioihin tai MMA:isiin,

j) 'ryhmillä' ja 'nimikkeillä' harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän, jäljempänä tässä pöytäkirjassa 'harmonoitu järjestelmä' tai 'HS', muodostavan nimikkeistön ryhmiä ja nimikkeitä (nelinumeroiset koodit),

k) ilmaisulla 'luokitellaan' tuotteen tai aineksen luokittelua tiettyyn nimikkeeseen,

l) 'lähetyksellä' tuotteita, jotka lähetetään samanaikaisesti yhdeltä viejältä yhdelle vastaanottajalle tai kuljetetaan yhdellä kuljetusasiakirjalla taikka, jos tällaista asiakirjaa ei ole, yhdellä kauppalaskulla viejältä vastaanottajalle,

m) 'alueilla' myös aluevesiä.

II OSASTO

KÄSITTEEN " ALKUPERÄTUOTTEET" MÄÄRITTELY

2 artikla

Yleiset vaatimukset

1. Tämän päätöksen kaupallista yhteistyötä koskevia säännöksiä sovellettaessa seuraavia tuotteita pidetään MMA-alkuperätuotteina:

a) tämän liitteen 3 artiklan mukaiset MMA:illa kokonaan tuotetut tuotteet,

b) MMA:illa tuotetut tuotteet, joiden valmistuksessa on käytetty muita kuin niissä kokonaan tuotettuja aineksia, jos näille aineksille on suoritettu MMA:illa tämän pöytäkirjan 4 artiklan mukainen riittävä valmistus tai käsittely.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa MMA:iden alueita pidetään yhtenä alueena:

Kahdella tai useammalla MMA:lla kokonaan tuotetuista tai riittävästi valmistetuista tai käsitellyistä aineksista koostuvia alkuperätuotteita pidetään sen MMA:n alkuperätuotteena, jossa viimeinen valmistus tai käsittely tapahtui, kunhan niitä on valmistettu tai käsitelty enemmän kuin tämän liitteen 5 artiklassa tarkoitetaan.

3 artikla

Kokonaan tuotetut tuotteet

1. Seuraavia tuotteita pidetään MMA:illa, yhteisössä tai AKT-valtioissa kokonaan tuotettuina:

a) niiden maaperästä tai merenpohjasta louhitut kivennäistuotteet,

b) siellä korjatut kasvituotteet,

c) siellä syntyneet ja kasvatetut elävät eläimet,

d) siellä kasvatetuista elävistä eläimistä saadut tuotteet,

e) siellä metsästämällä tai kalastamalla saadut tuotteet,

f) niiden alusten niiden aluevesien ulkopuolelta pyytämät merikalastustuotteet ja muut niiden merestä saamat tuotteet,

g) niiden tehdasaluksilla ainoastaan f alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tuotteet,

h) siellä kerätyt yksinomaan raaka-aineiden talteenottoon soveltuvat käytetyt tavarat, myös yksinomaan uudelleen pinnoitettaviksi tai jätekäyttöön soveltuvat käytetyt ulkorenkaat,

i) siellä suoritetuista valmistustoimista syntyneet jätteet ja romu,

j) niiden aluevesien ulkopuolisesta merenpohjasta tai merenpohjan alaisista kerrostumista saadut tuotteet, jos niillä on yksinoikeus hyödyntää tätä merenpohjaa tai sen alaisia kerrostumia,

k) siellä yksinomaan a-j alakohdassa tarkoitetuista tuotteista valmistetut tavarat.

2. Edellä 1 kohdan f ja g alakohdassa käytettyjä ilmaisuja 'niiden alukset' ja 'niiden tehdasalukset' sovelletaan ainoastaan aluksiin ja tehdasaluksiin:

a) jotka on merkitty tai ilmoitettu MMA:n, EY:n jäsenvaltion tai AKT-valtion alusrekisteriin,

b) jotka purjehtivat MMA:n, EY:n jäsenvaltion tai AKT-valtion lipun alla,

c) jotka vähintään puoliksi ovat MMA:n, EY:n jäsenvaltion tai AKT-valtion kansalaisten tai sellaisen yhtiön omistuksessa, jonka kotipaikka sijaitsee jossakin näistä MMA:ista tai valtioista ja jonka hallituksen tai hallintoneuvoston puheenjohtaja ja näiden elinten jäsenten enemmistö ovat MMA:n, EY:n jäsenvaltion tai AKT-valtion kansalaisia ja jonka pääomasta lisäksi henkilöyhtiöiden ja yhtiöiden, joiden osakkaiden vastuu on rajoitettu, osalta vähintään puolet kuuluu EY:n jäsenvaltioille tai AKT-valtioille taikka näiden valtioiden tai MMA:iden julkisille laitoksille taikka kansalaisille,

d) joiden miehistöstä, päällystö mukaan luettuna, vähintään 75 prosenttia on MMA:n, EY:n jäsenvaltion tai AKT-valtion kansalaisia.

3. Sen estämättä, mitä 2 kohdassa säädetään, jos MMA tarjoaa yhteisölle mahdollisuutta neuvotella kalastussopimuksesta, mutta yhteisö ei hyväksy tätä tarjousta, kyseinen MMA saa vuokrata tai hankkia leasing-sopimuksella kolmannelta maalta aluksia kalastuksen harjoittamista varten sen yksinomaisella talousvyöhykkeellä ja pyytää, että tällaisia aluksia pidetään "niiden aluksina" seuraavin ehdoin:

MMA on tarjonnut yhteisölle tilaisuutta neuvotella kalastussopimuksesta, mutta yhteisö on kieltäytynyt tarjouksesta,

vähintään puolet miehistöstä, päällystö mukaan luettuna, koostuu MMA:iden jäsenvaltioiden tai AKT-valtioiden kansalaisista,

yhteisö myöntää, että vuokra- tai leasing-sopimus tarjoaa riittävät mahdollisuudet kehittää kyseisen MMA:n kapasiteettia kalastaa omaan lukuunsa ja että sopimuksella saatetaan kyseinen MMA vastuuseen sen käyttöön huomattavan pitkäksi aikaa asetetun aluksen merenkulkua koskevasta ja taloudellisesta hallinnosta.

4 artikla

Riittävästi valmistetut tai käsitellyt tuotteet

1. Tätä liitettä sovellettaessa pidetään tuotteita, jotka eivät ole kokonaan tuotettuja, riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä MMA:lla, yhteisössä tai AKT-valtiossa, jos tämän liitteen liitteessä 2 olevassa luettelossa säädetyt edellytykset täyttyvät.

Näissä edellytyksissä ilmoitetaan kaikkien tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden osalta valmistus tai käsittely, joka on suoritettava valmistuksessa käytetyille ei-alkuperäaineksille, ja niitä sovelletaan ainoastaan tällaisiin aineksiin. Näin ollen, jos tuotetta, joka on saanut alkuperäaseman siten, että se täyttää luettelossa säädetyt edellytykset, käytetään toisen tuotteen valmistuksessa, siihen ei sovelleta sitä tuotetta koskevia edellytyksiä, jonka valmistuksessa sitä käytetään, eikä sen valmistuksessa mahdollisesti käytettyjä ei-alkuperäaineksia oteta huomioon.

2. Sen estämättä, mitä edellä 1 kohdassa säädetään, ei-alkuperäaineksia, joita tiettyä tuotetta koskevien luettelon edellytysten mukaan ei saisi käyttää tämän tuotteen valmistuksessa, saa kuitenkin käyttää, jos:

a) niiden yhteisarvo on enintään 15 prosenttia tuotteen vapaasti tehtaalla -hinnasta,

b) mitään niistä prosenttimääristä, jotka luettelossa annetaan ei-alkuperäainesten enimmäisarvoksi, ei ylitetä tätä kohtaa sovellettaessa.

3. Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan, jollei 5 artiklassa toisin säädetä.

5 artikla

Riittämättömät valmistus- tai käsittelytoimet

1. Seuraavia valmistus- tai käsittelytoimia pidetään riittämättöminä antamaan alkuperäasema riippumatta siitä, täyttyvätkö 4 artiklan vaatimukset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista:

a) toimenpiteet tuotteiden kunnon säilymisen varmistamiseksi kuljetuksen ja varastoinnin aikana (tuuletus, ripustus, kuivaus, jäähdytys, pakastaminen, suolaveteen, rikkihapokkeeseen tai muuhun liuokseen upottaminen, vahingoittuneiden osien poistaminen ja niiden kaltaiset toimet),

b) pelkkä pölyn poisto, kuorinta, osittainen tai kokonainen valkaisu, hionta, (viljan tai riisin) kiillotus, seulonta, sokerin paloittelu tai hienontaminen, jauhentaminen, värjäys, lajittelu, laatuluokittelu, luokittelu, yhteensovitus (myös tavaroiden järjestäminen sarjoiksi), pesu, maalaus, paloittelu; hedelmien, pähkinöiden ja vihannesten kuorinta ja niiden sisältämien kivien poistaminen,

c) i) uudelleen pakkaaminen ja kollien jakaminen ja yhdistäminen,

ii) pelkkä pullotus, pussitus, koteloihin tai rasioihin pakkaaminen, kartongille tai laudoille jne. kiinnittäminen ja kaikki muut yksinkertaiset pakkaustoimenpiteet,

d) merkkien, nimilappujen tai muiden vastaavanlaisten tunnusten kiinnittäminen tuotteisiin tai niiden pakkauksiin,

e) erilaistenkin tuotteiden pelkkä sekoittaminen, jos yksi tai useampi seoksen aineosista ei täytä tässä liitteessä säädettyjä edellytyksiä, jotta niitä voitaisiin pitää MMA:n, yhteisön tai AKT-valtion alkuperätuotteina;

f) osien pelkkä yhdistäminen kokonaiseksi tuotteeksi,

g) kahden tai useamman a-f alakohdassa mainitun toimenpiteen toteuttaminen yhdessä,

h) eläinten teurastus.

2. Kaikki tietylle tuotteelle joko MMA:lla, yhteisössä tai AKT-valtiossa suoritetut toimenpiteet on otettava kokonaisuutena huomioon määritettäessä, pidetäänkö tälle tuotteelle suoritettua valmistusta tai käsittelyä 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla riittämättömänä.

6 artikla

Alkuperäkumulaatio

1. Yhteisön tai AKT-valtion alkuperäaineksia pidetään MMA-alkuperäaineksina, jos ne sisältyvät siellä valmistettuun tuotteeseen. Näiden ainesten ei tarvitse olla riittävästi valmistettuja tai käsiteltyjä, jos niitä on valmistettu tai käsitelty enemmän kuin 5 artiklassa tarkoitetaan.

2. Yhteisössä tai AKT-valtiossa tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään MMA:illa tehtynä, jos aineksille tehdään MMA:illa merkittävä valmistus tai käsittely.

3. Edellä olevan 2 kohdan mukaan alkuperäaseman saaneita tuotteita pidetään edelleen MMA-alkuperätuotteina ainoastaan, jos niitä on valmistettu tai käsitelty MMA:illa enemmän kuin 5 artiklassa tarkoitetaan.

4. Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta harmonoidun järjestelmän 1-24 ryhmään kuuluviin tuotteisiin, jos käytetyt ainekset ovat yhteisön alkuperäaineksia ja jos niille myönnetään taloudellisia etuuksia viennin yhteydessä.

Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta harmonoidun järjestelmän 17 ryhmään ja nimikkeisiin 1806 10 30 ja 1806 10 90 kuuluviin tuotteisiin.

5. HS-nimikkeeseen 1006 kuuluvien tuotteiden osalta ja rajoittamatta 4 ja 5 alakohdassa tarkoitettujen korotusten soveltamista alkuperäkumulaatio sallitaan 160 000 tonnin vuotuiseen kokonaismäärään saakka kuoritun (ruskean) riisin ekvivalenttina ilmaistuna, ja tähän määrään kuuluu AKT-EY-kumppanuussopimuksessa vahvistettu AKT-valtioista peräisin olevan riisin tariffikiintiö.

Tämän vuoksi tuontilisenssien antaminen jaetaan vuoden aikana määrättyihin ajanjaksoihin tasapainoisen markkinahallinnon varmistamiseksi.

Kunkin vuoden tammikuussa on MMA:ille annettava tuontilisenssejä kuoritun (ruskean) riisin ekvivalenttina ilmaistavalle 35 000 tonnin määrälle ja tästä määrästä on kuoritun (ruskean) riisin ekvivalenttina ilmaistava 10 000 tonnin määrä annettava liitteessä Ib luetelluille vähiten kehittyneille MMA:ille. MMA:iden tuonti saa olla enintään ensimmäisessä kohdassa tarkoitettu 160 000 tonnia, johon sisältyy edellä mainittu 35 000 tonnia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 alakohdassa tarkoitettujen korotusten soveltamista silloin, kun AKT-valtiot eivät tosiasiassa käytä mahdollisuuttaan suoraan vientiin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa kiintiössä.

Asetuksen (EY) N:o 3072/95 22 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen komissio voi korottaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määrää enintään 20 000 tonnia kuoritun (ruskean) riisin ekvivalenttina ilmaistuna, jos se toteaa huhtikuun aikana ja saatuaan riittävän selkeän kuvan kuluvasta yhteisön markkinointivuodesta, että tällainen korotus ei häiritse yhteisön markkinoiden toimintaa.

Jos komissio toteaa 1 päivästä elokuuta alkaen, että yhteisön markkinoilla on Indica-riisin pysyvän vajauksen vaara, se voi 1-4 alakohdan säännöksistä poiketen ja tavanomaisia hallintomenettelyjä noudattaen korottaa edellä mainittuja määriä.

Tätä kohtaa sovellettaessa, jauhamista ja osittaista jauhamista pidetään riittävinä toimina antamaan AKT-alkuperätuotteen aseman.

Komissio hyväksyy täytäntöönpanojärjestelyt samaa menettelyä noudattaen.

Tässä kohdassa vahvistettuja määriä ei saa siirtää seuraavalle vuodelle.

7 artikla

Kelpuuttamisen yksikkö

1. Kelpuuttamisen yksikkö tämän liitteen säännöksiä sovellettaessa on se tuote, jota pidetään perusyksikkönä määritettäessä nimike harmonoidun järjestelmän nimikkeistön mukaan.

Tästä seuraa, että:

a) kun tavararyhmästä tai -yhdistelmästä koostuva tuote luokitellaan harmonoidun järjestelmän mukaan yhteen ainoaan nimikkeeseen, tämä kokonaisuus muodostaa kelpuuttamisen yksikön,

b) kun lähetys koostuu useasta samanlaisesta tuotteesta, jotka luokitellaan samaan harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen, tämän liitteen säännöksiä sovelletaan kuhunkin tuotteeseen erikseen.

2. Jos harmonoidun järjestelmän 5 yleisen tulkintasäännön mukaan pakkausta pidetään tuotteeseen kuuluvana tuotetta luokiteltaessa, sitä on pidettävä tuotteeseen kuuluvana myös alkuperää määritettäessä.

8 artikla

Tarvikkeet, varaosat ja työkalut

Tarvikkeiden, varaosien ja työkalujen, jotka toimitetaan yhdessä laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa, jotka kuuluvat tavanomaisena varustuksena tähän laitteistoon, koneeseen, laitteeseen tai ajoneuvoon ja jotka sisältyvät sen hintaan taikka joita ei laskuteta erikseen, katsotaan muodostavan kyseisen laitteiston, koneen, laitteen tai ajoneuvon kanssa yhden kokonaisuuden.

9 artikla

Sarjat

Harmonoidun järjestelmän 3 yleisen tulkintasäännön mukaisia sarjoja pidetään alkuperätuotteina, jos kaikki sarjaan kuuluvat tuotteet ovat alkuperätuotteita. Jos sarja koostuu sekä alkuperätuotteista että ei-alkuperätuotteista, sitä on kuitenkin kokonaisuutena pidettävä alkuperätuotteena, jos ei-alkuperätuotteiden arvo on enintään 15 prosenttia sarjan vapaasti tehtaalla -hinnasta.

10 artikla

Neutraalit tekijät

Määritettäessä, onko tuote alkuperätuote, ei ole tarpeen todeta seuraavien tuotteen valmistuksessa käytettyjen tuotteiden alkuperää:

a) energia ja polttoaineet,

b) laitokset ja laitteistot,

c) koneet ja työkalut,

d) tavarat, jotka eivät sisälly ja joiden ei ole tarkoitus sisältyä tuotteen lopulliseen koostumukseen.

III OSASTO

ALUEESEEN LIITTYVÄT VAATIMUKSET

11 artikla

Alueperiaate

1. Edellä II osastossa alkuperäaseman saamiselle säädettyjen edellytysten on täytyttävä keskeytyksettä MMA:illa, paitsi jos edellä 6 artiklassa määrätään toisin.

2. Jos MMA:ilta, yhteisöstä tai AKT-valtiosta kolmanteen maahan viedyt alkuperätuotteet palautetaan, niitä on pidettävä ei-alkuperätuotteina, jollei tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla voida osoittaa, että:

a) palautetut tavarat ovat samoja kuin maasta viedyt tavarat, ja

b) niille ei ole suoritettu viennin aikana tai kyseisessä maassa muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

12 artikla

Suora kuljetus

1. Tämän päätöksen kaupallista yhteistyötä koskevien säännösten mukaista etuuskohtelua sovelletaan ainoastaan tämän liitteen vaatimukset täyttäviin tuotteisiin, jotka kuljetetaan suoraan MMA:n, yhteisön tai AKT-valtioiden alueen välillä muilla alueilla käymättä. Yhden lähetyksen muodostavat tuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden alueiden kautta, tarvittaessa uudelleenlastaten tai väliaikaisesti varastoiden näillä alueilla, jos tuotteet pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa ja niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavat toimenpiteet.

Alkuperätuotteet voidaan kuljettaa putkijohdoissa muiden kuin MMA:iden, yhteisön tai AKT-valtioiden alueiden kautta.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyminen osoitetaan tuojamaan tulliviranomaisille esittämällä:

a) yksi ainoa kuljetusasiakirja, jolla tavarat on kuljetettu viejämaasta kauttakuljetusmaan kautta, tai

b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa:

i) on tarkka kuvaus tuotteista,

ii) ilmoitetaan tuotteiden purkamisen ja uudelleenlastauksen päivämäärät ja tarvittaessa käytettyjen alusten tai muiden kuljetusvälineiden nimet, ja

iii) vahvistetaan ne olosuhteet, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa, tai

c) jos edellä mainittuja ei ole, muita asian kannalta olennaisia asiakirjoja.

13 artikla

Näyttelyt

1. Alkuperätuotteille, jotka on lähetetty muuhun kuin MMA:eilla, AKT-valtiossa tai EY:n jäsenvaltiossa pidettävään näyttelyyn ja jotka myydään näyttelyn jälkeen yhteisöön tuotaviksi, myönnetään tuonnissa tämän päätöksen säännösten mukaiset etuudet, jos tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että:

a) viejä on lähettänyt nämä tuotteet MMA:eilta maahan, jossa näyttely pidetään, ja pitänyt niitä siellä näytteillä,

b) kyseinen viejä on myynyt tai muuten luovuttanut tuotteet yhteisössä olevalle vastaanottajalle,

c) tuotteet on lähetetty näyttelyn aikana tai välittömästi sen jälkeen siinä tilassa, jossa ne lähetettiin näyttelyä varten, ja

d) sen jälkeen kun tuotteet on lähetetty näyttelyyn, niitä ei ole käytetty muihin tarkoituksiin kuin tässä näyttelyssä esittelyyn.

2. Alkuperäselvitys on annettava tai laadittava IV osaston säännösten mukaisesti ja esitettävä tavanomaisella tavalla tuojamaan tulliviranomaisille. Siinä on ilmoitettava näyttelyn nimi ja osoite. Tarvittaessa voidaan vaatia kirjallinen lisäselvitys olosuhteista, joissa tuotteita on pidetty näytteillä.

3. Edellä 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kaupan, teollisuuden, maatalouden ja käsiteollisuuden näyttelyihin, messuihin tai niiden kaltaisiin julkisiin esittelytilaisuuksiin, joita ei ole järjestetty yksityisiin tarkoituksiin kaupoissa tai liiketiloissa ulkomaisten tuotteiden myymiseksi ja joiden aikana tuotteet pysyvät tullivalvonnassa.

IV OSASTO

ALKUPERÄSELVITYS

14 artikla

Yleiset vaatimukset

1. MMA-alkuperätuotteisiin sovelletaan tämän päätöksen säännöksiä yhteisöön tuotaessa, kun esitetään joko:

a) tämän liitteen liitteessä 3 esitetyn mallin mukainen EUR.1-tavaratodistus tai

b) jäljempänä 19 artiklan 1 kohdassa eritellyissä tapauksissa ilmoitus, jonka teksti esitetään tämän liitteen liitteessä 4 ja jonka viejä antaa kauppalaskussa, lähetysluettelossa tai muussa sellaisessa kaupallisessa asiakirjassa, jossa tuotteiden kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi (jäljempänä 'kauppalaskuilmoitus').

2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, tämän liitteen mukaiset alkuperätuotteet saavat 25 artiklassa eritellyissä tapauksissa tämän päätöksen mukaiset etuudet ilman, että on tarpeen esittää mitään edellä tarkoitetuista asiakirjoista.

15 artikla

EUR.1-tavaratodistuksen antamismenettely

1. Tuotteet vievän MMA:n tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen viejän tai tämän valtuuttaman edustajan viejän vastuulla tekemästä kirjallisesta hakemuksesta.

2. Tätä varten viejä tai tämän valtuuttama edustaja täyttää tämän liitteen liitteessä 3 esitettyjen mallien mukaiset EUR.1-tavaratodistuksen ja hakemuslomakkeen. Nämä lomakkeet on täytettävä tämän liitteen säännösten mukaisesti. Jos ne täytetään käsin, ne on täytettävä musteella painokirjaimin. Tuotteiden kuvaus on merkittävä sille varattuun kohtaan jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, kuvauksen viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva ja täyttämätön tila on suljettava viivalla.

3. EUR.1-tavaratodistusta hakevan viejän on oltava valmis milloin tahansa sen tuotteet vievän MMA:n tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa EUR.1-tavaratodistus annetaan, esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema sekä tämän liitteen muiden vaatimusten täyttyminen.

4. Tuotteet vievän MMA:n tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen, jos kyseisiä tuotteita voidaan pitää MMA:n, AKT-valtion tai yhteisön alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän liitteen muut vaatimukset.

5. Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tuotteiden alkuperäaseman ja tämän liitteen muiden vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi. Tätä varten niillä on oikeus vaatia todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. Tavaratodistuksen antavien tulliviranomaisten on valvottava myös, että 2 kohdassa tarkoitetut lomakkeet täytetään asianmukaisesti. Ne tarkastavat erityisesti, että tuotekuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen on mahdotonta tehdä vilpillisiä lisäyksiä.

6. EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivä merkitään tavaratodistuksen 11 kohtaan.

7. Tulliviranomaiset antavat EUR.1-tavaratodistuksen ja se annetaan viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

16 artikla

Jälkikäteen annetut EUR.1-tavaratodistukset

1. Sen estämättä, mitä 15 artiklan 7 kohdassa säädetään, EUR.1-tavaratodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos:

a) sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi, tai

b) tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että EUR.1-tavaratodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuonnissa hyväksytty teknisistä syistä.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovellettaessa viejän on ilmoitettava hakemuksessaan EUR.1-tavaratodistukseen merkittyjen tuotteiden vientipaikka ja -päivä sekä perusteet pyynnölleen.

3. Tulliviranomaiset voivat antaa EUR.1-tavaratodistuksen jälkikäteen vasta todettuaan viejän hakemuksessa annettujen tietojen olevan vastaavien asiakirjojen mukaisia.

4. Jälkikäteen annettuihin EUR.1-tavaratodistuksiin on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

"NACHTRÄGLICH AUSGESTELLT", "DÉLIVRÉ A POSTERIORI",

"RILASCIATO A POSTERIORI", "AFGEGEVEN A POSTERIORI",

"ISSUED RETROSPECTIVELY", "UDSTEDT EFTERFØLGENDE",

"ÅÊÄÏÈÅÍ ÅÊ ÔÙÍ ÕÓÔÅÑÙÍ", "EXPEDIDO A POSTERIORI",

"EMITIDO A POSTERIORI", "ANNETTU JÄLKIKÄTEEN",

"UTFÄRDAT I EFTERHAND",

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettu merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan "Huomautuksia".

17 artikla

EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

1. Jos EUR.1-tavaratodistus varastetaan tai se katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää todistuksen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

2. Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

"DUPLIKAT", "DUPLICATA", "DUPLICATO", "DUPLICAAT", "DUPLICATE", "ÁÍÔÉÃÑÁÖÏ", "DUPLICADO", "SEGUNDA VIA", "KAKSOISKAPPALE"

3. Edellä 2 kohdassa esitetty merkintä tehdään EUR.1-tavaratodistuksen kaksoiskappaleen kohtaan "Huomautuksia" .

4. Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EUR.1-tavaratodistuksen antamispäivämäärä, on voimassa tästä päivästä alkaen.

18 artikla

EUR.1-tavaratodistuksen antaminen

aikaisemmin annetun tai laaditun alkuperäselvityksen perusteella

Kun alkuperätuotteet asetetaan yhteisössä tai MMA:eilla tullitoimipaikan valvontaan, alkuperäinen alkuperäselvitys voidaan korvata yhdellä tai useammalla EUR.1-tavaratodistuksella kaikkien näiden tuotteiden tai niistä osan lähettämiseksi muualle yhteisöön tai MMA:lle. Korvaavan EUR.1-tavaratodistuksen antaa tullitoimipaikka, jonka valvontaan tuotteet asetetaan.

19 artikla

Kauppalaskuilmoituksen laatimista koskevat edellytykset

1. Edellä 14 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun kauppalaskuilmoituksen voivat laatia:

a) jäljempänä 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä tai

b) kuka tahansa viejä yhdestä tai useammasta kollista muodostuvalle, yhteensä enintään 6 000 euron arvosta alkuperätuotteita sisältävälle lähetykselle.

2. Kauppalaskuilmoitus voidaan laatia, jos tuotteita voidaan pitää MMA:n, AKT-valtion tai yhteisön alkuperätuotteina ja jos ne täyttävät tämän liitteen muut vaatimukset.

3. Viejän, joka laatii kauppalaskuilmoituksen, on oltava valmis milloin tahansa viejämaan tai -alueen tulliviranomaisten pyynnöstä esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan tuotteiden alkuperäasema ja tämän liitteen muiden vaatimusten täyttyminen.

4. Viejä laatii kauppalaskuilmoituksen kirjoittamalla koneella, leimaamalla tai painamalla kauppalaskuun, lähetysluetteloon tai muuhun kaupalliseen asiakirjaan tämän liitteen liitteessä 4 olevan tekstin mukaisen ilmoituksen käyttäen yhtä liitteessä annetuista erikielisistä toisinnoista ja viejämaan tai -alueen sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos ilmoitus kirjoitetaan käsin, se on kirjoitettava musteella painokirjaimin.

5. Kauppalaskuilmoituksessa on oltava viejän käsin kirjoittama alkuperäinen allekirjoitus. Jäljempänä 20 artiklassa tarkoitettua valtuutettua viejää ei kuitenkaan vaadita allekirjoittamaan tällaisia ilmoituksia, jos hän antaa viejämaan tulliviranomaisille kirjallisen sitoumuksen, että hän ottaa jokaisesta kauppalaskuilmoituksesta, josta hänet voidaan tunnistaa, täyden vastuun, niin kuin hän olisi käsin allekirjoittanut sen.

6. Viejä voi laatia kauppalaskuilmoituksen, kun siinä tarkoitetut tuotteet viedään maasta tai viennin jälkeen, jos se esitetään tuojamaassa enintään kahden vuoden kuluessa siitä, kun siinä tarkoitetut tuotteet on tuotu maahan.

20 artikla

Valtuutettu viejä

1. Tuotteet vievän MMA:n tulliviranomaiset voivat antaa sellaiselle viejälle, joka harjoittaa tämän päätöksen kaupallista yhteistyötä koskevien säännösten mukaisten tuotteiden usein tapahtuvaa vientiä, luvan laatia kauppalaskuilmoituksia tuotteiden arvosta riippumatta. Tällaista lupaa hakevan viejän on annettava kaikki tulliviranomaisten tarpeellisina pitämät takeet tuotteiden alkuperäaseman ja muiden tässä liitteessä asetettujen vaatimusten täyttymisen tarkastamiseksi.

2. Tulliviranomaiset voivat asettaa valtuutetun viejän aseman myöntämiselle kaikki tarpeellisina pitämänsä edellytykset.

3. Tulliviranomaiset antavat valtuutetulle viejälle tullin lupanumeron, joka merkitään kauppalaskuilmoitukseen.

4. Tulliviranomaiset valvovat valtuutetun viejän luvankäyttöä.

5. Tulliviranomaiset voivat milloin tahansa peruuttaa luvan. Niiden on tehtävä näin silloin, kun valtuutettu viejä ei enää anna 1 kohdassa tarkoitettuja takeita tai täytä 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä taikka muutoin käyttää lupaa väärin.

21 artikla

Alkuperäselvityksen voimassaolo

1. Alkuperäselvitys on voimassa kymmenen kuukautta siitä päivästä, jona se on annettu tuotteet vieneellä MMA:lla, ja se on esitettävä mainitun ajan kuluessa tuojamaan tulliviranomaisille.

2. Alkuperäselvitykset, jotka esitetään tuojamaan tulliviranomaisille 1 kohdassa mainitun määräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä etuuskohtelun soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä ennen määräajan päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

3. Muissa myöhästymistapauksissa tuojamaan tulliviranomaiset voivat hyväksyä alkuperäselvitykset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

22 artikla

Kauttakulkumenettely

Kun tuotteet tuodaan MMA:eille tai AKT-valtioon, joka ei ole niiden alkuperämaa, uuden neljän kuukauden voimassaoloajan soveltaminen alkaa päivänä, jona kauttakulkumaan tulliviranomaiset merkitsevät EUR.1-tavaratodistuksen 7 kohtaan:

maininnan "kauttakuljetus",

kauttakulkumaan nimen,

virallisen leiman, jonka malli on toimitettu komissiolle 31 artiklan mukaisesti,

mainittujen merkintöjen päivämäärän.

23 artikla

Alkuperäselvityksen esittäminen

Alkuperäselvitys on esitettävä tuojamaan tulliviranomaisille tässä maassa sovellettavien menettelyjen mukaisesti. Mainitut viranomaiset voivat vaatia alkuperäselvityksen käännöksen ja ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään tuojan vakuutuksella siitä, että tuotteet täyttävät tämän päätöksen soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

24 artikla

Tuonti osalähetyksinä

Jos tuojan pyynnöstä harmonoidun järjestelmän XVI ja XVII jaksoon tai nimikkeisiin 7308 ja 9406 kuuluva harmonoidun järjestelmän yleisessä tulkintasäännössä 2 a tarkoitettu osiin purettu tai kokoamaton tuote tuodaan maahan osalähetyksinä tuojavaltion tulliviranomaisten määräämin edellytyksin, tulliviranomaisille esitetään tällaisesta tuotteesta yksi alkuperäselvitys ensimmäistä osalähetystä tuotaessa.

25 artikla

Poikkeukset alkuperäselvityksen esittämisestä

1. Yksityishenkilöiden yksityishenkilöille pikkulähetyksinä lähettämät tuotteet ja matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tuotteet voidaan tuoda maahan alkuperätuotteina ilman, että alkuperäselvityksen esittämistä vaaditaan, jos kyseessä ei ole kaupallinen tuonti ja tuotteiden on ilmoitettu täyttävän tässä pöytäkirjassa määrätyt vaatimukset ja kun ei ole syytä epäillä annetun ilmoituksen todenmukaisuutta. Jos tuotteet lähetetään postitse, tämä ilmoitus voidaan tehdä tulli-ilmoitukseen CN22/CN23 tai tähän asiakirjaan liitettävälle erilliselle paperille.

2. Tuontia, joka on satunnaista ja muodostuu ainoastaan vastaanottajien tai matkustajien tai heidän perheidensä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitetuista tuotteista, ei pidetä kaupallisena, jos näiden tuotteiden luonne tai määrä ei viittaa mihinkään kaupalliseen tarkoitukseen.

3. Näiden tuotteiden yhteisarvo ei kuitenkaan saa olla yli 500 euroa pikkulähetysten osalta eikä yli 1 200 euroa matkustajien henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvien tuotteiden osalta.

26 artikla

Kumulaatiota koskeva tiedotusmenettely

1. Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa ja 6 artiklan 1 kohtaa muulta MMA:lta, yhteisöstä tai AKT-valtioista tulevien ainesten tämän liitteen mukainen alkuperäasema todistetaan EUR.1-tavaratodistuksella tai tämän liitteen liitteessä 5 A esitetyn mallin mukaisella hankkijan ilmoituksella, jonka viejä antaa siinä maassa, josta aines tulee.

2. Sovellettaessa 2 artiklan 2 kohtaa ja 6 artiklan 2 kohtaa muulla MMA:lla, yhteisössä tai AKT-valtioissa tehty valmistus tai käsittely todistetaan tämän liitteen liitteessä 5 B esitetyn mallin mukaisella hankkijan ilmoituksella, jonka viejä antaa siinä valtiossa tai sillä MMA:lla, josta tai jolta aines tulee.

3. Hankkijan on annettava erillinen hankkijan ilmoitus jokaisen aineslähetyksen osalta lähetystä koskevassa kauppalaskussa tai tämän laskun liitteessä taikka lähetysluettelossa tai muussa lähetystä koskevassa kaupallisessa asiakirjassa, jossa ainesten kuvaus on riittävän yksityiskohtainen niiden tunnistamiseksi.

4. Hankkijan ilmoitus voidaan laatia valmiille lomakkeelle.

5. Hankkijan ilmoitus on allekirjoitettava käsin. Kun kauppalasku ja hankkijan ilmoitus laaditaan tietokoneella, hankkijan ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse välttämättä allekirjoittaa käsin, jos hankkijayrityksessä asiasta vastaava työntekijä voidaan tunnistaa tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla siinä maassa tai sillä alueella, jossa hankkijan ilmoitus on laadittu. Mainitut tulliviranomaiset voivat vahvistaa tämän kohdan soveltamisen edellytykset.

6. Hankkijan ilmoitus esitetään sille tuotteet vievän MMA:n toimivaltaiselle tullitoimipaikalle, jota on pyydetty antamaan EUR.1-tavaratodistus.

7. Ennen tämän päätöksen voimaantulopäivää päätöksen 91/482/ETY liitteessä II olevan 23 artiklan mukaisesti laaditut hankkijan ilmoitukset ja annetut tiedotustodistukset ovat edelleen voimassa.

27 artikla

Todistusasiakirjat

Edellä 15 artiklan 3 kohdassa ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, joita käytetään todisteena siitä, että EUR.1-tavaratodistuksessa tai kauppalaskuilmoituksessa tarkoitettuja tuotteita voidaan pitää MMA:n, AKT-valtion tai yhteisön alkuperätuotteina ja että ne täyttävät tämän liitteen muut vaatimukset, voivat olla muun muassa seuraavia:

a) esimerkiksi viejän tai hankkijan tileihin tai sisäiseen kirjanpitoon sisältyvät välittömät todisteet toimista, jotka tämä on suorittanut tavaroiden tuottamiseksi,

b) asiakirjat, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on annettu tai laadittu MMA:lla, AKT-valtiossa tai yhteisössä, jossa näitä asiakirjoja käytetään sisäisen lainsäädännön mukaisesti,

c) asiakirjat, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten valmistus tai käsittely MMA:illa, yhteisössä tai AKT-valtioissa ja jotka on annettu tai laadittu MMA:illa, yhteisössä tai AKT-valtiossa, jossa näitä asiakirjoja käytetään sisäisen lainsäädännön mukaisesti,

d) EUR.1-tavaratodistukset tai kauppalaskuilmoitukset, joilla osoitetaan tuotteiden valmistuksessa käytettyjen ainesten alkuperäasema ja jotka on annettu tai laadittu MMA:illa, AKT-valtioissa tai yhteisössä tämän liitteen mukaisesti.

28 artikla

Alkuperäselvityksen ja todistusasiakirjojen säilyttäminen

1. Viejän, joka hakee EUR.1-tavaratodistusta, on säilytettävä 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta.

2. Viejän, joka laatii kauppalaskuilmoituksen, on säilytettävä tämän kauppalaskuilmoituksen jäljennös ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat vähintään kolme vuotta.

3. Tuotteet vievän MMA:n tulliviranomaisten, jotka antavat EUR.1-tavaratodistuksen, on säilytettävä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuslomake vähintään kolme vuotta.

4. Tuojamaan tulliviranomaisten on säilytettävä niille esitetyt EUR.1-tavaratodistukset ja kauppalaskuilmoitukset vähintään kolme vuotta.

29 artikla

Poikkeavuudet ja muotovirheet

1. Pienet poikkeavuudet alkuperäselvityksen merkintöjen ja tuotteiden tuontimuodollisuuksien täyttämiseksi tullitoimipaikassa esitettyjen asiakirjojen merkintöjen välillä eivät sinänsä tee alkuperäselvityksestä mitätöntä, jos asianmukaisesti osoitetaan, että se vastaa tulliviranomaisille esitettyjä tuotteita.

2. Alkuperäselvityksessä olevat selvät muotovirheet, kuten lyöntivirheet, eivät saa johtaa tämän asiakirjan hylkäämiseen, elleivät nämä virheet ole sellaisia, että ne antavat aihetta epäillä kyseisessä asiakirjassa annettujen tietojen oikeellisuutta.

30 artikla

Euroina ilmaistut määrät

1. Jäsenvaltion tai MMA:n kansallisena valuuttana käytettävät määrät ovat euroina ilmaistavien määrien vasta-arvot kyseisenä kansallisena valuuttana euron lokakuun 1999 ensimmäisen työpäivän kurssin mukaisesti.

2. Tullikoodeksikomitea (alkuperäjaosto) tarkastelee uudelleen yhteisön tai MMA:n pyynnöstä euroina ilmaistuja määriä ja niiden vasta-arvoja, jotka ilmaistaan eräiden EY:n jäsenvaltioiden ja MMA:iden kansallisina valuuttoina. Tätä uudelleentarkastelua tehtäessä yhteisön on varmistettava, että kansallisena valuuttana käytettävät määrät eivät alene, ja sen on lisäksi harkittava, onko aiheellista säilyttää näiden raja-arvojen reaalivaikutus entisellään. Tätä tarkoitusta varten se voi päättää muuttaa euroina ilmaistuja määriä.

3. Jos tuotteet laskutetaan toisen EY:n jäsenvaltion valuuttana, tuojamaan on tunnustettava asianomaisen jäsenvaltion ilmoittama määrä.

V OSASTO

HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

31 artikla

Keskinäinen avunanto

1. MMA:t lähettävät komissiolle käyttämiensä leimasinten leimanäytteet sekä niiden tulliviranomaisten osoitteet, jotka ovat toimivaltaisia antamaan EUR.1-tavaratodistuksia ja tekemään EUR.1-tavaratodistusten ja kauppalaskuilmoitusten jälkitarkastuksia.

EUR.1-tavaratodistukset ja kauppalaskuilmoitukset on hyväksyttävä, jotta etuuskohtelua voidaan soveltaa siitä päivästä, jona komissio saa kyseiset tiedot.

Komissio lähettää nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

2. Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, MMA:t, yhteisö ja AKT-valtiot avustavat toisiaan toimivaltaisten tullihallintojen välityksellä tarkastaessaan EUR.1-tavaratodistusten ja kauppalaskuilmoitusten aitoutta sekä näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuutta.

Viranomaiset, joilta apua pyydetään, toimittavat tarvittavat tiedot niistä olosuhteista, joissa tuote on valmistettu, ja osoittavat erityisesti, millä edellytyksillä alkuperäsääntöjä on noudatettu asianomaisissa eri MMA:illa, AKT-valtioissa tai jäsenvaltioissa.

32 artikla

Alkuperäselvityksen tarkastaminen

1. Alkuperäselvityksen jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina kun tuojamaan tulliviranomaisilla on aihetta epäillä tällaisten asiakirjojen aitoutta, tuotteiden alkuperäasemaa tai muiden tässä liitteessä säädettyjen vaatimusten täyttymistä.

2. Edellä olevan 1 kohdan säännöksiä sovellettaessa tuojamaan tulliviranomaiset palauttavat viejämaan tulliviranomaisille EUR.1-tavaratodistuksen ja kauppalaskun, jos se on esitetty, kauppalaskuilmoituksen tai näiden asiakirjojen jäljennökset ja esittävät tarvittaessa perusteet tiedustelun tekemiseen. Jälkitarkastuspyynnön tueksi toimitetaan kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella alkuperäselvityksessä olevia tietoja voidaan epäillä virheellisiksi.

3. Tarkastuksen tekevät tuotteet vievän MMA:n tulliviranomaiset. Tätä varten niillä on oikeus vaatia todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia.

4. Jos tuojamaan tulliviranomaiset päättävät lykätä etuuskohtelun myöntämistä kyseisille tuotteille siihen asti, kun tarkastuksen tulokset on saatu, ne voivat luovuttaa tuotteet tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varotoimenpiteet toteutetaan.

5. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille niin pian kuin mahdollista. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko asiakirjat aitoja ja voidaanko kyseisiä tuotteita pitää MMA:n, AKT-valtion tai yhteisön alkuperätuotteina ja täyttävätkö ne tämän liitteen muut vaatimukset.

6. Jos epäilyyn aihetta antaneessa tapauksessa vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä tai saadussa vastauksessa ei ole riittävästi tietoja sen ratkaisemiseksi, ovatko kyseiset asiakirjat aitoja tai mikä on tavaroiden tosiasiallinen alkuperä, tarkastamista pyytäneet tulliviranomaiset epäävät etuuskohtelun myöntämisen, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

7. Jos tarkastusmenettelyn tai muiden käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että tämän liitteen määräyksiä rikotaan, MMA suorittaa omasta aloitteestaan tai yhteisön pyynnöstä tarvittavat tiedustelut tai toteuttaa toimenpiteet tällaisten tiedustelujen suorittamiseksi asianmukaista kiireellisyyttä noudattaen, jotta tällaiset rikkomukset havaitaan ja estetään. Komissio voi osallistua tiedustelujen tekemiseen.

33 artikla

Hankkijan ilmoitusten tarkastaminen

1. Hankkijan ilmoitus tarkastetaan pistokokein tai aina kun tuojamaan tulliviranomaisilla on aihetta epäillä asiakirjan aitoutta, tuotteiden alkuperäasemaa tai kyseisten ainesten tosiasiallista alkuperää koskevien tietojen oikeellisuutta ja täydellisyyttä.

2. Tulliviranomaiset, joille hankkijan ilmoitus esitetään, voivat pyytää sen valtion tulliviranomaisia, jossa ilmoitus on laadittu, antamaan tässä liitteessä olevassa liitteessä 6 esitetyn mallin mukaisen tiedotustodistuksen. Vaihtoehtoisesti tulliviranomaiset, joille hankkijan ilmoitus esitetään, voivat pyytää viejää esittämään sen valtion tulliviranomaisten antaman tiedotustodistuksen, jossa ilmoitus on laadittu.

Tiedotustodistuksen antaneen tullitoimipaikan on säilytettävä todistuksen jäljennös vähintään kolme vuotta.

3. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille niin pian kuin mahdollista. Näistä tuloksista on käytävä selvästi ilmi, onko ainesten asemaa koskeva ilmoitus oikea.

4. Tarkastusten vuoksi hankkijoiden on säilytettävä ilmoituksen sisältävän asiakirjan jäljennös sekä muut tarvittavat todisteet ainesten tosiasiallisesta asemasta vähintään kolme vuotta.

5. Sen valtion tulliviranomaisilla, jossa hankkijan ilmoitus on laadittu, on oikeus vaatia todistusaineistoa tai tehdä tarpeelliseksi katsomiaan tarkastuksia hankkijan ilmoituksen oikeellisuuden tarkastamiseksi.

6. Virheellisen hankkijan ilmoituksen perusteella annettuja tai laadittuja EUR.1-tavaratodistuksia tai kauppalaskuilmoituksia pidetään mitättöminä.

34 artikla

Riitaisuuksien ratkaiseminen

Jos 32 ja 33 artiklassa säädetyistä tarkastusmenettelyistä syntyy riitaisuus, jota tarkastusta pyytävät ja sen suorittamisesta vastuussa olevat tulliviranomaiset eivät pysty keskenään sopimaan, tai jos syntyy kysymys tämän liitteen tulkinnasta, asia saatetaan yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2913/92 [29] perustetun tullikoodeksikomitean alkuperäjaoston ratkaistavaksi.

[29] EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

Tuojan ja tuojamaan tulliviranomaisten väliset riidat ratkaistaan aina kyseessä olevan maan lainsäädännön mukaisesti.

35 artikla

Seuraamukset

Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun.

36 artikla

Vapaa-alueet

1. MMA:t ja jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarpeelliset toimenpiteet taatakseen, että alkuperäselvityksen seuraamia kaupan kohteena olevia tuotteita, joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella sijaitsevilla vapaa-alueilla, ei vaihdeta toisiin tavaroihin ja että niille ei suoriteta muita toimenpiteitä kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitetut tavanomaiset toimenpiteet.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, kun alkuperätuotteita tuodaan alkuperäselvityksellä vapaa-alueelle ja niitä valmistetaan tai käsitellään siellä, kyseisten viranomaisten on viejän pyynnöstä annettava uusi EUR.1-todistus, jos suoritettu valmistus tai käsittely on tämän liitteen säännösten mukainen.

37 artikla

Poikkeukset

1. Poikkeuksia tämän liitteen säännöksistä voidaan hyväksyä, jos se on olemassa olevien elinkeinojen kehittämisen tai uusien elinkeinojen luomisen vuoksi perusteltua.

Jäsenvaltio tai, soveltuvin osin, MMA:n asianomainen viranomainen ilmoittaa yhteisölle poikkeuspyynnöstään ja perustelee sen 2 kohdan mukaisesti.

Yhteisö myöntyy kaikkiin pyyntöihin, jotka ovat tämän artiklan mukaisesti perusteltu asianmukaisesti ja joista ei voi aiheutua vakavaa haittaa yhteisön vakiintuneelle elinkeinolle.

2. Jotta poikkeuspyyntöjen tarkastustyö helpottuisi, poikkeusta pyytävä jäsenvaltio tai MMA esittää pyyntönsä tueksi tässä liitteessä olevassa liitteessä 7 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella mahdollisimman täydelliset tiedot erityisesti seuraavista kohdista:

valmiin tuotteen kuvaus,

kolmansien maiden alkuperäainesten luonne ja määrä,

AKT-valtioiden, yhteisön tai MMA:iden alkuperäainesten tai niissä käsiteltyjen ainesten luonne ja määrä,

valmistusmenetelmät,

arvonlisäys,

asianomaisen yrityksen henkilöstön määrä,

yhteisöön suuntautuvan viennin ennakolta arvioitu määrä,

muut mahdolliset raaka-ainelähteet,

pyydetyn määräajan perusteet ottaen huomioon pyrkimykset uusien hankintalähteiden löytämiseksi,

muut huomiot.

Näitä sääntöjä sovelletaan myös pidennystä koskeviin pyyntöihin.

3. Pyyntöjä tutkittaessa otetaan huomioon erityisesti:

a) asianomaisen MMA:n kehitystaso tai maantieteellinen sijainti,

b) tapaukset, joissa voimassa olevien alkuperäsääntöjen soveltaminen vaikuttaisi merkittävästi MMA:iden olemassa olevan tuotannonalan kykyyn jatkaa vientiä yhteisöön, ja erityisesti tapaukset, joissa tämä johtaisi kyseisen tuotannonalan päättymiseen,

c) erityistapaukset, joissa voidaan selkeästi osoittaa, että alkuperäsäännöt voisivat estää merkittäviä sijoituksia tuotannonalaan ja joissa sijoitusohjelman toteuttamista edistävä poikkeus mahdollistaisi näiden sääntöjen vaiheittaisen noudattamisen.

4. Kaikissa tapauksissa on tutkittava, voidaanko ongelma ratkaista alkuperäkumulaatiota koskevien sääntöjen avulla.

5. Tämän lisäksi, jos poikkeuspyyntö koskee vähiten kehittyneisiin kuuluvaa maata tai aluetta, se tutkitaan myönteisessä hengessä ottaen huomioon erityisesti:

a) tehtävän päätöksen taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset, erityisesti niiden vaikutus työllisyyteen,

b) tarve soveltaa poikkeusta määräaikana, kun otetaan huomioon asianomaisen MMA:n erityistilanne ja ongelmat.

6. Pyyntöjä tutkittaessa otetaan tapauskohtaisesti erityisesti huomioon mahdollisuus antaa alkuperäasema tuotteille, jotka sisältävät naapureina olevien kehitysmaiden tai vähiten kehittyneiden maiden alkuperäaineksia, jos tyydyttävän hallinnollisen yhteistyön aloittaminen on mahdollista.

7. Poikkeus myönnetään, jos asianomaisella MMA:lla käytettävien ei-alkuperätuotteiden arvonlisäys on vähintään 45 prosenttia valmiin tuotteen arvosta, edellyttäen, että poikkeus ei aiheuta yhteisön tai yhden tai useamman jäsenvaltion tuotannonalalle vakavaa haittaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1-6 kohdan soveltamista.

8. a) Neuvosto ja komissio toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että päätös tehdään mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa viimeistään 90 työpäivän kuluttua siitä, kun tullikoodeksikomitean (alkuperäjaosto) puheenjohtaja on vastaanottanut pyynnön. Tässä yhteydessä sovelletaan päätöstä 2000/399/EY [30] soveltuvin osin.

[30] EYVL L 151, 24.6.2000, s. 16.

b) Jos päätöstä ei ole tehty a alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, pyyntö katsotaan hyväksytyksi.

9. a) Poikkeusta sovelletaan määräajan, yleensä viiden vuoden ajan.

b) Poikkeuspäätöksessä voidaan määrätä mahdollisuudesta uusia poikkeus ilman, että komission on tarpeen tehdä uusi päätös, jos kyseessä oleva jäsenvaltio tai MMA esittää kolme kuukautta ennen kulloisenkin määräajan päättymistä todisteet siitä, että ne eivät edelleenkään voi täyttää niitä tämän liitteen edellytyksiä, joista poikkeus on myönnetty.

Jos pidennystä vastustetaan, komissio tutkii vastalauseen mahdollisimman nopeasti ja päättää, pidennetäänkö poikkeuksen voimassaoloaikaa vai ei. Komissio toimii 8 kohdan säännösten mukaisesti. Kaikki tarvittavat toimenpiteet toteutetaan poikkeuksen soveltamisen keskeytymisen välttämiseksi.

c) Yhteisö voi a ja b alakohdassa tarkoitettuina määräaikoina tarkastella uudelleen poikkeuksen soveltamisedellytyksiä, jos ilmenee, että poikkeuksen myöntämisperusteissa on tapahtunut merkittävä muutos. Tarkastelun päätyttyä se voi muuttaa päätöstään poikkeuksen soveltamisalan tai minkä tahansa muun aiemmin määrätyn edellytyksen osalta.

VI OSASTO

CEUTA JA MELILLA

38 artikla

Erityisedellytykset

1. Edellä olevassa 2 artiklassa käytetty ilmaisu 'yhteisö' ei kata Ceutaa ja Melillaa. Edellä olevassa 2 artiklassa käytetty ilmaisu 'yhteisön alkuperätuotteet' ei kata Ceutan ja Melillan alkuperätuotteita.

2. Määritettäessä, voidaanko Ceutaan ja Melillaan tuotuja tuotteita pitää MMA:iden alkuperätuotteina, tätä liitettä sovelletaan soveltuvin osin.

3. Jos Ceutassa, Melillassa, MMA:illa, AKT-valtioissa tai yhteisössä kokonaan tuotettuja tuotteita valmistetaan tai käsitellään MMA:lla, niitä pidetään MMA:lla kokonaan tuotettuina.

4. Ceutassa, Melillassa, AKT-valtioissa tai yhteisössä tehtyä valmistusta tai käsittelyä pidetään MMA:illa tehtynä, jos aineksia valmistetaan tai käsitellään MMA:illa edelleen.

5. Edellä olevaa 3 ja 4 kohtaa sovellettaessa 35 artiklassa lueteltuja riittämättömiä valmistus- tai käsittelytoimia ei pidetä valmistuksena tai käsittelynä.

6. Ceutaa ja Melillaa pidetään yhtenä alueena.

VII OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

39 artikla

Alkuperäsääntöjen tarkistus

1. Neuvosto tarkastelee aina kun maan, alueen tai yhteisön asianomaiset viranomaiset sitä pyytävät tämän pöytäkirjan liitteen soveltamista ja niiden taloudellisia vaikutuksia tarpeellisten muutosten tai mukautusten tekemiseksi.

Neuvosto ottaa huomioon muun muassa teknologian kehityksen vaikutuksen alkuperäsääntöihin.

Tehdyt päätökset pannaan mahdollisimman nopeasti täytäntöön.

2. Tekniset muutokset tähän liitteeseen tehdään yhteisön tullikoodeksista 12 päivänä lokakuuta 1992 annetun asetuksen N:o 2913/92 [31] 249 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

[31] EYVL L 302, 19.10.1992, s. 1.

40 artikla

Liitteet

Tässä liitteessä olevat liitteet ovat erottamaton osa pöytäkirjaa.

41 artikla

Liitteen täytäntöönpano

Yhteisö ja MMA toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tämän liitteen täytäntöönpanemiseksi.

LIITTEESSÄ III oleva liite 1

Alkuhuomautukset LIITTEESSÄ III olevaan liitteeseen 2 sisältyvään luetteloon

1 huomautus:

Luettelossa asetetaan edellytykset, jotka tuotteiden on täytettävä, jotta niitä voitaisiin pitää liitteessä III olevan 4 artiklan mukaisesti riittävästi valmistettuina tai käsiteltyinä.

2 huomautus:

2.1. Luettelon kahdessa ensimmäisessä sarakkeessa kuvataan valmis tuote. Ensimmäisessä sarakkeessa on harmonoidussa järjestelmässä käytetty nimikkeen tai ryhmän numero ja toisessa sarakkeessa harmonoidussa järjestelmässä tästä nimikkeestä tai ryhmästä käytetty tavaran kuvaus. Jokaisen kahden ensimmäisen sarakkeen merkinnän osalta on sääntöä 3 tai 4 sarakkeessa. Jos ensimmäisen sarakkeen numeron edessä on tietyissä tapauksissa "ex", tämä tarkoittaa, että 3 tai 4 sarakkeen sääntöä sovelletaan ainoastaan 2 sarakkeessa mainittuun nimikkeen osaan.

2.2. Kun 1 sarakkeessa on koottu yhteen useita nimikkeitä tai mainittu ryhmän numero ja 2 sarakkeessa on tämän vuoksi yleisluonteinen tavaran kuvaus, vastaavaa 3 tai 4 sarakkeen sääntöä sovelletaan kaikkiin niihin tuotteisiin, jotka harmonoidussa järjestelmässä luokitellaan kyseisen ryhmän nimikkeisiin tai johonkin nimikkeistä, jotka on koottu 1 sarakkeeseen.

2.3. Kun tässä luettelossa on eri sääntöjä, joita sovelletaan samaan nimikkeeseen kuuluviin eri tuotteisiin, jokaisessa luetelmakohdassa on sen nimikkeen tavaran kuvaus, jota viereinen 3 tai 4 sarakkeen sääntö koskee.

2.4. Kun kahden ensimmäisen sarakkeen merkinnälle on sääntö sekä 3 että 4 sarakkeessa, viejä voi valintansa mukaan soveltaa joko 3 tai 4 sarakkeessa olevaa sääntöä. Jos 4 sarakkeessa ei ole alkuperäsääntöä, on sovellettava 3 sarakkeen sääntöä.

3 huomautus:

3.1. Liitteessä III olevan 4 artiklan määräyksiä alkuperäaseman saaneista, muiden tuotteiden valmistuksessa käytettävistä tuotteista sovelletaan riippumatta siitä, onko tämä asema saatu siinä tehtaassa, jossa nämä tuotteet käytetään vai jossakin muussa yhteisön tai AKT-valtioiden tehtaassa.

Esimerkki:

3.1. Nimikkeeseen 8407 kuuluva moottori, jonka osalta säännössä määrätään, että mahdollisesti käytettävien ei-alkuperäainesten arvo saa olla enintään 40 prosenttia vapaasti tehtaalla -hinnasta, on valmistettu nimikkeeseen ex 7224 kuuluvasta muusta takomalla esimuokatusta seosteräksestä.

Jos tämä esimuokattu teräs on taottu yhteisössä ei-alkuperätuotetta olevasta valanteesta, se on jo saanut alkuperäaseman luettelossa vahvistetun nimikkeen ex 7224 tuotteita koskevan säännön nojalla. Esimuokattua terästä voidaan pitää moottorin arvoa laskettaessa alkuperätuotteena riippumatta siitä, onko esimuokattu teräs tuotettu samassa tehtaassa tai jossakin muussa yhteisön tehtaassa. Valanteen, joka ei ole alkuperätuote, arvoa ei siten oteta huomioon laskettaessa käytettävien ei-alkuperäainesten arvoa.

3.2. Luettelon säännössä vahvistetaan suoritettavan valmistuksen tai käsittelyn vähimmäismäärä; tästä seuraa, että sen ylittävä valmistus tai käsittely antaa myös alkuperäaseman ja sitä vähempi valmistus tai käsittely taas ei anna alkuperäasemaa. Toisin sanoen, jos säännössä määrätään, että tietyllä valmistusasteella olevia ei-alkuperäaineksia saadaan käyttää, on sitä aiemmalla valmistusasteella olevien tällaisten ainesten käyttö myös sallittua, mutta sen sijaan myöhemmällä valmistusasteella olevien ainesten käyttö ei ole.

3.3. Kun säännössä määrätään, että "minkä tahansa nimikkeen aineksia" saadaan käyttää, myös aineksia, jotka kuuluvat samaan nimikkeeseen kuin tuote, saadaan käyttää ottaen kuitenkin huomioon sääntöön mahdollisesti sisältyvät erityisrajoitukset. Ilmaisulla "valmistus minkä tahansa nimikkeen aineksista, myös muista nimikkeen.... aineksista" tarkoitetaan kuitenkin, että ainoastaan sellaisia samaan nimikkeeseen kuin tuote kuuluvia aineksia saadaan käyttää, joiden kuvaus on erilainen kuin tuotteella on luettelon 2 sarakkeessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 3.2 huomautuksen soveltamista.

3.4. Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote voidaan valmistaa useammasta kuin yhdestä aineksesta, tämä tarkoittaa, että yhtä tai useampaa näistä aineksista saadaan käyttää. Säännössä ei vaadita, että niitä kaikkia käytetään.

Esimerkki:

Nimikkeisiin 5208-5212 kuuluviin kankaisiin sovellettavassa säännössä määrätään, että luonnonkuituja saadaan käyttää ja että muun muassa kemiallisia aineita saadaan myös käyttää. Tämä sääntö ei tarkoita, että on käytettävä molempia; on mahdollista käyttää vain toista näistä aineksista tai molempia yhdessä.

3.5. Kun luettelon säännössä määrätään, että tuote on valmistettava tietystä aineksesta, tämä edellytys ei luonnollisesti estä käyttämästä muita aineksia, jotka ovat luonteeltaan sellaisia, että ne eivät voi täyttää sääntöä (katso myös 6.3 huomautus tekstiilien osalta).

Esimerkki:

Nimikkeen 1904 elintarvikevalmisteita koskeva sääntö, jossa nimenomaan suljetaan pois viljan ja viljatuotteiden käyttö, ei estä kivennäissuolojen, kemikaalien ja muiden lisäaineiden käyttöä, joita ei valmisteta viljasta.

Tätä ei kuitenkaan sovelleta tuotteisiin, joita, vaikka niitä ei voida valmistaa luettelossa nimenomaisesti mainituista aineksista, voidaan valmistaa luonteeltaan samanlaisesta, aiemmalla valmistusasteella olevasta aineksesta.

Esimerkki:

Jos sellaisen kuitukankaasta tehdyn vaatteen osalta, joka kuuluu 62 ryhmän nimikkeeseen, ainoastaan ei-alkuperätuotetta olevan langan käyttö on sallittua, ei ole mahdollista aloittaa valmistusta kuitukankaasta, vaikka kuitukangasta ei tavallisesti voidakaan tehdä langasta. Tällaisissa tapauksissa lähtöaineksen olisi tavallisesti oltava lankaa edeltävällä asteella, toisin sanoen kuituasteella.

3.6. Jos luettelon säännössä määrätään kaksi prosenttimäärää enimmäisarvoksi ei-alkuperäaineksille, joita voidaan käyttää, näitä prosenttimääriä ei saada laskea yhteen. Toisin sanoen kaikkien käytettyjen ei-alkuperäainesten enimmäisarvo ei saa koskaan olla suurempi kuin korkein kyseisistä prosenttimääristä. Lisäksi yksittäisiä prosenttimääriä ei saa ylittää niiden ainesten osalta, joita ne koskevat.

4 huomautus:

4.1. Luettelossa käytetyllä ilmaisulla "luonnonkuidut" tarkoitetaan muita kuituja kuin muunto- ja synteettikuituja. Se rajoittuu kehruuta edeltävillä valmistusasteilla oleviin kuituihin ja siihen kuuluvat myös jätteet ja, jollei toisin mainita, kuidut, jotka on karstattu, kammattu tai muulla tavoin valmistettu, mutta joita ei ole kehrätty.

4.2. Ilmaisuun "luonnonkuidut" kuuluvat nimikkeen 0503 jouhi, nimikkeiden 5002 ja 5003 silkki, nimikkeiden 5101-5105 villakuidut ja hieno ja karkea eläimenkarva, nimikkeiden 5201-5203 puuvillakuidut ja nimikkeiden 5301-5305 muut kasvitekstiilikuidut.

4.3. Ilmaisuja "tekstiilimassa", "kemialliset aineet" ja "paperinvalmistusaineet" käytetään luettelossa kuvaamaan 50-63 ryhmään kuulumattomia aineksia, joita voidaan käyttää muunto-, synteetti- tai paperikuitujen tai -lankojen valmistukseen.

4.4. Luettelossa käytettyyn ilmaisuun "katkotut tekokuidut" kuuluvat nimikkeiden 5501-5507 synteetti- tai muuntokuitufilamenttitouvi, synteetti- tai muuntokatkokuidut tai niiden jätteet.

5 huomautus:

5.1. Sellaisen tuotteen osalta, johon luettelossa liittyy viittaus tähän huomautukseen, luettelon 3 sarakkeessa vahvistettuja edellytyksiä ei saada soveltaa niiden valmistuksessa käytettyihin perustekstiiliaineisiin, joiden paino yhteensä on enintään 10 prosenttia kaikkien käytettyjen perustekstiiliaineiden yhteispainosta (katso myös 5.3 ja 5.4 huomautus jäljempänä).

5.2. Edellä 5.1 huomautuksessa mainittua poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa ainoastaan sekoitetuotteisiin, jotka on tehty kahdesta tai useammasta perustekstiiliaineesta.

Perustekstiiliaineet ovat seuraavat:

-silkki,

-villa,

-karkea eläimenkarva,

-hieno eläimenkarva,

-jouhet,

-puuvilla,

-paperinvalmistusaineet ja paperi,

-pellava,

-hamppu,

-juutti ja muut niinitekstiilikuidut,

-sisali ja muut Agave-sukuisista kasveista saadut tekstiilikuidut,

-kookoskuidut, manilla, rami ja muut kasvitekstiilikuidut,

-synteettikuitufilamentit,

-muuntokuitufilamentit,

-sähköä johtavat filamentit,

-polypropeenista valmistetut synteettikatkokuidut,

-polyesteristä valmistetut synteettikatkokuidut,

-polyamidista valmistetut synteettikatkokuidut,

-polyakryylinitriilistä valmistetut synteettikatkokuidut,

-polyimidistä valmistetut synteettikatkokuidut,

-polytetrafluorieteenistä valmistetut synteettikatkokuidut,

-polyfenyleenisulfidista valmistetut synteettikatkokuidut,

-polyvinyylikloridista valmistetut synteettikatkokuidut,

-muut synteettikatkokuidut,

-viskoosista valmistetut muuntokatkokuidut,

-muut muuntokatkokuidut,

-segmentoitu polyuretaania oleva lanka, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä, myös kierrepäällystetty

-segmentoitu polyuretaania oleva lanka, jossa on joustavia polyesterisegmenttejä, myös kierrepäällystetty,

-nimikkeen 5605 tuotteet (metalloitu lanka), joissa on kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin joko värittömällä tai värillisellä liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä,

-muut nimikkeen 5605 tuotteet.

Esimerkki:

Nimikkeen 5205 lanka, joka on tehty nimikkeen 5203 puuvillakuiduista ja nimikkeen 5506 synteettikatkokuiduista, on sekoitelanka. Sen vuoksi ei-alkuperätuotteita olevia synteettikatkokuituja, jotka eivät täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta), saa käyttää enintään 10 prosenttia langan painosta.

Esimerkki:

Nimikkeen 5112 villakangas, joka on tehty nimikkeen 5107 villalangasta ja nimikkeen 5509 synteettikatkokuitulangasta, on sekoitekangas. Sen vuoksi synteettikuitulankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta kemiallisista aineista tai tekstiilimassasta), tai villalankaa, joka ei täytä alkuperäsääntöjä (joissa edellytetään valmistusta karstaamattomista tai kampaamattomista tai muuten kehruuta varten käsittelemättömistä luonnonkuiduista), tai näiden kahden lankatyypin sekoitusta saa käyttää, jos niiden yhteispaino on enintään 10 prosenttia kankaan painosta.

Esimerkki:

Nimikkeen 5802 tuftattu tekstiilikangas, joka on tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5210 puuvillakankaasta, on sekoitetuote ainoastaan, jos puuvillakangas itsessään on sekoitekangas, joka on tehty kahdesta eri nimikkeeseen luokiteltavasta langasta, tai jos käytetyt puuvillalangat itsessään ovat sekoitetuotteita.

Esimerkki:

Jos kyseinen tuftattu tekstiilikangas on tehty nimikkeen 5205 puuvillalangasta ja nimikkeen 5407 synteettikuitukankaasta, on selvää, että käytettävät langat ovat kahta eri perustekstiiliainetta ja tuftattu tekstiilikangas on näin ollen sekoitetuote.

5.3. Tuotteissa, joissa on "segmentoitua polyuretaania olevaa, myös kierrepäällystettyä lankaa, jossa on joustavia polyeetterisegmenttejä", tämä poikkeus on tällaisen langan osalta 20 prosenttia.

5.4. Tuotteissa, joissa on "kaistaleita, jotka koostuvat enintään 5 mm leveästä kahden muovikelmun väliin liimalla kiinnitetystä, alumiinifoliota tai muovikelmua, myös alumiinijauheella peitettyä, olevasta sydämestä", tämä poikkeus on 30 prosenttia tällaisen kaistaleen osalta.

6 huomautus:

6.1. Niissä tekstiilituotteissa, joiden kohdalla luettelossa on alaviite tähän alkuhuomautukseen, saadaan käyttää tekstiiliainetta olevia koristeita ja tarvikkeita, jotka eivät täytä kyseistä sovitettua tuotetta koskevaa luettelon 3 sarakkeen sääntöä, jos niiden paino on enintään 10 prosenttia kaikkien käytettyjen tekstiiliaineiden yhteispainosta.

Tekstiiliainetta olevia koristeita ja tarvikkeita ovat 50-63 ryhmään luokiteltavat koristeet ja tarvikkeet. Vuoria ja välivuoria ei pidetä koristeina tai tarvikkeina.

6.2. Muuta kuin tekstiiliainetta olevien koristeiden ja tarvikkeiden tai muiden käytettyjen ainesten, jotka sisältävät tekstiiliä, ei tarvitse täyttää 3 sarakkeessa esitettyjä edellytyksiä, vaikka ne eivät kuulu 3.5 huomautuksen soveltamisalaan.

6.3. Edellä olevan 3.5 huomautuksen mukaisesti ei-alkuperätuotteita olevia muuta kuin tekstiiliainetta olevia koristeita ja tarvikkeita tai muita tuotteita, jotka eivät sisällä tekstiilejä, saa kuitenkin käyttää vapaasti, jos niitä ei voida valmistaa 3 sarakkeessa luetelluista aineksista.

Jos luettelon säännössä esimerkiksi [32] määrätään, että tietyn tekstiilitavaran, esimerkiksi puseron, valmistuksessa on käytettävä lankaa, tämä ei estä metallitavaroiden kuten nappien käyttöä, koska niitä ei voi valmistaa tekstiiliaineesta.

[32] Tämä esimerkki annetaan vain selvyyden vuoksi. Se ei ole laillisesti sitova.

Prosenttisääntöä sovellettaessa on käytettyjen ei-alkuperäainesten arvoa laskettaessa otettava huomioon koristeiden ja tarvikkeiden arvo.

7 huomautus:

7.1. Nimikkeissä ex 2707, 2713-2715, ex 2901, ex 2902 ja ex 3403 ilmaisulla "tietty käsittely" tarkoitetaan seuraavia toimintoja:

(a) tyhjötislaus;

(b) toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla [33];

[33] Katso yhdistetyn nimikkeistön 27 ryhmän lisähuomautus 4 b.

(c) krakkaus;

(d) reformointi;

(e) uuttaminen valikoivien liuottimien avulla;

(f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla;

(g) polymerointi;

(h) alkylointi;

(i) isomerointi;

7.2. Nimikkeissä 2710, 2711 ja 2712 ilmaisulla "tietty käsittely" tarkoitetaan seuraavia toimintoja:

(a) tyhjötislaus;

(b) toistotislaus perusteellisen jakotislausmenetelmän avulla (2);

(c) krakkaus;

(d) reformointi;

(e) uuttaminen valikoivien liuottimien avulla;

(f) käsittely, jossa yhdistyvät kaikki seuraavat toiminnot: käsittely tiivistetyllä rikkihapolla, oleumilla tai rikkitrioksidilla; neutralointi emäksisillä aineilla; värinpoisto ja puhdistus luonnostaan aktiivisilla maalajeilla, aktivoiduilla maalajeilla, aktiivihiilellä tai bauksiitilla;

(g) polymerointi;

(h) alkylointi;

(i) isomerointi;

(k) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen osalta rikinpoisto vedyn avulla, jonka tuloksena valmistettujen tuotteiden rikkipitoisuus vähenee vähintään 85 prosenttia (ASTM D 1266-59 T -menetelmä);

(l) ainoastaan nimikkeeseen 2710 kuuluvien tuotteiden osalta parafiinin poisto muun menetelmän avulla kuin suodattamalla;

(m) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen osalta vetykäsittely suuremmassa kuin 20 baarin paineessa ja suuremmassa kuin 250 °C:n lämpötilassa katalysaattoria käyttäen, muussa kuin rikinpoistotarkoituksessa, kun vety on aktiivisena aineena kemiallisessa reaktiossa. Nimikkeen ex 2710 voiteluöljyjen jatkokäsittelyä vedyn avulla (esimerkiksi vedyn avulla tapahtuva viimeistely eli "hydrofinishing" tai värinpoisto) erityisesti värin tai stabiliteetin parantamiseksi ei kuitenkaan pidetä tiettynä käsittelynä;

(n) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien polttoöljyjen osalta ilmatislaus, jos vähemmän kuin 30 tilavuusprosenttia näistä tuotteista (hävikki mukaan lukien) tislautuu 300 °C:n lämpötilassa ASTM D 86 -menetelmän avulla määritettynä;

(o) ainoastaan nimikkeeseen ex 2710 kuuluvien raskasöljyjen, muiden kuin kaasuöljyjen ja polttoöljyjen, osalta käsittely suurtaajuudella toimivan sähköisen huiskupurkauksen avulla.

7.3. Nimikkeissä ex 2707, 2713-2715, ex 2901, ex 2902 ja ex 3403 yksinkertaiset toiminnot kuten puhdistus, dekantointi, suolan poisto, veden erotus, suodatus, värjäys, merkintä, rikkipitoisuuden lisääminen sekoittamalla tuotteita, joilla on erilaiset rikkipitoisuudet, näiden toimintojen tai niitä vastaavien toimintojen yhdistelmät eivät anna alkuperäasemaa.

Liitteessä III oleva LIITE II

Luettelo ei-alkuperäaineksiin sovellettavista valmistus- tai käsittelytoimista, jotka on tehtävä, jotta valmistettu tuote voi saada alkuperäaseman

Luettelossa mainituista tuotteista kaikki eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan. Tästä syystä sopimuksen muut osat on otettava huomioon.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITTEESSÄ III OLEVA LIITE 3

EUR.1-tavaratodistuslomake

1. EUR.1-tavaratodistus on laadittava lomakkeelle, jonka malli esitetään tässä liitteessä. Lomake on painettava yhdellä tai useammalla niistä kielistä, joilla sopimus on tehty. Todistus on laadittava jollakin näistä kielistä viejävaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos todistus täytetään käsin, se on täytettävä musteella painokirjaimin.

2. Todistuksen koon on oltava 210 x 297 mm; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 8 mm määrämittaa suurempi tai enintään 5 mm sitä pienempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä, hiokkeetonta kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 60g/m2. Siinä on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset havaittaviksi.

3. Viejävaltiot voivat pidättää itselleen todistusten paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa todistuksessa on oltava maininta tästä hyväksymisestä. Jokaisessa todistuksessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

TAVARATODISTUS

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Pakkaamattomien tavaroiden osalta ilmoitetaan kappalemäärä tai tehdään merkintä "irtotavaraa".

(2) Täytetään vain mikäli viejämaan tai -alueen määräykset sitä vaativat.

13. Tarkastuspyyntö, lähetetään osoitteeseen: // 14. Tarkastuksen tulos

// Suoritettu tarkastus on osoittanut, että tämä todistus(*)

on mainitun tullitoimipaikan antama ja että siinä olevat tiedot ovat oikeita.

ei vastaa vaadittuja aitous- ja oikeellisuusedellytyksiä (katso oheiset huomautukset).

Pyydetään tarkastamaan tämän todistuksen aitous ja oikeellisuus.

(Paikka ja päiväys)

Leima

(Allekirjoitus)

(Paikka ja päiväys)

Leima

(Allekirjoitus)

________________________

(*) Merkitään rasti asianomaiseen kohtaan.

HUOMAUTUKSIA

1. Todistuksesta ei saa pyyhkiä pois merkintöjä eikä siihen saa tehdä uusia merkintöjä vanhojen päälle. Mahdolliset siihen tehtävät muutokset on suoritettava viivaamalla yli virheelliset merkinnät ja tarvittaessa lisäämällä halutut merkinnät. Lomakkeen täyttäneen on varmennettava näin tehdyt muutokset ja antamismaan tai -alueen tulliviranomaisen on vahvistettava ne.

2. Tavarat on merkittävä tähän todistukseen jättämättä väliin tyhjää riviä, ja kunkin tavaran eteen on merkittävä järjestysnumero. Välittömästi viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva. Käyttämättömät tilat on viivattava siten, että niihin on mahdotonta tehdä myöhemmin lisäyksiä.

3. Tavarat ilmaistaan tavanomaisin kauppanimityksin ja riittävän yksityiskohtaisesti, että ne voidaan yksilöidä.

TAVARATODISTUSHAKEMUS

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Pakkaamattomien tavaroiden osalta ilmoitetaan kappalemäärä tai tehdään merkintä "irtotavaraa".

VIEJÄN ILMOITUS

Allekirjoittanut kääntöpuolella mainittujen tavaroiden viejä

ILMOITTAA, että nämä tavarat täyttävät oheisen todistuksen saamiseksi vaadittavat edellytykset;

MAINITSEE seuraavassa seikat, joiden nojalla nämä tavarat täyttävät mainitut edellytykset:

ESITTÄÄ seuraavat todistusasiakirjat ( [34]):

[34] ) Esimerkiksi tuontiasiakirjat, tavaratodistukset, valmistajan ilmoitukset jne., jotka koskevat valmistuksessa käytettyjä tuotteita tai samassa tilassa jälleenvietyjä tavaroita.

SITOUTUU esittämään asianomaisten viranomaisten pyynnöstä kaiken sen lisätodistusaineiston, jonka ne mahdollisesti katsovat tarpeelliseksi oheisen todistuksen antamiseksi, sekä tarvittaessa hyväksymään kaikki mainittujen viranomaisten suorittamat, kirjanpitoonsa ja yllä mainittujen tavaroiden valmistusolosuhteisiin kohdistuvat tarkastukset;

PYYTÄÄ, että näille tavaroille annettaisiin oheinen todistus.

(Paikka ja päiväys)

(Allekirjoitus)

LIITTEESSÄ III oleva liite 4 Kauppalaskuilmoitus

Kauppalaskuilmoitus, jonka teksti on jäljempänä, on laadittava alaviitteiden mukaisesti. Alaviitteitä ei kuitenkaan tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

Englanninkielinen toisinto

The exporter of the products covered by this document (customs authorization No ... ( [35]) ) declares that, except where otherwise clearly indicated, these products are of ... preferential origin ( [36]).

[35] ) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

[36] ) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 39 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

Espanjankielinen toisinto

El exportador de los productos incluidos en el presente documento (autorización aduanera no ... (1) ) declara que, salvo indicación en sentido contrario, estos productos gozan de un origen preferencial ... (2).

Tanskankielinen toisinto

Eksportøren af varer, der er omfattet af nærværende dokument, (toldmyndighedernes tilladelse nr. ... (1) ), erklærer, at varerne, medmindre andet tydeligt er angivet, har præferenceoprindelse i ... (2).

Saksankielinen toisinto

Der Ausführer (Ermächtigter Ausführer; Bewilligungs-Nr. ... (1) ) der Waren, auf die sich dieses Handelspapier bezieht, erklärt, dass diese Waren, soweit nicht anders angegeben, präferenzbegünstigte ... Ursprungswaren sind (2).

Kreikankielinen toisinto

>VIITTAUS KAAVIOON>

Ranskankielinen toisinto

L'exportateur des produits couverts par le présent document (autorisation douanière no ... (1) ) déclare que, sauf indication claire du contraire, ces produits ont l'origine préférentielle ... (2).

Italiankielinen toisinto

L'esportatore delle merci contemplate nel presente documento (autorizzazione doganale n. ... (1) ) dichiara che, salvo indicazione contraria, le merci sono di origine preferenziale ...(2).

Hollanninkielinen toisinto

De exporteur van de goederen waarop dit document van toepassing is (douanevergunning nr. ... ( [37]) ), verklaart dat, behoudens uitdrukkelijke andersluidende vermelding, deze goederen van preferentiële ... oorsprong zijn ( [38]).

[37] ) Kun kauppalaskuilmoituksen laatii tämän pöytäkirjan 20 artiklassa tarkoitettu valtuutettu viejä, tähän kohtaan on merkittävä valtuutetun viejän lupanumero. Kun kauppalaskuilmoitusta ei laadi valtuutettu viejä, suluissa olevat sanat jätetään pois tai kohta jätetään tyhjäksi.

[38] ) Merkittävä tuotteiden alkuperä. Kun kauppalaskuilmoitus liittyy kokonaan tai osittain tämän pöytäkirjan 39 artiklassa tarkoitettuihin Ceutan tai Melillan alkuperätuotteisiin, viejän on selvästi osoitettava ne tunnuksella "CM" asiakirjassa, johon ilmoitus laaditaan.

Portugalinkielinen toisinto

O abaixo assinado, exportador dos produtos cobertos pelo presente documento (autorização aduaneira nº ... (1) ), declara que, salvo expressamente indicado em contrário, estes produtos são de origem preferencial ... (2).

Suomenkielinen toisinto

Tässä asiakirjassa mainittujen tuotteiden viejä (tullin lupa n:o ... (1) ) ilmoittaa, että nämä tuotteet ovat, ellei toisin ole selvästi merkitty, etuuskohteluun oikeutettuja ... alkuperätuotteita (2).

Ruotsinkielinen toisinto

Exportören av de varor som omfattas av detta dokument (tullmyndighetens tillstånd nr. ... (1) ) försäkrar att dessa varor, om inte annat tydligt markerats, har förmånsberättigande ... ursprung (2).

...........................................( [39])

[39] 3) Nämä merkinnät voidaan jättää pois, jos tiedot sisältyvät itse asiakirjaan.

(Paikka ja päiväys)

...........................................( [40])

[40] 4) Katso tämän pöytäkirjan 19 artiklan 5 kohta. Tapauksissa, joissa ei vaadita viejän allekirjoitusta, vapautus allekirjoituksesta merkitsee myös vapautusta allekirjoittajan nimen merkitsemisestä.

(Viejän allekirjoitus; lisäksi ilmoituksen allekirjoittajan nimi on selvennettävä)

LIITTEESSÄ III oleva liite 5 A Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla on etuuskohtelualkuperäasema

Allekirjoittanut ilmoittaa, että tässä kauppalaskussa luetellut tavarat ....................................................(1) on

tuotettu ................................(2) ja täyttävät alkuperäsäännöt, joita sovelletaan AKT-valtioiden ja Euroopan yhteisön välisessä etuuskohtelukaupassa.

Allekirjoittanut sitoutuu toimittamaan tulliviranomaisille kaikki lisätodisteet, joita nämä pitävät tarpeellisina.

...................................................................(3) ..........................................................................................(4)

................................................(5)

Huomautus

Edellä oleva teksti, sivun alareunassa olevien alaviitteiden mukaisesti täytettynä, muodostaa hankkijan ilmoituksen. Alaviitteitä ei tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

(1) -Jos ilmoitus koskee ainoastaan tiettyjä kauppalaskussa lueteltuja tavaroita, niillä on oltava tunnus tai merkki, jonka avulla ne voidaan selvästi tunnistaa, ja tästä merkistä on mainittava ilmoituksessa seuraavasti: "tässä kauppalaskussa luetellut tavarat, jotka on merkitty .................. on tuotettu ...........................".

- Jos käytetään muuta asiakirjaa kuin kauppalaskua tai kauppalaskun liitettä (katso 3 artikla), kyseisen asiakirjan nimi on mainittava ilmaisun "kauppalasku" sijasta.

(2) Yhteisö, jäsenvaltio tai MMA. AKT-valtion tai MMA:n osalta on viitattava myös siihen yhteisön tullitoimipaikkaan, jonka hallussa kyseinen EUR.1- tai EUR.2-tavaratodistus tai -todistukset ovat, ilmoitettava todistuksen tai lomakkeen taikka todistusten tai lomakkeiden numero sekä, jos mahdollista, kyseisen tulli-ilmoituksen numero.

(3) Paikka ja päiväys.

(4) Nimi ja asema yrityksessä.

(5) Allekirjoitus.

LIITTEESSÄ III oleva liite 5 B Hankkijan ilmoitus tuotteista, joilla ei ole etuuskohtelualkuperäasemaa

Allekirjoittanut ilmoittaa, että tässä kauppalaskussa luetellut tavarat ....................(1) on tuotettu ......................(2) ja niissä on seuraavia osia tai aineksia, joilla ei ole AKT-valtioiden, MMA:iden tai yhteisön alkuperäasemaa etuuskohtelukaupassa:

...................................................................(3).......................................................(4) ................................................(5)

......................................................................................................... ...................................................

........................................................................................................ ....................................................

............................................................................................................................................................................................(6)

Allekirjoittanut sitoutuu toimittamaan tulliviranomaisille kaikki lisätodisteet, joita nämä pitävät tarpeellisina.

..............................................................................(7) ...............................................................(8)

.................................................................(9)

Huomautus

Edellä oleva teksti, sivun alareunassa olevien alaviitteiden mukaisesti täytettynä, muodostaa hankkijan ilmoituksen. Alaviitteitä ei tarvitse sisällyttää ilmoitukseen.

(1) -Jos ilmoitus koskee ainoastaan tiettyjä kauppalaskussa lueteltuja tavaroita, niillä on oltava tunnus tai merkki, jonka avulla ne voidaan selvästi tunnistaa, ja tästä merkistä on mainittava seuraavasti: "tässä kauppalaskussa luetellut tavarat, jotka on merkitty .................. on tuotettu ...........................".

- Jos käytetään muuta asiakirjaa kuin kauppalaskua tai kauppalaskun liitettä (katso 3 artikla), kyseisen asiakirjan nimi on mainittava ilmaisun "kauppalasku" sijasta.

(2) Yhteisö, jäsenvaltio tai MMA.

(3) Kuvaus on aina merkittävä. Kuvauksen on oltava riittävä ja niin yksityiskohtainen, että tavarat voidaan luokitella tariffiin.

(4) Tullausarvo ilmoitetaan vain, jos sitä vaaditaan.

(5) Alkuperämaa ilmoitetaan vain, jos sitä vaaditaan. Kyseessä on oltava etuuskohtelualkuperä, muu alkuperä ilmoitetaan merkitsemällä "kolmas maa".

(6) Lisätään lause "ja niille on suoritettu seuraava valmistus tai käsittely [yhteisössä] [jäsenvaltiossa] [AKT-valtiossa] [MMA:lla] ................................." sekä suoritetun valmistuksen tai käsittelyn kuvaus, jos tällaista tietoa vaaditaan.

(7) Paikka ja päiväys.

(8) Nimi ja asema yrityksessä.

(9) Allekirjoitus.

LIITTEESSÄ III oleva LIITE 6 Tiedotustodistus

1) On käytettävä tässä liitteessä esitettyä tiedotustodistuslomaketta. Lomake on painettava yhdellä tai useammalla niistä kielistä, joilla sopimus on tehty, ja viejävaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Tiedotustodistus on täytettävä jollakin näistä kielistä. Jos todistus täytetään käsin, se on täytettävä musteella painokirjaimin. Siinä on oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

2) Tiedotustodistuksen koon on oltava 210 x 297 mm; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 8 mm määrämittaa suurempi tai enintään 5 mm sitä pienempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä, hiokkeetonta kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 65 g/m2.

3) Kansalliset viranomaiset voivat pidättää itselleen lomakkeiden paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa lomakkeessa on oltava maininta tästä hyväksymisestä. Jokaisessa lomakkeessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa.

Euroopan yhteisöt

>TAULUKON PAIKKA>

(1) (2) (3) (4) (5) Katso alaviitteet kääntöpuolella

TARKASTUSPYYNTÖ // TARKASTUKSEN TULOS

Allekirjoittanut tullivirkailija pyytää, että tämän tiedotustodistuksen aitous ja oikeellisuus tarkastetaan. // Allekirjoittaneen tullivirkailijan suorittama tarkastus on osoittanut, että tämä tiedotustodistus:

// a) on mainitun tullitoimipaikan antama ja että siinä olevat tiedot ovat oikeita. (*)

// b) ei vastaa vaadittuja aitous- ja oikeellisuusedellytyksiä (katso oheiset huomautukset) (*)

------------------------------------------------------------------------------------------ // ------------------------------------------------------------------------------------------------

(Paikka ja päiväys) // (Paikka ja päiväys)

-------------------------------------------------------------------------- // ----------------------------------------------------------------------------------------------------

(Virkailijan allekirjoitus) // (Virkailijan allekirjoitus)

// (*) Tarpeeton yliviivataan

ETUSIVUN ALAVIITTEET

(1) Henkilön tai yrityksen nimi ja täydellinen osoite.

(2) Merkintä ei pakollinen.

(3) Kilogrammoina, hehtolitroina, kuutiometreinä tai muina mittayksikköinä.

(4) Pakkausten katsotaan kuuluvan niiden sisältämiin tavaroihin. Tätä määräystä ei kuitenkaan sovelleta pakkauksiin, joiden käyttö kyseisen tuotteen pakkaamisessa on epätavanomaista ja joilla on pakkauskäytöstä riippumatta pysyvä käyttöarvo.

(5) Arvo on ilmoitettava alkuperäsääntöjen mukaisesti.

LIITTEESSÄ III oleva liite 7 Poikkeushakemuslomake

1. Valmiin tuotteen kauppanimitys

1.1 Tullinimike (HS-nimike) // 2. Yhteisöön suuntautuvan viennin arvioitu vuosittainen määrä (paino, määrä kappaleina, metreinä tai muina yksikköinä)

3. Kolmansien maiden ainesten kauppanimitys

Tullinimike (HS-nimike) // 4. Kolmansien maiden ainesten arvioitu vuosittainen määrä

5. Kolmansien maiden ainesten arvo // 6. Valmiin tuotteen arvo

7. Kolmansien maiden ainesten alkuperä // 8. Syyt, miksi valmis tuote ei voi täyttää alkuperäsääntöä

9. AKT-valtioiden, EY:n tai MMA:iden alkuperäainesten kauppanimitys // 10. AKT-valtioiden, EY:n tai MMA:iden ainesten arvioitu vuosittainen määrä

11. AKT-valtioiden, EY:n tai MMA:iden ainesten arvo // 12. Kolmansien maiden aineksille EY:ssä tai MMA:illa suoritettu valmistus tai käsittely, joka ei anna alkuperäasemaa

>VIITTAUS KAAVIOON>

13. Määräaika, jolle poikkeusta pyydetään:

alkaa.............................. päättyy................................. //

14. AKT-valtioissa suoritetun valmistuksen tai käsittelyn yksityiskohtainen kuvaus // 15. Asianomaisen yrityksen pääomarakenne

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

. // 16. Toteutettujen / suunniteltujen sijoitusten määrä

. // 17. Henkilöstön määrä / suunniteltu määrä

18. AKT-valtioissa suoritetun valmistuksen tai käsittelyn antama arvonlisäys

18.1 Työvoima

18.2 Yleiskustannukset

18.3 Muut // 20. Mahdolliset ratkaisut, joilla poikkeustarve voidaan tulevaisuudessa välttää

19. Muut mahdolliset ainesten hankintalähteet // 21. Huomautuksia

HUOMAUTUKSIA

1) Jos lomakkeen kohdissa ei ole riittävästi tilaa kaikkien tarvittavien tietojen merkitsemiseen, lomakkeeseen voidaan liittää lisäsivuja. Tällöin kyseiseen kohtaan on tehtävä merkintä "ks. liite".

2) Lomakkeeseen on liitettävä mahdollisuuksien mukaan näytteitä valmiista tuotteesta ja siihen käytetyistä aineksista tai muuta näitä koskevaa havaintoaineistoa (valokuvia, piirustuksia, suunnitelmia, luetteloita jne.).

3) Jokaisen tuotteen osalta, jota pyyntö koskee, on täytettävä erillinen lomake.

3,4,5,7 kohta: 'Kolmansilla mailla' tarkoitetaan kaikkia AKT-valtioihin, yhteisöön tai MMA:isiin kuulumattomia maita.

12 kohta: Jos kolmansien maiden aineksia on ennen niiden lisäkäsittelyä poikkeusta pyytäneessä AKT-valtiossa valmistettu tai käsitelty yhteisössä tai MMA:illa ilman, että ne ovat saaneet alkuperäaseman, ilmoitetaan yhteisössä tai MMA:illa suoritetut valmistus- ja käsittelytoimet.

13 kohta: Ilmoitetaan sen määräajan alkamis- ja päättymispäivä, jonka aikana EUR.1-tavaratodistukset voidaan antaa poikkeuksen mukaisesti.

18 kohta: Ilmoitetaan joko arvonlisäyksen prosenttimäärä suhteessa tuotteen vapaasti tehtaalla -hintaan tai arvonlisäyksen rahallinen määrä tuoteyksikköä kohti.

19 kohta: Jos muita ainesten hankintalähteitä on olemassa, ilmoitetaan, mitä ne ovat ja, jos mahdollista, mitkä ovat ne kustannus- tai muut syyt, joiden vuoksi näitä lähteitä ei käytetä.

20 kohta: Ilmoitetaan mahdolliset tulevat sijoitukset tai hankintalähteiden monipuolistuminen, joiden vuoksi poikkeus on tarpeen ainoastaan rajoitetun ajan.

LIITE IV

MMA:ILLA VAPAASSA LIIKKEESSÄ OLEVIEN, MUISTA KUIN MMA:ILTA PERÄISIN OLEVIEN ELI MUIDEN KUIN MMA:IDEN ALKUPERÄTUOTTEIDEN YHTEISÖÖN TUONTIA KOSKEVAT EDELLYTYKSET JA HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

1 artikla

Suora kuljetus

1. Päätöksen 39 artiklassa säädettyjä järjestelyjä sovelletaan ainoastaan tässä liitteessä esitetyt edellytykset täyttäviin tuotteisiin, joiden kuljetus tapahtuu suoraan MMA:iden ja yhteisön alueen välillä kulkematta muun alueen kautta. Yhden lähetyksen muodostavat tuotteet voidaan kuitenkin kuljettaa muiden kuin MMA:iden alueen kautta ja tarvittaessa uudelleenlastata tai varastoida väliaikaisesti tällaisilla alueilla, jos tuotteet pysyvät kauttakuljetus- tai varastointimaan tulliviranomaisten valvonnassa eikä niille tehdä muita toimenpiteitä kuin purkaus tai uudelleenlastaus tai niiden kunnon säilyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

2. Edellä 1 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttyminen osoitetaan toimivaltaisille tulliviranomaisille esittämällä

(a) yksi ainoa kuljetusasiakirja, jolla tavarat on kuljetettu viejämaasta kauttakuljetusmaan kautta, tai

(b) kauttakuljetusmaan tulliviranomaisten antama todistus, jossa

(i) on tarkka kuvaus tuotteista,

(ii) ilmoitetaan tuotteiden purkamisen ja uudelleenlastauksen päivämäärät sekä tarvittaessa käytettyjen alusten tai muiden kuljetusvälineiden nimet ja

(iii) vahvistetaan ne olosuhteet, joissa tavarat ovat olleet kauttakuljetusmaassa, tai

(c) jos edellä mainittuja ei ole, muita asian kannalta olennaisia asiakirjoja.

2 artikla

EXP-vientitodistus

1. Päätöksen 39 artiklan säännösten noudattaminen osoitetaan tähän liitteeseen kuuluvassa liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella EXP-vientitodistuksella.

2. Vievän MMA:n tulliviranomaiset antavat EXP-vientitodistuksen viejän tai tämän valtuuttaman edustajan viejän vastuulla tekemästä kirjallisesta hakemuksesta.

3. Tätä tarkoitusta varten viejän tai tämän valtuuttaman edustajan on täytettävä liitteessä 1 esitetyn mallin mukainen EXP-vientitodistus. Nämä lomakkeet täytetään tässä liitteessä määrätyllä tavalla. Jos ne täytetään käsin, ne on täytettävä musteella painokirjaimin. Tuotteiden kuvaus on merkittävä sille varattuun kohtaan jättämättä väliin tyhjiä rivejä. Jos kohtaa ei täytetä kokonaan, viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva, ja tyhjä tila on suljettava viivalla.

Viejämaan tai -alueen tulliviranomaisten on säilytettävä EXP-vientitodistushakemukset vähintään kolme vuotta.

4. EXP-vientitodistusta hakevan viejän on oltava valmis milloin tahansa sen vievän MMA:n tulliviranomaisten pyynnöstä, jossa EXP-vientitodistus annetaan, esittämään kaikki tarvittavat asiakirjat, joilla todistetaan että vietävät tuotteet täyttävät EXP-vientitodistuksen antamisen edellytykset.

Viejän on säilytettävä tässä kohdassa tarkoitetut todistusasiakirjat vähintään kolme vuotta.

5. Vievän MMA:n tulliviranomaiset antavat EXP-vientitodistuksen, jos tuotteiden voidaan katsoa olevan vapaassa liikkeessä ja täyttävän päätöksen 39 artiklan muut vaatimukset.

6. Todistuksen antavien tulliviranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet hakemuksen oikeellisuuden todistamiseksi. Tätä tarkoitusta varten niillä on oikeus vaatia mitä tahansa todistusaineistoa sekä tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisina pitämiään tarkastuksia. Todistuksen antavien tulliviranomaisten on valvottava myös, että 3 kohdassa tarkoitettu lomake on asianmukaisesti täytetty. Ne tarkastavat erityisesti, että tuotteiden kuvaukselle varattu kohta on täytetty siten, että siihen ei voida tehdä vilpillisiä lisäyksiä.

7. EXP-vientitodistuksen antamispäivä merkitään todistuksen 11 kohtaan.

8. Tulliviranomaiset antavat EXP-vientitodistuksen, ja se annetaan viejän käyttöön heti, kun vienti on tosiasiallisesti tapahtunut tai varmistunut.

3 artikla

EXP-vientitodistuksen kaksoiskappaleen antaminen

1. Jos EXP-vientitodistus varastetaan tai se katoaa tai tuhoutuu, viejä voi pyytää sen antaneilta tulliviranomaisilta kaksoiskappaleen, joka laaditaan niiden hallussa olevien vientiasiakirjojen perusteella.

2. Näin annettuun kaksoiskappaleeseen on tehtävä jokin seuraavista merkinnöistä:

"DUPLIKAT", "DUPLICATA", "DUPLICATO", "DUPLICAAT", "DUPLICATE", "ÁÍÔÉÃÑÁÖÏ", "DUPLICADO", "SEGUNDA VIA", "KAKSOISKAPPALE",.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu merkintä on tehtävä EXP-vientitodistuksen kaksoiskappaleen 7 kohtaan "Huomautuksia".

4. Kaksoiskappale, johon on merkittävä alkuperäisen EXP-vientitodistuksen antamispäivä, on voimassa tästä päivästä alkaen.

4 artikla

EXP-vientitodistusten voimassaoloaika

1. EXP-vientitodistus on voimassa neljä kuukautta siitä päivästä, jona se on annettu vievällä MMA:lla, ja se on esitettävä tuojamaan tulliviranomaisille mainitun ajan kuluessa.

2. EXP-vientitodistukset, jotka esitetään tuojamaan tulliviranomaisille 1 kohdassa säädetyn esittämismääräajan päätyttyä, voidaan hyväksyä järjestelyjen soveltamista varten, jos nämä asiakirjat ovat jääneet esittämättä ennen määräajan päättymistä poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi.

3. Muissa myöhästymistapauksissa tuojamaan tulliviranomaiset voivat hyväksyä EXP-vientitodistukset, jos tuotteet on esitetty niille ennen mainitun määräajan päättymistä.

5 artikla

EXP-vientitodistuksen esittäminen

EXP-vientitodistus on esitettävä tuojamaan tulliviranomaisille tuojamaassa sovellettavan menettelyn mukaisesti. Mainitut viranomaiset voivat vaatia käännöksen EXP-vientitodistuksesta ja ne voivat lisäksi vaatia, että tuontitavarailmoitusta täydennetään tuojan vakuutuksella siitä, että tuotteet täyttävät päätöksen soveltamiseksi vaadittavat edellytykset.

HALLINNOLLISEN YHTEISTYÖN MENETELMÄT

6 artikla

Keskinäinen avunanto

1. MMA:iden on toimitettava komissiolle käytettyjen leimojen näytteet ja EXP-vientitodistuksia antavien toimivaltaisten tulliviranomaisten osoitteet, jos ne poikkeavat liitteessä VI olevan 31 artiklan tiedoista. MMA:iden on tehtävä EXP-vientitodistusten jälkitarkastukset.

EXP-vientitodistukset hyväksytään säädettyjen järjestelyjen soveltamista varten siitä päivästä alkaen, jona komissio saa nämä tiedot.

Komissio välittää nämä tiedot jäsenvaltioiden tulliviranomaisille.

2. Sen varmistamiseksi, että tätä liitettä sovelletaan oikein, MMA:t ja yhteisö avustavat toisiaan toimivaltaisten tullihallintojen välityksellä EXP-vientitodistusten aitouden ja näissä asiakirjoissa annettujen tietojen oikeellisuuden tarkastamisessa.

7 artikla

EXP-vientitodistusten tarkastaminen

1. EXP-vientitodistusten jälkitarkastus suoritetaan pistokokein tai aina kun tuojamaan tulliviranomaisilla on aihetta epäillä näiden asiakirjojen aitoutta tai päätöksen 39 artiklan noudattamista.

2. Edellä 1 kohdan säännöksiä sovellettaessa tuojamaan tulliviranomaiset palauttavat vievän MMA:n tulliviranomaisille EXP-vientitodistuksen, asiaan liittyvät kaupalliset asiakirjat tai näiden asiakirjojen jäljennökset sekä esittävät tarvittaessa perusteet tiedustelun tekemiseen. Jälkitarkastuspyynnön tueksi toimitetaan kaikki asiakirjat ja saadut tiedot, joiden perusteella EXP-vientitodistuksessa olevia tietoja voidaan epäillä virheelliseksi.

3. Tarkastuksen suorittavat vievän MMA:n tulliviranomaiset. Tätä tarkoitusta varten niillä on oikeus vaatia todistusaineistoa ja tarkastaa viejän tilejä tai tehdä muita tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia.

4. Jos tuojamaan tulliviranomaiset päättävät olla soveltamatta järjestelyjä kyseisiin tuotteisiin siihen saakka, kun tarkastuksen tulokset on saatu, tuotteet voidaan luovuttaa tuojalle, jos tarpeellisiksi katsotut varmuustoimenpiteet toteutetaan.

5. Tarkastuksen tulokset ilmoitetaan tarkastusta pyytäneille tulliviranomaisille mahdollisimman pian. Tuloksista on käytävä selvästi ilmi, ovatko asiakirjat aitoja ja voidaanko kyseisten tuotteiden katsoa täyttävän päätöksen 39 artiklassa säädetyt edellytykset.

6. Jos epäilyksenalaisissa tapauksissa vastausta ei ole saatu kymmenen kuukauden kuluessa tarkastuspyynnön päivämäärästä tai jos vastaus ei sisällä tarpeeksi tietoa, jonka perusteella olisi mahdollista ratkaista, onko kyseinen asiakirja aito tai täyttävätkö vietävät tuotteet EXP-vientitodistuksen antamisedellytykset, pyynnön esittäneet tulliviranomaiset epäävät järjestelyjen soveltamisen, paitsi poikkeuksellisissa olosuhteissa.

7. Jos tarkastusmenettely tai muut käytettävissä olevat tiedot näyttävät osoittavan, että tämän liitteen säännöksiä rikotaan, MMA suorittaa omasta aloitteestaan tai yhteisön pyynnöstä tarvittavat tutkimukset tai toteuttaa toimenpiteet tällaisten tutkimusten suorittamiseksi asianmukaista kiireellisyyttä noudattaen tällaisten rikkomusten toteamiseksi ja estämiseksi. Komissio voi osallistua näihin tutkimuksiin.

8. Jos tarkastusmenettelyistä syntyy riitoja, joita tarkastusta pyytäneet ja sen suorittamisesta vastaavat tulliviranomaiset eivät pysty keskenään sopimaan tai jos syntyy tämän liitteen tulkintaa koskeva ongelma, asia annetaan neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2454/93, jota on viimeksi muutettu asetuksella (ETY) 1662/1999, perustetun tullikoodeksikomitean ratkaistavaksi.

9. Tuojan ja tuojamaan tulliviranomaisten väliset riidat ratkaistaan aina tuojamaan lainsäädännön mukaisesti.

8 artikla

Seuraamukset

Seuraamuksia määrätään jokaiselle, joka laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan, jotta tuotteisiin voitaisiin soveltaa säädettyjä järjestelyjä.

9 artikla

Vapaa-alueet

1. Jäsenvaltiot ja MMA:t toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että EXP-vientitodistuksen seuraamia kaupan kohteena olevia tuotteita, joita kuljetuksen aikana pidetään niiden alueella olevalla vapaa-alueella, ei vaihdeta toisiin tavaroihin eikä niille suoriteta muita kuin niiden kunnon säilyttämiseksi tarkoitettuja tavanomaisia toimenpiteitä.

10 artikla

Liitteet

Tämän liitteen liitteet ovat sen erottamaton osa.

LIITTEESSÄ IV oleva liite 1

EXP.1-uudelleenlastaustodistuslomake

1 EXP.1-uudelleenlastaustodistus on laadittava lomakkeelle, jonka malli esitetään tässä liitteessä. Lomake on painettava yhdellä tai useammalla niistä kielistä, joilla sopimus on tehty. Todistus on laadittava jollakin näistä kielistä viejävaltion sisäisen lainsäädännön mukaisesti. Jos todistus täytetään käsin, se on täytettävä musteella painokirjaimin.

2 Todistuksen koon on oltava 210 x 297 mm; lomakkeen pituus saa kuitenkin olla enintään 8 mm määrämittaa suurempi tai enintään 5 mm sitä pienempi. Käytettävän paperin on oltava valkoista, liimakäsiteltyä, hiokkeetonta kirjoituspaperia, joka painaa vähintään 60g/m2. Siinä on oltava vihreä painettu aaltomainen taustakuvio, joka tekee kaikki mekaanisin tai kemiallisin keinoin tehdyt väärennykset havaittaviksi.

3 MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset voivat pidättää itselleen todistusten paino-oikeuden tai antaa niiden painamisen hyväksymiensä kirjapainojen tehtäväksi. Jälkimmäisessä tapauksessa jokaisessa todistuksessa on oltava maininta tästä hyväksymisestä. Jokaisessa todistuksessa on oltava kirjapainon nimi ja osoite tai merkki, josta kirjapaino voidaan tunnistaa. Siinä on myös oltava painettu tai muulla tavoin tehty sarjanumero, josta se voidaan tunnistaa.

UUDELLEENLASTAUSTODISTUS

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Pakkaamattomien tavaroiden osalta ilmoitetaan kappalemäärä tai tehdään merkintä "irtotavaraa".

(2) Täytetään vain mikäli viejämaan tai -alueen määräykset sitä vaativat.

13. Tarkastuspyyntö, lähetetään osoitteeseen: // 14. Tarkastuksen tulos

// Suoritettu tarkastus on osoittanut, että tämä todistus(*)

on mainitun tullitoimipaikan antama ja että siinä olevat tiedot ovat oikeita.

ei vastaa vaadittuja aitous- ja oikeellisuusedellytyksiä (katso oheiset huomautukset).

Pyydetään tarkastamaan tämän todistuksen aitous ja oikeellisuus.

(Paikka ja päiväys)

Leima

(Allekirjoitus)

(Paikka ja päiväys)

Leima

(Allekirjoitus)

________________________

(*) Merkitään rasti asianomaiseen kohtaan.

HUOMAUTUKSIA

1. Todistuksesta ei saa pyyhkiä pois merkintöjä eikä siihen saa tehdä uusia merkintöjä vanhojen päälle. Mahdolliset siihen tehtävät muutokset on suoritettava viivaamalla yli virheelliset merkinnät ja tarvittaessa lisäämällä halutut merkinnät. Lomakkeen täyttäneen on varmennettava näin tehdyt muutokset ja antamismaan tai -alueen tulliviranomaisen on vahvistettava ne.

2. Tavarat on merkittävä tähän todistukseen jättämättä väliin tyhjää riviä, ja kunkin tavaran eteen on merkittävä järjestysnumero. Välittömästi viimeisen rivin alle on vedettävä vaakasuora viiva. Käyttämättömät tilat on viivattava siten, että niihin on mahdotonta tehdä myöhemmin lisäyksiä.

3. Tavarat ilmaistaan tavanomaisin kauppanimityksin ja riittävän yksityiskohtaisesti, että ne voidaan yksilöidä.

UUDELLEENLASTAUSTODISTUSHAKEMUS

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Pakkaamattomien tavaroiden osalta ilmoitetaan kappalemäärä tai tehdään merkintä "irtotavaraa".

VIEJÄN ILMOITUS

Allekirjoittanut kääntöpuolella mainittujen tavaroiden viejä

ILMOITTAA, että nämä tavarat täyttävät oheisen todistuksen saamiseksi vaadittavat edellytykset;

MAINITSEE seuraavassa seikat, joiden nojalla nämä tavarat täyttävät mainitut edellytykset:

ESITTÄÄ seuraavat todistusasiakirjat ( [41]):

[41] ) Esimerkiksi tuontiasiakirjat, tavaratodistukset, valmistajan ilmoitukset jne., jotka koskevat valmistuksessa käytettyjä tuotteita tai samassa tilassa jälleenvietyjä tavaroita.

SITOUTUU esittämään asianomaisten viranomaisten pyynnöstä kaiken sen lisätodistusaineiston, jonka ne mahdollisesti katsovat tarpeelliseksi oheisen todistuksen antamiseksi, sekä tarvittaessa hyväksymään kaikki mainittujen viranomaisten suorittamat, kirjanpitoonsa ja yllä mainittujen tavaroiden valmistusolosuhteisiin kohdistuvat tarkastukset;

PYYTÄÄ, että näille tavaroille annettaisiin oheinen todistus.

(Paikka ja päiväys)

(Allekirjoitus)

LIITE V

VAARALLISTEN JÄTTEIDEN JA RADIOAKTIIVISTEN JÄTTEIDEN LIIKKUMINEN

Erittäin tietoisina radioaktiivisiin jätteisiin liittyvistä vaaroista jäsenvaltiot ja MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset kieltäytyvät kaikesta sellaisten jätteiden purkamisesta, joka loukkaisi valtioiden itsemääräämisoikeutta tai uhkaisi muiden maiden ympäristöä tai kansanterveyttä. Ne pitävät erittäin tärkeänä kansainvälisen yhteistyön kehittämistä ympäristön ja kansanterveyden suojelemiseksi tällaisilta vaaroilta. Lisäksi ne vahvistavat halunsa olla aktiivisesti mukana Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n parhaillaan toteuttamissa toimissa hyvää käytäntöä koskevien kansainvälisesti hyväksyttyjen sääntöjen laatimiseksi.

Kunnes tästä asiasta laaditaan tarkempia määritelmiä, käsite "radioaktiivinen jäte" kattaa kaiken aineksen, jolla ei ole aiottua jatkokäyttöä ja joka sisältää radionuklideja tai on niiden saastuttama siten, että radionuklidien radioaktiivisuusasteet ja -pitoisuudet ylittävät yhteisön itselleen väestönsä suojelemiseksi direktiivin 80/836/Euratom [42] 4 artiklan a ja b alakohdassa asetetut rajat, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 84/467/Euratom [43]. Radioaktiivisuusasteiden rajat ovat 5 × 103 becquerel-yksikköä erittäin säteilymyrkyllisten nuklidien osalta ja 5 × 106 becquerel-yksikköä lievästi säteilymyrkyllisten nuklidien osalta. Kun on kyse kiinteiden luonnollisten radioaktiivisten aineiden pitoisuuksista, rajat ovat 100 ja 500 becquerel-yksikköä.

[42] EYVL L 246, 17.9.1980, s. 1.

[43] EYVL L 265, 5.10.1984, s. 4.

LIITE VI EURONEUVONTAYHTEYSKESKUKSET (EICC)

Euroneuvontayhteyskeskusten (EICC) tehtävät

Euroneuvontayhteyskeskusten (EICC) tehtävät MMA:iden osalta ovat:

levittää yhteisöön liittyvää tietoa MMA:iden yrityksille

koota sellaista MMA:ita koskevaa tietoa, josta voi olla hyötyä eurooppalaisille pk-yrityksille ja välittää sitä euroneuvontakeskuksiin

vastata MMA:iden yritysten esittämiin Euroopan unionin koskeviin yleisiin, oikeudellisiin, hallinnollisiin ja tilastollisiin kysymyksiin

vastata Euroopan yhteisöstä tuleviin MMA:ita koskeviin yleisiin, oikeudellisiin, hallinnollisiin ja tilastollisiin kysymyksiin.

Tiedonkulun mahdollisimman hyvän vastavuoroisuuden toteuttamiseksi komissio varmistaa, että yhteisön yrityksillä on mahdollisuus saada MMA:ilta samanlaista tietoa ja samanlaisia tuki- ja neuvontapalveluja kuin ne, joita komissio tarjoaa MMA:iden yrityksille.

Välineet ja palvelut

Yhteyskeskusten on määrä saada käyttöönsä tai hankkia seuraavat välineet ja palvelut, jotta ne voivat kunnolla täyttää tehtävänsä:

a) asiakirjat: luettelo peruskirjastoksi hankittaviksi valituista asiakirjoista, niiden hankkimista koskevat ehdot ja hankintakustannukset

b) erityinen hankittava tietojenkäsittelyjärjestelmä, jonka avulla voidaan avata asiakohtaisia asiakirjoja ja käsitellä niitä sekä tehdä tarvittavia hakuja aiemmista asiakirjoista sekä olemassa olevista asiakirja- ja tietokannoista

c) tietokannat: luettelo käytettävistä olevista maksullisista tietokannoista ja liittymiä koskevat ehdot ja liittymiskustannukset

d) koulutus: hankittavat itseopiskelukurssit, koulutusjaksojen aikataulu (erityiset yhteisöön liittyvät aiheet, euroneuvontakeskusten toiminta), maksulliset tietokantakurssit, euroneuvontakeskusten ja euroneuvontayhteyskeskusten vuosittaiset kokoukset (euroneuvontayhteyskeskukset vastaavat matka- ja oleskelukustannuksista)

e) yhteydet tiedotusta hoitaviin keskushallinnon virkamiehiin yhteisöön liittyviä asioita koskeviin kysymyksiin vastaamiseksi

f) Capitalisation-tietokannan käyttö VANS-järjestelmän avulla: euroneuvontakeskuksen päivittämä tietokanta sisältää ensisijaisesti yhteisöön liittyviä aiheita koskevia kysymyksiä ja vastauksia ja valvoo, että yhteyskeskuksella on käytettävissään riittävät materiaali- ja rahoitusvarat sekä henkilöresurssit.

g) sähköposti: euroneuvontayhteyskeskuksella on pääsy sähköpostiin ja erityisesti euroneuvontakeskusverkon varsinaiseen ympäristöön.

Euroneuvontayhteyskeskusten perustaminen

1. Artiklassa säädettyjä kanavia käyttäen MMA:iden toimivaltaiset viranomaiset osoittavat yhteyskeskusten perustamista koskevan hakemuksen komissiolle ja ilmoittavat sille euroneuvontayhteyskeskukselle perusrakenteen tarjoavan tahon valinnan.

2. Euroneuvontayhteyskeskuksen ja komission välillä tehdään sopimus, jossa määrätään muun muassa siitä, että yhteyskeskuksella on riittävät henkilöresurssit sekä materiaali- ja rahoitusvarat.

Euroneuvontayhteyskeskukselle perusrakenteen tarjoavan tahon valinta

Seuraavia arviointiperusteita voidaan käyttää yhteyskeskukselle perusrakenteen tarjoavan tahon valinnassa:

mahdollisen tahon yritysten auttamisesta ja neuvonnasta hankkima kokemus sekä sen yritysystävällinen suhtautuminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin

euroneuvontayhteyskeskusta hakeneen MMA:n yrityksen edustavuus

Eurooppa-tuntemus

halu ja kyky varmistaa MMA:iden ja yhteisön yrityksille tarjottavien palvelujen vastavuoroisuus

mahdollisuudet rahoitukselliseen omavaraisuuteen

halu palkata yhteyskeskukseen henkilöitä, joilla on hyvä englannin tai ranskan kielen taito ja joilla on kokemusta tietojenkäsittelystä

annettujen vaatimusten mukaisten tietojenkäsittely- ja viestintävälineiden käyttöön saanti

sitoutuminen palvelemaan kaikkia pieniä ja keskisuuria yrityksiä tasapuolisesti niiden asemasta tai toimialasta riippumatta mahdollisesti yhdessä verkon muiden euroneuvontakeskusten tai euroneuvontayhdistysten kanssa