52000PC0592

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Sisällysluettelo

1. Taustaa

2. Tavoitteet

3. Oikeusperusta

4. Ehdotuksen perustelut suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen kannalta

5. Yleisperiaatteet

6. Artiklakohtaiset perustelut

1. Taustaa

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unioni asettaa tavoitteekseen vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen ylläpitämisen ja kehittämisen. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 61 artiklan c alakohdan mukaan neuvosto toteuttaa oikeudellista yhteistyötä yksityisoikeudellisissa asioissa koskevat toimenpiteet tällaisen alueen toteuttamiseksi asteittain. Näistä toimenpiteistä perustamissopimuksen 65 artiklan c alakohdassa mainitaan ne, joilla pyritään poistamaan riita-asiain oikeudenkäyntien moitteettoman sujumisen esteet.

Neuvosto ja komissio esittivät Wienissä 11 ja 12 päivänä joulukuuta 1998 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle toimintasuunnitelman parhaista tavoista panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta [1]. Tässä toimintasuunnitelmassa täsmennetään, että yksityisoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön vahvistaminen on perustavanlaatuinen vaihe luotaessa Euroopan oikeusaluetta, joka tarjoaa todellisia etuja jokaiselle unionin kansalaiselle. Toimintasuunnitelman 40 kohdan d alakohdan mukaan muiden toimenpiteiden ohella on kahden vuoden kuluessa perustamissopimuksen voimaantulosta tarkasteltava mahdollisuutta soveltaa rikosoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston lähtökohtia yksityisoikeudessa.

[1] EYVL C 19, 23.1.1999, s. 1.

Tampereella pidettiin 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 Eurooppa-neuvoston erityiskokous, jossa käsiteltiin Euroopan unionin muodostamista vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaksi alueeksi. Puheenjohtajan päätelmien jaksossa "Todellinen Euroopan oikeusalue" Eurooppa-neuvosto kehotti perustamaan "helppokäyttöisen tietojärjestelmän, jonka ylläpidosta ja päivittämisestä huolehtisi toimivaltaisten kansallisten viranomaisten verkosto".

Suomi käynnisti puheenjohtajuuskaudellaan (vuoden 1999 toinen puolisko) keskustelun Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Yleisölle suunnattava tiedottaminen otettiin erikseen esille komission koollekutsumassa, Tampereen Eurooppa-neuvoston päätelmien täytäntöönpanoa koskevassa asiantuntijakokouksessa 29 päivänä marraskuuta 1999.

Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta siviili- ja kauppaoikeuden alalla ja siihen sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä keskusteltiin tarkemmin Portugalin puheenjohtajuuskaudella (vuoden 2000 ensimmäisellä puoliskolla). Komissio esittää tämän ehdotuksen neuvoston päätökseksi kyseisten keskustelujen perusteella. Menettely noudattaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille annettua komission tiedonantoa, johon sisältyy tulostaulu vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteutumisen seuraamiseksi Euroopan unionissa [2].

[2] KOM(2000)167 lopullinen , 24.3.2000.

2. Tavoitteet

Euroopan unionin tavoitteisiin sisältyy sen alueella sovellettava vapaan liikkuvuuden oikeus ja vailla sisäisiä rajoja olevien yhtenäismarkkinoiden toteutuminen, mikä taas johtaa jäsenvaltioiden välisten siviili- ja kauppaoikeuden alaan kuuluvien yhteyksien tuntuvaan lisääntymiseen. Tällöin joudutaan yhä useammin vastaamaan kysymykseen, miten yksityishenkilöt ja yritykset voivat tehokkaasti valvoa oikeuksiaan rajatylittävissä tapauksissa.

Tältä osin Tampereen Eurooppa-neuvostokin totesi, että "vapaudesta nauttiminen edellyttää todellista oikeusaluetta, jossa henkilöt voivat lähestyä minkä hyvänsä jäsenvaltion tuomioistuimia ja viranomaisia yhtä helposti kuin omassa jäsenvaltiossaan". Eurooppa-neuvosto vahvisti myös, että "todellisella Euroopan oikeusalueella jäsenvaltioiden oikeus- ja hallintojärjestelmien eroavuudet tai monimutkaisuus eivät saisi estää yksityishenkilöitä ja yrityksiä käyttämästä oikeuksiaan, eikä oikeuksien käyttäminen saisi vaikuttaa hankalalta".

Myös tämä päätösehdotus liittyy siis edellä kuvailtuun yhteyteen. Ehdotuksen tavoitteena on taata rajatylittäviä siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita koskevien oikeusmenettelyjen toimivuus. Ehdotuksen perimmäisenä tarkoituksena on kansalaisten elämän helpottaminen parantamalla jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeuden alalla ja tehostamalla oikeussuojakeinoja, joita kansalaisilla on käytettävissä yhteisössä heidän kotijäsenvaltionsa ulkopuolella.

Tämän saavuttamiseksi tässä asiakirjassa ehdotetaan siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamista. Verkostolla on kahdenlaisia tehtäviä: jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön parantaminen ja käytännön tietojen jakaminen yleisölle, jotta oikeussuojan saaminen helpottuisi riita-asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia.

Verkoston ja sen yleisölle suuntaaman tietojärjestelmän tavoitteena on siten tuottaa lisäarvoa, josta hyötyvät kaikki rajatylittävien riita-asioiden käsittelyyn osallisiksi joutuneet henkilöt. Tämä toteutuisi sekä jäsenvaltioiden viranomaisten tehostetun yhteistyön kautta että Internetin välityksellä saatavien tietojen avulla.

3. Oikeusperusta

Aihe kuuluu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 65 artiklan soveltamisalaan, ja 61 artiklan c alakohdan valinta on perusteltavissa tämän päätösehdotuksen tarkoituksen ja tavoitteiden pohjalta.

Päätöksen muodossa annettavan velvoittavan yhteisön säädöksen valinta on perusteltavissa, koska säädöksen tavoitteiden saavuttamiseksi on tarpeen, että sen säännöksiä sovelletaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Ehdotettua päätöstä ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Irlantiin, paitsi jos nämä maat ilmoittavat haluavansa osallistua sen hyväksymiseen Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta annetussa pöytäkirjassa määritellyin ehdoin. Sitä ei sovelleta myöskään Tanskaan sen asemasta annetun, Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen liitetyn pöytäkirjan nojalla.

4. Ehdotuksen perustelut suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteiden kannalta

Tämä ehdotus liittyy perustamissopimusten tavoitteeseen, jonka mukaan olisi luotava vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue ja johon tähtääville pyrkimyksille Tampereella kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi kimmokkeen. Ehdotuksen tavoitteena on jäsenvaltioiden viranomaisten verkoston luominen, jonka olisi toteuduttava yhtenäisellä tavalla kaikkialla Euroopan unionin alueella. Koska jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa sen tavoitteita (jäsenvaltioiden viranomaisten yhteistyön parantaminen rajatylittäviä vaikutuksia omaavien riita-asioiden ratkaisemiseksi) toimimalla yksin, yhteisön toimet ovat tarpeen. Ehdotetun päätöksen tavoitteena on oikeudellisen yhteistyön järjestelyjen vahvistaminen koordinoidulla ja yhdenmukaisella tavalla unionin koko alueella ja sellaisten käytännön tietojen saattaminen yleisön käyttöön, joista voisi olla hyötyä niille, jotka ovat joutuneet osallisiksi rajatylittäviin riita-asioihin.

Tässä päätösehdotuksessa säädetään ainoastaan tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavista vähimmäissäännöistä eikä siinä mennä pidemmälle kuin on tämän vuoksi tarpeen. Siinä ei puututa jo käytössä oleviin yhteistyöjärjestelyihin, ja se perustuu pitkälti komission ja jäsenvaltioiden läheiselle yhteistyölle.

5. Yleisperiaatteet

Ehdotettu päätös, jonka säännöksistä on yksityiskohtaisempi selvitys 6 jaksossa, perustuu määrätyille periaatteille, joita on syytä selventää tässä.

a) Lisäarvoa loppukäyttäjälle

Pohjimmaisena syynä siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamiselle on se, että sen avulla voidaan helpottaa rajatylittäviin riita-asioihin osallisiksi joutuneiden henkilöiden toimia. Näille henkilöille on siten koiduttava verkostosta lisäarvoa, josta heille on todellista hyötyä heidän käyttäessä oikeuksiaan rajatylittävissä tapauksissa. Tämä lisäarvo ilmenee kahdella tavalla: riita-asioiden käsittely on sujuvampaa ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmistä on saatavilla kattavammat tiedot.

b) Käytössä olevien yhteistyöjärjestelyjen säilyttäminen

Euroopan oikeudellinen verkosto ei saa vaikuttaa käytössä oleviin yhteistyöjärjestelyihin. Muilla siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä koskevilla yhteisön säädöksillä ja kansainvälisillä sopimuksilla onkin otettu käyttöön jäsenvaltioiden välisiä yhteistyöjärjestelyjä. Tällä ehdotuksella ei siis ole tarkoitus muuttaa niiden soveltamisalaa tai korvata niitä. Ehdotuksessa pyritään siten tekemään selväksi, että yhteisön säädöksissä tai kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen viranomaisten liittäminen verkoston jäseniksi ei vähennä niiden toimivaltaa. Siten verkoston yhteysviranomaiset eivät saa käsitellä tietopyyntöjä, joihin sovellettavista järjestelyistä on jo määräykset yhteisön säädöksissä tai kansainvälisissä sopimuksissa.

c) Lokeroinnin välttäminen

Verkoston lähtökohtana on kuitenkin, että myös edellä mainittujen välineiden kattamilta erityisaloilta kertynyt kokemus otetaan verkoston käyttöön. Verkoston tarkoituksena on välttää erilaisten siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden lokerointi. Tähän pyritään tunnistamalla parhaita käytänteitä ja levittämällä niitä koskevaa tietoa. Verkostolla on myös täydentävä tehtävä, sillä se voi tarvittaessa tukea jo käytössä olevia järjestelyjä.

d) Järjestely aloja varten, joita yhteisön säädökset tai kansainväliset sopimukset eivät koske

Verkosto on myös yhteistyöjärjestelmä, jonka kautta pyritään tarjoamaan kanava yhteistoiminnalle aloilla, joita yhteisön säädökset tai kansainväliset sopimukset eivät koske. Näiden alojen osalta voisi olla erityisen hyödyllistä asettaa jäsenvaltioiden käyttöön organisaatio, jolla olisi yhteistyöpyyntöjen laatimiseen ja levittämiseen tarvittavat valmiudet.

e) Verkosto Euroopan oikeusalueen toteuttamisen välineenä

Tarkoituksena on siten, että verkostosta tulisi tärkeä tai peräti välttämätön keino Euroopan oikeusalueen toteuttamiseksi siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Perustamissopimuksissa esitettyyn haasteeseen vastaaminen edellyttää sellaisia välineitä, jotka mahdollistavat kokonaisvaltaisen ja integroidun lähestymistavan kehittämisen siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Pyrkiessään edellä mainittuun tavoitteeseen verkosto ei kajoa jo käytössä oleviin rakenteisiin ja pyrkii hyödyntämään yhteistoiminnasta saatavat edut. Ajan mittaan siitä olisi kehitettävä keskustelu- ja seurantafoorumi, jossa käsitellään Euroopan oikeusalueen luomisessa saavutettua edistystä ja kohdattuja ongelmia erityisesti verkoston jäsenten ja yhteysviranomaisten kokemusten perusteella. Muiden elinten toimivaltaa ei tällöin kuitenkaan saa rajoittaa. Verkosto saattaa osoittautua myös erittäin hyödylliseksi välineeksi sen toimialaan kuuluvia aloja koskevien käytännön aloitteiden kehittämisessä (ks. k kohta).

f) Synergiaedut lähialoilla toteutettavien toimien kanssa

Synergiaetuja saadaan siviili- ja kauppaoikeuden alalla, kuten edellä on todettu, mutta niitä syntyy myös lähialoilla toteutettavien hankkeiden suhteen. On useita yhteisön hankkeita, jotka voivat edistää verkoston tehtävien toteuttamista.

- Vuoropuhelu kansalaisten kanssa, jota ohjaa komission sisämarkkinoiden pääosasto läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja jonka kautta pyritään antamaan kansalaisille tietoa heidän oikeuksistaan ja niiden toteuttamiseksi käytettävistä oikeussuojakeinoista sisämarkkinoilla. Tietoa välitetään julkaisujen ja Internet-sivuston välityksellä (http://europa.eu.int/citizens).

Neuvontapalvelu auttaa kansalaisia sisämarkkinoiden toimintaan liittyvien käytännön ongelmien ratkaisemisessa, ja siihen saa yhteyden joko puhelimitse jäsenvaltiokohtaisen ilmaisnumeron kautta tai Internet-sivustosta (Vuoropuhelu kansalaisten kanssa).

- Vuoropuhelu yritysten kanssa (http://europa.eu.int/business/fi/index.html) on sisämarkkinoiden ja yritystoiminnan pääosastojen ohjaama vastaavanlainen yrityksille osoitettu hanke.

- Euroneuvontakeskukset (http://europa.eu.int/comm/enterprise/networks/eic/ eic.html) muodostavat yli 270 yhteysviranomaisen verkoston, jonka kautta pienet ja keskisuuret yritykset saavat tietoja ja neuvoja.

- Kuluttajariitojen ratkaisemiseksi tuomioistuinten ulkopuolella perustettu eurooppalainen verkosto (EEJ-Net), joka on otettu käyttöön terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston aloitteesta, on myös esimerkki hankkeesta, joka on kehitetty helpottamaan sellaisten henkilöiden tilannetta, jotka ovat joutuneet osallisiksi riita-asioihin muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan.

- Komissio on käynnistänyt muitakin hankkeita riitojen ratkaisemiseksi tuomioistuimen ulkopuolella varsinkin sähköisen kaupankäynnin alalla, esimerkiksi Webtrader-hankkeen ja sähköiseen kaupankäyntiin sovellettavan kuluttajariitojen ratkaisujärjestelmän (ECODIR).

- Hallintojen välistä telemaattista tietojenvaihtoa koskeva ohjelma (IDA), jota ohjaa yritystoiminnan pääosasto, helpottanee jäsenvaltioiden viranomaisten liittymistä verkostoon.

- Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston tekemä työ on osoitus kaikkien yhteisön toimielinten yhteisestä pyrkimyksestä lisätä toimintansa avoimuutta ja helpottaa tiedonsaantioikeuden ja oikeussuojakeinojen käyttöä.

Verkoston olisi saatava tietoa jäsenvaltioiden vastaavista hankkeista yhteysviranomaistensa kautta ja sen olisi kyettävä varmistamaan, että yhteydenpito ja yhteistoiminta toteutuisi asianmukaisella tavalla.

g) Nykyaikaisen viestintä- ja tietotekniikan käyttö

Verkoston olisi käytettävä uutta tekniikkaa viestinnän ja tiedonvaihdon aloilla ja varmistettava, että sitä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti verkoston tehtäviä toteutettaessa. Siten verkosto kehittää oman yleisölle suunnatun Internet-sivustonsa komission sivuston yhteyteen ja käyttää sähköisiä tietoverkkoja sisäisessä tiedonvaihdossa.

h) Käytännön tietojen antaminen yleisölle

Täyttääkseen tehtävänsä, joka käsittää oikeussuojakeinojen käytön helpottamisen rajatylittävissä riita-asioissa, verkosto ottaa käyttöön yleisölle suunnatun tietojärjestelmän ja pitää sitä yllä.

Yksi oikeuksien voimaan saattamista estävä tekijä henkilöiden pyrkiessä toteuttamaan oikeuksiaan muussa kuin omassa jäsenvaltiossaan on yleensä käytettävissä olevia keinoja ja niiden käyttöedellytyksiä koskevien tietojen puute. Edellä f kohdassa mainittujen yhteisön aloitteiden tarkoituksena on korjata tämä tilanne.

Pyrittäessä luomaan Euroopan oikeusalue siviili- ja kauppaoikeudellisten asioiden osalta on samoin tarpeen käynnistää yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden yhteinen hanke tietojen asettamiseksi yleisön saataville. Tietojen avulla voidaan lievittää pelkoja, joita usein liittyy tilanteisiin, joissa kansalaiset hakevat oikeutta rajatylittävissä riita-asioissa.

Pyrkimyksenä ei ole korvata lakimiestehtävissä toimivien antamaa neuvonantoa, mutta viranomaiset voivat laatia yleisön käyttöön helposti ymmärrettävää tietoa riita-asioissa tarjolla olevista oikeussuojakeinoista, niiden käytännön seurauksista ja edellytyksistä. Näin pyritään perustamissopimuksen tavoitteeseen, jota Tampereen Eurooppa-neuvostossa kuvailtiin oikeusalueeksi, jossa "henkilöt voivat lähestyä minkä hyvänsä jäsenvaltion tuomioistuimia ja viranomaisia yhtä helposti kuin omassa jäsenvaltiossaan".

i) Täytäntöönpanon porrastaminen

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tässä ehdotuksessa esitetään siten, että perustetaan siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto, jonka käytännön tehtäviin kuuluu tiettyjen tietojen saattaminen yleisön käyttöön.

Ehdotetulle verkostolle asetetut tavoitteet ovat kunnianhimoiset, mutta niiden toteuttamisen on perustuttava realismiin. Siten on erityisesti korostettava tavoitteiden toteuttamista asteittain. Ehdotuksen säännöksiin sisältyviä tehtäviä ja toimia ei tule ymmärtää välittömästi saavutettaviksi tavoitteiksi, vaan pikemminkin työohjelmaksi, joka toteutetaan vaiheittain, varsinkin tietojen saattaminen yleisön käyttöön.

j) Komission ja jäsenvaltioiden läheinen yhteistyö

Voidakseen saattaa työohjelmansa päätökseen ja saavuttaa tavoitteensa verkoston on perustuttava mahdollisimman tiiviiseen yhteistyöhön jäsenvaltioiden ja komission välillä. Riippumatta siitä, onko kyse kokousten koollekutsumisesta tai kulusta, tietojärjestelmän kehittämisestä tai siihen olennaisesti kuuluvien tietosivujen sisällöstä, päätösehdotuksessa on säännökset jäsenvaltioiden ja komission väliseen yhteistyöhön perustuvista järjestelyistä.

k) Joustava ja mukautettavissa oleva väline

Verkosto on tärkeä, tai oikeastaan välttämätön Euroopan oikeusalueen toteuttamisen väline, joten siitä pyritään tekemään joustava ja helposti kehitykseen mukautettava.

Tavoite, jonka mukaan jo käytössä oleviin yhteistyöjärjestelyihin ei tulisi puuttua, merkitsee, että erittäin selkeä ja täsmällinen muotoilu on tarpeen väärinkäsitysten välttämiseksi.

Yhteysviranomaisten tehtäviä ja verkoston kokouksia koskevat säännökset on kuitenkin laadittu joustaviksi, jotta ne kattaisivat käytännön tehtävien laajan valikoiman, mutta niissä on silti pyritty välttämään haitallisia epätarkkuuksia. Verkostosta onkin tarkoitus tehdä joustava käytännön tarpeita palveleva järjestelmä, joka pystyy tarjoamaan ratkaisuja keskenään hyvinkin erilaatuisiin käytännön ongelmiin, ja tässä vaiheessa on mahdotonta ennustaa ja kuvailla kaikkia sen käytännön toiminnan mahdollisia muotoja.

Luetteloa toimista, joita verkoston on toteutettava päätösehdotuksen III osaston säännösten perusteella, ei myöskään ole pidettävä tyhjentävänä. On todennäköistä, että verkoston työskentelyn yhteydessä tunnistetaan tiettyjä erityisaloja, joilla olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa tarkoin määriteltyjä aloitteita verkoston tavoitteiden saavuttamiseksi. Saattaa esimerkiksi olla tarpeen kehittää tiettyä erityisaihetta koskeva tietokanta. Siten ei ole mahdollista eikä toivottavaakaan, että nämä toimet lueteltaisiin täsmällisesti jo nyt, varsinkin kun yhteysviranomaisten kokousten tarkoituksena on nimenomaan sellaisten käytännön aloitteiden tunnistaminen, joilla vastataan erityisiin tarpeisiin, jotka ilmenevät verkoston työn edetessä.

Ehdotuksessa on joka tapauksessa säännöllistä uudelleentarkastelua koskeva säännös, jonka mukaan voidaan tarpeen mukaan tehdä ehdotuksia päätöksen mukauttamisesta.

6. Artiklakohtaiset perustelut

I osasto: Siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan Euroopan oikeudelliseen verkostoon sovellettavat periaatteet

1 artikla

Artiklassa säädetään siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta.

2 artikla

Artiklassa pyritään esittämään verkoston kokoonpano mahdollisimman selkeästi. Artiklan 1 kohdassa määritellään neljä ryhmää, joita voidaan käsitellä kahtena suurempana ryhmänä:

- Ensimmäinen suurempi ryhmä koostuu a alakohdassa mainituista yhteysviranomaisista. Yhteysviranomaiset ovat itse asiassa verkoston perusta niille 5 artiklassa annettujen tehtävien nojalla.

Mahdollisimman suuren tehokkuuden saavuttamiseksi on tuntunut mielekkäältä rajoittaa yhteysviranomaisten määrää. Jos yhteysviranomaisia on suhteellisen vähän, niiden on helpompaa luoda tiiviit ja kohdennetut kahdenväliset yhteydet ja kokoontua useammin sekä osallistua aktiivisemmin tietojärjestelmän luomiseen.

Jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten määrän suhteen on kuitenkin oltava joustavuutta. Jos yhteysviranomaisten tehtävänä on oikeussuojan saannin helpottaminen eri oikeusjärjestelmissä, sellaisissa valtioissa, joissa on useita rinnakkaisia järjestelmiä tai ne ovat hyvin hajautettuja, saattaa olla tarvetta nimetä useampia yhteysviranomaisia. Joustavuus vahvistetaan artiklan 2 kohdassa, jossa edellytetään, että joustavuutta hyödyntävät jäsenvaltiot varmistavat yhteensovittamismekanismien toimivuuden.

Jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten määrästä riippumatta on joka tapauksessa ehdotettu, että yhteysviranomaisten kokouksissa kullakin jäsenvaltioilla saisi olla neljä edustajaa (valtuuskuntien kokoonpano voisi olla hyvin joustava, jotta kaikki jäsenvaltiot voisivat olla edustettuina yhtäläisin ehdoin).

- Toinen suurempi ryhmä (verkoston muut jäsenet eli 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitetut viranomaiset) on sen sijaan suunniteltu hyvin avoimeksi. Tarkoituksena on levittää yhteysviranomaisten toiminta ja vaikutus mahdollisimman laajalle sekä varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa siviili- ja kauppaoikeuden alalla ja joillakin aloilla toteutettujen hyvien käytäntöjen hyödyntäminen muilla aloilla.

Artiklan 1 kohdan d alakohta on äärimmäinen esimerkki tämän toisen ryhmän avoimuudesta, sillä jäsenvaltiot voivat liittää verkostoon sellaisia (oikeus- tai muita) viranomaisia, jotka joutuvat usein käsittelemään rajatylittäviä asioita, mutta joita ei ole velvoitettu yhteistyöhön säädöksin.

Artiklassa mainitaan myös, että jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle yhteysviranomaisten ja verkoston muiden jäsenten nimet ja täydelliset yhteystiedot.

3 artikla

Artiklan 1 kohdassa mainitaan verkoston kaksi päätehtävää, jotka ovat jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön helpottaminen siviili- ja kauppaoikeuden alalla ja yleisön käytettävissä olevan tietojärjestelmän luominen.

Artiklan 2 kohdassa esitetään tarkemmin verkoston toiminnan tavoitteet, jotka vastaavat kahta edellä mainittua tehtävää. Tämä säännös ei rajoita muiden yhteisön säädösten tai kansainvälisten sopimusten soveltamista siviili- ja kauppaoikeuden alalla.

Artiklan 3 kohdassa selvennetään, että verkoston toiminnan tarkoituksena ei ole vähentää sellaisten yhteisön tai jäsenvaltioiden hankkeiden merkitystä, joilla pyritään helpottamaan riitojen ratkaisua vaihtoehtoisin menetelmin. Kuluttajariitojen ratkaiseminen tuomioistuinten ulkopuolella, muut vaihtoehtoiset järjestelmät riitojen ratkaisemiseksi ja menettelysääntöjen laatimista koskevat pohdiskelut ovat näistä esimerkkejä.

4 artikla

Verkoston kolme menettelytapaa ovat: jäsenten väliset yhteydet, kokoukset ja määrättyjen tietojen antaminen yleisön käyttöön.

5 artikla

Artiklassa eritellään yhteysviranomaisten tehtävät siten, että ne ovat verkostossa keskeisessä asemassa, sen todellisena "peruskivenä". Säännökset, joissa kuvaillaan niiden tehtäviä, on laadittu täsmällisiksi mutta kuitenkin joustaviksi, jotta ne kattaisivat laajan kirjon konkreettisia tehtäviä, joiden ennakoiminen ja kuvailu on vaikeaa.

Artiklan 3 kohta valaisee verkoston toiminnan joustavuutta: jos yhteysviranomainen ei voi vastata saamaansa tietopyyntöön, se välittää pyynnön joko toiseen yhteysviranomaiseen tai verkoston toiselle jäsenelle, joka pystyy siihen paremmin vastaamaan. Yhteysviranomaisen on voitava tarjota apuaan myöhempienkin yhteydenottojen yhteydessä. Säännös voi osoittautua erityisen hyödylliseksi niissä valtioissa (mutta ei pelkästään niissä), joissa on useita oikeusjärjestelmiä tai jotka ovat hyvin hajautettuja.

Artiklan 4 kohdassa taas on pyritty sääntelemään selkeästi tilannetta, jossa verkoston yhteysviranomaisella ei ole toimivaltaa käsitellä tietopyyntöä, joka koskee muilla yhteisön säädöksillä tai kansainvälisillä sopimuksilla säänneltyä alaa.

6 artikla

Tätä ehdotusta valmisteltaessa jäsenvaltiot ovat ilmaisseet huolensa verkoston suhteesta olemassa oleviin yhteisön säädöksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Olemassa olevien yhteistyömekanismien loukkaamattomuus kuuluu ehdotuksen pääperiaatteisiin.

Tälle periaatteelle uskollisena 6 artiklassa pyritään samalla toteuttamaan kaksi muuta periaatetta:

- kokonaisvaltaisen lähestymistavan luomisen helpottaminen siviili- ja kauppaoikeuden alalla mahdollista lokeroitumista välttäen pyrittäessä luomaan Euroopan oikeusalue siviili- ja kauppaoikeuden osalta

- sen varmistaminen, että määrätyllä alalla saadut hyödylliset kokemukset saatetaan muiden alojen toimijoiden tietoon.

Kun artiklan 1 kohdassa esitetään selkeä periaate, jonka mukaan olemassa oleviin mekanismeihin ei puututa, 2 kohdassa pyritään edistämään tietojenvaihtoa olemassa olevissa säädöksissä nimettyjen yhteysviranomaisten ja viranomaisten välillä tiukasti tätä periaatetta noudattaen. Artiklan 3 kohdassa taas asetetaan yhteysviranomaiset tarpeen mukaan kyseisten viranomaisten käyttöön.

7 artikla

Yhteysviranomaisilla on oltava niiden tehtäviin soveltuva kielitaito.

8 artikla

Artikla kuvastaa, miten tärkeää on, että verkostolla on käytössään uutta viestintä- ja tietotekniikkaa tehtäviensä suorittamiseksi.

Kuten koko verkoston perustaminen, tämänkin artiklan täytäntöönpano tapahtuu vähitellen.

Alkuvaiheessa komissio aikoo ehdottaa sisäistä verkkoa, johon vain yhteysviranomaiset pääsevät. Tähän käytettäisiin IDA-ohjelmassa kehitettyä CIRCA-sovellusta, joka toimii Internetin kautta ja mahdollistaa tiedon välittämisen rajatulle käyttäjäkunnalle. Siinä on jo joitakin turvallisuusominaisuuksia, kuten rajoitettu pääsy (salasanan avulla) ja tiedonsiirron luottamuksellisuus (salaus).

Verkoston on myöhemmin yhteysviranomaisten ja jäsenten kokouksissa arvioitava tarpeitaan ja päätettävä toteutettavista toimista, esimerkiksi CIRCA-sivuston avaamisesta kaikille verkoston jäsenille tai turvallisempien viestintäkeinojen (yksityinen virtuaaliverkko) käytöstä, jos se on turvallisuussyistä tarpeen.

II osasto: Verkoston käyttöönotto ja toiminta

9 artikla

Artiklassa säädetään yhteysviranomaisten kokousten vähimmäismäärä sekä suurin mahdollinen edustajamäärä (neljä), jonka jäsenvaltiot voivat kokouksiin lähettää. Rajoittamatta 2 artiklassa jäsenvaltioille annettua mahdollisuutta nimetä täydentäviä yhteysviranomaisia, kokousten operatiivisen luonteen varmistamiseksi on syytä rajoittaa jäsenvaltioiden edustajien määrää. Artiklan 2 kohdassa jäsenvaltioille annetaan kuitenkin jonkin verran liikkumavaraa päättää valtuuskuntansa kokoonpanosta.

10 artikla

Koska yhteysviranomaisten asema verkostossa on erittäin merkittävä, on syytä täsmentää niiden kokousten tarkoitus.

Yksi verkoston tavoitteista on ensinnäkin antaa yhteysviranomaisille mahdollisuus tutustua toisiinsa ja luoda henkilökohtaisia yhteyksiä, joita ne voivat hyödyntää 5 artiklassa kuvattuja tehtäviä suorittaessaan.

On myös tärkeää luoda foorumi, jossa yhteysviranomaiset voivat vaihtaa kokemuksia ja keskustella ongelmista, joita ne kohtaavat suorittaessaan tehtäviään. Kokoukset voivat tässä suhteessa osoittautua erittäin hyödyllisiksi Euroopan oikeusalueen luomisen kannalta, kun niissä voidaan tunnistaa ongelmia ja rajatylittävien oikeudenkäyntien moitteettoman sujumisen tiellä olevia esteitä.

Kokousten tavoitteena on myös yleisölle tarkoitetun tietojärjestelmän luominen. Tietosivujen osalta yhteysviranomaisten kokouksissa on keskusteltava muun muassa, mitä asioita niihin on otettava, mitkä ovat prioriteetit, mikä on niiden rakenne ja missä tahdissa niitä laaditaan. Käytännössä tämä merkitsee, että yhteysviranomaiset määrittelevät yhteisellä sopimuksella kunkin tietosivun rakenteen ja tulokset, joihin pyritään, ja että kukin jäsenvaltio laatii oman tietosivunsa.

Yhteysviranomaisten kokouksissa voidaan lisäksi määritellä muita aloitteita, jotka täyttävät samat kriteerit ja joilla on samat tavoitteet kuin III osastossa mainituilla hankkeilla, mutta joita ei ole mainittu.

11 artikla

On tarpeen säätää, että verkoston muut jäsenet eli 2 artiklan 1 kohdassa määritellyt ryhmät voivat myös tavata silloin tällöin, vaikka tapaamiset eivät ymmärrettävistä syistä olisikaan niin säännöllisiä.

Kokousten operatiivisen luonteen varmistamiseksi on lisäksi tarpeen rajoittaa osanottajamäärä 180 henkilöön.

12 artikla

Artiklassa säännellään kokousten järjestämisen ja kulun käytännön näkökohdista. Vaikka Euroopan yhteisön perustamissopimukseen kuuluva oikeusperusta antaa komissiolle keskeisen aseman, kokoukset edellyttävät komissiolta ja jäsenvaltioilta läheistä yhteistyötä, kuten ehdotus kauttaaltaan. Koska hankkeessa on nimenomaan kyse jäsenvaltioiden viranomaisista muodostuvasta verkostosta, niille on taattava merkittävä rooli.

III osasto: Verkostossa välitettävät tiedot ja kansalaisille suunnattu tietojärjestelmä

13 artikla

Artiklassa käsitellään verkostossa saatavilla olevia tietoja. Verkoston toiminnan kannalta välttämättömiä tietoja ovat varmasti 2 artiklan 1 kohdassa mainittujen yhteysviranomaisten nimet ja yhteystiedot.

Nämä tiedot eivät ole kuitenkaan ainoat verkoston sisäisen toiminnan kannalta hyödylliset tiedot, ja sen vuoksi artikla on syytä muotoilla avoimesti (2 kohta). Tarkoituksena on rakentaa tietopankki, joka olisi teknisesti ainoastaan verkoston jäsenten käytössä tehtäviensä suorittamiseksi.

14 artikla

Verkoston tarkoituksena on antaa yleisön käyttöön tietoa, joka helpottaa oikeussuojan saamista rajatylittävissä riita-asioissa. Tämän tietojärjestelmän sisältö määritellään 14 artiklassa.

Artiklan 3 kohdan a-d alakohdan tarkoituksena on tuoda siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskeva lainsäädäntö yleisön (ja etenkin lakimiesten) saataville.

Toimeksiannon mukaisessa Internet-sivujen toteutuksessa voidaan 14 artiklan mukaan hyödyntää linkkejä sivustoihin, joilla alkuperäiset tiedot ovat, sekä lähialojen hankkeita. Tässä yhteydessä on jälleen muistutettava Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston työstä. Julkaisutoimisto on jo saattanut yhteisön oikeuden yleisön käyttöön ja valmistelee parhaillaan uusia hankkeita saatavuuden parantamiseksi entisestään.

Linkkien avulla ja Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimiston toiminnasta saatavia synergiaetuja tehokkaasti hyödyntämällä olisi voitava luoda kohtuullisessa ajassa sivusto, joka tarjoaa siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen yhteistyöhön kuuluvaa oikeudellista tietoa.

Artiklan 3 kohdassa mainitut tiedot ovat tarkemmin määriteltynä seuraavissa sivustoissa:

a) Voimassa olevat yhteisön säädökset ovat jo saatavilla yhteisön EUR-Lex-tietokannassa (http://europa.eu.int/eur-lex/) sekä CELEX-tietokannassa (http://europa.eu.int/celex/). CELEXissä ja EUR-Lexissä on myös komission ehdotuksia, mutta PreLex-tietokannan avulla on mahdollista seurata menettelyn etenemistä toimielinten välillä.

Julkaisutoimisto valmistelee myös sivustoa, joka yhdistää kolme yhteisön oikeuteen ja Euroopan yhteisöjen viralliseen lehteen pääsyn tarjoavaa tietokantaa eli EUR-Lexin, CELEXin ja Eudorin.

b) CELEXissä on jo nyt maininta toimenpiteistä yhteisön säädösten saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, mutta julkaisutoimiston EULEX-hankkeessa suunnitellaan tarjottavan pääsy yhteisön säädösten kansallisiin täytäntöönpanotoimenpiteisiin.

c) Alan kansainväliset sopimukset ovat niiden järjestöjen sivustoissa, joiden piirissä ne on tehty: Haagin konferenssi (http://www.hcch.net/), Euroopan neuvosto (http://conventions.coe.int/) jne.

d) Yhteisön oikeuskäytäntö on CELEX-tietokannassa ja viimeaikaisiin tuomioihin voi tutustua myös yhteisöjen tuomioistuimen sivuston kautta (http://curia.eu.int/fi/index.htm). Sivustossa on erityinen tietokanta, josta on pääsy tuomioistuinten toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa ja tunnustamista siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa koskeviin Brysselin ja Luganon yleissopimuksiin liittyviin viimeaikaisiin tuomioihin (http://curia.eu.int/common/recdoc/convention/fr/index.htm.

Jäsenvaltioiden tärkeimmän oikeuskäytännön saattamiseksi yleisön käyttöön voidaan kaavailla samankaltaista menettelyä kuin tietosivujen laatimisessa: yhteysviranomaisten kokouksissa määritellään prioriteetit, ja jäsenvaltioille annetaan määräaika, johon mennessä niiden on esitettävä tietty määrä merkittäviä ratkaisuja tai tuomioita.

Verkoston oman sivuston ensimmäinen versio voisi syntyä melko nopeasti mahdollisimman hyvin kohdistetuista linkeistä edellä mainittuihin lähteisiin. Sivustoa täydennettäisiin linkeillä Vuoropuhelu kansalaisten kanssa -sivustoon (http://europa.eu.int/citizens) ja Vuoropuhelu yritysten kanssa -sivustoon (http://europa.eu.int/business/fi/index.html), euroneuvonta-keskusten sivustoon (http://europa.eu.int/comm/enterprise/networks/eic/eic.html), terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston sivuihin, jotka koskevat tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaista verkostoa kuluttajariitojen ratkaisemiseksi (http://europa.eu.int/comm/ consumers/policy/developments/acce_just/index_en.html) sekä julkaisutoimiston tulevaan hankkeeseen, jossa tarjottaisiin pääsy jäsenvaltioiden oikeudellisiin tietokantoihin.

Koska verkoston työskentelyperiaatteena on kuitenkin edetä vähitellen, yhteysviranomaiset voivat yhdessä kehittää sivustoa. Mikään ei estä myöskään kehittämästä verkoston omaa sivustoa muilla linkeillä (esimerkiksi jäsenvaltioiden oikeusministeriöiden sivustoihin ja muihin jäsenvaltioiden sivustoihin) joko julkaisutoimiston hankkeiden toteuduttua tai itsenäisesti. Erityisaiheita koskevien tietokantojen luominen verkostossa voi myös osoittautua aikanaan hyödylliseksi. Sivuston täsmällisen sisällön määrittely ja sen tuleva kehittäminen kuuluu kuitenkin yhteysviranomaisten tehtäviin.

Sivuston kehittämisen ja edellä mainittuihin sivustoihin kohdistuvien linkkien luomisen lisäksi komission pyrkimyksenä on, kuten on jo sanottu, varmistaa verkoston ja siihen liittyvillä aloilla toteutettavien hankkeiden välinen välttämätön yhteistyö ja toistensa toiminnan täydentäminen. Organisaatiot, joiden tarkoituksena on jakaa yleisölle tietoa, antaa neuvontaa ja apua, kuten neuvontapalvelu ja euroneuvontakeskusten verkosto, voivat olla merkittävä apu verkoston tehtävien suorittamisessa.

15 artikla

Lainsäädännön tuominen tällä tavoin saataville valikoitujen linkkien avulla ei riitä tuomaan oikeussuojakeinoja toisessa jäsenvaltiossa keskivertokansalaisen saataville. On siis mentävä pidemmälle ja laadittava helposti ymmärrettävää käytännön tietoa.

Tästä syystä päätösehdotukseen sisältyy yksityiskohtainen säännös tietosivujen laatimisesta.

Vaikka tehtävä ei olekaan helppo, suurelle yleisölle tarkoitettujen tietosivujen laatiminen ei ole aivan uusi hanke. Vuoropuhelu kansalaisten kanssa -sivusto sisältää jo tällaisia tietosivuja, joilla kansalaisille tiedotetaan sisämarkkinoihin liittyvistä oikeuksista ja keinoista käyttää niitä. Sivustossa on jo myös oikeudellista yhteistyötä (oikeusavun saanti ja oikeussuojakeinot) tai siihen liittyviä aiheita (hallinnolliset menettelyt ja vaihtoehtoiset keinot riita-asioiden ratkaisemiseksi) koskevia sivuja.

Tämän ehdotuksen tarkoituksena on kehittää samanlainen mekanismi siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyöhön ja rajatylittäviin riita-asioihin. Vuoropuhelu kansalaisen kanssa -hankkeessa jo tehdyn työn vuoksi ei tarvitse aloittaa nollasta. Komission on tarkoitus selvittää näiden kahden hankkeen synergiaedut.

On tärkeää, että tietosivut ovat saatavilla kaikilla yhteisön virallisilla kielillä.

Artiklaan sisältyvää luetteloa tietosivuista ei pidä tulkita rajoittavaksi.

16 artikla

Verkoston sivuston luotettavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sitä päivitetään jatkuvasti. Artiklassa annetaan tästä ohjeet.

IV osasto: Loppusäännökset

17 artikla

Artiklan mukaan verkoston toimintaa on arvioitava säännöllisesti, ja tarvittaessa esitettävä muutosehdotuksia.

Ehdotuksessa pyritään jättämään tilaa tulevalle kehitykselle. Saatujen kokemusten perusteella on tässä yhteydessä tutkittava muiden mahdollisesti esiin tulevien kysymysten lisäksi mahdollisuuksia päästää kansalaiset asioimaan suoraan verkoston yhteysviranomaisten kanssa, asettaa verkoston toiminnan tulokset lakimiesten saataville ja liittää lakimiehet sen toimintaan sekä harjoittaa yhteistoimintaa kuluttajariitojen ratkaisemiseksi perustetun tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston kanssa. Verkosto toteutetaan vähitellen, mikä estää verkostoa ottamasta itselleen ennenaikaisesti tehtäviä, joita se ei voi tyydyttävästi suorittaa.

18 artikla

Artiklassa määritellään ennen verkoston toiminnan aloittamista suoritettavat valmistelut. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ennen verkoston toiminnan aloittamista verkoston jäsenten yhteystiedot. Komissio puolestaan alkaa valmistella verkoston omaa Internet-sivustoa, jotta se saadaan nopeasti toimimaan.

19 artikla

Päätöksen soveltamisen alkamista lykätään tässä artiklassa yhdeksällä kuukaudella, jotta verkoston toimintaa voidaan asianmukaisesti valmistella.

2000/0240 (CNS)

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c alakohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [3],

[3] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [4],

[4] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [5],

[5] EYVL C [...], [...], s. [...].

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon [6],

[6] EYVL C [...], [...], s. [...].

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan unioni on asettanut tavoitteekseen toteuttaa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen, jossa taataan henkilöiden vapaa liikkuvuus.

(2) Tällaisen alueen asteittainen toteuttaminen ja sisämarkkinoiden moitteeton toiminta edellyttävät, että jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeuden alalla parannetaan, yksinkertaistetaan ja nopeutetaan.

(3) Wienissä 11 ja 12 päivänä joulukuuta 1998 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle esitetyssä, neuvoston 3 päivänä joulukuuta 1998 hyväksymässä neuvoston ja komission toimintasuunnitelmassa parhaista tavoista panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta [7] todetaan, että yksityisoikeuden alalla tehtävän oikeudellisen yhteistyön vahvistaminen on perustavanlaatuinen vaihe luotaessa Euroopan oikeusaluetta, joka tarjoaa todellisia etuja jokaiselle unionin kansalaiselle.

[7] EYVL C 19, 23.1.1999, s. 1.

(4) Edellä mainitun toimintasuunnitelman 40 kohdan d alakohdassa asetetaan kahden vuoden määräaika, jonka kuluessa olisi tarkasteltava mahdollisuutta ulottaa rikosoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston periaatteiden soveltamisala myös riita-asioihin.

(5) Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyn ylimääräisen huippukokouksen päätelmissä Eurooppa-neuvosto suositti helppokäyttöisen tietojärjestelmän perustamista, jonka ylläpitämisestä ja päivittämisestä huolehtii toimivaltaisten kansallisten viranomaisten verkosto.

(6) Jäsenvaltioiden välisen siviili- ja kauppaoikeutta koskevan oikeudellisen yhteistyön parantamisen, yksinkertaistamisen ja nopeuttamisen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää verkoston muodossa toimivan yhteistyöjärjestelyn eli siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamista Euroopan yhteisön tasolla.

(7) Kyseinen ala kuuluu perustamissopimuksen 65 artiklassa tarkoitettuihin 67 artiklan mukaisesti hyväksyttäviin toimenpiteisiin.

(8) Siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että sen perustamista koskevat säännöt asetetaan velvoittavan yhteisön oikeudellisen välineen avulla.

(9) Ottaen huomioon perustamissopimuksen 5 artiklassa esitetyt toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa tämän päätöksen tavoitteita, jotka käsittävät jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön parantamisen ja rajatylittäviin riita-asioihin osallisiksi joutuneiden henkilöiden oikeussuojan tehostamisen ja jotka voidaan siten toteuttaa ainoastaan yhteisön tasolla. Tässä päätöksessä rajoitutaan näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeellisiin vähimmäisvaatimuksiin eikä siten ylitetä sitä, mikä tarvitaan tähän tarkoitukseen.

(10) Tällä päätöksellä perustettavan Euroopan oikeudellisen verkoston tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden oikeudellista yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeuden alalla sekä voimassa olevien välineiden soveltamisalaan kuuluvissa että niiden soveltamisalan ulkopuolelle jäävissä kysymyksissä.

(11) Siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä koskevissa yhteisön säädöksissä ja kansainvälisissä sopimuksissa on jo tiettyjen erityisalojen yhteistyöjärjestelyjä koskevia määräyksiä. Siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston tarkoituksena ei ole korvata kyseisiä järjestelyjä, vaan niistä annettuja määräyksiä on noudatettava verkoston toiminnassa täysimääräisesti. Siten tämän päätöksen soveltaminen ei rajoita siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä koskevien yhteisön säädösten ja kansainvälisten sopimusten soveltamista.

(12) Siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto on otettava käyttöön vaiheittain komission ja jäsenvaltioiden läheisessä yhteistyössä. Sen on myös hyödynnettävä uudenaikaisen viestintä- ja tietotekniikan tarjoamia keinoja.

(13) Jotta verkoston tavoitteet saavutetaan, sen perusteena on oltava jäsenvaltioiden nimeämien yhteysviranomaisten toiminta, ja on varmistettava, että jäsenvaltioiden viranomaiset, joilla on erityisiä siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen yhteistyöhön kuuluvia velvollisuuksia, osallistuvat verkostoon; niiden välinen yhteydenpito ja säännölliset kokoukset ovat välttämättömiä verkoston toiminnan kannalta.

(14) Vapauteen, oikeuteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen toteuttamiseen tähtäävistä toimista on oltava todellista hyötyä henkilöille, jotka joutuvat rajatylittävän riita-asian osapuoleksi. Sen vuoksi on tarpeellista, että siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto pyrkii myös edistämään oikeussuojakeinojen saatavuutta. Tätä varten verkosto ottaa vaiheittain käyttöön yhteysviranomaisten toimittamiin ja päivittämiin tietoihin perustuvan yleisölle suunnatun tietojärjestelmän ja pitää sitä ajan tasalla.

(15) Tämä päätös ei estä jakamasta verkoston sisällä tai yleisölle muita kuin päätöksessä mainittuja tietoja; näin ollen III osaston luetteloa ei ole pidettävä tyhjentävänä.

(16) Sen varmistamiseksi, että verkosto olisi tulevaisuudessakin toimiva apuväline ja käsittäisi kauppa- ja siviilioikeuden alan oikeudellisessa yhteistyössä ja sisäisessä toiminnassa sovellettavat parhaat käytännöt ja että se vastaisi yleisön odotuksiin, on säädettävä säännöllisestä arvioinnista, jonka perusteella tarvittavat muutosehdotukset voidaan tehdä.

(17) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen liitteenä olevan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta annetun pöytäkirjan 1 artiklan mukaisesti nämä valtiot eivät osallistu tässä päätöksessä säädettyjen toimenpiteiden vahvistamiseen neuvostossa.

(18) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen liitteenä olevan, Tanskan asemasta annetun pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, joten tämä päätös ei ole Tanskaa sitova eikä sitä sovelleta Tanskassa,

ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I osasto: Siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan Euroopan oikeudelliseen verkostoon sovellettavat periaatteet

1 artikla: Perustaminen

Perustetaan jäsenvaltioiden välinen siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto, jäljempänä 'verkosto'.

2 artikla: Kokoonpano

1. Verkosto käsittää:

a) jäsenvaltioiden nimeämät keskitetyt yhteysviranomaiset ja lisäksi tarvittaessa tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti nimetyt täydentävät yhteysviranomaiset,

b) jäsenvaltioiden keskushallinto-, oikeus- ja muut toimivaltaiset viranomaiset, joilla on yhteisön säädöksistä tai kansainvälisistä sopimuksista, joiden osapuolia jäsenvaltiot ovat, tai kansallisesta oikeudesta johtuvia siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen yhteistyöhön kuuluvia erityisiä velvollisuuksia,

c) yhteisessä toiminnassa 96/277/JAI [8] tarkoitetut yhteystuomarit, joilla on siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudelliseen yhteistyöhön kuuluvia velvollisuuksia,

[8] EYVL L 105, 27.4.1996, s. 1.

d) tarvittaessa muut oikeus- ja hallintoviranomaiset, joiden kuulumista verkostoon jäsenvaltio pitää hyödyllisenä sen vuoksi, että niiden osallistuminen edistää verkoston tavoitteiden toteutumista.

2. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä keskitetty yhteysviranomainen. Kukin jäsenvaltio voi nimetä rajoitetun määrän täydentäviä yhteysviranomaisia, jos ne pitävät tätä tarpeellisena erilaisten kansallisten oikeusjärjestelmien, sisäisen toimivallanjaon ja yhteysviranomaisille asetettavien tehtävien perusteella tai liittääkseen sellaisia lainkäyttöelimiä, jotka käsittelevät paljon rajatylittäviä riita-asioita, suoraan yhteysviranomaisten työskentelyyn.

Jos jäsenvaltio nimeää täydentäviä yhteysviranomaisia, sen on varmistettava, että niiden toimien yhteensovittaminen järjestetään asianmukaisella tavalla.

3. Jäsenvaltioiden on yksilöitävä tämän artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa mainitut viranomaiset.

4. Jäsenvaltioiden on nimettävä tämän artiklan 1 kohdan d alakohdassa mainitut viranomaiset.

5. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 18 artiklan mukaisesti tämän artiklan 1 kohdassa mainittujen viranomaisten nimet ja täydelliset yhteystiedot, joihin liitetään tiedot niiden käytössä olevista viestintäkeinoista ja kielitaidosta. Näitä tietoja on päivitettävä säännöllisesti 16 artiklan mukaisesti.

3 artikla: Verkoston tehtävät ja toiminta

1. Verkoston tehtävänä on:

a) jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön helpottaminen siviili- ja kauppaoikeuden alalla,

b) yleisölle suunnatun tietojärjestelmän luominen, käyttöön ottaminen ja päivittäminen.

2. Jollei muista siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä koskevista yhteisön säädöksistä tai kansainvälisistä sopimuksista muuta johdu, verkoston on kehitettävä toimintaansa erityisesti seuraavat tavoitteet huomioon ottaen:

- sellaisten käytännön esteiden poistaminen, jotka haittaavat rajatylittävien riita-asioiden oikeuskäsittelyn etenemistä tai jäsenvaltioiden välistä tehokasta oikeudellista yhteistyötä, varsinkin kysymyksissä, joihin ei sovelleta mitään kansainvälistä sopimusta,

- yhteisön säädösten tai kahden tai useamman jäsenvaltion välisten voimassa olevien yleissopimusten tehokas täytäntöönpano,

- jäsenvaltion toiselle jäsenvaltiolle esittämien oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen helpottaminen,

- siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä Euroopan unionissa, asiaa koskevia yhteisön säädöksiä ja kansainvälisiä sopimuksia ja jäsenvaltioiden kansallisia oikeusjärjestelmiä koskevan yleisölle suunnatun tietojärjestelmän käyttöön ottaminen ja ylläpitäminen erityisesti oikeussuojakeinoja koskevien tietojen osalta.

3. Verkoston toiminta ei rajoita vaihtoehtoista riitojenratkaisua koskevia yhteisön tai jäsenvaltioiden aloitteita.

4 artikla: Verkoston toimintaa koskevat menettelysäännöt

Verkoston on toteutettava sille asetetut tehtävät seuraavien menettelysääntöjen mukaisesti:

a) sen on helpotettava jäsenvaltioiden 2 artiklan 1 kohdassa mainittujen viranomaisten välisten asianmukaisten yhteyksien luomista 3 artiklassa säädettyjen tehtävien täyttämiseksi,

b) yhteysviranomaisten ja verkoston jäsenten säännölliset kokoukset on järjestettävä II osastossa säädettyjen menettelysääntöjen mukaisesti,

c) verkoston on koottava ja pidettävä jatkuvasti ajan tasalla määrätyt siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyötä ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä koskevat tiedot III osaston säännösten mukaisesti.

5 artikla: Yhteysviranomaiset

1. Yhteysviranomaisten on oltavat 2 artiklan 1 kohdan b-d alakohdassa tarkoitettujen viranomaisten käytettävissä näiden täyttäessä 3 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä.

Yhteysviranomaisten on oltava vastaavaa tarkoitusta varten myös jäsenvaltioiden kansallisten oikeusviranomaisten käytettävissä kunkin jäsenvaltion päättämien yksityiskohtaisten menettelysääntöjen mukaisesti.

2. Yhteysviranomaisten tehtävänä on erityisesti:

a) tämän päätöksen 3 artiklan mukaisen jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön toimivuuden kannalta tarpeellisten tietojen toimittaminen muille yhteysviranomaisille, 2 artiklan 1 kohdan b-d alakohdassa mainituille viranomaisille ja yhteysviranomaisen sijaintivaltion oikeusviranomaisille, jotta ne voivat esittää oikeudellista yhteistyötä koskevan pyynnön tehokkaalla tavalla ja luoda tarkoitukseen parhaiten soveltuvat suorat yhteydet,

b) ratkaisujen etsiminen ongelmiin, joita voi ilmetä oikeudellista yhteistyötä koskevia pyyntöjä esitettäessä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 kohdan ja 6 artiklan soveltamista,

c) oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen käsittelyn koordinoinnin edistäminen asianomaisessa jäsenvaltiossa erityisesti silloin, kun tämän jäsenvaltion oikeusviranomaiset esittävät useasti toisessa jäsenvaltiossa toteutettavia toimia koskevia pyyntöjä,

d) osallistuminen III osastossa mainittujen ja erityisesti yleisölle suunnattujen tietojen laatimiseen ja päivittämiseen III osastossa asetettujen menettelysäännösten mukaisesti.

3. Saadessaan sellaisen tietopyynnön, jonka asianmukaisesta jatkokäsittelystä se ei voi vastata, yhteysviranomaisen on välitettävä se toiselle yhteysviranomaiselle tai verkoston jäsenelle, jolle tietopyyntö parhaiten soveltuu. Yhteysviranomaisen on oltava käytettävissä ja sen on annettava apua tarpeen mukaan myöhempienkin yhteydenottojen esiintyessä.

4. Saadessaan sellaista alaa koskevan tietopyynnön, jonka osalta yhteisön säädöksissä tai kansainvälisissä sopimuksissa on jo nimetty oikeudellisesta yhteistyöstä vastaavat viranomaiset, yhteysviranomaisen on yksilöitävä kyseiset viranomaiset ja ilmoitettava niistä pyynnön esittäjälle, jotta tämä voi esittää pyynnön asianmukaisen yhteistyöjärjestelyn kautta.

6 artikla: Siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan yhteistyöhön sovellettavien yhteisön säädösten tai kansainvälisten sopimusten mukaiset toimivaltaiset viranomaiset

1. Siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan oikeudelliseen yhteistyöhön sovellettaviin yhteisön säädöksiin tai kansainvälisiin sopimuksiin toimivaltansa perustavien toimivaltaisten viranomaisten ottaminen mukaan siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan Euroopan oikeudelliseen verkostoon ei rajoita näiden viranomaisten toimivaltaa, joka johtuu niiden nimeämisestä kyseisissä säädöksissä tai sopimuksissa.

Verkoston kautta toteutettava yhteydenpito ei estä näiden viranomaisten muuta säännöllistä tai ajoittaista yhteydenpitoa.

2. Siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan oikeudelliseen yhteistyöhön sovellettavissa yhteisön säädöksissä tai kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen viranomaisten ja verkoston yhteysviranomaisten kussakin jäsenvaltiossa on vaihdettava näkemyksiä ja pidettävä säännöllisesti yhteyttä sen varmistamiseksi, että tieto niiden kokemuksista leviäisi mahdollisimman laajalle.

3. Verkoston yhteysviranomaisten on oltava muiden siviili- ja kauppaoikeutta koskevaan oikeudelliseen yhteistyöhön sovellettavissa yhteisön säädöksissä tai kansainvälisissä sopimuksissa tarkoitettujen viranomaisten käytettävissä ja autettava niitä tarpeen mukaan.

7 artikla: Yhteysviranomaisten kielitaito

Jotta verkoston yhteistyö sujuisi käytännössä, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen yhteysviranomaisilla on riittävä kielitaito myös jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltion virallisessa kielessä kuin omassa kielessään, koska yhteysviranomaisten on kyettävä tietojenvaihtoon muiden jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten kanssa.

8 artikla: Viestintävälineet

1. Yhteysviranomaisten on käytettävä teknisiä välineitä, joiden avulla ne voivat vastata niille osoitettuihin pyyntöihin mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti.

2. Yhteysviranomaisia kuultuaan komissio perustaa suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän, jonka käyttöoikeus on rajoitettu.

II osasto: Verkoston käyttöönotto ja toiminta

9 artikla: Yhteysviranomaisten kokoukset

1. Verkoston yhteysviranomaisten on pidettävä kokouksia säännöllisesti vähintään kolme kertaa vuodessa 12 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Kutakin jäsenvaltiota edustaa näissä kokouksissa yksi tai useampi yhteysviranomainen, joiden lisäksi kokouksiin voi osallistua muitakin verkoston jäseniä kuitenkin niin, että osallistujia on enintään neljä yhdestä jäsenvaltiosta.

3. Yhteysviranomaisten ensimmäinen kokous on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tätä päätöstä aletaan soveltaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta pitää valmistelevia kokouksia ennen kuin päätöstä aletaan soveltaa.

10 artikla: Yhteysviranomaisten säännöllisten kokousten tavoitteet

1. Yhteysviranomaisten säännöllisten kokousten tarkoituksena on:

a) antaa yhteysviranomaisille mahdollisuus tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksia erityisesti verkoston toiminnasta,

b) tarjota foorumi jäsenvaltioiden kohtaamia oikeudelliseen yhteistyöhön liittyviä käytännön ja oikeudellisia ongelmia ja varsinkin Euroopan yhteisön vahvistamien toimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevalle keskustelulle,

c) tunnistaa siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellisen yhteistyön parhaat käytännöt ja varmistaa niitä koskevien tietojen jakaminen verkostossa,

d) vaihtaa tietoja ja näkemyksiä erityisesti III osastossa mainittujen saataville asetettavien tietojen rakenteesta, organisoinnista, sisällöstä ja käyttöoikeudesta,

e) määritellä menetelmät ja ohjeet, joita sovelletaan laadittaessa vaiheittain 15 artiklassa mainitut tietosivut, erityisesti niissä käsiteltävien aiheiden ja niiden kunkin avulla tavoiteltavien tulosten osalta,

f) määritellä muutkin kuin III osastossa mainitut erityiset hankkeet, joilla on kuitenkin vastaavat tavoitteet kuin niillä.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhteisön säädösten tai kansainvälisten sopimusten mukaisten erityisjärjestelyjen toiminnasta saaduista kokemuksista ilmoitetaan yhteysviranomaisten kokouksissa.

11 artikla: Verkoston jäsenten kokoukset

1. Kaikille verkoston jäsenille avoimia kokouksia on pidettävä, jotta ne voisivat tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksia ja niillä olisi foorumi, jossa ne voivat keskustella ilmenneistä käytännön ja oikeudellisista ongelmista ja erityiskysymyksistä.

2. Verkoston ensimmäinen kokous pidetään komission aloitteesta vuoden kuluessa siitä, kun tämän päätös on tullut voimaan.

3. Tämän jälkeen pidettävät kokoukset kutsutaan koolle tilanteen vaatiessa 12 artiklan säännöksiä noudattaen.

4. Kutakin jäsenvaltiota edustaa näissä kokouksissa enintään 12 viranomaista.

12 artikla: Verkoston jäsenten kokousten järjestäminen ja kulku

1. Komissio vastaa 9 ja 11 artiklassa mainittujen kokousten koollekutsumisesta ja järjestämisestä läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin puheenjohtajan kanssa. Komissio toimii kokousten puheenjohtajana ja antaa sihteeristön niiden käyttöön.

2. Ennen kokousta komissio vahvistaa kokouksen alustavan esityslistan tiiviissä yhteistyössä Euroopan unionin puheenjohtajan ja jäsenvaltioiden kanssa, joiden kuuleminen toteutetaan yhteysviranomaisten kautta.

3. Alustava esityslista toimitetaan yhteysviranomaisille ennen kokousta. Yhteysviranomaiset voivat ehdottaa esityslistaan muutoksia tai lisäyksiä.

4. Kunkin kokouksen päätyttyä komissio laatii siitä pöytäkirjan, joka toimitetaan kaikille yhteysviranomaisille, jotta ne voisivat esittää näkemyksensä siitä. Pöytäkirja hyväksytään virallisesti seuraavassa yhteysviranomaisten kokouksessa. Tämän jälkeen yhteysviranomaiset välittävät hyväksytyn pöytäkirjan jäsenvaltionsa muille verkoston jäsenille.

III osasto : Verkostossa välitettävät tiedot ja kansalaisille suunnattu tietojärjestelmä

13 artikla: Verkostossa jaettavien tietojen sisältö

1. Verkoston jäsenten saatavilla on oltava aina 2 artiklan 5 kohdassa mainitut tiedot.

Näiden tietojen on oltava saatavilla 8 artiklan 2 kohdassa mainitussa sähköisessä tiedonvaihtojärjestelmässä.

2. Yhteysviranomaisten on pyrittävä asettamaan muiden jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten saataville sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä kaikki muutkin niiden tehtävien täyttämiseksi tarvittavat tiedot.

14 artikla: Yleisölle suunnattu tietojärjestelmä

1. Verkoston on perustettava erityisalojaan koskeva yleisölle suunnattu tietojärjestelmä, jonka hallinnointi on komission vastuulla.

2. Järjestelmä ja erityisesti siihen liittyvät tietosivut otetaan käyttöön vaiheittain komission ja jäsenvaltioiden läheisessä yhteistyössä ja 17 artiklan 2 kohtaa noudattaen.

3. Komissio asettaa seuraavat tiedot kansalaisten saataville verkoston omaan sivustoon komission WWW-sivuille:

a) voimassa tai valmisteilla olevat yhteisön säädökset, jotka liittyvät siviili- ja kauppaoikeuden alaa koskevaan oikeudelliseen yhteistyöhön,

b) kansalliset toimenpiteet, joilla jäsenvaltiossa pannaan täytäntöön tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetut säädökset,

c) voimassa olevat siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellista yhteistyötä koskevat kansainväliset sopimukset, joiden osapuolia jäsenvaltiot ovat, ja niihin liittyvät julistukset ja varaumat,

d) yhteisön ja jäsenvaltioiden oikeuskäytännön keskeiset piirteet,

e) täsmälliset ja tiiviit tiedot jäsenvaltioiden oikeusjärjestyksestä ja lainkäyttöjärjestelmästä 15 artiklassa tarkoitettujen tietosivujen muodossa.

4. Edellisen kohdan a-e alakohdassa mainittujen tietojen saataville asettamiseksi verkosto voi tehdä linkkejä omasta WWW-sivustostaan sivustoihin, joilla alkuperäiset tiedot ovat.

5. Samalla tavoin WWW-sivusto helpottaa lähialoilla käytössä olevien tai valmisteltavien yleisölle suunnattujen tiedotushankkeiden ja jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiä koskevia tietoja sisältävien sivustojen hyödyntämistä.

15 artikla: Tietosivut

1. Jäsenvaltioiden yhteysviranomaisten on laadittava kukin omaa jäsenvaltiotaan koskevat tietosivut vaiheittain.

2. Tietosivuja laadittaessa on asetettava etusijalle jäsenvaltioissa käytettävissä olevat oikeussuojakeinot ja niihin on sisällytettävä erityisesti tiedot tuomioistuinkäsittelyn vireillepanosta ja oikeusapua koskevista menettelysäännöistä, mikä ei kuitenkaan rajoita mahdollisuutta hyödyntää muiden yhteisön hankkeiden piirissä tehtyä työtä, jonka verkosto ottaa huomioon täysimääräisesti.

3. Ainakin seuraavia aiheita koskevat tietosivut on asetettava vaiheittain yleisön saataville:

a) jäsenvaltioiden oikeusjärjestykset ja lainkäyttöjärjestelmät,

b) tuomioistuinkäsittelyn vireillepanoa koskevat menettelysäännöt, erityisesti jos kyseessä on merkitykseltään vähäisiin riita-asioihin sovellettava menettely,

c) tiedot oikeusavun myöntämisen edellytyksistä ja oikeusavun hakemista koskevista menettelysäännöistä, joihin sisällytetään tällä alalla työskentelevien valtiosta riippumattomien järjestöjen tehtävien kuvaus ja joiden osalta otetaan huomioon Vuoropuhelu kansalaisten kanssa -hankkeen puitteissa tehty työ,

d) asiakirjojen tiedoksiantoa koskevat kansalliset säännöt,

e) muutoksenhakumahdollisuudet,

f) toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman tuomion täytäntöönpanoa koskevat säännöt,

g) mahdollisuudet käyttää turvaamistoimenpiteitä, erityisesti omaisuuden takavarikointia täytäntöönpanon varalta,

h) mahdollisuudet vaihtoehtoisten riitojenratkaisumenettelyjen käyttöön ja tiedot kuluttajariitojen ratkaisemiseksi perustettuun tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaiseen verkostoon kuuluvista kansallisista selvityskeskuksista,

i) lakimiesten tehtäväjako ja toiminta.

4. Komissio toimittaa tietoa yhteisön oikeudesta ja sen mukaisista menettelyistä soveltuvin osin.

5. Edellä olevien kohtien mukaisesti laaditut tietosivut on välitettävä:

a) komissiolle, joka varmistaa, että ne toimitetaan yleisölle suunnattuun WWW-sivustoon ja käännetään muille yhteisön virallisille kielille,

b) yhteysviranomaisille, joiden on varmistettava tietojen välittäminen mahdollisimman laajalle kyseisessä jäsenvaltiossa.

6. Tietosivut on päivitettävä säännöllisesti 16 artiklan säännösten mukaisesti.

16 artikla: Saatavilla olevien tietojen kokoaminen ja päivittäminen

1. Kaikkia verkoston sisällä ja yleisölle 13 ja 15 artiklan mukaisesti jaettavia tietoja on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla.

2. Yhteysviranomaisten on toimitettava järjestelmän luomisen ja toiminnan kannalta tarpeelliset tiedot, tarkastettava järjestelmässä jo olevien tietojen paikkansapitävyys ja tarvittaessa ilmoitettava komissiolle viipymättä päivityksistä, jos tietoja on muutettava.

IV osasto: Loppusäännökset

17 artikla: Uudelleentarkastelu

Komissio esittää viimeistään viiden vuoden kuluttua siitä, kun tämä päätös on tullut voimaan, ja tämän jälkeen viiden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja talous- ja sosiaalikomitealle yhteysviranomaisten toimittamien tietojen pohjalta laaditun kertomuksen tämän päätöksen soveltamisesta. Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotuksia tämän päätöksen muuttamiseksi.

Kertomuksessa tarkastellaan muiden asiaa koskevien kysymysten lisäksi erityisesti mahdollisuuksia päästää yleisö asioimaan suoraan verkoston yhteysviranomaisten kanssa, asettaa verkoston toiminnan tulokset lakimiesten saataville ja liittää lakimiehet sen toimintaan sekä harjoittaa yhteistoimintaa kuluttajariitojen ratkaisemiseksi perustetun tuomioistuinten ulkopuolisten elinten eurooppalaisen verkoston kanssa.

18 artikla: Verkoston perustekijöiden ja tietojärjestelmän käyttöönotto

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut tiedot viimeistään kuusi kuukautta ennen päivää, jolloin tämän päätöksen soveltaminen alkaa.

2. Ennen kuin tämän päätöksen soveltaminen alkaa, komissio valmistelee yhteistyössä yhteysviranomaisten kanssa WWW-sivuston, johon yleisölle suunnattu tietojärjestelmä voidaan sisällyttää.

19 artikla: Voimaantulo ja täytäntöönpano

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä [...] päivänä [...]kuuta [...].

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

RAHOITUSSELVITYS

1. toimenpiteen nimi

Ehdotus neuvoston päätökseksi siviili- ja kauppaoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston perustamisesta

2. BUDJETTIKOHTA

B5-820

3. OIKEUSPERUSTA

61 artiklan c alakohta

4. tOIMENPITEEN KUVAUS

4.1 Toimenpiteen yleistavoite

Toimenpiteellä on tarkoitus luoda siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkosto jäsenvaltioiden oikeudellisen yhteistyön parantamiseksi siviili- ja kauppaoikeuden alalla sekä perustaa kansalaisille suunnattu tietojärjestelmä ja ylläpitää sitä.

Hankkeelle on annettu valtuutus kolmessa poliittisessa asiakirjassa:

- Neuvoston 3 päivänä joulukuuta 1998 hyväksymä ja Wienin Eurooppa-neuvostolle 11 ja 12 päivänä joulukuuta 1998 esitetty neuvoston ja komission toimintasuunnitelma parhaista tavoista panna täytäntöön Amsterdamin sopimuksen määräykset vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisesta.

- Tampereella 15 ja 16 päivänä lokakuuta 1999 pidetyn ylimääräisen huippukokouksen päätelmät.

- Neuvostolle ja Euroopan parlamentille annettu komission tiedonanto "Tulostaulu vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteutumisen seuraamiseksi Euroopan unionissa".

4.2 Toimenpiteen kesto ja sen uusimista tai voimassaolon jatkamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Siviili- ja kauppaoikeutta koskeva Euroopan oikeudellinen verkoston ja sen ylläpitämän tietojärjestelmän toiminta on suunniteltu jatkuvaksi.

5. MENOJEN JA TULOJEN LUOKITUS

5.1 Ei-pakollinen

5.2 Jaksotetut määrärahat

5.3 Oletettu tulolaji: ei ole

6. MENO-/TULOLAJI

Yhteisön tason toiminta rahoitetaan yhteisön talousarviosta. Jäsenvaltioiden on vastattava kustannuksista, jotka aiheutuvat niiden yhteysviranomaisten ja verkoston jäsenten toiminnassa mahdollisesti tarvittavista lisäresursseista.

Yhteisön talousarviosta rahoitettava toimintaan kuuluu:

- Kokoukset

- Verkkosivuston suunnittelu ja toteutus

- Yksityisen, suojatun tietoliikenneverkon toteutus

- Muu yhteysviranomaisten määrittelemä erityinen toiminta: selvitykset, tietokantojen toteutus, pilottiyhteistyöhankkeet jne.

7. Rahoitusvaikutukset

Ehdotetun toiminnan on tarkoitus jatkua määräämättömän ajan. Sen rahoitusvaikutuksia arvioitaessa on otettava huomioon periaate, jonka mukaan verkosto otetaan käyttöön vähitellen. Täten verkoston tulisi kehittää toimintaansa vaiheittain ja sen olisi myös toteutettava tarkemmin määriteltäviä hankkeita sitä mukaa kuin se saavuttaa soveltuvan vaiheen kehityksessään.

Toiminnan kustannusten arvioidaan jakautuvan seuraavasti:

- Tietosivujen laatimiskustannukset eivät ole huomattavat, koska yhteisön tehtävä on koordinoida sivujen sisällön määrittelytyötä ja kukin jäsenvaltio laatii sivut.

- Tietosivujen käännöskustannukset. Tietosivujen laatimisesta aiheutuu käännöskustannuksia. Joitakin verkoston työasiakirjoja sekä Internet-sivuja on myös käännettävä. Vielä on vaikeaa arvioida tarkasti vaikutuksia käännöspalvelun työmäärään, koska ne riippuvat verkoston työtahdista ja asiakirjojen luonteesta. Alustavan arvion mukaan tietosivuja olisi 2 tai 3 vuodessa ja niiden kunkin suosituspituus olisi 2 tai 3 sivua. Käännettävien Internet-sivujen määrä ei periaatteessa saisi ylittää 200:aa sivua tulevina vuosina. Vaikka aikomus on kattaa kääntämiskustannukset kääntämistä koskevasta budjettikohdasta, ei voida sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tulevaisuudessa turvaudutaan ulkoisiin käännösmarkkinoihin. Komissio ottaa tämän mahdollisuuden huomioon ja pyrkii ottamaan tarvittavat varat verkoston omaan budjettikohtaan.

- Yhteysviranomaisten kokouskustannukset on arvioitu sillä periaatteella, että komissio maksaa matkakulut (ei oleskelukustannuksia) kustakin jäsenvaltiosta neljälle yhteysviranomaiselle. Vuotuinen kokousmäärä on arvioitu neljäksi.

- Verkoston jäsenten kokousten kustannukset on arvioitu sillä periaatteella, että komissio maksaa matkakulut (ei oleskelukustannuksia) kustakin jäsenvaltiosta kahdelletoista viranomaiselle (eli enintään 180 viranomaiselle kokousta kohti). Näitä kokouksia on suunniteltu pidettävän vain kerran vuodessa.

- Internet-sivusto. Komission Internet-sivuston yhteyteen tulevan, verkoston oman Internet-sivuston suunnitteluun ja toteutukseen on arvioitu tarvittavan 75 000 euroa vuodessa. Sivuston kehittämiseen ja ylläpitämiseen on arvioitu tarvittavan 30 000 euroa vuodessa.

- Tietokannat. Verkoston toiminnan kehittyessä tarkemmin määriteltäviä aiheita koskevien tietokantojen suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon on myös syytä varautua. Näillä erityishankkeilla on rahoitusvaikutuksia jo niiden käynnistysvaiheessa (rahoitustarve on periaatteessa 100 000 euroa kahden vuoden välein) ja tästä seuraa myös, että niiden ylläpitämiseen ja toimintaan tarvitaan rahoitusta (50 000 euroa vuodessa).

- Intranet-sivusto ja verkoston turvallisuus. Alkuvaiheessa käytettävästä Intranet-sivustosta ei pitäisi aiheutua lisäkustannuksia yhteisön talousarvioon, koska käytössä olisi IDA-ohjelmassa kehitetty CIRCA-sovellus. Myöhemmässä vaiheessa verkosto voi joutua käyttämään suojatumpia viestintäkeinoja turvallisuussyistä. Näin ollen vuonna 2002 ja sitä seuraavina vuosina saatetaan tarvita vuosittain 100 000 euroa ja verkoston ylläpitoon ja jatkokehittelyyn vuosittain 10 000 euroa. Jäsenvaltioiden liitäntäkustannuksia ei ole tarkoitus kattaa yhteisön talousarviosta.

- Muut hankkeet. Muihin yhteysviranomaisten määrittelemien erityishankkeiden (pilottiyhteistyöhankkeet, lomakkeiden suunnittelu jne.) rahoittamiseen on syytä varata 50 000 euroa vuodessa. Tällaisia hankkeita ei voida tässä vaiheessa määritellä tarkasti, joten tässä menolajissa on oltava joustavuutta. Tämän kohdan määrärahojen lisääminen saattaa näin ollen tulla tulevaisuudessa kysymykseen.

Näiden arvioiden perusteella toiminnan rahoitusvaikutukset voidaan jaotella sen eri vaiheiden mukaan seuraavasti (alustava arvio):

- valmisteluvaihe (vuosi n): 0,155 miljoonaa euroa,

- käynnistysvaihe (vuosi n+1): 0,560 miljoonaa euroa,

- toiminnallinen vaihe (vuosi n+2 seuraavaa vuotta): 0,460 miljoonaa euroa.

8. petostenvastaiset toimenpiteet

Sovelletaan voimassa olevia yleisiä petostentorjuntasäännöksiä.

9. kustannustehokkuusanalyysi

9.1. Määrälliset erityistavoitteet ja kohderyhmät

Hankkeen perimmäinen tavoite on Euroopan kansalaisten elämän yksinkertaistaminen parantamalla jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeuden alalla sekä helpottamalla oikeussuojan saamista muissa jäsenvaltioissa. Näin ollen kaikki, jotka joutuvat osallisiksi rajatylittäviin riita-asioihin, hyötyvät neuvoston päätöksen täytäntöönpanosta joko tehostuneen rajatylittävän yhteistyön tuloksena tai Internetin välityksellä saatavan tiedon välityksellä.

Neuvoston päätösehdotuksen tarkoituksena on toteuttaa vähitellen toimia, joilla edellä mainittuihin yleistavoitteisiin päästään. Nämä toimet koostuvat seuraavista erityistavoitteista:

a) Yhteysviranomaisten nimeäminen jäsenvaltioihin. Yhteysviranomaisten tehtävänä on helpottaa jäsenvaltioiden välistä oikeudellista yhteistyötä suorittamalla tehtävät, joita niille on päätöksellä annettu.

b) Verkoston muiden jäsenten laajemman joukon määritteleminen. Verkostoon kootaan alan yhteistyöstä suoraan vastaavat kansalliset viranomaiset.

c) Niiden tehtävien suorittaminen, joita yhteysviranomaisille päätöksen 5 artiklassa annetaan.

d) Kokousten pitäminen yhteysviranomaisten välillä ja (harvemmin) verkoston jäsenten välillä, jotta ne voivat luoda 5 artiklassa määriteltyjen tehtäviensä suorittamisessa tarvittavia yhteyksiä ja jotta niille tarjoutuu keskustelufoorumi, jossa ne voivat käsitellä verkoston perustamiseen ja toimintaan liittyviä kysymyksiä.

e) Kansalaisille hyödyllistä tietoa sisältävän Internet-sivuston luominen. Sivustossa on muun muassa tietosivuja monista oikeusmenettelyihin liittyvistä aiheista.

f) Rajoitetun televiestintäjärjestelmän perustaminen. Järjestelmä mahdollistaa tehokkaan viestinnän verkoston sisällä ja tarjoaa pääsyn tietoihin, joita tehtävien suorittamisessa tarvitaan.

Komissio huolehtii näiden tavoitteiden edellyttämästä suunnittelusta, koordinoinnista, sihteeristöpalveluista ym.

On täsmennettävä, että verkostossa voidaan toteuttaa muitakin kuin päätösehdotuksessa mainittuja ja edellä esitettyjä toimia. Yhteysviranomaisten kokouksissa voidaan päättää muista konkreettisista hankkeista, jotka voidaan toteuttaa verkoston avulla. Erityisaiheita koskevat tietokannat, tulevaa lainsäädäntötyötä tukevat hankkeet ym. ovat vain esimerkkejä hankkeista, joita varmasti nousee esiin verkostossa käytävissä keskusteluissa.

9.2. Toimenpiteen perustelut

Kuten rikosoikeutta koskevan Euroopan oikeudellisen verkoston puitteissa tehty työ on osoittanut, jäsenvaltioiden oikeudellinen yhteistyö hyötyy siitä vastaavien viranomaisten verkottumisesta.

Tämän hankkeen tarkoituksena on siis siviili- ja kauppaoikeuden alan verkoston perustaminen. Tavoite voidaan saavuttaa tyydyttävällä tavalla vain yhteisön tasolla. Näin ollen päätös sekä siitä aiheutuvat talousarviomenot ovat toissijaisuusperiaatteen kannalta oikeutettuja.

Osa edellä mainituista toimista ei aiheuta yhteisön talousarvioon merkittäviä lisäkustannuksia (esim. tietosivujen laatiminen) tai ne voidaan kattaa olemassa olevista budjettikohdista (esim. tietosivujen kääntäminen kaikille yhteisön kielille). Näyttää kuitenkin tarkoituksenmukaiselta varata erillinen budjettikohta verkoston toiminnan rahoittamiseen, jotta tarpeisiin voidaan vastata riittävän hyvin.

Osa edellä mainituista toimista aiheuttaa lisäkustannuksia yhteisön talousarvioon. Tavoitteita ei voida kuitenkaan toteuttaa ilman näitä toimia. Verkoston tehokas toiminta edellyttää, että jäsenvaltioihin nimetään tietty määrä yhteysviranomaisia, joiden välille on luotava tehokkaat tietojenvaihtomekanismit. Yhteysviranomaisten on voitava kokoontua tietyin väliajoin, jotta ne voivat luoda tehtäviensä suorittamisessa tarvittavia yhteyksiä, keskustella kohtaamistaan ongelmista ja luoda yleisölle tarkoitetun tietojärjestelmän. Yhteisön lainsäädännön tai kansainvälisten sopimusten nojalla siviili- ja kauppaoikeuden alan yhteistyöstä tällä hetkellä vastaavat jäsenvaltioiden viranomaiset on otettava verkostoon jäseniksi, jotta kullakin erityisalalla saatujen kokemusten välittyminen ja yhteysviranomaisten toiminnan mahdollisimman laaja vaikutus voidaan varmistaa.

Toiminta on rahoitettava yhteisön talousarviosta, vaikkakin jäsenvaltiot vastaavat niille kuuluvista menoista (henkilöstömenot, yhteysviranomaisten ja verkoston jäsenten matka/oleskelukulut, joita ei makseta yhteisön talousarviosta jne.).

9.3 Toimenpiteen seuranta ja arviointi

Vaikka verkoston työohjelma on kunnianhimoinen, se perustetaan vähitellen. Tämä tarjoaa oivallisen keinon arvioida edistymistä saavutettujen etappien perusteella. Päätöksessä säädetään arvioinnista viimeistään viiden vuoden kuluttua sen voimaantulosta ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Arvioinnin yhteydessä voidaan tarvittaessa tehdä ehdotuksia päätöksen mukauttamiseksi.

10. hallintomenot (yleisen talousarvion III pääluokan a osa)

Komissio päättää hallintohenkilöstön käyttöönotosta vuotuisessa päätöksessään resurssien kohdentamisesta ottaen huomioon budjettivallan käyttäjän myöntämän lisähenkilöstön ja lisämäärärahat.

10.1 Vaikutus henkilöstön määrään

>TAULUKON PAIKKA>

10.2 Lisähenkilöstön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>