52000PC0119

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI nopean toiminnan välineen perustamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

NOPEAN TOIMINNAN VÄLINE

NOPEAN TOIMINNAN VÄLINEEN TARVE

1. Amsterdamin sopimuksen voimaantulon myötä Euroopan unioni on ryhtynyt nopeasti edistämään Euroopan yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa (YUTP). Kölnissä kesäkuussa 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto määritteli sen johtoperiaatteet. Helsingissä joulukuussa 1999 kokoontunut Eurooppa-neuvosto eteni asiassa merkittävästi määrittelemällä sotilaallisen yleistavoitteen. Toimet tavoitteen toteuttamiseksi on aloitettu: on luotava tarvittavat rakenteet ja sovittava yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden ja Naton kanssa koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

2. Helsingin Eurooppa-neuvosto sopi myös sotilaallista asiakirjaa täydentävästä ei-sotilaallisen kriisinhallinnan toimintasuunnitelmasta. Siinä kehotettiin, että Euroopan unioni muiden toimien ohella "parantaa ja käyttää tehokkaammin hyödykseen kriisinhallinnan siviilivoimavaroja, mistä unionilla ja jäsenvaltioilla on jo tuntuvasti kokemusta. Erityistä huomiota kiinnitetään nopean toiminnan voimavaroihin." Muualla asiakirjassa kehotetaan nimenomaan perustamaan "nopeita rahoitusmekanismeja, mistä esimerkkinä komission perustama nopean toiminnan rahasto". Äskeinen Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto suhtautui myönteisesti puheenjohtajavaltion alustavaan kertomukseen Helsingin päätelmien täytäntöönpanosta sekä huomioi sen, että komissio esittäisi lähiaikoina ehdotuksen tällaisen nopean rahoitusmekanismin perustamiseksi.

3. Viimeaikaiset selkkaukset Afrikassa, Balkanilla ja Kaukasiassa ovat osoittaneet, että unionilla on käytössään laaja valikoima humanitaarisia, taloudellisia, rahoituksellisia ja siviilitoiminnan resursseja. Euroopan yhteisöllä on ensimmäiseen pilariin kuuluva vastuu monilla näistä aloista, kuten osallistuminen rahoituskriisien lieventämiseen, ihmisoikeustyö, vaalivalvonta, instituutioiden kehittäminen, tiedotusvälineiden tukeminen, rajavalvonta, humanitaariset tehtävät, miinanraivaus, poliisien kouluttaminen ja poliisin työssä tarvittavan laitteiston toimittaminen, siviilihätäapu, kunnostus, jälleenrakennus, rauhan palauttaminen, sotilaiden armeijasta vapauttaminen ja siviilielämään palauttaminen sekä sovittelu. Ongelmana on ollut se, että vaikka tarvittavat resurssit ovat olemassa ja ECHOn saavutukset ovat hyviä, Euroopan unioni ei aina ole pystynyt hyödyntämään niitä riittävän nopeasti tai tehokkaasti.

4. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) määrärahoja voidaan käyttää ainoastaan poliittisiin, diplomaattisiin ja turvallisuuteen liittyviin toimiin. PPEWU:n ("poliittisen yksikön") perustaminen YUTP:n korkean edustajan toimivallan alaisuuteen on vahvistanut neuvoston mahdollisuuksia määritellä ja koordinoida asianmukaisia vastatoimia kriisitilanteisiin. Turvallisuutta edistävälle laaja-alaisemmalle siviilitoiminnalle, johon voidaan turvautua myös kriisitilanteissa, tarvitaan kuitenkin eri rahoituslähteitä. Niiden on vastattava kriisien ehkäisyn ja hallinnan erityisvaatimuksia. Ennen kaikkea rahoituksen on oltava nopeasti käytettävissä ja joustavaa.

5. Tässä tiedonannossa esitetty komission ehdotus neuvoston asetukseksi nopean toiminnan välineen perustamisesta EU-valtioiden ja niiden hallitusten päämiesten nimenomaisesta pyynnöstä vastaa tähän vaatimukseen teroittaen samalla yhteisön välineiden toimivuutta ja mahdollistaen sen, että yhteisö voi tarvittaessa turvautua niihin välittömästi. Tämä suhteellisen vaatimaton järjestely perustuu voimassa olevien yhteisön asetusten soveltamisalaan sekä vakiintuneisiin budjettijärjestelyihin ja päätöksenteko- ja toimintatapoihin. Näin se lisää yhteisön osallistumista Euroopan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja mahdollistaa nopeat käytännön toimet, jotka on koordinoitu läheisesti poliittisen yksikön sekä neuvoston kriisinhallinta-yksikköjen toimien kanssa.

6. Nopean toiminnan välinettä ei rajata maantieteellisesti, ja sitä on tarkoitus käyttää tilanteissa, jotka edellyttävät:

*nopeaa väliintuloa kriisien puhkeamistilanteessa, kriisien tai selkkausten tai niiden jälkeisten välittömien tarpeiden tyydyttämistä,

*lyhytkestoisia toimia (jos toimia ei voi saattaa loppuun nopean toiminnan välineen rajoitetussa ajallisessa kehyksessä, ne olisi korvattava nykyisten maantieteellisten tai aihekohtaisten ohjelmien tavanomaisilla toimilla tai yhdistettävä niihin),

*välineiden yhdistämistä (esim. erityisedustajan lähettäminen yhdessä siviilipoliisin toimialaan kuuluvan asiantuntija-avun ja pelastus-palvelutoimien kanssa).

NOPEAN TOIMINNAN VÄLINE TÄYDENTÄVÄNÄ JÄRJESTELYNÄ

7. Euroopan yhteisön valmius omaksua täysimääräisesti osansa yhtenä tekijänä Euroopan yhteisessä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa edellyttää merkittäviä muutoksia työskentelyrakenteissa ja -menettelyissä, jotta Euroopan nopeat ja joustavat toimintaedellytykset paranisivat. Nopean toiminnan väline on yksi esimerkki. Nykyisten ohjelmien hallinnoinnin yksinkertaistamiseksi, sisäisen koordinoinnin parantamiseksi ja ennakkosuunnitteluvalmiuksien vahvistamiseksi tarvitaan lisätoimia, jotta komission rooli EU:n kriisinehkäisytoiminnassa olisi nykyistä ennakoivampi.

8. Nopean toiminnan väline toimii näin ollen humanitaarista toimintaa täydentävänä välineenä samoin kuin muiden sellaisten välineiden täydentävänä tekijänä, joita voidaan hyödyntää kriisitilanteessa tai selkkauksen jälkeen tukemassa hätäapua sekä edeltämässä kunnostus- ja kehitystyötä. Se täyttää aukon kriisitilanteessa nopeasti käyttöön otettavien välineiden nykyisessä valikoimassa ja antaa mahdollisuuden nopeutettuihin väliintuloihin ja edeltää sellaisia toimia, joita toteutetaan tavanomaisilla välineillä ja joiden piiriin toimi voidaan myöhemmin siirtää.

9. Tämä lähestymistapa on nähtävissä myös siinä kevyessä rakenteessa, jonka komissio perustaa nopean toiminnan välineen hallinnoimiseksi siviilikriisin-hallintatehtäviin liittyvien koordinaatiomekanismien yhteydessä. Tämä rakenne palvelee nykyisiä maantieteellisiä ja aihekohtaisia palveluja koordinaation, menettelyihin liittyvän tuen ja tietojen osalta. Kriisitilanteessa se valmistelee päätökset ja toimet niiden kanssa hyötyen niiden erityisestä maantieteellisestä tai aihekohtaisesta asiantuntemuksesta kunnioittaen täysimääräisesti EU:n etuja ja ensisijaisia tavoitteita.

10. Varmistaakseen sen, että unionin lähestymistapa on kokonaisuudessaan johdonmukainen ja että sen toimet täydentävät mahdollisimman hyvin jäsenvaltioiden toimia, nykyistä läheistä koordinaatiota ja yhteistoimintaa neuvoston pääsihteeristön poliittisen yksikön kriisientarkkailukeskuksen kanssa vahvistetaan. Tällä varmistetaan johdonmukaisuus ja täydentävyys suunnittelu-, päätöksenteko- ja toteutusvaiheessa.

11. Nykyisten yhteisön ohjelmien yhteydessä toteutettavia toimia hallinnoidaan niitä varten jo luotujen rakenteiden avulla, mutta nopean toiminnan väline ja komission kriisinhallintayksikkö helpottavat varhaista väliintuloa ja edistävät yleistä johdonmukaisuutta. Tätä varten yksikkö pitää myös kaikissa kriisinhallinnan vaiheissa yllä läheisiä suhteita ECHOon ottaen täysimääräisesti huomioon sen toiminnallisen riippumattomuuden tarpeen.

12. Lisähenkilöstöä tarvitaan näin ollen tämän komission sisällä toimivan koordinointimekanismin hallinnoimiseksi ja saumattoman yhteistoiminnan varmistamiseksi neuvoston kriisinhallintarakenteiden kanssa. Valtaosa tarvittavasta henkilöstöstä jää kuitenkin olemassa oleviin yksikköihinsä ja otetaan käyttöön ainoastaan kriisitilanteissa heidän erityisasian-tuntemuksensa mukaan. Uusi kriisinhallintayksikkö valmistelee ja koordinoi nopeaa toimintaa kriisin aikana. Nopean toiminnan välineen ja kriisinhallintayksikön perustamiseen ja hallinnointiin tarvittavan vakituisen lisähenkilöstön määrä saadaan näin pidetyksi mahdollisimman alhaisena.

13. Ehdotettu nopean toiminnan väline täydentää YUTP:tä koskevaa budjettikohtaa, josta tuetaan ainoastaan diplomaattisia tai turvallisuuteen liittyviä toimia kriisinehkäisyn ja -hallinnan alalla sekä esimerkiksi ydinaseiden leviämisen estämisen ja aseriisunnan aloilla. Tähän asti yhteisön välineitä on ollut vaikea hyödyntää riittävän nopeasti. Toisinaan tämä on aiheuttanut tarpeetonta ja haitallista ristiriitaisuutta EU:n ulkosuhde-toiminnassa. Nopean toiminnan väline mahdollistaa yhteisön muiden kuin humanitaarisen avun välineiden nopean hyödyntämisen yhteisiin tavoitteisiin pyrittäessä.

14. ECHOn ja nopean toiminnan välinettä koskevan asetusehdotuksen välinen ero perustuu niiden erillisiin tehtäviin. ECHO toimittaa humanitaarista apua ihmisten aiheuttamien ja luonnonkatastrofien uhreille pääosin tavaroiden muodossa (elintarvikkeet, majoitus jne.). Se keskittyy yksilöön, se on poliittisesti puolueeton, ja sen tavoitteena on yksinomaan inhimillisten kärsimysten lievittäminen. Nopean toiminnan välineen tarkoituksena on myöntää resursseja kiireellisiin toimiin kriisien hallitsemiseksi ja selkkausten estämiseksi osana unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se on osa unionin kriisinhallinnan voimavaroja. Tavallisesti sitä käytetään palvelujen toimittamiseen (poliisivoimat, valvonta, miinanraivaus ja aseriisunta), johon voi ajoittain sisältyä laitteiston toimitus.

15. Komissio haluaa välttää kaikenlaisen päällekkäisyyden nyt ehdotetun nopean toiminnan välinettä koskevan asetuksen nojalla rahoitettujen toimien ja ECHOn rahoittamien hankkeiden välillä. Tarvittaessa ja humanitaarista työtä tekevien turvallisuuden varmistamiseksi komissio varmistaa riittävän tiedonvälityksen avulla, että avunsaajat sisäistävät sen, että humanitaarisen avun periaatteet eroavat ehdotetun nopean toiminnan välinettä koskevan asetuksen nojalla rahoitettavien toimien taustalla olevista periaatteista.

KOMISSION EHDOTTAMAN NEUVOSTON ASETUKSEN SÄÄNNÖKSET

16. Ehdotettu asetus perustuu EY:n perustamissopimuksen 305 (entinen 253) artiklaan. Sen soveltamisala kattaa kaikki turvallisuuskriiseihin liittyvät yhteisön toimet, joilla puolustetaan tai tuetaan EU:n toimintaa Euroopan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Jos toimet on mahdollista rahoittaa muista EU:n välineistä, tätä asetusta sovelletaan ainoastaan siinä tapauksessa, että kyseinen toimi on kiireellinen ja kestoltaan rajallinen eikä siihen voitaisi ryhtyä riittävän nopeasti ja yhdenmukaisesti nykyisten välineiden avulla.

17. Komission ehdottaman, nopean toiminnan välineen perustamista koskevan neuvoston asetuksen mukainen apu on joko 100-prosenttisesti tukea tai yhteisrahoitusta julkisen rahoituksen sektorin muiden tulolähteiden kanssa.

18. Asetusehdotuksen mukaista rahoitustukea saavia täytäntöönpano-kumppaneita voivat olla kansalliset hallinnot ja niiden virastot, alueelliset ja kansainväliset järjestöt ja niiden toimielimet, valtiosta riippumattomat järjestöt sekä julkiset ja yksityiset toimijat, joilla on tarkoituksenmukaista erikoisasiantuntemusta ja kokemusta. Puitesopimukset tehdään ennalta määriteltyjen toimijoiden kanssa, ja niitä täydennetään nopeilla ja tapauskohtaisilla sopimuksilla heti, kun ilmenee erikoispalvelun tarvetta.

19. Komissio on vastuussa nopean toiminnan välinettä koskevan asetus-ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvista toimista. Komissiota avustaa neuvoa-antava komitea (kriisikomitea), joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. On tärkeää, että komiteamenettely ei tarpeettomasti hidasta tai muutoin rajoita päätöksien tekemistä nopean toiminnan välineen avulla tehtävästä väliintulosta erityisissä kriisitilanteissa. Näin ollen sen työjärjestyksessä

*luodaan yksinkertaiset ja nopeat päätöksentekomenettelyt,

*mahdollistetaan joustavuus täytäntöönpanossa, ja

*vahvistetaan tulosten raportointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Komissio laatii kertomukset toteutetuista toimista ja antaa niistä säännöllisesti tietoja Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

20. Yksittäiselle toimelle voidaan nopean toiminnan välineestä myöntää enintään 12 miljoonaa euroa [1]. Toimien toimeenpanokausi voi olla enintään yhdeksän kuukautta. Yli 5 miljoonan euron rahoitusosuuksista komission on kuultava neuvoa-antavaa komiteaa. Jos rahoitusosuus on alle 5 miljoonaa euroa, komissiolla olisi oltava valtuudet tehdä päätös komiteaa etukäteen kuulematta. Tällaisissa olosuhteissa se kuitenkin ilmoittaa komitealle tehdystä päätöksestä.

[1] Kutakin yksittäistä toimea varten tarvittava enimmäismäärä (12 miljoonaa euroa) on laskettu avustus- ja/tai pelastustoimiin osallistuneiden yksikköjen kokemusten perusteella.

2000/0081 (CNS)

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI nopean toiminnan välineen perustamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen [2],

[2] EYVL C

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon [3],

[3] EYVL C

sekä katsoo seuraava:

(1) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen johdanto-osassa ilmaistaan tavoite turvata rauha ja vapaus.

(2) Yhteisö on huolissaan siitä, että poliittisen ja yhteiskunnallisen vakauden ja turvallisuuden vaarantavien kriisien leviäminen on uhka niin kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle kuin vapauden periaatteille, demokratialle, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamiselle sekä oikeusvaltiolle.

(3) On tarpeen estää kriisien leviäminen tai laajeneminen aseellisiksi selkkauksiksi kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen varmistamiseksi.

(4) Helsingissä 10 ja 11 päivänä joulukuuta 1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todetaan, että perustetaan ei-sotilaallinen kriisin-hallintajärjestelmä, jolla koordinoidaan ja tehostetaan unionin ja jäsenvaltioiden käytössä olevia erilaisia siviilikeinoja ja -voimavaroja rinnan sotilaallisten keinojen ja voimavarojen kanssa.

(5) Mainittuihin päätelmiin liitetyssä, Euroopan unionin ei-sotilaallista kriisinhallintaa koskevassa puheenjohtajavaltion selvityksessä esitetään edelleen, että olisi kehitettävä nopeita rahoitusmekanismeja, mistä esimerkkinä komission perustama nopean toiminnan rahasto (Rapid Reaction Fund), EU:n toimia tukevan rahoituksen nopeuttamiseksi, muiden kansainvälisten järjestöjen johtamiin operaatioihin osallistumiseksi ja tarvittaessa valtioista riippumattomien järjestöjen toiminnan rahoittamiseksi.

(6) Yhteistyötä kolmansien maiden kanssa koskevien yhteisön ohjelmien tukemiseksi on tarpeen toteuttaa nopeita ja tehokkaita toimia turvallisuuden ja vakauden ulottamiseksi Euroopan unionin rajojen ulkopuolelle aina, kun ihmisten henki ja ruumiillinen koskemattomuus sekä yhteisvastuullisuuden kunnioittaminen ovat riippuvaisia sen väliintulosta.

(7) Yhteisön varhaista tietoisuutta kriiseistä samoin kuin sen nopean toiminnan mekanismeja on kehitettävä edelleen, jotta rahoitusta ja muita voimavaroja voidaan irrottaa nopeasti ja siten estää kriisien leviäminen tai laajeneminen aseellisiksi selkkauksiksi.

(8) On tarpeen saada käyttöön lyhyellä varoitusajalla turvallisuuteen liittyvissä kriisitilanteissa erityisiä ja välittömiä sekä kestoltaan rajoitettuja toimia koskevat nopeutetut päätöksentekomenettelyt ja tarvittaessa toimia tavan-omaisten yhteisön välineiden edeltäjänä, joiden alaisuuteen toimi voidaan sen jälkeen siirtää.

(9) Yhteisön toimien on oltava yhdenmukaisia Euroopan unionin ulkosuhteiden toimien kanssa kokonaisuudessaan, ulko-, turvallisuus-, talous-, sosiaali- ja kehitystyöpolitiikan yhteydessä.

(10) Tämän asetuksen nojalla ei rahoiteta humanitaarisesta avusta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 [4] soveltamisalaan kuuluvia toimia.

[4] EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.

(11) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [5] 2 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

[5] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(12) On tarpeen noudattaa mahdollisimman suurta avoimuutta yhteisön rahoitustuen täytäntöönpanossa sekä valvoa määrärahojen käyttöä asianmukaisesti.

(13) Yhteisön taloudellisten etujen suojelun sekä petosten ja väärinkäytösten torjunnan olisi oltava erottamaton osa tätä asetusta.

(13) Perustamissopimuksessa ei ole muita määräyksiä tämän asetuksen antamiseksi tarvittavista valtuuksista kuin 308 artikla,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Tämän asetuksen tarkoituksena on yhteistyötä kolmansien maiden kanssa koskevien yhteisön ohjelmien tukemiseksi vahvistaa menettelyt sellaisen nopean, tehokkaan ja joustavan mekanismin, jäljempänä 'nopean toiminnan väline' perustamiseksi, jolla voidaan vastata olemassa tai syntymässä oleviin kriisitilanteisiin ja antaa suoraa rahoitusta kiireelliseen kriisinhallintaan ja selkkausten ehkäisemiseen liittyville siviilitoimille kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden, vapauden ja demokratian periaatteiden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen ja oikeusvaltion edistämiseksi talouden ja yhteiskunnan kehityksen perustana kolmansissa maissa.

2. Nopean toiminnan välineeseen turvaudutaan kriisitilanteissa tai kriisien syntyvaiheissa kuten lisääntyvän väkivallan uhatessa yleistä järjestystä, rauhan rikkoontuessa, taistelujen puhjetessa, aseellisissa selkkauksissa, väestön laajojen muuttoliikkeiden yhteydessä tai turvallisuutta mahdollisesti uhkaavissa poikkeusoloissa sekä suurten ympäristökatastrofien uhatessa turvallisuutta ja vakautta.

3. Nopean toiminnan väline perustuu voimassa olevien yhteisön asetusten soveltamisalaan lukuun ottamatta asetusta (EY) N:o 1257/96. Sen erityinen lisäarvo perustuu toimien nopeuteen erittäin jännittyneissä tilanteissa sekä mahdollisuuteen yhdistää eri toimintamuotoja kattavien ja yhdenmukaisten toimien toteuttamiseksi turvallisuutta uhkaavissa hätätilanteissa. Jos tässä asetuksessa tarkoitetut toimet kuuluvat muiden asetusten soveltamisalaan, tätä asetusta sovelletaan ainoastaan siinä tapauksessa, että

a) toimi on tarkoitus toteuttaa välittömästi, se on tapauskohtainen, ja sillä vastataan kaikkein kiireellisimpiin yhteiskunnan ja kansalaisten turvallisuuteen liittyviin vaatimuksiin yhteisön ulkopuolisissa maissa, ja

b) toimi on kestoltaan rajallinen 7 artiklassa esitetyn mukaisesti.

2 artikla

1. Nopean toiminnan välineestä rahoitettavien toimien päätavoitteita ovat kriisitilanteissa tai sellaisten syntyvaiheissa säilyttää tai palauttaa yleinen järjestys, vakaus ja turvallisuus, helpottaa yhteiskunnan eri ryhmien välistä vuoropuhelua, sovittelua ja välitystä sekä vastustaa ihmisoikeuksien rikkomuksia, etniseen alkuperään, uskontoon tai sukupuoleen perustuvaa syrjintää ja väkivaltaa.

2. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia toimia ovat kaikki siviilitoimet, joilla pyritään torjumaan tai ratkaisemaan kriisitilanteiden, vakavien uhkien tai selkkausten syntyminen, kaikki tällaisten väliintulojen suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja tarkastuksessa tarvittavat logistiset toimenpiteet, mukaan lukien tiedon- ja viestinnän hallinta, tekninen apu ja koulutus, välttämättömien tuotteiden ja laitteiden hankinta ja/tai toimitus, turvallinen kuljetus ja kaikki näihin toimenpiteisiin liittyvät hallintomenot sekä tarvittavat toimenpiteet yhteisön koordinaation lujittamiseksi jäsenvaltioiden ja muiden avunantajamaiden, kansainvälisten järjestöjen, valtiosta riippumattomien järjestöjen sekä niiden edustajien kanssa.

3. Jos Euroopan yhteisön humanitäärisen toimiston (ECHO) toimet voivat saada rahoitusta, ne rahoitetaan asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisesti. Erityisesti turvallisuuteen tai kriisihallintaan liittyvissä olosuhteissa komissio voi päättää, että väliintulo nopean rahoituksen välineen avulla on sopivampi, jos se yhdistetään tarvittaessa ECHO:n toimiin. Samalla kun näissä tapauksissa säilytetään selkeä työnjako ECHO:n ja nopean rahoituksen välineen kesken sekä päätoimipaikassa että toimien toteutuspaikalla, toimet koordinoidaan läheisesti siten, että päästään mahdollisimman suureen yhdenmukaisuuteen sekä varmistetaan humanitaarista työtä tekevien turvallisuus.

3 artikla

1. Yhteisön rahoitus tämän asetuksen nojalla annetaan avustuksina.

2. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista toimista ei kanneta veroja, tulleja eikä muita maksuja.

4 artikla

1. Tämän asetuksen mukaisia täytäntöönpanokumppaneita voivat olla kansalliset hallitukset ja niiden virastot, alueelliset ja kansainväliset järjestöt ja niiden toimielimet, valtiosta riippumattomat järjestöt sekä julkiset ja yksityiset toimijat, joilla on tarkoituksenmukaista asiantuntemusta ja kokemusta.

2. Komissio voi tehdä puitesopimuksia asianomaisten valtion virastojen, kansainvälisten järjestöjen, valtiosta riippumattomien järjestöjen sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa sen perusteella, miten ne pystyvät nopeasti toteuttamaan kriisinhallintatoimia. Henkilökohtaista asiantuntemusta edellyttävissä tai sellaisissa tilanteissa, joissa toimen uskottavuus ja sopimuspuolten luottamus on sidoksissa määrättyyn henkilöön, esimerkiksi sovittelu-, välitys- tai neuvonantotilanteessa, komissio voi allekirjoittaa sopimuksia yksittäisten järjestöjen ja/tai toimijoiden kanssa, vaikka puitesopimusta ei olisi aikaisemmin tehty.

3. Toimen toteuttamiseen valitun valtiosta riippumattoman järjestön, yksityisen tai julkisen toimijan kanssa tehdään rahoitussopimus asianomaisten puite-sopimusten määräysten mukaisesti sen jälkeen, kun komissio on tehnyt rahoituspäätöksen 5 artiklan mukaisesti ja niin pian kuin se käytännössä on mahdollista.

4. Valtiosta riippumattoman järjestön, jonka kanssa voidaan tehdä rahoitussopimus tämän asetuksen mukaisten toimien täytäntöönpanosta, on täytettävä seuraavat ehdot:

a) sen on oltava voittoa tavoittelematon riippumaton järjestö, ja

b) sillä on oltava päätoimipaikka jäsenvaltiossa tai kolmannessa kyseistä yhteisön apua saavassa maassa.

Poikkeustapauksessa sen päätoimipaikka voi olla muussa kolmannessa maassa.

5. Määriteltäessä yksityisen toimijan tai valtiosta riippumattoman järjestön soveltuvuutta saada yhteisön rahoitusta otetaan huomioon seuraavat tekijät:

a) sen hallinnolliset ja varainhoidolliset edellytykset,

b) sen tekniset ja logistiset edellytykset suhteessa suunniteltujen toimien kiireellisyyteen,

c) sen kokemus asianomaiselta alalta,

d) sen valmius osallistua tarvittaessa mihin tahansa toimen toteuttamiseksi perustettavaan erityiseen koordinaatiojärjestelmään, ja

e) sen saavutukset ja takuu puolueettomuudesta annettujen tehtävien täytäntöönpanossa.

6. Komissio ilmoittaa 8 artiklalla perustetulle komitealle toimeenpanevan yksikön valinnasta ja valintaperusteista.

5 artikla

Komissio päättää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista toimista tässä asetuksessa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

Komissio täytäntöönpanee toimet noudattaen talousarviota koskevia ja muita voimassa olevia, myös Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen 116 ja 118 artiklassa säädettyjä menettelyjä.

6 artikla

1. Kaikissa tämän asetuksen nojalla tehtävissä rahoitussopimuksissa ja muissa sopimuksissa määrätään, että komissio, Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ja tilintarkastustuomioistuin voivat suorittaa tarkastuksia paikalla voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

2. Komissio voi neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 [6] mukaisesti suorittaa paikan päällä tarkastuksia ja todentamisia. Komission toteuttamilla toimenpiteillä varmistetaan Euroopan yhteisön taloudellisten etujen riittävä suoja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 [7] mukaisesti.

[6] EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[7] EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1.

7 artikla

1. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavan yksittäisen toimen yhteisön rahoitusosuus on enintään 12 miljoonaa euroa.

2. Tämän asetuksen nojalla toteutettavan toimen toimeenpanokausi on rajoitettu enintään yhdeksään kuukauteen.

3. Jos poikkeustapauksessa ilmenee, että kyseinen toimeenpanokausi on asianomaisen kriisin erityisluonteen tai sen voimakkaan vaikutuksen vuoksi liian lyhyt 1 artiklan 1 kohdassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, komissio antaa 8 artiklalla perustetulle komitealle kertomuksen viimeistään kuukautta ennen alkuperäisen toimen keston päättymistä. Tämän jälkeen komissio voi antaa komitealle ehdotuksen kyseistä kriisiä koskevan toimen keston jatkamisesta ja siihen liittyvistä taloudellisista vaatimuksista. Jatkettavan toimen on täytettävä 1 artiklan vaatimukset.

4. Jos tässä asetuksessa säädetyt toimet edellyttävät yhteisöltä yli 5 miljoonan euron rahoitusosuutta, tai 3 kohdassa kuvatussa poikkeustilanteessa, komissio tekee päätöksen kuultuaan 8 artiklalla perustettua komiteaa.

8 artikla

1. Komissiota avustaa komitea, jäljempänä 'kriisikomitea', joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohta.

9 artikla

1. Vahvistaessaan työjärjestyksensä päätöksen 1999/468/EY 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti kriisikomitea ottaa huomioon nopean toiminnan välineen tavoitteet, erityisesti

a) nopeiden päätösten ja nopean täytäntöönpanon tarpeen sellaisten kriisiolosuhteiden poikkeuksellisen ja kiireellisen luonteen huomioon ottamiseksi, joihin nopean toiminnan välineellä pyritään vastaamaan, ja

b) tarvittavan joustavuuden kriisin muuttuvan luonteen huomioon ottamiseksi.

2. Kriisikomitea voi myös keskustella mistä tahansa tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvästä kysymyksestä, erityisesti yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat toimen seurantaa ja tarvittaessa siirtämistä muihin välineisiin sen jälkeen, kun tämän asetuksen nojalla toteutettavat toimet on saatu päätökseen.

10 artikla

1. Komissio varmistaa vastavuoroisen ja säännöllisen, myös paikan päällä tapahtuvan tietojenvaihdon perusteella kriisinhallintatoimiensa tehokkaan koordinoinnin jäsenvaltioiden toimien kanssa vahvistaakseen kaikkien toimien yhdenmukaisuuden ja toisiaan täydentävyyden.

2. Yhteisön strategian, joka koskee nopeaa toimintaa kriisitilanteissa siviilivälineitä käyttäen, yleisen yhdenmukaisuuden edistämiseksi kriisikomitea voi toimia myös jäsenvaltioiden ja komission välisenä tietojenvaihtofoorumina.

3. Komissio edistää koordinaatiota ja yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa.

4. Yhteisön panoksen näkyvyyden lisäämiseksi toteutetaan tarvittavat toimenpiteet.

11 artikla

1. Komissio arvioi säännöllisesti tämän asetuksen nojalla toteutettavia kriisin-hallintatoimia sen määrittelemiseksi, onko toimien tavoitteet saavutettu, ja toimien tehostamista jatkossa koskevien suuntaviivojen antamiseksi.

2. Komissio antaa kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenvetokertomuksen yhteisön edellisvuonna toteuttamasta nopeasta toiminnasta ja arvioi tämän asetuksen mukaisten toimien täytäntöönpanoa niiden loppuunsaattamisen yhteydessä.

12 artikla

Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta yleisarvion yhteisön tämän asetuksen nojalla rahoittamista toimista sekä tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamiseksi.

13 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

RAHOITUSSELVITYS

Politiikan ala(t): ULKOSUHTEET

Toiminnan ala(t): MONIALAISET ASIAT

Toimenpiteen nimi: Nopean toiminnan väline

1. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

B7-67 Yleisluontoiset kolmansia maita koskevat toimet

B7-671A Nopean toiminnan välineen hallinnollisen tuen menot

B7-671 Nopean toiminnan väline

2. NUMEROTIEDOT

2.1 Toimen kokonaismäärärahat: 40 miljoonaa euroa vuodessa (30 miljoonaa euroa ensimmäisen soveltamisvuoden aikana)

2.2 Soveltamiskausi: määrittelemätön

2.3 Monivuotinen kokonaisarvio: 30 miljoonaa euroa ensimmäiseksi vuodeksi ja 40 miljoonaa euroa seuraaviksi vuosiksi

Maksusitoumusmäärärahojen/maksumäärärahojen aikataulu

Maksusitoumusmäärärahat miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

3. BUDJETTITIEDOT

>TAULUKON PAIKKA>

4. OIKEUSPERUSTA

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 308 artikla

5. KUVAUS JA PERUSTELUT

5.1 Yhteisön toiminnan tarve ja asetetut tavoitteet

Varojen nopealla irrottamisella pyritään yhteisön toimien täytäntöönpanon nopeuttamiseen Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alaan kuuluvan EU:n toiminnan tukemiseksi. Muita tavoitteita ovat kansainvälisten järjestöjen toimiin osallistuminen ja valtiosta riippumattomien järjestöjen toiminnan rahoittaminen tarvittaessa. Väline rakentuu pääasiassa voimassa olevien yhteisön asetusten soveltamisalaan kuuluville toimille. Erityistä lisäarvoa sille antavat toimien nopeus kriisiä välittömästi edeltävissä, senaikaisissa ja -jälkeisissä erittäin jännittyneissä tilanteissa, toimien lyhyt kesto, niiden maailmanlaajuisuus, toimintamuotojen yhdistämismahdollisuus olosuhteiden erityisvaatimusten mukaisesti (esim. sovittelijan lähettäminen yhdessä siviilipoliisin toimialaan kuuluvan asiantuntija-avun ja pelastuspalveluun liittyvien toimenpiteiden kanssa); näin varmistetaan kokonaisvaltainen ja yhdenmukainen lähestymistapa turvallisuuteen liittyvissä toimenpiteissä sekä EU:n toimien näkyvyys ja tehostuminen.

5.2 Suunnitellut toimet ja varojen käyttöä koskevat yksityiskohtaiset säännöt

Tälle välineelle suunniteltu vuotuinen enimmäismäärä on 30 miljoonaa euroa ensimmäiseksi vuodeksi ja 40 miljoonaa euroa seuraavalle vuodelle.

Tämän asetuksen mukaisesti suunniteltuja toimia toteutetaan ympäri maailman; kohderyhmän muodostavat sekä Euroopan unionin kansalaiset ja heidän etunsa ulkomailla sekä kolmansien maiden kansalaiset.

5.3 Täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt

5.4 Komissio (ulkosuhteiden pääosasto) vastaa suoraan toimien hallinnoinnista. Komissio tekee uusia puitesopimuksia sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka voivat saada tämän asetuksen mukaista rahoitustukea. Niitä ovat alueelliset ja kansanväliset järjestöt ja niiden toimielimet, valtiosta riippumattomat järjestöt, kansalliset hallinnot ja niiden virastot sekä julkiset ja yksityiset toimijat, joilla on soveltuvaa asiantuntemusta ja kokemusta. Henkilökohtaista asiantuntemusta edellyttävissä tai sellaisissa tilanteissa, joissa toimen uskottavuus ja osapuolten luottamus on sidoksissa määrättyyn henkilöön, esimerkiksi sovittelu-, välitys- tai neuvonantotilanteessa, komissio voi allekirjoittaa sopimuksia yksittäisten järjestöjen ja/tai toimijoiden kanssa, vaikka puitesopimusta ei olisikaan aiemmin tehty.

Menolaji on joko 100-prosenttisesti tukea tai tukea yhteisrahoitusta varten muiden tulolähteiden kanssa. Sopimukset pitäisi tehdä ajanjaksoksi, joka ei ylitä yhdeksää kuukautta päätöksen tekemisen jälkeen.

Budjettikohdasta B7-671A on tarkoitus rahoittaa kustannukset, joita aiheutuu tarpeellisista asiaan liittyvistä palveluista kuten valmistelevista tutkimuksista, tiedotuksesta, viestinnästä ja hallinnon tuesta, erityisesti tarjousten arvioinnista ja hankeasiakirjojen valmistelusta, seurannasta ja tilintarkastuksesta.

6. KOKONAISRAHOITUSVAIKUTUKSET

6.1 Erityistavoitteet - osa B - (ohjelmasuunnittelun koko keston ajan)

Maksusitoumusmäärärahat miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

6.2. Kustannuslaskelma osan B toimenpiteittäin (ohjelmasuunnittelun koko keston ajan)

Kutakin yksittäistä toimea varten tarvittava enimmäismäärä (12 miljoonaa euroa) on laskettu avustus- ja/tai pelastustoimiin osallistuneiden yksikköjen kokemusten perusteella. Käyttämättömät varat vapautetaan ilman eri toimenpiteitä kuukauden kuluessa toimen päättymisestä.

Maksusitoumusmäärärahat miljoonaa euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

>TAULUKON PAIKKA>

Tarvittaessa selitettävä laskutapa.

7. SEURANTA JA ARVIOINTI

7.1. Seurantajärjestelmä

1. Kaikissa tämän asetuksen nojalla tehtävissä rahoitussopimuksissa ja muissa sopimuksissa määrätään, että komissio, OLAF ja tilintarkastustuomioistuin voivat suorittaa paikan päällä tarkastuksia noudattaen komission voimassa olevien sääntöjen mukaisesti säätämiä tavanomaisia, erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa vahvistettuja menettelyjä.

2. Lisäksi komissio voi asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti suorittaa paikan päällä tarkastuksia ja todentamisia. Komission toteuttamilla toimenpiteillä varmistetaan Euroopan yhteisön taloudellisten etujen riittävä suoja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 mukaisesti.

7.2. Suunniteltua arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja määräaikaisuus

Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta yleisarvion yhteisön tämän asetuksen nojalla rahoittamista toimista samoin kuin asetuksen jatkoa koskevia ehdotuksia sekä tarvittaessa ehdotuksia sen muuttamiseksi.

Lisäksi komissio antaa kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenvetokertomuksen yhteisön edellisvuonna toteuttamasta nopeasta toiminnasta ja arvioi tämän asetuksen mukaisten toimien täytäntöönpanoa niiden loppuunsaattamisen yhteydessä.

7.3 Ennakkoarviointia koskevat säännökset

Komission sisällä perustetaan valmiusjärjestelmä, jolla vastataan syntymäisillään olevaan epävakauteen; sen tarkoituksena on mahdollistaa välittömien tarpeiden kartoitus. Olemassa olevat tietoresurssit yhdistetään, ja analysointikapasiteettia käytetään toteutettujen toimien arvioimiseen ja niistä saatujen kokemusten hyödyntämiseen. Äkillisten päätösten välttämiseksi sovelletaan kiireellistä suunnittelua. Pyydetty uusi henkilöstö on avainasemassa yhdistettäessä ihmisiä ja asiantuntemusta komission yksiköissä koordinointimekanismin perusteiden luomiseksi. Tämä ei kuitenkaan täytä ennakkoarvioinnin vaatimuksia; sillä voidaan ainoastaan madaltaa asianomaisten toimien epävarmuusastetta.

7.4 Jälkiarviointia koskevat säännökset

Komissio tiedottaa neuvoa-antavalle komitealle, Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle kaikista toteutetuista toimista ja pyytää niiltä arviota. Sen lisäksi, että kyseisen komitean sääntömääräisissä kokouksissa arvioidaan toimien tuloksia niiden kustannuksiin nähden, niissä laaditaan kokemukseen perustuvat seurantaindikaattorit, joita sovelletaan jatkossa toteutettaviin toimiin.

8. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

1. Kaikissa tämän asetuksen nojalla tehdyissä rahoitussopimuksissa ja muissa sopimuksissa määrätään, että komissio, Euroopan petostentorjuntavirasto ja tilintarkastustuomioistuin voivat suorittaa paikan päällä tarkastuksia noudattaen komission voimassa olevien sääntöjen mukaisesti säätämiä tavanomaisia, erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa vahvistettuja menettelyjä.

2. Lisäksi komissio voi asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti suorittaa paikan päällä tarkastuksia ja todentamisia. Komission toteuttamilla toimenpiteillä varmistetaan Euroopan yhteisön taloudellisten etujen riittävä suoja asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 mukaisesti.

9. VAIKUTUS TOIMIEN MÄÄRÄÄN JA HALLINTOMENOIHIN (OSA A)

9.1. Vaikutus toimien määrään

>TAULUKON PAIKKA>

9.2. Henkilöstön käytön taloudellinen kokonaisvaikutus

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät ilmaisevat kokonaismenot 12 kuukauden ajalta.

9.3. Toimesta aiheutuvat muut toimintamenot

>TAULUKON PAIKKA>

Määrät ilmaisevat toimen kokonaismenot 12 kuukauden ajalta.

Henkilöstö ja tarvittavat hallintomäärärahat osoitetaan ulkosuhteiden pääosaston olemassa olevista määrärahoista.

(1) Ilmoitettava, mistä komiteasta kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

I. Yhteensä vuodessa (9.2 + 9.3) ...... ....... euroa

II. Toimen kesto: määrittelemätön

III. Toimen kokonaiskustannukset (I x II): ...... ....... euroa

10. ASIANOMAISEN PO:N/YKSIKÖN VARAINHOITO-OSASTON HYVÄKSYMISMERKINTÄ