51998AC0102

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan ilmailu- ja avaruusteollisuus ja maailmanlaajuisen haasteen kohtaaminen"

(98/C 95/04)

Komissio päätti 30. syyskuuta 1997 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta edellä mainitusta tiedonannosta.

Asian valmistelusta vastannut teollisuus-, kauppa-, käsiteollisuus- ja palvelujaosto antoi lausuntonsa 7. tammikuuta 1998 esittelijä Mario Sepin johdantoraportin pohjalta.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 351. täysistunnossaan tammikuun 28. päivä 1998 seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 112 ääntä puolesta neljän pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Komissio avaa tiedonannollaan laajan keskustelun Euroopan ilmailu- ja avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja asemaa maailmanlaajuisesti parantavan teollisuuspolitiikan määrittelemiseksi.

1.2. Teollisuudenalan keskeinen merkitys on ilmeinen, ja jäsenvaltioiden hallitusten on toimittava siten, että ala saisi sille kuuluvan tärkeän roolin Euroopan unionin teollisuuden piirissä.

1.3. Komission tiedonanto osuu erittäin hyvään ajankohtaan ja liittyy loogisesti puolustus- sekä ilmailu- ja avaruusteollisuutta käsitteleviin tiedonantoihin.

1.4. Ilmailu- ja avaruusteollisuus joutuu parhaillaan kohtaamaan syvältäluotaavia sisäisiä ja kansainvälisiä muutoksia rahoituksen, yritysten rakennemuutoksen, tuotantorakenteiden ja teknologisen innovaation kannalta ().

1.5. Talous- ja sosiaalikomitea on jo antanut lausunnot puolustus ()- ja avaruusteollisuuden () haasteista ja käsittelee siksi tässä lausunnossa ennen kaikkea ilmailuteollisuuden ongelmia (). Komitea muistuttaa kuitenkin, että nämä kolme teollisuudenalaa ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, koska asianomaiset yritykset ja niiden teknologinen kehitys ovat suurelta osin samoja ja koska kaikki kolme alaa elävät syvällisten muutosten aikaa.

1.6. Komissio on ottanut käsiteltäväkseen juuri oikeaan aikaan ilmailuteollisuuden kannalta yhä huolestuttavammaksi muuttavan maailmanlaajuisen tilanteen, mikä johtuu:

a) kansainvälisen kilpailun kiristymisestä;

b) julkisen rahoituksen supistumisesta;

c) teknologisesta innovaatiosta ja markkinoiden dynamiikasta.

1.7. Jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin tarkoituksenmukaisten institutionaalisten panostusten avulla yrityksille on voitava tarjota mahdollisuudet selvitä nykyisistä vaikeuksistaan ja palauttaa teollisuudenalalle sen aiempien vuosikymmenien rooli taloudellisena voimatekijänä.

1.8. Talous- ja sosiaalikomitea onkin erittäin tyytyväinen joulukuussa 1997 annettuun julistukseen, jossa Euroopan Airbus-teollisuutta velvoitetaan esittämään huhtikuuhun 1998 mennessä selkeä uudelleenorganisointisuunnitelma. Komitea pitää suunnitelmaa ensimmäisenä merkkinä hallitusten poliittisesta tahdosta, jota tulisi laajentaa koskemaan muutakin teollisuutta ja muita sektoreita.

2. Komission tiedonanto

2.1. Komission tiedonannossa todetaan aluksi, että markkinoiden nykyinen rakenne "antaa ainoastaan hyvin pienelle joukolle maailmanlaajuisia pääurakoitsijoita mahdollisuuden ylläpitää kilpailukykyään ja taloudellista kannattavuuttaan".

2.2. Suurten siviililentokoneiden maailmanmarkkinoilla vallitsee tällä hetkellä eräänlainen duopoli, jossa Boeing-McDonnellin markkinaosuus on 70 % ja Airbusin 30 %.

2.3. Tiedonannossa todetaan, että ilmailuteollisuuden tuotteet monimutkaistuvat, joten myös niiden kustannukset ja rahoitukselliset sitoumukset kasvavat. Näin ollen vain hyvin harvoilla yrityksillä on niihin vaadittava riittävä uskottavuus. Tämän vuoksi yhdelläkään jäsenvaltiolla ei yksinään ole edellytyksiä vastata haasteeseen.

2.4. Yhdysvalloissa on samankaltaisen arvion pohjalta ryhdytty fuusioimaan yrityksiä, minkä vuoksi Yhdysvaltojen ilmailuteollisuus on keskittymässä kolmeen suureen yritykseen. Ne ovat Lockheed Martin, Boeing-McDonnell Douglas ja Raytheon.

2.5. Yritysryhmittymien ansiosta voidaan hallintopäätöksiä yksinkertaistaa ja rahoitustilannetta vakauttaa. Näin voidaan vastata siviili-ilmailumarkkinoille tyypillisiin suhdannevaihteluihin ja hyödyntää mahdollisimman paljon yritysryhmittymään kuuluvien yritysten yhteisvaikutusta.

2.6. Tässä yhteydessä komissio vertailee Yhdysvaltojen tilannetta Eurooppaan ja luettelee etuja, joita Yhdysvalloilla on seuraavista syistä:

a) puolustukseen tarkoitettujen ilmailumenojen käyttö myös siviilitarkoituksiin ennen kaikkea sotilas- että siviilikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden ja tutkimuksen ja kehityksen osalta;

b) yksi yhteinen sääntelypoliittinen kehys ja loppuunsaatetut sisämarkkinat;

c) poliittis-taloudellinen tuki maailmanmarkkinoilla.

2.7. Tätä tilannetta ja yhteisön ulkopuolisia kilpailijamaista (Brasilia, Japani, Kiina jne.) ajatellen Euroopan teollisuus on vielä pirstaleista ja hajanaista. Lisäksi sen rakenteet ovat pienimuotoisia, mikä estää sitä reagoimasta ennen kaikkea Yhdysvaltojen rationalisointi- ja keskittämisprosesseihin.

2.8. Komissio korostaa ilmailuteollisuuden merkitystä Euroopan taloudelle, teknologialle ja työllisyydelle ja ehdottaa tarpeelliseksi katsomiansa toimia tilanteesta selviytymiseksi.

2.9. Komissio tähdentää, etteivät kansainvälisellä tasolla tähän mennessä tehdyt tai tulevaisuudessa mahdollisesti tehtävät yhteistyöratkaisut ole lainkaan riittäviä takaamaan Euroopan teollisuudelle kilpailukykyä, itsenäisyyttä ja maailmanlaajuista merkitystä tässä uudessa toimintaympäristössä. Kansalliset ratkaisut eivät myöskään ole toteutettamiskelpoisia.

2.10. Tämän vuoksi komissio ehdottaa eurooppalaisten yritysryhmittymien perustamista, joka on ainoa tapa saavuttaa tietty kilpailukyky, kuten Airbusin esimerkki osoittaa. Tässä yhteydessä komissio pohtii, mikä ratkaisu on realistisin ja lupaavin kaikkien monialaisten konsernien ryhmittymisen kannalta.

2.11. Komissio näyttää kallistuvan alakohtaisten yritysryhmittymien kannalle, vaikka onkin tietoinen kokonaisryhmittymisen eduista. Nykyisessä tilanteessa alakohtaiset ryhmittymät ovat kuitenkin muita realistisempi ja riittävän tehokas vaihtoehto.

2.12. Tämäkin ratkaisu vaatii huomattavia rakennemuutoksia, joita jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin on tuettava mahdollisimman paljon rahoittamalla tutkimus- ja kehitystoimintaa ja luomalla kannustava yhteisön sisäinen sääntelypoliittinen toimintaympäristö.

2.13. Lopuksi Euroopan tasolla tarvitaan erityistoimia Euroopan teollisuuden kaupallisen toiminnan tukemiseksi maailmanlaajuisesti.

3. Yleistä

3.1. Talous- ja sosiaalikomitea arvostaa komission tiedonantoa, joka julkaistaan ilmailuteollisuudelle erittäin kriittisenä ajankohtana. Komitea on sitä mieltä, etteivät jäsenmaiden teollisuudet yleensä kykene yksinään pysymään mukana maailmanlaajuisessa kilpailussa.

3.2. On kuitenkin muistettava, että jo ennen Boeingin ja McDonnell Douglasin fuusiota Euroopan teollisuuden oli välttämätöntä päästä eroon jäsenvaltioiden ilmailuteollisuuden ja yritysten välisestä hajanaisuudesta.

3.3. Komission tiedonanto on ytimekäs ja omintakeinen, ja siinä osoitetaan muista komission asiakirjoista poikkeavan selkeästi tarkat teollisuuspoliittiset valinnat.

3.4. Tiedonannolla on loogiset yhteydet puolustus- ja avaruusteollisuutta suppeassa mielessä käsitteleviin aikaisempiin tiedonantoihin, ja siinä osoitetaan oikeutetusti näiden teollisuudenalojen tiivis vuorovaikutus.

3.5. Komitea korostaa tällaisia yhteyksiä, jotka on säilytettävä ilmailuteollisuuden tukemiseksi, sillä tämän teollisuudenalan kaupallisille markkinoille ovat tyypillisiä voimakkaat suhdannevaihtelut.

3.6. Komitea muistuttaa kuitenkin, ettei taistelulentokoneiden tuotanto kykene pitkällä aikavälillä säilyttämään perinteistä asemaansa, ja avaruusteollisuuden kapasiteetti voi tuskin täyttää tämän tuotannon jättämää tyhjiötä. Sen vuoksi on hyvin tärkeää luoda riittävän suuria teollisia rakenteita, joilla voidaan tasoittaa tuotannon syklisiä vaihteluita.

3.7. Komitea on tiedonannossa esitettyjen syiden perusteella samaa mieltä komission kanssa siitä, että keskittymistä tarvitaan ja että eurooppalaisen ilmailu- ja avaruusteollisuuden luomista on tuettava. Lisäperusteena on, että teollisuudenalalla on tärkeä merkitys laadullisesti korkeatasoisten työpaikkojen säilyttämiselle ja lisäämiselle ja siten hyvin suuri vaikutus yhteiskunnalliseen tasapainoon ja Euroopan kilpailukykyyn.

3.8. Komission tiedonannossa ei oteta kantaa tarpeeseen tukea teollisuushankkeita voimakkain ja euroopanlaajuisesti yhtenäisin ammattikoulutustoimin. Tässä mielessä rakennerahastoista olisi tuettava laajoja ammattikoulutustoimia, joihin sisältyy sekä ilmailuteollisuuteen sijoittautuvien nuorten koulutus että nykyisen henkilökunnan ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus.

3.9. Yhtä tärkeää on yhdenmukaistaa euroopanlaajuisesti lentokoneenrakennusinsinöörien opinto-ohjelmien taso soveltamalla mahdollisesti myös tässä "temaattisten verkkojen" välinettä muiden alojen tapaan.

3.10. Rakennemuutoksella on epäilemättä merkittäviä yhteiskunnallisia seurauksia ehkä myös eräillä epäsuotuisilla alueilla. Euroopan unionin on oltava valmis sitoutumaan rakennerahastojensa välityksellä työntekijöiden uudelleenpalkkaamiseen ja heidän ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseensa.

3.11. Rakenneuudistusten rahoittaminen nykyisillä tai vielä luotavilla yhteisövälineillä voi nykyisessä vaiheessa olla ratkaisevaa, kun otetaan huomioon vastaavien alan yritysten saama tuki muissa maissa (kuten Yhdysvalloissa, jossa vain 20 % rakenneuudistuksesta arvioidaan toteutetun ilman yhteiskunnan tukea, ja Japanissa).

3.12. Komitea kehottaa komissiota tukemaan yhä enemmän sekä yhteisten teknisten vaatimusten että ilmailuhallintoa ja -turvallisuutta koskevien sääntöjen määrittelyä. Lisäksi on asianmukaisena ajankohtana yhdenmukaistettava nykyiset kansainväliset säännöt (Eurooppa Yhdysvallat muut yhteisön ulkopuoliset maat). Euroopan ja Yhdysvaltojen välisellä teknisten standardien kehittämisellä voitaisiin ilman muuta vähentää työtaakkaa ja välttää tarpeetonta toistoa.

3.13. Nykyistä tehokkaampi kauppapolitiikka luodaan siten, että vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä kansainvälisellä tasolla puolustusteollisuuden lisäksi myös ilmailuteollisuudessa, avaruusteollisuudessa jne.

3.14. Komitea tukee täysin uutta strategista suunnitelmaa, josta on sovittu yhteistyössä teollisuuden kanssa ja johon sisältyy uusia tutkimus- ja kehitystyön Euroopan tason hallintotehtäviä. Tämä on ilmailuja avaruusteollisuuden (siviili- ja sotilaslentokoneet sekä avaruusalukset) avaintekijöitä.

3.15. Komitea korostaa kuten aiemmissakin, puolustus- ja avaruusteollisuutta koskevissa lausunnoissaan että näiden alojen nousukausi voi alkaa vain, jos jäsenvaltiot toimivat täysin yhdensuuntaisesti, hyväksyvät yhteisiä taloudellisia tavoitteita ja asettavat välineensä yhteiseen käyttöön.

3.16. Unionin tulevaa laajentumista ajatellen on lisäksi otettava huomioon ongelmat ja mahdollisuudet, joita saattaa syntyä uusien (itäeurooppalaisten) valtioiden liittymisestä unioniin.

4. Erityistä

4.1. Komission tiedonannosta sekä Yhdysvaltojen ja Airbusin keräämistä kokemuksista ilmenee selvästi, että teollisuudenalan rakenteita on yhdenmukaistettava. Lopullisena tavoitteena on näin ollen fuusioituminen. Tällä hetkellä eri jäsenmaiden yritysten fuusioituminen on kuitenkin hyvin vaikeaa. Siksi eurooppalaista yhtiötä koskevien perussääntöjen hyväksyminen on kaikista tässä yhteydessä ilmenevistä vaikeuksista huolimatta hyvin tärkeää tälle teollisuudenalalle.

4.2. Kolmeen suureen ryhmittymään (lentokoneet, moottorit ja laitteet) perustuvalla teollisella rakenteella on monia etuja. Tämä johtaa kuitenkin käytännössä siihen, että jokaisessa ryhmittymässä syntyy "Euroopan mestari", millä on mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia. Ne ilmenevät joustavuuden puutteena muutostilanteissa sekä laajana vertikaalistumisena. Tällainen kehitys vaikuttaa kuitenkin välttämättömältä, jotta voitaisiin luoda maailmanmarkkinoilla kilpailukykyinen rakenne.

4.3. Järjestelmän joustavoittamiseksi ja työllisyyden lisäämiseksi olisi edistettävä Euroopan pk-yritysten verkon kasvua. Pk-yritysten ansiosta huomattava osa tuotantoa voidaan hajauttaa ja teknologisia uudistuksia hyödyntää myös muilla aloilla. Huipputeknologian pk-yritysten asianmukaisen tukemisen tarvetta korostettiin myös äskettäin Luxemburgissa pidetyssä työllisyyttä käsitelleessä huippukokouksessa, jossa suunniteltiin lisäksi asianmukaisia rahoitustoimia.

4.3.1. Tätä silmällä pitäen myös yliopistojen ja tutkimuskeskusten välityksellä saatavan yhteisvaikutuksen edistäminen saattaa olla merkittävää.

4.4. Tällaisessa siirtymäprosessissa on jatkuvasti huolehdittava siitä, että toteuttamalla rakennemuutostoimet oikeaan aikaan sekä määrittelemällä yhteiset tavoitteet ja kauppapolitiikat saavutetaan suuri tehokkuus ja korkea kilpailukyky.

4.5. EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on kannustettava voimakkaasti Euroopan lentoturvallisuusviranomaisen, lentoliikenteen integroidun valvontajärjestelmän sekä maassa olevien tasokkaiden perusrakenteiden luomista myös tulevaisuuden vaatimuksia ajatellen.

4.6. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ympäristöpolitiikkaan liittyviin toimiin ennen kaikkea lentokenttiä ja niiden ympäristöä silmällä pitäen. On kehitettävä tekniikoita, joilla voidaan vähentää ilman saastumista ja meluhaittoja.

4.7. Tutkimuksen ja kehityksen suhteen on lisättävä nykyisin käytettävissä olevia varoja erityisohjelmien ja erityisesti viidennen puiteohjelman Konkreettisten sovellusten yhteydessä. Lisäksi teknologian siirto sotilaskäytöstä siviilitarkoituksiin ja päinvastoin ja sekä sotilas- että siviilikäyttöön soveltuvien tuotteiden kehitystutkimuksen tukeminen on ratkaisevaa. Yhtä tärkeää on aloittaa Euroopan tasolla koordinoidut yhteiset tutkimusohjelmat hyödyntäen myös jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien varoja sekä suunnitella EU:n lisätoimia.

4.8. Euroopan unionin olisi myös harkittava hiljattain rakennemuutoksen kokeneiden eurooppalaisten teollisuudenalojen tukemiseksi esimerkiksi seuraavien yhteisten ohjelmien rahoitusta: Euroopan yleisturvallisuuden integroitu (monialainen merellä, ilmassa, maalla ja avaruudessa toimiva) valvonta- ja seurantajärjestelmä, sotilas- ja siviililentokonekuljetusjärjestelmä (Future Large Aircraft, FLA) ja satelliittinavigointijärjestelmä.

4.9. Kun otetaan huomioon mainitut kolme teollisuudenalaa (puolustus-, avaruus- ja ilmailuteollisuus) kokonaisuudessaan, komitea on sitä mieltä, että mikäli huomattavia institutionaalisia ja rahoituksellisia toimia vaativilla aloilla halutaan pysyä samalla viivalla Yhdysvaltojen teollisuuspoliittisen järjestelmän kanssa, on luotava Euroopan tason rahoitus- ja julkisten varojen sovellusvälineitä. Tämä edellyttää Euroopan poliittisen integraatioprosessin laadullista etenemistä.

4.10. Joka tapauksessa on välttämätöntä taata julkisten markkinoiden nykyistä tehokkaampi avautuminen, jotta Euroopan ilmailu- ja avaruusteollisuus voi hyötyä uusista mahdollisuuksista.

4.11. Komitea panee tyytyväisenä merkille, että komissio on pyytänyt lausuntoa uudesta asiakirjastaan, joka koskee puolustukseen liittyviä teollisuudenaloja (), ja toivoo saavansa antaa lausunnon ilmailu- ja avaruusteollisuutta koskevista myöhemmistäkin asiakirjoista.

Bryssel, 28. tammikuuta 1998.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() Komissio hyväksyi 12.11.1997 puolusteollisuuden toimintasuunnitelman, joka vaikuttaa myös puheena olevaan teollisuudenalaan.

() Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto: Euroopan puolustukseen liittyvän teollisuuden haasteet toimet Euroopan tasolla", EYVL C 158, 26.5.1997, s. 32.

() Talous- ja sosiaalikomitean valmisteilla oleva lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Euroopan unioni ja avaruus: sovellusten, markkinoiden ja teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen".

() Ilmailuteollisuudella tarkoitetaan lentokoneiden ja helikoptereiden tuotantoa.

() "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Puolustukseen liittyviä teollisuudenaloja koskevan Euroopan unionin strategian täytäntöönpano", KOM(97) 583 lopull.