51997AC1182

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Ehdotus neuvoston asetukseksi (EY) Euroopan koulutussäätiön perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1360/90 muuttamisesta toisen kerran" () (98/C 19/13)

Neuvosto päätti 25. kesäkuuta 1997 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 198 artiklan mukaisesti pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta edellä mainitusta ehdotuksesta.

Asian valmistelusta vastannut ulkosuhteiden, kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyön jaosto antoi lausuntonsa 9. lokakuuta 1997. Esittelijä oli Giacomina Cassina.

Talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 29. 30. lokakuuta 1997 pitämässään 349. täysistunnossa (lokakuun 29. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 111 puolesta, kolme vastaan neljän pidättyessä äänestämästä.

1. Johdanto

1.1. Koulutussäätiö perustettiin neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1360/90. Sen tavoitteena on edistää Phare-ohjelmaan osallistuvien Keski- ja Itä-Euroopan maiden koulutusjärjestelmien kehittämistä. Asetuksen ensimmäisen muutoksen (EY) N:o 2063/94 yhteydessä koulutussäätiön toiminta-alaa laajennettiin kattamaan Tacis-ohjelmaan osallistuvat maat. Nykyisellään säätiön toiminta-alaan kuuluu 25 maata (). Säätiön toimipaikka on Torinossa, ja se on ollut toiminnassa kolme vuotta.

1.2. Käsillä olevalla muutosehdotuksella pyritään laajentamaan säätiön toiminta-aluetta Välimeren alueen kumppanuusmaihin. Samalla ehdotetaan säätiön toiminnan vahvistamista ja tehostamista. Tavoitteen saavuttamiseksi on tarkennettava säätiötä johtavien henkilöiden ja elinten roolia ja toimintaa sekä määriteltävä entistä tarkemmin eri toimijoiden vastuualueet. Näin pyritään edistämään koulutusstrategioiden laatimista ja kaikkien osapuolten komissio mukaan lukien välistä yhteistyötä, lisäämään säätiön toiminnan ennakoitavuutta sekä yhdenmukaistamaan muita Euroopan ja Välimeren alueen yhteistyökumppanuuden aloja ja koko alueen ammatillisen koulutusjärjestelmän kehittämiseen tähtääviä yhteistyöaloitteita.

1.3. TSK on ollut jatkuvasti sitä mieltä, että ammattikoulutuksen alan yhteistyöllä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa on strateginen arvo. Jäsenvaltioiden erilaisten, mutta korkeatasoisten koulutusjärjestelmien kehittäminen on ollut merkittävä tekijä ajateltaessa taloudellista kasvua, ihmisten suhdetta työhön, laadullisen kilpailun läpimurtoa sekä vaihto-ohjelmien aktiivisuutta. Toisin sanoen henkilöresursseihin investointi on Euroopan yhdentymisprosessin liikkeellepaneva voima. Välimeren alueen maiden yhteistyökumppanuudessa pyritään lähiaikoina vapaakauppa-alueen luomiseen (vuoteen 2010 mennessä) sekä alueen tasaiseen vaurauteen, vakauteen ja vuoropuheluteitse syntyvään demokratiaan. Tässä tilanteessa ammattikoulutusalan yhteistyön asettaminen etusijalle on ehdottoman tärkeää.

1.4. TSK on vakuuttunut siitä, että säätiö voi edistää merkittävästi Euroopan ja Välimeren yhteisen alueen kehittämistä. Komitea pitääkin komission esittämää ehdotusta tervetulleena.

2. Yleistä

2.1. Säätiön ensisijaisena tehtävänä ei ole johtaa ohjelmia, vaan pikemminkin tukea niiden toteuttamista analysoimalla korkeatasoisen ja sopeutetun koulutuksen suunnittelun tarpeita ja laatimalla toimintastrategioita, joille on ominaista ennakoitavuus ja konkreettisuus.

2.1.1. Asetuksen (ETY) N:o 1360/89 3 artiklassa määritellään säätiön tehtävät, joista voidaan mainita erityisesti seuraavat:

koulutustarpeiden ja painopistealojen määrittely yhteistyössä avustuskelpoisten maiden toimivaltaisten tahojen kanssa;

tiedon jakaminen nykyisistä aloitteista ja tulevaisuuden vaatimuksista; tiedottaminen julkaisujen, kokousten ja muiden välineiden avulla;

aloitteisiin, muun muassa kokeiluhankkeisiin osallistuminen. Niiden tavoitteena on luoda monikansallisia erikoistuneita ryhmiä, valita yhteisesti rahoitettavia toimintoja sekä toteuttaa ohjelmia komission tai neuvoston pyynnöstä;

sellaisten toimielimien ja osapuolien valinta, jotka ovat osoittaneet kokemusta ohjelmien suunnittelusta, valmistelusta, toteuttamisesta tai hallinnoinnista;

tarjouskilpailumenettelyjen määrääminen säätiön rahoittamille hankkeille tai hankkeille, joiden rahoitukseen säätiö on osallistunut (säätiön hallituksen tehtävä);

koulutusavun yleisen tehokkuuden arviointi yhteistyössä komission kanssa.

2.2. TSK on erityisen kiinnostunut säätiön toiminnasta ja käsiteltävänä olevasta ehdotuksesta sen aseman takia, joka komitealla on Euroopan ja Välimeren alueen yhteistyökumppanuudessa. Lisäksi komitea on jo jonkin aikaa edellyttänyt EU:n toimielimiltä yhdenmukaisuutta, avoimuutta ja sitoutumista, jotta voidaan edistää Välimeren alueen yhteistyökumppanuusmaiden osallistumista ammattikoulutuksen yhteisöohjelmiin ja kokeiluhankkeisiin.

2.3. Euroopan ja Välimeren alueen ministeritason konferenssissa Barcelonassa (marraskuussa 1995) TSK:n tehtäväksi annettiin "... luoda suhteet Välimeren alueen talous- ja sosiaalineuvostoihin ja vastaaviin järjestöihin", jotta voidaan "edistää Euroopan ja Välimeren alueen yhteistyökumppanuuteen liittyvien suurten kysymysten ymmärtämistä". Tässä yhteydessä TSK on yhdessä jäsenmaiden talous- ja sosiaalineuvostojen kanssa tiivistänyt yhteyksiä Välimeren alueen kumppaneihinsa ja lisännyt yhteistyötä niiden kanssa. Komitea on myös käsitellyt ammattikoulutusta useissa kokouksissaan ja kirjallisissa esityksissään pyrkien aina ehdottamaan konkreettisia tutkimussuuntauksia ja metodologisia lähestymistapoja.

2.3.1. Talous- ja sosiaalineuvostojen Pariisin huippukokoukseen (21. ja 22. marraskuuta 1996) laatimassaan raportissa "Vapaakauppa-alueen luominen ja muuttovirrat" TSK korosti, että soveltuva, korkeatasoinen ja yhdessä Välimeren alueen kumppanuusmaiden ja jäsenmaiden yhteiskunta- ja talouselämän eri alojen kanssa määritelty ammattipätevyys on avainasemassa kehitettäessä vertailukelpoisia kilpailukyvyn tasoja ja edistettäessä vaihtoa ja investointikanavia, joita tarvitaan työpaikkoja luovan toiminnan kehittämiseksi. TSK esitti erityisenä strategiana kouluttajien ja johtajien koulutusta sekä niiden Välimeren maiden henkilöresurssien hyödyntämistä, joista muutetaan tai on muutettu EU-maihin.

2.3.2. Sittemmin TSK on laatinut asiakirjan seuraavaan (Marokossa marraskuussa 1997 pidettävään) talous- ja sosiaalineuvostojen huippukokoukseen. Aiheena on "Talous- ja yhteiskuntaelämän etupiirien rooli yhteiskunnallisten liitännäistoimien (etenkin ammattikoulutukseen liittyvien toimien) toteuttamisessa kansantalouksien kehittämisen ja tasoittamisen alalla".

2.3.2.1. Edellä mainitussa tekstissä korostetaan roolia, joka jäsenmaiden työmarkkinaosapuolilla on aina ollut ammattikoulutuksessa. Tämä kokemus voi ja sen tulisi olla esimerkkinä Välimeren maiden työmarkkinaosapuolille. Niiden pitäisi ottaa vastuu kantaakseen, koska niillä on käytössään tarvittavat välineet. Komitea toivoo myös sellaisten ylikansallisten verkkojen luomista, joissa käytetään hyväksi "koulutusalan olemassa olevia rakenteita".

2.3.2.2. Erityisesti ehdotetaan sellaisen verkon luomista, joka toimii tietynlaisena työmarkkinoiden tarkkailuelimenä, vastaa myös muuttovirtojen seurannasta ja voi saada apua unionin toimielimiltä, etenkin tämän lausunnon aiheena olevalta koulutussäätiöltä.

2.4. Kaikki mainitut seikat ovat syynä siihen, että TSK käsittelee komission ehdotusta erityisen huolellisesti ja kannattaa sitä täysin. Lisäksi TSK ilmoittaa olevansa valmis osallistumaan vastaisuudessa säätiön toimiin ja toivoo, että asetuksen 5 artiklan 9 kohdan mukaisen vuosikertomuksen luovuttamisen lisäksi komissio pyytää komitealta siitä myös lausunnon.

2.5. TSK ei halua tässä vaiheessa ehdottaa säätiön toiminnalle ensisijaisia aihealoja, mutta se painottaa, että Välimeren alueen tiettyihin erityispiirteisiin on kiinnitettävä huomiota. Varsinkin naisten ja miesten yhdenvertaisuutta tulisi johdonmukaisesti käyttää ohjelmien määrittelyn mittapuuna.

3. Erityistä

3.1. Muutoksessa, jota ehdotetaan 2 artiklaan, selkiytetään "komission asettamat yleistä toimintapolitiikkaa koskevat suuntaviivat", eli säätiön toiminnalle asetetut rajat. Muutos kohdistuu sekä säätiöön, jota kannustetaan toimimaan täydentävästi ja yhdenmukaisesti suhteessa EU:n ulkopuolisia maita koskevaan EU-politiikkaan, että komissioon, jossa asianomaisten yksiköiden tulee määritellä aihealojen suuntaviivojen kokonaispuitteet. Komitea kannattaa ajatusta.

3.2. 4 artiklan 1 kohtaan ehdotetulla muutoksella komissio velvoitetaan huolehtimaan säätiön yhteistyöstä yhteisön vastaavien elinten kanssa. Tässä mainitaan erityisesti Cedefop, joka toimii EU:n koulutusstrategioiden alalla. Myös tämän muutoksen kohdalla korostetaan tarvetta lisätä komission osallistumista ja vastuuta. Komitea kannattaa ajatusta.

3.3. 5 artiklan 1 ja 4 kohdassa mainitun hallituksen kokoonpanossa ehdotetaan komission edustajien määrän lisäämistä kahdesta kolmeen kuitenkin niin, että komission edustajilla on edelleenkin vain yksi ääni. Tätä täytyy tarkastella edellisten muutosten valossa: kyseessä ei ole komission painoarvon lisääminen hallituksessa, joka on tähän asti koostunut kutakin jäsenvaltiota edustavista jäsenistä ja kahdesta komission edustajasta (joista yksi on hallituksen puheenjohtaja ilman äänioikeutta), vaan siitä, että pyritään saamaan mahdollisimman laaja asiantuntijaedustus toiminnan tehostamiseksi. Komitea kannattaa ajatusta.

3.4. 5 artiklan 7 kohtaa koskevan muutosehdotuksen tavoitteena on siirtää vuosittaisen toimintasuunnitelman esittämisen määräaika edellisen vuoden marraskuun 30. päivästä ohjelman toteuttamisvuoden alkuun. Samalla annetaan mahdollisuus mukauttaa ohjelmaa vielä toteuttamisvaiheessa. Ehdotusta on tarkasteltava yhdessä 10 artiklan 1 ja 2 kohdan kanssa (talousarviomenettely), jonka mukaan johtajan on esitettävä jokaisen varainhoitovuoden alussa talousarvioesitys, ja hallituksen on hyväksyttävä se helmikuun 15. päivään mennessä. Vaikka tällä muutoksella sidotaan toisiinsa sisältö (vuosittainen ohjelma kolmen vuoden perspektiivissä) ja käytössä olevat varat, se jättää kuitenkin joustonvaraa meneillään olevaan toteutukseen. TSK pitää muutosta hyvänä.

3.5. Johtajan asemaa vahvistetaan 7 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan liittyvällä muutosehdotuksella, jonka mukaan johtajalla on toimivallan lisäksi myös vastuu "hallituksen päätösten ja säätiön toimintaa varten asetettujen suuntaviivojen moitteettomasta täytäntöönpanosta". Näin johtajalle annetaan entistä selkeämpi toimeenpanovalta ja häntä kannustetaan kehittämään sopivaa yhteispanosta EU:n poliittisten tahojen (komission ja jäsenvaltiot) kanssa.

Saman artiklan 1 kohtaan ehdotetussa muutoksessa sanotaan, että säätiön johtaja, joka aiemmin nimitettiin viideksi vuodeksi ja joka voitiin nimittää uudelleen, nimitetään "komission ehdotuksesta kolmesta viiteen vuoteen kestäväksi kaudeksi kerrallaan". TSK suhtautuu tähän muutokseen varauksin: muissa vastaavissa säätiöissä toimikausi on viisi vuotta. TSK:n mielestä ensimmäinen toimikausi voisi olla viisi vuotta ja sitä voitaisiin jatkaa vielä toisella viisivuotiskaudella.

3.6. 10 artiklan 4 kohdan muutosehdotuksella hallitus velvoitetaan hyväksymään samanaikaisesti sekä toimintasuunnitelma että talousarvio. Tällä muutoksella rationalisoidaan säätiön toimintaa koskevaa päätösmenettelyä. Lisäksi ja ennen kaikkea asetetaan toimintaa koskevat päätökset (sisältö) ja säätiön varoja koskevat päätökset samalle tasolle. Komitea kannattaa ajatusta.

3.7. 6 artiklan 1 ja 2 kohtaan esitetyn muutosehdotuksen mukaisesti myös komission tulisi osallistua hallitukselle omasta aloitteestaan tai hallituksen pyynnöstä lausuntoja antavan neuvoa-antavan kokouksen jäsenten valitsemiseen. Ehdotus vaikuttaa hyväksyttävältä. TSK huomauttaa kuitenkin, että kyseinen elin on hyvin laaja: siihen kuuluu kaksi asiantuntijaa kustakin jäsenmaasta, avustuskelpoisesta maasta ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolista. Vaikka on tärkeää, että tällaisessa neuvoa-antavassa elimessä ovat edustettuina kaikki asianosaiset tahot, myös työtahdin tulee olla tehokasta. TSK toivookin, että neuvoa-antava kokous työskentelee yhä enemmän pienissä ryhmissä (teema- tai toimialaryhmät) ja että sen lausunnot voidaan tilaisuuden tullen kytkeä säätiön hallituksen päätöksentekoprosessiin.

3.8. Komissio tähdentää ehdotuksessaan, ettei se aio tehdä muutoksia säätiön henkilöstöön. TSK toivoo, että virkamiesten tehtävien välttämättömässä uudelleenorganisoinnissa pidetään huolta siitä, että heidän ammattitaitojaan ja motivaatiotaan lisätään tarjoamalla heille aina tilaisuuden tullen koulutusta sellaisten erityistaitojen kehittämiseksi, joita Välimeren kumppanuusmaiden koulutustarpeet edellyttävät. TSK toivoo, että komissio ottaa budjettimenettelyssään huomioon nämä vaatimukset ja että budjettiviranomaiset vastaavasti harkitsevat jonkinvertaista korotusta säätiölle myönnettäviin varoihin.

Bryssel, 29. lokakuuta 1997.

Talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Tom JENKINS

() EYVL C 156, 24.5.1997, s. 27

() Phare-ohjelmassa: Albania, Bulgaria, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania, T Osekki, Slovakia, Slovenia ja entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia; Tacis-ohjelmassa: Armenia, Azerbaidzan, Valko-Venäjä, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Uzbekistan, Venäjä, Tadzikistan, Turkmenistan, Ukraina ja Mongolia.