51996PC0472

Ehdotus neuvoston päätökseksi 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen yksinomaisen talousalueen sisällä ja sen ulkopuolella liikkuvien (hajallaan olevat kalakannat) sekä laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien määräysten soveltamisesta tehdyn sopimuksen ratifioinnista Euroopan yhteisön puolesta (96/C 367/02) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) KOM(96) 472 lopull. 96/0238 (CNS)

(Komission esittämä 4 päivänä lokakuuta 1996)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo, että

merikalastuksessa yhteisöllä on toimivalta toteuttaa kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä sekä tehdä sitoumuksia tällä alalla kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa,

yhteisö on allekirjoittanut Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, jossa velvoitetaan rannikkovaltiot ja avomerellä kalastusta harjoittavat valtiot tekemään yhteistyötä kalastusalueiden rajat ylittävien ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisessä ja hallinnossa,

yhteisö on osallistunut Yhdistyneiden Kansakuntien hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja koskevan konferenssin yhteydessä käytäviin kansainvälisiin neuvotteluihin; neuvotteluiden tuloksena sopimus hyväksyttiin ja yhteisö allekirjoitti sopimuksen 27 päivänä kesäkuuta 1996,

sopimuksen tavoitteena on hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen pitkän aikavälin säilyttäminen ja kestävän hyödyntämisen varmistaminen määräämällä muun muassa näitä kalakantoja koskevien kansainvälisten järjestöjen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamisesta,

yhteisön kalastajat kalastavat näitä kantoja ja yhteisön edun mukaista on osallistua tosiasiallisesti alueellisten kalastusjärjestöjen toimintaan, joiden tehtäväksi sopimuksen täytäntöönpano on annettu,

sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan, 38 artiklan ja 47 artiklan nojalla Euroopan yhteisö ei ole vielä ratifioinut sopimusta merioikeusyleissopimuksen liitteessä IX olevien määräysten mukaisesti, ja

yhteisöllä ja jäsenvaltioilla on toimivalta sopimuksen soveltamisalaan kuuluvilla aloilla; sen vuoksi on tarpeen, että yhteisöstä ja sen jäsenvaltioista tulee sopimuspuolia samanaikaisesti, jotta ne voivat yhdessä täyttää sopimuksessa määrättyjä velvoitteita sekä käyttää yhdessä oikeuksiaan jaettuun toimivaltaan kuuluvissa asioissa sopimuksen yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Ratifioidaan yksinomaisen talousalueen sisällä ja sen ulkopuolella liikkuvien ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hallintoa koskevien Yhdistyneiden Kansakuntien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn merioikeusyleissopimuksen määräysten soveltamisesta tehty sopimus yhteisön puolesta.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteessä A.

2 artikla

(1) Neuvoston puheenjohtaja tallettaa Euroopan yhteisön puolesta ratifiointikirjan ja tämän päätöksen liitteessä B olevan toimivaltailmoituksen Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan sopimuksen 38, 47 ja 49 artiklan mukaisesti.

(2) Ratifiointikirja talletetaan samanaikaisesti kaikkien jäsenvaltioiden ratifiointikirjojen kanssa ja vahvistetaan Euroopan yhteisön sopimuksen allekirjoituksen yhteydessä tekemät ilmoitukset.

3 artikla

(1) Jos yhteisö on osallisena sopimuksessa määrätyssä riidanalaisessa menettelyssä, sitä edustaa komissio. Tämä kuulee jäsenvaltioita ennen toimenpiteiden toteuttamista riidanalaisen menettelyn määräajat huomioon ottaen.

(2) Jos yhteisö ja yksi tai useampi jäsenvaltio on asianosaisena samassa riita-asiassa tai useammissa riita-asioissa, joissa on kyse samankaltaisista oikeudellisista seikoista, komissio ja jäsenvaltiot, joita asia koskee, puolustavat yhteisiä etujaan hyväksymällä toimivaltaisen tuomioistuimen valinnan ja laatimalla yhdenmukaisen tosiasioihin perustuvan ja oikeudellisen perustelun yhteisön ja kansallisia toimivaltoja noudattaen.

LIITE A

SOPIMUS Hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta

TÄMÄN SOPIMUKSEN OSAPUOLINA OLEVAT VALTIOT

PALAUTTAVAT MIELEEN Yhdistyneiden Kansakuntien 10 päivänä joulukuuta 1982 tekemän merioikeusyleissopimuksen asiaankuuluvat määräykset,

OVAT PÄÄTTÄNEET varmistaa hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen pitkäaikaisen säilyttämisen ja kestävän käytön,

OVAT LUJASTI PÄÄTTÄNEET parantaa yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä tätä tarkoitusta varten,

KUTSUVAT lippuvaltiot, satamavaltiot ja rantavaltiot näiden kalakantojen osalta hyväksyttyjen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkaampaan valvontaan,

PYRKIVÄT vastaamaan erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa hyväksytyn 21 toimintaohjelman C ohjelma-alan 17 luvussa esitettyihin ongelmiin, erityisesti siihen, että merikalastuksen hoito on riittämätöntä usealla alueella ja että joitain kalavaroja hyödynnetään liikaa, ja ottavat huomioon, että säätelemättömän kalastuksen, ylikapitalisoinnin, liian suurten alusten kokojen, alusten lippuvaltion vaihtamisen tarkastusten välttämiseksi, riittämättömän valikoivien välineiden, epäluotettavien tietokantojen ja valtioiden välisen riittämättömän yhteistyön kanssa on ongelmia,

SITOUTUVAT vastuuntuntoiseen kalastuksen hoitoon,

OVAT TIETOISIA tarpeesta välttää kielteisiä vaikutuksia meriympäristöön, säilytttää biologinen monimuotoisuus, säilyttää meriekosysteemien koskemattomuus ja minimoida kalastustoiminnan pitkäaikaisten tai peruuttamattomien vaikutusten vaara,

TUNNUSTAVAT erityisen avunannon tarpeen, mukaan lukien taloudellisen, tieteellisen ja teknologisen avunannon, jotta kehitysmaat pääsisivät osallistumaan tehokkaasti hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämiseen, hoitoon ja kestävään käyttöön,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että yleissopimuksen asiaankuuluvien määräysten täytäntöönpanoa koskeva sopimus auttaisi parhaiten näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja edistäisi kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden säilyttämistä, ja

VAHVISTAVAT, että yleisen kansainvälisen oikeuden säännöt ja periaatteet säätelevät jatkossakin niitä asioita, joita yleissopimus tai tämä sopimus eivät koske,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I OSA YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 artikla Ilmaisujen käyttö ja soveltamisala

(1) Tässä sopimuksessa tarkoitetaan:

a) `yleissopimuksella` Yhdistyneiden Kansakuntien 10 päivänä joulukuuta 1982 tekemää merioikeusyleissopimusta;

b) `säilyttämis- ja hoitotoimenpiteillä` yhden tai useamman meren elollisen luonnonvaran säilyttämiseksi ja hoitamiseksi tehtyjä toimenpiteitä, jotka on hyväksytty ja joita sovelletaan kansainvälisen oikeuden asianmukaisten sääntöjen mukaisesti siten kuin yleissopimuksessa ja tässä sopimuksessa on määrätty;

c) `kaloilla` myös nilviäisiä ja äyriäisiä, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluvat mannerjalustan pohjalla eläviin lajeihin yleissopimuksen 77 artiklan mukaisesti; ja

d) `järjestelyllä` yhteistyöjärjestelmää, jonka kaksi valtiota tai useampia valtioita on perustanut yleissopimuksen ja tämän sopimuksen mukaisesti muun muassa säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vakiinnuttamiseksi osa-alueella tai alueella yhdelle tai useammalle hajallaan olevalle kalakannalle tai laajasti vaeltavalle kalakannalle;

(2) a) `osapuolina olevilla valtioilla` valtioita, jotka ovat suostuneet sitoutumaan tähän sopimukseen ja joita sopimus koskee.

b) Tätä sopimusta sovelletaan soveltuvin osin:

i) kaikkiin yleissopimuksen 305 artiklan 1 kohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitettuihin yhteisöihin ja

ii) kaikkiin yleissopimuksen liitteen IX 1 artiklassa `kansainvälisinä järjestöinä` viitattuihin yhteisöihin, jollei 47 artiklan määräyksistä muuta johdu,

joista tulee tämän sopimuksen osapuolia, ja tältä osin `osapuolina olevilla valtioilla` tarkoitetaan näitä yhteisöjä.

(3) Tätä sopimusta sovelletaan soveltuvin osin muihin kalastusta harjoittaviin yhteisöihin, joiden alukset kalastavat avomerellä.

2 artikla Tavoite

Tämän sopimuksen tavoitteena on hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen pitkäaikainen säilyttäminen ja kestävä käyttö yleissopimuksen asiaankuuluvien määräysten tehokkaalla taytäntöönpanolla.

3 artikla Soveltaminen

(1) Jollei toisin määrätä, tätä sopimusta sovelletaan hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämiseen ja hoitoon alueilla, jotka ovat kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella, ja 6 ja 7 artiklaa sovelletaan myös kyseisten kalakantojen säilyttämiseen ja hoitoon alueilla, jotka ovat kansallisen lainkäyttövallan alla, jollei yleissopimuksen mukaisesti kansallisten lainkäyttövallan alaisuudessa ja sen ulkopuolella sovellettavista erilaisista oikeusjärjestelmistä muuta johdu.

(2) Käyttäessään täysvaltaisia oikeuksiaan hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen tutkimiseksi, hyödyntämiseksi, säilyttämiseksi ja hoitamiseksi kansallisen lainkäyttövallan alla olevilla alueilla rantavaltion on sovellettava soveltuvin osin 5 artiklassa esitettyjä yleisiä periaatteita.

(3) Valtioiden on harkittava tarkkaan kehitysmaiden mahdollisuuksia soveltaa 5, 6 ja 7 artiklaa kansallisen lainkäyttövallan alla olevilla alueilla ja niiden tarvitsemaa apua tämän sopimuksen mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten sovelletaan osaa VII soveltuvin osin alueisiin, jotka ovat kansallisen lainkäyttövallan alla.

4 artikla Tämän sopimuksen ja yleissopimuksen välinen suhde

Mikään tässä sopimuksessa ei saa rajoittaa valtioiden yleissopimuksen mukaisia oikeuksia, lainkäyttövaltaa ja velvollisuuksia. Tätä sopimusta tulkitaan ja sovelletaan yleissopimuksen yhteydessä ja yhdenmukaisesti sen kanssa.

II OSA HAJALLAAN OLEVIEN KALAKANTOJEN JA LAAJASTI VAELTAVIEN KALAKANTOJEN SÄILYTTÄMINEN JA HOITO

5 artikla Yleiset periaatteet

Hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi rantavaltioiden ja avomerellä kalastusta harjoittavien valtioiden on, toteuttaessaan velvollisuuttaan työskennellä yhteistyössä yleissopimuksen mukaisesti:

a) hyväksyttävä toimenpiteitä hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen pitkäaikaisen kestävyyden varmistamiseksi ja edistettävä niiden parhaan mahdollisen hyödyntämisen tavoitetta;

b) varmistuttava siitä, että tällaiset toimenpiteet perustuvat parhaalle saatavissa olevalle tieteelliselle tiedolle ja että ne on suunniteltu kalakantojen säilyttämiseksi tai palauttamiseksi tasolle, jolla voidaan varmistaa oleellisten ympäristöllisten ja taloudellisten tekijöiden, mukaan lukien kehitysmaiden erityistarpeet, kuvaama mahdollisimman suuri tuotto, ottaen huomioon kalastusmallit, kalakantojen keskinäisen riippuvuussuhteen ja kaikki yleisesti suositellut kansainväliset osa-alueelliset, alueelliset ja maailmanlaajuiset vähimmäisvaatimukset;

c) sovellettava varovaista lähestymistapaa 6 artiklan mukaisesti;

d) arvioitava kalastuksen, muiden inhimillisten toimintojen ja ympäristöllisten tekijöiden vaikutukset kohteena oleviin kalakantoihin ja lajeihin, jotka kuuluvat samaan ekosysteemiin tai jotka liittyvät kohteena oleviin kalakantoihin tai ovat niistä riippuvaisia;

e) hyväksyttävä tarvittaessa säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä lajeille, jotka kuuluvat samaan ekosysteemiin tai jotka liittyvät kohteena oleviin kalakantoihin tai ovat niistä riippuvaisia, tällaisten lajien populaatioiden säilyttämiseksi tai ennalleen palauttamiseksi tasolle, jolla niiden lisääntyminen ei enää ole vakavasti uhattuna;

f) vähennettävä saasteita, jätteitä, hävinneiden tai hylättyjen pyydysten saaliita, muiden kuin kohdelajien, sekä kalojen että muiden lajien (jäljempänä muut kuin kohdelajit) pyyntiä sekä vaikutuksia liittyviin ja riippuvaisiin lajeihin, erityisesti uhanalaisiin lajeihin, mahdollisimman paljon toimenpiteillä, joihin sisältyy mahdollisuuksien mukaan valikoivien, ympäristölle turvallisten ja kannattavien pyydysten ja kalastustekniikoiden kehittäminen ja käyttö;

g) suojeltava meriympäristön biologista monimuotoisuutta;

h) toteutettava toimenpiteitä liikakalastuksen ja kalastuskapasiteettien ylittämisten ehkäisemiseksi ja lopettamiseksi ja sen varmistamiseksi, että pyyntiponnistuksen tasot eivät ylitä kalavarojen kestävän hyödyntämisen tasoja;

i) otettava huomioon pienimuotoista kalastusta harjoittavien ja kotitarpeeseen kalastavien edut;

j) kerättävä ja jaettava hyvissä ajoin täydellistä ja täsmällistä tietoa kalastustoiminnasta koskien muun muassa alusten sijaintia, kohdelajien ja muiden lajien saaliita ja pyyntiponnistusta liitteen I mukaisesti sekä tietoja kansallisista ja kansainvälisistä tutkimusohjelmista;

k) edistettävä ja suoritettava tieteellistä tutkimusta ja kehitettävä sopivia teknologioita kalastuksen säilyttämisen ja hoidon tukemiseksi; ja

l) pantava täytäntöön ja tuettava säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä tehokkaan seurannan, valvonnan ja tarkkailun avulla.

6 artikla Varovaisen lähestymistavan soveltaminen

(1) Valtioiden on sovellettava laajasti varovaista lähestymistapaa hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämiseen, hoitoon ja hyödyntämiseen meren elollisten luonnonvarojen ja meriympäristön suojelemiseksi.

(2) Valtioiden on oltava varovaisempia silloin kun saatu tieto on epävarmaa, epäluotettavaa tai puutteellista. Riittävien tieteellisten tietojen puute ei riitä syyksi siirtää tai jättää toteuttamatta säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä.

(3) Toteuttaessaan varovaista lähestymistapaa valtioiden on:

a) kehitettävä kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevaa päätöksentekoa hankkimalla ja jakamalla parasta saatavilla olevaa tieteellistä tietoa ja käyttämällä parannettuja tekniikoita vaarojen ja epävarmuuksien hallinnassa;

b) sovellettava liitteessä II esitettyjä ohjeita ja määriteltävä parhaan mahdollisen saatavilla olevan tieteellisen tiedon perusteella vertailupisteet eri kalakannoille sekä toimenpiteet, jotka toteutetaan, jos nämä ylitetään;

c) otettava huomioon, muun muassa, kalakantojen kokoon ja tuottavuuteen, vertailupisteisiin, kalakantojen tilaan suhteessa näihin vertailupisteisiin sekä kalastuskuolevuuden tasoon ja jakaantumiseen liittyvät epävarmuudet ja kalastustoiminnan vaikutukset muihin kuin kohdelajeihin sekä liittyviin tai riippuvaisiin lajeihin samoin kuin nykyiset ja ennustetut valtamerien tilanteet sekä ympäristölliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet; ja

d) kehitettävä tietojen keruuta ja tutkimusohjelmia kalastuksen vaikutusten arvioimiseksi muihin kuin kohdelajeihin sekä liittyviin ja riippuvaisiin lajeihin ja niiden ympäristöön ja hyväksyttävä tällaisten lajien säilyttämisen varmistamiseen sekä erityisen kiinnostuksen kohteena olevien elinympäritöjen suojelemiseen tarvittavia suunnitelmia.

(4) Valtioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kun vertailupisteitä lähestytään, niitä ei ylitetä. Jos ne ylitetään, valtioiden on viipymättä toteutettava 3 kohdan b alakohdassa määritellyt toimet kalakantojen palauttamiseksi ennalleen.

(5) Kun kohdelajien, muiden lajien, liittyvien tai riippuvaisien lajien asema on kyseessä, on valtioiden lisättävä tällaisten lajien seurantaa niiden aseman ja säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuuden tarkistamiseksi. Niiden on tarkistettava nämä toimenpiteet säännöllisesti uusien tietojen perusteella.

(6) Uusien ja kokeilevien kalastusten osalta valtioiden on hyväksyttävä mahdollisimman pian varovaisia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, joihin sisältyy muun muassa saaliiden ja pyyntiponnistuksen rajoittaminen. Nämä toimenpiteet pysyvät voimassa siihen saakka, kun on kerätty tarpeeksi tietoa kalastuksen vaikutusten arvioimiseksi kalakantojen pitkäaikaiseen kestävyyteen, jolloin arvioinnille perustuvat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet pannaan täytäntöön. Jälkimmäisten toimenpiteiden on mahdollistettava tarvittaessa kalastusten asteittainen kehittäminen.

(7) Jos jollain luonnonilmiöllä on merkittävä kielteinen vaikutus hajallaan oleviin kalakantoihin tai laajasti vaeltaviin kalakantoihin, on valtioiden kiireellisesti hyväksyttävä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä sen varmistamiseksi, ettei kalastustoiminta lisää näitä kielteisiä vaikutuksia. Valtioiden on myös hyväksyttävä tällaiset toimenpiteet kiireellisesti silloin, kun kalastustoiminta uhkaa vakavasti tällaisten kantojen kestävyyttä. Kiireellisesti päätetyt toimenpiteet ovat väliaikaisia, ja niiden on perustuttava parhaisiin mahdollisiin saatavilla oleviin tieteellisiin tietoihin.

7 artikla Säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden yhteensopivuus

(1) Sanotun kuitenkaan rajoittamatta rantavaltioiden täysivaltaisia oikeuksia tutkia ja hyödyntää, säilyttää ja hoitaa meren elollisia luonnonvaroja niiden kansallisen lainkäyttövallan alla olevilla alueilla yleissopimuksen määräysten mukaisesti ja kaikkien valtioiden oikeutta harjoittaa kalastusta avomerellä yleissopimuksen mukaisesti:

a) hajallaan olevien kalakantojen osalta, asianomaisten rantavaltioiden ja valtioiden, joiden kansalaiset kalastavat näitä kalakantoja viereisillä avomeren alueilla, on pyrittävä, joko suoraan tai osassa II esitettyjen sopivien yhteistyömekanismien avulla, pääsemään yksimielisyyteen tarpeellisista toimenpiteistä näiden kalakantojen säilyttämiseksi viereisillä avomeren alueilla;

b) laajasti vaeltavien kalakantojen osalta, asianomaisten rantavaltioiden ja valtioiden, joiden kansalaiset kalastavat näitä kalakantoja samalla alueella, on toimittava yhteistyössä, joka suoraan tai osassa III esitettyjen sopivien yhteistyömekanismien avulla, näiden kalakantojen säilyttämisen varmistamiseksi ja parhaan mahdollisen hyödyntämisen tavoitteen edistämiseksi koko alueella sekä kansallisen lainkäyttövallan alaisilla että sen ulkopuolisilla alueilla.

(2) Avomerelle laadittujen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden ja niiden, jotka on laadittu kansallisen lainkäyttövallan alla oleville alueille, on oltava yhteensopivia hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisen ja hoidon varmistamiseksi niiden kokonaisuudessa. Tätä varten rantavaltioiden ja avomerellä kalastusta harjoittavien valtioiden on toimittava yhteistyössä yhteensopivien toimenpiteiden löytämiseksi näiden kalakantojen osalta. Määritellessään yhteensopivia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä valtioiden on:

a) otettava huomioon rantavaltioiden yleissopimuksen 61 artiklan mukaisesti hyväksymät ja soveltamat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet samojen kalakantojen osalta alueilla, jotka ovat kansallisen lainkäyttövallan alla, ja varmistettava, että näiden kalakantojen osalta laaditut avomerta koskevat toimenpiteet eivät heikennä tällaisten toimenpiteiden tehokkuutta;

b) otettava huomioon asianomaisten rantavaltioiden ja avomerellä kalastavien valtioiden aiemmin sopimat toimenpiteet, jotka on laadittu avomerelle ja joita sovelletaan siihen yleissopimuksen mukaisesti samojen kalakantojen osalta;

c) otettava huomion osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelyn aiemmin sopimat toimenpiteet, jotka on laadittu ja joita sovelletaan yleissopimuksen mukaisesti samojen kalakantojen osalta;

d) otettava huomioon kalakantojen biologinen yhtenäisyys ja muut biologiset ominaisuudet sekä kalakantojen levinneisyyden, kalastuksen ja kyseisen alueen maantieteellisten erityispiirteiden väliset suhteet mukaan lukien kalakantojen esiintymisen ja kalastuksen laajuus kansallisen lainkäyttövallan alla olevilla alueilla;

e) otettava huomioon rantavaltioiden ja avomerellä kalastavien valtioiden riippuvuus kyseisistä kalakannoista; ja

f) varmistettava, että tällaiset toimenpiteet eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia meren elollisiin luonnonvaroihin kokonaisuudessaan.

(3) Toteuttaessaan yhteistyövelvollisuuttaan valtioiden on tehtävä kaikki mahdollinen sopiakseen yhteensopivista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä kohtuullisen ajan kuluessa.

(4) Jollei sopuun päästä kohtuullisessa ajassa, mikä tahansa näistä valtioista voi aloittaa osassa VIII esitetyt menettelyt erimielisyyksien ratkaisemiseksi.

(5) Kunnes yhteensopivista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä päästään sopuun, asianomaiset valtiot ymmärryksen ja yhteistyön hengessä tekevät kaiken mahdollisen päästäkseen väliaikaisiin luonteeltaan käytännöllisiin järjestelyihin. Jos ne eivät pysty sopimaan tällaisista järjestelyistä, voi mikä tahansa kyseisistä valtioista väliaikaisten toimenpiteiden aikaansaamiseksi luovuttaa kiistan tuomioistuimelle osassa VIII esitettyjen erimielisyyksien ratkaisemista koskevien toimenpiteiden mukaisesti.

(6) Väliaikaisissa järjestelyissä tai toimenpiteissä, jotka aloitetaan tai jotka määrätään 5 kohdan mukaisesti, on otettava huomioon tässä osassa esitetyt määräykset sekä kaikkien asianomaisten valtioiden oikeudet ja velvollisuudet, ne eivät saa vaarantaa tai vaikeuttaa lopulliseen sopuun pääsyä yhteensopivista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä eivätkä ne saa rajoittaa minkään erimielisyyden ratkaisemismenettelyn lopullista ratkaisua.

(7) Rantavaltioiden on säännöllisesti ilmoitettava osa-alueen tai alueen avomerellä kalastaville valtioille, joko suoraan tai sopivien osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kautta tai muin sopivin keinoin, kansallisen lainkäyttövallan alla olevilla alueilla hyväksymistään hajallaan olevia kalakantoja tai laajasti vaeltavia kalakantoja koskevista toimenpiteistä.

(8) Avomerellä kalastavien valtioiden on säännöllisesti ilmoitettava muille asianomaisille valtioille, joko suoraan tai sopivien osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kautta tai muin sopivin keinoin, toimenpiteistä, jotka ne ovat hyväksyneet niiden lipun alla purjehtivien alusten, jotka kalastavat näitä kalakantoja avomerellä, toimien säätelemiseksi.

OSA III HAJALLAAN OLEVIA KALAKANTOJA JA LAAJASTI VAELTAVIA KALAKANTOJA KOSKEVAT KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN MEKANISMIT

8 artikla Säilyttämistä ja hoitoa koskeva yhteistyö

(1) Rantavaltioiden ja avomerellä kalastavien valtioiden on yleissopimuksen mukaisesti pyrittävä toimimaan yhteistyössä hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen osalta, joko suoraan tai sopivien osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kautta, ottaen huomioon osa-alueen tai alueen erityiset ominaispiirteet kalakantojen tehokkaan säilyttämisen ja hoidon varmistamiseksi.

(2) Valtioiden on aloitettava neuvottelut vilpittömin mielin ja viipymättä, erityisesti silloin, jos on todisteita siitä, että kyseisiä hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja saattaa uhata ylihyödyntäminen tai jos näille kalakannoille kehitellään uutta kalastusta. Tätä varten voidaan neuvottelut aloittaa minkä tahansa asianomaisen valtion pyynnöstä sopivien järjestelyjen laatimiseksi kalakantojen säilyttämisen ja hoidon varmistamiseksi. Kunnes tällaisista järjestelyistä saadaan sovittua, on valtioiden noudatettava tämän sopimuksen määräyksiä ja toimittava vilpittömin mielin ja ottaen huomioon muiden valtioiden oikeudet, edut ja velvollisuudet.

(3) Jos osa-alueellisella tai alueellisella kalastuksen hoitojärjestöllä tai -järjestelyllä on toimivalta laatia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä erityisille hajallaan oleville kalakannoille tai laajasti vaeltaville kalakannoille, avomerellä kalakantoja kalastavien valtioiden ja asianomaisten rantavaltioiden on noudatettava velvollisuuttaan toimia yhteistyössä ryhtymällä tällaisen järjestön jäseniksi tai tällaiseen järjestelyyn osallistujiksi tai suostumalla soveltamaan tällaisen järjestön laatimia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä. Valtiot, joita kyseiset kalastukset todella koskettavat, voivat ryhtyä tällaisen järjestön jäseniksi tai tällaiseen järjestelyyn osallistujiksi. Tällaiseen järjestöön tai järjestelyyn osallistumisen ehdot eivät saa estää näitä valtioita ryhtymästä jäseniksi tai osallistujiksi, eikä niitä saa soveltaa siten, että ne syrjisivät mitään valtiota tai ryhmää valtioita, joita kyseinen kalastus todella koskettaa.

(4) Ainoastaan ne valtiot, jotka ovat tällaisen järjestön jäseniä tai tällaiseen järjestelyyn osallistujia tai jotka suostuvat soveltamaan tällaisen järjestön tai järjestelyn laatimia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, pääsevät hyödyntämään kalavaroja, joihin näitä toimenpiteitä sovelletaan.

(5) Jollei ole osa-alueellista tai alueellista kalastuksen hoitojärjestöä tai -järjestelyä laatimaan tietylle hajallaan olevalle kalakannalle tai laajasti vaeltavalle kalakannalle säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, on osa-alueen tai alueen asianomaisten rantavaltioiden ja näitä kalakantoja avomerellä kalastavien valtioiden toimittava yhteistyössä perustaakseen tällainen järjestö tai ryhdyttävä muihin sopiviin järjestelyihin näiden kalakantojen säilyttämisen ja hoidon varmistamiseksi ja osallistuttava järjestön tai järjestelyn toimintaan.

(6) Jokaisen valtion, joka haluaa ehdottaa, että toiminnasta vastaisi hallitustenvälinen järjestö, jonka toimivaltaan kuuluvat elolliset luonnonvarat, olisi, jos tällainen toiminta vaikuttaisi merkittävästi toimivaltaisen osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelyn laatimiin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteisiin, neuvoteltava tästä järjestöstä tai järjestelystä sen jäsenten tai siihen osallistujien kanssa. Tällaisen neuvottelun olisi, jos mahdollista, tapahduttava ennen ehdotuksen esittämistä hallitustenväliselle järjestölle.

9 artikla Osa-alueelliset ja alueelliset kalastuksen hoitojärjestöt ja -järjestelyt

(1) Perustaessaan osa-alueellisia tai alueellisia kalastuksen hoitojärjestöjä tai osallistuessaan osa-alueellisiin tai alueellisiin kalastuksen hoitojärjestelyihin hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen osalta valtioiden on sovittava muun muassa seuraavista asioista:

a) kalakannoista, joihin säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä sovelletaan, ottaen huomioon kyseisten kalakantojen biologiset ominaispiirteet ja kyseisten kalastusten luonteen;

b) soveltamisalasta, ottaen huomioon 7 artiklan 1 kohdan sekä osa-alueen tai alueen ominaispiirteet, mukaan lukien yhteiskunnallis-taloudelliset, maantieteelliset ja ympäristölliset tekijät;

c) uuden järjestön tai järjestelyn toiminnan suhteesta merkittävien olemassa olevien kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen merkitykseen, tavoitteisiin ja toimiin; ja

d) mekanismeista, joiden avulla järjestö tai järjestely voi saada tieteellisiä lausuntoja ja tarkastella kalakantojen asemaa, sekä tarvittaessa tieteellisen neuvontaelimen perustamisesta.

(2) Valtiot, jotka toimivat yhteistyössä osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelyn perustamisessa, on ilmoitettava tästä yhteistyöstä muille valtioille, joiden ne tietävät olevan kiinnostuneita ehdotetun järjestön tai järjestelyn toiminnasta.

10 artikla Osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen tehtävät

Toteuttaessaan velvollisuuttaan toimia yhteistyössä osa-alueellissa ja alueellisissa kalastuksen hoitojärjestöissä tai -järjestelyissä valtioiden on:

a) sovittava säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä ja noudatettava niitä hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen pitkäaikaisen kestävyyden varmistamiseksi;

b) sovittava, sopivalla tavalla, osallistumista koskevista oikeuksista kuten sallittavien saaliiden jaoista ja pyyntiponnistusten tasoista;

c) hyväksyttävä kaikki kalastustoiminnan vastuuntuntoista suorittamista koskevat yleisesti suositellut kansainväliset vähimmäisvaatimukset ja sovellettava niitä;

d) hankittava ja arvioitava tieteellisiä lausuntoja, tarkasteltava kalakantojen asemaa ja arvioitava kalastuksen vaikutuksia muihin kuin kohdelajeihin ja liittyviin tai riippuvaisiin lajeihin;

e) sovittava kalakantojen kalastusta koskevien tietojen keruuta, tiedottamista, tarkistamista ja vaihtoa koskevista vaatimuksista;

f) koottava ja levitettävä tarkkaa ja täydellistä tilastotietoa liitteen I mukaisesti sen varmistamiseksi, että tarjolla on parasta tieteellistä tietoa, säilyttäen kuitenkin luottamuksellisuuden tarvittaessa;

g) edistettävä ja suoritettava kalakantojen tieteellistä arviointia ja asiaankuuluvaa tutkimusta ja levitettävä tästä keräämänsä tulokset;

h) laadittava sopivia yhteistyömekanismeja tehokkaalle seurannalle, valvonalle ja tarkkailulle;

i) sovittava keinoista, joilla järjestön uusien jäsenten tai uusien järjestelyyn osallistujien kalastusta koskeviin tarpeisiin voidaan mukautua;

j) sovittava päätöksentekomenettelyistä, jotka helpottavat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden hyväksymistä nopeasti ja tehokkaasti;

k) edistettävä erimielisyyksien rauhanomaista ratkaisemista osan VIII mukaisesti;

l) varmistettava niiden asianomaisten kansallisten elinten ja teollisuuden haarojen täydellinen yhteistyö järjestön suositusten ja päätösten täytäntöönpanossa; ja

m) tiedotettava riittävästi järjestön tai järjestelyn laatimista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä.

11 artikla Uudet jäsenet tai osallistujat

Määritellessään osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön uusien jäsenten tai osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestelyn uusien osallistujien osallistumista koskevien oikeuksien luonnetta ja laajuutta valtioiden on otettava huomioon muun muassa:

a) hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen asema ja kalastuksen sen hetkisen pyyntiponnistuksen taso;

b) uusien ja nykyisten jäsenten ja osallistujien edut, kalastusmallit ja kalastuskäytännöt;

c) uusien ja nykyisten jäsenten ja osallistujien osallisuus kalakantojen säilyttämisessä ja hoidossa, tarkkojen tietojen keruussa ja tarjonnassa ja kalakantojen tieteellisessä tutkimuksessa;

d) rannikkokalastusta harjoittavien yhteisöjen tarpeet, jotka ovat riippuvaisia pääasiallisesti kalakantojen kalastuksesta;

e) rantavaltioiden tarpeet, joiden taloudet ovat suunnattoman riippuvaisia meren elollisten luonnonvarojen hyödyntämisestä; ja

f) osa-alueen tai alueen kehitysmaiden edut, joiden kansallisen lainkäyttövallan alaisilla alueilla kalakantoja myös esiintyy.

12 artikla Osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen toiminnan avoimuus

(1) Valtioiden on määrättävä osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai järjestelyjen päätöksentekomenettelyn ja muiden toimien avoimuudesta.

(2) Hajallaan olevista kalakannoista ja laajasti vaeltavista kalakannoista kiinnostuneille muiden hallitustenvälisten järjestöjen edustajille ja valtiosta riippumattomien kansalaisjärjestöjen edustajille on tarjottava mahdollisuus osallistua osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kokouksiin tarkkailijoina tai muuten sopivalla tavalla kyseisen järjestön ja järjestelyn menettelytapoja noudattaen. Nämä menettelytavat eivät saa olla tässä asiassa tarpeettoman rajoittavia. Tällaisille hallitustenvälisille järjestöille ja valtiosta riippumattomille kansalaisjärjestöille on sallittava ajoissa pääsy tällaisten järjestöjen ja järjestelyjen asiakirjoihin ja kertomuksiin, niihin pääsyä koskevien menettelysääntöjen rajoissa.

13 artikla Nykyisten järjestöjen ja järjestelyjen vahvistaminen

Valtioiden on toimittava yhteistyössä nykyisten osa-alueellisten ja alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen ja -järjestelyjen vahvistamisessa niiden tehokkuuden parantamiseksi ja hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja koskevien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden laatimiseksi ja toteuttamiseksi.

14 artikla Tietojen kerääminen ja jakaminen sekä yhteistyö tutkimuksessa

(1) Valtioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivat kalastusalukset tarjoavat tarvittavia tietoja, jotta ne voisivat täyttää tämän sopimuksen mukaiset velvollisuutensa. Tätä varten on valtioiden liitteen I mukaisesti:

a) kerättävä ja vaihdettava tieteellisiä, teknisiä ja tilastollisia tietoja hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen kalastuksen osalta:

b) varmistettava, että kerätyt tiedot ovat riittävän yksityiskohtaiset kalakantojen tehokkaan arvioinnin helpottamiseksi ja että niitä tarjotaan hyvissä ajoin osa-alueellisten ja alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen vaatimusten täyttämiseksi; ja

c) toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tällaisten tietojen paikkansapitävyyden tarkistamiseksi.

(2) Valtioiden on toimittava yhteistyössä, joko suoraan tai osa-alueellisten ja alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kautta:

a) sopiakseen tietojen tarkasta määrittelystä ja muodosta, jossa ne on tarjottava tällaisille järjestöille tai järjestelyille ottaen huomioon kalakantojen ja niiden kalastusten luonteet; ja

b) kehittääkseen ja jakaakseen analyysimenetelmiä ja kalakantojen arviointimenetelmiä hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden parantamiseksi.

(3) Yleissopimuksen osan XIII mukaisesti valtioiden on toimittava yhteistyössä, joko suoraan tai toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kautta, vahvistaakseen tieteellisiä tutkimusmahdollisuuksia kalastuksen alalla ja edistääkseen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämiseen ja hoitoon liittyvää tieteellistä tutkimusta kaikkien hyväksi. Tätä varaten on valtion tai tällaista tutkimusta kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevilla alueilla suorittavan toimivaltaisen kansainvälisen järjestön aktiivisesti edistettävä tutkimuksen tulosten ja sen tavoitteisiin ja menetelmiin liittyvien tietojen julkaisemista tai jakamista kaikille kiinnostuneille valtioille sekä mahdollisuuksien mukaan helpotettava näistä valtioista tulevien tutkijoiden osallistumista tällaiseen tutkimukseen.

15 artikla Suojellut ja osittain suojellut meret

Toteutettaessa tätä sopimusta suojellulla tai osittain suojellulla merialueella valtioiden on otettava huomioon kyseisen meren luonnolliset ominaispiirteet ja niiden on myös toimittava yleissopimuksen osan IX ja sen muiden oleellisten määräysten mukaisesti.

16 artikla Avomeren alueet, joita ympäröi kauttaaltaan yhden valtion kansallisen lainkäyttövallan alla oleva alue

(1) Avomeren alueella, jota ympäröi kauttaaltaan yhden valtion kansallisen lainkäyttövallan alla oleva alue, hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja kalastavien valtioiden ja edellä mainittujen valtioiden on laadittava yhteistyössä näitä kalakantoja avomeren alueilla koskevat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet. Ottaen huomioon alueen luonnolliset ominaispiirteet valtioiden on kiinnitettävä erityisesti huomiota näiden kalakantojen yhteensopivien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden laatimiseen 7 artiklan mukaisesti. Avomeren osalta toteutetuissa toimenpiteissä on otettava huomioon rantavaltion yleissopimuksen mukaiset oikeudet, velvollisuudet ja edut, niiden on perustuttava parhaalle mahdolliselle saatavilla olevalle tieteelliselle tiedolle ja niissä on myös otettava huomioon rantavaltion yleissopimuksen 61 artiklan mukaisesti samojen kalakantojen osalta hyväksymät ja soveltamat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet kansallisen lainkäyttövallan alla olevilla alueilla. Valtioiden on myös sovittava seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteistä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi avomerellä.

(2) Valtioiden on, 8 artiklan mukaisesti, toimittava vilpittömin mielin ja tehtävä kaikki mahdollinen päästäkseen viipymättä sopuun 1 kohdassa mainitun alueen kalastustoiminnassa sovellettavista säilyttämis- ja hoitotoimenpiteistä. Jos asianomaiset kalastusta harjoittavat valtiot ja kyseinen rantavaltio eivät kohtuullisen ajan kuluessa pysty sopimaan tällaisista toimenpiteistä, niiden on, ottaen huomioon 1 kohta, sovellettava väliaikaisiin järjestelyihin tai toimenpiteisiin liittyviä 7 artiklan 4, 5 ja 6 kohtaa. Tällaisten väliaikaisten järjestelyjen tai toimenpiteiden laatimista odotellessa on asianomaisten valtioiden toteutettava toimenpiteitä niiden lipun alla purjehtivien alusten osalta, jotta nämä eivät harjoittaisi kalastusta, joka saattaisi vahingoittaa kyseisiä kalakantoja.

OSA IV MUUT KUIN JÄSENET JA OSALLISTUJAT

17 artikla Muut kuin järjestöjen jäsenet ja järjestelyihin osallistujat

(1) Valtio, joka ei ole osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön jäsen tai osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestelyyn osallistuja ja joka ei muilla tavoin suostu soveltamaan tällaisen järjestön tai järjestelyn laatimia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, ei vapaudu velvollisuudestaan toimia yleissopimuksen ja tämän sopimuksen mukaisesti yhteistyössä kyseisten hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisessä ja hoidossa.

(2) Tällaiset valtiot eivät saa sallia niiden lipun alla purjehtivien alusten harjoittaa tällaisten järjestöjen tai järjestelyjen laatimien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden alaisten hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen kalastusta.

(3) Valtiot, jotka ovat osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön jäseniä tai osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestelyyn osallistujia, on, yksin tai yhdessä, pyydettävä 1 artiklan 3 kohdassa mainittuja kalastusta harjoittavia yhteisöjä, joilla on kalastusaluksia kyseisellä alueella, toimimaan täydellisesti yhteistyössä tällaisen järjestön tai järjestelyn kanssa toteuttaessaan sen laatimia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, jotta näitä toimenpiteitä sovellettaisiin tosiasiallisesti niin laajasti kuin mahdollista kyseisen alueen kalastustoimintaan. Tällaiset kalastusta harjoittavat yhteisöt nauttivat kalastukseen osallistumisen eduista sen mukaan miten ne noudattavat säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä kalakantojen osalta.

(4) Valtioiden, jotka ovat tällaisen järjestön jäseniä tai tällaiseen järjestelyyn osallistujia, on vaihdettava sellaisten valtioiden lipun alla, jotka eivät ole järjestön jäseniä tai järjestelyyn osallistujia ja jotka harjoittavat kyseisten kalakantojen kalastusta, purjehtivien kalastusalusten toimintaan liittyviä tietoja. Niiden on toteuttava tämän sopimuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaisia toimenpiteitä ehkäistäkseen tällaisten alusten toimia, jotka heikentävät osa-alueellisten tai alueellisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta.

OSA V LIPPUVALTION VELVOLLISUUDET

18 artikla Lippuvaltion, velvollisuudet

(1) Valtion, jonka alukset kalastavat avomerellä, on toteutettava tarpeellisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että sen lipun alla purjehtivat alukset noudattavat osa-alueellisia tai alueellisia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä ja että tällaiset alukset eivät harjoita mitään sellaista toimintaa, joka heikentäisi näiden toimenpiteiden tehokkuutta.

(2) Valtion on sallittava sen lipun alla purjehtivien alusten käyttö avomerellä kalastuksessa ainoastaan, jos se voi tehokkaasti toteuttaa yleissopimuksen ja tämän sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan tällaisten alusten osalta.

(3) Valtion sen lipun alla purjehtivien alusten osalta toteuttamiin toimenpiteisiin on sisällyttävä seuraavat:

a) näiden alusten valvonta avomerellä kalastuslisenssien tai lupien avulla kaikkien osa-alueellisella, alueellisella tai maailmanlaajuisella tasolla sovittujen sovellettavien menettelyjen mukaisesti;

b) sellaisten määräysten laatiminen, jotka:

i) soveltavat lisensseihin tai lupiin ehtoja, jotka riittävät lippuvaltion kaikkien osa-alueellisten, alueellisten tai maailmanlaajuisten velvollisuuksien täyttämiseen;

ii) kieltävät aluksia, joilla ei ole tarvittavia kalastuslisenssejä tai -lupia, kalastamasta avomerellä tai aluksia kalastamasta avomerellä muutoin kuin lisenssin tai luvan ehtojen mukaisesti;

iii) velvoittavat avomerellä kalastavia aluksia säilyttämään aina lisenssiä tai lupaa aluksella ja esittämään sen pyynnöstä asianmukaisesti valtuutetun henkilön suorittamaa tarkastusta varten; ja

iv) varmistavat, että sen lipun alla purjehtivat alukset eivät harjoita luvatonta kalastusta muiden valtioiden lainkäyttövallan alla olevilla alueilla;

c) kansallisen rekisterin laatiminen kalastusaluksista, jotka saavat kalastaa avomerellä, ja tämän rekisterin tietoihin pääsyn mahdollistaminen valtioiden pyynnöstä, joita asia suoranaisesti koskettaa, ottaen huomioon kaikki lippuvaltion tällaisten tietojen luovuttamista koskevat kansalliset lait;

d) vaatimus kalastusalusten ja pyydysten merkitsemisestä tunnistamista varten yhdenmukaisten ja kansainvälisesti tunnistettavien alusten ja pyydysten merkintäjärjestelmien kuten Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön kalastusalusten merkintää ja tunnistamista koskevien standardointiohjeiden mukaisesti;

e) vaatimus alusten sijainnin, kohdelajien ja muiden lajien saaliiden, pyyntiponnistuksen ja muiden oleellisten kalastusta koskevien tietojen rekisteröimisestä ja säännöllisestä tiedottamisesta osa-alueellisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten tällaisten tietojen keruuta koskevien vaatimusten mukaisesti;

f) vaatimus kohdelajin ja muiden lajien saaliiden tarkastamisesta tarkkailuohjelmien, tarkastusjärjestelmien, purkauskertomusten, jälleenlastauksen valvonnan ja purettujen saaliiden sekä markkinatilastojen seurannan avulla;

g) tällaisten alusten, niiden kalastustoiminnan ja muiden toimien seuranta, valvonta ja tarkkailu muun muassa seuraavien avulla:

i) kansallisten tarkastusjärjestelmien ja osa-alueellisten ja alueellisten valvontaa koskevien yhteistyöjärjestelmien täytäntöönpanolla 21 ja 22 artiklan mukaisesti, mukaan lukien vaatimukset näille aluksille sallia toisen valtion asianmukaisesti valtuutetun tarkastajan pääsy;

ii) kansallisten tarkkailuohjelmien ja osa-alueellisten ja alueellisten tarkkailuohjelmien, joissa lippuvaltio on osallisena, täytäntöönpanolla, mukaan lukien vaatimukset näille aluksille sallia toisen valtion tarkastajien pääsy ohjelmissa sovittujen tehtävien suorittamiseksi; ja

iii) alusten seurantajärjestelmien kehittämisen ja täytäntöönpanon avulla, mukaan lukien tarvittaessa satelliittilähetinjärjestelmät, kaikkien kansallisten ohjelmien tai osa-alueellisesti, alueellisesti tai maailmanlaajuisesti kyseisten valtioiden välillä sovittujen ohjelmien mukaisesti;

h) jälleenlastausten sääteleminen avomerellä sen varmistamiseksi, ettei säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta vahingoiteta; ja

i) kalastustoiminnan sääteleminen osa-alueellisten, alueellisten tai maailmanlaajuisten toimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, jotka tähtäävät muiden kuin kohdelajien saaliiden mahdollisimman voimakkaaseen vähentämiseen.

(4) Jos on olemassa osa-alueellisesti, alueellisesti tai maailmanlaajuisesti sovittu seuranta-, valvonta- ja tarkkailujärjestelmä, valtioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtiville aluksille määrätyt toimenpiteet ovat yhdenmukaisia järjestelmän kanssa.

OSA VI NOUDATTAMINEN JA SOVELTAMINEN

19 artikla Lippuvaltion noudattaminen ja soveltaminen

(1) Valtioiden on varmistettava niiden lipun alla purjehtivien alusten hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja koskevien osa-alueellisten ja alueellisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattaminen. Tätä varten valtioiden on:

a) sovellettava tällaisia toimenpiteitä riippumatta siitä, missä rikkomukset tapahtuvat;

b) tutkittava välittömästi ja täydellisesti kaikki osa-alueellisten tai alueellisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden oletetut rikkomukset, joihin voi sisältyä kyseisten alusten tarkastaminen, sekä ilmoitettava viipymättä rikkomuksesta ilmoittaneelle valtiolle ja asianomaiselle osa-alueelliselle tai alueelliselle järjestölle tai järjestelylle tutkimuksen etenemisestä ja lopputuloksesta;

c) vaadittava kaikilta sen lipun alla purjehtivilta aluksilta, että ne antavat tutkimuksesta vastaavalle viranomaiselle tiedot aluksen sijainnista, saaliista, pyydyksistä, kalastustoiminnasta ja muista toimista oletetun rikkomuksen alueella;

d) jos ne uskovat, että oletetusta rikkomuksesta on riittävästi todisteita, niiden on luovutettava asia viipymättä viranomaisille vireillepanoa varten sen lakien mukaisesti ja tarvittaessa pidätettävä kyseinen alus; ja

e) varmistettava, että kun on todistettu sen lakien mukaisesti, että alus on ollut mukana näiden toimenpiteiden vakavassa rikkomuksessa, alus ei pääse harjoittamaan kalastusta avomerellä siihen saakka kun kaikki lippuvaltion rikkomuksen osalta määräämät suorittamattomat rangaistukset on sovitettu.

(2) Kaikki tutkinnat ja oikeudelliset menettelyt on suoritettava nopeasti. Rikkomuksiin sovellettavien rangaistusten on oltava riittävän ankaria toimiakseen tehokkaasti noudattamisen varmistamisessa ja rikkomusten ehkäisemisessä kaikkialla, ja niiden on vietävä rikkomuksen tekijältä laittomasta toiminnasta saadut tuotot. Kalastusalusten päällikköihin ja perämiehiin sovellettaviin toimenpiteisiin on sisällyttävä määräyksiä muun muassa tällaisten alusten päällikköinä ja perämiehinä toimimisen luvan eväämisen, peruuttamisen ja pidättämisen mahdollistamisesta.

20 artikla Kansainvälinen yhteistyö soveltamisessa

(1) Valtioiden on toimittava yhteistyössä, joko suoraan tai osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kautta, hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja koskevien osa-alueellisten ja alueellisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen ja soveltamisen varmistamiseksi.

(2) Lippuvaltio, joka suorittaa oletetun hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja koskevien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden rikkomuksen tutkintaa, voi pyytää apua miltä tahansa muulta valtiolta, jonka osallistuminen saattaa auttaa tutkinnan suorittamisessa. Kaikkien valtioiden on pyrittävä vastaamaan lippuvaltion tällaisten tutkintojen yhteydessä esittämiin kohtuullisiin pyyntöihin.

(3) Lippuvaltio voi suorittaa tällaisia tutkintoja suoraan, yhteistyössä muiden asianomaisten valtioiden kanssa tai sopivan osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelyn kautta. Tiedot tutkinnan edistymisestä ja lopputuloksesta on tarjottava kaikille valtioille, joita oletettu rikkomus koskee tai joihin se vaikuttaa.

(4) Valtioiden on autettava toisiaan sellaisten alusten tunnistamisessa, joiden on ilmoitettu osallistuneen osa-alueellisten, alueellisten tai maailmanlaajuisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta haittaavaan toimintaan.

(5) Valtioiden on, kansallisten lakien ja asetusten sallimissa rajoissa, laadittava järjestelyjä, jotka mahdollistavat tällaisten toimenpiteiden oletettuihin rikkomuksiin liittyvien todisteiden luovuttamisen muiden valtioiden syytteeseen panosta vastaaville viranomaisille.

(6) Jos on perusteltuja syitä uskoa, että avomerellä oleva alus on syyllistynyt luvattomaan kalastukseen jonkin rantavaltion lainkäyttövallan alla olevalla alueella, on tämän aluksen lippuvaltion, kyseisen rantavaltion pyynnöstä, tutkittava asia välittömästi ja täydellisesti. Lippuvaltion on toimittava yhteistyössä rantavaltion kanssa sopivien soveltamista koskevien toimien suorittamisessa tällaisissa tapauksissa, ja se voi valtuuttaa rantavaltion asianomaiset viranomaiset nousemaan alukselle ja tutkimaan sen avomerellä. Tämä kohta ei rajoita yleissopimuksen 111 artiklaa.

(7) Sopimuksen osapuolina olevat valtiot, jotka ovat osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön jäseniä tai osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestelyyn osallistujia, voivat toteuttaa kansainvälisen oikeuden mukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien turvautumalla tätä tarkoitusta varten laadittuihin osa-alueellisiin tai alueellisiin menettelyihin, ne voivat estää aluksia, jotka ovat osallistuneet toimintaan, joka heikentää tämän järjestön tai järjestelyn laatimien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta tai muuten rikkovat niitä vastaan, kalastamasta avomerellä osa-alueella tai alueella siihen saakka kunnes lippuvaltio on toteuttanut tarvittavat toimenpiteet.

21 artikla Osa-alueellinen ja alueellinen yhteistyö soveltamisessa

(1) Kaikilla osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelmän kattamilla avomeren alueilla, sopimuspuolena oleva valtio, joka on tällaisen järjestön jäsen tai osallinen tällaiseen järjestelmään, voi asianmukaisesti valtuutettujen tarkastajiensa avulla nousta toisen tämän sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion lipun alla purjehtiville kalastusaluksille ja tarkastaa ne 2 kohdan mukaisesti riippumatta siitä, onko tämä sopimuspuolena oleva valtio myös järjestön jäsen tai osallinen järjestelyyn, sen varmistamiseksi, että tämän järjestön tai järjestelyn laatimia hajallaan olevia kalakantoja tai laajasti vaeltavia kalakantoja koskevia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä noudatetaan.

(2) Valtion on laadittava osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen avulla alukselle nousua ja sen tarkastusta koskevat menettelytavat 1 kohdan mukaisesti sekä muiden tämän artiklan määräysten täytäntöönpanoa koskevat menettelyt. Näiden menettelyjen on oltava yhdenmukaisia tämän artiklan kanssa sekä 22 artiklassa esitettyjen perusmenettelyjen kanssa, eivätkä ne saa syrjiä niitä, jotka eivät ole järjestön jäseniä tai järjestelyyn osallistujia. Alukseen nousu ja sen tarkastaminen sekä muut näitä seuraavat soveltamista koskevat toimet on suoritettava tällaisten menettelyjen mukaisesti. Valtioiden on tiedotettava asianmukaisesti tämän kohdan mukaisesti laadituista menettelyistä.

(3) Jos kahden vuoden kuluessa tämän sopimuksen hyväksymisestä jokin järjestö tai järjestely ei ole laatinut tällaisia menettelyjä, alukseen nousu ja sen tarkastaminen 1 kohdan mukaisesti sekä muut näitä seuraavat soveltamista koskevat toimet on näiden menettelyjen laatimiseen saakka suoritettava tämän artiklan sekä 22 artiklassa esitettyjen perusmenettelyjen mukaisesti.

(4) Ennen toimenpiteiden toteuttamista tämän artiklan mukaisesti tarkastuksen suorittavan valtion on, joko suoraan tai asianomaisen osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelyn kautta, tiedotettava kaikille valtioille, joiden alukset kalastavat osa-alueen tai alueen avomerellä, niiden asianmukaisesti valtuutetuille tarkastajille annettavasta tunnistamismuodosta. Aluksille nousuun ja niiden tarkastamiseen käytetyt alukset on merkittävä selkeästi ja ne on voitava tunnistaa hallituksen palveluksessa oleviksi. Tullessaan tämän sopimuksen osapuoleksi valtion on nimettävä sopiva viranomainen tämän artiklan mukaisten ilmoitusten vastaanottajaksi ja tiedotettava asianmukaisesti tällaisesta nimityksestä asianomaisen osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelyn kautta.

(5) Jos alukselle nousun ja sen tarkastamisen jälkeen on selkeät perusteet uskoa, että jokin alus on harjoittanut jotain 1 kohdassa esitettyjen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaista toimintaa, on tarkastuksesta vastaavan valtion tarvittaessa hankittava todisteita sekä välittömästi ilmoitettava lippuvaltiolle oletetusta rikkomuksesta.

(6) Lippuvaltion on vastattava 5 kohdassa esitettyyn ilmoitukseen kolmen työpäivän kuluessa sen saamisesta tai muun 2 kohdan mukaisesti laaditussa menettelyssä määritellyn ajanjakson kuluessa, sekä:

a) täytettävä viipymättä sen 19 artiklan mukaiset velvollisuudet tutkia asiaa ja, jos todisteet antavat siihen aiheen, toteutettava aluksen osalta valvontatoimia, missä tapauksessa sen on välittömästi ilmoitettava tarkastuksesta vastaavalle valtiolle tutkinnan tuloksista ja kaikista toteutetuista valvontatoimista; tai

b) annettava tarkastuksesta vastaavan valtion tutkia asiaa.

(7) Jos lippuvaltio antaa tarkastuksesta vastaavan valtion tutkia oletettua rikkomusta, on tarkastuksesta vastaavan valtion välittömästi toimitettava lippuvaltiolle tutkinnan tulokset. Lippuvaltion on, jos todisteet antavat siihen aihetta, täytettävä velvollisuutensa toteuttaa aluksen osalta soveltamista koskevia toimia. Vaihtoehtoisesti lippuvaltio voi antaa tarkastuksesta vastaavan valtion toteuttaa aluksen osalta sellaisia soveltamista koskevia toimia, jotka lippuvaltio voi määritellä ja jotka ovat yhdenmukaisia niiden oikeuksien ja velvollisuuksien kanssa, jotka lippuvaltiolla on tämän sopimuksen mukaan.

(8) Jos alukselle nousun ja sen tarkastamisen jälkeen on selkeät perusteet uskoa, että alus on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen ja että lippuvaltio on joko jättänyt vastaamatta tai jättänyt toteuttamatta 6 tai 7 kohdan mukaiset toimet, tarkastaja voi jäädä alukselle ja hankkia todisteita sekä vaatia aluksen päällikköä avustamaan lisätutkimuksissa, tarvittaessa jopa tuomalla aluksen viipymättä lähimpään sopivaan satamaan tai muuhun sellaiseen satamaan, joka on määritelty 2 kohdan mukaisesti laadituissa menettelyissä. Tarkastuksesta vastaavan valtion on välittömästi ilmoitettava lippuvaltiolle sataman nimi, johon alus on tuotava. Tarkastuksesta vastaavan valtion ja lippuvaltion sekä tarvittaessa satamavaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet miehistön hyvinvoinnin varmistamiseksi heidän kansallisuudestaan riippumatta.

(9) Tarkastuksesta vastaavan valtion on ilmoitettava lippuvaltiolle ja asianomaiselle järjestölle tai asianomaiseen järjestelyyn osallistujille lisätutkimusten tuloksista.

(10) Tarkastuksesta vastaavan valtion on vaadittava tarkastajiaan noudattamaan yleisesti hyväksyttyjä aluksen ja sen miehistön turvallisuutta koskevia kansainvälisiä asetuksia, menettelyjä ja käytäntöjä, olemaan mahdollisimman vähän häiriöksi kalastustoiminnalle ja välttämään mahdollisuuksien mukaan toimia, jotka vahingoittaisivat aluksella olevan saaliin laatua. Tarkastuksesta vastaavan valtion on varmistettava, että alukselle nousua ja sen tarkastamista ei toteuteta tavalla, joka olisi jonkin kalastusaluksen häirintää.

(11) Tässä artiklassa tarkoitetaan vakavalla rikkomuksella:

a) kalastamista ilman voimassa olevaa lisenssiä tai lupaa, jonka lippuvaltio on myöntänyt 18 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaisesti;

b) tarkan kirjanpidon tekemättä jättämistä saaliista ja saaliita koskevista tiedoista, siten kuin asianomainen osa-alueellinen tai alueellinen kalastuksen hoitojärjestö tai -järjestely sitä vaatii, tai vakavaa saaliin väärin ilmoittamista tällaisen järjestön tai järjestelyn saaliin ilmoittamista koskevien vaatimusten vastaisesti;

c) kalastamista kielletyllä alueella, kalastamista pyyntikieltoaikana tai kalastamista ilman asianomaisen osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelyn laatimaa kiintiötä tai tämän kiintiön saavuttamisen jälkeen;

d) kalastamista, joka on kohdennettu kalakantaan, jota koskee moratorio tai jonka kalastaminen on kiellettyä;

e) kiellettyjen pyydysten käyttöä;

f) kalastusaluksen tunnusten, yksilöinnin tai rekisteröinnin väärentämistä tai peittämistä;

g) tutkintaan liittyvien todisteiden salaamista, muuttamista tai hävittämistä;

h) useita rikkomuksia, jotka yhdessä osoittavat vakavaa välinpitämättömyyttä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä kohtaan; tai

i) muita sellaisia rikkomuksia, jotka on määritelty asianomaisen osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelyn laatimissa menettelyissä.

(12) Huolimatta tämän artiklan muista määräyksistä lippuvaltio voi milloin tahansa toteuttaa toimenpiteitä täyttääkseen sen 19 artiklan mukaiset velvollisuudet oletetun rikkomuksen osalta. Kun alus on tarkastuksesta vastaavan valtion johdon alaisena, on tarkastuksesta vastaavan valtion, lippuvaltion pyynnöstä, luovutettava alus lippuvaltiolle yhdessä kaikkien tutkinnan edistymiseen ja lopputulokseen liittyvien tietojen kanssa.

(13) Tämä artikla ei rajoita lippuvaltion oikeutta toteuttaa sen lakien mukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien toimenpiteet seuraamusten määräämiseksi.

(14) Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin alukselle nousuun ja sen tarkastukseen, jonka suorittaa osapuolena oleva valtio, joka on osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön jäsen tai osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestelyyn osallistuja ja jolla on selkeät syyt uskoa, että toisen osapuolena olevan valtion lipun alla purjehtiva kalastusalus on harjoittanut 1 kohdassa mainittujen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaista toimintaa tällaisen järjestön tai järjestelyn kattamalla avomeren alueella ja tällainen alus on myöhemmin, saman kalastusmatkan aikana, tullut tarkastuksesta vastaavan valtion lainkäyttövallan alla olevalle alueelle.

(15) Jos osa-alueellinen tai alueellinen kalastuksen hoitojärjestö tai -järjestely on laatinut vaihtoehtoisen järjestelmän, joka käytännössä vapauttaa sen jäsenet tai siihen osallistujat tämän sopimuksen mukaisesta velvollisuudestaan varmistaa järjestön tai järjestelyn laatimien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattaminen, tällaisten järjestöjen jäsenet ja tällaisiin järjestelyihin osallistujat voivat sopia 1 kohdan soveltamisen rajoittamisesta niiden välillä asianomaisella avomeren alueella laadittujen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden osalta.

(16) Muiden valtioiden kuin lippuvaltion toteuttamat toimenpiteet alusten osalta, jotka ovat harjoittaneet osa-alueellisten tai alueellisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaista toimintaa, suhteutetaan rikkomuksen vakavuuteen.

(17) Kun on perusteltuja syitä epäillä, että avomerellä olevalla kalastusaluksella ei ole kansallisuutta, voi valtio nousta alukselle ja tutkia sen. Kun todisteet antavat siihen aihetta, voi valtio toteuttaa sopivia toimenpiteitä kansainvälistä oikeutta noudattaen.

(18) Valtiot ovat vastuussa niiden aiheuttamista vahingoista tai menetyksistä, jotka johtuvat tämän artiklan mukaisesti toteutetuista toimista silloin kun tällainen toimi on laiton tai ylittää saatavilla olevien tietojen perusteella kohtuulliset toimet tämän artiklan määräysten täytäntöönpanemiseksi.

22 artikla Edellä 21 artiklan mukaiset alukseen nousua ja sen tarkastamista koskevat perusmenettelyt

(1) Tarkastuksesta vastaavan valtion on varmistettava, että sen asianmukaisesti valtuutetut tarkastajat:

a) esittävät valtakirjan aluksen päällikölle ja jäljennöksen asianmukaisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tai näiden toimenpiteiden mukaisesti kyseisellä avomeren alueella voimassa olevien sääntöjen ja asetusten tekstistä;

b) lähettävät lippuvaltiolle ilmoituksen alukseen nousun ja sen tarkastuksen aikana;

c) eivät häiritse aluksen päällikön mahdollisuutta olla yhteydessä lippuvaltion viranomaisiin alukseen nousun ja sen tarkastamisen aikana;

d) tarjoavat jäljennöksen alukseen nousua ja sen tarkastusta koskevasta kertomuksesta päällikölle ja lippuvaltion viranomaisille liittäen siihen kaikki vastalauseet tai lausunnot, jotka aluksen päällikkö haluaa sisällyttää kertomukseen;

e) poistuvat aluksesta välittömästi tarkastuksen suoritettuaan, jos he eivät löydä mitään todisteita vakavasta rikkomuksesta; ja

f) välttävät voiman käyttöä, lukuun ottamatta ja tarvittavassa määrin tarkastajien turvallisuuden varmistamiseksi ja jos tarkastajia häiritään niiden velvollisuuksien täyttämisessä. Käytetyn voiman määrä ei saa olla suurempi kuin tilanteessa kohtuullisesti tarvittava.

(2) Tarkastuksesta vastaavan valtion asianmukaisesti valtuutetulla tarkastajalla on oikeus tarkastaa alus, sen lisenssi, pyydykset, välineet, kirjanpito, tilat, kalat ja kalatuotteet ja kaikki oleelliset asiakirjat, joita tarvitaan asianmukaisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen varmistamiseksi.

(3) Lippuvaltion on varmistettava, että aluksen päällikkö:

a) hyväksyy tarkastajien nopean ja turvallisen nousun alukseen ja helpottaa sitä;

b) toimii yhteistyössä ja osallistuu aluksen tarkastukseen, joka suoritetaan näiden menettelyjen mukaisesti;

c) ei estä, uhkaile tai häiritse tarkastajia näiden toteuttaessa tehtäviään;

d) antaa tarkastajien olla yhteydessä lippuvaltion ja tarkastuksesta vastaavan valtion viranomaisiin alukseen nousun ja sen tarkastuksen aikana;

e) tarjoaa tarkastajille kohtuulliset edellytykset sekä tarvittaessa ruokaa ja yösijan; ja

f) helpottaa tarkastajien turvallista maihinnousua.

(4) Jos aluksen päällikkö kieltäytyy hyväksymästä alukseen nousun ja sen tarkastuksen tämän artiklan ja 21 artiklan mukaisesti, lippuvaltion on, lukuun ottamatta tapauksia, joissa yleisesti hyväksyttyjen meriturvallisuutta koskevien kansainvälisten asetusten, menettelyjen ja käytäntöjen mukaisesti on tarpeen viivyttää alukseen nousua ja sen tarkastusta, määrättävä aluksen päällikkö suostumaan välittömästi alukseen nousuun ja sen tarkastukseen, ja jos aluksen päällikkö ei noudata tätä määräystä, pidätettävä aluksen kalastuslupa ja käskettävä aluksen palata välittömästi satamaan. Lippuvaltion on ilmoitettava tarkastuksesta vastaavalle valtiolle sen toteuttamista toimista, kun tässä kohdassa mainittu tapaus tapahtuu.

23 artikla Satamavaltion toteuttamat toimenpiteet

(1) Satamavaltiolla on oikeus ja velvollisuus toteuttaa toimenpiteitä kansainvälisen oikeuden mukaisesti edistääkseen osa-alueellisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta. Toteuttaessaan tällaisia toimenpiteitä satamavaltio ei saa syrjiä muodollisesti tai tosiasiallisesti minkään valtion aluksia.

(2) Satamavaltio voi muun muassa tarkastaa asiakirjoja, pyydyksiä ja saaliita kalastusaluksilla, kun tällaiset alukset ovat vapaaehtoisesti sen satamissa tai merellä olevilla pääteasemilla.

(3) Valtiot voivat hyväksyä asetuksia, jotka valtuuttavat asianomaiset kansalliset viranomaiset estämään lastien purkamisen ja jälleenlastauksen silloin kun on osoitettu, että saalis on pyydetty tavalla, joka heikentää osa-alueellisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuutta avomerellä.

(4) Mikään tässä artiklassa ei vaikuta valtioiden kansainvälisen oikeuden mukaiseen täysivaltaisuuteen niiden alueella olevien satamien osalta.

OSA VII KEHITYSMAIDEN VAATIMUKSET

24 artikla Kehitysmaiden erityisvaatimusten tunnustaminen

(1) Valtioiden on tunnustettava täydellisesti kehitysmaiden erityisvaatimukset hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisen ja hoidon sekä näiden kalakantojen kalastuksen kehittämisen osalta. Tätä tarkoitusta varten valtioiden on, joko suoraan tai Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman, Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön ja muiden erityiselinten, yleismaailmallisen ympäristörahaston, kestävän kehityksen toimikunnan ja muiden sopivien kansainvälisten tai alueellisten järjestöjen tai elinten avulla, autettava kehitysmaita.

(2) Toteuttaessaan velvollisuuttaan toimia yhteistyössä hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden laadinnassa valtioiden on otettava huomioon kehitysmaiden erityisvaatimukset, erityisesti:

a) niiden kehitysmaiden haavoittuvuus, jotka ovat riippuvaisia meren elollisten luonnonvarojen hyödyntämisestä, mukaan lukien niiden väestöjen tai väestön osien ravitsemuksellisten tarpeiden tyydyttäminen;

b) tarve välttää haitallisia vaikutuksia kalastuksiin ja varmistaa kotitarpeeseen kalastavien, pienimuotoista kalastusta harjoittavien ja yksittäisten kalastajien sekä kalastuksen parissa työskentelevien naisten ja kehitysmaiden ja erityisesti pienistä saarista koostuvien kehitysmaiden syntyperäisten ihmisten pääsy niihin; ja

c) tarve varmistaa, etteivät tällaiset toimenpiteet johda epäsuhtaisen säilyttämistoiminnan taakan siirtämiseen, suoraan tai epäsuorasti, kehitysmaille.

25 artikla Yhteistyön muodot kehitysmaiden kanssa

(1) Valtioiden on toimittava yhteistyössä, joko suoraan tai osa-alueellisten tai maailmanlaajuisten järjestöjen kautta:

a) tehostaakseen kehitysmaiden, erityisesti niistä vähiten kehittyneiden ja pienistä saarista koostuvien kehitysmaiden, kykyä säilyttää ja hoitaa hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja ja kehittääkseen niiden omaa, näitä kalakantoja koskevaa kalastusta;

b) auttaakseen kehitysmaita, erityisesti niistä vähiten kehittyneitä ja pienistä saarista koostuvia kehitysmaita, niiden osallistumisen mahdollistamiseksi näiden kalakantojen avomeren kalastukseen, mukaan lukien näihin kalastuksiin pääsyn helpottaminen 5 ja 11 artiklan rajoissa; ja

c) helpottaakseen kehitysmaiden osallistumista osa-alueellisiin ja alueellisiin kalastuksen hoitojärjestöihin ja -järjestelyihin.

(2) Yhteistyön kehitysmaiden kanssa tässä artiklassa esitettyjä tavoitteita varten on sisällettävä taloudellisen tuen antaminen, inhimillisten voimavarojen kehittämisen tukeminen, tekninen apu, teknologian kuljetus, mukaan lukien yhteisyritysjärjestelyt ja neuvonta.

(3) Tällainen tuki ohjataan muun muassa erityisesti seuraaviin:

a) hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen parempaan säilyttämiseen ja hoitoon kalastusta koskevien ja siihen liittyvien tietojen keruun, ilmoittamisen, tarkastamisen, vaihdon ja analysoinnin avulla;

b) kalakantojen arviointiin ja tieteelliseen tutkimukseen; ja

c) seurantaan, valvontaan, tarkkailuun, noudattamiseen ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien koulutus ja pyyntikapasiteetin kasvattaminen paikallisella tasolla, kansallisten ja alueellisten tarkkailuohjelmien kehittäminen ja rahoittaminen ja teknologian ja laitteiden tarjoaminen.

26 artikla Erityinen apu tämän sopimuksen täytäntöönpanossa

(1) Valtioiden on toimittava yhteistyössä perustaakseen erityisiä rahastoja kehitysmaiden auttamiseksi tämän sopimuksen täytäntöönpanossa, mukaan lukien kehitysmaiden auttaminen menettelyistä erimielisyyksien ratkaisemiseksi, joihin he ovat osallisia, aiheutuvien kulujen kattamiseksi.

(2) Valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen on autettava kehitysmaita perustamaan uusia osa-alueellisia tai alueellisia kalastuksen hoitojärjestöjä tai -järjestelyjä tai vahvistamaan olemassa olevia järjestöjä tai järjestelyjä hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi.

OSA VIII ERIMIELISYYKSIEN RAUHANOMAINEN RATKAISEMINEN

27 artikla Velvollisuus ratkaista erimielisyydet rauhanomaisin keinoin

Valtioilla on velvollisuus ratkaista erimielisyytensä neuvottelemalla, tiedustelemalla, sovittelulla, sopimalla, välimiesmenettelyllä, oikeuden päätöksellä, turvautumalla alueellisiin elimiin tai järjestelyihin tai muulla valitsemallaan rauhanomaisella keinolla.

28 artikla Erimielisyyksien ehkäiseminen

Valtioiden on toimittava yhteistyössä erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Tätä varten valtioiden on sovittava tehokkaista ja nopeista päätöksentekomenettelyistä osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen yhteydessä sekä vahvistettava olemassa olevia päätöksentekomenettelyjä tarvittaessa.

29 artikla Luonteeltaan tekniset erimielisyydet

Jos erimielisyys koskee luonteeltaan teknistä asiaa, asianomaiset valtiot voivat luovuttaa asian niiden perustamalle tilapäiselle asiantuntijaraadille. Raati neuvottelee asianomaisten valtioiden kanssa ja pyrkii ratkaisemaan erimielisyyden nopeasti turvautumatta erimielisyyksien ratkaisua sitoviin menettelyihin.

30 artikla Erimielisyyksien ratkaisumenettelyt

(1) Yleissopimuksen osassa XV esitettyjä erimielisyyksien ratkaisemiseen liittyviä määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin tämän sopimuksen osapuolina olevien valtioiden välillä kaikkiin erimielisyyksiin, jotka liittyvät tämän sopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen, riippumatta siitä, ovatko ne myös yleissopimuksen osapuolia.

(2) Yleissopimuksen osassa XV esitettyjä erimielisyyksien ratkaisemiseen liittyviä määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin tämän sopimuksen osapuolina olevien valtioiden välillä kaikkiin erimielisyyksiin, jotka liittyvät osa-alueellisen, alueellisen tai maailmanlaajuisen hajallaan olevia kalakantoja tai laajasti vaeltavia kalakantoja koskevan kalastussopimuksen, jonka osapuolia ne ovat, tulkintaan tai soveltamiseen, mukaan lukien näiden kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevat erimielisyydet riippumatta siitä, ovatko ne myös yleissopimuksen osapuolia.

(3) Kaikkia tämän sopimuksen ja yleissopimuksen osapuolina olevien valtioiden hyväksymiä menettelyjä sovelletaan yleissopimuksen 287 artiklan mukaisesti erimielisyyksien ratkaisemiseen tässä osassa, jollei asianomainen osapuolena oleva valtio allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän sopimuksen tai siihen liittyessään tai missään vaiheessa tämän jälkeen ole hyväksynyt toista menettelyä 287 artiklan mukaisesti erimielisyyksien ratkaisemiseksi tämän osan mukaisesti.

(4) Tämän sopimuksen osapuolena oleva valtio, joka ei ole yleissopimuksen osapuoli, allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän sopimuksen tai siihen liittyessään, tai milloin tahansa sen jälkeen, on vapaa valitsemaan kirjallisen ilmoituksen muodossa yhden tai useamman yleissopimuksen 287 artiklan 1 kohdassa esitetyistä keinoista erimielisyyden ratkaisemiseksi tämän osan mukaisesti. Yleissopimuksen 287 artiklaa sovelletaan tällaiseen ilmoitukseen sekä kaikkiin erimielisyyksiin, joihin tällainen valtio on osallisena ja jota ei kata voimassa oleva ilmoitus. Sovittelua ja välimiesmenettelyä varten yleissopimuksen liitteiden V, VII ja VIII mukaisesti tällainen valtio voi nimittää sovittelijoita, välimiehiä ja asiantuntijoita sisällytettäviksi liitteen V 2 artiklassa, liitteen VII 2 artiklassa ja liitteen VIII 2 artiklassa mainittuihin luetteloihin erimielisyyden ratkaisemiseksi tämän osan mukaisesti.

(5) Tuomioistuimet, joille erimielisyys on luovutettu tämän osan mukaisesti, soveltavat yleissopimuksen, tämän sopimuksen ja asianomaisten osa-alueellisten, alueellisten tai maailmanlaajuisten kalastussopimusten asiaankuuluvia määräyksiä sekä yleisesti hyväksyttyjä meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia vaatimuksia ja muita kansainvälisen oikeuden sääntöjä, jotka eivät ole ristiriidassa yleissopimuksen kanssa, kyseisten hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisen varmistamiseksi.

31 artikla Väliaikaiset toimenpiteet

(1) Erimielisyyden ratkaisuun saakka tämän osan mukaisesti erimielisyyden osapuolet pyrkivät kaikin keinoin sopimaan käytännöllisistä väliaikaisista järjestelyistä.

(2) Tuomioistuin, johon erimielisyyden ratkaiseminen on luovutettu tämän osan mukaisesti, voi määrätä väliaikaisista toimenpiteistä, jotka se katsoo kyseisessä tilanteessa sopiviksi erimielisyyden osapuolien oikeuksien turvaamiseksi tai estääkseen kyseisten kalakantojen vahingoittumisen samoin kuin 7 artiklan 5 kohdassa ja 16 artiklan 2 kohdassa mainituissa tilanteissa, yleissopimuksen 290 artiklan kuitenkaan rajoittamatta sanottua.

(3) Tämän sopimuksen osapuolena oleva valtio, joka ei ole yleissopimuksen osapuoli, voi ilmoittaa, että huolimatta yleissopimuksen 290 artiklan 5 kohdasta merioikeuden kansainvälinen tuomioistuin ei voi määrätä, muuttaa tai peruuttaa väliaikaisia toimenpiteitä ilman tällaisen valtion suostumusta.

32 artikla Erimielisyyksien ratkaisumenetelmien soveltamisen rajoitukset

Yleissopimuksen 297 artiklan 3 kohtaa sovelletaan myös tässä sopimuksessa.

OSA IX MUUT KUIN TÄMÄN SOPIMUKSEN OSAPUOLET

33 artikla Muut kuin tämän sopimuksen osapuolet

(1) Osapuolina olevien valtioiden on kannustettava tähän sopimukseen kuulumattomia valtioita liittymään siihen ja hyväksymään sen määräysten mukaisia lakeja ja asetuksia.

(2) Osapuolina olevien valtioiden on toteutettava tämän sopimuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaisia toimenpiteitä ehkäistäkseen tähän sopimukseen kuulumattomien maiden lipun alla purjehtivien alusten toimintaa, joka heikentää tämän sopimuksen tehokasta täytäntöönpanoa.

OSA X VILPITÖN MIELI JA OIKEUKSIEN VÄÄRINKÄYTTÖ

34 artikla Vilpitön mieli ja oikeuksien väärinkäyttö

Osapuolina olevien valtioiden on täytettävä vilpittömin mielin tämän sopimuksen tuomat velvollisuudet ja käytettävä tässä sopimuksessa tunnustettuja oikeuksiaan tavalla, joka ei ole oikeuksien väärinkäyttöä.

OSA XI VASTUU JA VASTUUVELVOLLISUUS

35 artikla Vastuu ja vastuuvelvollisuus

Osapuolina olevat valtiot ovat kansainvälisen oikeuden mukaisesti velvollisia korvaamaan niiden aiheuttamat vahingot tai menetykset tämän sopimuksen osalta.

OSA XII TARKASTELUKONFERENSSI

36 artikla Tarkastelukonferenssi

(1) Neljän vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle konferenssin arvioimaan tämän sopimuksen tehokkuutta hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisen ja hoidon turvaamisessa. Pääsihteeri kutsuu konferenssiin kaikki osapuolina olevat valtiot ja ne valtiot ja yhteisöt, jotka voivat tulla tämän sopimuksen osapuoliksi, sekä ne hallitustenväliset järjestöt ja valtiosta riippumattomat kansalaisjärjestöt, jotka voivat osallistua tarkkailijoina.

(2) Konferenssissa tarkastellaan ja arvioidaan tämän sopimuksen määräysten sopivuutta ja tarvittaessa ehdotetaan keinoja näiden määräysten täytäntöönpanon sisällön ja menetelmien vahvistamiseksi, jotta pystyttäisiin paremmin vastaamaan hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämiseen ja hoitoon liittyviin jatkuviin ongelmiin.

OSA XIII LOPPUMÄÄRÄYKSET

37 artikla Allekirjoitus

Tämä sopimus on avoinna kaikkien valtioiden ja muiden 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainittujen yhteisöjen allekirjoitettavaksi ja pysyy avoinna allekirjoitettavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa kahdentoista kuukauden ajan 4 päivästä joulukuuta 1995.

38 artikla Ratifiointi

Valtioiden ja muiden 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainittujen yhteisöjen on ratifioitava tämä sopimus. Ratifioimiskirja talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

39 artikla Liittyminen

Valtiot ja muut 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa mainitut yhteisöt voivat liittyä tähän sopimukseen. Liittymiskirja talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille.

40 artikla Voimaantulo

(1) Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua kolmannenkymmenennen ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

(2) Niiden valtioiden tai yhteisöjen osalta, jotka ratifioivat sopimuksen tai liittyvät siihen kolmannenkymmenennen ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamisen jälkeen, tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä niiden ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

41 artikla Väliaikainen soveltaminen

(1) Tätä sopimusta soveltavat väliaikaisesti valtiot tai yhteisöt, jotka suostuvat sen väliaikaiseen soveltamiseen ilmoittamalla tästä tallettajalle kirjallisesti. Tällainen väliaikainen soveltaminen tulee voimaan ilmoituksen vastaanottopäivänä.

(2) Valtion tai yhteisön sopimuksen väliaikainen soveltaminen päättyy tämän sopimuksen tullessa voimaan valtion tai yhteisön osalta tai tällaisen valtion tai yhteisön ilmoitettua kirjallisesti tallettajalle aikomuksestaan päättää väliaikainen soveltaminen.

42 artikla Varaukset ja poikkeukset

Tähän sopimukseen ei voi tehdä mitään varauksia tai poikkeuksia.

43 artikla Julistukset ja lausunnot

Edellä 42 artikla ei estä valtiota tai yhteisöä allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän sopimuksen tai liittyessään siihen tekemästä julistuksia tai lausuntoja, miten tahansa muotoiltuina tai nimettyinä muun muassa yhdenmukaistaakseen lakejaan ja asetuksiaan tämän sopimukseen määräyksiin, jos tällaiset julistukset tai lausunnot eivät pyri mitätöimään tai muuttamaan tämän sopimuksen määräysten oikeudellisia vaikutuksia niiden soveltamisessa tähän valtioon tai yhteisöön.

44 artikla Suhde muihin sopimuksiin

(1) Tämä sopimus ei vaikuta osapuolina olevien valtioiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin, jotka ovat peräisin muista tämän sopimuksen mukaisista sopimuksista ja jotka eivät vaikuta muiden osapuolina olevien valtioiden tämän sopimuksen mukaisiin oikeuksiin tai velvollisuuksiin.

(2) Kaksi tai useampi osapuolina olevaa valtiota voivat tehdä sopimuksia, jotka muuttavat tai pidättävät tämän sopimuksen määräysten toteuttamista ja joita sovelletaan ainoastaan niiden välisissä suhteissa, jos tällaiset sopimukset eivät liity poikkeukseen määräyksestä, joka tekisi siitä ristiriitaisen tämän sopimuksen tarkoituksen ja tavoitteiden tehokkaan toteuttamisen kanssa ja lisäksi, jos tällaiset sopimukset eivät vaikuta tähän sisällytettyjen perusperiaatteiden soveltamiseen ja jos tällaisten sopimusten määräykset eivät vaikuta muiden osapuolina olevien valtioiden tämän sopimuksen mukaisiin oikeuksiin tai velvollisuuksiin.

(3) Osapuolina olevien valtioiden, jotka aikovat tehdä 2 kohdassa esitetyn sopimuksen, on ilmoitettava muille osapuolina oleville valtioille tämän sopimuksen tallettajan kautta aikomuksestaan tehdä tämä sopimus sekä sen edellyttämästä muutoksesta tai pidättämisestä.

45 artikla Muuttaminen

(1) Osapuolena oleva valtio voi Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella ehdottaa muutoksia tähän sopimukseen ja pyytää konferenssin koolle kutsumista tällaisten ehdotettujen muutosten harkitsemiseksi. Pääsihteeri toimittaa tällaiset ilmoitukset kaikille osapuolina oleville valtioille. Jos kuuden kuukauden sisällä ilmoitusten toimittamisesta enemmän kuin puolet osapuolina olevista valtioista on vastannut myönteisesti pyyntöön, pääsihteeri kutsuu konferenssin koolle.

(2) Edellä 1 kohdan mukaisesti koolle kutsutussa muutoksentekokonferenssissa sovellettava päätöksentekomenettely on sama kuin Yhdistyneiden Kansakuntien hajallaan olevia kalakantoja ja laajasti vaeltavia kalakantoja koskevassa konferenssissa, ellei konferenssissa toisin päätetä. Konferenssin on pyrittävä kaikin keinoin sopimaan muutoksista yksimielisesti, eikä niistä pidä äänestää ennen kuin on kaikin keinoin pyritty pääsemään yksimielisyyteen.

(3) Kun muutokset tähän sopimukseen on hyväksytty, ne ovat avoinna osapuolina olevien valtioiden allekirjoitettaviksi kahdentoista kuukauden ajan hyväksymisestä Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa, ellei itse muutoksessa toisin määrätä.

(4) Tämän sopimuksen 38, 39, 47 ja 50 artiklaa sovelletaan kaikkiin tämän sopimuksen muutoksiin.

(5) Tämän sopimuksen muutokset tulevat voimaan osapuolina olevien valtioiden osalta, jotka ratifioivat ne tai liittyvät niihin kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun kaksi kolmasosaa osapuolina olevista valtioista on tallettanut ratifiointi- tai liittymiskirjan. Tämän jälkeen kaikkien osapuolina olevien valtioiden osalta, jotka ratifioivat muutoksen tai liittyvät siihen näiden tarvittavien kirjojen tallettamisen jälkeen, muutos tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

(6) Muutoksessa voidaan määrätä, että vaaditaan suurempi tai pienempi määrä ratifiointeja tai liittymisiä sen voimaan tulemiseksi kuin tässä artiklassa vaadittu määrä.

(7) Valtiota, joka tulee tämän sopimuksen osapuoleksi muutosten voimaantulon jälkeen 5 kohdan mukaisesti tämän valtion eriävän aikomuksen ilmauksen puutteessa:

a) pidetään tämän sopimuksen osapuolena sellaisena kuin se on muutettuna; ja

b) pidetään muuttamattoman sopimuksen osapuolena suhteessa osapuolina oleviin valtioihin, joita muutos ei sido.

46 artikla Irtisanominen

(1) Osapuolena oleva valtio voi, kirjallisella ilmoituksella Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, sanoa irti tämän sopimuksen ja osoittaa siihen syynsä. Syiden osoittamatta jättäminen ei vaikuta irtisanomisen pätevyyteen. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua ilmoituksen vastaanotosta, ellei ilmoituksessa tarkenneta myöhempää päivämäärää.

(2) Irtisanominen ei vaikuta mitenkään minkään osapuolena olevan valtion velvollisuuteen täyttää tähän sopimukseen sisältyviä velvoitteita, jotka sille kuuluisivat kansainvälisen oikeuden mukaan riippumatta tästä sopimuksesta.

47 artikla Kansainvälisten järjestöjen osallistuminen

(1) Tapauksissa, joissa yleissopimuksen liitteen IX 1 artiklassa mainitulla kansainvälisellä järjestöllä ei ole toimivaltaa kaikissa tämän sopimuksen kattamissa asioissa, sovelletaan soveltuvin osin yleissopimuksen liitettä IX tällaisten kansainvälisten järjestöjen osallistumiseen tähän sopimukseen, mutta kyseisen liitteen seuraavia määräyksiä ei sovelleta:

a) 2 artiklan ensimmäinen virke; ja

b) 3 artiklan 1 kohta.

(2) Tapauksissa, joissa yleissopimuksen liitteen IX 1 artiklassa mainitulla kansainvälisellä järjestöllä on toimivaltaa kaikissa tämän sopimuksen kattamissa asioissa, sovelletaan seuraavia määräyksiä tällaisten kansainvälisten järjestöjen osallistumiseen tähän sopimukseen:

a) allekirjoituksen tai liittymisen yhteydessä tällaisen kansainvälisen järjestön on annettava ilmoitus, jossa se toteaa, että:

i) sillä on toimivaltaa kaikissa tämän sopimuksen kattamissa asioissa;

ii) tästä syystä sen jäsenvaltiot eivät ryhdy osapuolina oleviksi valtioiksi, lukuun ottamatta niiden alueiden osalta, jotka eivät kuulu kansainvälisen järjestön vastuualueeseen; ja

iii) se hyväksyy valtioiden tämän sopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet;

b) tällaisen kansainvälisen järjestön osallistuminen ei suo mitään oikeuksia tämän sopimuksen mukaan kansainvälisen järjestön jäsenvaltioille;

c) jos kansainvälisen järjestön tämän sopimuksen mukaisten velvollisuuksien ja kansainvälisen järjestön perustavan sopimuksen tai siihen liittyvien säädösten mukaisten velvollisuuksien välillä on jotain ristiriitaa, tämän sopimuksen mukaiset velvollisuudet ovat ensisijaisia.

48 artikla Liitteet

(1) Liitteet kuuluvat olennaisena osana tähän sopimukseen, ja jollei selvästi toisin määrätä, viittaus tähän sopimukseen tai johonkin sen osaan sisältää viittauksen siihen liittyviin liitteisiin.

(2) Osapuolina olevat valtiot voivat ajoittain tarkistaa liitteitä. Tällaisten tarkistusten on perustuttava tieteellisille ja teknisille näkökohdille. Huolimatta 45 artiklan määräyksistä, jos osapuolina olevien valtioiden kokouksessa yksimielisesti hyväksytään jokin tarkistus liitteeseen, se sisällytetään tähän sopimukseen ja tulee voimaan sen hyväksymispäivänä tai muuna tarkistuksessa tarkennettuna päivämääränä. Jos tarkistusta sopimukseen ei hyväksytä yksimielisesti tällaisessa kokouksessa, sovelletaan 45 artiklassa esitettyjä muutosmenetelmiä.

49 artikla Tallettaja

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri on tämän sopimuksen ja sen muutosten tai tarkistusten tallettaja.

50 artikla Alkuperäiset tekstit

Tämän sopimuksen arabian-, kiinan-, ranskan-, venäjän- ja espanjankieliset tekstit ovat yhtäläisesti alkuperäisiä.

Tämän vakuudeksi alla mainitut, asianmukaisesti valtuutetut, täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Avattu allekirjoitettavaksi New Yorkissa tänä neljäntenä päivänä joulukuuta tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäviisi yhtenä alkuperäisenä arabian-, kiinan-, ranskan-, venäjän- ja espanjankielisenä kappaleena.

LIITE I

TIETOJEN KERUUTA JA JAKAMISTA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1 artikla Yleiset periaatteet

(1) Tietojen kerääminen, kokoaminen ja analysointi hyvissä ajoin on olennaista hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen tehokkaalle säilyttämiselle ja hoidolle. Tätä varten näiden kalakantojen kalastusta avomerellä ja kansallisen lainkäyttövallan alla olevilla alueilla koskevia tietoja vaaditaan ja ne on kerättävä ja koottava siten, että voidaan suorittaa tilastollisesti merkittävää analysointia kalavarojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi. Näihin tietoihin sisältyy saaliita ja pyyntiponnistusta koskevat tilastot ja muut kalastukseen liittyvät tiedot kuten aluksiin liittyvät ja muut tiedot pyyntiponnistuksen standardoimiseksi. Kerättyihin tietoihin on myös kuuluttava tiedot muista kuin kohdelajeista ja liittyvistä tai riippuvaisista kalalajeista. Kaikki tiedot on tarkistettava niiden paikkansapitävyyden varmistamiseksi. Eriteltyjen tietojen luottamuksellisuus on säilytettävä. Näiden tietojen jakaminen riippuu ehdoista, joilla ne on saatu.

(2) Kehitysmaille on tarjottava tukea, mukaan lukien koulutus ja taloudellinen sekä tekninen tuki, meren elollisten luonnonvarojen säilyttämisen ja hoidon lisäämiseksi. Tuen on tähdättävä tietojen keruun ja tarkistamisen, tarkkailuohjelmien, tietojen analysoinnin ja kalakantojen arviointia tukevien tutkimushankkeiden täytäntöönpanon lisäämiseen. Olisi edistettävä kehitysmaiden tutkijoiden ja johtajien mahdollisimman laajaa osallistumista hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämiseen ja hoitoon.

2 artikla Tietojen keruun, kokoamisen ja vaihdon periaatteet

Seuraavat yleiset periaatteet olisi otettava huomioon määriteltäessä hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen kalastustoimintaan liittyvien tietojen keruuta, kokoamista ja vaihtoa koskevia tekijöitä:

a) valtioiden on varmistettava, että niiden lipun alla purjehtivien alusten kalastustoiminnasta kerätään tietoja kunkin kalastusmenetelmän toiminnallisten ominaispiirteiden mukaisesti (esimerkiksi jokainen yksittäinen troolin vetäminen, jokainen ankkuroitu pitkäsiima ja nuotta, jokainen vapapyydyksellä kalastettu parvi ja jokainen uistimella kalastettu päivä) ja riittävän yksityiskohtaisesti kalakantojen tehokkaan arvioinnin helpottamiseksi;

b) valtioiden on varmistettava, että kalastusta koskevat tiedot tarkistetaan sopivan järjestelmän avulla;

c) valtioiden on koottava kalastusta koskevat tiedot ja muut näitä tukevat tieteelliset tiedot ja tarjottava niitä sovitussa muodossa sekä hyvissä ajoin asianmukaiselle osa-alueelliselle tai alueelliselle kalastuksen hoitojärjestölle tai -järjestelylle, jos tällainen on olemassa. Muuten valtioiden on toimittava yhteistyössä tietojen vaihtamiseksi, joko suoraan tai sellaisten yhteistyömekanismien kautta, joista niiden välillä on sovittu;

d) valtioiden on sovittava osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelyn yhteydessä tai muulla tavoin tietojen tarkentamisesta ja muodosta, jossa ne on tarjottava tämän liitteen mukaisesti ja ottaen huomioon kalakantojen ja niiden kalastuksen luonteen alueella. Tällaisten järjestöjen tai järjestelyjen on vaadittava myös muita kuin jäseniä ja osallistujia tarjoamaan tietoja niiden lipun alla purjehtivien alusten asianmukaisesta kalastustoiminnasta;

e) tällaisten järjestöjen tai järjestelyjen on koottava tietoja ja annettava ne hyvissä ajoin ja sovitussa muodossa kaikkien kiinnostuneiden valtioiden käyttöön järjestön tai järjestelyn laatimien ehtojen mukaisesti;

f) lippuvaltion ja kyseisen osa-alueellisen tai alueellisen kalastuksen hoitojärjestön tai -järjestelyn tutkijoiden on analysoitava tiedot sopivalla tavalla, yhdessä tai erikseen.

3 artikla Kalastusta koskevat perustiedot

(1) Valtioiden on kerättävä ja annettava kyseisten osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen käyttöön seuraavanlaisia tietoja riittävän yksityiskohtaisesti helpottamaan kalakantojen tehokasta arviointia sovittujen menettelyjen mukaisesti:

a) aikasarjoja saaliista ja tilastoja pyyntiponnistuksesta kalastusta ja laivastoa kohti;

b) kokonaissaalis numeroin ilmaistuna, sen nimellispaino tai molemmat kalalajia kohti (sekä kohdelajit että muut) kullekin kalastukselle sopivalla tavalla. (Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö määrittelee nimellispainon purettuja lasteja vastaavaksi elopainoksi);

c) poisheitettyjen määrien tilastot, mukaan lukien tarvittaessa arviot, ilmaistuina numeroin tai nimellispainon mukaan kalalajia kohti kullekin kalastukselle sopivalla tavalla;

d) kullekin kalastusmenetelmälle sopivat pyyntiponnistustilastot; ja

e) kalastuksen sijainti, päivämäärä ja aika ja muut sopivat kalastustoimintaa koskevat tilastot.

(2) Valtioiden on myös kerättävä tarvittaessa ja tarjottava kyseiselle osa-alueelliselle tai alueelliselle kalastuksen hoitojärjestölle tai -järjestelylle tietoja kalakantojen arvioimisen tukemiseksi, näihin sisältyy:

a) saaliin koostumus pituuden, painon ja sukupuolen mukaan;

b) muut biologiset tiedot, jotka tukevat kalakannan arviointia, kuten tiedot iästä, kasvusta, rekrytoinnista, jakautumisesta ja kalakannan ominaislaadusta; ja

c) muut oleelliset tutkimukset, mukaan lukien selvitykset runsaudesta, biomassaselvitykset, hydroakustiset selvitykset, tutkimukset ympäristöllisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kalakantojen runsauteen, sekä merentutkimus ja ekologiset tutkimukset.

4 artikla Aluksia koskevat tiedot

(1) Valtioiden on kerättävä seuraavanlaista tietoa aluksista laivastojen koostumuksen ja alusten kalastustehon standardoimiseksi ja pyyntiponnistusten eri mittajärjestelmien muuntamiseksi saaliita ja pyyntiponnistusta koskevien tietojen analysoinnissa:

a) aluksen tunnistus, lippu ja rekisteröintisatama;

b) alustyyppi;

c) aluksen ominaisuudet (esimerkiksi rakennusmateriaali, rakennuspäivä, rekisteröity pituus, rekisteröity bruttovetoisuus, pääkoneiden teho, ruuman vetoisuus ja saaliin säilytysmenetelmät): ja

d) pyydysten kuvailu (esimerkiksi pyydystyypit, pyydysten rakenne ja määrä).

(2) Lippuvaltion on kerättävä seuraavat tiedot:

a) merenkulku- ja paikanmäärityslaitteet;

b) viestintälaitteet ja kansainvälinen radiokutsutunnus; ja

c) miehistön koko.

5 artikla Tiedottaminen

Valtion on varmistettava, että sen lipun alla purjehtivat alukset lähettävät sen kansalliselle kalastushallinnolle ja, jos näin on sovittu, myös asianomaiselle osa-alueelliselle tai alueelliselle kalastuksen hoitojärjestölle tai -järjestelylle kalastuspäiväkirjoihin kerätyt tiedot saaliista ja pyyntiponnistuksesta, mukaan lukien tiedot kalastustoiminnasta avomerellä, riittävän tihein aikavälein kansallisten vaatimusten sekä alueellisten ja kansainvälisten velvollisuuksien mukaisesti. Nämä tiedot välitetään tarvittaessa radiolla, teleksillä, telefaksilla tai satelliittilähetyksellä tai muin keinoin.

6 artikla Tietojen tarkistaminen

Valtioiden tai tarvittaessa osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen olisi laadittava järjestelmiä kalastusta koskevien tietojen tarkistamiseksi, kuten:

a) sijainnin tarkistaminen alusten seurantajärjestelmien avulla;

b) tieteelliset tarkkailuohjelmat saaliin, pyyntiponnistuksen, saaliin koostumuksen (kohdelajit ja muut) ja muiden kalastustoiminnan yksityiskohtien seuraamiseksi;

c) aluksen matka-, purkaus- ja jälleenlastaamiskertomukset; ja

d) satamien tutkiminen.

7 artikla Tietojen vaihto

(1) Lippuvaltioiden keräämät tiedot on jaettava muiden lippuvaltioiden ja kyseisten rantavaltioiden kanssa sopivien osa-alueellisten tai alueellisten kalastuksen hoitojärjestöjen tai -järjestelyjen kautta. Nämä järjestöt tai järjestelyt kokoavat tietoja ja antavat ne hyvissä ajoin ja sovitussa muodossa kaikkien asianomaisten valtioiden käyttöön järjestön tai järjestelyn laatimien ehtojen mukaisesti säilyttäen eriteltyjen tietojen luottamuksellisuuden, ja niiden on kehitettävä niin paljon kuin mahdollista tietokantajärjestelmiä, jotka tarjoavat tehokkaan pääsyn tietoihin.

(2) Maailmanlaajuisella tasolla tietojen keräämisen ja jakamisen olisi tapahduttava Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön kautta. Jos osa-alueellista tai alueellista kalastuksen hoitojärjestöä tai -järjestelyä ei ole olemassa, voi tämä järjestö toimia samoin osa-alueellisella tai alueellisella tasolla asianomaisten valtioiden järjestelyn avulla.

LIITE II

SUUNTAVIIVOJA VAROVERTAILUPISTEIDEN SOVELTAMISEKSI HAJALLAAN OLEVIEN KALAKANTOJEN JA LAAJASTI VAELTAVIEN KALAKANTOJEN SÄILYTTÄMISESSÄ JA HOIDOSSA

1. Varovertailupiste on sovitun tieteellisen menettelyn avulla johdettu arvioitu arvo, joka vastaa kalavarojen ja kalastuksen tilaa ja jota voidaan käyttää ohjeena kalastuksen hoidossa.

2. Olisi käytettävä kahdenlaisia varovertailupisteitä: säilyttämis- tai rajavertailupisteet ja hoito- tai kohdevertailupisteet. Rajavertailupisteet asettavat rajoituksia, joiden tarkoituksena on säilyttää kalojen pyytäminen turvallisissa biologisissa rajoissa kalakannat voivat tuottaa suurimman mahdollisen kestävän tuoton. Kohdevertailupisteiden on tarkoitus auttaa saavuttamaan hoidon tavoitteet.

3. Varovertailupisteiden olisi oltava kalakantakohtaisia vastatakseen muun muassa lisääntymiskyvystä, kunkin kalakannan kestävyydestä ja kalakantaa hyödyntävien kalastusten ominaispiirteistä sekä muista kuolleisuuden syistä ja tärkeimmistä epävarmuuksien lähteistä.

4. Hoitostrategioiden on pyrittävä pyydettyjen kalakantojen ja tarvittaessa liittyvien tai riippuvaisten populaatioiden säilyttämiseen ja ennalleen palauttamiseen tasolle, joka on aiemmin sovittujen varovertailupisteiden mukainen. Tällaisia vertailupisteitä käytetään ennalta sovittujen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden käynnistämiseen. Hoitostrategioihin on sisällyttävä toimenpiteitä, jotka voidaan toteuttaa, kun aletaan lähestyä varovertailupisteitä.

5. Kalastuksen hoitostrategioiden on varmistettava, että vaara rajavertailupisteiden ylittämisestä on erittäin pieni. Jos jokin kalakanta putoaa rajavertailupisteen alapuolelle tai jos tämä on pelättävissä, olisi aloitettava säilyttämis- ja hoitotoimet kannan elvyttämisen helpottamiseksi. Kalastuksen hoitostrategioiden on varmistettava, ettei kohdevertailupisteitä ylitetä keskimääräisesti.

6. Kun tietoja jonkin kalastuksen vertailupisteiden määrittelemiseksi on vähän tai niitä ei ole ollenkaan, otetaan käyttöön väliaikaiset vertailupisteet. Väliaikaiset vertailupisteet voidaan laatia vertaamalla samankaltaisiin ja paremmin tunnettuihin kalakantoihin. Tällaisissa tilanteissa joutuu kalastus vahvistetun seurannan kohteeksi väliaikaisten vertailupisteiden tarkistamisen mahdollistamiseksi sitä mukaa kuin parempia tietoja on saatavilla.

7. Kalastuskuolevuuden tasoa, joka tuottaa parhaan mahdollisen kestävän tuoton, olisi pidettävä rajavertailupisteiden vähimmäisvaatimuksena. Niiden kalakantojen osalta, joita ei kalasteta liikaa, olisi kalastuksen hoitostrategioiden varmistettava, ettei kalastuskuolevuus ylitä parasta mahdollista kestävää tuottoa vastaavaa ja ettei biomassa putoa ennalta määrätyn raja-arvon alapuolelle. Kalakantojen osalta, joita kalastetaan liikaa, voidaan parhaan mahdollisen kestävän tuoton tuottavaa biomassaa pitää ennalleen palauttamisen tavoitteena.

LIITE B

Ehdotus lausumaksi Euroopan yhteisön toimivallasta hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa (sopimuksen 47 artiklan nojalla tehty lausuma)

1. Hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen 47 artiklan 1 kohdassa määrätään, että tapauksissa, joissa yleissopimuksen liitteessä IX olevassa 1 artiklassa tarkoitetulla kansainvälisellä järjestöllä ei ole toimivaltaa kaikissa tämän sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa, sovelletaan tällaisen kansainvälisen järjestön osallistumiseen tähän sopimukseen soveltuvin osin yleissopimuksen liitettä IX (lukuun ottamatta 2 artiklan ensimmäistä virkettä ja 3 artiklan 1 kohtaa).

2. Yhteisön jäsenet ovat tällä hetkellä Belgian kuningaskunta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Irlanti, Italian tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Portugalin tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.

3. Hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanoa koskeva sopimus koskee Euroopan yhteisölle siirretyn toimivallan osalta niitä alueita, joilla sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta ja perustamissopimuksessa, erityisesti sen 227 artiklassa, määrätyin edellytyksin.

4. Tätä lausumaa ei sovelleta jäsenvaltioiden niillä alueilla, joilla ei sovelleta kyseistä perustamissopimusta, eikä se vaikuta sellaisiin säädöksiin tai kantoihin, joita asianomaiset jäsenvaltiot voivat sopimuksen nojalla antaa tai hyväksyä näiden alueiden puolesta tai niiden etua koskevissa asioissa.

I. ASIAT, JOISSA YHTEISÖLLÄ ON YKSINOMAINEN TOIMIVALTA

5. Yhteisö huomauttaa, että jäsenvaltiot ovat siirtäneet sille toimivallan merien kalavarojen säilyttämistä ja hoitamista koskevissa asioissa. Siten tällä alalla yhteisö vahvistaa asiaa koskevat säännöt ja asetukset (jotka jäsenvaltiot panevat täytäntöön) sekä toimivaltansa puitteissa hoitaa kolmansien valtioiden tai toimivaltaisten järjestöjen kanssa esiin tulevat asiat.

Tämä toimivalta koskee kansallisen kalastuslainsäädäntövallan alaisia vesiä ja aavaa merta.

6. Yhteisö käyttää sääntelyä koskevaa toimivaltaa, joka kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluu aluksen lippuvaltiolle, määrätäkseen jäsenvaltioiden lipun alla purjehtiviin aluksiin sovellettavista merten kalavarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevista toimenpiteistä ja varmistaakseen sen, että jäsenvaltiot antavat määräyksiä kyseisten toimenpiteiden täytäntöön panemiseksi.

7. Kalastusalusten päälliköihin ja muuhun päällystöön sovellettavat toimenpiteet, kuten tällaisen toimen hoitamiseen tarvittavan luvan epääminen, peruuttaminen ja keskeyttäminen, kuuluvat kuitenkin jäsenvaltioiden toimivaltaan niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Lippuvaltion aluksiinsa aavalla merellä soveltamaan lainkäyttövaltaan kuuluvat toimenpiteet, erityisesti säännökset siitä, että muu kuin lippuvaltio ottaa kalastusalukset valvontaansa tai luopuu siitä, ja jotka koskevat kansainvälistä yhteistyötä täytäntöönpanossa sekä sitä, että valtio saa aluksensa takaisin valvontaansa, kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

II. ASIAT, JOISSA SEKÄ YHTEISÖLLÄ ETTÄ JÄSENVALTIOILLA ON TOIMIVALTA

8. Yhteisöllä on toimivalta yhdessä jäsenvaltioiden kanssa seuraavissa tämän sopimuksen piiriin kuuluvissa asioissa: kehitysvaltioiden vaatimukset, tieteellinen tutkimus, satamavaltioiden toimenpiteet ja alueellisiin kalastusjärjestöihin kuulumattomien sekä sopimukseen kuulumattomien osapuolien osalta määrätyt toimenpiteet.

Seuraavat sopimuksen määräykset koskevat sekä yhteisöä että sen jäsenvaltioita:

- yleismääräykset: (1, 4 ja 34-50 artikla)

- riitojen sovittelu: (osa VIII).

LIITE C

Ilmoitus

Neuvostossa kokoontuneet jäsenvaltioiden edustajat ilmoittavat, että niiden hallitukset sitoutuvat sopimuksen ratifiointimenettelyyn vaaditun aikataulun mukaisesti ottaen huomioon, että yhteisön ja kaikkien jäsenvaltioiden on ratifioitava sopimus ennen kuin se voi tulla voimaan Euroopan unionissa.