19.3.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 105/1

—

Euroopan komission vuotuisen kasvuselvityksen 2016: Vahvistetaan elpymistä ja lähentymistä (1);

—

Euroopan komission koulutuksen seurantakatsauksen ”Education and Training Monitor 2015” (2);

—

Neuvoston ja komission yhteisen vuoden 2015 raportin eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta – Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet (3);

1.

Koulutuksen olisi oltava keskeinen osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka tavoitteena on edistää sosioekonomista kehitystä ja osallisuutta. Koulutusjärjestelmiä on uudistettava kohdennetusti niiden tuottamien oppimistulosten parantamiseksi. Nämä uudistukset kuuluvat toimiin, joita tarvitaan työpaikkojen ja kestävän kasvun palauttamiseksi. Koska koulutukseen investoiminen edistää kasvua ja tukee sekä lyhyen aikavälin elpymistä että pitkän aikavälin talouskasvua, se olisi asetettava etusijalle sekä alueellisella, kansallisella että EU:n tasolla. Tämän ei tarvitse aina tarkoittaa budjettimäärärahojen lisäämistä, vaan samaan tulokseen voidaan päästä kohdentamalla menoja tarkemmin ja tarjoamalla sopivia kannustimia laadun parantamiseksi.

2.

Tietojen, taitojen ja osaamisen kehittäminen elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen on olennaista sellaisille toimiville työmarkkinoille, joilla yksilöiden kyvyt pääsevät oikeuksiinsa. On löydettävä keinoja valmistaa nuoria työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin samalla kun päivitetään ja parannetaan työmarkkinoilla jo olevien ihmisten osaamista. Osaamisen kohtaanto-ongelmiin ja osaamisvajeeseen olisi puututtava ensi tilassa sekä koulutus- että työllisyysalalla. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että olisi korostettava aiempaa enemmän monialaisten taitojen (13) kehittämistä ja edistettävä työpaikalla tapahtuvaa oppimista, tulevien osaamisvaatimusten ennakointia ja koulujen ja yritysten kumppanuuksia.

Taitojen ja osaamisen kehittämisen merkitys ulottuu paljon työmarkkinoita laajemmalle. Yhtä lailla on pyrittävä kasvattamaan vastuuntuntoisia kansalaisia, jotka kykenevät aktiiviseen rooliin yhteiskunnassa ja demokratiassa. Nämä kaksi tavoitetta täydentävät toisiaan, koska yhteiskunnassa tarvittavat taidot ja osaaminen ovat monella tapaa yhtä tärkeitä myös työpaikalla.

3.

Talouksiemme nykyaikaistamiseksi toteutettavia rakenneuudistuksia olisi edistettävä ihmisten tietojen, taitojen ja osaamisen kehittämiseksi siten, että stimuloidaan innovointia ja tuottavuutta sekä edistetään osallisuutta. Vastaavasti koulutusjärjestelmien olisi pyrittävä lisäämään emansipoivaa vaikutustaan ja varmistettava kaikille tasapuoliset mahdollisuudet sosioekonomisesta asemasta, muuttajataustasta ja sukupuolesta riippumatta. Koulutusjärjestelmien olisi avauduttava vastaamaan oppijoiden kasvavaan erilaisuuteen ja luomaan yhteyksiä kaikkiin keskeisiin sidosryhmiin.

1.

Tehdään yhteistyötä sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistämiseksi EU:ssa koulutuksen avulla uudistusten, tähän liittyvien politiikkojen ja kohdennettujen investointien kautta. Onnistuneiksi osoittautuneita toimintapolitiikkoja olisi määritettävä ja levitettävä ja niiden täytäntöönpanoa olisi tuettava sellaisissa maissa, jotka haluavat ottaa niistä oppia samantapaisten politiikkojen tai uudistusten laatimiseksi.

2.

Seurataan edistymistä koulutusalan yhteisten päämäärien saavuttamisessa ja jatketaan tietojen ja kokemusten vaihtoa etenkin äskettäin tarkistettujen ET 2020 -painopistealojen ja -rakenteiden puitteissa (14). Johdonmukaisuus Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden ja eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvien ohjausjärjestelyjen kanssa olisi varmistettava ottaen kaikilta osin huomioon toissijaisuusperiaate sekä oppilaitosten autonomia ja pedagoginen vapaus.

3.

Investoidaan riittävästi koulutukseen kaikilla tasoilla, ja käytetään kannustimia koulutustason nostamiseksi, osaamisvajeen ja osaamisen kohtaanto-ongelmien määrittämiseksi ja korjaamiseksi sekä koulutuksen emansipoivan vaikutuksen edistämiseksi. Hyödynnetään tätä tarkoitusta varten kaikilta osin sellaisten eurooppalaisten välineiden kuin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, nuorisotakuun, Euroopan strategisten investointien rahaston ja Erasmus+-ohjelman tarjoamat mahdollisuudet.

4.

Annetaan opettajille perus- ja täydennyskoulutuksessa sellaiset asianmukaiset ja ajantasaiset pedagogiset välineet ja metodit, jotka on suunniteltu edistämään osaamisen ja taitojen kehittämistä ja tiedon hankkimista. Olennaisena osana tätä lähestymistapaa oppilaitosten olisi avauduttava ulkopuoliseen maailmaan kaikilla koulutuksen tasoilla. Tätä tarkoitusta varten olisi kannustettava kansallisia, alueellisia ja paikallisia kumppanuuksia, joihin osallistuvat keskeiset sidosryhmät, kuten työmarkkinaosapuolet ja nuorisoalan edustajat, ja jotka pyrkivät vastaamaan tarkoin rajattuihin haasteisiin.

5.

Pyritään tavoittamaan ne nuoret, joiden koulutus- ja työllisyysnäkymät ovat sosioekonomisen aseman, muuttajataustan tai sukupuolen perusteella heikot, sen takaamiseksi, että kaikille tarjotaan mahdollisuus. Sosiaalisten taitojen ja kansalaistaitojen lisäksi olisi edistettävä nuorten digitaalista ja medialukutaitoa sekä heidän kykyään ajatella kriittisesti. Opettajille ja koulujen johtajille olisi annettava valmiudet, joiden avulla he voivat havaita kouluhaluttomuuden varhaiset merkit ja ilmoittaa niistä koulumenestyksen parantamiseksi sekä koulunkäynnin keskeyttämisen, sosiaalisen syrjäytymisen ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemiseksi.

1.

Jatkamaan Erasmus+-ohjelman vuoden 2017 työohjelman yhteydessä sellaisten aloitteiden edistämistä, jotka vastaavat tässä päätöslauselmassa esitettyihin haasteisiin, hyödyntäen kaikilta osin olemassa olevien ohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Myös monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi tarjoaa mahdollisuuden pohtia, miten näihin haasteisiin voidaan vastata mahdollisimman tehokkaalla tavalla olemassa olevien EU:n välineiden, myös Erasmus+-ohjelman, avulla.

2.

Korostamaan koulutuksen merkitystä kaikissa vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevissa kasvuun, työllisyyteen ja kestävyyteen liittyvissä eurooppalaisissa aloitteissa ottaen huomioon myös laajemmat aloitteet, kuten Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2030 kehitystavoitteet. Tämä on erityisen tärkeää koulutusalalla, jolle on tyypillistä, että tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä.

3.

Esittämään toukokuun 2016 koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvostoon mennessä ehdotuksensa uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle. Ohjelma tukee jäsenvaltioita, jotka voisivat pohtia muun muassa, miten ne voisivat tehostaa osaamisen kehittämistä ja tiedon hankkimista elinikäisen oppimisen periaatetta noudattaen erityisesti seuraavilla aloilla:

4.

Tukemaan jäsenvaltioita niiden vahvistaessa sitä roolia, joka koulutuksella on aktiivisen kansalaisuuden ja perusarvojen edistämisessä, Pariisin julistuksen mukaisesti (15). Varmistamaan tässä yhteydessä synergia ja yhteistyö Euroopan neuvoston kanssa demokraattiseen kansalaisuuteen liittyvissä toimissa.