Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 41999D0013

Schengenin säännöstö - Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, yhteisen käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston lopullisista versioista (SCH/Com-ex (99) 13)

EYVL L 239, 22.9.2000, p. 317–404 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL, BG, RO)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 04/04/2010; Kumoaja 32009R0810

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/1999/13(3)/oj

41999D0013

Schengenin säännöstö - Toimeenpanevan komitean päätös, tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999, yhteisen käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston lopullisista versioista (SCH/Com-ex (99) 13)

Virallinen lehti nro L 239 , 22/09/2000 s. 0317 - 0404


TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 28 päivänä huhtikuuta 1999,

yhteisen käsikirjan ja yhteisen konsuliohjeiston lopullisista versioista

(SCH/Com-ex (99) 13)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa lisäksi huomioon kyseisen yleissopimuksen 3, 5, 6, 7, 8, 11, 12, 17, 18 ja 25 artiklan sekä sen 9 ja 17 artiklan,

katsoo, että on kaikkien Schengenin sopimuspuolten edun mukaista, että ne yhteensovittavat yhteisessä politiikassaan henkilöliikenteen viisumeita koskevia käytäntöjään yhteisymmärryksessä välttääkseen maahantuloon ja sisäiseen turvallisuuteen mahdollisesti liittyvät kielteiset seuraukset,

toivoo, että yhteisestä konsuliohjeistosta saatuja hyviä kokemuksia voidaan kehittää edelleen ja pitää tavoitteena, että viisumien myöntämismenettelyä yhdenmukaistetaan entisestään,

noudattaa Schengenin sopimuspuolten keskinäisen solidaarisuuden periaatetta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

I 1. Yhteisen konsuliohjeiston uusi versio ja sen liitteet (liite 1(1)) sekä

2. yhteisen käsikirjan uusi versio ja sen liitteet (liite 2(2)) hyväksytään.

Uusiin versioihin tehdyt muutokset:

Yhteisen konsuliohjeiston liitteiden 1, 2, 3, 5, 7, 9, 10, 12 ja 15 muutokset (jatko) sekä yhteisen käsikirjan vastaavien liitteiden 5, 5A, 14B 10, 6B, 6C ja 14A muutokset.

II Liitteessä 3(3) esitetyt yhteisen konsuliohjeiston, yhteisen käsikirjan ja niiden liitteiden aiemmat versiot korvataan näillä uusilla versioilla.

III Mukaan liitetään tiedoksi asiakirja viisumeja myöntävistä edustustoista (liite 4).

IV Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se tehdään.

Luxemburgissa 28 päivänä huhtikuuta 1999.

Puheenjohtaja

C. H. Schapper

(1) Liitteet 5, 9 ja 10 ovat luottamuksellisia. Ks. SCH/Com-ex (98) 17.

(2) Luottamuksellinen asiakirja. Ks. SCH/Com-ex (98) 17.

(3) Asiak. SCH/II (95) 16, rev 19: ei julkaistu.

Liite 1

YHTEINEN KONSULIOHJEISTO DIPLOMAATTI- JA KONSULIEDUSTUSTOILLE

SISÄLLYS

>TAULUKON PAIKKA>

YHTEISEN KONSULIOHJEISTON LIITTEET

1. - Yhteinen luettelo valtioista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi kaikissa Schengen-valtioissa

- Ajantasaistettu luettelo valtioista, joiden kansalaisilta ei vaadita viisumia missään Schengen-valtiossa

- Ajantasaistettu luettelo valtioista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi vain joissakin Schengen-valtioissa

2. Diplomaatti- tai virkapassin sekä eräiden kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen virkamiehilleen myöntämien kulkulupatodistusten haltijoiden matkustamista koskevat säännöt

3. Luettelo valtioista, joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin lentokenttäkauttakulkua varten, ja tämä viisumipakko koskee myös henkilöitä, joiden matkustusasiakirja on kyseisten valtioiden myöntämä

4. Luettelo asiakirjoista, jotka mahdollistavat maahantulon ilman viisumia

5. Luettelo viisumihakemuksista, joista täytyy neuvotella ennen viisumin myöntämistä kansallisten tai jonkin muun/joidenkin muiden valtioiden keskusviranomaisten kanssa 17 artiklan 2 kappaleen mukaisesti

6. Luettelo kunniakonsuleista, joilla on poikkeustapauksissa tilapäinen oikeus viisumien myöntämiseen

7. Kansallisten viranomaisten vuosittain vahvistamat ohjeelliset rahamäärät rajojen ylityksiä varten

8. Viisumitarran malli ja tiedot sen turvaominaisuuksista

9. Kunkin valtion tarvittaessa "Huomautuksia"-kenttään merkitsemät tiedot

10. Koneellisesti luettavan kentän täyttöohjeet

11. Matkustusasiakirjat, joihin viisumi voidaan myöntää

12. Viisumimaksut (ecuina) Schengenin sopimusvaltioissa

13. Viisumitarran täyttöohjeet

14. Sopimuspuolille ilmoittamista koskevat periaatteet ja menettelyt alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisen, yhtenäisen viisumin peruutuksen, kumoamisen ja voimassaoloajan lyhentämisen sekä kansallisten oleskelulupien myöntämisen osalta

15. Sopimusvaltioiden laatima yhdenmukainen lomakemalli kutsun, ylläpitositoumuksen tai vastaanottoilmoituksen todisteeksi

Schengenin sopimuksen soveltamisesta

tehdyn yleissopimuksen sopimuspuolten

YHTEINEN OHJEISTO

diplomaatti- ja konsuliedustustoille

KAIKKIEN SCHENGENIN YLEISSOPIMUKSEN SOPIMUSPUOLTEN ALUEELLA VOIMASSA OLEVAN YHTENÄISEN VIISUMIN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT EDELLYTYKSET

I YLEISET MÄÄRÄYKSET

1. Soveltamisala

Seuraavat yhteiset määräykset perustuvat "tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyyn yleissopimukseen", joka allekirjoitettiin Schengenissä 19. kesäkuuta 1990 ja johon Italia, Espanja, Portugali, Kreikka ja Itävalta liittyivät myöhemmin, ja erityisesti sen 3 luvun 1 ja 2 jakson määräyksiin. Yhteisiä määräyksiä sovelletaan tutkittaessa hakemuksia, jotka koskevat kaikkien Schengenin yleissopimuksen sopimuspuolten alueella voimassa olevia viisumeita enintään kolmen kuukauden oleskelua tai kauttakulkua varten(1).

Yli kolmen kuukauden oleskeluun tarkoitetut viisumit, jotka ovat voimassa vain kansallisella alueella, myönnetään edelleen kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tällaisen viisumin haltijat voivat kuitenkin kulkea muiden sopimuspuolten alueen kautta päästäkseen viisumin myöntäneen sopimuspuolen alueelle, paitsi jos haltija ei täytä 5 artiklan 1 kohdan a, d ja e alakohdassa tarkoitettuja maahantuloedellytyksiä tai jos hänet on merkitty sen sopimuspuolen kansalliseen maahantulokieltoluetteloon, jonka alueen kautta hän aikoo kulkea.

2. Määritelmät ja viisumityypit

2.1 Yhtenäinen viisumi

Passiin, matkustusasiakirjaan tai muuhun voimassa olevaan, rajanylitykseen oikeuttavaan asiakirjaan kiinnitetty yhtenäinen viisumi on osoitus sopimuspuolen myöntämästä luvasta tai tekemästä päätöksestä. Viisumin saatuaan viisumivelvollinen ulkomaalainen voi ilmoittautua viisumin myöntäneen sopimuspuolen ulkorajalla rajatarkastusasemalla tai toisen sopimuspuolen ulkorajalla kauttakulkua tai oleskelua varten, jos hän täyttää kauttakulun tai maahantulon muut edellytykset. Yhtenäisen viisumin hallussapito ei merkitse peruuttamatonta maahantulo-oikeutta.

2.1.1 Lentokenttäkauttakulkuviisumi

Ulkomaalainen, jolta vaaditaan kyseinen viisumi, voi kulkea kansainvälisen lennon välilaskun tai kahden matkan välisen siirtymisen aikana lentokentän kansainvälisen alueen kautta poikkeamatta kyseisen maan kansallisella alueella. Kyseinen viisumipakko on poikkeus yleiseen oikeuteen oleskella edellä mainitulla kansainvälisellä alueella ilman viisumia.

Lentokenttäkauttakulkuviisumi vaaditaan liitteessä 3 mainittujen maiden kansalaisilta sekä niiltä henkilöiltä, jotka eivät ole näiden maiden kansalaisia mutta joilla on näiden maiden viranomaisten myöntämä matkustusasiakirja.

Poikkeuksista lentokenttäkauttakulkuviisumia koskevaan velvoitteeseen määrätään liitteessä 3 olevassa III osassa.

2.1.2 Kauttakulkuviisumi

Ulkomaalainen voi kyseisen viisumin avulla kulkea sopimuspuolten alueen kautta päästäkseen kolmannesta maasta toiseen kolmanteen maahan.

Kyseinen viisumi voidaan myöntää kerran, kaksi kertaa tai poikkeuksellisesti useita kertoja sopimuspuolten alueen kauttakulkemista varten siten, että yhden kauttakulkumatkan kesto ei kuitenkaan saa olla yli viisi päivää.

2.1.3 Viisumi lyhytaikaista oleskelua varten tai toistuvaisviisumi - Viisumi useita maahantulokertoja varten

Ulkomaalainen, jolle myönnetään kyseinen viisumi, voi päästä sopimuspuolten alueelle, jos maahantulon syynä ei ole maahanmuutto. Viisumi on tarkoitettu keskeytymättömään oleskeluun tai useisiin peräkkäisiin oleskeluihin, joiden kokonaiskesto ei ole yli kolme kuukautta puolen vuoden pituista jaksoa kohti ensimmäisestä maahantulon päivämäärästä lukien. Kyseinen viisumi voidaan myöntää yleensä yhtä tai useampaa maahantuloa varten.

Niille ulkomaalaisille, joiden on päästävä usein yhteen tai useaan sopimusvaltioon esimerkiksi liikematkojen vuoksi, viisumi lyhytaikaista oleskelua varten voidaan myöntää useaa oleskelukertaa varten, joiden kokonaiskesto ei saa olla yli kolme kuukautta puolen vuoden aikana. Tällaisen useita maahantulokertoja varten myönnettävän viisumin voimassaoloaika voi olla yksi vuosi tai poikkeuksellisesti joidenkin henkilöiden kohdalla pidempi kuin yksi vuosi (ks. V jakson 2 kohdan 2.1 alakohta).

2.1.4 Ryhmäviisumi

Ryhmäviisumi on kauttakulkuviisumi tai korkeintaan 30 päivää kestävää oleskelua varten myönnettävä viisumi, joka voidaan kiinnittää ulkomaalaisryhmälle myönnettyyn ryhmäpassiin, ellei kansallinen lainsäädäntö määrää toisin. Ryhmän on oltava koossa jo ennen matkustamispäätöksen tekemistä. Viisumi myönnetään sillä ehdolla, että ryhmän jäsenet tulevat sopimuspuolten alueelle, oleskelevat alueella ja lähtevät sieltä yhtenäisenä ryhmänä.

Ryhmäviisumi myönnetään ryhmille, joissa on 5-50 henkilöä. Ryhmällä on oltava vähintään yksi ryhmänjohtaja, jolla on oltava hallussaan henkilökohtainen passi ja tarvittaessa henkilökohtainen viisumi.

2.2 Viisumi pitkäaikaista oleskelua varten

Viisumi yli kolme kuukautta kestävää oleskelua varten on kansallinen viisumi, jonka kukin sopimuspuoli myöntää oman lainsäädäntönsä mukaisesti.

Kyseistä viisumia voidaan kuitenkin käyttää yhtenäisenä kauttakulkuviisumina kauttakulkua varten, jonka kesto on enintään viisi päivää maahantulopäivästä lukien, jolloin viisumin haltija voi kulkea toisen Schengen-valtion kautta viisumin myöntäneen sopimuspuolen alueelle, jos hakija täyttää maahantuloedellytykset eikä häntä ole merkitty sen sopimuspuolen tai niiden sopimuspuolten kansalliseen maahantulokieltoluetteloon, jonka/joiden alueen kautta hän aikoo kulkea (ks. liite 4).

2.3 Viisumi, jonka voimassaolo on rajoitettu alueellisesti

Kyseinen sopimuspuolen poikkeustapauksissa myöntämä viisumi kiinnitetään passiin, matkustusasiakirjaan tai muuhun rajanylitykseen oikeuttavaan asiakirjaan, ja se oikeuttaa oleskeluun ainoastaan yhden tai joidenkin sopimuspuolten kansallisella alueella. Alueelle tulon ja alueelta lähdön on myös tapahduttava kyseisen tai kyseisten sopimuspuolten alueen kautta (vrt. ohjeiston V jakson 3 kohta).

2.4 Rajalla myönnettävä viisumi(2)

II TOIMIVALTAINEN DIPLOMAATTI- TAI KONSULIEDUSTUSTO

Viisumivelvollisten ulkomaalaisten (ks. liite 1), jotka haluavat päästä jonkin Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen sopimuspuolen alueelle, on otettava yhteyttä toimivaltaisen diplomaatti- tai konsuliedustuston konsuliosastoon.

1. Toimivaltaisen valtion määrittely

1.1 Valtio, joka on toimivaltainen tekemään päätöksen viisumihakemuksesta

Hakemusten tutkinnasta ja yhtenäisten lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävien viisumien tai kauttakulkuviisumien myöntämisestä vastaavat jäljempänä mainitut osapuolet seuraavassa järjestyksessä:

a) - Sopimuspuoli, jonka alueella sijaitsee matkan kohde. Jos kohteita on useampia, myöntämisestä vastaa se valtio, jossa matkan pääasiallinen kohde sijaitsee. Sopimuspuolta, jonka kautta kuljetaan, ei voida missään tapauksessa pitää pääasiallisena kohteena.

Diplomaatti- tai konsuliedustusto, jolle hakemus esitetään, määrittelee tapauskohtaisesti, minkä sopimuspuolen alueella matkan pääasiallinen kohde sijaitsee, ottaen arviossaan huomioon kaikki asiaan liittyvät seikat, erityisesti matkan tarkoituksen, matkareitin ja oleskelun keston. Näitä asioita tutkittaessa edustusto tukeutuu erityisesti hakijan esittämiin lisäselvitysasiakirjoihin.

- Edustusto tekee päätöksen matkan keskeisen syyn tai tarkoituksen perusteella, jos yhteen tai useampaan matkakohteeseen matkustetaan jonkin toisen kohteen takia tai sitä täydentämään.

- Siinä tapauksessa, että mihinkään kohteeseen ei tulla toisen kohteen takia tai sitä täydentämään, edustusto tekee päätöksen pisimmän oleskelun perusteella. (Jos oleskelut eri kohteissa kestävät yhtä kauan, otetaan huomioon ensimmäinen kohde.)

b) - Sopimuspuoli, jonka alueelle saavutaan ensin, jos ei pystytä määrittelemään sopimuspuolta, jossa matkan pääkohde sijaitsee.

Sopimuspuolena, jonka alueelle saavutaan ensin, pidetään valtiota, jonka ulkorajan kautta viisumin hakija saapuu Schengen-alueelle asiakirjojen tarkistuksen jälkeen.

- Jos sopimuspuoli, jonka alueelle viisumin hakija saapuu ensimmäiseksi, ei edellytä hakijalta viisumia, ei sen ole pakko myöntää viisumia. Kyseinen sopimuspuoli voi kuitenkin myöntää viisumin vapaaehtoisesti hakijan suostumuksella. Muussa tapauksessa toimivalta siirretään ensimmäiselle viisumia edellyttävälle määrävaltiolle tai ensimmäiselle viisumia edellyttävälle kauttakulkuvaltiolle.

- Alueellisesti rajoitettua (yhden valtion tai Benelux-valtioiden alueella voimassa olevaa) viisumia koskevien hakemusten tutkiminen ja viisumien myöntäminen kuuluvat kyseis(t)en sopimuspuol(t)en toimivaltaan.

1.2 Viisumihakemuksen käsittely toimivaltaista valtiota edustavan valtion toimesta

a) Jos viisumihakemuksen käsittelystä Schengenin yleissopimuksen 12 artiklan mukaisesti vastaavalla valtiolla ei ole jossakin valtiossa ulkomaanedustustoa, yhtenäisen viisumin voi myöntää sen sopimuspuolen ulkomaanedustusto, joka edustaa toimivaltaista sopimusvaltiota. Viisumi myönnetään edustetun sopimuspuolen nimissä tämän annettua myöntämiseen etukäteen luvan siinä tapauksessa, että asiasta on neuvoteltava keskusviranomaisten kesken. Jos Benelux-valtiolla on edustusto maassa, se edustaa viran puolesta muita Benelux-valtioita.

b) Jos viisumihakemuksen käsittelystä vastaavalla valtiolla on ulkomaanedustusto jonkin valtion pääkaupungissa mutta ei kuitenkaan sillä alueella, jossa hakemus on tehty, ja jos yhdellä tai usealla muulla Schengenin sopimusvaltiolla on kuitenkin edustusto tällä alueella, viisumit voi myöntää poikkeuksellisesti ja ainoastaan pinta-alaltaan hyvin suurissa maissa toinen sopimuspuoli, joka edustaa toimivaltaista valtiota, jos näiden valtioiden välillä on tehty edustamisesta nimenomainen sopimus; tällöin on viisumia myönnettäessä noudatettava kyseisen sopimuksen määräyksiä.

c) Edellä a ja b kohdan mukaiset määräykset antavat viisumin hakijalle kaikissa tapauksissa mahdollisuuden kääntyä valintansa mukaan toimivaltaista valtiota edustavan valtion ulkomaanedustuston puoleen tai matkan pääasiallisen kohteen perusteella varsinaisesti toimivaltaisen valtion ulkomaanedustuston puoleen.

d) Työryhmä II (viisumit) laatii yhteenvedon sovituista edustusta koskevista säännöistä ja ajantasaistaa yhteenvedon säännöllisin väliajoin.

e) Schengenin sopimuksen soveltamista koskevan yleissopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a alakohtaan viitaten toteutetaan Schengen-viisumien myöntäminen niissä kolmansissa maissa, joissa kaikilla Schengen-valtioilla ei ole edustusta, seuraavien periaatteiden mukaisesti:

- Viisumihakemusten käsittelyä varten sovittavaa edustusta koskevat säännöt koskevat Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen puitteissa ja yhteisen konsuliohjeiston mukaisesti lentokenttäkauttakulkua, kauttakulkua ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä yhtenäisiä viisumeja. Edustava valtio on velvoitettu toimimaan yhteisen konsuliohjeiston määräysten mukaisesti yhtä nopeasti kuin samantyyppisiä ja kestoltaan yhtä pitkiä omia viisumeja myöntäessään.

- Edustusta koskevat säännöt eivät koske viisumeja, jotka myönnetään korvausta vastaan tehtävää ansiotoimintaa tai sellaista toimintaa varten, jonka edellytyksenä on sen valtion etukäteen antama lupa, jossa toimintaa harjoitetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, mitä nimenomaisissa kahdenvälisissä sopimuksissa on sovittu. Tällaista viisumia hakevien on otettava yhteyttä sen valtion akkreditoituun konsuliedustustoon, jossa kyseistä toimintaa on tarkoitus harjoittaa.

- Schengen-alueen jäsenvaltiot eivät ole velvoitettuja järjestämään itselleen viisumien myöntämistä varten erikseen edustusta kaikissa kolmansissa maissa. Ne voivat päättää, että viisumihakemukset tietyissä kolmansissa maissa tai tietynlaista viisumia koskevat hakemukset on osoitettava sen valtion konsuli tai diplomaattiedustustoon, joka on matkan pääsiallinen kohde.

- Viisumin hakemiseen liittyvän laittoman maahanmuuton vaaran arvioiminen kuuluu ulkomaanedustustojen yksinomaiseen toimivaltaan.

- Edustettu sopimusvaltio vastaa sellaisen viisumin haltijoiden jättämien turvapaikkahakemusten käsittelystä, jonka - kuten viisumin nimenomaisesta merkinnästä käy ilmi - edustava sopimusvaltio on myöntänyt edustetun sopimusvaltion puolesta.

- Poikkeustapauksissa voidaan kahdenvälisissä sopimuksissa sopia, että edustavat valtiot osoittavat tietyistä kolmansien maiden ryhmistä tulevat viisumihakemukset sen edustetun valtion viranomaisille, jossa matkan kohde sijaitsee, tai ohjaavat hakemukset käsiteltäviksi kyseisen valtion edustustossa. Kyseiset valtioryhmät on määriteltävä (mahdollisesti kutakin diplomaattilähetystöä tai konsuliedustustoa varten) kirjallisesti. Yleisenä lähtökohtana on, että myönnettäessä viisumi edustetun sopimusvaltion luvalla noudatetaan Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a alakohtaa.

- Kahdenvälisiä sopimuksia voidaan mukauttaa tietyn ajanjakson kuluessa kirjattuja, edustavan valtion myöntämän viisumin haltijoiden tekemiä turvapaikkahakemuksia koskevien valtiokohtaisten arviointien perusteella sekä muiden viisumien myöntämiseen kuuluvien olennaisten seikkojen perusteella. Lisäksi voidaan sopia, että tietyissä ulkomaanedustustoissa (mahdollisesti myös tiettyjen kansallisuuksien osalta) ei noudateta edustusta koskevia sääntöjä.

- Edustus koskee ainoastaan viisumien myöntämisen alaa. Jos jotain viisumihakemusta ei voida myöntää siitä syystä, että kyseessä oleva ulkomaalainen ei voi todistaa riittävällä tavalla täyttävänsä tarvittavia edellytyksiä, hänelle on kuitenkin tiedotettava mahdollisuudesta esittää viisumihakemus sen jäsenvaltion edustustolle, jossa hänen matkakohteensa sijaitsee.

- Edustusta koskevia sääntöjä voidaan hioa edelleen sellaisten atk-ohjelmistojen kehityksen myötä, joiden avulla viisumin myöntämisessä edustavat ulkomaanedustustot voivat neuvotella edustetun valtion keskusviranomaisten kanssa ilman suurta ylimääräistä työmäärää.

- Keskusryhmälle toimitetaan yhteenveto Schengenviisumien myöntämistä koskevista edustussäännöistä sellaisissa kolmansissa maissa, joissa kaikilla Schengenvaltioilla ei ole edustusta, jotta se voi todeta muutokset, jotka on tehty asianomaisten jäsenvaltioiden keskeisten sopimusten perusteella.

2. Neuvottelut kansallisen keskusviranomaisen tai yhden tai usean muun valtion keskusviranomaisen kanssa 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti

2.1 Neuvottelut kansallisen keskusviranomaisen kanssa

Hakemuksen käsittelystä vastaavan ulkomaanedustuston on pyydettävä keskusviranomaisensa lupa, neuvoteltava tämän kanssa ja annettava tälle tiedoksi asiassa suunniteltu päätös kansallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti kutakin tapausta varten määrättyjen menettelytapojen ja määräaikojen mukaan. Tapaukset, joissa neuvotellaan kansallisen keskusviranomaisen kanssa, on lueteltu liitteessä 5 olevassa A-osassa.

2.2 Neuvottelut yhden tai usean muun valtion keskusviranomais(t)en kanssa

Ulkomaanedustuston, jolle hakemus on esitetty, on pyydettävä lupaa omalta keskusviranomaiseltaan, jonka on puolestaan välitettävä hakemus yhden tai usean muun valtion toimivaltaisille keskusviranomaisille (vrt. V jakson 2 kohdan 2.3 alakohta). Siihen saakka, kunnes toimeenpaneva komitea laatii lopullisen luettelon tapauksista, joissa on neuvoteltava muiden keskusviranomaisten kanssa, voimassa on tämän konsuliohjeiston liitteen 5 B-osassa oleva luettelo.

2.3 Neuvottelumenettelyt edustustapauksissa

a) Jos kyseessä on liitteen 5 C-osassa tarkoitetun kansalaisuuden omaavan henkilön sellaisen Schengen-valtion diplomaattilähetystöön tai konsuliedustustoon tekemä viisumihakemus, joka käsittelee hakemuksen jonkun kumppanivaltion puolesta, neuvotellaan edustetun valtion kanssa.

b) Kyseisiin viisumihakemuksiin liittyvät vaihdettavat tiedot vastaavat tällä hetkellä liitteen 5 B-osan mukaisten neuvottelujen yhteydessä toimitettavia tietoja. Lomakkeeseen on kuitenkin varattava pakollinen tila edustetun valtion alueeseen tehtävää viittausta varten.

c) Määräaikojen, niiden pidentämisen ja vastaustavan osalta sovelletaan nykyisiä yhteisen konsuliohjeiston määräyksiä.

d) Liitteen 5 B-osassa tarkoitetut neuvottelut käy edustettu valtio.

3. Muualla kuin asuinvaltiossa tehdyt viisumihakemukset

Kun hakemus tehdään valtiossa, jossa hakija ei asu, ja jos hakijan todellisista aikeista on epäilyjä (erityisesti jos on olemassa laittoman maahanmuuton vaara), viisumi voidaan myöntää vasta sen jälkeen, kun on neuvoteltu hakijan kotimaassa sijaitsevan ulkomaanedustuston ja/tai kansallisten toimivaltaisten keskusviranomaisten kanssa.

4. Valtuuttaminen yhtenäisen viisumin myöntämiseen

Ainoastaan Schengenin sopimuksen sopimuspuolten ulkomaanedustustot ovat valtuutettuja yhtenäisen viisumin myöntämiseen lukuun ottamatta liitteessä 6 mainittuja tapauksia.

III HAKEMUKSEN VASTAANOTTAMINEN

1. Viisumihakemuslomakkeet - lomakkeiden lukumäärä

Ulkomaalaisen on täytettävä viisumihakemuslomake vähintään yhtenä kappaleena, jota voidaan käyttää muun muassa keskusviranomaisten kanssa neuvoteltaessa. Sopimuspuolet voivat pyytää hakemuksen useampana kappaleena, sikäli kuin kansalliset määräykset sitä edellyttävät.

2. Liiteasiakirjat

Ulkomaalaisen on liitettävä hakemukseen seuraavat asiakirjat:

a) voimassa oleva matkustusasiakirja, johon viisumi voidaan myöntää

b) tarvittaessa asiakirjat, jotka osoittavat suunnitellun oleskelun tarkoituksen ja olosuhteet.

Jos ulkomaanedustuston käytettävissä olevista tiedoista ilmenee, että hakijalla on hyvä maine, viisumien myöntämisestä vastaavat voivat vapauttaa hakijan suunnitellun oleskelun tarkoituksen ja olosuhteet osoittavien asiakirjojen esittämisestä.

3. Hakijan uskottavuus paluun ja toimeentulovarojen takaamisen osalta

Hakijan on vakuutettava hakemusta käsittelevä ulkomaanedustusto siitä, että hänellä on riittävät varat toimeentulonsa kustantamiseen ja että paluumatka alkuperämaahan on varmistettu.

4. Hakijan henkilökohtainen haastattelu

Hakija tulee pääsääntöisesti kutsua edustustoon henkilökohtaisesti esittämään suullisesti hakemuksensa syyt, erityisesti silloin kun on syytä epäillä oleskelun varsinaista tarkoitusta tai aikomusta palata alkuperämaahan.

Tästä periaatteesta voidaan poiketa hakijan tunnettuuden tai sen välimatkan perusteella, jonka hakija joutuu matkustamaan saapuakseen ulkomaanedustustoon, jollei hakijan rehellisyyttä ole syytä epäillä, tai jos kyseessä on ryhmämatka, josta vastaa tunnettu ja luotettava organisaatio.

IV OIKEUSPERUSTA

Yhtenäinen viisumi voidaan myöntää, mikäli Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen 15 ja 5 artiklan mukaiset maahantuloedellytykset täyttyvät.

15 artikla

Edellä 10 artiklassa mainittu viisumi voidaan myöntää ainoastaan, jos ulkomaalainen täyttää 5 artiklan 1 kappaleen a, c, d ja e kohdassa tarkoitetut maahantuloedellytykset.

5 artikla

1. Ulkomaalaisen maahantulo sopimuspuolten alueelle enintään kolmen kuukauden oleskelua varten voidaan sallia, jos hän täyttää seuraavat edellytykset:

a) hänellä on voimassaoleva, rajanylitykseen oikeuttava toimeenpanevan komitean hyväksymä rajanylitykseen oikeuttava asiakirja;

b) hänellä on voimassa oleva viisumi, mikäli se vaaditaan;

c) hän esittää tarvittaessa asiakirjat, joilla osoitetaan suunnitellun oleskelun tarkoitus ja edellytykset, ja hänellä on toimeentuloon tarvittavat varat ottaen huomioon sekä suunnitellun oleskelun keston että lähtömaahan paluun tai kauttakulkumatkan sellaiseen kolmanteen maahan, jonne hänen pääsynsä on taattu, tai hän kykenee hankkimaan laillisesti nämä varat;

d) häntä ei ole määrätty maahantulokieltoon; ja

e) hänen ei katsota voivan vaarantaa jonkin sopimuspuolen yleistä järjestystä, kansallista turvallisuutta tai kansainvälisiä suhteita.

2. Pääsy sopimuspuolten alueelle on evättävä ulkomaalaiselta, joka ei täytä kaikkia näitä edellytyksiä, paitsi jos jokin sopimuspuoli katsoo tarpeelliseksi poiketa tästä periaatteesta humanitaarisista syistä, kansallisen edun vuoksi tai kansainvälisten velvoitteiden takia. Tässä tapauksessa pääsy rajoittuu kyseisen sopimuspuolen alueelle, ja tämän on ilmoitettava siitä etukäteen muille sopimuspuolille.

Nämä säännöt eivät estä turvapaikkaoikeuteen liittyvien erityismääräysten tai 18 artiklan määräysten soveltamista.

Viisumeita, joiden voimassaoloa on rajoitettu alueellisesti, voidaan myöntää ainoastaan, jos 11 artiklan 2 kappaleen, 14 artiklan 1 kappaleen ja 16 artiklan yhdessä 5 artiklan 2 kappaleen kanssa (ks. V jakson 3 kohta) mukaiset edellytykset täyttyvät.

11 artikla 2 kappale

2. Edeltävän l kappaleen määräykset eivät estä sopimuspuolta myöntämästä tarvittaessa kyseisen puolivuotisjakson kuluessa uutta viisumia, jonka voimassaolo rajoittuu sen alueelle.

14 artikla 1 kappale

1. Matkustusasiakirjaan, jota mikään sopimuspuoli ei hyväksy, ei saa myöntää viisumia. Jos ainoastaan yksi tai useampi sopimuspuoli hyväksyy matkustusasiakirjan, siihen myönnetty viisumi on rajoitettava koskemaan tätä sopimuspuolta tai näitä sopimuspuolia.

16 artikla

Jos sopimuspuoli katsoo jostakin 5 artiklan 2 kappaleessa luetellusta syystä tarpeelliseksi poiketa 15 artiklassa määritellystä perusteesta myöntäessään viisumin ulkomaalaiselle, joka ei täytä kaikkia 5 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja maahantuloedellytyksiä, viisumin voimassaolo rajoittuu kyseisen sopimuspuolen alueelle. Sen on ilmoitettava tästä etukäteen muille sopimusosapuolille.

V HAKEMUKSEN TUTKINTA JA HAKEMUSTA KOSKEVA PÄÄTÖS

Aluksi ulkomaanedustusto tarkastaa esitetyt asiakirjat (1) ja tekee sitten kyseisten asiakirjojen perusteella viisumihakemusta koskevan päätöksen (2):

Yleiset arviointiperusteet hakemuksen tutkinnalle

Muistutetaan, että viisumihakemusten käsittelyssä on otettava huomioon seuraavat keskeiset näkökohdat: Schengenin sopimuksen sopimuspuolten turvallisuus, laittoman maahanmuuton torjunta sekä muut kansainvälisiin suhteisiin liittyvät näkökohdat. Maasta riippuen jokin näkökohdista voi korostua, mutta yhtäkään ei tule jättää huomiotta.

Turvallisuuden kannalta on syytä varmistaa, että tarvittavat tarkastukset on suoritettu: kysely Schengenin tietojärjestelmän tiedostoihin henkilöistä, joiden maahantulo on evätty, sekä neuvottelut keskusviranomaisten kanssa niiden maiden osalta, joissa neuvotteluja edellytetään.

Maahanmuuttoriskin todennäköisyyden arviointi on täysin ulkomaanedustuston vastuulla. Viisumihakemusten tutkinnan yhteydessä pyritään toteamaan, aikooko hakija päästä Schengen-valtioiden alueelle sellaisen viisumin avulla, joka on myönnetty matkailua, opiskelua, liikematkaa tai perhetapaamista varten, ja asettua sinne asumaan. Tätä varten on syytä harjoittaa erityistä valppautta "erittäin riskialttiin väestön" eli työttömien ja sellaisten henkilöiden suhteen, joilla ei ole säännöllisiä tuloja. Mikäli erityisesti asiakirjojen aitoudesta ja esitettyjen todistusten todenperäisyydestä on epäilyksiä, ulkomaanedustusto ei myönnä viisumia.

Tarkastusta lievennetään sen sijaan tunnetusti rehellisinä ("bona fide") pidettyjen hakijoiden osalta, joita koskevia tietoja vaihdetaan konsuliyhteistyön puitteissa.

1. Viisumihakemusten tutkinta

1.1 Viisumihakemuksen tarkastaminen

- Haetun oleskeluajan pituuden on vastattava matkan tarkoitusta.

- Hakemuskaavakkeeseen annettujen vastauksien on oltava täydellisiä ja johdonmukaisia. Hakemukseen on liitettävä hakijan valokuva. Hakemuksesta on myös mahdollisuuksien mukaan käytävä ilmi matkan pääkohde.

1.2 Hakijan henkilöllisyyden tarkastaminen

Hakijan henkilöllisyys on tarkistettava. Sen lisäksi on varmistettava, onko hakijasta tehty ilmoitus maahantulokieltoa varten Schengenin tietojärjestelmään (SIS) tai onko hänestä muuta uhkaa (turvallisuudelle), mikä estäisi viisumin myöntämisen. On myös tutkittava, onko hakijan laiton maahanmuutto todennäköistä sen perusteella, että hän on ylittänyt sallitun oleskeluajan aikaisempien oleskelujen yhteydessä.

1.3 Matkustusasiakirjan tarkastaminen

- Matkustusasiakirjan säännönmukaisuuden tarkastaminen: asiakirjan täytyy olla täydellinen, eikä sitä saa olla muutettu, väärennetty tai jäljennetty.

- Matkustusasiakirjan alueellisen voimassaolon tarkastaminen: asiakirjan täytyy olla voimassa Schengenin sopimuksen sopimuspuolten alueelle tuloa varten.

- Matkustusasiakirjan voimassaoloajan tarkastaminen: voimassaoloajan tulisi olla kolme kuukautta viisumin voimassaoloaikaa pidempi (Schengenin yleissopimuksen 13 artiklan 2 kappale).

- Pakottavista humanitaarisista syistä tai kansallisten etujen tai kansainvälisten velvoitteiden takia on kuitenkin mahdollista poikkeustapauksissa myöntää viisumi sellaisiin matkustusasiakirjoihin, joiden voimassaoloaika on lyhyempi kuin edellä mainittu määräaika (kolme kuukautta), edellyttäen kuitenkin, että matkustusasiakirja on voimassa pidempään kuin viisumi ja että sen avulla voi vielä palata alkuperämaahan.

- Sopimuspuolten alueella tapahtuneiden hakijan aikaisempien oleskelujen keston tarkastaminen.

1.4 Muiden hakemukseen liitettävien asiakirjojen tarkastaminen

Selvitysten lukumäärä ja luonne riippuvat mahdollisesta laittoman maahanmuuton todennäköisyydestä ja paikallisesta tilanteesta (esim. voidaanko valuuttaa vaihtaa vai ei), ja ne voivat vaihdella maakohtaisesti. Selvitysten arvioinnin osalta ulkomaanedustustot voivat sopia keskenään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvasta menettelytavasta.

Kyseisistä asiakirjoista on käytävä ilmi matkan syy, kulkuneuvot ja paluu sekä toimeentulovarat sekä majoitusjärjestelyt:

- Matkan tarkoitukseen liittyvät selvitykset, esimerkiksi:

- yksityiset kutsukirjeet

- viralliset kutsut

- ryhmämatkaan osallistuminen.

- Matkareittiin, kulkuneuvoihin ja paluumatkaan liittyvät selvitykset, esimerkiksi:

- matkalippu tai lentolippu (edestakainen lippu)

- valuuttaa polttoainetta tai ajoneuvovakuutusta varten.

- Toimeentuloon liittyvät selvitykset:

Selvityksinä toimeentuloon riittävistä varoista voidaan hyväksyä vaihdettava käteinen raha, matkasekit, valuuttatilin sekkivihko, luottokortit tai mikä tahansa muu väline, jolla voidaan osoittaa, että hakijalla on käytössään valuuttavaroja.

Toimeentuloon tarvittavien varojen määrän on oltava riittävä suhteessa oleskelun kestoon ja tarkoitukseen sekä elinkustannuksiin matkan kohteena olevassa Schengen-valtiossa tai kohteena olevissa Schengen-valtioissa. Tätä varten sopimuspuolten kansalliset viranomaiset vahvistavat vuosittain ulkorajojen ylittämistarkoitukseen vaadittavan viitteellisen summan (ks. liite 7)(3).

- Majoitukseen liittyvät selvitykset:

Mm. seuraavat asiakirjat voidaan hyväksyä selvityksinä majoituksesta:

a) Hotellivaraus tai muuhun vastaavaan majoituslaitokseen tehdyt varaukset.

b) Asiakirjat, jotka todistavat, että hakijan nimellä on olemassa vuokrasopimus tai vastaava omistuskirja oleskelun kohteena olevassa sopimusvaltiossa sijaitsevasta asunnosta.

c) Siinä tapauksessa, että ulkomaalainen ilmoittaa asuvansa yksityishenkilön asunnossa tai majoittuu muuten yksityisesti, ulkomaanedustustojen on tarkastettava, voiko ulkomaalainen todellakin majoittua ilmoittamassaan paikassa:

- joko neuvottelemalla kansallisten viranomaisten kanssa, jos se osoittautuu välttämättömäksi

- tai siten, että hakija esittää majoituksesta todistuksen täyttämällään yhdenmukaisella lomakkeella, jonka sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen tarkastaa kansallisen lainsäädännön määräysten mukaisesti. Toimeenpaneva komitea voi laatia kyseisen vakiolomakkeen mallin,

- tai siten, että hakija esittää majoituksesta sellaisen virallisen tai julkisen todistusasiakirjan, joka on laadittu sopimuspuolen määräysten mukaisesti ja joka tarkastetaan kyseisen sopimuspuolen kansallisen lain mukaisesti.

Majoitukseen liittyvien todistusasiakirjojen esittäminen, jota tarkoitetaan edellä olevissa kahdessa luetelmakohdassa, ei merkitse lisäehtoa viisumin myöntämiselle. Kyseisten asiakirjojen on katsottava olevan käytännön apuvälineitä, joiden tarkoituksena on osoittaa majoituksen saatavuus sekä tarvittaessa toimeentulovarat. Jos jokin sopimuspuoli käyttää tällaista asiakirjaa, asiakirjassa on joka tapauksessa oltava merkittynä majoittajan sekä majoitettavan tai majoitettavien nimet, majoituspaikan osoite, oleskelun kesto ja tarkoitus, mahdollinen sukulaisuussuhde sekä osoitus majoittajan oleskelun laillisuudesta.

Kun viisumi on myönnetty, ulkomaanedustusto lisää leimansa ja merkitsee viisumin numeron asiakirjaan, jotta estettäisiin asiakirjan käyttö toistamiseen.

Näiden tarkastusten tarkoituksena on joka tapauksessa estää sellaiset avunantokutsut, vilpilliset kutsut tai muut kutsut, jotka ovat peräisin laittomassa tai epävarmassa tilanteessa olevalta ulkomaalaiselta.

Hakija voidaan vapauttaa velvoitteesta toimittaa majoitukseen liittyvä selvitys yhtenäisen viisumin hakemisen yhteydessä, jos tämä voi todistaa, että hänellä on käytössään riittävät toimeentulovarat huolehtiakseen ylläpidosta ja majoituksesta aiheutuvista kustannuksista siinä Schengen-valtiossa (-valtioissa), jo(i)ssa hänen on tarkoitus vierailla.

- Muut tarvittaessa vaadittavat asiakirjat, esimerkiksi:

- selvitykset kotimaan asuinpaikasta ja juurtumisesta sinne,

- vanhempien lupa (alaikäisten kohdalla),

- selvitykset hakijan sosiaalisesta ja ammatillisesta tilanteesta.

Schengen-valtioissa, joiden kansallisen lainsäädännön mukaisesti vaaditaan todiste yksityishenkilön esittämästä kutsusta tai liikematkustajien osalta ylläpitositoumuksesta tai todistusta majoituksesta, käytetään yhdenmukaista asiakirjalomaketta.

1.5 Hakijan rehellisyyden tutkiminen

Hakijan rehellisyyden arvioimiseksi tarkastetaan, kuuluuko hakija paikan päällä tapahtuvan konsuliyhteistyön puitteissa tunnustettuihin rehellisiin henkilöihin.

Lisäksi tutkitaan edustustojen kesken vaihdettuja tietoja (ks. VIII jakson 3 kohta).

2. Päätöksentekomenettely

2.1 Viisumityypin sekä maahantulokertojen vahvistaminen

Yhtenäinen viisumi voi olla (11 artikla)

- viisumi, joka sallii yhden tai useamman maahantulokerran. Yhden keskeytymättömän oleskelun kesto tai peräkkäisten oleskelujen kokonaiskesto ensimmäisen maahantulon päivämäärästä lukien ei saa kuitenkaan olla yli kolmea kuukautta puolen vuoden pituista jaksoa kohti,

- yhden vuoden voimassaoleva viisumi, joka oikeuttaa kuuden kuukauden ajanjaksona kolmen kuukauden oleskeluun sekä useampiin maahantuloihin; tällainen viisumi voidaan myöntää henkilöille, joilla on osoittaa tarvittavat takeet ja joista on sopimuspuolelle erityistä etua. Yli vuoden voimassaoleva viisumi, joka on kuitenkin voimassa enintään viisi vuotta ja joka oikeuttaa useisiin maahantuloihin, voidaan poikkeuksellisesti myöntää tietyille henkilöryhmille,

- kauttakulkuviisumi, jonka haltija voi kulkea kerran, kaksi kertaa tai poikkeuksellisesti useampia kertoja sopimuspuolten alueen kautta päästäkseen kolmannen maan alueelle. Yhden kauttakulkumatkan kesto ei voi olla yli viisi päivää, ja ulkomaalaisen pääsy päämääränä olevan kolmannen maan alueelle on oltava etukäteen taattu ja kulun on normaalisti tapahduttava sopimuspuolten alueiden kautta.

2.2 Käsittelevän viranomaisen vastuu

Diplomaattiedustaja tai konsuliosaston päällikkö kantaa kansallisen toimivaltansa mukaisesti täyden vastuun edustustonsa viisuminmyöntämiseen liittyvistä käytännön menettelytavoista, ja nämä sopivat asiasta keskenään.

Ulkomaanedustusto tekee päätöksensä käytettävissään olevien tietojen perusteella ja ottaen huomioon kunkin hakijan konkreettisen tilanteen.

2.3 Menettely tapauksissa, joissa on neuvoteltava etukäteen muiden sopimuspuolten keskusviranomaisten kanssa

Sopimuspuolet ovat päättäneet luoda järjestelmän keskusviranomaisten kesken käytävien neuvottelujen toteuttamiseksi.

Koska järjestelmä ei ole vielä valmis, sopimuspuolet voivat väliaikaisesti ja tapauksesta riippuen soveltaa seuraavia toimenpiteitä:

- Rajoitetaan neuvottelut vain välttämättömissä tapauksissa käytäviin.

- Hyödynnetään asianosaisten valtioiden suurlähetystöjen ja konsulaattien paikallisverkostoa neuvottelujen ohjaamiseksi.

- Hyödynnetään niitä sopimuspuolten suurlähetystöjä, jotka sijaitsevat a) maassa, joka esittää lausuntopyynnön, b) maassa, jolta pyydetään vastausta.

- Käytetään tavanomaisia viestintäjärjestelmiä yhteyspaikkojen välillä: telekopio, puhelin jne.

- Tehostetaan valvontaa yhteisen edun hyväksi.

Niiden hakijaryhmien osalta, jotka luetellaan liitteen 5 B-osassa ja joiden kohdalla on neuvoteltava etukäteen keskusviranomaisten kanssa - ulkoasiainministeriön tai jonkin muun tahon kanssa - (yleissopimuksen 17 artiklan 2 kappale), yhtenäisen viisumin myöntäminen suoritetaan seuraavan menettelyn mukaisesti:

Ulkomaanedustuston, jolle johonkin näihin ryhmiin kuuluvan henkilön hakemus on esitetty, on Schengenin tietojärjestelmää tutkimalla ensiksi varmistettava se, ettei hakijasta ole tehty ilmoitusta maahantulokieltoa varten.

Tämän jälkeen noudatetaan seuraavaa menettelyä:

a) Menettely

Jäljempänä b alakohdassa tarkoitettua menettelyä ei noudateta silloin, kun viisumin hakijasta on tehty Schengenin tietojärjestelmään ilmoitus maahantulokieltoa varten.

b) Lausuntopyyntö kansalliselle keskusviranomaiselle

Niissä tapauksissa, joiden kohdalla edellytetään etukäteisiä neuvotteluja, ulkomaanedustusto tiedottaa viipymättä viisumin hakemisesta maansa keskusviranomaiselle.

- Jos keskusviranomainen tekee kieltävän päätöksen sellaisesta hakemuksesta, jonka osalta se on toimivaltainen, ei ole välttämätöntä käynnistää tai jatkaa neuvottelumenettelyä yhden tai useamman sopimuspuolen keskusviranomaisten kanssa.

- Jos kyseinen keskusviranomainen käsittelee hakemuksen jonkin muun toimivaltaisen valtion edustajana, se tiedottaa hakemuksesta kyseisen toimivaltaisen valtion keskusviranomaiselle. Jos edustetun maan keskusviranomainen tai edustavan maan keskusviranomainen - sikäli kuin tästä on ennalta sovittu edustusta koskevissa sopimuksissa - päättää hylätä viisumihakemuksen, ei ole välttämätöntä käynnistää tai jatkaa neuvottelumenettelyä yhden tai useamman sopimuspuolen keskusviranomaisten kanssa.

c) Neuvottelujen sisältö

Keskusviranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen yhtenäisyyden varmistamiseksi hakemuksen käsittelystä vastaava ulkomaanedustusto välittää kansallisille keskusviranomaisilleen seuraavat tiedot:

1. ulkomaanedustusto, jolle viisumihakemus on jätetty

2. hakijan/hakijoiden suku- ja etunimi(-nimet), syntymäpaikka ja -aika sekä - sikäli kuin on tiedossa - hakijan/hakijoiden vanhempien nimet

3. hakijan/hakijoiden kansalaisuus ja - sikäli kuin on tiedossa - aikaisemmat kansalaisuudet

4. matkustusasiakirjan/-kirjojen tyyppi ja numero sekä niiden myöntämispäivä ja voimassaoloaika

5. suunnitellun matkan kesto ja tarkoitus

6. todennäköinen matkustusajankohta

7. viisumin hakijan kotipaikka, ammatti ja työnantaja

8. sopimuspuolten ilmoitukset erityisesti aiemmista hakemuksista ja aiemmista oleskeluista sopimuspuolten alueella

9. raja, jonka kautta hakijan on aikomus tulla Schengen-alueelle

10. muut nimet (alkuperäinen sukunimi tai tarvittaessa avioliiton kautta tullut nimi, jotta henkilöllisyyden tunnistaminen varmistetaan sopimuspuolten kansallisen lain vaatimusten mukaisesti sekä sen valtion kansallisen lain mukaisesti, jonka kansalainen hakija on)

11. muut ulkomaanedustuston hyödyllisiksi katsomat tiedot kuten hakijan passiin merkityt, hakijan mukana matkustavat henkilöt (aviopuoliso, lapset), hakijalle aikaisemmin myönnetyt viisumit sekä viisumihakemukset, jotka koskevat samaa matkakohdetta.

Nämä tiedot otetaan viisumihakemuslomakkeesta siinä järjestyksessä kuin ne ovat kyseisessä lomakkeessa.

Keskusviranomainen käynnistää neuvottelut näiden tietojen pohjalta. Tietojen toimittamistavan määrittää periaatteessa se sopimuspuoli, joka esittää lausuntopyynnön. Joka tapauksessa on voitava osoittaa lausuntopyynnön toimittamispäivämäärä ja -aika sekä ajankohta, jona pyyntö on saapunut vastaanottaville keskusviranomaisille.

d) Lausuntopyynnön toimittaminen keskusviranomaisten kesken

Sen valtion keskusviranomainen, jolle hakemus on esitetty, toimittaa lausuntopyynnön sen valtion tai niiden valtioiden keskusviranomaisille, joka on pyytänyt tai jotka ovat pyytäneet neuvotteluja. Keskusviranomaisia ovat ne viranomaiset, jotka valtiot nimeävät tätä tehtävää hoitamaan.

Kun asianmukaiset tarkastukset on tehty, kyseiset viranomaiset toimittavat arviointinsa viisumihakemuksesta sille keskusviranomaiselle, joka on pyytänyt heiltä lausuntoa.

e) Vastauksen määräaika ja pyyntö sen pidentämiseksi

Määräaika vastauksen toimittamiseksi lausuntoa pyytäneelle keskusviranomaiselle on enintään seitsemän kalenteripäivää. Seitsemän kalenteripäivän määräaika alkaa, kun keskusviranomainen, joka käynnistää neuvottelut, toimittaa pyynnön muille neuvottelujen osapuolena oleville keskusviranomaisille.

Jos näiden seitsemän päivän aikana yksi niistä keskusviranomaisista, joilta on pyydetty lausuntoa, esittää pyynnön määräajan pidentämiseksi, määräaikaa voidaan pidentää seitsemällä päivällä.

Poikkeustapauksissa keskusviranomainen, jolta on pyydetty lausuntoa, voi esittää perustellun pyynnön määräajan pidentämiseksi yli seitsemällä päivällä.

Viranomaisten, joilta on pyydetty lausuntoa, on huolehdittava siitä, että kiireellisissä tapauksissa vastaus toimitetaan mahdollisimman pian.

Jos vastausta ei ole annettu alkuperäisen määräajan tai mahdollisesti pidennetyn määräajan kuluessa, katsotaan, ettei sopimuspuolella tai sopimuspuolilla, joilta on pyydetty lausuntoa, ole huomauttamista asiassa eikä viisumin myöntämiselle ole mitään estettä.

f) Neuvottelutuloksen mukainen päätös

Alkuperäisen tai pidennetyn määräajan päätyttyä sen valtion keskusviranomainen, johon viisumihakemus on tehty, voi valtuuttaa ulkomaanedustuston myöntämään viisumin.

Jos kansallinen keskusviranomainen ei ole tehnyt nimenomaista päätöstä, viisumin käsittelystä vastaava konsulivirasto voi myöntää viisumin 14 päivän kuluttua siitä, kun keskusviranomainen, jonka tehtävänä on ryhtyä neuvotteluihin, on toimittanut hakemuksen. Jokaisen keskusviranomaisen tehtävänä on antaa ulkomaanedustustoilleen tiedoksi neuvottelujen määräajan alkamisajankohta.

Jos lausuntoa pyytävältä keskusviranomaiselta on pyydetty määräajan poikkeuksellista pidennystä, se ilmoittaa siitä hakemusta käsittelevälle ulkomaanedustustolle; kyseinen edustusto voi tehdä päätöksen hakemuksesta vasta sitten, kun kansallinen keskusviranomainen on toimittanut sille vastauksen.

g) Erityisten liiteasiakirjojen toimittaminen

Lähetystö, jolle hakemus on esitetty, voi poikkeustapauksissa toimittaa pyynnöstä viisumihakemuslomakkeen (sekä valokuvan) sen valtion konsuliedustustolle, jolta pyydetään lausuntoa Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan mukaisesti.

Kyseistä menettelyä sovelletaan vain niillä paikkakunnilla, joilla sijaitsee sekä lausuntoa pyytäneen että lausunnon antavan valtion tai valtioiden diplomaattilähetystöt tai konsuliedustustot, ja vain liitteen 5 B-osassa tarkoitettujen kansalaisryhmien osalta.

Vastausta tai määräajan pidennyspyyntöä ei voida missään tapauksessa toimittaa paikallisella tasolla paitsi niiden neuvottelujen yhteydessä, jotka käydään paikallisella tasolla yhteisen konsuliohjeiston liitteen 5 B-osassa olevien, nykyisin voimassa olevien määräysten mukaisesti. Keskusviranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten on tarkoitus perustaa konsultointiverkosto.

2.4 Kieltäytyminen hakemuksen tutkimisesta tai viisumin myöntämisestä

Jos ulkomaanedustusto kieltäytyy yhtenäistä viisumia koskevan hakemuksen tutkimisesta tai viisumin myöntämisestä, menettelytavan ja mahdollisten valitusten osalta sovelletaan kyseisen sopimuspuolen kansallista lainsäädäntöä.

Jos viisumia ei myönnetä ja kansallisen lainsäädännön mukaan hylkäämiselle on olemassa perusteet, hylkääminen on ilmoitettava seuraavan tekstin mukaisesti: "Viisumianomuksenne on hylätty Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen 15 artiklan perusteella yhdessä 5 artiklan kanssa, koska Te ette täytä 5 artiklan 1 kappaleen a, c, d ja e alakohdan mukaisia edellytyksiä (merkitään rastilla aiheelliset kohdat), jonka mukaan ... (lisätään tarkoitetun edellytyksen tai edellytysten teksti)."

Tätä tekstiä voidaan täydentää tarvittaessa yksityiskohtaisilla tiedoilla tai siihen voidaan sisällyttää muita tietoja kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettujen tämän alan velvoitteiden mukaisesti.

Jos jokin diplomaattilähetystö tai konsuliedustusto, joka käsittelee hakemusta jonkun kumppanivaltion edustajana, katsoo olevansa pakotettu keskeyttämään viisumihakemuksen käsittelyn, hakijalle ilmoitetaan asiasta ja annetaan tiedoksi, että hän voi kääntyä hakemuksen käsittelyn osalta toimivaltaisen valtion diplomaattilähetystön tai konsuliedustuston puoleen.

3. Viisumit, joiden voimassaolo on rajoitettu alueellisesti

Viisumi, jonka voimassaolo on rajoitettu koskemaan yhden tai useamman sopimuspuolen kansallista aluetta, voidaan myöntää

1. silloin kun ulkomaanedustusto katsoo tarpeelliseksi poiketa yleissopimuksen 15 artiklassa määritellystä perusteesta jostakin 5 artiklan 2 kappaleessa luettelusta syystä (humanitaariset syyt, kansallinen etu tai kansainväliset velvoitteet) (16 artikla),

2. yleissopimuksen 14 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa: "1. Matkustusasiakirjaan, jota mikään sopimuspuoli ei hyväksy, ei saa myöntää viisumia. Jos ainoastaan yksi tai useampi sopimuspuoli hyväksyy matkustusasiakirjan, siihen myönnetty viisumi on rajoitettava koskemaan tätä sopimuspuolta tai näitä sopimuspuolia.

2. Jos yksi tai useampi sopimuspuoli ei hyväksy matkustusasiakirjaa, viisumi voidaan myöntää viisumin korvaavana lupana."

3. silloin, kun ulkomaanedustusto ei pakottavista syistä (humanitaaristen syiden, kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden takia) ryhdy keskusviranomaisten kanssa neuvotteluihin, tai silloin, kun keskusviranomaiset ovat vastustaneet myöntämistä,

4. silloin kun ulkomaanedustuston on välttämättä myönnettävä hakijalle uusi viisumi saman puolen vuoden aikana tapahtuvaa oleskelua varten, jonka kuluessa hakija on jo käyttänyt kolme kuukautta voimassa olevaa viisumia.

Voimassaolo voidaan rajoittaa koskemaan yhden sopimuspuolen, Benelux-maiden tai kahden Benelux-maan aluetta 1, 3 ja 4 kohtien mukaisissa tapauksissa, sekä yhden tai useamman sopimuspuolen, Benelux-maiden tai kahden Benelux-maan aluetta 2 kohdan mukaisessa tapauksessa.

Muiden sopimuspuolten ulkomaanedustustoille on ilmoitettava näiden viisumien myöntämisestä.

VI VIISUMITARRAN TÄYTTÄMINEN

Liitteissä 8 ja 13 esitetään viisumitarran malli sekä teknisiä turvaominaisuuksia koskevia tietoja.

1. Yhteiset merkinnät (alue 8)

1.1 Kenttä "VOIMASSA":

Tähän kenttään merkitään alue, jolla viisumi on voimassa.

Tämä kenttä voidaan täyttää vain kolmella tavalla:

a) Schengen-valtiot,

b) Schengen-valtio tai Schengen-valtiot, joiden alueella/alueilla viisumi on voimassa (tässä kohdassa käytetään seuraavia maatunnuksia: A Itävalta, F Ranska, D Saksa, E Espanja, GR Kreikka, P Portugali, I Italia, L Luxemburg, N Alankomaat ja B Belgia),

c) Benelux-maat.

- Kun viisumitarraa käytetään yhtenäisen viisumin myöntämiseen yleissopimuksen 10 ja 11 artiklan mukaisesti tai sellaisen viisumin myöntämiseen, jonka voimassaoloa ei ole rajoitettu viisumin myöntävän valtion alueeseen, merkitään tähän kenttään "Schengen-valtiot" viisumin myöntävän valtion kielellä.

- Kun viisumitarraa käytetään sellaisten viisumien myöntämiseen, jotka sallivat pääsyn, oleskelun ja poislähdön tietyllä rajoitetulla alueella, tähän kenttään merkitään kansallisella kielellä sen sopimuspuolen nimi, jonka alueelle viisuminhaltijan pääsy, oleskelu ja poislähtö on rajoitettu.

- Yleissopimuksen 14 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa alueellisesti rajoitettu voimassaolo voi koskea yhden tai usean sopimuspuolen aluetta. Tässä tapauksessa kyseisten sopimuspuolten nimet on merkittävä viisumitarraan.

- Alueellisesti rajoitettu voimassaolo ei voi koskea sopimuspuolen aluetta pienempää maantieteellistä aluetta.

1.2 Kenttä "ALKAEN ... ASTI":

Tähän kenttään merkitään ajanjakso, jonka viisumi on voimassa.

"Alkaen" -sanan jälkeen merkitään päivämäärä, josta lähtien tulo sille alueelle, jota viisumin rajoitettu voimassaolo koskee, on sallittu. Kyseinen merkintä tehdään seuraavasti:

- päivä kaksinumeroisena, joista numeroista ensimmäinen on nolla päivien 1-9 osalta

- väliviiva

- kuukausi kaksinumeroisena, joista numeroista ensimmäinen on nolla kuukausien 1-9 osalta

- väliviiva

- vuosi kaksinumeroisena, jotka numerot vastaavat vuosiluvun kahta viimeistä numeroa

- esimerkki: 15-04-94 = 15. huhtikuuta 1994

"Asti" -sanan jälkeen merkitään viisumin viimeinen voimassaolopäivä. Viisuminhaltijan on poistuttava viisumin oikeuttamalta alueelta kyseisenä päivänä klo 24.00 mennessä.

Tämä päivämäärä merkitään samalla tavalla kuin ensimmäinen voimassaolopäivä.

1.3 Kenttä "SAAPUMISTEN LUKUMÄÄRÄ":

Tähän kenttään merkitään, kuinka monta kertaa viisuminhaltija voi tulla alueelle, jolla viisumi on voimassa, eli niiden oleskelujaksojen lukumäärä, joille viisuminhaltija voi jakaa kentässä 1.4 ilmoitetut viisumin oikeuttamat päivät.

Maahantulojen lukumäärä voi olla yksi, kaksi tai useampi ilman tarkempaa määrittelyä. Nämä tiedot merkitään valmiiksi painetun tekstin oikealle puolelle numeroiden "01" tai "02" avulla, tai lyhenteen "MULT" avulla silloin, kun viisumi oikeuttaa useampaan kuin kahteen maahantuloon.

Kauttakulkuviisumiin ei voida myöntää kuin yksi tai kaksi maahantuloa (merkitään numeroin "01" tai "02"). Useampi kuin kaksi maahantulokertaa voidaan sallia vain poikkeustapauksissa yhdessä viisumitarrassa (merkintä "MULT").

Jos viisuminhaltijan alueelta poistumisten yhteislukumäärä on sama kuin sallittujen maahantulokertojen lukumäärä, viisumin voimassaolo päättyy, vaikka viisuminhaltija ei olisikaan käyttänyt kaikkia viisumin oikeuttamia päiviä.

1.4 Kenttä "OLESKELUN KESTO ...PÄIVÄÄ"

Tähän kenttään merkitään niiden päivien lukumäärä, joiden aikana viisuminhaltija saa oleskella alueella, jolla viisumi on voimassa. Tämä oleskelu voi olla yhtäjaksoinen tai sallittujen päivien lukumäärän voi jakaa osiin useammalle ajanjaksolle, jotka sisältyvät kentässä 1.2 mainittujen päivämäärien väliseen ajanjaksoon ottamalla huomioon kentän 1.3 mukaiset sallitut maahantulokerrat(4).

Sanojen "oleskelun kesto" ja "päivää" väliseen tyhjään tilaan merkitään sallittujen oleskelupäivien lukumäärä kahden numeron avulla, joista ensimmäinen on nolla, jos kyseisten päivien lukumäärä on alle kymmenen.

Tähän otsakkeeseen merkittävä päivien lukumäärä voi olla korkeintaan 90 päivää puolta vuotta kohti.

1.5 Kenttä "MYÖNNETTY ... PVM":

Tähän kohtaan merkitään viisumin myöntävän sopimuspuolen kielellä sen kaupungin nimi, jossa viisumin myöntävä ulkomaanedustusto sijaitsee. Kaupungin nimi merkitään sanojen "myönnetty" ja "pvm" väliin. Myöntämispäivä merkitään lyhenteen "pvm" jälkeen.

Myöntämispäivä merkitään samalla tavalla kuin kohdassa 1.2 tarkoitettu päivämäärä.

Viisumin myöntänyt viranomainen voidaan tunnistaa kenttään 4 lyötävän leiman perusteella.

1.6 Kenttä "PASSIN NUMERO"

Tähän kenttään merkitään sen passin numero, johon viisumi myönnetään. Numeron jälkeen merkitään tieto niiden passiin merkittyjen alaikäisten lasten lukumäärästä ja mahdollisesti aviovaimosta, jotka matkustavat viisuminhaltijan mukana (lasten lukumäärän jälkeen merkitään kirjain X - esimerkiksi 1X = yksi alaikäinen lapsi, 3X = 3 alaikäistä lasta - ja aviovaimo merkitään kirjaimella Y).

Merkittävä passin numero on se sarjanumero, joka on valmiiksi painettu tai lävistetty kaikkiin tai melkein kaikkiin passin sivuihin.

1.7 Kenttä "VIISUMITYYPPI"

Jotta valvontaviranomaiset voisivat nopeasti tunnistaa viisumityypin, tässä kentässä täsmennetään, mistä viisumityypistä myönnetyn yhtenäisen viisumin kohdalla on kyse, käyttämällä merkintöjä A, B, C ja D.

A: lentokenttäkauttakulkuviisumi

B: kauttakulkuviisumi

C: viisumi lyhyttä oleskelua varten

D: kansallinen viisumi pitkää oleskelua varten

Viisumeissa, joiden voimassaolo on rajoitettu alueellisesti, ja ryhmäviisumeissa käytetään tapauksesta riippuen kirjaimia A, B tai C.

2. Kansalliset merkinnät ("HUOMAUTUKSIA") (alue 9)

Toisin kuin alue 8 (yhteiset, pakolliset merkinnät), tämä alue on varattu mahdollisille kansallisten määräysten käytännössä edellyttämille merkinnöille. Sopimuspuolet voivat periaatteessa vapaasti merkitä tähän asianmukaisiksi katsomansa tiedot; niistä on kuitenkin tiedotettava muille osapuolille, jotta merkinnät tulkitaan oikein (ks. liite 9).

3. Viisumin myöntävän viranomaisen leima (alue 4)

Viisumin myöntävän viranomaisen leima leimataan suorakulmioon, jonka rajaavat toisaalta viisumitarran vasen reuna ja otsake "huomautukset" (vaakasuora rajaus) ja toisaalta kinegrammi ja optista lukua varten varattu alue (pystysuora rajaus).

Kukin sopimuspuoli määrittelee leiman mittasuhteet ja sen sisältämän kaiverruksen sekä käytettävän musteen.

4. Koneellisesti luettava kenttä (alue 5)

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) vahvistaa Schengen-valtioiden ehdotuksen perusteella viisumitarran muodon ja koneellisesti luettavan kentän koon. Kenttä muodostuu kahdesta 36 merkin rivistä (OCR B-10 cpi). Liitteessä 10 esitetään tarkemmin, miten tämä alue täytetään.

5. Muita viisumitarran täyttämiseen liittyviä tärkeitä ohjeita

5.1 Viisumin allekirjoitus

Tapauksissa, joissa sopimuspuolen lainsäädäntö tai kansallinen käytäntö edellyttävät käsinkirjoitettua allekirjoitusta, passin sivuun kiinnitetyn viisumitarran allekirjoittaa tehtävään valtuutettu henkilö.

Allekirjoitus tehdään alueen "huomautukset" oikeaan reunaan; on oltava tarkka sen suhteen, että allekirjoituksen kynänvedot yltävät viisumin reunan yli passin tai matkustusasiakirjan sivulle asti ulottumatta kuitenkaan koneellisesti luettavaan kenttään.

5.2 Täytetyn viisumitarran mitätöinti

Viisumitarraan ei saa tehdä korjauksia eikä yliviivauksia. Jos viisumitarraa täytettäessä tehdään virhe, viisumitarra on mitätöitävä seuraavalla tavalla:

- Jos virhe havaitaan viisumitarrassa, jota ei ole vielä kiinnitetty passiin, viisumitarra täytyy tuhota tai leikata vinosti halki.

- Jos virhe havaitaan silloin, kun viisumitarra on jo kiinnitetty matkustusasiakirjaan, viisumitarran päälle on tehtävä vinoristi punaisella musteella, minkä jälkeen kiinnitetään uusi viisumitarra.

5.3 Viisumin kiinnittäminen passiin

Viisumitarra täytetään ennen kuin se kiinnitetään passiin. Leima ja allekirjoitus tehdään passiin tai matkustusasiakirjaan kiinnitettyyn viisumitarraan.

Kun viisumitarra on asianmukaisesti täytetty, se kiinnitetään ensimmäiselle sellaiselle sivulle, jossa ei ole muita merkintöjä tai leimoja kuin viisumihakemuksen tunnistamiseksi tehty leima. Sellaiset passit, joissa ei ole riittävästi tilaa viisumitarran kiinnittämiseksi, vanhentuneet passit sekä sellaiset passit, joiden avulla ulkomaalaisen ei ole mahdollista poistua alueelta eikä palata alkuperämaahansa eikä päästä kolmanteen maahan viisumin voimassaoloajan kuluessa, hylätään (vrt. yleissopimuksen 13 artikla).

5.4 Passit ja muut matkustusasiakirjat, joihin yhtenäinen viisumi voidaan myöntää

Yleissopimuksen 17 artiklan 3 kappaleen a alakohdan mukaiset kriteerit, joiden perusteella viisumi voidaan matkustusasiakirjaan myöntää, esitetään liitteessä 11.

Yleissopimuksen 14 artiklan mukaisesti viisumitarraa ei voida kiinnittää matkustusasiakirjaan, joka ei ole voimassa minkään sopimuspuolen osalta. Mikäli matkustusasiakirja on voimassa vain yhden tai useamman sopimuspuolen osalta, myös viisumin voimassaolo on rajoitettava koskemaan kyseisen sopimuspuolen tai kyseisten sopimuspuolten aluetta.

Jos yksi tai useampi sopimuspuoli ei tunnusta matkustusasiakirjaa voimassa olevaksi, viisumi voidaan myöntää viisumina toimivan luvan muodossa. Tämä lupa laaditaan erilliselle lisälehdelle, ja se toimii vain alueellisesti rajoitettuna viisumina.

VII HALLINNOLLISTEN ASIOIDEN HOITO JA JÄRJESTÄMINEN

1. Viisumiyksiköiden järjestäminen

Kukin sopimuspuoli vastaa viisumiyksiköiden järjestämisestä.

Ulkomaanedustustojen päälliköiden tulee varmistua siitä, että viisumien myöntämisestä vastaavalla viranomaisella on tarvittavat rakenteet kaikenlaisten varkauksia ja väärennöksiä helpottavien huolimattomuuksien torjumiseksi ennakolta.

- Viisumien myöntämiseen valtuutettu henkilökunta ei saa missään tapauksessa joutua paikallisen painostuksen alaiseksi.

- Toiminnassa on vältettävä sellaisten totuttujen tapojen syntymistä, jotka voisivat heikentää valppautta (esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti virkailijoiden siirtoja).

- Viisumitarrojen säilytyksen ja käytön osalta on noudatettava samoja turvallisuusvaatimuksia, jotka koskevat muitakin suojeltavia asiakirjoja.

2. Hakemuslomakkeiden arkistointi

Kunkin sopimuspuolen on huolehdittava viisumihakemustiedostojen ja -arkistojen asianmukaisesta hallinnoimisesta sekä hakijan valokuvan arkistoimisesta niiden hakemusten osalta, joista on etukäteen neuvoteltava keskusviranomaisen kanssa.

Määräaika viisumihakemusten säilyttämiseen on vähintään yksi vuosi myöntämistapauksissa ja vähintään viisi vuotta viisumin epäämistapauksissa.

Neuvottelujen yhteydessä toimitettujen asiakirjojen ja keskusviranomaisten antamien vastausten etsinnän helpottamiseksi ne varustetaan vastaavilla tiedostojen ja arkistojen asiakirjanumeroilla.

3. Viisumirekisteri

Jokainen sopimuspuoli rekisteröi myönnetyt viisumit kansallisen käytäntönsä mukaisesti. Myös mitätöidyistä viisumitarroista on pidettävä rekisteriä.

4. Viisumin myöntämisen yhteydessä perittävät maksut

Viisumin myöntämisen yhteydessä perittävät maksut esitetään liitteessä 12.

VIII PAIKALLISEN TASON KONSULIYHTEISTYÖ

1. Paikallisen tason konsuliyhteistyön tavoite

Paikallisen tason konsuliyhteistyössä keskitytään maahanmuuton todennäköisyyden arviointiin yleensä. Sen tarkoituksena on erityisesti määritellä yhteiset kriteerit viisumihakemusten tutkinnalle sekä vaihtaa tietoja väärennettyjen asiakirjojen käytöstä, mahdollisista ihmisten salakuljetusverkostoista ja viisumin epäämisistä sellaisissa tapauksissa, joissa hakemukset ovat selvästi perusteettomia tai vilpillisiä. Konsuliyhteistyön tarkoituksena on myös mahdollistaa tietojen vaihto rehellisistä hakijoista ja kehittää yleisölle annettavaa yhteistä valistusta Schengen-viisumin myöntämisen edellytyksistä.

Paikallisen tason konsuliyhteistyössä otetaan huomioon paikalliset hallinnolliset olosuhteet ja sosioekonomiset rakenteet.

Ulkomaanedustustot järjestävät kokouksia sopivaksi katsomallaan tasolla olosuhteiden edellyttämin väliajoin ja esittävät kansallisille keskusviranomaisille raportteja kyseisten kokousten kulusta. Puheenjohtajavaltio voi pyytää, että puolivuosittain esitetään yleiskertomus.

2. Useiden tai heti hylkäämisen jälkeen tehtyjen uusien hakemusten ennaltaehkäisy

Edustustojen välisellä tietojen vaihdolla ja viisumihakemusten tunnistamisella leiman tai muiden korvaavien tai lisätoimenpiteiden avulla pyritään ehkäisemään saman hakijan useat viisumihakemukset eri ulkomaanedustustoihin joko samanaikaisesti tai heti edellisen hakemuksen hylkäämisen jälkeen.

Riippumatta mahdollisesti käymistään keskinäisistä neuvotteluista ja vaihtamistaan tiedoista edustustot merkitsevät jokaisen hakijan passiin leiman, jossa on merkintä "Viisumia haettu ..., ..." Kenttään ennen pilkkua merkitään kuusi merkkiä, kaksi päivälle, kaksi kuukaudelle ja kaksi vuodelle; pilkun jälkeen yksilöidään sopimuspuolen ulkomaanedustusto. Samoin merkitään sen viisumiluokan koodi, jota hakemus koskee.

Viisumihakemusta käsittelevä toimivaltainen viranomainen päättää harkintansa mukaan leiman merkitsemisestä diplomaatti- ja virkapasseihin.

Leima voidaan merkitä samalla tavoin myös haettaessa viisumia pitkäaikaista oleskelua varten.

Silloin, kun viisumi myönnetään toisen sopimuspuolen edustajana, leimaan lisätään haetun viisumiluokan koodin jälkeen merkki "R", minkä jälkeen merkitään edustetun valtion tunnus.

Jos viisumi myönnetään, viisumitarra kiinnitetään mahdollisuuksien mukaan tunnistamisleiman päälle.

Poikkeustapauksissa, jos passin leimaaminen osoittautuu mahdottomaksi, puheenjohtajavaltion ulkomaanedustusto ilmoittaa asiasta toimivaltaiselle Schengen-työryhmälle ja ehdottaa tälle, että otetaan käyttöön korvaavia toimenpiteitä kuten passien jäljennösten tai hylkäämisperusteet sisältävien, hylättyjen viisumihakemusten luetteloiden vaihto.

Ulkomaanedustustojen päälliköt päättävät puheenjohtajavaltion esityksestä tai omasta aloitteestaan, ovatko korvaavat tai täydentävät ennalta ehkäisevät toimenpiteet tarpeellisia.

3. Hakijoiden rehellisyyden tutkiminen

Viisuminhakijoiden rehellisyyden tutkimisen helpottamiseksi ulkomaanedustustot voivat vaihtaa heitä koskevia tietoja kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti paikallisen tason yhteistyön puitteissa sovittujen järjestelyjen perusteella sekä ottamalla huomioon tämän jakson 1 kohdan määräykset.

Tietyin määräajoin voidaan vaihtaa tietoja henkilöistä, joiden viisumihakemus on hylätty varastettujen, väärien tai väärennettyjen asiakirjojen käytön takia, tai sen perusteella, että hakija on ilman perusteluja jättänyt noudattamatta aikaisemmassa viisumissa ollutta lähtöpäivämäärää, tai siksi, että hakijan epäillään olevan vaaraksi turvallisuudelle, tai erityisesti siksi, että luvattoman maahanmuuton yritys Schengen-valtioiden alueelle oli oletettavaa.

Yhdessä laaditut ja vaihdetut tiedot muodostavat apuvälineen viisumihakemuksien arvioimiselle. Ne eivät kuitenkaan korvaa viisumihakemuksen tarkkaa tutkintaa, Schengenin tietojärjestelmän käyttöä tai keskusviranomaisten kanssa käytäviä neuvotteluja.

4. Tilastotietojen vaihto

4.1 Tilastotietoja lyhytaikaista oleskelua, kauttakulkua tai lentokenttäkauttakulkua varten myönnetyistä ja virallisesti evätyistä viisumeista vaihdetaan neljännesvuosittain.

4.2 Riippumatta Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 16 artiklan mukaisesta velvoitteesta, joka on esitetty selkeästi yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 14 ja jonka perusteella Schengen-valtioiden on tiedotettava 72 tunnin kuluessa sellaisen viisumin myöntämisestä, jonka voimassaolo on alueellisesti rajoitettu, Schengen-valtioiden diplomaatti- ja konsuliedustustot velvoitetaan vaihtamaan kuukausittain tilastotietoja edellisen kuukauden aikana myöntämistään alueellisesti rajoitetuista viisumeista, sekä toimittamaan kyseiset tiedot kukin omille keskusviranomaisilleen.

(1) Nämä määräykset koskevat Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 138 artiklan mukaisesti Ranskan tasavallan ja Alankomaiden kuningaskunnan osalta vain kyseisten valtioiden alueita Euroopassa.

(2) Poikkeustapauksissa viisumi lyhytaikaista oleskelua tai kauttakulkua varten voidaan myöntää rajalla "Ulkorajojen yhteisen käsikirjan" II osan 5 kohdassa määriteltyjen edellytysten mukaisesti.

(3) Kyseiset viitesummat vahvistetaan "Ulkorajojen yhteisen käsikirjan" I osan määräysten mukaisesti.

(4) Kauttakulkuviisumissa voi kenttään merkittävä lukumäärä olla enintään viisi päivää.

LIITE 1

I Yhteinen luettelo valtioista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi kaikissa Schengen-valtioissa

II Ajantasaistettu luettelo valtioista, joiden kansalaisilta ei vaadita viisumia missään Schengen-valtiossa

III Ajantasaistettu luettelo valtioista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi vain joissakin Schengen-valtioissa

Seuraavat luettelot perustuvat Schengenin toimeenpanevan komitean päätöksiin 1. toukokuuta 1999 mennessä. Kyseisen päivämäärän jälkeen mahdollisesti tehdyistä muutoksista saa tietoja komission toimivaltaisilta yksiköiltä tai neuvoston pääsihteeristöstä.

I Yhteinen luettelo valtioista(1), joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi kaikissa Schengen-valtioissa

ARABIEMIIRIKUNNAT(2)

AFGANISTAN

ANTIGUA JA BARBUDA

ALBANIA

ARMENIA

ANGOLA

AZERBAIDZAN

BOSNIA-HERTSEGOVINA

BARBADOS

BANGLADESH

BURKINA FASO

BULGARIA

BAHRAIN

BURUNDI

BENIN

BAHAMA

BHUTAN

BOTSWANA

VALKO-VENÄJÄ

BELIZE

KONGO (DEMOKRAATTINEN TASAVALTA)

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA

KONGO BRAZZAVILLE

NORSUNLUURANNIKKO

KAMERUN

KIINA

KUUBA

KAP VERDE

DJIBOUTI

DOMINICA

DOMINIKAANINEN TASAVALTA

ALGERIA

EGYPTI

ERITREA

ETIOPIA

FIDZI

MIKRONESIA

GABON

GRENADA

GEORGIA

GHANA

GAMBIA

GUINEA

PÄIVÄNTASAAJAN GUINEA

GUINEA-BISSAU

GUYANA

HAITI

INDONESIA

INTIA

IRAK

IRAN

JAMAIKA

JORDANIA

KENIA

KIRGISIA

KAMBODZA

KIRIBATI

KOMORIT

SAINT KITTS JA NEVIS

POHJOIS-KOREA

KUWAIT

KAZAKSTAN

LAOS

LIBANON

SAINT LUCIA

SRI LANKA

LIBERIA

LESOTHO

LIBYA

MAROKKO

MOLDOVA

MADAGASKAR

MARSHALLSAARET

ENTINEN JUGOSLAVIAN TASAVALTA MAKEDONIA

MALI

BURMA/MYANMAR

MONGOLIA

POHJOIS-MARIAANIT

MAURETANIA

MAURITIUS

MALEDIIVIT

MALAWI

MOSAMBIK

NAMIBIA

NIGER

NIGERIA

NEPAL

NAURU

OMAN

PERU

PAPUA-UUSI-GUINEA

FILIPPIINIT

PAKISTAN

PALAU

QATAR

ROMANIA

VENÄJÄ

RUANDA

SAUDI-ARABIA

SALOMOSAARET

SEYCHELLIT

SUDAN

SIERRA LEONE

SENEGAL

SOMALIA

SURINAM

SÃO TOMÉ JA PRÍNCIPE

SYYRIA

SWAZIMAA

TSAD

TOGO

THAIMAA

TADZIKISTAN

TURKMENISTAN

TUNISIA

TONGA

TURKKI

TRINIDAD JA TOBAGO

TUVALU

TAIWAN

TANSANIA

UKRAINA

UGANDA

UZBEKISTAN

SAINT VINCENT JA GRENADIINIT

VIETNAM

VANUATU

SAMOA

JEMEN

JUGOSLAVIAN LIITTOTASAVALTA (SERBIA-MONTENEGRO)

ETELÄ-AFRIKKA

SAMBIA

ZIMBABWE

II Ajantasaistettu luettelo valtioista, joiden kansalaisilta ei vaadita viisumia missään Schengen-valtiossa

ANDORRA

ARGENTIINA

AUSTRALIA

BRUNEI

BOLIVIA

BRASILIA(3)

KANADA

SVEITSI

CHILE

COSTA RICA

KYPROS

TSEKIN TASAVALTA

ECUADOR

VIRO

MONACO

GUATEMALA

HONDURAS

KROATIA

UNKARI

ISRAEL(4)

ISLANTI

JAPANI

ETELÄ-KOREA

LIECHTENSTEIN

LIETTUA

LATVIA

MALTA

MEKSIKO

MALESIA

NICARAGUA

NORJA

UUSI-SEELANTI

PANAMA

PUOLA

PARAGUAY

SINGAPORE

SLOVENIA

SLOVAKIA

SAN MARINO

EL SALVADOR

YHDYSVALLAT(5)

URUGUAY

PYHÄ ISTUIN

VENEZUELA

III Ajantasaistettu luettelo valtioista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi vain joissakin Schengen-valtioissa

KOLUMBIA

Erittely valtioista, joiden kansalaisia koskee viisumipakko joissakin Schengen-valtioissa

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Tämä luettelo ei vaikuta yksittäisten Schengen-valtioiden suhtautumiseen lueteltujen valtioiden kansainväliseen asemaan eikä Schengen-valtioiden näihin valtioihin ylläpitämiin suhteisiin.

(2) Mainittu niistä kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ylittäessään jäsenvaltioiden ulkorajat, 12. maaliskuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 574/99 liitteessä.

(3) Merimiehiä, jotka ovat tämän valtion kansalaisia, koskee viisumipakko Kreikassa.

(4) Ranskassa on edelleen voimassa laivojen tai lentokoneiden toimessa olevien miehistön jäsenten lyhytaikaista oleskelua koskeva viisumipakko.

(5) Ranska asettaa seuraaville Yhdysvaltojen kansalaisryhmille viisumivelvollisuuden:

- opiskelijoille

- työmatkalla oleville lehtimiehille

- laivojen ja lentokoneiden toimessa oleville miehistön jäsenille.

LIITE 2

Diplomaatti- tai virkapassin sekä eräiden kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen virkamiehilleen myöntämien kulkulupien haltijoiden matkustamista koskevat säännöt

I Matkustajaliikennettä ulkorajoilla koskevat säännöt

1. Viisumipakon alaisten maiden yhteinen luettelo ei koske edellä mainittujen passien haltijoita. Schengen-valtiot sitoutuvat kuitenkin ilmoittamaan muille valtioille etukäteen aikomuksistaan muuttaa näiden passien haltijoiden matkustamista koskevia sääntöjä ja kyseisiä sääntöjä vahvistaessaan ottamaan huomioon muiden Schengen-valtioiden edut.

2. Jotta tällaisten passien haltijoiden matkustamista koskevat säännöt voitaisiin yhdenmukaistaa erityisen joustavasti, yhteiseen viisumiohjeistoon liitetään tiedoksi luettelo valtioista, joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin yhteen tai useampaan Schengen-valtioon matkustamista varten, mutta eivät kyseisten valtioiden sellaiset kansalaiset, joilla on diplomaatti- ja/tai virkapassi taikka erityispassi. Tarvittaessa liitetään myös luettelo tapauksista, joissa tilanne on päinvastainen. Toimeenpaneva komitea vastaa kummankin luettelon saattamisesta ajan tasalle.

3. Tässä asiakirjassa määrättyjä matkustajaliikennettä koskevia sääntöjä ei sovelleta viralliseen käyttöön myönnettyjen niin sanottujen tavanomaisten passien haltijoihin eikä sellaisten viranomais-, virkamies- tai erityispassien jne. haltijoihin, joita myöntäessään kolmannet maat eivät noudata kansainvälistä eikä Schengen-maiden noudattamaa käytäntöä vastaavia passinmyöntämistapoja. Tätä tarkoitusta varten toimeenpaneva komitea voi laatia asiantuntijaryhmän ehdotuksesta luettelon passeista, joiden haltijoille jäsenvaltiot eivät myönnä etuoikeutettua kohtelua.

4. Henkilöt, joille yksi valtio myöntää ensimmäistä kertaa viisumin akkreditointia varten, voivat ainakin matkustaa toisten valtioiden alueen kautta mennäkseen sen jäsenvaltion alueelle, joka on myöntänyt viisumin 18 artiklan mukaisesti.

5. Diplomaatti- tai konsuliedustustojen jo akkreditoidut jäsenet, joilla on ulkoministeriön myöntämä erityistodistus, ja heidän perheenjäsenensä voivat ylittää Schengen-alueen ulkorajan esitettyään kyseisen todistuksen ja tarvittaessa matkustusasiakirjansa.

6. Diplomaatti- tai virkapassin haltijat ovat periaatteessa vapaat velvoitteesta osoittaa, että heillä on toimeentuloon tarvittavat varat, mutta heitä koskee kuitenkin edelleen viisumipakko, jos sellainen on voimassa. Jos kyseessä on yksityinen matka, voidaan tarvittaessa vaatia samat todistukset kuin tavallisen passin haltijan viisumihakemusten yhteydessä.

7. Haettaessa viisumia diplomaatti- tai virkapassiin on toimitettava ulkoasiainministeriön tai (silloin, kun viisumihakemus tehdään kolmannessa maassa) diplomaattiedustuston antama verbaalinootti, jos hakijan on tarkoitus tehdä virkamatka. Yksityismatkojen osalta voidaan myös vaatia verbaalinootti.

8.1 Viisumihakemuksista diplomaatti- tai virkapasseihin neuvotellaan toisten valtioiden keskusviranomaisten kanssa. Ennalta käytävät neuvottelut eivät ole tarpeen, jos jäsenvaltio on tehnyt kyseisen kolmannen valtion kanssa sopimuksen viisumipakon poistamisesta diplomaatti- ja/tai virkapassin haltijoilta (tämän yhteisen konsuliohjeiston liitteessä 5 luetelluissa tapauksissa).

Jos jokin valtio vastustaa viisumin myöntämistä, hakemuksen käsittelystä vastaava Schengen-valtio voi myöntää voimassaololtaan alueellisesti rajoitetun viisumin.

8.2 Schengen-valtiot sitoutuvat tekemään tulevat diplomaatti- tai virkapassien haltijoiden viisumipakon poistamista koskevat sopimukset kolmansien valtioiden kanssa vain yhteisymmärryksessä toisten jäsenvaltioiden kanssa, jos jokin toinen Schengen-valtio vaatii neuvotteluja ennen viisumien myöntämistä kyseisen kolmannen valtion kansalaisille.

8.3 Jos maahantulokieltoon määrätty ulkomaalainen hakee viisumia akkreditointia varten ja tällaisessa tapauksessa on määrätty ennalta käytävistä neuvotteluista, neuvottelumenettelyssä noudatetaan yleissopimuksen 25 artiklan määräyksiä.

9. Kun diplomaatti- tai virkapassien haltijoiden maahantulo tapahtuu yleissopimuksen 5 artiklan 2 kappaleen poikkeussääntöjen nojalla, heidän maahanpääsyoikeutensa rajoittuu asianomaisen jäsenvaltion alueeseen, ja tämän on ilmoitettava asiasta muille jäsenvaltioille.

II Matkustajaliikennettä sisärajoilla koskevat säännöt

Periaatteessa sovelletaan yleissopimuksen 19 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa määrättyjä sääntöjä, jos myönnetyn viisumin voimassaoloa ei ole alueellisesti rajoitettu.

Diplomaatti- tai virkapassin haltijat voivat liikkua vapaasti sopimuspuolten alueella - mikäli he eivät ole viisumipakon alaisia - kolmen kuukauden ajan maahantulosta tai niin kauan, kuin heille myönnetty viisumi on voimassa.

Diplomaatti- tai konsuliedustustojen akkreditoidut jäsenet, joilla on ulkoasiainministeriön myöntämä erityistodistus, ja heidän perheenjäsenensä voivat liikkua vapaasti muiden jäsenvaltioiden alueella enintään kolmen kuukauden ajan esitettyään kyseisen todistuksen ja tarvittaessa matkustusasiakirjansa.

III Tässä asiakirjassa esitettyjä matkustussääntöjä sovelletaan sellaisten kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen, joiden jäseniä kaikki Schengen-valtiot ovat, niissä työskenteleville virkamiehilleen myöntämiin kulkulupiin; heidät on kyseisten järjestöjen perustamissopimusten nojalla vapautettu ulkomaalaisten ilmoittautumisvelvollisuudesta sekä oleskeluluvan hakemisesta (ks. yhteisen käsikirjan sivu 66).

Diplomaatti- ja virkapassin haltijoiden matkustamista koskevat säännöt

Luettelo A

Valtiot, joiden kansalaiset ovat yhdessä tai useammassa Schengen-valtiossa yleensä viisumipakon alaisia, mutta joiden kansalaisia olevat diplomaatti- tai virkapassin haltijat eivät ole viisumivelvollisia.

>TAULUKON PAIKKA>

Luettelo B

Valtiot, joiden kansalaiset EIVÄT yhdessä tai useammassa Schengen-valtiossa yleensä ole viisumipakon alaisia, mutta joiden kansalaisia olevat diplomaatti- tai virkapassin haltijat ovat viisumipakon alaisia.

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 3

Luettelo valtioista, joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin lentokenttäkauttakulkua varten, ja tämä viisumipakko koskee myös henkilöitä, joiden matkustusasiakirja on kyseisten valtioiden myöntämä(1)

Schengen-valtiot sitoutuvat olemaan muuttamatta yhteisen konsuliohjeiston liitteen 3 I osaa ilman muiden sopimuspuolten ennakkosuostumusta.

Jos sopimuspuoli aikoo muuttaa tämän liitteen II osaa, sillä on velvollisuus ilmoittaa asiasta sopimusvaltioille ja ottaa huomioon niiden edut.

I OSA

Luettelo valtioista, joiden kansalaiset tarvitsevat viisumin lentokenttäkauttakulkua varten kaikissa Schengen-valtioissa, ja tämä viisumipakko koskee myös henkilöitä, joiden matkustusasiakirja on kyseisten valtioiden myöntämä(2)(3)

AFGANISTAN

BANGLADESH

KONGO ((Kongon demokraattinen tasavalta)(4)

ERITREA(5)

ETIOPIA

GHANA

IRAK

IRAN

SRI LANKA

NIGERIA

PAKISTAN

SOMALIA

Kyseiset henkilöt eivät ole viisumipakon alaisia, jos heillä on jokin tämän liitteen III osassa luetelluista ETA-valtion oleskeluluvista (jakso A) tai Andorran, Japanin, Kanadan, Monacon, San Marinon, Sveitsin tai Yhdysvaltojen tietty, jäljempänä mainittu oleskelulupa, joka takaa rajoittamattoman paluuoikeuden (jakso B).

Näiden oleskelulupien luetteloa täydennetään ja tarkistetaan määräajoin työryhmän II - Viisumit - yksimielisellä päätöksellä. Jos esiin tulee ongelmia, jäsenvaltiot voivat lykätä kyseisiä toimenpiteitä siihen saakka, kunnes asia on yksimielisesti selvitetty. Sopimusvaltiot voivat poistaa tiettyihin oleskelulupiin sovellettavan vapautuksen, jos tästä on maininta III osassa.

Jokainen valtio päättää diplomaatti- tai muun virkapassin haltijoihin lentokenttäkauttakulun yhteydessä sovellettavista viisumipakkoa koskevista poikkeuksista.

II OSA

Luettelo valtioista, joiden kansalaiset tarvitsevat lentokenttäkauttakulkuviisumin vain joissakin Schengen-valtioissa, ja tämä viisumipakko koskee myös henkilöitä, joiden matkustusasiakirja on kyseisten valtioiden myöntämä.

>TAULUKON PAIKKA>

III OSA

A. Luettelo ETA-valtioiden oleskeluluvista, jollaisen esittävät asianomaiset henkilöt on vapautettu lentokenttäkauttakulkuviisumipakosta:

TANSKA:

- Opholdstilladelse (merkinnällä C, D, E, F, G, H, J, K tai L varustetun oleskelulupakortin muotoinen oleskelulupa)

- Opholdstilladelse (merkinnällä B, C tai H varustetun passiin merkityn vaaleanpunavalkoisen tarran muotoinen oleskelulupa)

- Tilbagerejsetilladelse (merkinnällä I, II tai III varustetun passiin merkityn leiman muotoinen paluulupa)

SUOMI:

- Oleskelulupa uppehållstillstånd - residence permit in card form (Suomessa asuvien Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen kansalaisten ja näiden perheenjäsenten oleskelulupakortti)

- Tarran muotoinen, englannin kielellä täytetty oleskelulupa, jossa on ilmoitettu selvästi luvan tyyppi ja voimassaoloaika: merkinnät "Suomi Finland", "Visa" ja "Permit"

- Viisumitarran mallin mukaan laadittu, tarran muotoinen oleskelulupa, jossa on suomenkielinen merkintä "Oleskelulupa ja työlupa"

- Oleskelulupa uppehållstillstånd (yhdenmukainen EU-oleskelulupa suomeksi/ruotsiksi)

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA:

- Leave to remain in the United Kingdom for an indefinite period (Rajoittamattoman ajan voimassa oleva Yhdistyneen kuningaskunnan oleskelulupa. Tämä asiakirja kelpaa vain, jos oleskelu Yhdistyneen kuningaskunnan ulkopuolella ei ole ylittänyt kahta vuotta.)

- Certificate of entitlement to the right of abode (todiste sijoittautumisoikeudesta)

IRLANTI:

- Residence permit ja siihen liittyvä re-entry visa (oleskelulupa vain, jos se liittyy maahan paluuseen oikeuttavaan viisumiin)

ISLANTI:

- Alien's passport ja siihen liittyvä Re-entry permit (ulkomaalaispassi [ruskeat kannet] ja passiin leimalla merkitty maahanpaluulupa)(6)

- Temporary residence permit ja siihen liittyvä re-entry permit (määräaikainen oleskelulupa [punainen kortti] ja passiin leimalla merkitty maahanpaluulupa)

- Permanent residence permit (pysyvä oleskelulupa) [vihreäraidallinen keltainen kortti]

- Permanent work and residence permit (pysyvä oleskelu- ja työlupa) [vihreä kortti]

LIECHTENSTEIN:

- Livret pour étranger B (oleskelulupa, kelpaa voimassaoloaikana, joka on yksi vuosi)

- Livret pour étranger C (sijoittautumislupa, kelpaa voimassaoloaikana, joka on viisi tai kymmenen vuotta)

NORJA:

- Oppholdstillatelse (rajoitetun ajan voimassa oleva oleskelulupa)

- Arbeidstillatelse (rajoitetun ajan voimassa oleva työlupa)

- Bosettingstillatelse (rajoittamattoman ajan voimassa oleva oleskelu- ja työlupa)

RUOTSI:

- Passiin kiinnitetyn tarran muotoinen pysyvä oleskelulupa "SVERIGE Bevis om permanent uppehållstillstånd; SWEDEN Certificate of permanent residence permit."

- Passiin kiinnitetyn tarran muotoinen oleskelu- ja työlupa "SVERIGE Uppehålls och arbetstillstånd; SWEDEN residence and work permit."

B. Luettelo rajoittamattoman paluuoikeuden takaavista oleskeluluvista, jollaisen esittävät asianomaiset henkilöt on vapautettu lentokenttäkauttakulkuviisumipakosta:

ANDORRA:

- Tarjeta provisional de estancia y de trabajo (väliaikainen oleskelu- ja työlupa) (valkoinen); myönnetään kausityöläisille. Voimassaoloaika riippuu työsuhteen pituudesta, mutta on periaatteessa alle kuusi kuukautta. Pidentämisoikeutta ei ole.

- Tarjeta de estancia y de trabajo (oleskelu- ja työlupa) (valkoinen); myönnetään kuudeksi kuukaudeksi ja voidaan pidentää yhdellä vuodella.

- Tarjeta de estancia (oleskelulupa) (valkoinen); myönnetään kuudeksi kuukaudeksi ja voidaan pidentää yhdellä vuodella.

- Tarjeta temporal de residencia (määräaikainen sijoittautumislupa) (vaaleanpunainen); myönnetään yhdeksi vuodeksi ja voidaan pidentää kahdesti samanpituisella ajanjaksolla.

- Tarjeta ordinaria de residencia (tavanomainen sijoittautumislupa) (keltainen); myönnetään kolmeksi vuodeksi ja voidaan pidentää kolmella vuodella.

- Tarjeta privilegiada de residencia (etuoikeutettu sijoittautumislupa) (vihreä); myönnetään viideksi vuodeksi ja voidaan pidentää kulloinkin yhtä pitkällä ajanjaksolla.

- Autorización de residencia (sijoittautumislupa) (vihreä); myönnetään vuodeksi ja voidaan pidentää kulloinkin kolmella vuodella.

- Autorización temporal de residencia y de trabajo (määräaikainen sijoittautumis- ja työlupa) (vaaleanpunainen); myönnetään kahdeksi vuodeksi ja voidaan pidentää kahdella vuodella.

- Autorización ordinaria de residencia y de trabajo (tavanomainen sijoittautumis- ja työlupa) (keltainen); myönnetään viideksi vuodeksi.

- Autorización privilegiada de residencia y de trabajo (etuoikeutettu sijoittautumis- ja työlupa) (vihreä); myönnetään kymmeneksi vuodeksi ja voidaan pidentää kulloinkin yhtä pitkällä ajanjaksolla.

KANADA:

- Returning Resident Permit (paluulupa maassa pysyvästi asuville, passin lisälehti)

SVEITSI:

- Livret pour étranger B (oleskelulupa, kelpaa voimassaoloaikana, joka on yksi vuosi)

- Livret pour étranger C (sijoittautumislupa, kelpaa voimassaoloaikana, joka on viidestä kymmeneen vuoteen)

MONACO:

- Carte de séjour de résident temporaire de Monaco (oleskelulupa väliaikaista oleskelua varten)

- Carte de séjour de résident ordinaire de Monaco (tavanomainen oleskelulupa)

- Carte de séjour de résident privilégié de Monaco (etuoikeutettujen henkilöiden oleskelulupa)

- Carte de séjour de conjoint de ressortissant monégasque (Monacon kansalaisen aviopuolison oleskelulupa)

JAPANI:

- Re-entry permit to Japan (lupa palata Japaniin)

SAN MARINO:

- Permesso di soggiorno ordinario (validità illimitata)

[tavanomainen oleskelulupa (voimassaoloaika rajoittamaton)]

- Permesso di soggiorno continuativo speciale (validità illimitata) [jatkuvasti voimassa oleva erityisoleskelulupa (voimassaoloaika rajoittamaton)]

- Carta d'identità di San Marino (validità illimitata)

[San Marinon henkilötodistus (voimassaoloaika rajoittamaton)]

YHDYSVALLAT:

- Form I-551 permanent resident card (voimassa kaksi tai kymmenen vuotta)

- Form I-551 Alien registration receipt card (voimassa kaksi tai kymmenen vuotta)

- Form I-551 Alien registration receipt card (voimassaolo rajoittamaton)

- Form I-327 Reentry document (voimassa kaksi vuotta - myönnetään I-551-luvan haltijalle)

- Resident alien card (maassa vakinaisesti asuvan ulkomaalaisen henkilötodistus, joka on voimassa kaksi tai kymmenen vuotta taikka toistaiseksi. Tämä asiakirja kelpaa vain, jos oleskelu Yhdysvaltojen ulkopuolella on kestänyt enintään yhden vuoden)

- Permit to reenter (maahanpaluulupa, joka on voimassa kaksi vuotta. Tämä asiakirja kelpaa vain, jos oleskelu Yhdysvaltojen ulkopuolella on kestänyt enintään kaksi vuotta)

- Valid temporary residence stamp voimassa olevassa passissa (voimassaoloaika yksi vuosi myöntämispäivästä lukien)

(1) Myönnettäessä viisumia lentokenttäkauttakulkua varten ei keskusviranomaisten kanssa tarvitse neuvotella.

(2) Kaikkien Schengen-valtioiden osalta:

Lentokenttäkauttakulkuviisumia eivät tarvitse

- lentokoneiden miehistön jäsenet, jotka ovat Chicagon yleissopimuksen jonkin sopimuspuolen kansalaisia.

(3) Benelux-maiden, Ranskan ja Espanjan osalta:

Lentokenttäkauttakulkuviisumia eivät tarvitse

- virka ja diplomaattipassien haltijat.

(4) Saksan osalta:

Viisumipakko tulee voimaan aloitetun kansallisen menettelyn päätyttyä.

(5) Saksan osalta:

Viisumipakko tulee voimaan aloitetun kansallisen menettelyn päätyttyä.

(6) Tämä oleskelulupa ei vapauta lentokenttäkauttakulkuviisumipakosta Saksassa.

LIITE 4

Luettelo asiakirjoista, jotka mahdollistavat maahantulon ilman viisumia.

BELGIA

- Carte d'identité d'étranger

Identiteitskaart voor vreemdelingen

Personalausweis für Ausländer

(ulkomaalaisen henkilötodistus)

- Certificat d'inscription au registre des étrangers

Bewijs van inschrijving in het vreemdelingenregister

Bescheinigung der Eintragung im Ausländerregister

(todistus merkinnästä ulkomaalaisrekisteriin)

- Titres de séjour spéciaux délivrés par le Ministère des Affaires étrangères:

(ulkoasiainministeriön myöntämät erityisoleskeluluvat)

- Carte d'identité diplomatique

Diplomatieke identiteitskaart

Diplomatischer Personalausweis

(diplomaatin henkilötodistus)

- Carte d'identité consulaire

Consulaire identiteitskaart

Konsularer Personalausweis

(konsulikuntaan kuuluvan henkilötodistus)

- Carte d'identité spéciale - couleur bleue

Bijzondere identiteitskaart - blauw

Besonderer Personalausweis - blau

(erityishenkilötodistus - sininen)

- Carte d'identité spéciale - couleur rouge

Bijzondere identiteitskaart - rood

Besonderer Personalausweis - rot

(erityishenkilötodistus - punainen)

- Certificat d'identité pour les enfants âgés de moins de cinq ans des étrangers privilégiés titulaires d'une carte d'identité diplomatique, d'une carte d'identité consulaire, d'une carte d'identité spéciale - couleur bleue ou d'une carte d'identité - couleur rouge

Identiteitsbewijs voor kinderen, die de leeftijd van vijf jaar nog niet hebben bereikt, van een bevoorrecht vreemdeling dewelke houder is van een diplomatieke identiteitskaart, consulaire identiteitskaart, bijzondere identi-teitskaart - blauw of bijzondere identiteitskaar - rood

Identitätsnachweis für Kinder unter fünf Jahren, von privilegierten Ausländern, die Inhaber eines diplomatischen Personalausweises sind, eines konsularen Personalausweises, eines besonderen Personalausweises - rot oder eines besonderen Personalausweises - blau

(henkilötodistus erivapauden saaneen ulkomaalaisen alle viisivuotiaalle lapselle, kun lapsen vanhempi on diplomaatin henkilötodistuksen, konsulikuntaan kuuluvan henkilötodistuksen, punaisen erityishenkilötodistuksen tai sinisen erityishenkilötodistuksen haltija)

- Certificat d'identité avec photographie délivré par une administration communale belge à un enfant de moins de douze ans

Door een Belgisch gemeentebestuur aan een kind beneden de 12 jaar afgegeven identiteitsbewijs met foto

Von einer belgischen Gemeindeverwaltung einem Kind unter dem 12. Lebensjahr ausgestellter Personalausweis mit Lichtbild

(belgialaisen kunnallishallinnon alle 12-vuotiaalle lapselle myöntämä valokuvallinen henkilötodistus)

- Luettelo koululaismatkoille Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

SAKSA

- Aufenthaltserlaubnis für die Bundesrepublik Deutschland

(oleskelulupa Saksan liittotasavallassa)

- Aufenthaltserlaubnis für Angehörige eines Mitgliedstaates der EG

(oleskelulupa ETY:n jäsenvaltion kansalaisia varten)

- Aufenthaltsberechtigung für die Bundesrepublik Deutschland

(oleskeluoikeus Saksan liittotasavallassa)

- Aufenthaltsbewilligung für die Bundesrepublik Deutschland

(oleskelulupa Saksan liittotasavallassa)

- Aufenthaltsbefugnis für die Bundesrepublik Deutschland

(oleskelulupa Saksan liittotasavallassa)

Mainitut oleskeluun oikeuttavat asiakirjat oikeuttavat viisumin sijasta viisumivapaaseen maahantuloon vain, jos ne on myönnetty passiin tai passin yhteydessä esitettävänä viisumilisälehtenä. Niitä ei kelpuuteta, jos ne on myönnetty henkilötodistuksen korvaavana maan sisäisesti käytettävänä asiakirjana.

Asiakirjat "Aussetzung der Abschiebung (Duldung)" (karkotusmääräyksen täytäntöönpanon lykkääminen) ja "Aufenthaltsgestattung für Asylbewerber" (turvapaikanhakijan oleskelulupa) eivät myöskään oikeuta maahantuloon ilman viisumia.

- Ulkoasiainministeriön myöntämät erityisoleskeluluvat:

- Diplomatenausweis

(diplomaatin henkilötodistus) (punainen)

- Ausweis für bevorrechtigte Personen

(erivapauden saaneen henkilön henkilötodistus) (sininen)

- Ausweis

(henkilötodistus) (keltainen)

- Personalausweis

(henkilötodistus) (vihreä)

- Osavaltioiden myöntämät erityiset oleskeluluvat:

- Ausweis für Mitglieder des Konsularkorps

(konsulikuntaan kuuluvan henkilötodistus) (valkoinen)

- Ausweis

(henkilötodistus) (harmaa)

- Ausweis für Mitglieder des Konsularkorps

(konsulikuntaan kuuluvan henkilötodistus) (valkoinen vihrein raidoin)

- Ausweis

(henkilötodistus) (keltainen)

- Ausweis

(henkilötodistus) (vihreä)

- Luettelo koululaismatkoille Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

KREIKKA

- Αδεια παραμονής αλλοδαπού για εργασία

(työlupa)

- Αδεια παραμονής μελών οικογενείας αλλοδαπού

(perheen yhdistämistarkoituksessa myönnetty oleskelulupa)

- Αδεια παραμονής αλλοδαπού για σπουδές

(opiskelua varten myönnetty oleskelulupa)

- Αδεια παραμονής αλλοδαπού (χρώμα λευκό)

(ulkomaan kansalaisen oleskelulupa) (valkoinen)

[Myönnetään ulkomaan kansalaiselle, joka on avioliitossa Kreikan kansalaisen kanssa; voimassaoloaika on yksi vuosi ja uudistetaan niin kauan kuin avioliitto on voimassa.]

- Δελτίο ταυτότητας αλλοδαπού (χρώμα πράσινο)

(ulkomaan kansalaisen henkilökortti) (vihreä)

[Myönnetään ainoastaan syntyperältään kreikkalaisille ulkomaan kansalaisille; voimassaoloaika on kahdesta viiteen vuotta.]

- Ειδικό Δελτίο Ταυτότητας Ομογενούς (χρώμα μπέζ)

(erityishenkilökortti syntyperältään kreikkalaisille henkilöille) (beige)

[Myönnetään syntyperältään kreikkalaisille Albanian kansalaisille; voimassaoloaika on kolme vuotta. Sama henkilökortti myönnetään myös syntyperältään kreikkalaisen aviopuolisolle ja jälkeläisille näiden kansalaisuudesta riippumatta, jos perhesiteet todistetaan virallisella asiakirjalla.]

- Luettelo koululaismatkoille Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

ESPANJA

Voimassa olevan paluuluvan haltija saa tulla maahan ilman viisumia.

Kansalaisuutensa perusteella viisumivelvolliset ulkomaalaiset voivat tulla Espanjan alueelle ilman viisumia, jos heillä on hallussaan jokin seuraavista voimassa olevista oleskeluluvista:

- Permiso de Residencia Inicial

(väliaikainen oleskelulupa)

- Permiso de Residencia Ordinario

(tavanomainen oleskelulupa)

- Permiso de Residencia Especial

(erityinen oleskelulupa)

- Tarjeta de Estudiante

(opiskelijan henkilötodistus)

- Permiso de Residencia tipo A

(oleskelulupa, tyyppi A)

- Permiso de Residencia tipo b

(oleskelulupa, tyyppi b)

- Permiso de Trabajo y de Residencia tipo B

(työ- ja oleskelulupa, tyyppi B)

- Permiso de Trabajo y de Residencia tipo C

(työ- ja oleskelulupa, tyyppi C)

- Permiso de Trabajo y de Residencia tipo d

(työ- ja oleskelulupa, tyyppi d)

- Permiso de Trabajo y de Residencia tipo D

(työ- ja oleskelulupa, tyyppi D)

- Permiso de Trabajo y de Residencia tipo E

(työ- ja oleskelulupa, tyyppi E)

- Permiso de Trabajo fronterizo tipo F

(rajaseudun työ- ja oleskelulupa, tyyppi F)

- Permiso de Trabajo y Residencia tipo P

(työ- ja oleskelulupa, tyyppi P)

- Permiso de Trabajo y Residencia tipo Ex

(työ- ja oleskelulupa, tyyppi Ex)

- Tarjeta de Reconocimiento de la excepción a la necesidad de obtener Permiso de Trabajo y Permiso de Residencia (art. 16 Ley 7/85)

(todistus myönnetystä vapautuksesta, joka koskee velvollisuutta hankkia työ- ja oleskelulupa (lain 7/85 16 artikla)

- Permiso de Residencia para Refugiados

(pakolaisen oleskelulupa)

- Lista de Personas que participan en un viaje escolar dentro de la Unión Europea

(Luettelo koululaismatkoille Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä)

- Tarjeta de Familiar Residente Comunitario

(EY:n kansalaisen perheenjäsenen henkilötodistus)

- Tarjeta temporal de Familiar de Residente Comunitario

(EY:ssä asuvan henkilön perheenjäsenen määräaikainen henkilötodistus)

Ulkoasiainministeriön myöntämien seuraavien akkreditointitodistusten haltijat saavat niiden voimassaoloaikana tulla maahan ilman viisumia:

- Tarjeta especial (/erityishenkilötodistus, punainen), jonka kannessa on merkintä "Cuerpo Diplomático. Embajador. Documento de Identidad" (Diplomaattikunta. Suurlähettiläs. Henkilötodistus), ja joka myönnetään akkreditoidulle suurlähettiläälle.

- Tarjeta especial (/erityishenkilötodistus, punainen), jonka kannessa on merkintä "Cuerpo Diplomático. Documento de Identidad" (Diplomaattikunta. Henkilötodistus), ja joka myönnetään diplomaattiedustuston akkreditoidulle diplomaatin asemassa olevalle henkilöstölle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

- Tarjeta especial (/erityishenkilötodistus, keltainen), jonka kannessa on merkintä "Misiones Diplomáticas. Personal Administrativo y Técnico. Documento de Identidad" (Diplomaattiedustustot. Hallinnollinen ja tekninen henkilöstö. Henkilötodistus), ja joka myönnetään akkreditoidun diplomaattiedustuston hallintovirkamiehelle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

- Tarjeta especial (/erityishenkilötodistus, punainen), jonka kannessa on merkintä "Tarjeta Diplomática de Identidad" (Diplomaatin henkilötodistus), ja joka myönnetään Arabiliiton edustuston ja palestiinalaisedustuston (Oficina de la Delegación General) diplomaatin asemassa olevalle akkreditoidulle henkilöstölle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

- Tarjeta especial (/erityishenkilötodistus, punainen), jonka kannessa on merkintä "Organismos Internacionales. Estatuto Diplomático. Documento de Identidad" (Kansainväliset järjestöt. Diplomaattistatus. Henkilötodistus) ja joka myönnetään diplomaatin asemassa olevalle kansainvälisiin järjestöihin akkreditoidulle henkilöstölle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

- Tarjeta especial (/erityishenkilötodistus, sininen), jonka kannessa on merkintä "Organismos Internacionales. Personal Administrativo y Técnico. Documento de Identidad" (Kansainväliset järjestöt. Hallinnollinen ja tekninen henkilöstö. Henkilötodistus), ja joka myönnetään kansainvälisiin järjestöihin akkreditoiduille hallintovirkamiehille. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

- Tarjeta especial (/erityishenkilötodistus, vihreä), jonka kannessa on merkintä "Functionario Consular de Carrera. Documento de Identidad" (Ammattikonsulivirkamies. Henkilötodistus), ja joka on myönnetty Espanjaan akkreditoidulle ammattikonsulivirkamiehelle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

- Tarjeta especial (/erityishenkilötodistus, vihreä), jonka kannessa on merkintä "Empleado Consular. Expedida a favor de ... Documento de Identidad" (Konsulivirkamies. Myönnetty ... Henkilötodistus), ja joka on myönnetty Espanjaan akkreditoidulle konsulaatin hallintovirkamiehelle. Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä tähän asiakirjaan lisätään kirjain F.

- Tarjeta especial (/erityishenkilötodistus, harmaa), jonka kannessa on merkintä "Personal de Servicio. Misiones Diplomáticas, Oficinas Consulares y Organismos Internacionales. Expedida a favor de ... Documento de Identidad" (Palveluhenkilöstö. Diplomaattiedustustot, konsulaatit ja kansainväliset järjestöt. Myönnetty ... Henkilötodistus). Myönnetään diplomaattiedustustojen, konsulaattien ja kansainvälisten järjestöjen kotitaloushenkilöstölle (palveluskunta) ja diplomaatti tai ammattikonsuliasemassa olevalle henkilöstölle (henkilökohtainen kotitaloushenkilöstö). Aviopuolisolle ja lapsille myönnettäessä henkilötodistukseen lisätään kirjain F.

RANSKA

1. Täysi-ikäisillä ulkomaalaisilla on oltava seuraavat asiakirjat:

- Carte de séjour temporaire comportant une mention particulière qui varie selon le motif du séjour autorisé

(oleskelulupakortti, jossa erityisesti mainitaan luvallisen oleskelun kulloinenkin syy)

- Carte de résident

(maassa asuvan henkilökortti)

- Certificat de résidence d'Algérien comportant une mention particulière qui varie selon le motif du séjour autorisé (1 an, 10 ans)

(algerialaiselle myönnetty oleskelulupa, jossa erityisesti mainitaan luvallisen oleskelun kulloinenkin syy) (1 vuosi, 10 vuotta)

- Certificat de résidence d'Algérien portant la mention "membre d'un organisme officiel" (2 ans)

(algerialaiselle myönnetty oleskelulupa, jossa maininta "virallisen laitoksen henkilökuntaan kuuluva") (2 vuotta)

- Carte de séjour des Communautés européennes (1 an, 5 ans, 10 ans)

(Euroopan yhteisöjen oleskelulupakortti) (1 vuosi, 5 vuotta, 10 vuotta)

- Carte de séjour de l'Espace Economique Européen

(Euroopan talousalueen oleskelulupakortti)

- ulkoasiainministeriön myöntämät viralliset henkilötodistukset (niin sanotut kortit), jotka kelpaavat oleskelulupana

a) Cartes diplomatiques (diplomaattikortit)

- Carte portant la mention "corps diplomatique" délivrée aux chefs de mission diplomatique (couleur blanche).

(kortti, jossa maininta "corps diplomatique", myönnetään edustustojen päälliköille) (väriltään valkoinen)

- Carte portant la mention "corps diplomatique" délivrée au personnel des représentations diplomatiques accréditées en France (couleur orange).

(kortti, jossa maininta "corps diplomatique", myönnetään Ranskaan akkreditoidulle diplomaattiedustustojen henkilöstölle) (väriltään oranssi)

- Carte portant la mention "organisations internationales" et en deuxième page "assimilé à un chef de mission diplomatique" (couleur blanche).

(kortti, jossa maininnat "organisations internationales" (kansainväliset järjestöt) ja toisella sivulla "assimilé à un chef de mission diplomatique" (edustuston päällikköä vastaava henkilö) (väriltään valkoinen)

- Carte portant la mention "organisations internationales" et en deuxième page "assimilé à un membre de mission diplomatique" (couleur bleue).

(kortti, jossa maininnat "organisations internationales" (kansainväliset järjestöt) ja toisella sivulla "assimilé à un membre de mission diplomatique" (diplomaattiedustustojen henkilöstöä vastaava henkilö) (väriltään sininen)

b) Cartes spéciales (erityiskortit)

- Carte spéciale portant la mention "carte consulaire" délivrée aux fonctionnaires des postes consulaires (couleur verte).

(erityiskortti, jossa maininta "carte consulaire", myönnetään Ranskassa toimivien konsuliedustustojen virkamiehille) (väriltään vihreä)

- Carte spéciale portant la mention "organisations internationales" délivrée aux fonctionnaires internationaux des organisations internationales situées en France (couleur verte).

(erityiskortti, jossa maininta "organisations internationales", myönnetään Ranskassa sijaitsevien kansainvälisten järjestöjen kansainvälisille virkamiehille) (väriltään vihreä)

- Carte spéciale portant la mention "carte spéciale" délivrée au personnel administratif et technique, de nationalité étrangère, des missions diplomatiques et consulaires et des organisations internationales (couleur beige).

(erityiskortti, jossa maininta "carte speciale", myönnetään diplomaatti- ja konsuliedustustoissa sekä kansainvälisissä järjestöissä hallinnollisia ja teknisiä tehtäviä hoitavalle ulkomaiselle henkilöstölle) (väriltään beige)

- Carte spéciale portant la mention "carte spéciale" délivrée au personnel de service, de nationalité étrangère, des missions diplomatiques et des postes consulaires, et des organisations internationales (couleur grise).

(erityiskortti, jossa maininta "carte speciale", myönnetään diplomaatti- ja konsuliedustustojen sekä kansainvälisten järjestöjen palveluskunnalle) (väriltään harmaa)

- Carte spéciale portant la mention "carte spéciale" délivrée au personnel privé, de nationalité étrangère, au service des agents diplomatiques ou assimilés, des fonctionnaires consulaires, et des fonctionnaires internationaux (couleur grise).

(erityiskortti, jossa maininta "carte speciale", myönnetään yksityiselle ulkomaiselle henkilöstölle, joka toimii diplomaattien ja näihin verrattavien henkilöiden, ammattikonsulikunnan ja kansainvälisten virkamiesten palveluksessa) (väriltään harmaa)

- Carte spéciale portant la mention "carte spéciale" délivrée au personnel étranger en mission officielle et de statut particulier (couleur bleu-gris).

(erityiskortti, jossa maininta "carte speciale", myönnetään virallisen edustuston erityisasemassa olevalle ulkomaiselle henkilöstölle) (väriltään siniharmaa)

2. Alaikäisillä ulkomaalaisilla on oltava seuraavat asiakirjat:

- Document de circulation pour étrangers mineurs

(asiakirja alaikäisen ulkomaalaisen matkustamista varten)

- Visa de retour (sans condition de nationalité et sans présentation du titre de séjour, auquel ne sont pas soumis les enfants mineurs)

(paluuviisumi) (kansalaisuudesta riippumatta ja ilman oleskeluluvan esittämisvelvollisuutta, koska näitä ehtoja ei sovelleta alaikäisiin lapsiin)

- Passeport diplomatique/de service/ordinaire des enfants mineurs des titulaires d'une carte spéciale du Ministère des Affaires étrangères revêtu d'un visa de circulation

(ulkoasiainministeriön myöntämän erityiskortin haltijoiden lapsille tarkoitettu diplomaatti-, virka- tai tavallinen passi, johon on liitetty toistuvaisviisumi)

3. Luettelo koululaismatkoille Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

HUOMAUTUS 1

On huomattava, että todistusta ensimmäistä oleskelulupaa koskevan hakemuksen vastaanottamisesta ei kelpuuteta. Sen sijaan oleskeluluvan pidennystä tai muuttamista koskevan hakemuksen vastaanottotodistus kelpuutetaan, jos se esitetään yhdessä vanhentuneen luvan kanssa.

HUOMAUTUS 2

Ulkoministeriön protokollaosaston myöntämiä virkamiestodistuksia ("attestations de fonctions") ei kelpuuteta oleskeluluviksi, vaan kyseisten asiakirjojen haltijoilla on oltava yleisen lainsäädännön mukainen oleskelulupa (ks. luettelon kohdat 1-6).

ITALIA

- Carta di soggiorno (validità illimitata)

oleskelulupakortti (voimassaolo rajoittamaton)

- Permesso di soggiorno con esclusione delle sottoelencate tipologie:

(oleskelulupa; jäljempänä lueteltuja oleskelulupatyyppejä lukuun ottamatta:)

1) Permesso di soggiorno provvisorio per richiesta asilo politico ai sensi della Convenzione di Dublino

(väliaikainen oleskelulupa poliittisen turvapaikan anomista varten Dublinin yleissopimuksen mukaisesti)

2) Permesso di soggiorno per cure mediche

(oleskelulupa lääkärinhoitoa varten)

3) Permesso di soggiorno per motivi di giustizia

(oleskelulupa oikeudellisia tarkoituksia varten)

- Carta d'identità M.A.E. - Corpo diplomatico

(ulkoasiainministeriön myöntämä henkilötodistus) (diplomaattikunta)

- Carta d'identità - Organizzazioni internazionali e Missioni Estere Speciali

(henkilötodistus) (kansainväliset järjestöt ja erityistehtävät ulkomailla)

- Carta d'identità - Rappresentanze Diplomatiche

(henkilötodistus) (diplomaattiedustustot)

- Carta d'identità - Corpo Consolare

(henkilötodistus) (konsulikunta)

- Carta d'identità - Uffici Consolari

(henkilötodistus) (konsulinvirastot)

- Carta d'identità - Rappresentanze Diplomatiche (personale amministrativo e tecnico)

(henkilötodistus) (diplomaattiedustustot (hallinnollisia ja teknisiä tehtäviä hoitava henkilöstö))

- Carta d'identità - Rappresentanze Diplomatiche (personale di servizio)

(henkilötodistus) (diplomaatti- ja konsuliedustustot) (palveluskunta)

- Luettelo koululaismatkoille Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

LUXEMBURG

- Carte d'identité d'étranger

(ulkomaalaisen henkilötodistus)

- Autorisation de séjour provisoire apposée dans le passeport national

(passiin merkitty väliaikainen oleskelulupa)

- Carte diplomatique délivrée par le Ministère des Affaires Etrangères

(ulkoasiainministeriön myöntämä diplomaatin henkilötodistus)

- Titre de légitimation délivré par le Ministère des Affaires Etrangères au personnel administratif et technique des Ambassades

(ulkoasiainministeriön myöntämä suurlähetystöissä hallinnollisia ja teknisiä tehtäviä hoitavan henkilöstön lupatodistus)

- Titre de légitimation délivré par le Ministère de la Justice au personnel des institutions et organisations internationales établies au Luxembourg

(oikeusministeriön myöntämä lupatodistus Luxemburgissa sijaitsevien kansainvälisten laitosten ja järjestöjen henkilöstölle)

- Luettelo koululaismatkoille Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

ALANKOMAAT

- Asiakirjat, joissa on seuraava merkintä:

- Vergunning tot vestiging (Muster "A")

(sijoittautumislupa)

- Toelating als vluchteling (Muster "B")

(pakolaiselle myönnettävä lupa)

- Verblijf voor onbepaalde duur (Muster "C")

(oleskelulupa rajoittamattomaksi ajaksi)

- Vergunning tot verblijf (Muster "D")

(oleskelulupa)

- Voorwaardelijke vergunning tot verblijf (Muster "D" met aantekening "voorwaardelijk")

(ehdollinen oleskelulupa, jossa on merkintä "voorwaardelijk" - ehdollinen)

- Verblijfskaart van een onderdaan van een Lid-Staat der E.E.G. (Muster "E")

(oleskelulupa ETY:n jäsenvaltioiden kansalaisille)

- Vergunning tot verblijf (in de vorm van een stempel in het paspoort)

(passiin merkityn leiman muodossa annettu oleskelulupa)

- Vreemdelingendocument mögliche Buchstabenkodes "A", "B", "C", "D", "E", "F1", "F2" bzw. "F3"

(ulkomaalaisasiakirja)

- Legitimatiebewijs voor leden van diplomatieke of consulaire posten

(diplomaatti- tai konsuliedustustojen henkilöstölle myönnetty henkilötodistus)

- Legitimatiebewijs voor ambtenaren met een bijzondere status

(erityisasemassa oleville virkamiehille myönnetty henkilötodistus)

- Legitimatiebewijs voor ambtenaren van internationale organisaties

(kansainvälisten järjestöjen virkailijoille myönnetty henkilötodistus)

- Identiteitskaart voor leden van internationale organisaties waarvan de zetel in Nederland is gevestigd

(Alankomaissa sijaitsevien kansainvälisten järjestöjen henkilöstölle myönnetty henkilökortti)

- Visum voor terugkeer

(paluuviisumi)

- Luettelo koululaismatkoille Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

Tarkennus kahteen ensimmäiseen luetelmakohtaan

Kahdessa ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittuja oleskelulupia ei 1. maaliskuuta 1994 alkaen enää myönnetä (mallin "D" ja passiin merkityn leiman muotoisia lupia 1. kesäkuuta 1994 alkaen). Vielä voimassa olevien asiakirjojen voimassaolo päättyy viimeistään 1. tammikuuta 1997.

Tarkennus kolmanteen luetelmakohtaan

Alkaen 1. maaliskuuta 1994 myönnetään asiakirjaa "Vreemdelingendocument". Tämä "luottokortin" muotoinen asiakirja korvaa asteittain kahdessa ensimmäisessä luetelmakohdassa mainitut oleskeluluvat. Kunkin luokan kirjaintunnus pysyy ennallaan.

"Vreemdelingendocument", jonka kirjaintunnus on E, myönnetään sekä EY-maiden kansalaisille että sellaisten valtioiden kansalaisille, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolia.

Ehdollisessa oleskeluluvassa ("voorwaardelijke vergunning tot verblijf") on kirjaintunnus F1, F2 tai F3.

Tarkennus seitsemänteen luetelmakohtaan

Seuraavassa luettelossa mainitaan kansainväliset järjestöt, joilla on toimipaikka Alankomaissa ja joiden työntekijät (näiden samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet mukaan lukien) käyttävät muita kuin ulkoasiainministeriön myöntämiä henkilötodistuksia.

1) Euroopan avaruusjärjestö (European Space Research and Technology Centre - ESA/ESTEC)

2) Euroopan patenttivirasto

3) International Tea Promotion Association (ITPA)

4) Kansallisen maataloustutkimuslaitoksen kansainvälinen toimisto (International Service for national agricultural research - ISNAR)

5) Maataloutta ja maaseutua koskevan yhteistyön tekninen keskus (Technical Centre for agricultural and rural co-operation - CTA)

6) Uuden teknologian instituutti (United Nations University for New Technologies - UNU-INTECH)

7) African Management Services Company (AMSCO BV)

ITÄVALTA

- Yhteisessä toiminnassa 16 päivältä joulukuuta 1996 yhtenäisestä oleskelulupien kaavasta kuvatun tarran muotoinen oleskelulupa

(Alkaen 1. tammikuuta 1998 oleskeluluvat myönnetään tai niitä pidennetään yksinomaan tässä muodossa; kohtaan "Art des Titels" (oleskeluluvan tyyppi) merkitään sen jälkeen:

"Niederlassungsbewilligung" (sijoittautumislupa), "Aufenthaltserlaubnis" (oleskelulupa), "Befr. Aufenthaltsrecht" (määräaikainen oleskeluoikeus).

- Ennen tammikuun 1. päivää 1998 myönnetyt oleskeluluvat niihin merkityn voimassaoloajan - myös "unbefristet" (rajoittamaton voimassaoloaika) - mukaisesti:

(Maan sisällä toimivat viranomaiset mutta myös edustustojen viranomaiset ovat myöntäneet asiakirjat "Wiedereinreise - Sichtvermerk" (paluuviisumi) tai "Einreise - Sichtvermerk" (maahantuloviisumi) 31.12.1992 saakka leimana;

asiakirja "Gewöhnlicher Sichtvermerk" (tavanomainen viisumi) on myönnetty ajalla 1.1.1993-31.12.1997 tarrana, joka on 1.9.1996 alkaen asetuksen (EY) N:o 1683/95 mukainen;

"Aufenthaltsbewilligung" (oleskelulupa); on myönnetty ajalla 1.1.1993-31.12.1997 erityisenä tarrana.)

- Konventionsreisepass (pakolaisen matkustusasiakirja), joka on myönnetty 1.1.1993 jälkeen

- Diplomaatin erivapauden ja koskemattomuuden saaneiden henkilöiden punaiset, keltaiset ja siniset henkilötodistukset, jotka liittotasavallan ulkoasiainministeriö on myöntänyt

- Luettelo koululaismatkoille Euroopan unionissa osallistuvista henkilöistä

Itävaltaan ei kelpaa oleskeluluvaksi eikä näin muodoin myöskään riitä viisumivapaaseen maahantuloon:

- vuoden 1997 ulkomaalaislain 85 pykälän (§ 85 Fremdengesetz 1997) mukainen ulkomaalaisen valokuvallinen henkilötodistus

- oleskelukiellon tai karkotusmääräyksen jälkeen tehty päätös toimeenpanon lykkäämisestä tai karkotuksen lykkäämisestä

- voimassa olevasta oleskelukiellosta huolimatta viisumin muodossa myönnetty mutta luvaksi nimetty paluulupa

- turvapaikkalain (§ 19 Asylgesetz 1997 tai § 7 AsylG 1991) mukainen väliaikainen oleskelulupa

- turvapaikkalain (§ 15 Asylgesetz 1997 tai § 8 AsylG 1991) mukainen määräaikainen oleskelulupa, jolla oleskeluoikeus myönnetään turvapaikkahakemuksen hylkäämisestä huolimatta.

PORTUGALI

- Cartão de Identidade (emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros)

Corpo Consular, Chefe de Missão

(konsulikunnan henkilötodistus, edustuston päällikkö, ulkoasiainministeriön myöntämä)

- Cartão de Identidade (emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros)

Corpo Consular, Funcionário de Missão

(konsulikunnan henkilötodistus, edustuston virkailija, ulkoasiainministeriön myöntämä)

- Cartão de Identidade (emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros)

Pessoal Auxiliar de Missão Estrangeira

(ulkomaanedustuston avustavan henkilöstön henkilötodistus, ulkoasiainministeriön myöntämä)

- Cartão de Identidade (emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros)

Funcionário Administrativo de Missão Estrangeira

(ulkomaanedustuston hallintovirkamiehen henkilötodistus, ulkoasiainministeriön myöntämä)

- Cartão de Identidade (emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros

Corpo Diplomático, Chefe de Missão

(diplomaattikunnan henkilötodistus, edustuston päällikkö, ulkoasiainministeriön myöntämä)

- Cartão de Identidade, emitido pelo Ministério dos Negócios Estrangeiros

Corpo Diplomático, Funcionário de Missão

(diplomaattikunnan henkilötodistus, edustuston virkailija, ulkoasiainministeriön myöntämä)

- Título de Residência (1 ano)

(oleskelulupa, voimassaoloaika yksi vuosi)

- Título de Residência Anual (1 ano)

(oleskelulupa, voimassaoloaika yksi vuosi kerrallaan)

- Título de Residência Anual (cor de laranja)

(oleskelulupa, voimassaoloaika yksi vuosi kerrallaan - oranssi)

- Título de Residência Temporário (5 anos)

(väliaikainen oleskelulupa, voimassaoloaika viisi vuotta)

- Título de Residência Vitalício

(elinikäinen oleskelulupa)

- Cartão de Residência de Nacional de um Estado membro da Comunidade Europeia.

(Euroopan yhteisöjen jäsenvaltion kansalaisen oleskelulupa)

- Cartão de Residência Temporário

(väliaikainen oleskelulupa)

- Cartão de Residência

(oleskelulupa)

- Autorização de Residência Provisório

(väliaikainen oleskelulupa)

- Título de Identidade de Refugiado

(pakolaisen henkilötodistus)

LUOTTAMUKSELLINEN

LIITE 5

LIITE 6

Luettelo kunniakonsuleista, joilla on poikkeustapauksissa tilapäinen oikeus viisumien myöntämiseen

Ministerien ja valtiosihteerien 15. joulukuuta 1992 pidetyssä istunnossa tehdyn yhteisen päätöksen mukaisesti kaikki Schengenin sopimuksen jäsenvaltiot tunnustavat, että seuraavilla kunniakonsuleilla on oikeus myöntää yhtenäisviisumeita ilmoitettavana ajankohtana.

Alankomaiden tämänhetkiset kunniakonsulit

- Nassau (Bahamasaaret); kunnes jokin jäsenvaltio perustaa virassa olevan edustajan hoitaman edustuston.

- Manama (Bahrain); siihen asti, kunnes viisi vuotta on kulunut Schengenin yleissopimuksen voimaantulosta.

LIITE 7

Kansallisten viranomaisten vuosittain vahvistamat ohjeelliset rahamäärät rajojen ylityksiä varten

BELGIA

Lain mukaan on tarkistettava riittävät toimeentulovarat, mutta varsinaisista kriteereistä ei kuitenkaan ole määrätty.

Käytännössä sovelletaan seuraavia hallintomenettelyjä:

- Yksityishenkilön majoittaessa ulkomaalaisen

Yksityishenkilö voi osoittaa toimeentulovaroja olevan riittävästi; asuinpaikan kunnallishallinnon on vahvistettava asiaa koskeva selvitys.

Vastuusitoumus koskee ulkomaalaisen ylläpidosta, terveydenhoidosta ja paluumatkasta aiheutuvista kuluista vastaamista siinä tapauksessa, ettei tämä itse pysty niistä vastaamaan. Tällä toimenpiteellä on tarkoitus välttää se, että viranomaisten on kustannettava kyseiset menot. Sitoumuksenantajan on oltava vakavarainen henkilö; jos kyseessä on ulkomaalainen, hänellä on oltava oleskelu- tai sijoittautumislupa. Tarvittaessa ulkomaalaiselta vaaditaan todistus hänen omista tuloistaan.

Jos ulkomaalaisella ei ole hallussaan omia varoja, hänellä on joka tapauksessa oltava käytössään vähintään noin 1500 Belgian frangia oleskelupäivää kohti.

- Ulkomaalaisen majoittuessa hotellissa

Jos ulkomaalainen ei voi osoittaa hallussaan olevan mitään varoja, hänellä on oltava käytössään vähintään noin 2000 Belgian frangia oleskelupäivää kohti.

Useimmissa tapauksissa asianomaisen henkilön on lisäksi esitettävä matkalippu (lentolippu) lähtömaahan tai asuinmaahan suuntautuvaa paluumatkaa varten.

SAKSA

Heinäkuun 9 päivänä 1990 annetun ulkomaalaislain (AuslG) 60 pykälän 2 kohdan mukaan ulkomaalainen voidaan muun muassa käännyttää rajalta, jos karkottamiselle on perusteet.

Tällaisesta tapauksesta on kyse esimerkiksi silloin, kun ulkomaalainen vaatii tai joutuu hakemaan sosiaaliavustusta liittotasavallan alueella oleskelevia perheenjäseniään tai omassa taloudessaan asuvia henkilöitä varten (ulkomaalaislain 46 pykälän 6 kohta).

Valvonnasta vastaavalle henkilökunnalle ei ole olemassa ohjeita. Käytännössä rajana pidetään yleensä 50 DM:n päiväkohtaista määrää. Sen lisäksi on esitettävä paluumatkaliput tai osoitettava, että hallussa on siihen tarvittavat varat.

Joka tapauksessa ulkomaalaiselle on ennen maahantulon epäämistä annettava mahdollisuus osoittaa laillisesti ja kohtuullisessa ajassa liittotasavallan alueella oleskeluun edellytetyt rahavarat esimerkiksi seuraavin keinoin:

- saksalaisen rahoituslaitoksen pankkitakuu

- kutsun esittäjän omavastuinen takuu

- sähkeen avulla lähetetty rahasuoritus

- takuusumman jättäminen toimivaltaisten ulkomaalaisviranomaisten haltuun.

KREIKKA

Tammikuun 11 päivänä 1992 annetussa ministeriön asetuksessa n:o 3011/2/1 f on määritelty summa, joka muilla ulkomaalaisilla kuin ETY-maiden kansalaisilla, on oltava hallussaan päästäkseeen matkustamaan Kreikkaan.

Kyseisen asetuksen mukaisesti muilta ulkomaalaisilta kuin ETY-maiden kansalaisilta vaaditaan Kreikkaan pääsyä varten 5000:ta drakmaa vastaava määrä päivää (ja henkilöä) kohti ulkomaan valuutassa sekä vähintään 35000 drakmaa.

Ulkomaalaisten alaikäisten perheenjäsenten osalta päivää kohti puolet kyseisestä määrästä.

Ulkomaalaiset, jotka eivät ole ETY-maiden kansalaisia ja joiden kotimaan lainsäädännön mukaan Kreikan kansalaisia koskee valuutanvaihtopakko rajoilla, ovat vastavuoroisuuden perusteella saman velvoitteen alaisia.

ESPANJA

Ulkomaalaisten on osoitettava, että heillä on käytössään riittävät toimeentulovarat, joiden vähimmäismäärät on vahvistettu seuraavasti:

a) Ylläpito Espanjassa oleskelun aikana: 5000 ESP - tai vastaava määrä ulkomaalaista valuuttaa - kerrottuna niiden vuorokausien määrällä, joina oleskellaan Espanjassa, sekä matkaseurueeseen kuuluvien perheenjäsenten tai muiden jäsenten määrällä. Joka tapauksessa ulkomaalaisilta vaaditaan suunnitellun oleskelun kestosta riippumatta suuruudeltaan vähintään 50000 ESP:n määrä henkilöä kohti.

b) Matkustajan on esitettävä omalla nimellään oleva, asianmukaiseen kulkuvälineeseen tarvittava matkalippu tai matkaliput, johon/joihin on merkitty matkan määränpää ja jota ei voi siirtää toisen henkilön nimelle, kotimaahan paluuta tai kolmanteen maahan suuntautuvaa kauttakulkumatkaa varten.

Ulkomaalaisen on osoitettava, että hänellä on käytettävissään riittävät toimeentulovarat - sikäli kuin hänellä on kyseiset varat käteisenä -, tai esitettävä voimassa olevat sekit, matkasekit, takuutodistukset tai luottokortit tai vastaava pankin todistus. Jos kyseisiä maksuvälineitä ei kyetä esittämään, Espanjan rajavalvontapoliisi hyväksyy muut asianmukaisiksi katsomansa todisteet.

RANSKA

Ohjeellinen rahamäärä, joka vaaditaan toimeentulovaroiksi ulkomaalaisen oleskelun ajaksi tai läpikulkumatkaa varten Ranskan kautta johonkin kolmanteen maahan, vastaa Ranskassa talouskasvuun sidottua minimipalkkaa (S.M.I.C), jonka määrä lasketaan päivittäin uudelleen kunkin vuoden 1. päivänä tammikuuta vahvistetun määrän perusteella.

Kyseistä määrää mukautetaan säännöllisesti Ranskan elinkustannusten kehityksen mukaisesti:

- ilman eri toimenpiteitä, jos hintaindeksi nousee yli 2 prosenttia

- tariffineuvotteluista vastaavan kansallisen komitean antaman, hintakehityksen ylittävän korotuksen vahvistamista koskevan lausunnon pohjalta tehtävällä hallituksen päätöksellä.

1 päivästä heinäkuuta 1998 lähtien minimipalkan päiväkohtainen määrä on ollut 302 FF.

Henkilöillä, jotka voivat esittää majoitustodistuksen, on oltava Ranskassa oleskellakseen käytössään vähimmäismäärä, joka on puolet minimipalkan päiväkohtaisesta määrästä. Kyseinen määrä on näin ollen tällä hetkellä 151 FF.

ITALIA

Toimeentulovaroista, jotka rajavalvontaviranomaiset tarkastavat sellaisten henkilöiden ylittäessä rajan, jotka eivät ole EU:n kansalaisia ja jotka haluavat oleskella Italiassa jonkin aikaa, ei ole määrätty tarkkoja ohjesummia; 28. helmikuuta 1990 annetun asetuksen n:o 39 3 artiklan 5 kohta sisältää kuitenkin tarkat määräykset muiden kuin EU:n kansalaisten turvapaikka-asemasta, maahanpääsystä ja oleskelusta, sekä valtiottomien ja Italian alueella oleskelevien muiden kuin EU:n kansalaisten asemasta.

Rajavalvontahenkilöstön vastuulla on arvioida, onko ulkomaalaisella käytettävissään riittävät toimeentulovarat. Arvioinnin yhteydessä tarkistetaan erityisesti oleskelun kesto ja tarkoitus, kansalaisuus (tärkeä seikka siinä tapauksessa, että ulkomaalainen tulee maasta, joka kuuluu laittoman maahanmuuton kannalta riskialttiisiin maihin), ulkomaalaisen henkilökohtainen tilanne sekä käytetty kulkuväline.

Sen osoittamiseksi, että ulkomaalaisella on riittävät toimeentulovarat, tarkistetaan käteisten rahavarojen lisäksi, onko matkustajalla luottokortteja tai muita rahasekkejä (esimerkiksi matkasekkejä).

Edellä mainitun asetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti ulkomaalaisen ei katsota olevan vailla riittäviä toimeentulovaroja, jos hän esittää asiakirjan, joka osoittaa hänellä olevan omaisuutta Italiassa tai palkallinen työpaikka (esimerkiksi oleskelulupa työntekoa varten), tai hänellä on tunnetun yrityksen tai yhdistyksen tai yksityishenkilön todistus, jossa taataan hänen ylläpidostaan ja lähtömaahan paluusta aiheutuvien kulujen kattaminen.

Sen lisäksi ulkomaalaisella on aina oltava hallussaan paluumatkalippu tai siihen tarvittavat varat (sen määrän lisäksi, mikä on arvioitu tarvittavan oleskelukustannuksiin).

LUXEMBURG

Luxemburgin lainsäädännössä ei ole määrätty ohjeellista summaa, joka tarkistettaisiin rajalla. Rajalla päätetään tapauskohtaisesti, onko ulkomaalaisella riittävät varat käytössään. Arvioinnin yhteydessä otetaan huomioon erityisesti oleskelun tarkoitus ja majoituksen luonne.

ALANKOMAAT

Määrä, jota pidetään perustana tarkistettaessa, onko ulkomaalaisella riittävät toimeentulovarat käytössään, on 75 NLG henkilöä ja päivää kohti.

Edellä mainittua määrää sovelletaan kuitenkin joustavasti, koska sen arvioiminen, ovatko ulkomaalaisen käytössä olevat varat riittävät, riippuu useasta tekijästä kuten suunnitellun oleskelun kestosta, matkan tarkoituksesta, henkilökohtaisesta tilanteesta jne.

ITÄVALTA

Ulkomaalaislain 32 pykälän 2 kohdan Z alakohdan 3 alakohdan mukaan ulkomaalaiset on käännytettävä rajalta, jos heillä ei ole majoituspaikkaa maassa eikä oleskelun ja paluumatkan kustannuksia vastaavia varoja.

Ohjesummia ei ole vahvistettu. Päätös tehdään oleskelun tarkoituksen, luonteen ja keston perusteella tapauskohtaisesti niin, että todisteena voidaan hyväksyä - käteisen rahan lisäksi - tapauksesta riippuen matkasekit, luottokortit, pankin todistukset tai Itävallassa asuvien, riittävän maksukykyisten henkilöiden antamat takaussitoumukset.

PORTUGALI

Portugaliin matkustamista ja siellä oleskelua varten ulkomaalaisilla on oltava käytössään seuraavat rahamäärät:

- 15000 escudoa maahantulokertaa kohti

- 8000 escudoa oleskelupäivää kohti.

Kyseisiä rahamääriä ei tarvitse osoittaa, jos ulkomaalainen kykenee todistamaan, että oleskelun aikana aiheutuvien kulujen kattaminen sekä majoitus on taattu.

LIITE 8

Viisumitarran malli ja sen tekniset sekä turvaominaisuudet

Yhtenäisestä viisumin kaavasta 29. toukokuuta 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/95 mukaisia teknisiä ja turvaominaisuuksia sovelletaan 7. syyskuuta 1996 alkaen.

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1683/95,

annettu 29 päivänä toukokuuta 1995,

yhtenäisestä viisumin kaavasta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ja erityisesti sen 100 c artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,

sekä katsoo, että

perustamissopimuksen 100 c artiklan 3 kohdassa edellytetään, että neuvosto toteuttaa yhtenäisen viisumin kaavan aikaansaamiseksi tarvittavat toimenpiteet 1 päivään tammikuuta 1996 mennessä,

yhtenäisen viisumin kaavan käyttöönotto on tärkeä askel kohti viisumipolitiikan yhdenmukaistamista; perustamissopimuksen 7 a artiklassa määrätään, että sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla henkilöiden vapaa liikkuvuus taataan sopimuksen määräysten mukaisesti; tämän toimenpiteen on myös katsottava muodostavan yhtenäisen kokonaisuuden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston mukaisesti vahvistettavien toimenpiteiden kanssa,

on olennaisen tärkeää, että yhtenäinen viisumin kaava käsittää kaikki tarpeelliset tiedot ja on erittäin korkeiden teknisten vaatimusten mukainen, erityisesti jäljentämisen ja väärentämisen estämiseksi tarvittavien takeiden osalta; kaavan on myös sovelluttava käytettäväksi kaikissa jäsenvaltioissa ja siinä on oltava yleisesti tunnistettavat turvaominaisuudet, jotka voidaan paljain silmin selvästi erottaa,

tässä asetuksessa säädetään ainoastaan sellaisista turvaominaisuuksista, jotka eivät ole salaisia; näitä turvaominaisuuksia on täydennettävä lisäturvaominaisuuksilla, joiden on pysyttävä salaisina jäljentämisen ja väärentämisen estämiseksi ja joihin ei saa sisältyä henkilökohtaisia tietoja tai viittauksia tällaisiin tietoihin; komissiolle olisi annettava valtuudet antaa lisäturvaominaisuuksia,

sen varmistamiseksi, että kyseisiä tietoja ei saateta useampien henkilöiden saataville kuin on välttämätöntä, on myös hyvin tärkeätä, että jokainen jäsenvaltio nimeää ainoastaan yhden elimen, joka on vastuussa yhtenäisen viisumin kaavan painattamisesta pidättäen kuitenkin jäsenvaltiolle mahdollisuuden tarvittaessa vaihtaa painatuslaitosta; turvallisuussyistä kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava kyseisen painatuslaitoksen nimi komissiolle ja muille jäsenvaltioille,

tätä asetusta on sovellettava kaikkiin 5 artiklan alaan kuuluviin viisumityyppeihin, jotta asetuksella olisi todellista merkitystä; jäsenvaltioiden olisi lisäksi voitava vapaasti käyttää yhtenäistä viisumin kaavaa viisumeihin, joita voidaan käyttää muihin kuin 5 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin, jos kaavaan sisällytetään näkyvät muutokset, jotka tekevät sekoittumisen yhtenäisen viisumin kanssa mahdottomaksi, ja

tämän asetuksen liitteen mukaisesti yhtenäiseen viisumin kaavaan sisällytettyjen henkilötietojen osalta olisi varmistettava yhdenmukaisuus jäsenvaltioiden tietosuojamääräysten ja asiaa koskevan yhteisön oikeuden kanssa,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Jäsenvaltioiden 5 artiklan mukaisesti myöntämät viisumit on annettava yhtenäisen viisumin kaavan mukaisina (tarra). Niiden on oltava liitteessä vahvistettujen turvaominaisuuksien mukaiset.

2 artikla

Teknisiä lisäturvaominaisuuksia viisumien väärentämisen tai jäljentämisen estämiseksi annetaan 6 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3 artikla

1. Edellä 2 artiklassa tarkoitettuja turvaominaisuuksia ei julkaista ja ne ovat salaisia. Ne saatetaan ainoastaan jäsenvaltioiden nimeämien laitosten käyttöön painatusta varten ja jäsenvaltion tai komission asianmukaisesti valtuuttamille henkilöille.

2. Kukin jäsenvaltio nimeää yhden elimen, jolla on viisumien painatusvastuu. Se ilmoittaa tämän painatuslaitoksen nimen komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Kaksi tai useampi jäsenvaltio voi nimetä saman painatuslaitoksen tätä tarkoitusta varten. Kullakin jäsenvaltiolla on oikeus vaihtaa nimeämäänsä painatuslaitosta. Sen on asianmukaisesti ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

4 artikla

1. Henkilöllä, jolle viisumi on myönnetty, on oikeus tarkistaa viisumiin merkityt henkilötietonsa ja tarvittaessa pyytää tietojen korjauksia tai poistoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asiaa koskevien tietosuojasäännösten soveltamista.

2. Yhtenäinen viisumin kaava ei sisällä mitään tietoja koneella luettavassa muodossa, ellei niitä ole annettu myös tämän asetuksen liitteessä olevassa 6-12 kohdassa mainituissa neliöissä, tai ellei niitä ole esitetty asianomaisessa matkustusasiakirjassa.

5 artikla

Tässä asetuksessa "viisumilla" tarkoitetaan jäsenvaltion antamaa lupaa tai tekemää päätöstä, joka vaaditaan sen alueelle saavuttaessa:

- kun tarkoituksena on oleskella tässä jäsenvaltiossa tai useissa jäsenvaltioissa korkeintaan kolme kuukautta,

- kauttakulkua varten tämän jäsenvaltion tai useiden jäsenvaltioiden alueen poikki tai tämän jäsenvaltion tai useiden jäsenvaltioiden lentoaseman kautta.

6 artikla

1. Jos tässä artiklassa säädettyyn menettelyyn viitataan, noudatetaan seuraavia säännöksiä:

2. Komissiota avustaa komitea, joka muodostuu jäsenvaltioiden edustajista ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja.

Komission edustaja tekee komitealle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Komitea antaa lausuntonsa määräajassa, jonka puheenjohtaja voi asettaa asian kiireellisyyden mukaan. Lausunto annetaan perustamissopimuksen 148 artiklan 2 kohdassa niiden päätösten edellytykseksi määrätyllä enemmistöllä, jotka neuvosto tekee komission ehdotuksesta. Komiteaan kuuluvien jäsenvaltioiden edustajien äänet painotetaan mainitussa artiklassa määrätyllä tavalla. Puheenjohtaja ei osallistu äänestykseen.

3. a) Komissio päättää suunnitelluista toimenpiteistä, jos ne ovat komitean lausunnon mukaiset.

b) Jos suunnitellut toimenpiteet eivät ole komitean lausunnon mukaisia, tai lausuntoa ei ole annettu, komissio tekee viipymättä neuvostolle ehdotuksen tarvittavista toimenpiteistä. Neuvosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.

Jos neuvosto ei ole ratkaissut asiaa kahden kuukauden kuluessa, komissio tekee päätöksen ehdotetuista toimenpiteistä, jollei neuvosto ole yksinkertaisella äänten enemmistöllä hylännyt mainittuja toimenpiteitä.

7 artikla

Kun jäsenvaltiot käyttävät yhtenäistä viisumin kaavaa muihin kuin 5 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin, on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet, ettei sekoittuminen 5 artiklassa tarkoitetun viisumin kanssa ole mahdollista.

8 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Asetuksen 1 artiklaa aletaan soveltaa kuuden kuukauden kuluttua 2 artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden antamisesta.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä toukokuuta 1995.

Neuvoston puolesta

H. de Charette

Puheenjohtaja

LIITE

>PIC FILE= "L_2000239FI.037302.TIF">

Turvaominaisuudet

1. Tässä kohdassa on näkyvissä merkki, joka muodostuu yhdeksästä ellipsin muotoisesta kuviosta viuhkamaisena muodostelmana.

2. Tässä kohdassa on näkyvissä optisesti erottuva merkki (kinegrammi tai vastaava). Siitä riippuen, mistä kulmasta merkkiä tarkastellaan, siinä erottuu erikokoisina ja erivärisinä 12 tähteä, kirjain "E" ja maapallo.

3. Tässä kohdassa on näkyvissä tunnus, joka koostuu viisumin myöntänyttä jäsenvaltiota osoittavasta kirjaimesta tai kirjaimista (tai "BNL", jos kyseessä ovat Benelux-maat, eli Belgia, Luxemburg tai Alankomaat) näkymättömänä kuvavaikutelmana. Tämä tunnus on vaalea, kun sitä katsotaan vaakasuorassa ja tumma, kun se käännetään 90 asteen kulmaan. Käytetään seuraavia tunnuksia: A: Itävalta, BNL: Benelux-maat, D: Saksa, DK: Tanska, E: Espanja, F: Ranska, FIN: Suomi, GR: Kreikka, I: Italia, IRL: Irlanti, P: Portugali, S: Ruotsi, UK: Yhdistynyt kuningaskunta.

4. Tämän kohdan keskellä on näkyvissä sana "viisumi" suuraakkosin optisesti vaihtelevan värisenä. Siitä riippuen, mistä kulmasta sanaa tarkastellaan, se on joko vihreä tai punainen.

5. Tässä neliössä on viisumin numero, joka voidaan painaa valmiiksi ja jossa on ensimmäisenä kirjain tai kirjaimet, jotka osoittavat viisumin myöntäneen maan 3 kohdassa yksilöidyllä tavalla. Käytetään erikoiskirjasinlajia.

Täydennettävät kohdat

6. Tämä neliö alkaa sanalla "voimassa". Viisumin myöntävä viranomainen merkitsee sen alueen tai ne alueet, missä viisumi on voimassa.

7. Tämän neliön alussa on sana, jota seuraa sana "alkaen" ja jäljempänä samalla rivillä sana "asti". Viisumin myöntävä viranomainen merkitsee tähän kohtaan viisumin voimassaoloajan.

8. Tämä neliö alkaa sanoilla "saapumisten lukumäärä" ja myöhemmin samalla rivillä ovat sanat "oleskelun kesto" (eli viisuminhakijan aiotun oleskelun kesto) ja sen jälkeen sana "päivää".

9. Tämä neliö alkaa ilmaisulla "myönnetty" ja sitä käytetään viisumin myöntämispaikan osoittamiseen.

10. Tämä neliö alkaa myöntämispäivämäärällä, jonka viisumin myöntävä viranomainen täyttää ja myöhemmin samalla rivillä on sanat "passin numero" (minkä jälkeen on merkittävä passinhaltijan passin numero).

11. Tämä neliö alkaa sanalla "viisumityyppi". Viisumin myöntävän viranomaisen on merkittävä tähän viisumiluokka 5 ja 7 artiklan mukaisesti.

12. Tämä neliö alkaa sanalla "huomautuksia". Viisumin myöntävä viranomainen käyttää tätä kohtaa kaikkien tarpeellisiksi katsottujen lisätietojen merkitsemiseen, jos se on tämän asetuksen 4 artiklan mukaista. Seuraavat kaksi ja puoli riviä jätetään tyhjiksi tällaisia huomautuksia varten.

13. Tässä neliössä ovat asianomaiset koneella luettavat tiedot ulkorajoilla tapahtuvien tarkastusten helpottamiseksi.

Paperi on pastellinvihreää, jossa on punaisia ja sinisiä merkkejä.

Eri kohtia osoittavat sanat ovat englanniksi ja ranskaksi. Viisumin myöntävä valtio voi lisätä kolmannen virallisen yhteisön kielen. Kuitenkin ylimmällä rivillä oleva sana "viisumi" voi olla merkitty millä tahansa yhteisön virallisella kielellä.

LUOTTAMUKSELLINEN

LIITE 9

LUOTTAMUKSELLINEN

LIITE 10

LIITE 11

Matkustusasiakirjat, joihin viisumi voidaan myöntää

Seuraavassa on lueteltu matkustusasiakirjat, jotka voidaan katsoa päteviksi Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 17 artiklan 3 kappaleen a alakohdan tarkoittamassa merkityksessä siinä tapauksessa, että ne täyttävät myös 13 ja 14 artiklassa esitetyt edellytykset sekä osoittavat riittävällä tavalla haltijan henkilöllisyyden sekä osoittavat jäljempänä a ja b alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa haltijan kansalaisuuden:

a) matkustusasiakirjat, jotka on myönnetty kansainvälisesti käytössä olevien oikeusperiaatteiden mukaisesti valtioissa tai alueilla, jotka ovat kaikkien jäsenvaltioiden tunnustamia

b) passit tai muut matkustusasiakirjat, joista ilmenee, että niiden haltija on oikeutettu palaamaan; tämä koskee myös asiakirjoja, jotka on myöntänyt jokin valtio tai alue, jota kaikki jäsenmaat eivät ole tunnustaneet, sillä edellytyksellä, että toimeenpaneva komitea katsoo mainitut asiakirjat päteviksi yhteisen viisumin merkitsemistä varten. Tällöin on käytettävä yhdenmukaisesti seuraavia luetteloita:

- mainittuja passeja tai matkustusasiakirjoja koskevaa luetteloa sekä

- niitä tunnustamattomia valtioita tai alueita koskevaa luetteloa, joissa näitä asiakirjoja myönnetään.

Näiden yksinomaan Schengenin yleissopimuksen täytäntöönpanoa palvelevien luetteloiden mahdollinen laatiminen ei vaikuta siihen, millä tavalla jäsenvaltiot suhtautuvat tunnustamattomien valtioiden tai alueiden tunnustamiseen.

c) pakolaisille myönnetyt matkustusasiakirjat, jotka on myönnetty vuonna 1951 tehdyn pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti

d) valtiottomille myönnetyt matkustusasiakirjat, jotka on myönnetty vuonna 1954 tehdyn valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen mukaisesti(1).

(1) Vaikka Portugali ja Espanja eivät ole kyseisen yleissopimuksen osapuolia, ne tunnustavat kyseisen yleissopimuksen mukaisesti myönnetyt matkustusasiakirjat asiakirjoiksi, joihin voidaan merkitä Schengen-valtioiden myöntämä yhtenäinen viisumi.

LIITE 12

Viisumimaksut (euroina) Schengenin sopimusvaltioissa

>TAULUKON PAIKKA>

Perusperiaatteet:

I Maksaminen tapahtuu vaihdettavina valuuttoina tai myöntävän valtion omana valuuttana kulloinkin voimassa olevien virallisten vaihtokurssien mukaisesti.

II Maksuja voidaan joissakin yksittäistapauksissa alentaa tai ne voidaan jättää perimättä kunkin kansallisen lainsäädännön mukaisesti silloin, kun virkatoimen suorittaminen tällä tavalla palvelee kulttuuri-, ulko- tai kehitysyhteistyöpoliittista etua tai jotakin muuta merkittävää yleistä etua.

III Yhteisviisumit myönnetään kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti korkeintaan 30 päiväksi kerrallaan.

LIITE 13

Viisumitarran täyttöohjeet

Viisumin myöntämisajankohdan ja matkan alkamisen välinen aika ei tavallisesti saa ylittää kolmea kuukautta.

LENTOKENTTÄKAUTTAKULKUVIISUMI

On muistettava, että vain arkaluontoisiksi luokiteltujen valtioiden (ks. liite 3) kansalaiset tarvitsevat viisumin lentokenttäkauttakulkua varten. Tällaisen viisumin haltija ei saa poistua kyseisen lentoaseman kansainväliseltä vyöhykkeeltä.

Esimerkki 1

VIISUMI YKSITTÄISTÄ LENTOKENTTÄKAUTTAKULKUA VARTEN

>PIC FILE= "L_2000239FI.037801.TIF">

- Viisumiluokka: A

- Tämä viisumi mahdollistaa vain maahantulon asianomaiseen valtioon (esimerkkitapauksessa: Ranska)

- Voimassaolo lasketaan lentolippuun merkitystä lähtöpäivästä (esim. 01.02.00). Kesto määritetään lisäämällä 7 ylimääräistä päivää siltä varalta, että viisumin haltijan matkallelähtö lykkääntyy.

- Koska lentokenttäkauttakulkuviisumi ei oikeuta oleskeluun, kohtaan "Oleskelun kesto" merkitään XXX.

Esimerkki 2.a

VIISUMI KAHTA LENTOKENTTÄKAUTTAKULKUA VARTEN (Voimassaoloalue: yksi valtio)

>PIC FILE= "L_2000239FI.037901.TIF">

- Tämä viisumi mahdollistaa lentokenttäkauttakulun meno- ja tulomatkalla saman lentoaseman kautta.

- Tässä tapauksessa voimassaoloaika lasketaan seuraavasti: paluumatkan päivämäärä + 7 päivää (esimerkkitapauksessa: paluupäivä 15.02.00)

- Jos kauttakulku on suunniteltu tapahtuvaksi yhden ainoan lentoaseman kautta, kohtaan "voimassa" merkitään kyseisen valtion nimi. (Esimerkki 2.a). Jos kauttakulku tapahtuu meno- ja paluulennolla poikkeuksellisesti kahden eri Schengen-valtion kautta, merkitään "Schengen-valtiot" (katso jäljempänä esimerkki 2.b).

Esimerkki 2.b

VIISUMI KAHTA LENTOKENTTÄKAUTTAKULKUA VARTEN (Voimassaoloalue: useita valtioita)

>PIC FILE= "L_2000239FI.038001.TIF">

Kohtaan "voimassa" merkitään "Schengen-valtiot", jotta kauttakulku on mahdollinen kahden eri valtioissa sijaitsevan lentoaseman kautta.

Esimerkki 3

VIISUMI USEITA LENTOKENTTÄKAUTTAKULKUJA VARTEN (voidaan myöntää vain poikkeustapauksissa)

>PIC FILE= "L_2000239FI.038101.TIF">

- Useita lentokenttäkauttakulkuja varten tarkoitetun viisumin voimassaolo lasketaan seuraavasti: ensimmäisen matkan lähtöpäivä + 3 kuukautta.

- Kohta "voimassa" täytetään kuten kahta lentokenttäkauttakulkua varten tarkoitetussa viisumissa.

KAUTTAKULKUVIISUMI

Esimerkki 4

VIISUMI YHTÄ KAUTTAKULKUA VARTEN

>PIC FILE= "L_2000239FI.038201.TIF">

- Viisumiluokka: B; tähän suositellaan kirjoitettavaksi lisäksi sana "Transit".

- Voimassaoloaika lasketaan lähtöpäivästä (esim. 01.02.00) seuraavan kaavan mukaisesti: lähtöpäivä + (enintään 5 päivää) + 7 päivää (lisäaika siltä varalta, että paluumatka viivästyy).

- Oleskelun kesto saa olla enintään 5 päivää.

Esimerkki 5

VIISUMI KAHTA KAUTTAKULKUA VARTEN

>PIC FILE= "L_2000239FI.038301.TIF">

- Voimassaoloaika: jos, kuten yleensä tapahtuu, erilaiset kauttakulkuun liittyvät yksityiskohdat eivät ole tiedossa, voimassaoloaika lasketaan yleensä seuraavan kaavan mukaan: lähtöpäivä + 6 kuukautta

- Oleskelun kesto kauttakulkua kohti saa olla enintään 5 päivää.

Esimerkki 6

VIISUMI USEITA KAUTTAKULKUJA VARTEN

>PIC FILE= "L_2000239FI.038401.TIF">

- Voimassaoloaika lasketaan kuten esimerkissä 5.

- Oleskelun kesto kauttakulkua kohti saa olla enintään 5 päivää.

VIISUMI LYHYTAIKAISTA OLESKELUA VARTEN

Esimerkki 7

LYHYTAIKAINEN OLESKELU (YKSI KERTA)

>PIC FILE= "L_2000239FI.038501.TIF">

- Viisumiluokka: C

- Voimassaoloaika lasketaan lähtöpäivästä (esim. 01.02.00) seuraavan kaavan mukaan: lähtöpäivä + oleskelun kesto + 15 päivän lisäaika.

- Oleskelun kesto saa olla enintään 90 päivää puolivuotiskautta kohti (esimerkissä 30 päivää).

Esimerkki 8

LYHYTAIKAINEN OLESKELU (USEITA KERTOJA)

>PIC FILE= "L_2000239FI.038601.TIF">

- Voimassaoloaika lasketaan lähtöpäivästä eikä se saa ylittää 6:ta kuukautta; tarkka laskelma määräytyy esitettyjen asiakirjojen perusteella.

- Oleskelun kesto saa olla enintään 90 päivää puolivuotiskautta kohti (vaikka esimerkissä on mainittu tämä aika, oleskelun kesto voi olla myös lyhempi). Laskelmassa yhdistetään peräkkäiset oleskeluajat. Lisäksi kesto määräytyy esitettyjen asiakirjojen perusteella.

Esimerkki 9

LYHYTAIKAINEN OLESKELU (CIRCULATION)

>PIC FILE= "L_2000239FI.038701.TIF">

- Lyhytaikaista oleskelua ja useita maahantulokertoja varten tarkoitettu viisumi, joka on voimassa yli 6 kuukautta: 1, 2, 3 vuotta, poikkeustapauksissa 5 vuotta (VIP). Oheisessa esimerkissä voimassaoloaika on vahvistettu 3 vuodeksi.

- Oleskelun kesto lasketaan kuten esimerkissä 8 (enintään 90 päivää).

VIISUMI, JONKA VOIMASSAOLO ON RAJOITETTU ALUEELLISESTI

Tämä viisumi voi olla joko lyhytaikaista oleskelua varten tarkoitettu viisumi tai kauttakulkuviisumi.

Voimassaoloalue voi rajoittua yhden tai useamman valtion alueeseen.

Esimerkki 10

VIISUMI, JONKA VOIMASSAOLO ON RAJOITETTU ALUEELLISESTI JA JOKA ON MYÖNNETTY LYHYTAIKAISTA OLESKELUA VARTEN JA ON VOIMASSA VAIN YHDESSÄ VALTIOSSA

>PIC FILE= "L_2000239FI.038801.TIF">

- Oheisessa esimerkissä voimassaoloalue on rajoitettu yhteen valtioon: Ranska.

- Viisumiluokka: C (tämä tapaus vastaa esimerkkiä 7).

Esimerkki 11

VIISUMI, JONKA VOIMASSAOLO ON RAJOITETTU ALUEELLISESTI: MYÖNNETTY LYHYTAIKAISTA OLESKELUA VARTEN JA ON VOIMASSA USEASSA VALTIOSSA

>PIC FILE= "L_2000239FI.038901.TIF">

- Tässä tapauksessa kohtaan "voimassa" merkitään niiden valtioiden tunnus, joissa viisumi on voimassa (Belgia: B, Saksa: D, Kreikka: GR, Espanja: E, Ranska: F, Italia: I, Luxemburg: L, Alankomaat: NL, Itävalta: A, Portugali: P. Benelux-maissa: BNL).

- Valitussa esimerkkitapauksessa voimassaolo rajoittuu alueellisesti Ranskaan ja Espanjaan.

Esimerkki 12

VIISUMI, JONKA VOIMASSAOLO ON RAJOITETTU ALUEELLISESTI: MYÖNNETTY KAUTTAKULKUA VARTEN JA RAJOITTUU VAIN YHTEEN VALTIOON

>PIC FILE= "L_2000239FI.039001.TIF">

- Viisumiluokka: B

- Oheisessa esimerkissä voimassaoloalue rajoittuu yhteen valtioon: Ranska.

MUKANA MATKUSTAVAT HENKILÖT

Esimerkki 13

>PIC FILE= "L_2000239FI.039101.TIF">

- Tässä tapauksessa passiin on merkitty yksi tai useampia lapsia tai poikkeustapauksessa aviopuoliso.

- Jos viisumi koskee myös yhtä tai useampaa lasta, kohtaan "Passin numero" lisätään numeron ohella merkintä "+ nX" (n = lasten lukumäärä), ja jos kysymyksessä on aviovaimo, lisätään "+ Y". Oheisessa esimerkissä (lyhytaikainen oleskelu, yksi maahantulo, oleskelun kesto 30 päivää) viisumi on myönnetty passin haltijalle, 3 lapselle ja aviopuolisolle.

JÄSENVALTION PUOLESTA MYÖNNETYT VIISUMIT

Esimerkki 14

>PIC FILE= "L_2000239FI.039201.TIF">

Kyseessä on tapaus, jossa Schengen-valtion ulkomaanedustusto myöntää viisumin toisen Schengen-valtion puolesta.

Tässä tapauksessa täytetään kohta "Huomautuksia" niin, että siihen merkitään R ja tämän jälkeen sen valtion tunnus, jonka nimissä viisumi myönnetään.

Tällöin käytetään seuraavia tunnuksia:

Belgia: B

Saksa: D

Kreikka: GR

Espanja: E

Ranska: F

Italia: I

Luxemburg: L

Alankomaat: NL

Itävalta: A

Portugali: P

Esimerkkitapauksessa Belgian Brazzavillen suurlähetystö on myöntänyt viisumin Espanjan puolesta.

YHTEENVETO

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 14

Sopimuspuolille ilmoittamista koskevat periaatteet ja menettelyt alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisen, alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisen, yhtenäisen viisumin peruutuksen, kumoamisen ja voimassaoloajan lyhentämisen sekä kansallisten oleskelulupien myöntämisen osalta

1. ILMOITTAMINEN ALUEELLISESTI RAJOITETTUJEN VIISUMIEN OSALTA

1.1 Yleistä

Ulkomaalaisen on periaatteessa täytettävä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 5 artiklan 1 kohdassa määrätyt edellytykset, jotta hänelle voidaan myöntää pääsy Schengenin sopimusvaltioiden alueelle.

Jos ulkomaalainen ei täytä kaikkia kyseisiä edellytyksiä, häneltä on evättävä maahanpääsy tai viisumin saanti, paitsi jos jokin sopimuspuoli pitää joko humanitaarisista syistä, kansallisen edun vuoksi tai kansainvälisten velvoitteiden perusteella välttämättömänä poiketa kyseisestä periaatteesta. Asianomainen sopimuspuoli saa tällöin myöntää vain alueellisesti rajoitetun viisumin, ja sen on ilmoitettava asiasta muille sopimuspuolille (Schengenin yleissopimuksen 5 artiklan 2 kohta ja 16 artikla).

Myönnettäessä alueellisesti rajoitettuja viisumeja lyhytaikaista oleskelua varten on Schengenin yleissopimuksen ja yhteisen konsuliohjeiston määräyksien (SCH/II-Visa (93) 11 REV 6, oikaisu 4, V luvun 3 kohta) mukaisesti periaatteessa otettava huomioon seuraavat seikat:

a) Alueellisesti rajoitetun viisumin myöntäminen on poikkeusjärjestely. Kyseisen viisumin myöntämistä koskevien edellytysten täyttyminen on tarkistettava huolellisesti kussakin yksittäistapauksessa.

b) Ei ole odotettavissa eikä myöskään Schengenin sopimuksen määräysten sisällön ja tarkoituksen perusteella toivottavaa, että sopimuspuolet käyttäisivät alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämisen mahdollisuutta laajalti. Lähtökohtana ei sen vuoksi ole suuri tapausten määrä, joten ei ole tarpeen laatia tietokonepohjaista menetelmää vaadittua muille sopimuspuolille ilmoittamista varten.

1.2 Menettelysäännöt

On tehtävä ero ulkomaanedustustojen myöntämien viisumien ja rajanylityspisteissä laadittavien viisumien välillä vahvistettaessa menettelysäännöt muille sopimuspuolille ilmoittamista varten alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisen osalta. On noudatettava seuraavia menettelysääntöjä:

1.2.1 Viisumien myöntäminen ulkomaanedustustojen toimesta

Muille sopimusvaltioille ilmoittamisen osalta noudatetaan periaatteessa samoja sääntöjä kuin keskusviranomaisten kanssa käytäviä neuvotteluja koskevan menettelyn osalta (Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kappale) voimassa olevat säännöt (vrt. SCH/II-Visa (94) 7). Jos sovelletaan poikkeavia järjestelyjä, asianomaisten sopimuspuolten on ilmoitettava asiasta. Tiedot toimitetaan periaatteessa 72 tunnin kuluessa.

1.2.2 Viisumien myöntäminen rajanylityspisteessä

Tässä tapauksessa muiden sopimuspuolten keskusviranomaisille tiedotetaan asiasta periaatteessa 72 tunnin kuluessa.

1.2.3 Sopimusvaltioiden on nimettävä viranomainen, joka vastaanottaa ilmoitukset.

1.2.4 Perustettaessa tietokonepohjaista menettelyä keskusviranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen toimeenpanoa varten (Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kappale) on otettava huomioon se, että muille sopimuspuolille on ilmoitettava alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämisestä silloin, kun alueellisesti rajoitettu viisumi on laadittu siitä syystä, että yksi (tai useampi) sopimuspuoli on ilmoittanut lausuntoa pyydettäessä kielteisen kannan Schengen-viisumin myöntämiseen. Tätä menettelyä ei voida soveltaa muissa alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämistapauksissa vaadittavaan valtioiden väliseen ilmoittamiseen.

1.2.5 Sopimuspuolille toimitetaan seuraavat tiedot:

Viisuminhaltijan sukunimi, etunimi ja syntymäpäivä

Viisuminhaltijan kansalaisuus

Alueellisesti rajoitetun viisumin myöntämispäivämäärä ja -paikka

Viisumin alueellisen rajaamisen syyt:

- humanitaariset syyt

- kansallisen edun mukaiset perusteet

- kansainväliset velvoitteet

- matkustusasiakirja ei ole voimassa kaikissa sopimusvaltioissa

- toinen viisumi puolen vuoden sisällä

- pakottavien syiden vuoksi keskusviranomaisia ei ole kuultu, vaikka kyseessä on neuvotteluja edellyttävä tapaus

- jonkin valtion keskusviranomaiset ovat antaneet kielteisen lausunnon neuvotteluja edellyttävässä taupauksessa.

2. YHTENÄISEN VIISUMIN PERUUTTAMINEN, KUMOAMINEN TAI SEN VOIMASSAOLOAJAN LYHENTÄMINEN

Toimeenpaneva komitea on vahvistanut yhtenäisen viisumin peruuttamisesta, kumoamisesta tai sen voimassaoloajan lyhentämisestä periaatteet (SCH/Com-ex (93) 24), joiden mukaisesti on noudatettava seuraavia ilmoitusvelvoitteita:

2.1 Viisumin peruuttaminen

Schengen-viisumin peruuttamisen tarkoituksena on estää sellaisten henkilöiden pääsy sopimuspuolten alueelle, joiden osalta selviää jälkikäteen, että viisumin myöntämistä koskevat edellytykset eivät täyty.

Jos sopimuspuoli peruuttaa toisen sopimuspuolen myöntämän viisumin, tämän on ilmoitettava asiasta viisumin myöntäneen sopimusvaltion keskusviranomaisille periaatteessa 72 tunnin kuluessa.

Asiasta ilmoitettaessa on toimitettava seuraavat tiedot:

Viisuminhaltijan sukunimi, etunimi ja syntymäaika

Viisuminhakijan kansalaisuus

Matkustusasiakirjan laatu ja sarjanumero

Viisumitarran sarjanumero

Viisumiluokka

Viisumin myöntämispäivämäärä ja -paikka

Peruuttamisen päivämäärä ja perusteet

2.2 Viisumin kumoaminen

Viisumin kumoamisella voidaan peruuttaa viisumin jäljellä oleva voimassaoloaika viisuminhaltijan jo tultua maahan.

Sopimuspuolen, joka määrää yhtenäisen viisumin kumottavaksi, on ilmoitettava asiasta viisumin myöntäneelle sopimuspuolelle periaatteessa 72 tunnin kuluessa. Asiasta ilmoitettaessa on toimitettava 2.1 kohdassa tarkoitettuja tietoja vastaavat tiedot.

2.3 Viisumin voimassaoloajan lyhentäminen

Jos jokin Schengenin sopimusvaltio lyhentää sellaisen viisumin voimassaoloaikaa, jonka on myöntänyt jokin toinen sopimuspuoli, sen on ilmoitettava asiasta viisumin myöntäneen valtion keskusviranomaisille periaatteessa 72 tunnin sisällä. Ilmoitettaessa on toimitettava 2.1 kohdan tietoja vastaavat tiedot.

2.4 Menettely

Ilmoitettaessa viisumin myöntäneelle sopimusvaltiolle viisumin peruuttamisesta ja kumoamisesta sekä viisumin voimassaoloajan lyhentämisestä tiedot toimitetaan periaatteessa kyseisen valtion nimeämälle keskusviranomaiselle.

3. ILMOITTAMINEN KANSALLISEN OLESKELULUVAN MYÖNTÄMISESTÄ (SCHENGENIN YLEISSOPIMUKSEN 25 ARTIKLA)

Schengenin yleissopimuksen 25 artiklan 1 kappaleen mukaisesti sen sopimuspuolen, joka aikoo myöntää oleskeluluvan ulkomaalaiselle, joka on määrätty maahantulokieltoon, on neuvoteltava ennakolta määräyksen antaneen sopimuspuolen kanssa ja otettava huomioon sen edut. Oleskelulupa voidaan myöntää erityisesti humanitaarisista syistä tai kansainvälisten velvoitteiden takia. Joka tapauksessa myöntämiselle on oltava painavat syyt.

Schengenin yleissopimuksen 25 artiklan 1 kappaleen toisen alakohdan mukaisesti maahantulokiellon määrännyt sopimuspuoli peruuttaa tällöin Schengen-alueen laajuisen kiellon. Sen sijaan se voi merkitä kyseisen ulkomaalaisen kansalliseen maahantulokieltoluetteloon.

Edellä mainittujen Schengenin yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano edellyttää näin ollen kahta yhteydenottoa sen valtion, joka haluaa myöntää oleskeluluvan, ja sen valtion, joka on määrännyt maahantulokiellon, välillä:

- ennakolta käytävä neuvottelu maahantulokiellon määränneen valtion etujen valvomiseksi ja

- oleskeluluvan myöntämisestä ilmoittaminen, jotta maahantulokiellon määrännyt valtio voi peruuttaa maahantulokiellon.

Schengenin yleissopimuksen 25 artiklan 2 kappaleen mukaisesti on välttämätöntä neuvotella maahantulokiellon määränneen osapuolen kanssa myös silloin, kun vasta jälkikäteen eli oleskeluluvan myöntämisen jälkeen selviää, että luvan haltija on määrätty maahantulokieltoon.

Oleskeluluvan myöntäminen sellaiselle ulkomaalaiselle, jonka jokin sopimusvaltio on määrännyt maahantulokieltoon, on Schengenin yleissopimuksen määräysten mukaisesti edelleen poikkeusjärjestely.

Schengenin yleissopimuksen 25 artiklassa edellytetyssä yhteydenpidossa käsiteltävät asiat liittyvät sisällöltään läheisesti Schengenin tietojärjestelmän (SIS) tietokantaan. On tutkittava, voidaanko tietojen toimittamisessa tukeutua tulevaan SIRENE-järjestelmään.

Tässä koosteessa vahvistettuja menettelysääntöjä tarkastellaan uudelleen niiden käytännön soveltuvuuden kannalta viimeistään 12 kuukauden kuluttua Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamisesta.

LIITE 15

Sopimusvaltioiden laatima yhdenmukainen lomakemalli kutsun, ylläpitositoumuksen tai vastaanottoilmoituksen todisteeksi

>PIC FILE= "L_2000239FI.039901.EPS">

>PIC FILE= "L_2000239FI.040001.EPS">

>PIC FILE= "L_2000239FI.040101.EPS">

>PIC FILE= "L_2000239FI.040201.EPS">

Liite 2

LUOTTAMUKSELLINEN

YHTEINEN KÄSIKIRJA

LUOTTAMUKSELLINEN

Liite 3

Kumotaan seuraavat toimeenpanevan komitean ja keskusryhmän päätökset:

a) Toimeenpanevan komitean päätökset

SCH/Com-ex (93) 4 rev 2 corr, 14. joulukuuta 1993

SCH/Com-ex (93) 5 rev corr, 14. joulukuuta 1993

SCH/Com-ex (94) 5, 27. kesäkuuta 1994

SCH/Com-ex (94) 6, 27. kesäkuuta 1994

SCH/Com-ex (94) 7, 27. kesäkuuta 1994

SCH/Com-ex (94) 12, 27. kesäkuuta 1994

SCH/Com-ex (94) 20 rev, 21. marraskuuta 1994

SCH/Com-ex (94) 23 rev, 22. joulukuuta 1994

SCH/Com-ex (94) 24 rev, 22. joulukuuta 1994

SCH/Com-ex (95) 1, 28. huhtikuuta 1995

SCH/Com-ex (95) 4, 28. huhtikuuta 1995

SCH/Com-ex (95) 15 rev 2, 29. kesäkuuta 1995

SCH/Com-ex (95) 22 rev, 20. joulukuuta 1995

SCH/Com-ex (96) 14 rev, 27. kesäkuuta 1996

SCH/Com-ex (96) 24, 19. joulukuuta 1996

SCH/Com-ex (97) 13, 24. kesäkuuta 1997

SCH/Com-ex (97) 21, 7. lokakuuta 1997

SCH/Com-ex (97) 36, 15. joulukuuta 1997

SCH/Com-ex (97) 41, 15. joulukuuta 1997

SCH/Com-ex (98) 13, 21. huhtikuuta 1998

SCH/Com-ex (98) 36, 16. syyskuuta 1998

SCH/Com-ex (98) 38, 16. syyskuuta 1998

SCH/Com-ex (98) 54, 16. joulukuuta 1998

SCH/Com-ex (98) 55, 16. joulukuuta 1998

b) Keskusryhmän päätökset

SCH/C (96) 16, 12. maaliskuuta 1996

SCH/C (96) 32, 26. huhtikuuta 1996

SCH/C (96) 40, 28. toukokuuta 1996

SCH/C (96) 41, 23. toukokuuta 1996

SCH/C (96) 96, 11. toukokuuta 1996

SCH/SG (97) 9, 17. tammikuuta 1997

SCH/C (97) 95, 7. heinäkuuta 1997

SCH/SG (97) 79, 7. lokakuuta 1997

SCH/Pers (98) 9 rev, 30. maaliskuuta 1998

SCH/SG (98) 25 rev 2, 30. maaliskuuta 1998

SCH/C (98) 135, 15. joulukuuta 1998

Top