41996D0013

TOIMEENPANEVAN KOMITEAN PÄÄTÖS,

tehty 27 päivänä kesäkuuta 1996,

Schengen-viisumien myöntämisestä Schengenin yleissopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti

(SCH/Com-ex (96) 13 rev)

TOIMEENPANEVA KOMITEA, joka

ottaa huomioon Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 132 artiklan,

ottaa huomioon kyseisen yleissopimuksen 9, 17 ja 30 artiklan,

ottaa huomioon, että on kaikkien Schengenin sopimuskumppaneiden edun mukaista vahvistaa edustavien ja edustettujen valtioiden oikeudet ja velvollisuudet. Kaikkien Schengen-valtioiden tiedossa on nimittäin diplomaatti- ja konsuliedustustoja, joissa ne edustavat kumppanivaltioita, ja paikkakuntia, joissa kumppanivaltio edustaa niitä itseään,

ottaa huomioon, että täydellinen luottamus tapaan, jolla edustaminen hoidetaan käytännössä, on Schengenin sopimuskumppaneiden välisen yhteistyön tärkein perusta,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

Schengen-viisumien myöntäminen muissa kuin sopimusvaltioissa, joissa kaikilla Schengen-valtioilla ei ole edustustoa, tapahtuu Schengenin soveltamissopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a alakohtaa noudattaen seuraavien perusteiden mukaisesti:

a) Viisumihakemuksia käsiteltäessä noudatettava edustamisjärjestelmä koskee Schengenin soveltamissopimuksessa määriteltyjä yhteisen konsuliohjeiston mukaisesti myönnettyjä lentokenttäkauttakulkua, kauttakulkua ja lyhytaikaista oleskelua varten tarkoitettuja yhdenmukaisia viisumeja.

Edustava valtio on velvollinen noudattamaan yhteisen konsuliohjeiston määräyksiä yhtä nopeasti kuin omia samoihin luokkiin kuuluvia ja yhtä pitkän ajan voimassa olevia viisumeja myöntäessään.

b) Ellei kahdenvälisillä sopimuksilla ole erityisesti muuta määrätty, edustusjärjestelmä ei koske viisumeja, jotka myönnetään korvausta vastaan suoritettavaa elinkeinotoimintaa tai sellaista toimintaa varten, johon toiminnan suorittamisvaltion on annettava ennalta suostumuksensa. Tällaisten hakijoiden on käännyttävä sen valtion akkreditoidun konsuliedustuston puoleen, jossa kyseistä toimintaa on tarkoitus harjoittaa.

c) Schengenin jäsenvaltiot eivät ole velvollisia hankkimaan itselleen jokaisessa Schengenin ulkopuolisessa valtiossa olevaa edustusta viisumien myöntämistä varten. Ne voivat päättää, että tietyissä Schengenin ulkopuolisissa valtioissa viisumihakemukset tai jotakin tiettyä viisumityyppiä koskevat hakemukset on esitettävä matkan pääasiallisen kohdevaltion ammattiedustustolle.

d) Viisumihakemusta käsiteltäessä suoritettava laittoman maahanmuuton vaaraa koskeva arviointi on yksinomaan ulkomaanedustustojen vastuulla.

e) Edustetut valtiot ovat vastuussa turvapaikkahakemuksista, joiden esittäjillä oleva viisumi on - viisumissa olevan nimenomaisen merkinnän mukaisesti - edustajana toimivan valtion myöntämä edustetun valtion puolesta (yhteisen konsuliohjeiston liitteen 13 mukaisesti)(1).

f) Poikkeustapauksissa voidaan määrätä kahdenvälisillä sopimuksilla, että edustajana toimivat valtiot toimittavat tiettyihin Schengenin ulkopuolisten valtioiden luokkiin kuuluvien valtioiden kansalaisten viisumihakemukset edelleen matkakohteena olevan valtion viranomaisille tai kyseisen valtion ammattiedustustolle. Nämä luokat on vahvistettava kirjallisesti (tarvittaessa jokaiselle diplomaatti- tai konsuliedustustolle). Lähtökohtana on, että viisumin myöntäminen on tapahtunut edustetun valtion valtuuttamana Schengenin soveltamissopimuksen 30 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti.

g) Edustajina toimivien valtioiden myöntämien viisumien haltijoiden tiettynä ajanjaksona esittämiä turvapaikkahakemuksia koskevien yksittäisten valtioiden tekemien arviointien ja muiden asiaan liittyvien viisumeja koskevien kysymysten perusteella voidaan kahdenvälisiä sopimuksia ajan myötä muuttaa.

Lisäksi voidaan sopia, että edustusjärjestelmästä luovutaan tiettyjen ulkomaanedustustojen (mahdollisesti myös tiettyjen kansallisuuksien) osalta.

h) Edustaminen koskee yksinomaan viisumien myöntämistä. Jos viisumihakemusta ei voida hyväksyä, koska asianomainen ulkomaalainen ei pysty riittävän hyvin osoittamaan täyttävänsä viisuminsaantiehdot, hänelle on ilmoitettava mahdollisuudesta esittää viisumihakemuksensa matkakohdevaltionsa ammattiedustustolle.

i) Edustusjärjestelmää voidaan tarkentaa edelleen kehittämällä ohjelmistoja, joiden avulla edustajina toimivat ulkomaanedustustot voivat neuvotella edustamansa valtion keskusviranomaisten kanssa ilman, että tästä aiheutuu suurta lisätyömäärää.

j) Tämän asiakirjan liitteessä on taulukko Schengen-viisumien myöntämisessä sellaisissa Schengenin ulkopuolisissa valtioissa noudatettavasta edustusjärjestelmästä, joissa kaikilla Schengen-valtioilla ei ole edustustoa. Keskusryhmä vastaanottaa tiedot tähän taulukkoon tehtävistä muutoksista, joista asianomaiset jäsenvaltiot ovat sopineet keskenään(2).

Haagissa 27 päivänä kesäkuuta 1996.

Puheenjohtaja

M. Patijn

(1) Yhteisen konsuliohjeiston liitettä 13 muutetaan vastaavasti. Ks. SCH/Com-ex (99) 13.

(2) Ks. asiakirja SCH/Com-ex (99) 13, liite 4.