(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, julkaisi 19 päivänä joulukuuta 2024 ilmoituksen mangaani- ja piipohjaisten seosaineiden tuontia koskevan suojatoimenpidetutkimuksen vireillepanosta (4).

(2)

Tutkimus pantiin vireille kolmen jäsenvaltion (Espanjan tukemana Puolan, Ranskan ja Slovakian) pyynnöstä. Pyynnön analyysi osoitti, että tiettyjen mangaani- ja piipohjaisten seosaineiden tuonnin lisääntyminen ja olosuhteet, joissa se tapahtuu, aiheuttavat tai uhkaavat aiheuttaa vakavaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(3)

Saadakseen perusteellista arviointia varten tarvitsemansa tiedot komissio julkaisi 19 päivänä joulukuuta 2024 tutkimuksen kohteena olevan tuotteen unionin tuottajille, viejille, tuojille ja käyttäjille tarkoitetut kyselylomakkeet ja pyysi asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksensa ennen 17 päivää tammikuuta 2025. Komissio julkaisi 9 päivänä tammikuuta 2025 hakemuksen ei-luottamuksellisen version, joka sisälsi keskeiset tuontitilastot ja saatavilla olevat vahinkoindikaattorit.

(4)

Komissio sai vireillepanovaiheessa ja vastaväitevaiheessa unionin tuottajilta, viejiltä, tuojilta, käyttäjiltä, järjestöiltä ja kolmansien maiden viranomaisilta 106 kyselylomakevastausta ja 61 vapaamuotoista vastausta ja kuuli 22:ta asianomaista osapuolta.

(5)

Komissio tarkasti perusteellisesti unionin tuottajien toimittamat tiedot. Paikalla tehtävään tarkastukseen valittiin tätä varten kolme unionin tuottajaa käyttäen perusteena niiden samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden tuotantomäärää tarkastelujaksolla ja niiden maantieteellistä sijaintia unionissa. Valittujen kolmen tuottajan osuus unionin kokonaistuotannosta on 85 prosenttia, ja ne sijaitsevat Ranskassa, Slovakiassa ja Puolassa.

(6)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että komissio ei ollut riittävällä tavalla ja ajoissa paljastanut näyttöä, johon suojatoimenpidetutkimuksen vireillepano perustui. Tästä syystä asianomaiset osapuolet eivät voineet täysin käyttää puolustautumisoikeuttaan.

(7)

Toisin kuin väitettiin, hakemus sisälsi kaikki olennaiset tiedot tuonnin lisääntymisestä. Komissio katsoi lisäksi, että tärkeimmistä näkökohdista ja saatavilla olevasta näytöstä esitettiin riittävä yhteenveto niin Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistussa vireillepanoilmoituksessa kuin WTO:n suojalausekesopimuksen 12 artiklan 1 kohdan a alakohdan nojalla WTO:lle annetussa tutkimusta koskevassa ilmoituksessa.

(8)

Komissio katsoi näin ollen täyttäneensä oikeudelliset velvoitteensa ja suojanneensa riittävästi asianomaisten osapuolten puolustautumisoikeuksia. Lisäksi asetuksen (EU) 2015/478 5 artiklan ja asetuksen (EU) 2015/755 3 artiklan nojalla kaikille asianomaisille osapuolille, jotka pyysivät kuulemista asetetussa määräajassa, myönnettiin tällainen kuuleminen, ja niille annettiin lisämahdollisuus esittää huomautuksiaan vastaväitevaiheessa. Lopullisia päätelmiä tehdessään komissio tutki ja otti asianmukaisesti huomioon huomautukset, jotka kaikki asianomaiset osapuolet toimittivat määräajassa kirjallisesti tai suullisesti kuulemistilaisuuksien aikana.

(9)

Komissio esitti 18 päivänä heinäkuuta 2025 ehdotuksen, jossa harkitaan väliaikaisen toimenpiteen käyttöönottoa. Suojatoimenpidekomiteassa käytyjen keskustelujen tuloksena komissio päätti kuitenkin olla ottamatta käyttöön väliaikaista suojatoimenpidettä ja sen sijaan jatkaa tutkimusta.

(10)

Tehtyään alustavan määrityksen komissio ilmoitti 18 päivänä heinäkuuta 2025 Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, 113 artiklan 1 kohdan mukaisesti ETA:n sekakomitealle, että suojatoimenpide on perusteltu ETA-sopimuksen 112 artiklan nojalla. ETA:n sekakomitea piti 24 päivänä heinäkuuta 2025 kokouksen, jossa keskusteltiin tiettyjen ferroseoselementtien tuontiin liittyvää alustavaa määritystä koskevasta ilmoituksesta. ETA:n EFTA-valtiot lähettivät 8 päivänä elokuuta 2025 vastauksen komission ilmoitukseen ETA:n sekakomitealle. Komissio ilmoitti 21 päivänä elokuuta 2025 ETA:n sekakomitealle aikomuksestaan olla ottamatta käyttöön väliaikaista toimenpidettä ja jatkaa tutkimusta. Komissio ilmoitti 19 päivänä syyskuuta 2025 ETA:n sekakomitealle tutkimuksen tilanteesta. Komissio ilmoitti 10 päivänä lokakuuta 2025 ETA-sopimuksen 113 artiklan 1 kohdan mukaisesti ETA:n sekakomitealle, että suojatoimenpide on ETA-sopimuksen 112 artiklan nojalla perusteltu.

(11)

Komissio jatkoi kaikkien lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja todentamista. Komissio jatkoi unionin etua koskevaa tutkimustaan ja analysoi käyttäjäteollisuuden tilannetta.

(12)

Saadakseen tuoreimmat tiedot lopullista määritystään varten komissio pyysi 4 päivänä elokuuta 2025 unionin tuottajia edustavaa järjestöä toimittamaan päivitetyn täydentävän kyselylomakkeen, joka kattaa 1 päivän heinäkuuta 2024 ja 30 päivän kesäkuuta 2025 välisen ajanjakson, jäljempänä ’viimeisin ajanjakso’.

(13)

Tutkimusta jatkettiin 16 päivänä syyskuuta 2025 kahdella kuukaudella Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (5).

(14)

Vireillepanoilmoituksessa on tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi määritelty mangaani- ja piipohjaiset seokset eli i) silikoni, ii) ferromangaani, iii) ferropii, iv) ferropiimangaani, v) ferropiimagnesium ja vi) kalsiumpii.

(15)

Komissio totesi, että kaikki unionin tuottajien tuottamat mangaani- ja piipohjaiset seokset, jäljempänä ’samankaltainen tuote’, ovat samankaltaisia tai kilpailevat suoraan tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa. Niin kotimaisilla kuin tuontituotteilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet. Niillä on samat käyttötarkoitukset, ja niitä tarjotaan samanlaisten tai samojen myyntikanavien kautta asiakkaille, jotka voivat hankkia niitä sekä kotimaisilta että ulkomaisilta toimittajilta. Näin ollen tarkasteltavana olevan tuotteen ja unionin tuottajien tuottaman tuotteen välillä on merkittävää kilpailua.

(16)

Vireillepanon jälkeen useat asianomaiset osapuolet väittivät, että tarkasteltavana ei ole yhtä ainoaa tuotetta vaan useita tarkasteltavana olevia tuotteita. Näin ollen ne kyseenalaistivat kaikkien tutkimuksen kohteena olevien tuotelajien tuonnin suuntauksia ja vahinkoindikaattoreita koskevan yleisen analyysin. Osapuolet väittivät, että analyysissä olisi pitänyt erottaa toisistaan mangaani- ja piipohjaiset seokset erityisesti sen vuoksi, että niiden keskinäinen vaihdettavuus vaihtelee.

(17)

Vastauksena näihin väitteisiin komissio teki lisäanalyysejä unionin tuottajien kyselyvastausten perusteella ja pyysi tarkastuskäyntien aikana lisätietoja määrittääkseen, onko eri tuotelajien välillä keskinäisiä yhteyksiä, keskinäistä vaihdettavuutta ja kilpailua (6). Erilaisilla mangaani- ja piipohjaisilla seoksilla on huomattavia yhtäläisyyksiä niiden tuotantotekniikoiden ja teollisen käytön osalta (7). Esimerkiksi ferropiillä, ferromangaanilla ja ferropiimangaanilla on päällekkäinen rooli teräksentuotannossa. Ne kytkeytyvät toisiinsa ensisijaisesti sen vuoksi, että ne toimivat pelkistiminä, jotka parantavat lopullisen seostuotteen laatua ja ominaisuuksia. Lisäksi niillä on yhteisiä raaka-aineita eli rauta, pii ja mangaani. Terästeollisuudessa ferromangaani ja ferropiimangaani ovat usein vaihdettavissa keskenään. Jos tietty teräslaatu edellyttää sekä mangaania että piitä, ferromangaani voidaan korvata ferropiimangaanilla. Teräksentuottajat yhdistävät usein nämä seokset teräksen erityisten kemiallisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi ja optimoivat näin niin suorituskyvyn kuin kustannukset. Kalsiumpii ja erilaiset ferroseokset ovat päällekkäisiä mutta eivät täysin vaihdettavissa keskenään teräksenvalmistuksessa ja valimotoiminnassa. Vaikka kaikkia näitä materiaaleja käytetään sulan metallin ominaisuuksien muuttamiseen tai parantamiseen, niiden kemialliset ominaisuudet ja metallurgiset toiminnot eroavat toisistaan merkittävästi, mikä rajoittaa mahdollisuutta korvata ne suoraan niistä jollakin toisella.

(18)

Piin osalta ferroseosten ja piin välillä on jonkin verran päällekkäisyyttä. Alumiiniteollisuus suosii kuitenkin ensisijaisesti puhdasta piitä, koska se sopii yhteen alumiiniominaisuuksien kanssa, kun taas ferropiitä käytetään vain kapealla erikoisalalla tai sekundäärisissä alumiinisovelluksissa, joissa jonkinasteinen rautapitoisuus on hyväksyttävää tai tarpeellista. Ferroseokset ovat seosaineita, joita lisätään pieniä määriä teräksen ominaisuuksien parantamiseksi, ja ne muodostava terästuotteen kustannuksista vain vähäisen osan. Pii on sitä vastoin keskeinen raaka-aine, jota käytetään pääasiassa alumiiniteollisuudessa mutta myös kemianteollisuudessa, erityisesti silikonien valmistuksessa.

(19)

Lisäksi piin tuotantokustannukset ovat huomattavasti korkeammat (keskimäärin yli 60 %) kuin ferroseosten tuotantokustannukset. Ero näkyy myös harmonoidun järjestelmän (HS) luokittelussa. Pii luokitellaan HS:n/EU:n yhdistetyn nimikkeistön (CN) 28 ryhmään ja ferroseokset 72 ryhmään. Piin ja ferroseosten välinen korvattavuus on siten vähäistä, minkä vuoksi päätellään, että pii ei kilpaile suoraan ferroseosten kanssa.

(20)

Edellä esitetyn perusteella komissio luokitteli tarkasteltavana olevan tuotteen kolmeen erilliseen ryhmään – kunkin niistä primaariraaka-aineen ja sen suunniteltujen käyttötarkoitusten mukaan. Kokonaisanalyysin lisäksi tuonnin suuntauksia tarkasteltiin yksityiskohtaisesti kunkin tuoteryhmän osalta erikseen: a) pii, b) ferroseokset ja c) kalsiumpii. Ryhmäkohtaisen tuonnin tarkastelu osoitti, että kaikkien ryhmien tuonti kasvoi absoluuttisesti mitattuna lukuun ottamatta piiryhmän tuontia, joka pysyi vakaana tai väheni hieman (0,2 %) tarkastelujaksolla ja väheni edelleen 2,7 prosenttia viimeisimmällä ajanjaksolla (ks. taulukko 1).

Taulukko 1

Piin tuonti

(21)

Koska piin tuonti väheni absoluuttisesti mitattuna, se jätettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(22)

Lisäksi kalsiumpii jätettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska tätä tuoteryhmää ei tuotettu unionissa (ks. 7 jakso).

(23)

Sen vuoksi nämä kaksi tuoteryhmää jätettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle, ja analyysi lopullista määritystä varten tehtiin tiettyjen ferroseosten, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, osalta.

(24)

Samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden tuottajiin unionissa kuuluivat Ferroglobe, Comilog, OFZ, Realloys, RW Silicium, Xeal, TDR Legure ja ASK Metallurgy. Useimmat unionin tuottajat ovat eurooppalaisten ferroseosten tuottajien järjestön, jäljempänä ’Euroalliages’, jäseniä. Toimialajärjestön osuus unionin mangaani- ja piipohjaisten seosten tuotannosta on 97 prosenttia. Sen jäsenet sijaitsevat Espanjassa, Puolassa, Ranskassa, Saksassa ja Slovakiassa.

(25)

Toimialajärjestö ilmoitti komissiolle jäsentensä puolesta, että se tukee suojatoimenpidetutkimuksen aloittamista ja toimenpiteen käyttöönottoa, koska unionin tuottajilla on poikkeuksellisia vaikeuksia, jotka johtuvat maailmanlaajuisen ylikapasiteetin lisääntymisen aiheuttamasta suuresta tuontipaineesta ja muiden merkittävien markkinoiden sulkemisesta kaupan suojatoimenpiteiden vuoksi.

(26)

Kuten johdanto-osan 24 kappaleessa todetaan, komissio pyysi kahdeksaa hakemuksessa yksilöityä unionin tuottajaa toimittamaan vastaukset kyselylomakkeeseen. Lisäksi komissio pyysi 4 päivänä elokuuta 2025 unionin tuottajia toimittamaan päivitetyn täydentävän kyselylomakkeen ja sai vastaukset Ferroglobelta, OFZ:ltä, Realloysilta, Xealilta, Comilogilta ja RW Siliciumilta.

(27)

Kuten johdanto-osan 17, 18 ja 19 kappaleessa selitetään, komissio totesi, että ferroseokset ja pii eivät ole suoraan kilpailevia tuotteita tuotantokustannusten, käyttösovellusten ja HS-luokituksen erojen vuoksi. Tällä perusteella samankaltaisten tai suoraan kilpailevien tuotteiden unionin tuottajat määriteltiin ferroseosten tuottajiksi.

(28)

Unionissa on seitsemän samankaltaisten ja suoraan kilpailevien tuotteiden tuottajaa (Ferroglobe, OFZ, Realloys, Xeal, TDR Legure, Comilog ja ASK Metallurgy), ja ne kaikki täyttivät kyselylomakkeen. Kuten johdanto-osan 5 kappaleessa todetaan, tarkastuskäynnin kohteeksi valittiin kolme unionin tuottajaa.

(29)

Komissio on Eurostatilta saatujen tietojen ja unionin tuottajien toimittamien tietojen pohjalta toteuttanut analyysin tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin lisääntymisestä vuosina 2019–2024, jäljempänä ’tarkastelujakso’ ja on tarkastellut tuontisuuntauksia myös viimeisimmällä ajanjaksolla. Komissio päätti ajoittaa kyseisen ajanjakson alkamaan vuonna 2019, jotta havaintoihin eivät vaikuta covid-19-pandemian aiheuttamat mahdolliset markkinahäiriöt. Ukrainasta tulevaa tuontia (8) koskevien ja Kenian kanssa tehdyn talouskumppanuussopimuksen (9) mukaisten unionin velvoitteiden noudattamiseksi näistä maista tuleva tuonti on jätetty tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Kenia ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta EU:hun tarkastelujaksolla. Ukrainasta tuleva tuonti ei näin ollen jäljempänä sisälly tuontiin, koska kyseinen tuonti ei kuulu käsillä olevan toimenpiteen soveltamisalaan.

(30)

Komissio määritti unionin kulutuksen laskemalla yhteen unionin tuotannonalan myynnin unionissa ja unioniin tulevan tuonnin. Tuontia koskevat tiedot saatiin Eurostatilta.

(31)

Tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonti kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuonnin määrä ja hinnat, tuotanto, kulutus ja tuonti suhteessa tuotantoon ja kulutukseen

(32)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti kasvoi kaiken kaikkiaan absoluuttisesti mitattuna 17 prosenttia vuosina 2019–2024, ja vuosittaista vaihtelua oli jonkin verran. Tämä tuonnin lisääntyminen johti unionin tuottajien tuotannon merkittävään vähenemiseen. Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että tuonnin lisääntyminen ei ollut riittävän merkittävää etenkään, koska se itse asiassa oli laskusuunnassa vuosien 2023 ja 2024 välillä. Vaikka tarkastelujakson viimeisenä vuonna (2024) tuonti oli alle vuoden 2023 tason, se oli edelleen mittavampaa kuin aiempina vuosina (erityisesti vuonna 2017 (1 282 miljoonaa tonnia) ja vuonna 2018 (1 267 miljoonaa tonnia). Viimeisimpään ajanjaksoon verrattuna tuonti kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2019, ja edellä mainittu suuntaus, jonka mukaan tuontimäärät olivat suuremmat kuin vuosina 2017 ja 2018, myös vahvistui.

(33)

Viimeisimmällä ajanjaksolla tuonti väheni edelleen samoin kuin vuonna 2024, mutta tuonnin määrä pysyi suurena ja oli suurempi kuin aiempi historiallinen huippu vuonna 2017. Vuotuinen tuonti oli vuonna 2021 mittavampaa kuin vuonna 2022 talouden elpyessä covid-19-pandemian jälkeen, mikä johti historiallisen suureen kulutukseen. Yhteenvetona voidaan todeta, että tuonti on vuodesta 2021 lähtien ollut korkealla tasolla ja vuotuinen vaihtelu on ollut pientä. Viimeisin laskusuuntaus ei ole niin jyrkkä, että se riittäisi heikentämään tuonnin yleistä lisääntymistä. Vastauksena huomautuksiin komissio totesi myös, että oikeudellisena vaatimuksena ei ole, että tuonti ”on kasvussa” määrityshetkellä tai tarkastelujakson lopussa. Sen sijaan edellytetään, että tuotetta ”tuodaan enemmän”. Kun otetaan huomioon tuonnin taso vuoden 2021 ja viimeisimmän ajanjakson välillä edeltävään kauteen verrattuna ja se, että kuvatut vaihtelut vuoden 2021 ja viimeisimmän ajanjakson välisellä kaudella ovat moninkertaisesti pienemmät kuin kasvu tarkastelujaksojakson edeltävään osaan (2019, 2020) nähden, voidaan oikeutetusti päätellä, että tuotetta tuodaan suurempia määriä.

(34)

Lisäksi tuonti kasvoi merkittävästi suhteessa unionin tuotantoon: 104 prosenttia vuosien 2019 ja 2024 välillä ja 126 prosenttia verrattuna viimeisimpään ajanjaksoon. Merkittävin kasvu (105 %) havaittiin vuosina 2022–2023. Suhteellisesti tarkasteltuna tuonti pikemminkin väheni kuin kasvoi vuonna 2024 vuoteen 2023 verrattuna. Tästä vähentymisestä huolimatta suhteellinen tuonti pysyi vuonna 2024 vuoden 2022 tasoa korkeammalla tasolla ja siten korkeammalla tasolla kuin kaikkina vuosina tarkastelujaksolla vuotta 2023 lukuun ottamatta. Suhteellisesti tarkasteltuna siis tuotetta tuodaan viimeaikaisesta vähentymisestä huolimatta edelleen merkittävästi lisääntyneitä määriä. Jotta tilanne korjaantuisi, tarvittaisiin paljon voimakkaampaa vähentymistä.

(35)

Lisäksi tuonti lisääntyi suhteessa unionin kulutukseen: 23 prosenttia vuosien 2019 ja 2024 välillä ja 22 prosenttia verrattuna viimeisimpään ajanjaksoon. Unionin kulutus on muutaman vuoden vaihtelun jälkeen laskenut jatkuvasti vuodesta 2022, mikä tekee suhteellisesta kasvusta näkyvämmän.

(36)

Sen vuoksi komissio päättelee, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti on lisääntynyt huomattavasti sekä absoluuttisesti että vielä selvemmin suhteellisesti mitattuna. Tämä päätelmä perustuu tietojen kattavaan analyysiin koko tutkimusajanjaksolta, ei pelkästään kauden 2019–2024 päästä päähän -pisteisiin. Se sai vahvistusta myös tämän ja viimeisimmän ajanjakson aikana esiin tulleiden merkityksellisten suuntausten tarkastelusta.

(37)

Komissio on päätellyt, että ferroseosten unioniin suuntautuvan tuonnin merkittävä lisääntyminen on suoraa seurausta ennakoimattomasta kehityksestä, joka paitsi aiheuttaa epätasapainoa myös lisää sitä tarkasteltavana olevan tuotteen kansainvälisessä kaupassa.

(38)

Olemassa olevan maailmanlaajuisen kapasiteetin arvioitiin vuonna 2023 olevan noin 46 miljoonaa tonnia, kun taas maailmanlaajuinen kulutus oli 27,6 miljoonaa tonnia. Näin ollen jo vuonna 2023 ylikapasiteettia oli noin 18 miljoonaa tonnia. Lisäksi arvioidaan, että tulevina vuosina käyttöön tulee vielä 9 miljoonaa tonnia kapasiteettia. Tämä merkitsee sitä, että tulevaisuudessa ylikapasiteettia tulee olemaan yhteensä noin 27 miljoonaa tonnia eli noin 16 kertaa EU:n kokonaiskysynnän verran (10).

(39)

Tämän maailmanlaajuisen ylikapasiteetin seurauksena ferroseosten maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet, joskin ne ovat vaihdelleet jonkin verran vuodesta 2020. Kuten johdanto-osan 61 kappaleessa selitetään, ferroseosten hintoihin unionissa vaikuttavat tärkeimpien viejämaiden, kuten Kiinan ja Intian, asettamat hinnat.

(40)

Unionin markkinat ovat kokonsa ja hintatasonsa ansiosta houkuttelevat vientiä harjoittavien maiden tuottajille. Unioni on tiettyjen seosten johtava kuluttaja, ja se on erittäin avoin markkina-alue. Se kuluttaa noin 21 prosenttia maailman tuotannosta eli enemmän kuin Japani (12 %), Pohjois-Amerikka (11 %) ja Etelä-Korea (8 %). Lisäksi tarkasteltavana olevan tuotteen unionin markkinat ovat houkuttelevat myös hintojen kannalta verrattuna muihin merkittäviin markkinoihin. Unionin tuotannonalan toimittamien tietojen (11) mukaan hinnat unionissa ovat jatkuvasti korkeammat kuin muilla markkinoilla, kuten Intiassa ja Kiinassa, Yhdysvaltoja lukuun ottamatta. Vuosina 2023–2024 keskimääräinen toimitushinta EU:ssa oli 35 prosenttia korkeampi kuin Kiinassa, kun taas Intiassa hinnat olivat keskimäärin 20 prosenttia EU:n hintoja alemmat.

(41)

Kun maailmanlaajuisella tasolla on ylikapasiteettia, tuottajilla on käsissään ylitarjontaa, jonka ne pyrkivät sysäämään markkinoille, joilla ne voivat saavuttaa korkeamman hinnan. Unionista tuli korkeampien hintojensa ansiosta houkutteleva vientikohde tälle ylijäämätuotteelle.

(42)

Kolmansien maiden markkinoiden kauppaa rajoittavat käytännöt ovat pahentaneet edellä mainittua vaikutusta. Viime vuosina monet maat ovat käyttäneet yhä enemmän kauppapolitiikkaa ja kaupan suojatoimia suojellakseen kotimaisia tuottajia. Alaviitteessä (12) luetellaan uudet ja äskettäin laajennetut kaupan suojatoimenpiteet, jotka on otettu käyttöön tärkeimmiltä unioniin suuntautuvan viennin harjoittajilta tulevan tuonnin osalta. Näiden toimenpiteiden kohteena olevan tuonnin kokonaismäärä on noin 168 000 tonnia eli 48 prosenttia unionin kokonaistuotannosta vuonna 2024.

(43)

Tuoreimmat tällaiset toimenpiteet ovat Yhdysvaltain maaliskuussa 2025 Brasiliasta, Kazakstanista ja Malesiasta peräisin olevan ferropiin tuonnissa käyttöön ottamat toimenpiteet (13). Tarkastelujaksolla nämä maat olivat niiden maiden joukossa, joista tuotiin eniten ferropiitä unioniin, ja koska Yhdysvaltojen ferropiimarkkinat suljettiin niistä tulevalta tuonnilta, unionin markkinoille saatetaan suunnata vielä 73 000 tonnia lisää tätä tuotetta. Tämä uudelleensuunnattu tuonti olisi 21 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen unionin kokonaistuotannosta vuonna 2024, mikä aiheuttaisi lisävahinkoa unionin tuottajille ja johtaisi niiden markkinaosuuden pienenemiseen entisestään.

(44)

Lisäksi Yhdysvaltojen hallinto on ottanut käyttöön niin sanottuja vastavuoroisia tulleja, joiden taso vaihtelee sen kauppakumppaneilta tulevassa tuonnissa. Se soveltaa unionista tulevaan tuontiin kaiken kattavaa 15 prosentin enimmäistullia vastavuoroisten tullien alaisiin tuotteisiin, mukaan lukien tietyt ferroseokset.

(45)

Näiden olosuhteiden perusteella vahvistetaan, että ennakoimaton kehitys, erityisesti maailmanlaajuinen ylikapasiteetti, kolmansien maiden kaupan suojatoimenpiteet ja yleiset tullien korotukset erityisesti Yhdysvalloissa, ovat johtaneet ferroseosten unioniin suuntautuvan tuonnin merkittävään lisääntymiseen ja lisäävät sitä myös jatkossa.

(46)

Tarkasteltavana oleva tuote sisältää useita tullinimikkeitä, ja kaikissa näissä tullinimikkeissä Euroopan unioni on monenvälisten kauppaneuvottelujen aiempien kierrosten aikana tehtyjen tullimyönnytysten seurauksena tehnyt seuraavat tullisitoumukset (14):

(47)

Nämä myönnytykset kirjattiin määrittämisen yhteydessä luetteloksi EU CLXXIII – European Union 1 päivänä joulukuuta 2016 vahvistetun Euroopan unionin sidonta- ja myönnytysluettelon I osan II jaksoon (15), sellaisena kuin se on muutettuna.

(48)

Näiden GATT-sopimukseen liitettyyn ja siihen GATT 1994 -sopimuksen II artiklan 7 kohdan mukaisesti sisällytettyyn Euroopan unionin sidonta- ja myönnytysluetteloon kirjattujen myönnytysten ja muiden GATT 1994 -sopimuksen osien seurauksena Euroopan unionilla on seuraavat GATT 1994 -sopimuksesta johtuvat velvoitteet: XI artiklan 1 kohta, jossa kielletään tullien ulkopuolisten rajoitusten asettaminen edellä lueteltujen tuotteiden tuonnille, sekä varsinkin GATT 1994 -sopimuksen II artiklan 1 kohdan a alakohta ja II artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäinen ja toinen virke. Kyseisen sopimuksen II artiklan 1 kohdan b alakohdan ensimmäisen virkkeen nojalla EU ei voi ilman poikkeusta ottaa käyttöön kyseessä olevan tuotteen osalta tavallisia tulleja, jotka ovat suuremmat kuin EU:n sitoumus- ja myönnytysluettelon asianomaisessa osassa vahvistetut tullit, jotka on ilmoitettu edellä kunkin tullinimikkeen osalta. Tarkasteltavana olevaan tuotteeseen sovelletut EU:n tuontitariffit eli suosituimmuustullit olivat tutkimuksen ajankohtana edellä mainittujen tullisitoumusten sallimilla enimmäistasoilla.

(49)

Tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotiin suuria määriä edellä mainittujen GATT 1994 -sopimuksen mukaisten velvoitteiden (GATT 1994 -sopimuksen XI artiklan 1 kohta ja II artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan ensimmäinen ja toinen virke) vuoksi, koska nämä velvoitteet yhdessä Euroopan unionin monenvälisten kauppaneuvottelujen peräkkäisillä kierroksilla antamien tullimyönnytysten kanssa paransivat tarkasteltavana olevan tuotteen unionin markkinoille suuntautuvan tuonnin markkinoille pääsyn edellytyksiä ja varmistivat ne. Edellä mainitut Euroopan unionin tullisitoumukset johtivat näin ollen tuonnin lisääntymiseen eivätkä jättäneet EU:lle mahdollisuutta nostaa tavallisia tulleja suojatoimenpiteen käyttöönoton sijasta. Tämä selittää samalla, miten kyseiset velvoitteet lisäsivät tuontia, joka aiheuttaa vakavaa vahinkoa.

(50)

Mainitut GATT-sopimuksen velvoitteet estivät samalla EU:ta korottamasta kyseessä olevaan tuotteeseen sovellettavia tuontitulleja. Nämä olivat siis ne GATT 1994 -sopimuksesta johtuvat Euroopan unionin velvoitteet, jotka rajoittivat sen kykyä estää tai korjata tuonnin lisääntymisestä aiheutuva vahinko. Samanaikaisesti Euroopan unioni keskeytti kyseisten velvoitteiden soveltamisen suojatoimenpiteensä käyttöönoton seurauksena.

(51)

Voidakseen määrittää, onko tarkasteltavana olevan tuotteen osalta näyttöä unionin tuottajille aiheutuvasta vakavasta vahingosta, komissio on asetuksen (EU) 2015/478 9 artiklan ja asetuksen (EU) 2015/755 6 artiklan mukaisesti tutkinut kulutuksen, tuotannon, kapasiteetin käytön, myynnin, markkinaosuuden, hintojen, kannattavuuden, varastojen, sijoitetun pääoman tuoton, kassavirtojen ja työllisyyden suuntaukset tarkasteltavana olevan tuotteen osalta vuosilta 2019–2024.

(52)

Tämä analyysi on tehty maailmanlaajuisesti korostaen tuonnin kehitystä. Kuten 2 jaksossa todetaan, pii on jätetty tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Kalsiumpiin osalta tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkastelujakson alussa kalsiumpiitä tuotti kaksi unionin tuottajaa, mutta niiden tuotanto loppui vuonna 2023. Tarkastuksen aikana tuottajat eivät antaneet merkkejä siitä, että tuotanto palautuisi merkittävälle tasolle lähitulevaisuudessa. Koska unionissa ei ole kalsiumpiin tuotantoa, se jätettiin tuotteen määritelmän ulkopuolelle. Sen vuoksi, ja kuten 2 jaksossa selitetään, tuotteeksi määritellään ferroseokset, ja tarkempi analyysi tehdään tältä pohjalta.

(53)

Komissio pyysi 4 päivänä elokuuta 2025 unionin tuottajia toimittamaan lisätietoja vuoden 2025 ensimmäisiltä kuudelta kuukaudelta voidakseen tarkastella, miten tilanne on kehittynyt tarkastelujakson (2019–2024) jälkeen.

(54)

Kokonaistilannetta tarkasteltaessa unionin kulutus, unionin tuottajien myynti ja vastaava markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Unionin kulutus, kotimarkkinamyynti ja osuus kotimarkkinoista

(55)

Unionin kulutus vaihteli tarkastelujakson ensimmäisellä puoliskolla, mutta se on sittemmin ollut laskusuunnassa. Unionin tuottajien kotimarkkinamyynti väheni 41 prosenttia vuoden 2019 ja viimeisimmän ajanjakson välillä, minkä seurauksena niiden markkinaosuus supistui 14 prosenttia. Samalla ajanjaksolla tuonti lisääntyi absoluuttisesti mitattuna 13 prosenttia. Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni koko tarkastelujakson ajan ja elpyi hieman vasta vuonna 2024, jolloin unionin tuotannonala harjoitti tappiollista myyntiä kilpaillakseen alhaisilla hinnoilla tulevan lisääntyneen tuonnin kanssa.

(56)

Unionin tuottajilta saatujen kyselyvastausten perusteella tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(57)

Tuotantokapasiteetti supistui 19 prosenttia vuoden 2019 ja viimeisimmän ajanjakson välillä ja unionin tuotanto 50 prosenttia samalla kaudella. Tämän seurauksena myös kapasiteetin käyttöaste supistui 56 prosentista 35 prosenttiin. Tuotanto elpyi hieman vuonna 2024 mutta oli edelleen paljon pienempi kuin aiempina vuosina, vuotta 2023 lukuun ottamatta. Viimeisimmällä ajanjaksolla tuotanto laski jälleen.

(58)

Eurostatin tietojen ja unionin tuottajilta saatujen kyselyvastausten perusteella tuontihinnat, unionin tuottajien myyntihinnat, hintaerot, tuotantokustannukset ja kannattavuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinnat, unionin tuottajien myyntihinnat, hintaerot, tuotantokustannukset ja kannattavuus

(59)

Tuonnin merkittävä lisääntyminen on johtanut unionin myyntihintojen jatkuvaan laskupaineeseen. Tämä johti merkittävään jopa 17 prosentin hintaeroon vuonna 2021 ja edelleen tarkastelujaksolla, mikä vaikutti kielteisesti unionin tuotannonalan kannattavuuteen.

(60)

Unionin tuottajille aiheutuneet tappiot olivat 10 prosenttia vuonna 2019 ja 11 prosenttia vuonna 2020. Elpymisvuonna 2021 (covid-19-pandemian jälkeen) voitot olivat 7 prosenttia, mutta vuonna 2022 ne laskivat 4 prosenttiin, minkä jälkeen tappiot olivat 7 prosenttia vuonna 2023 ja 12 prosenttia vuonna 2024, jolloin tuonti tapahtui hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan tuotantokustannukset. Suuntaus heikkeni viimeisimmällä ajanjaksolla, jolloin tappiot olivat suurimmillaan 20 prosenttia.

(61)

Alhaiset tuontihinnat estivät unionin tuottajien hinnankorotukset vuodesta 2021 alkaen. Tämän hintapaineen vuoksi unionin tuottajat eivät voineet nostaa hintojaan kustannustensa kattamiseksi, mistä aiheutui merkittäviä tappioita. Ferroseoksilla käydään kauppaa maailmanlaajuisesti, ja niiden hinnat unionissa perustuvat CRU-indeksiin (Commodities Research Unit). CRU-indeksin määrittämiseksi otetaan huomioon useita tekijöitä, jotka liittyvät pääasiassa tämän hyödykkeen tarjontaan ja kysyntään maailmanlaajuisesti (16). Viejämailla, joilla on merkittävää tuotantoa ja vientiä, on hinnanmuodostajina vaikutus hintaindekseihin (17), joita yleensä käytetään myyntisopimusneuvottelujen markkinoilla unionissa. Kiina ja Intia ovat edelleen johtavia hinnanmuodostajia maailmanlaajuisilla ferroseosten markkinoilla, mikä johtuu pääasiassa niiden tuotantomääristä ja kapasiteetista sekä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon tarvittavien kriittisten raaka-aineiden merkittävistä varannoista. Koska unionin tuottajien tuotantokapasiteetti on huomattavasti pienempi kuin kyseisten maiden, unionin tuottajilla on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa unionin ferroseosten hintoihin. Näin ollen tyypillisesti Aasiassa asetetut viitehinnat pakottavat unionin tuottajat hyväksymään suurten tuottajien asettamat hintaehdot, mikä estää niitä nostamasta hintojaan.

(62)

Unionin tuottajien kyselyvastausten perusteella kassavirta, sijoitetun pääoman tuotto, varastot ja työllisyys kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 6

Kassavirta, sijoitetun pääoman tuotto ja varastot

(63)

Vuoden 2019 ja viimeisimmän ajanjakson välisenä aikana unionin tuottajien myynti väheni (taulukko 3) ja niille aiheutui tappioita (taulukko 5) lisääntyneen tuonnin vuoksi. Tarkastelujaksolla kassavirta ja sijoitetun pääoman tuotto kehittyivät samaan tapaan eli ne vaihtelivat merkittävästi mutta kääntyivät jälleen negatiivisiksi viimeisimmällä ajanjaksolla. Myös varastot pienenivät tarkastelujaksolla.

Taulukko 7

Työllisyys

(64)

Tarkastelujaksolla unionin tuottajilla oli merkittäviä vastoinkäymisiä, joiden seurauksena työpaikat vähenivät 19 prosenttia. Viimeisimpään ajanjaksoon verrattuna tämä merkitsee 24 prosentin vähennystä perusvuoteen 2019 verrattuna.

(65)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että unionin tuottajille aiheutuu vakavaa vahinkoa, mistä ovat osoituksena erityisesti tuotannon, myynnin, markkinaosuuden ja työllisyyden supistuminen, merkittävä hinnankorotusten estyminen ja merkittävät tappiot tarkastelujaksolla. Tuoreet tiedot vahvistivat myös, että tilanne on heikkenemässä viimeisimmällä ajanjaksolla.

(66)

Komissio tutki, aiheuttiko lisääntynyt tuonti vakavaa vahinkoa unionin tuottajille. Lisäksi komissio tutki, olisivatko muut tiedossa olevat tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuottajille ja asettaa kyseenalaiseksi unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja tuonnin välisen syy-yhteyden. Komissio varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä lisääntyneestä tuonnista johtuvana. Nämä tekijät ovat tuotantokustannusten nousu korkeiden energianhintojen, unionin tuottajien vientitoiminnan sekä Ukrainasta ja Keniasta tulevan tuonnin vuoksi. Kuten 4 jaksossa mainitaan, Kenia ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tarkastelujaksolla unioniin.

(67)

On muistettava, että unionin tuottajien tuottama tuote on tarkasteltavana olevan tuotteen kanssa samankaltainen tai sen kanssa suoraan kilpaileva. Sillä on samat perusominaisuudet ja samat käyttötarkoitukset, ja sitä myydään samanlaisten tai samojen myyntikanavien kautta.

(68)

Kuten 4 jaksossa todetaan, tuonnin kokonaismäärä lisääntyi merkittävästi eli 13 prosenttia viimeisimmällä ajanjaksolla verrattuna vuoden 2019 tasoon ja erityisesti vuodesta 2021 lähtien. Tarkastelujakson alussa eli vuosina 2019 ja 2020 unionin tuottajille aiheutui noin 10 prosentin tappiot tuonnin ollessa edelleen alhaisella tasolla. Unionin tuottajien heikko taloudellinen suorituskyky selittyy unionin talouden yleisellä taantumalla ja erityisesti terästuotannon merkittävällä vähenemisellä vuonna 2019 ja covid-19-pandemian aikana. Raakateräksen tuotanto väheni 6 prosenttia vuoden 2018 tasosta ja ruostumattoman teräksen sulatus 8,1 prosenttia vuoteen 2018 verrattuna (18). Tämä johti tarkasteltavana olevan tuotteen hintojen merkittävään laskuun, mistä aiheutui unionin tuottajille tappioita (19). Myös tuonnin määrä väheni 11 prosenttiyksikköä vuosien 2019 ja 2020 välillä covid-19-pandemian vuoksi kokonaiskulutuksen vähetessä samaan aikaan. Tuonnin väheneminen ei kuitenkaan johtanut unionin tuottajien markkinaosuuden pienenemiseen, vaan se kasvoi hieman eli 2 prosenttia covid-19-pandemian aiheuttamista yleisistä markkinahäiriöistä huolimatta. Talouden alettua elpyä vuonna 2021 tuonti kasvoi korkealle tasolle ja pysyi tällä tasolla huolimatta siitä, että kulutus väheni viimeisimmällä ajanjaksolla 19 prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. Lisääntyneen tuonnin aiheuttaman määrällisen paineen lisäksi keskimääräinen tuontihinta oli 17–5 prosenttia alhaisempi kuin unionin tuottajien myyntihinta vuodesta 2021 lähtien. Tämä alhaisemmilla hinnoilla tulevan tuonnin lisääntyminen vuodesta 2021 lähtien tapahtui samaan aikaan, kun unionin tuottajien markkinaosuus pieneni merkittävästi (10 prosenttiyksikköä) ja kannattavuus laski jatkuvasti niin, että se oli 20 prosenttia viimeisimmällä ajanjaksolla.

(69)

Useat asianomaiset osapuolet ovat väittäneet, että tuonnin lisääntyminen ei riitä aiheuttamaan vakavaa vahinkoa unionin tuotannonalalle. Sen sijaan ne väittivät, että nämä tuonnin suuntaukset olivat ainoastaan osoitus vaihteluista, joita ilmeni covid-19-pandemian jälkeisen maailmanlaajuisen elpymisen yhteydessä.

(70)

Pandemian jälkeen tuonti kasvoi merkittävästi ja äkillisesti, mikä aiheutti sekä suoraa että välillistä painetta unionin tuottajille ja johti niiden markkinaosuuden pienenemiseen kotimarkkinoilla. Unionin tuottajien taloudellisen tuloksen perusteella on selvää, että kyse ei ollut pelkästään maailmanlaajuisten toimitusketjujen toiminnan elpymisestä. Sen sijaan unionin markkinoille suuntautui merkittävää tuontia, joka oli mittavampaa kuin vuosina 2016–2019 ja sellaisissa hintaolosuhteissa, jotka painoivat unionin myyntihintoja alaspäin ja heikensivät siten unionin tuotannonalan kannattavuutta.

(71)

Komissio katsoo näin ollen, että lisääntyneen tuonnin ja unionin tuottajille aiheutuneen vakavan vahingon välillä on suora syy-yhteys.

(72)

Varmistaakseen, että vakavan vahingon ei katsota johtuvan muista tekijöistä kuin lisääntyneestä tuonnista, komissio on tutkinut, ovatko muut tekijät voineet vaikuttaa unionin tuottajille aiheutuneeseen vakavaan vahinkoon, ja erottaakseen näiden tekijöiden vaikutukset lisääntyneen tuonnin vaikutuksista, jotta voidaan määrittää, onko niillä todellinen ja merkittävä syy-seuraussuhde.

(73)

Useat asianomaiset osapuolet ovat väittäneet, että unionin tuottajat kärsivät unionin korkeista energian hinnoista eivätkä lisääntyneestä tuonnista. Energian hinnat ovat todellakin unionissa yleensä korkeammat kuin joissakin muissa osissa maailmaa. Tavanomaisissa markkinaolosuhteissa valmistajat voivat kuitenkin ottaa kustannusten nousun huomioon myyntihinnoissaan kohtuullisen voiton säilyttämiseksi. Tuonnin lisääntyminen on estänyt unionin tuottajia nostamasta myyntihintojaan riittävästi kattamaan sähkön hinnan nousun. Kuten johdanto-osan 61 kappaleessa kuvataan, unionin tuottajien on hyväksyttävä suurten maailmanlaajuisten tuottajien sanelemat hintaehdot. Tämän seurauksena ne eivät pystyneet nostamaan hintojaan huolimatta energiakustannusten noususta johtuvasta kustannusten väistämättömästä kasvusta. Näin ollen vahinkoa ei aiheuttanut kustannusten nousu sinänsä, vaan se, että unionin tuottajat eivät tuonnin lisääntymisen vuoksi voineet siirtää tätä kustannusten nousua myyntihintoihinsa.

(74)

Komissio analysoi myös Ukrainasta tulevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin vaikutusta ja päätteli, ettei tämä tuonti aiheuttanut vakavaa vahinkoa, joka olisi otettava huomioon suojatoimenpiteen edellytysten täyttymisen kannalta (rinnakkaisuus). Ukrainasta tuleva tuonti on jätetty tämän suojatoimenpidetutkimuksen ulkopuolelle, kuten 4 jaksossa jo todetaan. Vuonna 2019 Ukrainasta tulevan tuonnin osuus EU:n kokonaistuonnista oli 21 prosenttia, mutta vuoteen 2024 mennessä se on pudonnut vain 4 prosenttiin. Näin ollen Ukrainasta tuleva tuonti ei muodostanut merkittävää osaa tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista unioniin. Sen vuoksi komissio katsoo, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Ukrainasta ei vaikuttanut unionin tuottajille aiheutuneeseen vakavaan vahinkoon.

(75)

Komissio arvioi myös unionin tuottajien vientitoimintaa kyselyvastauksista saatujen tietojen perusteella. Vienti väheni 52 prosenttia tarkastelujakson aikana. Viimeisimpään ajanjaksoon verrattuna väheneminen on vieläkin selvempää: 72 prosenttia vuodesta 2019. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuinen ylikapasiteetti ja maailmanlaajuisten toimijoiden, kuten Kiinan ja Intian, hinnoitteluvoima, unionin tuottajiin kohdistui paineita myös vientimarkkinoilla.

(76)

Komissio ei siis ole havainnut mitään muita tekijöitä, jotka heikentäisivät tuonnin lisääntymisen ja unionin tuottajille aiheutuvan vakavan vahingon välistä syy-yhteyttä.

(77)

Komissio vahvisti, että tarkasteltavana olevan tuotteen lisääntyneen tuonnin ja unionin tuottajille aiheutuneen vakavan vahingon välillä on syy-yhteys. Kuten edellä esitetään, korkeat energian hinnat, muu tuonti ja vientitulos ovat saattaneet vaikuttaa unionin tuottajille aiheutuneeseen vakavaan vahinkoon, mutta ne eivät heikentäneet syy-yhteyttä.

(78)

Komissio tutki lisäksi, onko pakottavia syitä päätellä, että toimenpiteen käyttöönotto tämän tutkimuksen tuloksena ei ole unionin edun mukaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, mukaan lukien unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien etu.

(79)

Unionin tuotannonala muodostuu seitsemästä tuottajasta, jotka sijaitsevat unionin eri jäsenvaltioissa ja työllistivät vuonna 2024 suoraan yli 1 800 henkeä tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa.

(80)

On vahvistettu, että unionin tuotannonalalle aiheutuu vakavaa vahinkoa tuonnin lisääntymisen vuoksi.

(81)

Ferroseokset ovat ratkaisevan tärkeitä autoteollisuudessa, ilmailu- ja avaruusteollisuudessa sekä rakennus- ja elektroniikkateollisuudessa käytettävien korkealaatuisten teräs- ja metalliseosten tuotannossa. On unionin edun mukaista, että unionissa on kilpailukykyinen ja terve ferroseosteollisuus, joka tukee monenlaista jatkojalostustoimintaa ja lisää näin tuottavuutta ja kilpailukykyä.

(82)

Globaalien toimitusketjujen häiriöt tuovat esiin haavoittuvuudet, joten elinkelpoisella ferroseosteollisuudella varmistetaan, että unioni voi säilyttää teollisen tuotantonsa ja strategisen riippumattomuutensa myös maailmanlaajuisen epävarmuuden aikoina.

(83)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät tässä yhteydessä, että toimenpide johtaisi lähes varmasti raaka-aineiden hintojen nousuun tietyn teräksen valmistuksessa ja rajoittaisi ferroseosten saatavuutta EU:n teräksentuottajille. Lisäksi ne väittivät, että tällainen toimenpide voisi häiritä alumiinin koko toimitusketjua unionissa ja nostaa tuotantokustannuksia. Jotkin asianomaiset osapuolet ilmaisivat huolensa siitä, että hankintalähteet ovat jo nyt rajalliset ja että ehdotettu suojatoimenpide voisi johtaa tarjonnan puutteeseen. Ne väittivät myös, että tuotteita ei joko ole saatavilla unionin tuottajilta tai niitä ei ole riittävästi saatavilla.

(84)

Käyttäjät ja tuojat havittelevat yleensä alhaisinta mahdollista hintaa. On kuitenkin myös niiden edun mukaista, että unionilla on kilpailukykyinen ja elinkelpoinen tuotannonala luotettavana hankintalähteenä. Suojatoimenpiteen tarkoituksena on suojata kotimaista tuotannonalaa lisääntyneeltä tuonnilta ja sen aiheuttamalta vakavalta vahingolta. Näin se tukee kotimaista työllisyyttä ja auttaa elintärkeitä tuotannonaloja, kuten ferroseosalaa, kestämään tuontipainetta.

(85)

Samalla on aiheellista varmistaa ferroseosten riittävä saatavuus käyttäjille. Komissio katsoo, että tuotelajikohtaisen erityisen tariffikiintiön muodossa toteutettavan suojatoimenpiteen avulla voidaan löytää tasapaino tuottajien ja käyttäjien etujen välillä yhtäältä puuttumalla lisääntyneen tuonnin aiheuttamaan vakavaan vahinkoon ja toisaalta mahdollistamalla merkittävä tuonti unioniin tullitta, varmistamalla tehokas kilpailu tuonnin ja unionin tuotannon välillä ja lieventämällä siten mahdollisen pulan riskiä. Asianmukaisen tasoisena sovellettavalla kiintiön ulkopuolisella tullilla varmistetaan unionin markkinoilla sellaiset hintatasot, joilla unionin tuotannonala voi kilpailla tuonnin kanssa.

(86)

Toimenpiteellä voidaan myös vauhdittaa unionin tuotantovalmiuksien kehittämistä ja vahvistamista. Kiintiön ulkopuoliseen tuontiin sovellettavan muuttuvan tullin käyttöönotto antaa unionin tuottajille mahdollisuuden aloittaa uudelleen tuotantonsa ja lisätä sitä ja palauttaa kilpailukykynsä. Tämä johtaa kestävämpään ja kilpailukykyisempään unionin tuotannonalaan pitkällä aikavälillä.

(87)

Edellä esitettyjen seikkojen ja eri etujen huolellisen tarkastelun perusteella komissio päätteli, että on unionin edun mukaista ottaa käyttöön tuotelajikohtaisten erityisten tariffikiintiöiden muodossa suojatoimenpide, joka mahdollistaa tietyn tuontimäärän ilman tullia ja tullien korottamisen kiintiömäärät ylittävän tuonnin osalta. Kiintiön ulkopuolinen tulli määritetään vahvistetun hintakynnyksen ja tosiasiallisen tuontihinnan välisen erotuksen perusteella. Tämä tasapainotettu toimenpide mahdollistaisi edelleen ferroseosten tuonnin unioniin ja takaisi, että ulkomainen tarjonta tukee edelleen jatkojalostusteollisuuden tarpeita, mutta varmistaisi samalla unionin tuotannonalan kannalta kestävät hintatasot.

(88)

Unionin ferroseosten tuottajilla on strateginen merkitys unionin talouden vakaudelle ja pitkän aikavälin häiriönsietokyvylle. Sen vuoksi komissio katsoo, että suojatoimenpide on unionin edun mukainen.

(89)

Asetuksen (EU) 2015/478 18 artiklan ja unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti toimenpidettä ei voida soveltaa WTO:n jäsenenä olevasta kehitysmaasta tai Algeriasta (20) peräisin olevaan tuotteeseen, jos kyseisen maan osuus kyseisen tuotteen tuonnista unioniin ei ole enemmän kuin kolme prosenttia, edellyttäen että kaikkien niiden WTO:n jäsenenä olevien kehitysmaiden, joiden osuus unionin tuonnista on vähemmän kuin kolme prosenttia, osuus kyseisen tuotteen kokonaistuonnista unioniin on yhteensä enintään yhdeksän prosenttia.

(90)

Jollei liitteessä I erikseen toisin mainita, komissio on päättänyt, että WTO:n kehitysmaajäsenistä ja Algeriasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti täyttää edellä mainitun poikkeuksen soveltamisen edellytykset.

(91)

Lisäksi voimassa olevan unionin lainsäädännön perusteella Ukrainasta tuleva tuonti on vapautettava suojatoimenpiteen soveltamisesta, kuten 4 jaksossa selitetään. Unioni on hyväksynyt asetuksen (EU) 2025/1153 (21), jolla keskeytetään asetuksen (EU) 2015/478 tiettyjen säännösten soveltaminen Ukrainasta tulevaa tuontia koskevilta osin. Mainitun asetuksen ja WTO:n rinnakkaisuusvaatimuksen mukaisesti tuonti Ukrainasta on jätetty tämän suojatoimenpidetutkimuksen soveltamisalan ulkopuolelle (22).

(92)

Komissio varmisti, että toimenpide on yhteensopiva kolmansien maiden kanssa tehdyistä kahdenvälisistä tai alueellisista kauppasopimuksista johtuvien unionin velvoitteiden kanssa.

(93)

Norjasta ja Islannista tulevan tuonnin (Liechtensteinista ei ole tuontia) osalta toimenpide täyttää Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’ETA-sopimus’, 112 ja 113 artiklan vaatimukset. Komissio varmisti erityisesti sen, että unionin ferroseosten tuottajiin kohdistuu todennäköisesti edelleen alakohtaisia vakavia taloudellisia vaikeuksia.

(94)

Ensinnäkin komissio vahvisti, että tietyille ferroseosten unionin tuottajille aiheutuu 7 jaksossa esitetty taloudellinen vahinko ja että nämä tuottajat edustavat ETA-sopimuksen 112 artiklassa tarkoitettua erillistä sektoria. Tuottajat harjoittavat samaa tai samanlaista taloudellista toimintaa eli tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoa. Unionin tuottajien tuotteet on tarkoitettu samantyyppiselle jatkojalostusteollisuudelle, ja ne kaikki käyttävät samanlaisia tarkasteltavana olevan tuotteen myyntikanavia (ks. 2 jakso). Ferroseosten tuotanto on näin ollen toimintaa, joka voidaan luokitella ”alaksi”, joten näille tuottajille aiheutuvat vakavat vaikeudet voidaan luokitella ”alakohtaisiksi”.

(95)

Toiseksi komissio päätteli 7 jaksossa kuvattujen alakohtaisten talous- ja rahoitusindikaattoreiden perusteella, että unionin tuottajille on aiheutunut vakavaa vahinkoa. Samat indikaattorit osoittavat ETA-sopimuksen 112 artiklassa tarkoitetut vakavat taloudelliset vaikeudet tarkastelujakson viimeisimpinä vuosina eli vuosina 2023 ja 2024. Lisäksi komissio tarkasteli arvioinnissaan ETA-sopimuksen osapuolina olevista EFTA-valtioista tulevan tuonnin määrää ja hintoja. Vuonna 2024 Norjan ja Islannin osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonnista unioniin oli 47,4 prosenttia ja niiden vienti tapahtui hinnoilla, jotka olivat suunnilleen samalla tasolla kuin unionin tuottajien hinnat ja korkeammalla tasolla kuin muista alkuperämaista tulevan tuonnin hinnat. Vaikka nämä hinnat olivat korkeammat kuin muista alkuperämaista tulevan tuonnin hinnat, ne aiheuttivat silti kilpailupainetta unionin tuottajille, joiden myynti tapahtui suunnilleen samalla hintatasolla, ja niillä oli hinnankorotuksia estävä vaikutus unionin tuottajien kannalta, koska ne eivät kyenneet nostamaan hintojaan riittävälle tasolle kustannustensa kattamiseksi.

(96)

Kolmanneksi edellytykset vakaville taloudellisille vaikeuksille ovat olleet olemassa jo pitkään, kahden vuoden ajan, ja koska viitteitä tilanteen todennäköisestä paranemisesta lähitulevaisuudessa ei ole, sen jatkuminen on todennäköistä, minkä vuoksi vakavat taloudelliset vaikeudet voivat jatkua ETA-sopimuksen 112 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

(97)

Neljänneksi komissio arvioi, minkä tyyppinen toimenpide olisi ehdottoman välttämätön tilanteen korjaamiseksi ja häiritsisi vähiten ETA-sopimuksen toimintaa. Samaan aikaan komissio tutki myös, minkä tyyppinen toimenpide antaisi unionin tuottajille mahdollisuuden palauttaa kilpailukykynsä ja toipua tappioistaan.

(98)

Komissio päätti käyttöön otettavan toimenpiteen muodoksi tuotelajikohtaiset erityiset tariffikiintiöt ja kiintiön ulkopuoliset korotukset, jotka perustuvat vahvistetun hintakynnyksen ja tosiasiallisen tuontihinnan väliseen erotukseen, kuten 12 jaksossa selitetään. Komissio totesi, että tällainen toimenpide antaisi unionin tuotannonalalle mahdollisuuden saada takaisin markkinaosuutensa ja kilpailukykynsä ja mahdollistaisi ETA-sopimuksen osapuolina olevista EFTA-valtioista tulevan tuonnin jatkumisen mahdollisimman vähäisin häiriöin. Toimenpide valittiin erityisesti sitä varten, että unionin tuotannonala saisi takaisin markkinaosuutensa eikä sille aiheutuisi tappioita ja että sitä voidaan soveltaa riittävän pitkän ajan, jotta unionin tuotannonala voi toipua vakavista taloudellisista vaikeuksista. Toimenpiteen soveltamisala on kohdennettu tarkasti objektiivisin perustein, joita ovat muun muassa tuotteen samankaltaisuus, korvattavuus ja markkinahäiriön aste, siten että toimenpidettä sovelletaan määriteltyyn tuotteeseen, jonka tuontimäärät ja -hinnat ovat aiheuttaneet vakavia taloudellisia vaikeuksia. Näin varmistetaan oikeasuhteisuus ja ETA-sopimuksen noudattaminen, sillä sopimuksen mukaan toimenpiteen on oltava soveltamisalaltaan ja kestoltaan ehdottoman välttämätön.

(99)

Komissio sitoutuu seuraamaan jatkuvasti suojatoimenpiteiden toimintaa ja käymään Norjan ja Islannin kanssa kolmen kuukauden välein neuvotteluja, jotka koskevat toimenpiteen lakkauttamista ennen sen voimassaolon suunniteltua päättymispäivää tai sen soveltamisalan rajoittamista. Tiedottaakseen tällaisista neuvotteluista ja jäsenvaltioiden näkemyksistä, jotka koskevat toimenpiteiden keston tai parametrien muuttamista, komission olisi arvioitava tilannetta säännöllisesti sekä harkittava tarkastelun tekemistä vähintään kunkin toimenpiteiden soveltamisvuoden lopussa Komission olisi joka tapauksessa pantava vireille ensimmäinen tarkastelua koskeva tutkimus viimeistään vuoden kuluttua toimenpiteiden voimaantulosta.

(100)

Tehdessään tällaista tarkastelua komission olisi muun muassa tutkittava, aiheutuuko suojatoimenpiteiden soveltamisesta kielteisiä seurauksia joillekin jatkokäyttäjille, esimerkiksi tietyille jäsenvaltioille tai unionin alueille. Lisäksi komission olisi arvioitava, onko unionin tuottajien tuotanto riittävä, jotta tarkasteltavana olevaa tuotetta voidaan tarjota määriä, jotka eivät johda pulaan tai kestämättömään hinnannousuun, ja jotta voidaan ehdottaa asianmukaisia mukautuksia toimenpiteeseen.

(101)

Unionin kolmansien maiden kanssa tekemien muiden alueellisten tai kahdenvälisten kauppasopimusten osalta komissio päätti ottaa käyttöön tuotelajikohtaisten erityisten tariffikiintiöiden muodossa toteutettavan toimenpiteen yhdistettynä kiintiön ulkopuoliseen tuontiin sovellettavan tullin korotukseen, kuten 12 jaksossa esitetään tarkemmin. Komissio päätteli, että tällainen käyttöön otettava toimenpide on vähiten häiritsevä toimenpide kahdenvälisen kaupan jatkamiseksi kaikkien unionin vapaakauppakumppaneiden kanssa.

(102)

Lisäksi jos näissä alueellisissa tai kahdenvälisissä sopimuksissa ei automaattisesti sallita suojatoimenpiteen käyttöönottoa WTO-sopimuksen ehtojen mukaisesti, unioni tukeutuu kyseisiin sopimuksiin sisältyviin määräyksiin, jotka mahdollistavat suojatoimenpiteen soveltamisen. Komissio varmisti, että velvoitetta ilmoittaa asianmukaisesti vapaakauppasopimuskumppaneille noudatetaan sovellettavan kahdenvälisen sopimuksen mukaisesti.

(103)

Kun otetaan huomioon tutkimuksen soveltamisala ja päätelmät, ferroseosten alalla on vakavia häiriöitä, ja suojatoimenpiteet ovat sen vuoksi perusteltuja myös Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton vuonna 1972 tekemän sopimuksen (23) 26 artiklan, Färsaarten kanssa tehdyn vapaakauppasopimuksen (24) 26 artiklan, Euroopan talousyhteisön ja Turkin väliseen assosiaatiosopimukseen (25) liitetyn, 23 päivänä marraskuuta 1970 allekirjoitetun lisäpöytäkirjan 60 artiklan sekä Marokon (26), Tunisian (27), Jordanian (28), Israelin (29) ja Palestiinan (30) kanssa tehtyjen assosiaatiosopimusten, San Marinon kanssa tehdyn yhteistyötä ja tulliliittoa koskevan sopimuksen (31) sekä Syyrian arabitasavallan kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen (32) mukaisesti. Samoista syistä ja koska kahdenvälinen tuonti osana kaikkea tuontia on vaikuttanut lisäksi alan vakaviin häiriöihin, suojatoimenpiteet ovat sallittuja myös Meksikon kanssa tällä hetkellä voimassa olevan taloudellista kumppanuutta, poliittista yhteensovittamista sekä yhteistyötä koskevan sopimuksen (33) 15 artiklan nojalla. Myös Pohjois-Makedoniasta unioniin tulevan tuonnin todettiin lisääntyneen tutkimusajanjaksolla ja vaikuttaneen unionin ferroseosten tuotannonalalle aiheutuneeseen vakavaan vahinkoon. Tämä tuonti täyttää näin ollen edellytykset, joita vaaditaan suojatoimenpiteiden toteuttamiseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (34) 37 artiklan 1 kohdan nojalla.

(104)

Komissio on todennut, että ferroseosten unionin tuottajille aiheutuu vakavaa vahinkoa ferroseosten tuonnin lisääntymisen vuoksi ja että on unionin edun mukaista ottaa käyttöön asianmukainen suojatoimenpide, jotta vältetään tuonnin lisääntyminen ja unionin tuottajien tilanteen heikkeneminen entisestään.

(105)

Toimenpiteen asianmukaista muotoa valittaessa komissio tarkasteli jäljempänä esitettyjä seikkoja. Ensinnäkin tarkasteltiin unionin tuottajille aiheutuvan vakavan vahingon olemassaoloa. Toiseksi tarkasteltiin tarvetta palauttaa unionin tuottajien kilpailukyky niin, että säilytetään samalla asianmukainen valikoima unionissa saatavilla olevia hankintalähteitä, sekä haluttua kalibroitua vaikutusta tuontiin ja hintoihin.

(106)

Tämän perusteella komissio katsoo, että kuten johdanto-osan 87 kappaleessa mainitaan, tuotelajikohtainen erityinen tariffikiintiö yhdistettynä kiintiön ulkopuoliseen tuontiin sovellettavaan muuttuvaan tulliin on tehokkain toimenpidemuoto eri etujen tasapainottamiseksi.

(107)

Asetuksen (EU) 2015/478 15 artiklan 3 kohdan mukaan kiintiö on periaatteessa asetettava kolmen viimeksi kuluneen edustavan vuoden keskimääräisen tuonnin tasolle.

(108)

Tätä säännöstä sovelletaan kuitenkin määrällisiin rajoituksiin eli kiintiön muodossa olevaan toimenpiteeseen. Kuten asiaa koskevassa oikeuskäytännössä (35) vahvistetaan, tariffikiintiö ei ole WTO:n suojalausekesopimuksen mukainen määrällinen rajoitus, minkä vuoksi mainittu artikla ei sido tariffikiintiön tason vahvistamista.

(109)

Jotta voidaan varmistaa unionin tuottajien tehokas suojelu ja parantaa niiden kykyä elpyä ja kilpailla tuonnin kanssa, komissio katsoo, että on tarpeen asettaa kiintiöt tasolle, joka on 25 prosenttia alle vuosien 2022, 2023 ja 2024 keskimääräisen tuontitason.

(110)

Tämä luku lasketaan määrittämällä kestävä markkinaosuus (30–40 %), joka mahdollistaa unionin tuotannonalan toipumisen vahingollisesta tilanteesta niin, että samalla säilytetään riittävät hankintalähteet jatkokäyttäjille.

(111)

Kiintiön ulkopuolisen tullin olisi oltava korotetun tariffin muotoinen muuttuva tulli, joka perustuu vahvistetun hintakynnyksen ja tosiasiallisen tuontihinnan väliseen eroon. Jos tuonti tapahtuu hintakynnyksen tasolla tai sitä korkeammalla tasolla, lisätullia ei kanneta. Jos tuonti kuitenkin tapahtuu vahvistetun kynnysarvon alittavalla hinnalla, tullin olisi oltava sama kuin vapaasti unionin rajalla -nettohinnan ja vahvistetun tuotelajikohtaisen hintakynnyksen välinen erotus.

(112)

Hintakynnys määritetään ferroseosten tuonnin vahinkoa aiheuttamattoman hinnan perusteella. Tehtyään yksityiskohtaisen tutkimuksen, johon sisältyi kattava vahinkoanalyysi, syy-yhteyttä koskeva analyysi ja unionin etujen arviointi, komissio määritti vahinkoa aiheuttamattoman hintatason arvioimalla kunkin tuotelajin nykyisiä myyntihintoja. Komissio käytti perustana etuyhteydettömille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtaisia kustannuksia, joihin lisättiin vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset, investoinnit ja tavoitevoitto.

(113)

Vaatimusten noudattamisesta aiheutuvien kustannusten osalta komissio arvioi tulevat kustannukset siitä, että noudatetaan unionin päästökauppajärjestelmää, joka on monenvälisten ympäristösopimusten noudattamista koskevan unionin politiikan kulmakivi. Tällaiset lisäkustannukset laskettiin niiden unionin päästöoikeuksien arvioidun hinnan perusteella, jotka unionin tuotannonalan on ostettava. Lisäkustannuksissa otettiin huomioon myös välilliset hiilidioksidikustannukset, jotka johtuvat sähkön hintojen noususta samalla ajanjaksolla.

(114)

Lisäksi komissio arvioi investointeja, tutkimusta ja kehittämistä ja innovointia sekä kannattavuustasoa, joita voitaisiin odottaa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa.

(115)

Hintakynnystä määrittäessään komissio tarkasteli kannattavuustasoa, jota voitaisiin odottaa tavanomaisissa markkinaolosuhteissa ja jolla katettaisiin pitkän aikavälin tappiot, palautettaisiin investointikyky ja voitaisiin noudattaa tulevia sääntelyvelvoitteita. Tämäntyyppisen pääomavaltaisen teollisuuden nettovoittomarginaali on noin 12,45 prosenttia riippuen esimerkiksi tuotetusta seostyypistä, energiasopimuksista ja tuotannon tehokkuudesta (36).

(116)

Komissio myöntää, että polkumyynnin ja tukien vastaisten toimenpiteiden ja suojatoimenpiteiden kumuloituminen voi johtaa toivottua suurempaan vaikutukseen.

(117)

Komissio muistuttaa, että polkumyynnin ja tukien vastaisilla toimenpiteillä ei pyritä sulkemaan unionin markkinoita vaan vain korjaamaan vahinkoa aiheuttavia kauppakäytäntöjä. Kyseiset toimenpiteet kohdistetaan maakohtaisiin polkumyynti- ja tukitilanteisiin, niillä on eri soveltamisala ja tarkoitus kuin tällä asetuksella käyttöön otettavilla suojatoimenpiteillä eivätkä ne ole keskenään poissulkevia.

(118)

Jotta vältyttäisiin ”kaksinkertaisilta korjauksilta” tariffikiintiön ylittyessä, nykyinen polkumyynti- ja tasoitustulli suspendoidaan tai sen määrää vähennetään sen varmistamiseksi, että näiden toimenpiteiden yhteisvaikutus ei ylitä käytössä olevien suojatoimenpiteiden tai polkumyynti-/tasoitustullien suurinta määrää.

(119)

Edellä mainitun ehdotetun hintakynnyksen vertaamiseksi polkumyynti- ja tasoitustulleihin komissio määrittää sen arvotulliksi.

(120)

Tämä koskee komission täytäntöönpanoasetusta (EU) 2020/909 (37), jolla otetaan käyttöön polkumyyntitulli ferropiin tuonnissa. Polkumyyntitullia olisi sovellettava ensimmäisestä tonnista siihen asti, kun ferropiin tariffikiintiöt on käytetty loppuun, ja tässä asetuksessa vahvistettua hintakynnystä aletaan soveltaa kiintiön ulkopuolisiin määriin.

(121)

Unionin etua koskevien näkökohtien perusteella ja tariffikiintiömäärien optimaalisen käytön varmistamiseksi komissio katsoi, että ne olisi jaettava yhtäältä maakohtaisiin kiintiöihin maille, joilla on merkittävä toimittaja-asema kyseisen tuotelajin osalta, ja toisaalta kaikille muille alkuperämaille.

(122)

Tätä asetusta sovellettaessa katsotaan, että mailla, joiden osuus asianomaisen tuotelajin tuonnista kolmen viime vuoden ajan on ollut yli 5 prosenttia, on merkittävä toimittaja-asema. Kaikille muille toimittajamaille olisi myönnettävä jäännöstariffikiintiö, jäljempänä ’jäännöskiintiö’, joka perustuu kolmen viime vuoden aikaisen jäljellä olevan tuonnin keskiarvoon. Jäännöskiintiö olisi täytettävä niiden päivämäärien aikajärjestyksen perusteella, joina vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevat ilmoitukset hyväksytään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/2447 (38) mukaisesti. Tämä hallinnointimenettely edellyttää jäsenvaltioiden ja komission välistä tiivistä yhteistyötä.

(123)

Mahdollisuus olla soveltamatta tariffikiintiötä kehitysmaista tuotuihin tavaroihin riippuu tavaroiden alkuperästä. Tästä syystä olisi sovellettava unionissa tällä hetkellä voimassa olevia muun kuin etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän määrittämisen perusteita.

(124)

Komissio katsoo, että toimenpiteen olisi oltava voimassa kolmen vuoden ajan niin, että sen voimassaolo päättyy 17 päivänä marraskuuta 2028.

(125)

Koska toimenpiteen kesto on yli vuosi, sitä on asteittain kevennettävä soveltamisaikana säännöllisin väliajoin. Komissio katsoo, että asianmukaisin tapa keventää toimenpidettä on korottaa tullittoman kiintiön tasoa 0,1 prosentti kunkin vuoden jälkeen. Ensimmäinen keventäminen tapahtuu 18 päivänä marraskuuta 2026 ja toinen 18 päivänä marraskuuta 2027.

(126)

Asetuksen 2024/2509 (39) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(127)

Tämän tapauksen erityisolosuhteet, kuten unionin tuotannonalan rakenne ja niin tutkimuksen kuin unionin edun arvioinnin huomattava monimutkaisuus, ovat edellyttäneet kattavaa taloudellista ja oikeudellista tarkastelua. Nämä seikat ovat poikkeuksellisia ja pakottavia syitä, jotka oikeuttavat kiireellisyyttä koskevien näkökohtien soveltamisen ja siten voimaantulon julkaisupäivänä. Jotta voidaan varmistaa suojatoimenpiteiden tehokas toiminta ja noudattaa asetuksen (EU) 2015/478 6 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EU) 2015/755 4 artiklan 3 kohdan säännöksiä, komission olisi julkaistava täytäntöönpanoasetus Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 18 päivänä marraskuuta, ja toimenpiteitä olisi sovellettava välittömästi julkaisemisen jälkeen.

(128)

Tässä asetuksessa säädetty toimenpide on asetuksen (EU) 2015/478 3 artiklan 3 kohdalla ja asetuksen (EU) 2015/755 22 artiklan 3 kohdalla perustetun suojatoimenpidekomitean lausunnon mukainen,