(1)

Komissio on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/956 (3) säädetyn siirtymäkauden alkamisesta 1 päivänä lokakuuta 2023 lähtien kerännyt tietoja siinä säädetyn rajalle perustetun hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin, jäljempänä ’CBAM’, täytäntöönpanosta muun muassa analysoimalla raportoivien ilmoittajien neljännesvuosittain toimittamia raportteja. Kerätyissä tiedoissa ja sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa, muun muassa CBAM:ää käsittelevän asiantuntijaryhmän kanssa käydyissä keskusteluissa on osoitettu alueita, joilla CBAM:ää voidaan yksinkertaistaa ja vahvistaa noudattaen unionin sitoumusta varmistaa CBAM:n sujuva käyttöönotto siirtymäkauden päättyessä 1 päivänä tammikuuta 2026.

(2)

Siirtymäkauden aikana saatujen kokemusten ja kerättyjen tietojen perusteella asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltuja tavaroita unioniin tuovien tuojien jakaumasta voidaan nähdä, että vain pieni osa kyseisistä tuojista on vastuussa valtaosasta tuontitavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä. Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 (4) 23 artiklassa tarkoitettujen vähäarvoisten tavaroiden, eli tavaralähetysten, joiden todellinen kokonaisarvo ei ylitä 150:tä euroa lähetystä kohti, tuontiin sovellettava poikkeus vaikuttaa riittämättömältä sen varmistamiseen, että CBAM:ää sovelletaan tuojiin samassa suhteessa kuin mikä on kyseisten tuojien vaikutus asetuksen (EU) 2023/956 soveltamisalaan kuuluviin päästöihin. Pienten tavaramäärien tuojille asetuksessa (EU) 2023/956 vahvistettujen raportointivelvoitteiden ja taloudellisten velvoitteiden noudattaminen saattaa olla kohtuuttoman työlästä. Sen vuoksi olisi otettava käyttöön uusi poikkeus, jolla vapautetaan asetuksen (EU) 2023/956 velvoitteista tuojat, jotka tuovat massan perusteella tarkasteltuna pieniä määriä kyseisen asetuksen liitteessä I lueteltuja tavaroita, ja turvataan samalla CBAM:n ympäristötavoite ja sen kyky saavuttaa suunniteltu ilmastotavoite.

(3)

Asetuksessa (EU) 2023/956 olisi otettava käyttöön uusi kynnysarvo, joka perustuu kalenterivuoden aikana tuotujen tavaroiden kumulatiiviseen massaan tuojaa kohti, jäljempänä ’yhtenäinen massaperusteinen kynnysarvo’, ja joka olisi vahvistettava alustavasti 50 tonnin tasolle. Kaikkiin rauta- ja teräs-, alumiini-, lannoite- ja sementtialojen tavaroihin olisi sovellettava kumulatiivisesti yhtenäistä massaperusteista kynnysarvoa. Jos kaikkien tietyn tuojan tiettynä kalenterivuonna tuomien tavaroiden nettomassa ei kumulatiivisesti ylitä yhtenäistä massaperusteista kynnysarvoa, tällainen tuoja, mukaan lukien tuojat, joilla on valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema, olisi asianomaisena kalenterivuonna vapautettava asetuksen (EU) 2023/956 mukaisista velvoitteista, jäljempänä ’de minimis -vapautus’. Jos tietty tuoja ylittää asianomaisena kalenterivuonna yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon, kyseiseen tuojaan olisi sovellettava asetuksen (EU) 2023/956 mukaisia velvoitteita kaikkien asianomaisena kalenterivuonna tuotujen tavaroiden kaikkien tuotesidonnaisten päästöjen osalta, mukaan lukien erityisesti velvoite hankkia valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema, velvoite antaa CBAM-ilmoitus kaikkien asianomaisena kalenterivuonna tuotujen tavaroiden kaikista tuotesidonnaisista päästöistä sekä velvoite ostaa ja palauttaa CBAM-todistuksia kaikkien kyseisten päästöjen osalta.

(4)

Sähkö- ja vetyalojen keskeiset piirteet, kuten tuontimäärät, kaupan rakenteet, tullitiedot ja päästöintensiteetit, eroavat huomattavasti rauta- ja teräs-, alumiini-, lannoite- ja sementtialojen keskeisistä piirteistä. Kyseisten erojen takia sähkön ja vedyn tuonnin sisällyttäminen yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon piiriin edellyttäisi, että käyttöön otetaan monimutkaisia mukautuksia, joiden avulla ei pystyttäisi merkittävästi vähentämään tuojien hallinnollisia kustannuksia kyseisillä aloilla. Sähkön tai vedyn tuontia ei sen vuoksi pitäisi sisällyttää de minimis -vapautuksen soveltamisalaan.

(5)

Ottamalla käyttöön yhtenäinen massaperusteinen kynnysarvo, jossa otetaan huomioon tuontitavaroiden määrän keskimääräinen päästöintensiteetti, edistetään tavoitetta varmistaa, että vähintään 99 prosenttia tuontitavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä kuuluu edelleen CBAM:n soveltamisalaan ja että sen vuoksi de minimis -vapautusta sovelletaan enintään yhteen prosenttiin tuontitavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä. De minimis -vapautus olisi vankka ja kohdennettu toimintatapa, koska siinä otetaan tarkasti huomioon CBAM:n ympäristöluonne ja ilmastotavoite ja samalla sillä vähennetään huomattavasti CBAM:ään liittyvää tuojien hallinnollista rasitetta, kun valtaosa tuojista vapautetaan asetuksen (EU) 2023/956 mukaisista velvoitteista. Samalla CBAM:ää sovelletaan jatkossakin vähintään 99 prosenttiin tuontitavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä. Tällaisella yhtenäisellä massaperusteisella kynnysarvolla myös poistetaan riski säännön kiertämisestä jakamalla yhden tuojan lähetykset keinotekoisesti eriin.

(6)

Komission olisi kunakin vuonna arvioitava edeltävien 12 kalenterikuukauden tuontitietojen perusteella, onko tavaroiden keskimääräisissä päästöintensiteeteissä tai tavarakaupan rakenteessa tapahtunut olennainen muutos, kiertämiskäytännöt mukaan lukien. Sen varmistamiseksi, että vähintään 99 prosenttia tuontitavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä kuuluu edelleen CBAM:n soveltamisalaan, komission olisi annettava delegoituja säädöksiä, jotta voidaan muuttaa yhtenäistä massaperusteista kynnysarvoa käyttämällä asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä VII olevassa 2 kohdassa vahvistettua menetelmää. Vaikuttavuuden ja varmuuden takaamiseksi komission olisi annettava tällaisia säädöksiä vain, jos tuloksena saatava kynnysarvo poikkeaa sovellettavasta kynnysarvosta yli 15 tonnilla. Jos yhtenäistä massaperusteista kynnysarvoa muutetaan, sitä olisi sovellettava seuraavan kalenterivuoden alusta.

(7)

Jotta voidaan varmistaa, että poikkeus on riittävän kohdennettu, yhtenäistä massaperusteista kynnysarvoa olisi sovellettava jokaiseen tuojaan, myös niihin tuojiin, joilla on valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema. Tätä varten tuojan tuonti olisi otettava huomioon riippumatta siitä, onko tavarat ilmoittanut tuoja itse vai välillinen tulliedustaja. Välillistä tulliedustajaa olisi sen toiminnan luonteen ja tähän liittyvien asetuksen (EU) 2023/956 mukaisten velvoitteiden vuoksi aina vaadittava hankkimaan valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema ennen toimimista tuojan lukuun asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I lueteltujen tavaroiden osalta. Jos tuoja, jota edustaa yksi tai useampi välillinen tulliedustaja, on ylittänyt yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon, kunkin valtuutettuna CBAM-ilmoittajana toimivan välillisen tulliedustajan olisi annettava CBAM-ilmoitus unionin tullialueelle tuomistaan tavaroista, mukaan lukien yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon alle jäävät tavarat, edustamiensa yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon ylittäneiden tuojien osalta ja palautettava kyseisten tavaroiden tuotesidonnaisia päästöjä vastaava lukumäärä CBAM-todistuksia.

(8)

Oikeusvarmuuden vuoksi on aiheellista nimenomaisesti säätää, että jos välillinen tulliedustaja toimii valtuutettuna CBAM-ilmoittajana tuojan lukuun, kyseiseen välilliseen tulliedustajaan olisi sovellettava kyseiseen tuojaan asetuksen (EU) 2023/956 nojalla sovellettavia velvoitteita, erityisesti velvoitetta antaa CBAM-ilmoitus välillisen tulliedustajan kyseisen tuojan lukuun tuomista tavaroista ja palauttaa CBAM-todistukset kyseisten tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen osalta. Asetuksen (EU) 2023/956 mukaisia seuraamuksia olisi sen vuoksi sovellettava nimenomaan välilliseen tulliedustajaan siinä tapauksessa, että velvoitteita ei noudateta. Seuraamuksia ei kuitenkaan olisi sovellettava välilliseen tulliedustajaan, jos välillinen tulliedustaja, joka toimii jäsenvaltioon sijoittautuneen tuojan lukuun, ei ole sitoutunut toimimaan valtuutettuna CBAM-ilmoittajana.

(9)

Komission olisi seurattava tuotujen tavaroiden määriä tullitietojen perusteella arvioidakseen yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon noudattamista. Myös toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava toteuttaa tällaista seurantaa. Jotta toimivaltaiset viranomaiset voisivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen, on tarpeen säätää asianmukaisista järjestelyistä tarvittavien tietojen asettamiseksi toimivaltaisten viranomaisten saataville. Kunkin toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava pyytää tulliviranomaisilta tarvittavat tiedot ja todisteet tuojista, mukaan lukien nimi, osoite ja yhteystiedot, jos tällaiset tiedot eivät muuten ole toimivaltaisen viranomaisen saatavilla. Jos tulliviranomaiset saavat tietoonsa, että tuoja on ylittänyt yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon, myös toimivaltaiselta viranomaiselta saadun tiedon perusteella, niiden ei pitäisi sallia kyseisen tuojan enää tuoda tavaroita asianomaisen kalenterivuoden päättymiseen saakka tai siihen saakka, että kyseinen tuoja on saanut valtuutetun CBAM-ilmoittajan aseman.

(10)

Tuojan, joka odottaa vuotuisen yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon ylittyvän, olisi jätettävä valtuutushakemus. Kyseisen tuojan olisi hankittava valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema ennen yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon ylittymistä. Tuojiin, joille ei ole myönnetty valtuutusta ennen yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon ylittymistä, olisi sovellettava seuraamuksia.

(11)

Velvoite hankkia valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema ennen yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon ylittymistä voisi johtaa siihen, että vuoden 2026 alussa hakemuksia jätetään suuri määrä. Jotta voidaan helpottaa asetuksen (EU) 2023/956 soveltamista siirtymäsäännösten voimassaolon päättymisen jälkeen ja välttää mahdolliset tuonnin häiriöt, on aiheellista sallia niiden tuojien ja välillisten tulliedustajien, jotka ovat jättäneet valtuutushakemuksen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2026, jatkaa tavaroiden tuontia vuonna 2026 yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon ylittymisen jälkeenkin, kunnes päätös valtuutuksen myöntämisestä on tehty. Jotta vältetään asetuksen (EU) 2023/956 kiertäminen, tuojiin ja välillisiin tulliedustajiin olisi sovellettava kyseisen asetuksen 26 artiklan 2 a kohdan mukaisia seuraamuksia, jos valtuutusta ei myönnetä.

(12)

Jotta voidaan varmistaa, että tuojan määritelmä kattaa kaikki asiaankuuluvat tullimenettelyt, sitä on tarpeen muuttaa sisällyttämällä siihen yksinkertaistettu tullimenettely, jossa esitetään ainoastaan päätöstilitys komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (5) 175 artiklan 5 kohdan nojalla.

(13)

Jotta valtuutusmenettelyn tehokkuuden ja hakijoiden riskiprofiilin välille voidaan löytää tasapaino, konsultaatiomenettelyn olisi oltava toimivaltaiselle viranomaiselle vapaaehtoinen. Konsultaatiomenettelyssä toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava konsultoida muita toimivaltaisia viranomaisia ja komissiota, kun tämän katsotaan hakijan toimittamien tietojen ja CBAM-rekisterissä saataville asetettujen tullitietojen perusteella olevan tarpeen.

(14)

Jouston lisäämiseksi valtuutetun CBAM-ilmoittajan olisi voitava siirtää CBAM-ilmoituksen antaminen kolmannen osapuolen tehtäväksi. Valtuutetun CBAM-ilmoittajan olisi edelleen oltava vastuussa CBAM-ilmoituksen antamisesta. Jotta valtuutettu CBAM-ilmoittaja voisi järjestää vaadittavan tehtävien siirron ja pääsyn kolmannelle osapuolelle, kyseisen kolmannen osapuolen olisi täytettävä tietyt tekniset vaatimukset, kuten se, että kolmannella osapuolella olisi oltava talouden toimijan rekisteröinti- ja tunnistenumero (EORI) ja sen olisi oltava sijoittautunut jäsenvaltioon.

(15)

Valtuutettujen CBAM-ilmoittajien olisi annettava vuotuinen CBAM-ilmoituksensa ja palautettava vastaava lukumäärä todistuksia viimeistään tavaroiden tuontivuotta seuraavan vuoden 30 päivänä syyskuuta. Jotta valtuutetuille CBAM-ilmoittajille tarjottaisiin joustoa velvoitteiden noudattamiseen, myöhäisempi ilmoituksen antamispäivä antaisi valtuutetuille CBAM-ilmoittajille enemmän aikaa kerätä tarvittavat tiedot, varmistaa, että akkreditoitu todentaja todentaa tuotesidonnaiset päästöt, ja ostaa vastaava määrä CBAM-todistuksia. CBAM-todistusten mitätöintipäivää olisi mukautettava vastaavasti.

(16)

Joidenkin asetuksen (EU) 2023/956 soveltamisalaan tällä hetkellä kuuluvien alumiini- ja terästavaroiden tuotesidonnaiset päästöt määräytyvät pääasiassa tuotantopanosten (prekursoreiden) tuotesidonnaisten päästöjen perusteella, kun taas kyseisten tavaroiden tuotantovaiheiden aikana syntyvät päästöt ovat yleensä suhteellisen vähäiset. Kyseiset tuotantovaiheet koostuvat viimeistelyprosesseista, jotka toteutetaan erillisissä laitoksissa, jotka eivät integroituja laitoksia lukuun ottamatta kuulu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY (6) säädetyn EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus EU:n päästökauppajärjestelmän sääntöjen kanssa ja yksinkertaistaa CBAM-asetuksen sääntöjen soveltamista toiminnanharjoittajiin kolmansissa maissa, kyseisten tuotantoprosessien tuotesidonnaiset päästöt olisi jätettävä päästöjen laskennan järjestelmärajojen ulkopuolelle sovittamalla tuotantoprosessien järjestelmärajat yhteen EU:n päästökauppajärjestelmän kattamien prosessien järjestelmärajojen kanssa.

(17)

Jäsenvaltion tai kolmannen maan mannerjalustalla tai talousvyöhykkeellä tuotetun sähkön katsotaan olevan peräisin kyseisestä jäsenvaltiosta tai kyseisestä kolmannesta maasta. Jäsenvaltion tai kolmannen maan mannerjalustalta tai talousvyöhykkeellä tuotetun vedyn katsotaan olevan peräisin kyseisestä jäsenvaltiosta tai kyseisestä kolmannesta maasta.

(18)

Kun tuotantopanokset (prekursorit) kuuluvat jo EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin tai sellaisen hiilen hinnoittelujärjestelmän piiriin, joka on kaikilta osin yhdistetty EU:n päästökauppajärjestelmään, kyseisten prekursoreiden tuotesidonnaisia päästöjä ei pitäisi ottaa huomioon monimutkaisten tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen laskennassa.

(19)

Valtuutetut CBAM-ilmoittajat ovat velvollisia antamaan vuotuisen CBAM-ilmoituksen, johon sisältyy joko oletusarvojen tai akkreditoitujen todentajien todentamien tosiasiallisten arvojen perusteella tehty tuotesidonnaisia päästöjä koskeva laskelma. Komission olisi laskettava oletusarvot ja asetettava ne saataville. Tuotesidonnaisten päästöjen todentamisen olisi sen vuoksi koskettava ainoastaan tosiasiallisia arvoja.

(20)

Siirtymäkauden aikana kerätyt tiedot osoittavat, että raportoivilla ilmoittajilla on vaikeuksia saada vaadittavat tiedot kolmannessa maassa tosiasiallisesti maksetusta hiilen hinnasta. Jotta hiilen hinnan vähentämistä voidaan helpottaa, komission olisi mahdollisuuksien mukaan vahvistettava, myös konservatiivisesti arvioituna, vuotuinen keskimääräinen tosiasiallisesti maksetun hiilen hinta, joka ilmaistaan euroina hiilidioksidiekvivalenttitonnilta luotettavista ja julkisesti saatavilla olevista tiedoista saatujen parhaiden saatavilla olevien tietojen ja kolmansien maiden komissiolle toimittamien tietojen perusteella.

(21)

Todisteet, jotka vaaditaan tosiasiallisesti maksetun hiilen hinnan vähentämiseksi, perustuvat tosiasiallisten tuotesidonnaisten päästöjen määrittämisen ja todentamisen kannalta merkitykselliseen tietoon. Kun tuotesidonnaiset päästöt ilmoitetaan oletusarvojen perusteella, hiilen hinnan vähentämistä olisi oltava mahdollista pyytää ainoastaan vuotuisten hiilen oletushintojen perusteella, jos ne ovat saatavilla. Koska prekursoreiden tuotesidonnaisia päästöjä ei pitäisi ottaa huomioon, jos ne kuuluvat jo EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin tai sellaisen hiilen hinnoittelujärjestelmän piiriin, joka on kaikilta osin yhdistetty EU:n päästökauppajärjestelmään, kyseisiin tuotesidonnaisiin päästöihin liittyvä hiilen hinta ei myöskään ole vähennyksen kannalta merkityksellinen.

(22)

Valtuutetut CBAM-ilmoittajat voivat pyytää palautettavien CBAM-todistusten lukumäärän vähentämistä ilmoitetuista tuotesidonnaisista päästöistä alkuperämaassa tosiasiallisesti maksettua hiilen hintaa vastaavasti. Koska hiilen hinta voi olla maksettu muussa kolmannessa maassa kuin tuontitavaroiden alkuperämaassa, myös tällaisen hiilen hinnan olisi oltava vähennyskelpoinen.

(23)

Jotta voidaan parantaa CBAM-rekisteriin sisältyvien tuotesidonnaisten päästötietojen luotettavuutta ja helpottaa tietojen toimittamista, akkreditoiduille todentajille olisi annettava pääsy CBAM-rekisteriin tuotesidonnaisten päästöjen todentamiseksi kolmannessa maassa sijaitsevan toiminnanharjoittajan pyynnöstä. Lisäksi kyseisten toiminnanharjoittajien emoyrityksille tai määräysvaltaa käyttäville yhteisöille olisi annettava pääsy CBAM-rekisteriin, jotta ne voivat rekisteröidä asiaankuuluvat tiedot ja jakaa niitä kyseisten toiminnanharjoittajien lukuun. Toiminnanharjoittajat olisi velvoitettava antamaan yritys- tai yhteisötunnus, jotta ne voidaan varmasti tunnistaa.

(24)

Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (7) ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 (8) kanssa, todentajan olisi oltava oikeushenkilö, joka on akkreditoitu asetuksen (EU) 2023/956 mukaisia tarkoituksia varten kansallisen akkreditointielimen päätöksellä. Kyseistä päätöstä varten kansallisen akkreditointielimen olisi otettava huomioon täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 mukaiset asiaankuuluvat toimintoryhmät oikeushenkilön pätevyyden arvioinnissa.

(25)

Jotta voidaan edistää asetuksen (EU) 2023/956 täytäntöönpanoa kansallisella tasolla, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että toimivaltaisilla viranomaisilla on kaikki valtuudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien ja velvollisuuksien hoitamiseksi.

(26)

Yhteisen keskuskauppapaikan perustamisen, toiminnan ja hallinnoinnin yhteydessä aiheutuvat kustannukset olisi rahoitettava valtuutettujen CBAM-ilmoittajien maksettaviksi kuuluvilla maksuilla. Yhteisen keskuskauppapaikan perustamista, toimintaa ja hallinnointia koskevan ensimmäisen julkisen yhteishankintasopimuksen keston ajan kyseiset kustannukset olisi aluksi katettava unionin yleisestä talousarviosta, ja tätä varten kyseisistä maksuista saatavat tulot olisi osoitettava unionin talousarvioon asianomaisten kustannusten kattamiseksi. Tulojen luonteen vuoksi niitä on aiheellista käsitellä sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Kyseisten kustannusten kattamisen jälkeen mahdollisesti ylijääneet tulot olisi osoitettava unionin talousarvioon. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä, joilla määritetään maksujen rakenne ja suuruus siten, että yhteisen keskuskauppapaikan organisaatio ja käyttö ovat kustannustehokkaita, että maksut asetetaan niin, että ne kattavat yksinomaan asianomaiset kustannukset, ja että aiheettomia hallinnollisia kustannuksia vältetään. Komission olisi myös hyväksyttävä delegoituja säädöksiä, joilla määritetään myöhempien yhteishankintasopimusten keston ajaksi, että maksuilla olisi suoraan rahoitettava keskuskauppapaikan toiminnan ja hallinnoinnin kustannukset.

(27)

Jotta valtuutetuilla CBAM-ilmoittajilla olisi riittävästi aikaa valmistautua asetuksen (EU) 2023/956 mukaisten muutettujen velvoitteiden noudattamiseen, jäsenvaltioiden olisi aloitettava CBAM-todistusten myynti vuonna 2027 vuoden 2026 aikana tuotujen tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen osalta. Vuonna 2027 ostettujen ja unioniin vuonna 2026 tuotujen tavaroiden tuotesidonnaisia päästöjä vastaavien CBAM-todistusten hinnan olisi vastattava EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hintoja vuonna 2026.

(28)

Valtuutettujen CBAM-ilmoittajien velvoitetta varmistaa, että niiden tilillä CBAM-rekisterissä kunkin vuosineljänneksen lopussa olevien CBAM-todistusten lukumäärä vastaa vähintään 80:tä prosenttia niiden vuoden alusta lähtien tuomien tavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä, ei ole riittävästi mitoitettu odotettavissa olevaan rahoitusoikaisuun. Sen vuoksi on tarpeen alentaa prosenttiosuus 80 prosentista 50 prosenttiin ja lisäksi ottaa huomioon EU:n päästökauppajärjestelmässä maksutta jaettavat päästöoikeudet. Valtuutetun CBAM-ilmoittajan olisi myös voitava hyödyntää CBAM-ilmoituksessa edellisenä vuonna toimitettuja tietoja samojen tavaroiden ja samojen kolmansien maiden osalta.

(29)

Takaisinostoraja olisi vastaavasti sovitettava tarkemmin yhteen sen CBAM-todistusten lukumäärän kanssa, jonka valtuutetut CBAM-ilmoittajat ovat velvollisia ostamaan tuontivuonna.

(30)

Koska CBAM-todistukset mitätöidään ilman korvausta, tietojen siirtäminen yhteisestä keskuskauppapaikasta CBAM-rekisteriin työpäivän lopussa ei ole tarpeen.

(31)

Jos valtuutettu CBAM-ilmoittaja ei palauta oikeaa lukumäärää CBAM-todistuksia kolmannen osapuolen, toisin sanoen toiminnanharjoittajan, todentajan tai hiilen hinta-asiakirjat sertifioivan riippumattoman henkilön, antamien virheellisten tietojen vuoksi, toimivaltaisten viranomaisten olisi seuraamuksia soveltaessaan voitava ottaa huomioon asianomaiset erityiset olosuhteet, kuten noudattamatta jättämisen kesto, vakavuus, laajuus, tahallisuus tai tuottamuksellisuus tai toistuvuus taikka valtuutetun CBAM-ilmoittajan yhteistyöhalukkuus. Tällä tavoin seuraamusmaksun määrää voitaisiin alentaa silloin, kun kyseessä on vähäinen tai tahaton virhe.

(32)

Tuojiin, jotka eivät ole valtuutettuja CBAM-ilmoittajia ja jotka ovat ylittäneet yhtenäisen massaperusteisen kynnysarvon, olisi sovellettava 26 artiklan 2 a kohdassa säädettyä seuraamusta. Tätä varten olisi otettava huomioon tällaisen tuojan ilman valtuutusta asianomaisena kalenterivuonna tuomien tavaroiden tuotesidonnaiset päästöt kokonaisuudessaan. On aiheellista säätää, että seuraamusmaksun maksaminen vapauttaa tuojan velvoitteesta antaa CBAM-ilmoitus ja palauttaa CBAM-todistukset kyseisen tuonnin osalta. Jotta voidaan ottaa huomioon rikkomisen vähäisyys tai sen tahattomuus, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava määrätä pienempi seuraamusmaksu, jos yhtenäinen massaperusteinen kynnysarvo on ylittynyt enintään 10 prosentilla kyseisestä kynnysarvosta tai jos tuoja on väliaikaisesti jatkanut tavaroiden tuontia ja sen valtuutetun CBAM-ilmoittajan asemaa koskeva hakemus on hylätty.

(33)

Asetusta (EU) 2023/956 sovelletaan tiettyihin unioniin tuotaviin hiili-intensiivisiin tavaroihin. Asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä I olevat tavarat sisältävät sementtituotteiden alla kohdan ”Muut kaoliinipitoiset savet”. Kalsinoidut kaoliinipitoiset savet ovat hiili-intensiivisiä tuotteita, mutta kalsinoimattomat kaoliinipitoiset savet eivät ole. Sen vuoksi kalsinoimattomat kaoliinipitoiset savet olisi jätettävä asetuksen (EU) 2023/956 soveltamisalan ulkopuolelle.

(34)

Asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä II luetellaan tavarat, joiden osalta tuotesidonnaisten päästöjen laskennassa olisi otettava huomioon ainoastaan suorat päästöt. Muiden kuin kyseisessä liitteessä lueteltujen tavaroiden osalta olisi otettava huomioon sekä suorat että epäsuorat päästöt. Koska epäsuorilla päästöillä ei ole merkitystä sähköntuotannossa, sähkö olisi lisättävä kyseisessä liitteessä olevaan tavaraluetteloon.

(35)

On tarpeen yksinkertaistaa oletusarvojen määrittämistapaa, jos viejämaata koskevia luotettavia tietoja ei olisi saatavilla tietyn tavaralajin osalta. Tällaisissa tapauksissa oletusarvo olisi hiilivuodon estämiseksi asetettava niiden kymmenen viejämaan keskimääräisen päästöintensiteetin tasolle, joiden päästöintensiteetit ovat saatavilla olevien luotettavien tietojen mukaan suurimmat, sillä tämä on asianmukainen keskiarvo CBAM:n ympäristötavoitteen varmistamiseksi. Tämä ei rajoita mahdollisuutta mukauttaa kyseisiä oletusarvoja alueellisten erityispiirteiden perusteella asetuksen (EU) 2023/956 liitteessä IV olevan 7 kohdan nojalla.

(36)

Asetuksen (EU) 2023/956 tiettyjen, muiden kuin sen keskeisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa kyseisen asetuksen liitteessä VII olevaa yhtenäistä massaperusteista kynnysarvoa, sellaisena kuin se on määritetty kyseisen asetuksen 2 artiklan 3 a kohdan mukaisesti, ja joilla täydennetään kyseistä asetusta, jotta voidaan määrittää, että valtuutettujen CBAM-ilmoittajien maksettaviksi kuuluvilla maksuilla rahoitetaan suoraan kauppapaikan toiminnan ja hallinnoinnin kustannukset. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (9) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(37)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli yksinkertaistaa tiettyjä velvoitteita ja vahvistaa mekanismia, jonka unioni on ottanut käyttöön hiilivuodon riskin ehkäisemiseksi ja tällä tavoin globaalien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

(38)

Jotta asetuksen (EU) 2023/956 nojalla annettavat delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset voidaan hyväksyä oikea-aikaisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(39)

Asetus (EU) 2023/956 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1)

muutetaan 2 artikla seuraavasti:

2)

lisätään artikla seuraavasti:

3)

muutetaan 3 artikla seuraavasti:

4)

muutetaan 5 artikla seuraavasti:

5)

muutetaan 6 artikla seuraavasti:

6)

muutetaan 7 artikla seuraavasti:

7)

korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti:

8)

korvataan 9 artikla seuraavasti:

9)

korvataan 10 artikla seuraavasti:

10)

lisätään artikla seuraavasti:

11)

muutetaan 11 artikla seuraavasti:

12)

muutetaan 14 artikla seuraavasti:

13)

muutetaan 17 artikla seuraavasti:

14)

muutetaan 18 artikla seuraavasti:

15)

korvataan 19 artiklan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Komissio edistää myös tietojenvaihtoa toimivaltaisten viranomaisten kanssa petollisesta toiminnasta, 25 a artiklan nojalla tehdyistä päätelmistä ja seuraamusten määräämisestä 26 artiklan mukaisesti.”

16)

muutetaan 20 artikla seuraavasti:

17)

muutetaan 21 artikla seuraavasti:

18)

muutetaan 22 artikla seuraavasti:

19)

muutetaan 23 artikla seuraavasti:

20)

korvataan 24 artikla seuraavasti:

21)

korvataan 25 artiklan 1–4 kohdat seuraavasti:

22)

lisätään artikla seuraavasti:

23)

muutetaan 26 artikla seuraavasti:

24)

korvataan 27 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

;

25)

muutetaan 28 artikla seuraavasti:

26)

muutetaan 30 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan b alakohta seuraavasti:

27)

muutetaan 36 artiklan 2 kohta seuraavasti:

28)

korvataan liitteessä I CN-koodi ”2507 00 80  – Muut kaoliinipitoiset savet” CN-koodilla ”ex 2507 00 80  – Muut kaoliinipitoiset savet, paitsi kalsinoimattomat kaoliinipitoiset savet”;

29)

lisätään liitteeseen II taulukko seuraavasti:

”Sähkö

30)

muutetaan liite IV tämän asetuksen liitteen I mukaisesti;

31)

lisätään liitteessä V olevaan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

;

32)

korvataan liitteessä VI olevan 2 kohdan k alakohdan iii alakohta seuraavasti:

;

33)

lisätään uusi liite VII tämän asetuksen liitteen II mukaisesti.