1.   Sisäpiiritietoalusta saa aloittaa toimintansa vasta sen jälkeen, kun virasto on arvioinut, täyttääkö se 3, 4 ja 5 kohdassa asetetut vaatimukset, ja antanut luvan sen toimintaan. Viraston on perustettava sellaisten sisäpiiritietoalustojen rekisteri, joille se on antanut luvan tämän kohdan nojalla. Sisäpiiritietoalustojen rekisterin on oltava julkisesti saatavilla, ja sen on sisällettävä tiedot palveluista, joita koskeva toimilupa sisäpiiritietoalustalle on myönnetty. Virasto arvioi säännöllisesti uudelleen, noudattavatko sisäpiiritietoalustat 3, 4 ja 5 kohdan vaatimuksia.

2.   Viraston komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1348/2014 (*8) mukaisesti rekisteröimien ja sisäpiiritietoalustoja koskevaan viraston luetteloon sisältyvien sisäpiiritietoalustojen on sallittava jatkaa toimintaansa siihen asti, kunnes virasto on tehnyt toimilupaa koskevan päätöksen tämän artiklan mukaisesti.

3.   Sisäpiiritietoalustalla on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt 4 artiklan 1 kohdassa vaadittujen sisäpiiritietojen julkistamiseksi niin reaaliaikaisesti kuin on teknisesti mahdollista kohtuullisin kaupallisin ehdoin. Sisäpiiritiedot on annettava käyttöön maksutta kaikkiin tarkoituksiin, myös verkkosivuston tai sovellusrajapinnan kautta, ja niiden on oltava helposti saatavilla. Sisäpiiritietoalustan on tehokkaasti ja johdonmukaisesti levitettävä tällaisia sisäpiiritietoja siten, että ne saadaan käyttöön nopeasti, syrjimättömästi ja sellaisella tavalla, että ne voidaan konsolidoida muista lähteistä saataviin vastaaviin tietoihin.

4.   Sisäpiiritietojen, jotka sisäpiiritietoalusta julkistaa 3 kohdan mukaisesti, on sisällettävä sisäpiiritiedon tyypistä riippuen vähintään seuraavat:

5.   Sisäpiiritietoalustan on ylläpidettävä ja käytettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joiden avulla se voi estää eturistiriitatilanteet asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen sisäpiiritietoalustan, joka on myös järjestäytynyt markkinapaikka tai markkinaosapuoli, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä sisäpiiritietoja syrjimättömästi ja pidettävä yllä ja käytettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

Sisäpiiritietoalustalla on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa sisäpiiritiedon siirtovälineiden suojaus, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää sisäpiiritietojen vuotaminen ennen julkistamista. Sisäpiiritietoalustalla on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt palvelujensa tarjoamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Sisäpiiritietoalustalla on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan nopeasti ja tehokkaasti tarkistaa sisäpiiritietoilmoitusten täydellisyys, havaita puutteet ja ilmeiset virheet sekä pyytää tällaisista ilmoituksista korjattu versio.

6.   Jos virasto toteaa, että sisäpiiritietoalusta on rikkonut jotakin tämän artiklan 1–5 kohdassa säädettyä vaatimusta, sen on ennen tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitettua toimiluvan peruuttamista annettava sisäpiiritietoalustalle asianmukaiset menettelylliset takeet, mukaan lukien asetuksen (EU) 2019/942 14 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut takeet.

7.   Virasto voi peruuttaa sisäpiiritietoalustan toimiluvan päätöksellään ja poistaa sen rekisteristä, jos sisäpiiritietoalusta

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun päätöksen tehdessään virasto ilmoittaa asetuksen (EU) 2019/942 28 ja 29 artiklan mukaisesti käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista.

Sisäpiiritietoalustan, jonka toimiluvan virasto on peruuttanut, on ilmoitettava peruuttamisesta kaikille asiaankuuluville markkinaosapuolille ja varmistettava asianmukainen korvattavuus, mukaan luettuna tietojen siirto markkinaosapuolten valitsemille muille sisäpiiritietoalustoille ja raportoinnin suuntaaminen uudelleen muille sisäpiiritietoalustoille. Virasto asettaa tällaisen asianmukaisen korvattavuuden varmistamista varten kohtuullisen, vähintään kuuden kuukauden määräajan. Kyseisenä ajanjaksona sisäpiiritietoalustan on varmistettava tarjoamiensa palvelujen jatkuvuus. Virasto voi kuitenkin asettaa peruuttamiseen johtaneiden tosiseikkojen vakavuuden perusteella lyhyemmän määräajan, jos sisäpiiritietoalustan toiminnan jatkuminen voisi vaarantaa järjestelmän asianmukaisen toiminnan.

Virasto ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä kaikista ensimmäisen alakohdan mukaisista päätöksistä, joilla sisäpiiritietoalustan toimilupa peruutetaan, sen jäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle, johon sisäpiiritietoalusta on sijoittautunut, sekä markkinaosapuolille.

8.   Komissio antaa viimeistään 8 päivänä toukokuuta 2025 20 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä seuraavat:

1.   Algoritmista kaupankäyntiä harjoittavalla markkinaosapuolella on oltava käytössään sen harjoittamaan liiketoimintaan soveltuvat tehokkaat järjestelmät ja riskinhallintamenetelmät, joiden avulla voidaan varmistaa sen kaupankäyntijärjestelmien häiriönsietokyky ja riittävä kapasiteetti sekä asianmukaiset kaupankäynnin raja-arvot ja limiitit sekä estää virheellisten toimeksiantojen lähettäminen tai muu sellainen toiminta, joka voi aiheuttaa tai lisätä markkinoiden tavanomaisesta poikkeavaa toimintaa. Markkinaosapuolella on myös oltava käytössään tehokkaat järjestelmät ja riskinhallintamenetelmät sen varmistamiseksi, että kaupankäyntijärjestelmät ovat tämän asetuksen ja sen järjestäytyneen markkinapaikan sääntöjen mukaiset, johon sillä on yhteys. Markkinaosapuolella on oltava käytössään tehokkaat liiketoiminnan jatkuvuutta koskevat järjestelyt, joiden avulla voidaan korjata sen kaupankäyntijärjestelmissä esiintyvät häiriöt, ja sen on varmistettava, että sen järjestelmät ovat kaikilta osin testatut ja asianmukaisesti valvotut, jotta ne täyttävät tässä kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.   Algoritmista kaupankäyntiä jäsenvaltiossa harjoittavan markkinaosapuolen on ilmoitettava tästä toiminnasta sen jäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle, johon se on rekisteröitynyt 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä virastolle.

Sen jäsenvaltion, johon markkinaosapuoli on rekisteröitynyt 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kansallinen sääntelyviranomainen voi pyytää markkinaosapuolta toimittamaan säännöllisesti tai tapauskohtaisesti kuvauksen algoritmisten kaupankäyntistrategioidensa luonteesta, yksityiskohtaiset tiedot kaupankäyntijärjestelmään sovellettavista kaupankäynnin parametreista tai limiiteistä, tiedot keskeisistä vaatimustenmukaisuuden ja riskinhallinnan varmistavista menetelmistä, joita se käyttää varmistaakseen tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttymisen, sekä kaupankäyntijärjestelmiensä testausta koskevat tiedot.

Markkinaosapuolen on huolehdittava siitä, että tässä kohdassa tarkoitetuista seikoista on olemassa kirjanpito, jota säilytetään viisi vuotta, ja varmistettava, että kyseinen kirjanpito on riittävää, jotta jäsenvaltion kansallinen sääntelyviranomainen, jossa markkinaosapuoli on rekisteröitynyt 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, voi valvoa tämän asetuksen noudattamista.

3.   Markkinaosapuolen, joka tarjoaa suoraa sähköistä pääsyä järjestäytyneelle markkinapaikalle, on ilmoitettava asiasta sen jäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle, johon se on rekisteröitynyt 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sekä virastolle.

Sen jäsenvaltion, johon markkinaosapuoli on rekisteröitynyt 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, kansallinen sääntelyviranomainen voi pyytää markkinaosapuolta toimittamaan säännöllisesti tai tapauskohtaisesti kuvauksen tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista järjestelmistä ja riskinhallintamenetelmistä sekä todisteet niiden käytöstä.

Markkinaosapuolen on huolehdittava siitä, että tässä kohdassa tarkoitetuista seikoista on olemassa kirjanpito, jota säilytetään viisi vuotta, ja varmistettava, että kyseinen kirjanpito on riittävää, jotta jäsenvaltion kansallinen sääntelyviranomainen, jossa markkinaosapuoli on rekisteröitynyt 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, voi valvoa tämän asetuksen noudattamista.

4.   Tämä artikla ei rajoita direktiivissä 2014/65/EU säädettyjen velvoitteiden soveltamista.”

1.   Virasto laatii ja julkaisee nesteytetyn maakaasun päivittäisen hinta-arvioinnin ja päivittäisen LNG-viitearvon. Nesteytetyn maakaasun hinta-arviointia ja päivittäistä LNG-viitearvoa varten virasto kerää ja käsittelee järjestelmällisesti liiketoimia koskevia LNG-markkinatietoja. Hinta-arvioinnissa on otettava tarpeen mukaan huomioon alueelliset erot ja markkinaolosuhteet.

2.   Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdan b alakohdassa säädetään, tässä asetuksessa säädettyjä, markkinaosapuolia koskevia velvoitteita ja kieltoja sovelletaan LNG-markkinaosapuoliin. Virastolle tällä asetuksella ja täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1348/2014 myönnettyjä valtuuksia sovelletaan myös LNG-markkinaosapuoliin, mukaan lukien luottamuksellisuutta koskevat säännökset.

1.   Nesteytetyn maakaasun hinta-arviointi on julkaistava päivittäin ja viimeistään klo 18:00 Keski-Euroopan aikaa suoran kaupan hinta-arviointia varten. Virasto julkaisee nesteytetyn maakaasun hinta-arvioinnin lisäksi päivittäin myös LNG-viitearvon viimeistään klo 19.00 Keski-Euroopan aikaa tai niin pian kuin se on teknisesti mahdollista.

2.   Tämän artiklan soveltamiseksi virasto voi käyttää kolmannen osapuolen palveluja.

1.   LNG-markkinaosapuolten on toimitettava virastolle päivittäin LNG-markkinatiedot maksutta viraston perustamien raportointikanavien avulla standardoidussa muodossa korkealaatuisen siirtoprotokollan avulla ja niin reaaliaikaisesti kuin teknisesti mahdollista ennen nesteytetyn maakaasun päivittäisen hinta-arvioinnin julkaisemista (klo 18.00 Keski-Euroopan aikaa).

2.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa täsmennetään ajankohta, johon mennessä LNG-markkinatiedot on toimitettava ennen 1 kohdassa tarkoitetun päivittäisen nesteytetyn maakaasun hinta-arvioinnin julkaisemista. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Virasto antaa komissiota kuultuaan tarvittaessa ohjeita seuraavista:

1.   LNG-markkinatietoihin on sisällyttävä tiedot seuraavista:

2.   LNG-markkinaosapuolten on toimitettava virastolle LNG-markkinatiedot seuraavissa yksiköissä ja valuutoissa:

3.   Virasto antaa ohjeita siitä, millä perusteilla yhden ilmoittajan katsotaan vastaavan merkittävästä osasta tietyn viiteajanjakson aikana toimitetuista LNG-markkinatiedoista ja miten tämä tilanne otetaan huomioon sen nesteytetyn maakaasun päivittäisessä hinta-arvioinnissa ja LNG-viitearvossa.

1.   Rekisteröidyn raportointimekanismin toiminta edellyttää viraston ennakolta tämän artiklan mukaisesti myöntämää toimilupaa.

Virasto myöntää osapuolille luvan toimia rekisteröityinä raportointimekanismeina, jos

Virasto myöntää rekisteröidyn raportointimekanismin toimiluvan kohtuullisessa ajassa ja mahdollisuuksien mukaan kolmen kuukauden kuluessa täydellisen hakemuksen vastaanottamisesta. Toimilupa on pätevä ja voimassa koko unionin alueella, ja rekisteröity raportointimekanismi voi sen nojalla tarjota kaikkialla unionissa niitä palveluja, joiden tarjoamiseen sillä on toimilupa.

Viraston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 1348/2014 mukaisesti rekisteröimien ja rekisteröityjä raportointimekanismeja koskevaan viraston luetteloon sisältyvien rekisteröityjen raportointimekanismien on sallittava jatkaa toimintaansa siihen asti, kunnes virasto on tehnyt toimilupaa koskevan päätöksen tämän artiklan mukaisesti.

Toimiluvan saaneen rekisteröidyn raportointimekanismin on täytettävä tässä kohdassa ja 3 kohdassa tarkoitetut toimiluvan myöntämisedellytykset. Toimiluvan saaneen rekisteröidyn raportointimekanismin on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava virastolle kaikista toimiluvan myöntämisedellytyksiin liittyvistä olennaisista muutoksista.

Virasto perustaa rekisterin rekisteröidyistä raportointimekanismeista, joille se on myöntänyt toimiluvan tämän kohdan mukaisesti. Rekisteri on julkisesti saatavilla ja sisältää tiedot palveluista, joiden tarjoamiseen rekisteröidyllä raportointimekanismilla on toimilupa. Rekisteriä päivitetään säännöllisesti.

2.   Virasto arvioi säännöllisesti uudelleen, täyttävätkö rekisteröidyt raportointimekanismit edelleen 1 ja 3 kohdan vaatimukset. Tätä varten rekisteröityjen raportointimekanismien on raportoitava virastolle toiminnastaan vuosittain.

3.   Rekisteröidyillä raportointimekanismeilla on oltava käytössä riittävät toimintaperiaatteet ja järjestelyt, jotta voidaan varmistaa 8 artiklassa vaadittujen tietojen nopea ilmoittaminen.

Rekisteröityjen raportointimekanismien on käytettävä ja ylläpidettävä tehokkaita hallintojärjestelyjä, joilla se voi estää eturistiriitatilanteet asiakkaidensa kanssa. Erityisesti sellaisen rekisteröidyn raportointimekanismin, joka on myös järjestäytynyt markkinapaikka tai markkinaosapuoli, on käsiteltävä kaikkia kerättyjä tietoja syrjimättömästi ja käytettävä ja ylläpidettävä asianmukaisia järjestelyjä eri liiketoimintalohkojen erottamiseksi toisistaan.

Rekisteröidyillä raportointimekanismeilla on oltava käytössä vakaat turvajärjestelmät, joiden avulla voidaan varmistaa tiedonsiirtovälineiden suojaus ja todentaminen, minimoida tiedon turmeltumisen ja luvattoman käytön riski ja estää tietovuodot ja jotka turvaavat tiedon luottamuksellisuuden kaikissa vaiheissa. Rekisteröidyillä raportointimekanismeilla on oltava riittävät resurssit ja varajärjestelyt, jotta ne voivat tarjota ja ylläpitää palvelujaan.

Rekisteröidyillä raportointimekanismeilla on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla voidaan tarkistaa tehokkaasti liiketoimia koskevien ilmoitusten täydellisyys, todeta markkinaosapuolten aiheuttamat puutteet ja ilmeiset virheet ja ilmoittaa tällaisen virheen tai puutteen ilmetessä sitä koskevat yksityiskohtaiset tiedot markkinaosapuolelle sekä pyytää tällaisista ilmoituksista korjattu versio.

Rekisteröidyillä raportointimekanismeilla on oltava käytössä järjestelmät, joiden avulla ne voivat havaita itse aiheuttamansa virheet tai puutteet ja joiden avulla ne voivat korjata ilmoitukset ja lähettää tai tarvittaessa lähettää uudelleen virastolle paikkansapitävät ja täydelliset ilmoitukset liiketoimista.

4.   Jos virasto toteaa, että rekisteröity raportointimekanismi on rikkonut tämän artiklan 1, 2 tai 3 kohtaa, sen on ennen tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettua toimiluvan peruuttamista annettava rekisteröidylle raportointimekanismille asianmukaiset menettelylliset takeet, mukaan lukien asetuksen (EU) 2019/942 14 artiklan 6, 7 ja 8 kohdassa tarkoitetut takeet.

5.   Virasto voi peruuttaa rekisteröidyn raportointimekanismin toimiluvan päätöksellään ja poistaa sen rekisteristä, jos rekisteröity raportointimekanismi

Kun on kyse tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta päätöksestä, virasto ilmoittaa asetuksen (EU) 2019/942 28 ja 29 artiklan mukaisesti käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista.

Rekisteröidyn raportointimekanismin, jonka toimiluvan virasto on peruuttanut, on ilmoitettava peruuttamisesta kaikille asiaankuuluville markkinaosapuolille ja varmistettava asianmukainen korvattavuus, mukaan luettuna tietojen siirto markkinaosapuolten valitsemille muille rekisteröidyille raportointimekanismeille ja raportoinnin suuntaaminen uudelleen muille rekisteröidyille raportointimekanismeille. Virasto asettaa tällaisen asianmukaisen korvattavuuden varmistamiselle kohtuullisen, vähintään kuuden kuukauden määräajan. Kyseisen määräajan kuluessa rekisteröidyn raportointimekanismin on varmistettava tarjoamiensa palvelujen jatkuvuus. Virasto voi kuitenkin asettaa toimiluvan peruuttamiseen johtaneiden tosiseikkojen vakavuuden perusteella lyhyemmän määräajan, jos rekisteröidyn raportointimekanismin toiminnan jatkuminen voisi vaarantaa järjestelmän asianmukaisen toiminnan.

Virasto ilmoittaa ilman aiheetonta viivytystä kaikista ensimmäisen alakohdan mukaisista päätöksistä, joilla rekisteröidyn raportointimekanismin toimilupa peruutetaan, sen jäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle, johon rekisteröity raportointimekanismi on sijoittautunut, sekä markkinaosapuolille.

6.   Komissio antaa viimeistään 8 päivänä toukokuuta 2025 20 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä seuraavat:

1.   Virasto valmistelee ja suorittaa paikalla tehtävät tarkastukset tiiviissä yhteistyössä ja koordinoidusti asianomaisen jäsenvaltion asiaankuuluvien viranomaisten kanssa.

2.   Täyttääkseen 13 artiklan 5–8 kohdassa säädetyt velvoitteensa virasto voi suorittaa kaikki tarpeelliset paikalla tehtävät tarkastukset tutkinnan kohteena olevien henkilöiden tiloissa, joissa liiketoimintatietoja voitaisiin säilyttää. Jos paikalla tehtävän tarkastuksen moitteeton ja tehokas suorittaminen sitä edellyttää, virasto voi suorittaa tarkastuksen ilmoittamatta siitä etukäteen tutkinnan kohteena oleville henkilöille.

3.   Siinä määrin kuin se on tarpeen paikalla tehtävän tarkastuksen suorittamiseksi, viraston viranhaltijoilla ja henkilöillä, jotka virasto on valtuuttanut tai nimennyt suorittamaan kyseisen tarkastuksen, on viraston 6 kohdan nojalla tekemän päätöksen kohteena olevien henkilöiden osalta valtuudet

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettu sinetöinti ei saa ylittää 72:ta tuntia, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

4.   Jos on perusteltua syytä epäillä, että tutkinnan kohteena olevan yrityksen pääjohtajien, johtajien tai muun henkilöstön yksityisissä tiloissa säilytetään paikalla tehtävän tarkastuksen kohteeseen liittyviä, tämän asetuksen rikkomisen osoittamisen kannalta merkityksellisiä liiketoimintatietoja, virasto voi päätöksellään suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen tällaisissa yksityistiloissa. Tällaisissa tapauksissa 6 kohdassa tarkoitetussa päätöksessä on myös mainittava seikat, joiden perusteella virasto on päätellyt, että perusteltu epäilys on olemassa.

5.   Viraston henkilöstön ja henkilöiden, jotka virasto on valtuuttanut tai nimennyt suorittamaan paikalla tehtävän tarkastuksen, on oikeuksiaan käyttäessään esitettävä kirjallinen valtuutus, jossa määritellään paikalla tehtävän tarkastuksen kohde ja tarkoitus.

6.   Tutkinnan kohteena olevien henkilöiden on suostuttava viraston tekemällä päätöksellä määrättyihin paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Päätöksessä on yksilöitävä paikalla tehtävän tarkastuksen kohde ja tarkoitus sekä ilmoitettava päivä, jona tarkastus alkaa, ja 13 g artiklassa säädetyistä uhkasakoista, jos asianomainen henkilö ei suostu paikalla tehtävään tarkastukseen tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, ja oikeudesta saattaa päätös Euroopan unionin tuomioistuimen, jäljempänä ”unionin tuomioistuin”, käsiteltäväksi. Virasto kuulee ennen tällaisen päätöksen tekemistä sen jäsenvaltion kansallista sääntelyviranomaista, jossa paikalla tehtävä tarkastus on määrä suorittaa.

7.   Sen jäsenvaltion, jossa paikalla tehtävä tarkastus on määrä suorittaa, kansallisen sääntelyviranomaisen viranhaltijoiden ja sen valtuuttamien tai nimeämien henkilöiden on viraston pyynnöstä aktiivisesti avustettava viraston viranhaltijoita ja sen valtuuttamia tai nimeämiä henkilöitä. Tätä varten heillä on oltava tässä artiklassa säädetyt valtuudet. Kansallisen sääntelyviranomaisen viranhaltijat voivat pyynnöstä myös osallistua paikalla tehtävään tarkastukseen.

8.   Jos viraston viranhaltijat tai muut sen valtuuttamat tai nimeämät henkilöt toteavat, että henkilö vastustaa tämän artiklan nojalla määrättyä paikalla tehtävää tarkastusta, asianomaisen jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen on annettava heille tai muille asiaankuuluville kansallisille sääntelyviranomaisille tarvittavaa apua ja pyydettävä tarvittaessa poliisin tai vastaavan lainvalvontaviranomaisen virka-apua, jotta he voivat suorittaa paikalla tehtävän tarkastuksen.

9.   Jos 1 kohdassa tarkoitettu paikalla tehtävä tarkastus tai 7 ja 8 kohdassa tarkoitettu virka-apu edellyttää sovellettavan kansallisen oikeuden mukaisesti kansallisen oikeusviranomaisen lupaa, virasto pyytää tällaista lupaa. Virasto voi pyytää tällaista lupaa myös turvaamistoimenpiteenä. Paikalla tehtävää tarkastusta ei saa 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa suorittaa ilman kansallisen oikeusviranomaisen etukäteen antamaa lupaa.

10.   Jos virasto pyytää 9 kohdassa tarkoitettua lupaa, kansallinen oikeusviranomainen tarkastaa, että

Soveltaessaan tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaa kansallinen oikeusviranomainen voi pyytää virastolta yksityiskohtaisia selvityksiä erityisesti seikoista, joiden perusteella virasto epäilee, että on tapahtunut 13 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu rikkominen, sekä epäillyn rikkomisen vakavuudesta ja tutkinnan kohteena olevan henkilön osallisuuden luonteesta. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2019/942 28 ja 29 artiklassa säädetään, viraston päätökseen voi hakea muutosta ainoastaan unionin tuomioistuimessa.

1.   Kenen tahansa henkilön on viraston pyynnöstä toimitettava sille tiedot, jotka ovat tarpeen virastolle 13 artiklan 5–8 kohdassa säädettyjen velvoitteiden täyttämiseksi. Pyynnössään virasto

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tietopyyntöjä varten virastolla on myös valtuudet hyväksyä päätöksiä. Tämän artiklan 1 kohdassa lueteltujen seikkojen lisäksi virasto ilmoittaa tällaisessa päätöksessä henkilön velvollisuudesta vastata pyyntöön, 13 c artiklassa säädetyistä uhkasakoista, jos asianomainen henkilö ei noudata pyyntöä, sekä oikeudesta saattaa päätös unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2019/942 28 ja 29 artiklassa säädetään, viraston päätökseen voi hakea muutosta ainoastaan unionin tuomioistuimessa.

3.   Edellä olevien 1 tai 2 kohdan mukaisen tietopyynnön vastaanottavien henkilöiden tai heidän edustajiensa on toimitettava pyydetyt tiedot. Kyseisillä henkilöillä on täysin vastuu sen varmistamisesta, että toimitetut tiedot ovat täydellisiä ja paikkansapitäviä eivätkä ne ole harhaanjohtavia.

4.   Jos viraston viranhaltijat ja sen valtuuttamat tai nimeämät henkilöt toteavat, että henkilö ei noudata tietopyyntöä, asianomaisen jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen on viraston pyynnöstä annettava tälle tarvittavaa apua sen varmistamisessa, että 3 kohdassa säädetty velvollisuus täytetään, myös määräämällä sakkoja sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

5.   Jos viraston viranhaltijat ja sen valtuuttamat tai nimeämät henkilöt toteavat, että henkilö kieltäytyy toimittamasta pyydettyjä tietoja, virasto voi tehdä päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella.

6.   Virasto lähettää viipymättä jäljennöksen 1 kohdassa tarkoitetusta pyynnöstä tai 2 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisille sääntelyviranomaisille.

1.   Täyttääkseen 13 artiklan 5–8 kohdan mukaiset velvollisuutensa virasto voi haastatella ketä tahansa henkilöä, joka suostuu haastateltavaksi tutkimuksen kohteeseen liittyvien tietojen keräämistä varten, ja ottaa lausuntoja näiltä henkilöiltä. Virasto voi tallentaa vastaukset.

2.   Jos 1 kohdan mukainen haastattelu suoritetaan asianomaisen henkilön tiloissa, virasto ilmoittaa asiasta sen jäsenvaltion kansalliselle sääntelyviranomaiselle, jonka alueella haastattelu tapahtuu. Kyseisen jäsenvaltion kansallisen sääntelyviranomaisen viranhaltijat voivat avustaa viraston viranhaltijoita ja sen valtuuttamia tai nimeämiä henkilöitä suorittamaan haastattelun.

1.   Virasto suorittaa paikalla tehtäviä tarkastuksia, pyydettävä tietoja ja otettava lausuntoja noudattaen kaikilta osin tutkinnan kohteena olevien henkilöiden menettelyllisiä takeita, mukaan lukien seuraavat:

Kehotukseen esittää huomautuksia tosiseikoista d alakohdassa tarkoitetun oikeuden nojalla on sisällyttävä yhteenveto asianomaista henkilöä koskevista tosiseikoista, ja siinä on asetettava riittävä määräaika huomautusten esittämiselle. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa virasto voi päättää lykätä huomautusten esittämistä koskevaa kehotusta, kun se on tarpeen kansallisen viranomaisen suorittaman paikalla tehtävän tarkastuksen tai meneillään olevan tai tulevan hallinnollisen tai rikostutkinnan luottamuksellisuuden säilyttämiseksi.

2.   Virasto etsii todisteita tutkinnan kohteena olevien henkilöiden puolesta ja heitä vastaan sekä suorittaa tarkastuksia paikalla, pyytää tietoja ja ottaa lausuntoja objektiivisesti ja puolueettomasti ja syyttömyysolettaman periaatteen mukaisesti.

3.   Virasto suorittaa tarkastuksia, pyytää tietoja ja ottaa lausuntoja noudattaen täysimääräisesti sovellettavia luottamuksellisuussääntöjä ja unionin tietosuojasääntöjä.

4.   Asetuksen (EU) 2019/942 14 artiklan 6 kohtaa ei sovelleta 13 a artiklan 6 kohdan tai 13 b artiklan 2 kohdan nojalla tehtyihin viraston päätöksiin.

1.   Täyttääkseen 13 artiklan 5–8 kohdan mukaiset velvoitteensa virasto voi, jos se katsoo sen aiheelliseksi tutkimuksen vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi ja ottaen huomioon käytettävissä olevat sisäiset resurssinsa, nimittää virastoon tutkintaa johtavan viranhaltijan.

2.   Tutkiva viranhaltija voi tehtäviensä hoitamiseksi käyttää viraston valtuuksia, mukaan lukien 13 a, 13 b ja 13 c artiklassa säädetyt valtuudet, noudattaen 13 d artiklassa säädettyjä menettelyllisiä takeita. Tutkivalla viranhaltijalla on tehtäviään hoitaessaan oikeus tutustua kaikkiin viraston valvontatoimiensa puitteissa keräämiin asiakirjoihin ja tietoihin, jotka ovat merkityksellisiä tutkimuksen suorittamisen kannalta.

1.   Virasto määrää päätöksellään uhkasakon tutkimuksen kohteena olevalle henkilölle saadakseen kyseisen henkilön

2.   Uhkasakko määrätään maksettavaksi päivittäin, kunnes kyseessä oleva henkilö noudattaa 13 a artiklan 6 kohdassa tai 13 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä.

3.   Uhkasakkojen on oltava tehokkaita ja oikeasuhteisia. Tätä varten uhkasakkojen määrä on oikeushenkilöiden osalta 3 prosenttia edellisen tilikauden keskimääräisestä päivävaihdosta tai, luonnollisten henkilöiden ollessa kyseessä, 2 prosenttia edellisen kalenterivuoden keskimääräisestä päivätulosta. Uhkasakko on laskettava uhkasakon määräämisestä tehdyssä päätöksessä määrätystä päivästä alkaen.

4.   Uhkasakko voidaan määrätä enintään kuuden kuukauden ajaksi viraston päätöksen tiedoksi antamisesta.

5.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (EU) 2019/942 28 ja 29 artiklassa säädetään, viraston päätökseen voi hakea muutosta ainoastaan unionin tuomioistuimessa.

1.   Sen estämättä, mitä asetuksen (EU) 2019/942 14 artiklan 6 kohdassa säädetään, virasto antaa ennen tämän asetuksen 13 g artiklan mukaisen uhkasakon määräämistä koskevan päätöksen tekemistä henkilöille, joille se aikoo osoittaa tällaisen päätöksen, tilaisuuden tulla kuulluksi viraston havainnoista. Virasto perustaa päätöksensä ainoastaan niihin havaintoihin, joista asianomaiset henkilöt ovat voineet esittää huomautuksensa.

2.   Koko tutkinnan ajan on kunnioitettava täysin asianomaisten henkilöiden puolustautumisoikeuksia. Heillä on oikeus tutustua niihin viraston asiakirja-aineistossa oleviin asiakirjoihin, jotka ovat merkityksellisiä uhkasakon määräämistä koskevan viraston päätöksen kannalta, edellyttäen ettei muiden henkilöiden liikesalaisuuksien suojaamiseen liittyvästä oikeutetusta edusta muuta johdu. Oikeus tutustua asiakirja-aineistoon ei ulotu luottamuksellisiin tietoihin eikä viraston sisäisiin valmisteluasiakirjoihin.

1.   Edellä 13 g artiklan nojalla määrätyt uhkasakot ovat luonteeltaan hallinnollisia.

2.   Edellä 13 g artiklan mukaisesti määrätyt uhkasakot ovat täytäntöönpanokelpoisia.

Täytäntöönpanoon sovelletaan kyseisissä jäsenvaltioissa voimassa olevia kansallisia menettelysääntöjä.

Täytäntöönpanomääräyksen antaa viraston päätökseen, tutkimatta mitään muuta kuin täytäntöönpanoasiakirjan oikeaperäisyyden, kansallinen viranomainen, jonka kunkin jäsenvaltion hallitus nimeää tähän tehtävään ja jonka se ilmoittaa virastolle ja unionin tuomioistuimelle.

Kun nimetty kansallinen viranomainen on suorittanut kolmannessa alakohdassa tarkoitetut muodollisuudet, virasto voi viraston pyynnöstä ryhtyä täytäntöönpanotoimiin sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti saattamalla asian suoraan nimetyn kansallisen viranomaisen käsiteltäväksi.

Täytäntöönpanoa voidaan lykätä vain unionin tuomioistuimen päätöksellä. Asianomaisten jäsenvaltioiden tuomioistuinten toimivaltaan kuuluu kuitenkin tutkia valitukset, joiden mukaan päätös olisi pantu täytäntöön virheellisesti.

3.   Uhkasakkojen määrät kohdennetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon.

1.   Henkilön, joka ammattinsa puolesta järjestää liiketoimia tukkutason energiatuotteilla, on ilmoitettava virastolle ja asianomaiselle kansalliselle sääntelyviranomaiselle, jos hänellä on aihetta epäillä, että jokin kauppaa koskeva toimeksianto tai liiketoimi, mukaan lukien sen peruuttaminen tai muuttaminen, riippumatta siitä, onko se toteutettu järjestäytyneellä markkinapaikalla vai sen ulkopuolella, voisi rikkoa 3, 4 tai 5 artiklaa; ilmoitus on tehtävä viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään neljän viikon kuluttua päivästä, jona kyseinen henkilö saa tiedon epäilyttävästä tapahtumasta.

2.   Henkilön, joka ammattinsa puolesta toteuttaa liiketoimia asetuksen (EU) N:o 596/2014 16 artiklan nojalla ja joka myös toteuttaa liiketoimia tukkutason energiatuotteilla, jotka eivät ole rahoitusvälineitä, on ilmoitettava virastolle ja asiaankuuluvalle kansalliselle sääntelyviranomaiselle, jos hänellä on aihetta epäillä, että kauppaa koskeva toimeksianto tai liiketoimi, mukaan lukien sen peruuttaminen tai muuttaminen, riippumatta siitä, onko se toteutettu järjestäytyneellä markkinapaikalla vai sen ulkopuolella, voisi rikkoa tämän asetuksen 3, 4 tai 5 artiklaa; ilmoitus on tehtävä viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään neljän viikon kuluttua päivästä, jona kyseinen henkilö saa tiedon epäilyttävästä tapahtumasta.

3.   Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden on perustettava ja ylläpidettävä tehokkaita järjestelyjä, järjestelmiä ja menettelyjä

4.   Liiketoimia ammattimaisesti järjestäviin tai toteuttaviin henkilöihin sovelletaan niiden jäsenvaltioiden ilmoitussääntöjä, joissa mahdolliseen rikkomiseen osallistuva markkinaosapuoli on rekisteröity ja joissa tukkutason energiatuote toimitetaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamista. Ilmoitus on osoitettava kyseisten jäsenvaltioiden kansallisille sääntelyviranomaisille.

5.   Virasto antaa ja julkistaa yhteistyössä kansallisten sääntelyviranomaisten kanssa viimeistään 8 päivänä toukokuuta 2025 ja sen jälkeen vuosittain kertomuksen, joka sisältää sovellettavan tietosuojalainsäädännön mukaiset aggregoidut tiedot, lukuun ottamatta kaupallisesti arkaluonteisia tietoja, tämän artiklan täytäntöönpanosta, erityisesti seuraavien osalta:

1.   Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat siirtää tehtäviä ja vastuuta virastolle tai jollekin muulle kansalliselle sääntelyviranomaiselle tämän siirron vastaanottajan suostumuksella ja tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. Jäsenvaltiot voivat säätää vastuun siirtoa koskevia erityisjärjestelyjä, joita on noudatettava ennen kuin niiden kansalliset sääntelyviranomaiset tekevät siirtoa koskevia sopimuksia, ja ne voivat rajoittaa siirron laajuuden siihen, mikä on tarpeen markkinaosapuolten tai ryhmittymien tehokkaan valvonnan kannalta.

Virasto voi avustaa kansallisia sääntelyviranomaisia antamalla ei-sitovia ohjeita tai vaihtamalla parhaita käytäntöjä tehtävien ja vastuun siirtämisestä toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten välillä.

2.   Tehtävien ja vastuun siirtämisestä seuraa tässä asetuksessa säädettyjen valtuuksien uudelleenjako. Siirrettyyn vastuuseen liittyvään menettelyyn, täytäntöönpanoon sekä hallinnolliseen ja oikeudelliseen valvontaan sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa siirron vastaanottaja sijaitsee.

3.   Kansallisten sääntelyviranomaisten on ilmoitettava virastolle kaikista siirtoa koskevista sopimuksista, jotka ne aikovat tehdä. Ne saavat tehdä kyseiset sopimukset aikaisintaan kuukauden kuluttua siitä, kun niistä on ilmoitettu virastolle.

4.   Virasto voi antaa 3 kohdan mukaisesti ilmoitetusta suunnitellusta siirtoa koskevasta sopimuksesta lausunnon yhden kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta.

5.   Virasto julkistaa kansallisten sääntelyviranomaisten tekemät siirtoa koskevat sopimukset sopivalla tavalla varmistaakseen, että niistä ilmoitetaan asianmukaisesti kaikille asianomaisille osapuolille.

1.   Jotta voidaan saada aikaan johdonmukaiset, tehokkaat ja toimivat valvontakäytännöt unionissa ja varmistaa unionin oikeuden yhteinen, yhdenmukainen ja johdonmukainen soveltaminen, virasto antaa kaikille kansallisille sääntelyviranomaisille tai kaikille markkinaosapuolille osoitettuja ohjeita ja suosituksia sekä antaa 3–5 a, 8, 9 ja 9 a artiklan ja 10 artiklan 1 kohdan soveltamista koskevia suosituksia yhdelle tai useammalle kansalliselle sääntelyviranomaiselle tai yhdelle tai useammalle markkinaosapuolelle.

2.   Virasto järjestää sopivan ja realistisen aikataulun mukaisesti asiaankuuluvien markkinaosapuolien kanssa asianmukaisia julkisia kuulemisia antamistaan ohjeista ja suosituksista ja analysoi tällaisten ohjeiden ja suositusten antamiseen liittyviä mahdollisia kustannuksia ja hyötyjä. Näiden kuulemisten ja analyysien on oltava oikeassa suhteessa ohjeiden tai suositusten laajuuteen, luonteeseen ja vaikutukseen.

3.   Kansallisten sääntelyviranomaisten ja markkinaosapuolten on otettava asianmukaisesti huomioon nämä ohjeet ja suositukset.

4.   Kansalliset sääntelyviranomaiset voivat tiedottaa virastolle säännöllisesti niille osoitettujen ohjeiden tai suositusten täytäntöönpanosta.

5.   Jos ohjeessa tai suosituksessa sitä edellytetään, markkinaosapuolten on ilmoitettava virastolle tietyn ohjeen tai suosituksen täytäntöönpanosta. Markkinaosapuolten on viraston pyynnöstä perusteltava ilmoituksensa selkeästi ja yksityiskohtaisesti.

6.   Virasto voi 12 kuukauden kuluessa 1 kohdan mukaisten ohjeiden tai suositusten antamisesta järjestää kuulemisen, johon se voi kutsua muun muassa kansallisia sääntelyviranomaisia tai markkinaosapuolia, arvioidakseen kyseisten ohjeiden tai suositusten asianmukaisuutta ja tehokkuutta.

7.   Virasto sisällyttää antamansa ohjeet ja suositukset asetuksen (EU) 2019/942 19 artiklan 1 kohdan k alakohdassa tarkoitettuun kertomukseensa.”

1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, varoittavia ja oikeasuhteisia, ja niiden on ilmennettävä rikkomisen luonnetta, kestoa ja vakavuutta, kuluttajille aiheutettua vahinkoa sekä sisäpiiritietoon ja markkinoiden manipulointiin perustuvasta kaupankäynnistä saatavia potentiaalista hyötyä.

Rajoittamatta rikosoikeudellisia seuraamuksia ja 13 artiklan mukaisia kansallisten sääntelyviranomaisten valvontavaltuuksia jäsenvaltioiden on säädettävä kansallisen lainsäädännön mukaisesti, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on valtuudet määrätä asianmukaisia hallinnollisia sakkoja ja toteuttaa muita hallinnollisia toimenpiteitä 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tämän asetuksen rikkomisten yhteydessä.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava kyseiset säännökset yksityiskohtaisesti komissiolle ja virastolle ja ilmoitettava niille kaikki kyseisiä säännöksiä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.

2.   Jos jäsenvaltion oikeusjärjestelmässä ei säädetä hallinnollisista sakoista, tätä artiklaa voidaan soveltaa niin, että sakon panee vireille toimivaltainen viranomainen ja sen määräävät toimivaltaiset kansalliset tuomioistuimet siten, että samalla varmistetaan, että kyseiset oikeussuojakeinot ovat tehokkaita ja niillä on vastaava vaikutus kuin sääntelyviranomaisten määräämillä hallinnollisilla sakoilla. Määrättävien sakkojen on joka tapauksessa oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava tämän kohdan nojalla hyväksymänsä säännökset komissiolle viimeistään 8 päivänä toukokuuta 2026 ja kyseisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset viipymättä.

3.   Jäsenvaltioiden on kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja ne bis in idem -periaatetta noudattaen varmistettava, että kansallisilla sääntelyviranomaisilla on valta määrätä tämän asetuksen rikkomisista vähintään seuraavia hallinnollisia sakkoja ja muita hallinnollisia toimenpiteitä:

4.   Luonnollisten henkilöiden osalta 3 kohdan e alakohdassa tarkoitetut hallinnolliset enimmäissakot ovat seuraavat:

Sen estämättä, mitä 3 kohdan e alakohdassa säädetään, hallinnollisen sakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia asianomaisen luonnollisen henkilön edellisen kalenterivuoden vuosituloista. Jos luonnollinen henkilö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, hallinnollisen sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty.

5.   Oikeushenkilöiden osalta 3 kohdan e alakohdassa tarkoitetut hallinnolliset enimmäissakot ovat seuraavat:

Sen estämättä, mitä 3 kohdan e alakohdassa säädetään, hallinnollisen sakon määrä saa olla enintään 20 prosenttia asianomaisen oikeushenkilön edellisen tilikauden vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta. Jos oikeushenkilö on suoraan tai välillisesti hyötynyt rikkomisesta taloudellisesti, hallinnollisen sakon määrän on oltava vähintään yhtä suuri kuin kyseinen hyöty.

6.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansallinen sääntelyviranomainen voi julkistaa tämän asetukseen kohdistuvien rikkomusten johdosta määrätyt toimenpiteet tai seuraamukset, jollei julkistaminen aiheuta kohtuutonta vahinkoa asianosaisille.

7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kun määritetään hallinnollisten sakkojen ja muiden hallinnollisten toimenpiteiden tyyppiä ja tasoa, kansalliset sääntelyviranomaiset ottavat huomioon kaikki merkitykselliset seikat, tapauksen mukaan myös seuraavat:

8.   Käyttäessään valtuuksiaan määrätä hallinnollisia sakkoja ja muita hallinnollisia toimenpiteitä tämän artiklan 1 kohdan toisen alakohdan nojalla kansallisten sääntelyviranomaisten on tehtävä tiivistä yhteistyötä sen varmistamiseksi, että niiden valvonta- ja tutkintavaltuuksien käyttö sekä niiden määräämät hallinnolliset sakot ja niiden toteuttamat muut hallinnolliset toimenpiteet ovat tehokkaita ja asianmukaisia tämän asetuksen mukaisesti. Niiden on koordinoitava toimintansa 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jotta vältetään kaksinkertaiset ja päällekkäiset toimet niiden käyttäessä valvonta- ja tutkintavaltuuksiaan sekä määrätessä hallinnollisia sakkoja rajat ylittävissä tapauksissa.

9.   Komissio antaa viimeistään 8 päivänä toukokuuta 2027 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa arvioidaan, onko tämän asetuksen rikkomisista säädetty seuraamuksia ja sovelletaanko niitä johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa.”;

1.   Komissio arvioi asiaankuuluvia sidosryhmiä kuultuaan ennen 1 päivää kesäkuuta 2027 ja sen jälkeen joka viides vuosi tämän asetuksen soveltamista, erityisesti sen vaikutusta markkinakäyttäytymiseen, markkinaosapuoliin, likviditeettiin ja raportointivaatimuksiin, mukaan lukien nesteytetyn maakaasun markkinatietoja koskevat vaatimukset, siitä markkinaosapuolille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta, myös uusien markkinaosapuolten markkinoille pääsyn mahdollisia esteitä, sekä viraston suoritustasoa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin. Komissio laatii näiden arviointien perusteella kertomuksen ja toimittaa sen ilman aiheetonta viivytystä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseisiin kertomuksiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus.

2.   Komissio arvioi ennen 1 päivää kesäkuuta 2025 jäsenvaltioissa käyttöön otettujen, tahallisista ja vakavista markkinoiden väärinkäyttötapauksista unionin energian tukkumarkkinoilla määrättävien rikosoikeudellisten seuraamusten vaikuttavuutta ja antaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomuksessa voidaan ehdottaa aiheellisia toimenpiteitä, joihin voi sisältyä lainsäädäntöehdotuksen tekeminen.”