(1)

Direktiivin 2006/112/EY 168 ja 168 a artiklassa säädetään verovelvollisen oikeudesta vähentää arvonlisävero, jota sovelletaan verovelvollisen verollisissa liiketoimissa käyttämien tavaroiden luovutuksiin ja palvelujen suorituksiin. Itävallalle on annettu lupa ottaa käyttöön erityistoimenpide, jonka tarkoituksena on sulkea kokonaan vähennysoikeuden ulkopuolelle tavaroista ja palveluista maksettava arvonlisävero, jos verovelvolliset käyttävät kyseisistä tavaroista ja palveluista yli 90 prosenttia yksityisiin tarkoituksiinsa tai työntekijöidensä tarpeisiin taikka yleensä muuhun kuin yrityskäyttöön tai muuhun kuin taloudelliseen toimintaan, jäljempänä ’erityistoimenpide’.

(2)

Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2009/1013/EU (2) annettiin Itävallalle lupa jatkaa direktiivin 2006/112/EY 168 artiklasta poikkeavan erityistoimenpiteen soveltamista 1 päivään tammikuuta 2013. Neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2012/705/EU (3) muutettiin täytäntöönpanopäätöstä 2009/1013/EU antamalla Itävallalle lupa soveltaa direktiivin 2006/112/EY 168 ja 168 a artiklasta poikkeavaa erityistoimenpidettä 31 päivään joulukuuta 2015. Tämän jälkeen kyseisen luvan voimassaoloa jatkettiin neuvoston täytäntöönpanopäätöksillä (EU) 2015/2428 (4), (EU) 2018/1487 (5) ja (EU) 2021/1779 (6).

(3)

Täytäntöönpanopäätöksen 2009/1013/EU voimassaolon on määrä päättyä 31 päivänä joulukuuta 2024.

(4)

Itävalta pyysi 20 päivänä maaliskuuta 2024 komissiossa saapuneeksi kirjatulla kirjeellä lupaa erityistoimenpiteen soveltamisen jatkamiseen. Täytäntöönpanopäätöksen 2009/1013/EU 2 artiklassa vaaditun mukaisesti kyseiseen pyyntöön oli liitetty erityistoimenpiteen soveltamista koskeva kertomus, johon sisältyi arvonlisäveron vähennysoikeuteen sovellettavan prosenttiosuuden uudelleentarkastelu.

(5)

Komissio antoi direktiivin 2006/112/EY 395 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Itävallan toimittaman pyynnön tiedoksi muille jäsenvaltioille 17 päivänä toukokuuta 2024 päivätyllä kirjeellä.

(6)

Itävallan mukaan erityistoimenpide on osoittautunut erittäin tehokkaaksi arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamisessa ja veropetosten ja veronkierron torjunnassa. Erityistoimenpiteellä vähennetään yritysten ja verohallinnon hallinnollista rasitusta, sillä sellaisten tavaroiden ja palvelujen myöhempää käyttöä ei ole tarpeen seurata, jotka voitiin sulkea vähennysoikeuden ulkopuolelle niiden hankkimisen aikaan. Kun otetaan huomioon sekä yrityksiin että verohallintoon kohdistuvat myönteiset vaikutukset, komissio katsoo, että erityistoimenpiteen voimassaoloa on aiheellista jatkaa. Itävallalle olisi sen vuoksi annettava lupa jatkaa erityistoimenpiteen soveltamista 31 päivään joulukuuta 2027.

(7)

Itävallan toimittaman kertomuksen mukaan vaadittu tavaroiden ja palvelujen yrityskäyttöä koskeva 10 prosentin vähimmäisosuus, joka mahdollistaa tuotantopanoksiin sisältyvän arvonlisäveron vähentämisen, on niin alhainen, ettei sillä ole merkittävää vaikutusta lopullisessa kulutusvaiheessa tosiasiallisesti kannetun arvonlisäveron kokonaismäärään.

(8)

Erityistoimenpiteen kesto olisi rajattava aikaan, joka tarvitaan, jotta voidaan arvioida sen tehokkuutta ja arvonlisäveron vähennysoikeuteen sovellettavan prosenttiosuuden asianmukaisuutta.

(9)

Erityistoimenpide on oikeassa suhteessa tavoitteisiin eli arvonlisäveron kantamisen yksinkertaistamiseen ja tietyntyyppisten veropetosten tai veronkierron estämiseen nähden, koska se on ajallisesti ja soveltamisalaltaan rajoitettu.

(10)

Jos Itävalta katsoo, että erityistoimenpidettä on tarpeen jatkaa vielä vuoden 2027 jälkeen, sen olisi toimitettava komissiolle tätä koskeva pyyntö viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2027. Kyseiseen pyyntöön olisi liitettävä erityistoimenpiteen soveltamista koskeva kertomus, johon olisi sisällyttävä sovelletun prosenttiosuuden uudelleentarkastelu.

(11)

Erityistoimenpide ei vaikuta kielteisesti arvonlisäverosta kertyviin unionin omiin varoihin.

(12)

Täytäntöönpanopäätös 2009/1013/EU olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,