(1)

Nykyiselle taloudelliselle tilanteelle ovat ominaisia yleisesti korkeat elinkustannukset, jotka vaikuttavat viinin kulutukseen ja myyntiin, sekä maataloustuotannon ja viininvalmistuksen tuotantopanoskustannusten nousu, jolla on vaikutuksensa viinin hintaan. Nämä olosuhteet voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä unionin viinimarkkinoilla. Niillä on vaikutuksensa useisiin keskeisiin viinintuottajajäsenvaltioihin, kun viinivarastot kasvavat mittasuhteisiin, jotka voivat muuttua kestämättömiksi uudella sato- ja tuotantokaudella, ja niistä aiheutuu viinintuottajille taloudellisia vaikeuksia ja kassavirtaongelmia.

(2)

Maailmanlaajuinen inflaatio ja siihen liittyvä kuluttajien ostovoiman heikentyminen voimistivat viime vuosina havaittua viinin kulutuksen yleistä laskusuuntausta entisestään. Covid-19-pandemiaa edeltäneeseen markkinatilanteeseen verrattuna kulutuksen arvioidaan vähenevän kuluvan markkinointivuoden aikana 7 prosenttia Italiassa, 10 prosenttia Espanjassa, 15 prosenttia Ranskassa, 22 prosenttia Saksassa ja 34 prosenttia Portugalissa. Tämä suuntaus vaikuttaa erityisesti puna- ja roseeviinin markkinasegmentteihin.

(3)

Käytettävissä olevat luvut osoittavat viinin myynnin vähentyneen kuluvan markkinointivuoden aikana, mikä vastaa havaittua kotimaisen kysynnän laskua. Esimerkiksi Espanjassa ja Ranskassa myynti laski 5,3 prosenttia, joillakin alueilla jopa 25–35 prosenttia edellisen markkinointivuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Samalla unionin viinin vienti tammikuun ja huhtikuun 2023 välisellä ajalla oli 8,5 prosenttia pienempi kuin samalla aikavälillä vuonna 2022.

(4)

Maataloustuotannon keskeisten tuotantopanoskustannusten yleinen nousu, esimerkiksi viinintuotannossa tarvittavien lannoitteiden, energian ja pullojen kallistuminen, joka johtuu osittain myös Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta, on johtanut joissakin jäsenvaltioissa tuotantokustannusten poikkeukselliseen, arviolta 30–40 prosentin nousuun. Nämä olosuhteet aiheuttavat lisäpaineita unionin viinintuottajille ja heikentävät niiden markkinointi- ja investointikapasiteettia. Vaikka kustannukset ovat nousseet viinin koko tuotantoketjussa, saatavilla olevien tietojen mukaan tiettyjen viinien hinnat laskivat äkillisesti kriisistä eniten kärsivillä alueilla covid-19-pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Esimerkiksi joillakin Ranskan alueilla hinnat laskivat 10–26 prosenttia.

(5)

Yhdessä nämä tekijät viittaavat viinin kysynnän ja myynnin yleiseen vähenemiseen unionissa tilanteessa, jossa tuotanto unionissa kasvoi 4 prosenttia edelliseen markkinointivuoteen verrattuna ja kasvatti jo ennestään suuria varastoja (+2 prosenttia verrattuna viiden edellisen vuoden keskiarvoon). Jos tuotannon kasvun jarruttamiseksi ei ryhdytä nopeasti toimiin, tilanne uhkaa aiheuttaa markkinoilla häiriöitä merkittävän ja yleisen epätasapainon muodossa viimeistään sitten, kun uusi sato tulee markkinoille, jolloin viinintuottajilla ei ole varastointikapasiteettia uudelle tuotannolle ja ne joutuvat myymään tuotteensa vielä alhaisemmilla hinnoilla.

(6)

Tässä vaiheessa nykyiset markkinaolosuhteet aiheuttavat viinialalla monenlaisia markkinahäiriöitä eri tuotantoalueilla, koska unionin viinimarkkinat ovat voimakkaasti segmentoituneet. Häiriöt ovat merkittäviä tietyillä alueilla useissa jäsenvaltioissa ja vaikuttavat erityisesti puna- ja roseeviinien markkinasegmentteihin. Markkinoiden hajanaisuudesta kertoo esimerkiksi se, että Espanjan Extremadurassa varastot olivat 27 prosenttia viiden vuoden keskiarvoa suuremmat, Portugalissa Lissabonin alueella 24 prosenttia ja Alentejon alueella 14 prosenttia edeltävää vuotta suuremmat ja Languedoc-Roussillonissa Ranskassa roseeviinin varastot olivat kuluvan markkinointivuoden alussa 26 prosenttia suuremmat kuin edellisen markkinointivuoden alussa.

(7)

Olosuhteet ovat olleet unionin viinimarkkinoilla huonot jo erityisesti vuosien 2019, 2020 ja 2021 aikana aiempien kaupan rajoitusten, covid-19-pandemian aikana tapahtuneen kulutuksen vähenemisen ja useiden äärimmäisten sääilmiöiden vuoksi. Vallitsevat vaikeat olosuhteet ovat uusi isku jo valmiiksi hauraalle alalle, ja ne johtavat kaikilla alan toimijoilla huomattaviin tulonmenetyksiin. Viininviljelijät kohtaavat taloudellisia vaikeuksia ja kassavirtaongelmia jäsenvaltioiden eniten kärsivillä alueilla. Tämän vuoksi myös tältä osin tarvitaan välittömiä toimia, jotta tällaiseen hajanaiseen markkinatilanteeseen voidaan puuttua tehokkaasti antamalla jäsenvaltioille mahdollisuus kohdentaa uudelleen osa viinialan kansallisille tukiohjelmille osoitetuista varoista ja tarjota räätälöidympää tukea alan eri toimijoille.

(8)

Kun markkinoilta poistetaan sellaiset viinimäärät, joille ei löydetä asianmukaista markkina-aluetta, voidaan helpottaa markkinoiden epätasapainoa ja estää vallitsevien häiriöiden paheneminen tai pitkäaikaisen häiriön syntyminen unionin koko viinialalle. Perustelluissa tapauksissa viinin tislaus olisi otettava viinialan tukiohjelmiin väliaikaiseksi tukikelpoiseksi toimenpiteeksi, jotta voidaan auttaa parantamaan markkinoiden tasapainoa ja viinintuottajien taloudellista tilannetta niillä tuotantoalueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten. Kilpailun vääristymisen välttämiseksi tislaamalla saatavan alkoholin käyttö elintarvike- ja juomateollisuudessa olisi kiellettävä, ja se olisi rajoitettava teollisiin tarkoituksiin, mukaan lukien desinfiointi ja lääkkeet, sekä energiakäyttöön. Jotta tämän poikkeuksellisen toimenpiteen toteuttamisesta seuraavat väärinkäytökset tai liialliset korvaukset voitaisiin välttää, jäsenvaltioita on aiheellista pyytää kohdentamaan toimenpide alueille, joilla markkinat ovat epätasapainossa, käyttämään objektiivisia perusteita ja rajoittamaan tarjottava korvaus viimeaikaisiin markkinahintoihin.

(9)

Asetuksen (EU) N:o 1308/2013 47 artiklassa tarkoitettua rypäleiden korjaamista raakana käytetään markkinatoimenpiteenä, kun rypäletuotannon odotetaan olevan liian suuri. Jotta toimijat voisivat reagoida vallitseviin markkinaolosuhteisiin ja pienentää sen riskiä, että tilanne toistuu seuraavana markkinointivuonna, tietty joustovara on tarpeen tämän toimenpiteen täytäntöönpanon yhteydessä varainhoitovuonna 2023. Poikkeuksellisena toimenpiteenä on erityisesti tarpeen säätää poikkeuksista asetuksen (EU) N:o 1308/2013 47 artiklan 1 ja 3 kohdasta, jotta voidaan sallia raakojen rypäleterttujen hävittäminen tai poistaminen kokonaan osalta tilaa edellyttäen, että tämä toteutetaan kokonaisilla lohkoilla, ja säätää unionin rahoituksen enimmäisosuuden väliaikaisesta korottamisesta tätä toimenpidettä varten.

(10)

Erityisen tislaustoimenpiteen lisääminen tukikelpoisiin toimenpiteisiin ja raakana korjaamiseen sovellettava joustovara muodostavat taloudellisen tuen muodon, joka ei kuitenkaan edellytä unionin lisärahoitusta. Tämä johtuu siitä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 (2) liitteessä VII vahvistettuja viinialan kansallisten tukiohjelmien varainhoitovuoden 2023 määrärahojen rajoja sovelletaan edelleen. Jäsenvaltiot voivat siis kohdentaa kyseisiin toimenpiteisiin suurempia määriä ainoastaan mainitussa liitteessä vahvistetun vuosittaisen talousarvion rajoissa. Näin ollen kahdelle edellä mainitulle kriisitoimenpiteelle kohdennetun rahoitusosuuden avulla on tarkoitus tukea tietyssä epävakaassa markkinatilanteessa olevaa alaa ilman, että käyttöön olisi varsinaisesti saatettava enemmän varoja.

(11)

Näihin kriisitoimenpiteisiin myönnettävien unionin varojen tehokkuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava täydentää unionin taloudellista tukea kansallisilla maksuilla, jotka kattavat enintään 50 prosenttia tässä asetuksessa säädetyille kahdelle kriisitoimenpiteelle myönnetystä tuesta.

(12)

Markkinoiden kielteinen kehitys, kustannusten nousu ja niistä johtuvat viinialan toimijoiden kassavirtaongelmat vaikeuttavat viinialan kansallisten tukiohjelmien toimenpiteiden toteuttamista aikana, jona alan markkinasuuntautuneisuuden parantaminen on yleensä tarpeen. Ohjelmien täytäntöönpanon tehokkuuden varmistamiseksi viinialan vallitsevassa markkinoiden ja talouden tilanteessa on olennaista lisätä väliaikaisesti unionin enimmäisrahoitusosuutta toimenpiteisiin, jotka koskevat menekinedistämistä, viinitilojen rakenneuudistusta ja uusiin lajikkeisiin siirtymistä, rypäleiden korjaamista raakana ja investointeja.

(13)

Tuensaajille on myös tärkeää tarjota asianmukainen joustovara niiden toteuttaessa kansallisten tukiohjelmien operaatioita, jotta ne voivat reagoida markkinoiden vallitseviin epävarmuustekijöihin ja mukauttaa operaatioita tarvittaessa. Tällainen joustovara on ylimääräinen markkinatukitoimenpide, jolla estetään nykyisten taloudellisten häiriöiden muuttuminen unionin viinimarkkinoiden vakavammaksi tai pitkäaikaisemmaksi häiriöksi ja varmistetaan, että muut tässä asetuksessa säädetyt poikkeukselliset toimenpiteet, joista jäsenvaltio on päättänyt, voidaan panna tehokkaasti täytäntöön myös tuensaajien tasolla. Sen vuoksi komission delegoidusta asetuksesta (EU) 2016/1149 (3) on tarpeen poiketa poikkeuksellisena lisätoimenpiteenä ja sallia jäsenvaltioiden antaa tuensaajille joustovaraa, jotta ne voivat mukauttaa suunnitellut operaatiot yksinkertaistetussa menettelyssä ja panna ne perustelluissa tapauksissa vain osittain täytäntöön.

(14)

Edellyttäen että syyt korotetun unionin rahoitusosuuden soveltamiselle tiettyihin toimenpiteisiin ja joustovaran sallimiselle ohjelmien hallinnoinnissa liittyvät viinialan vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen, ja koska toimenpiteet ovat väliaikaisia, niiden soveltamisala on asianmukaista rajoittaa operaatioihin, joiden täytäntöönpano alkoi varainhoitovuonna 2023. Sitä vastoin näitä toimenpiteitä ei tulisi soveltaa esimerkiksi sellaisiin operaatioihin, jotka on toteutettu aiempina varainhoitovuosina ja ainoastaan maksettu varainhoitovuonna 2023.

(15)

Kun otetaan huomioon meneillään oleva markkinahäiriö ja lyhyt aika, joka jäsenvaltioilla on käytettävissään tähän asetukseen sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanoon kuluvan varainhoitovuoden aikana, erittäin kiireellisissä tapauksissa on ryhdyttävä välittömiin toimiin markkinoiden heikkenemisen estämiseksi. Alueilla, joihin vaikutukset kohdistuvat eniten, ylitarjonta on poistettava markkinoilta mahdollisimman pian ja joka tapauksessa ennen uuden satokauden alkua, vuoden 2023 elokuun loppuun tai syyskuun alkuun mennessä, sillä muutoin markkinatilanne heikkene entisestään ja nykyinen epätasapaino siirtyy uudelle markkinointivuodelle, mikä voisi pitkittää kriisiä koko unionin viinimarkkinoilla. Toisaalta kaikki tähän asetukseen sisältyvät toimenpiteet on pantava täytäntöön ennen nykyisten viinialan kansallisten tukiohjelmien päättymistä. Tukiohjelmia sovelletaan ainoastaan 15 päivään lokakuuta 2023, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2117 (4) 5 artiklan 7 kohdassa säädetään. Kyseisen säännöksen mukaan asetuksen (EU) N:o 1308/2013 39–54 artiklaa sovelletaan vielä 31 päivän joulukuuta 2022 jälkeen ennen 16 päivää lokakuuta 2023 toteutetuista operaatioista aiheutuneisiin menoihin ja suoritettuihin maksuihin. Sen vuoksi toimien lykkääminen saattaisi vaikeuttaa asianomaisten jäsenvaltioiden toimenpiteiden täytäntöönpanoa tai jopa estää sen varainhoitovuonna 2023, joka on viinialan nykyisten kansallisten tukiohjelmien viimeinen täytäntöönpanovuosi.

(16)

Edellä mainitut erittäin kiireelliset tapaukset huomioon ottaen tämä asetus olisi annettava asetuksen (EU) N:o 1308/2013 228 artiklassa säädettyä kiireellistä menettelyä noudattaen.

(17)

Koska toimet on tarpeen toteuttaa välittömästi, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,