This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32023H01640
Council Recommendation of 18 December 2023 on a European framework to attract and retain research, innovation and entrepreneurial talents in Europe
Neuvoston suositus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2023, eurooppalaisesta kehyksestä tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa
Neuvoston suositus, annettu 18 päivänä joulukuuta 2023, eurooppalaisesta kehyksestä tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa
ST/15135/2023/ADD/1
EUVL C, C/2023/1640, 29.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/1640/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
|
virallinen lehti |
FI Sarjan C |
|
C/2023/1640 |
29.12.2023 |
NEUVOSTON SUOSITUS
annettu 18 päivänä joulukuuta 2023,
eurooppalaisesta kehyksestä tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi Eurooppaan ja heidän pitämisekseen Euroopassa
(C/2023/1640)
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 182 artiklan 5 kohdan ja 292 artiklan ensimmäisen ja toisen virkkeen,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
|
1) |
Komission suosituksella 2005/251/EY (1) on ollut tärkeä rooli tutkijoiden ja tutkijanurien tukemisessa unionissa. Eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä, jäljempänä ’tutkijoiden peruskirja ja säännöstö’, on tullut tutkijoiden ja työnantajien tai tutkijoiden rahoittajien viitekehys, joka on osaltaan vahvistanut eurooppalaista tutkimusaluetta ja auttanut luomaan unioniin houkuttelevammat, avoimemmat ja kestävämmät työmarkkinat tutkijoille. Lisäksi vuodesta 2008 käytössä ollut tutkimusalan henkilöstöstrategia (HRS4R) sisältää eurooppalaisen menettelyn, jolla voidaan sertifioida laitosten sitoutuminen tutkijoiden peruskirjan ja säännöstön periaatteiden täytäntöönpanoon ja niiden edistyminen siinä. |
|
2) |
Komission 1 päivänä heinäkuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (2) korostetaan, että tutkijat ovat tieteen ja innovaatioiden etulinjassa ja että heillä on oltava tietynlaisia taitoja, jotta he voivat luoda uraa niin tiedeyhteisössä kuin sen ulkopuolella. Siinä ennakoidaan tutkijoiden taitojen luokitusjärjestelmän määritelmä muun muassa osaamiskierron tilastollisen seurannan mahdollistamiseksi, tutkijoiden eurooppalaisen osaamiskehyksen kehittämiseksi ja tuen antamiseksi tutkijoiden osaamisen kehittämiseksi, jotta nämä saisivat alojen väliseen liikkuvuuteen tarvittavat taidot. Osaamisohjelman ensimmäisellä lippulaivatoimella, unionin osaamissopimuksella, tuetaan täydennys- ja uudelleenkoulutusta, joka toteutetaan toimialojen, koulutuksen tarjoajien, työmarkkinaosapuolten ja viranomaisten yhteistyöllä laajan mittakaavan kumppanuuksina. |
|
3) |
Komission 30 päivänä syyskuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten” (3) todetaan, että globaalissa kilpailussa osaajista urakehitykseen tarvitaan edellytykset, joilla voidaan houkutella parhaat tutkijat unioniin ja pitää heidät unionissa, ja että työsuhteiden epävarmuuteen ei ole tullut viime vuosien aikana riittäviä parannuksia, etenkään uraansa aloittelevien tutkijoiden osalta. Kyseisessä tiedonannossa kiinnitetään huomiota myös siihen, että tutkijoiden taidot ja toisaalta yhteiskunnan ja talouden tarpeet eivät usein kohtaa ja että on tärkeää kouluttaa tutkijoita ja antaa heille kannustimia jatkaa uraansa yliopistomaailman ulkopuolella yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Kyseisessä tiedonannossa todetaan, että tutkijanurien vahvistamiseksi Euroopassa tarvitaan toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään varmistamaan tutkijoiden osaamisen tunnustaminen, kehittämään tutkijoiden osaamiskehys, parantamaan yliopistomaailman ja elinkeinoelämän välisiä liikkuvuuden ja vaihtojen mekanismeja, tarjoamaan kohdennettuja koulutusmahdollisuuksia ja luomaan keskitetyn palvelupisteen sisältävä portaali, josta sekä julkisen että yksityisen sektorin tutkijat voivat saada useita erilaisia tukipalveluja. Lisäksi kyseisessä tiedonannossa esitetään tutkimuksen arviointijärjestelmän parantamista, jotta voidaan oikeutetusti ja asianmukaisesti tunnistaa sellaisten urapolkujen ja toiminnan moninaisuus, joilla vastataan paremmin yhteiskunnan tarpeisiin. |
|
4) |
Uudesta eurooppalaisesta tutkimusalueesta 1 päivänä joulukuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä painotetaan, että uuden eurooppalaisen tutkimusalueen olennaisia osia ovat houkuttelevien ja turvallisten työolojen luominen ja tutkijanurien houkuttelevuuden lisääminen ottaen huomioon avoin tiede, sukupuolten tasa-arvo, digitaaliset taidot, tutkimuksen arviointi, tutkijanurien monipuolistaminen ja useat urapolut; kaikki kyseiset tekijät auttavat houkuttelemaan huippututkijoita ja saavat heidät jäämään. |
|
5) |
Neuvoston 28 päivänä toukokuuta 2021 hyväksymissä päätelmissä ”Eurooppalaisen tutkimusalueen syventäminen: tarjotaan tutkijoille houkuttelevia ja kestäviä uria ja työehtoja ja tehdään osaamiskierrosta todellisuutta”, todetaan, että tutkijat ovat unionin tutkimus- ja innovointijärjestelmien ytimessä ja että unionin tasolla tarvitaan koordinoidumpia toimia, jotta voidaan ratkaista tutkijoiden tällä hetkellä kohtaamat haasteet ja tarjota heille yhteentoimivia ja kestäviä tutkimusalan työuria tehden urista monipuolisempia ja urapoluista moninaisempia, edistää tasapainoisempaa osaamiskiertoa ja tehdä unionista houkutteleva kohde tutkijoille. Kyseisissä päätelmissä ehdotetaan, että komissio analysoisi, miten tutkijoiden peruskirjaa ja säännöstöä voitaisiin kehittää niin, että luotaisiin yksi kokonaisvaltainen kehys, jossa otettaisiin arvojen ja periaatteiden lisäksi huomioon kaikki tutkijanuriin liittyvät haasteet ja kiinnitettäisiin huomiota kaikkiin mahdollisiin aloihin, joille tutkijat voivat työllistyä ja pyydetään, että komissio tekisi vuonna 2022 ehdotuksen. Kyseinen ehdotus koskisi esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: rekrytointi, uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille tarjottavat kannustimet, uran monipuolistaminen ja uralla eteneminen, yhteentoimivuus kaikkien yhteiskunnan alojen, kuten elinkeinoelämän, kanssa, tutkijoiden arviointi, sukupuolten tasa-arvo, työ- ja yksityiselämän tasapaino sekä EURAXESS-aloitteen ja muiden välineiden, kuten Europass-ansioluettelon, hallinnon ja palvelujen parantaminen. |
|
6) |
Euroopan tutkimus- ja innovointisopimuksesta annetussa neuvoston suosituksessa (EU) 2021/2122 (4) mainitaan tutkijanurat ja tutkijoiden liikkuvuus sekä tutkimuksen, tutkijoiden ja laitosten arviointi prioriteettialoina, joilla unionin ja jäsenvaltioiden olisi ensisijaisesti toteutettava yhteisiä toimia eurooppalaisen tutkimusalueen tukemiseksi; lisäksi siinä määritellään joukko yhteisiä periaatteita ja arvoja tutkimuksen ja innovoinnin perustaksi unionissa. Suosituksessa myös korostetaan, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tutkijanuran alku- ja keskivaiheisiin, myös erityisesti naisten kyseisissä vaiheissa kohtaamiin esteisiin. |
|
7) |
Neuvoston 26 päivänä marraskuuta 2021 antamien päätelmien ”Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) tuleva hallinnointi” liitteenä olevassa ERAn toimintapoliittisessa ohjelmassa esitetään erityistoimia, joilla ”edistytään tutkimuksen, tutkijoiden ja laitosten arviointijärjestelmän uudistamisessa niiden laadun, suorituskyvyn ja vaikutusten parantamiseksi” sekä ”edistetään houkuttelevia ja kestäviä tutkijanuria, tasapainoista osaamiskiertoa sekä kansainvälistä, tieteidenvälistä ja alojen välistä liikkuvuutta koko eurooppalaisella tutkimusalueella”. Viimeksi mainitun toimen tavoitteisiin kuuluvat tutkijanuria koskevan unionin kehyksen kehittäminen sekä nykyisten välineiden ja aloitteiden parantaminen ja uusien luominen. Tähän kuuluvat tutkijanurien seurantakeskuksen perustaminen, tutkijoiden peruskirjan ja säännöstön tarkistaminen, ERAn osaamisfoorumin (ERA Talent Platform) perustaminen keskitetyksi verkkoväyläksi EURAXESS-palveluihin, verkostoon ja portaaleihin, mukaan lukien HRS4R ja RESAVER, ERA4You-aloitteen käynnistäminen osaamiskierron edistämiseksi eri alojen välillä kaikkialla unionissa, tutkimus- ja innovointijärjestelmiin liittyvien hyvien käytäntöjen vaihto tasapainoisen osaamiskierron tukemiseksi sekä tutkijanuran eurooppalaista kehystä koskevan pilottitutkimuksen toteuttaminen Eurooppalaiset yliopistot -allianssin kanssa. |
|
8) |
Komission 18 päivänä tammikuuta 2022 eurooppalaisesta yliopistostrategiasta antaman tiedonannon (5) mukaan vuoteen 2023 mennessä esitetään ehdotus sellaisen eurooppalaisen tutkijanurakehyksen luomisesta, joka on synergiassa houkuttelevien ja kestävien korkeakoulusektorin urien kehyksen kanssa. |
|
9) |
Komission 5 päivänä heinäkuuta 2022 antamassa tiedonannossa ”Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma” (6) todetaan, että innovointi edellyttää lahjakkaiden yksilöiden menestyksekästä houkuttelemista, tukemista ja pysyvyyden varmistamista sekä monia erilaisia taitoja, ja korostetaan alojen välisen liikkuvuuden merkitystä. |
|
10) |
Neuvoston suosituksessa (EU) 2022/2415 tietämyksen hyödyntämistä ohjaavista periaatteista (7) korostetaan, että on tärkeää investoida tutkijoiden ja muiden tutkimuksen ja innovoinnin parissa toimivien, myös välittäjien, yrittäjyyskulttuurin, -käytäntöjen, -taitojen ja -valmiuksien kehittämiseen; kyseisten toimijoiden jatkuva ammatillinen kehittäminen on keskeisessä roolissa, jotta tutkimuksen ja innovoinnin tulokset saadaan muutettua mahdollisimman hyvin yhteiskuntaa hyödyttäviksi ratkaisuiksi. Kyseisen suosituksen täytäntöönpanoa tuetaan toimialojen ja tiedeyhteisön yhteistyötä koskevilla käytännesäännöillä. |
|
11) |
Neuvoston päätelmissä Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: unionin korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen (8) kehotetaan jäsenvaltioita ja komissiota edistämään vahvempia synergioita eurooppalaiseen koulutusalueeseen, eurooppalaiseen tutkimusalueeseen ja eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen kuuluvan korkea-asteen koulutuksen ulottuvuuden välillä. |
|
12) |
Tutkijat ovat yhteiskunnan keskeinen voimavara. He tekevät tutkimusta, edistävät innovointia, auttavat löytämään ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin ja tarjoavat päätöksentekijöille näyttöä tietoon perustuvaa päätöksentekoprosessia varten. Tutkijat ovat korkean osaamistason asiantuntijoita, joilla on hyvät mahdollisuudet vastata paremmin työmarkkinoiden kysyntään. On äärimmäisen tärkeää parantaa tutkijoiden yleisiä työoloja ja yleistä työympäristöä, mukaan lukien tarjoamalla heille houkuttelevat palkat. |
|
13) |
Tutkijanurien houkuttelevuuden lisääminen ja vakauden parantaminen kaikkialla unionissa on keskeinen osa eurooppalaista tutkimusaluetta. Sen vuoksi on selvästi tarpeen tehdä tutkijanurasta houkuttelevampi ja osallistavampi opiskelijoille ja vastavalmistuneille, luoda perusedellytykset lahjakkaiden tutkijoiden pitämiselle unionissa sekä tehdä unionista houkutteleva ja kilpailukykyinen kohde kansainvälisille tutkijoille. |
|
14) |
Marie Skłodowska-Curie -toimilla (MSCA) on osana tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmia tuettu yli 25 vuoden ajan eri puolilta maailmaa tulevia tutkijoita kaikissa uran vaiheissa keskittyen koulutukseen, osaamiseen ja urakehitykseen. MSCA-toimilla on myös ollut rakenteellinen vaikutus organisaatioihin (kuten korkeakouluihin, tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin), sillä niiden avulla on levitetty hyviä käytäntöjä ja lisätty organisaatioiden houkuttelevuutta ja näkyvyyttä kansainvälisesti erityisesti tukemalla huipputason tohtorinkoulutusohjelmien kehittämistä. MSCA-toimilla edistetään alojen välistä, tieteidenvälistä ja maantieteellistä liikkuvuutta, kehitetään tutkijoiden osaamista, korjataan sukupuolijakauman epätasapainoja, pidetään lahjakkaat tutkijat Euroopassa ja houkutellaan Eurooppaan uusia lahjakkuuksia. Erityisesti MSCA-toimiin kuuluvia teollisuuden tohtorinkoulutusohjelmia voidaan pitää esimerkkinä parhaasta käytännöstä, jossa akateeminen laitos ja ei-akateeminen organisaatio jakavat vastuun tasapuolisesti väitöskirjatutkijan tutkimustyöstä, tutkimuksen toteuttamispaikasta ja ohjauksesta järjestelyin, joilla varmistetaan akateemiset standardit. Tämä on hyvä esimerkki ekosysteemin toimijoiden välisestä vuorovaikutuksesta ja yhteistyöstä, jolla edistetään monialaisia taitoja ja alojen välistä liikkuvuutta sekä vastataan elinkeinoelämän tarpeisiin tarjoamalla korkeasti koulutettuja osaajia ja autetaan tutkijoita ymmärtämään elinkeinoelämän haasteita pyrkien lisäämään rekrytointimahdollisuuksia ekosysteemissä. |
|
15) |
Eurostatin tilastot osoittavat, että tutkijoiden määrä kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna on kasvussa unionissa. Vuonna 2021 jäsenvaltioissa työskenteli kaksi miljoonaa tutkijaa, mikä on 627 000 enemmän kuin vuonna 2011. Suurin osa tutkijoista työskentelee yrityssektorilla (56 %), korkeakouluissa (32 %) ja julkishallinnon palveluksessa (11 %). On tärkeää ylläpitää tätä kasvua riittävillä investoinneilla, infrastruktuurilla ja toimintapolitiikoilla kansallisella ja unionin tasolla, jotka tukevat tutkijanurien houkuttelevuutta myös moninaisuuden, osallisuuden ja sukupuolten tasa-arvon osalta ja jotka edistävät tutkijanurien arvostusta kaikilla yhteiskunnan aloilla. |
|
16) |
Unionin tasolla tarvitaan selkeä, yhteinen tutkijan määritelmä ja käsite, esimerkiksi laajalti hyväksytty Frascati-käsikirjassa esitetty määritelmä. Tutkijoilla olisi tarkoitettava ammattilaisia, jotka harjoittavat tutkimus- ja innovointitoimintaa millä tahansa alalla, myös tiedeyhteisössä (korkeakouluissa, tutkimusorganisaatioissa ja tutkimusinfrastruktuureissa), yritysmaailmassa (myös elinkeinoelämässä, startup- tai spin-off-yrityksissä ja pienissä ja keskisuurissa yrityksissä), julkishallinnon elimissä (myös valtiohallinnossa, päätöksentekoelimissä, julkisissa laboratorioissa ja terveydenhuollossa) ja kolmannella sektorilla. Tutkijat voivat lisäksi osallistua erityyppiseen toimintaan millä tahansa talouden tai yhteiskunnan alalla. Toimia tarvitaan tutkijanuran täysimääräisen tunnustamin saavuttamiseksi sekä jäsenvaltioiden ja alojen välisen vertailukelpoisuuden parantamiseksi. |
|
17) |
Korkean tason tutkimus ja innovointi edellyttävät muiden ammattilaisten tukea. Muun muassa tutkimuksen hallinnointiin liittyvät ja tutkimusteknikoiden urat ansaitsevat asianmukaisen tunnustuksen, mikä tarkoittaa muun muassa niiden entistä tarkempaa analysointia ja yhdenmukaistamista unionin tasolla. Tutkimuksen hallinnointia olisi vahvistettava määrittelemällä tarvittavat taidot ja osaaminen, kehittämällä asiaankuuluvaa koulutusta ja parantamalla vertailtavuutta sekä mahdollistamalla se, hallintohenkilöstö voi johtaa ja tukea tutkimusta ja innovointia tehokkaasti. |
|
18) |
Eurooppalaista taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokitusta (ESCO) päivitettiin vuonna 2022 parantamalla siihen sisältyvää tutkijoiden taitojen ja ammattien luokitusta; tällä tavoin täsmennettiin tutkijoiden kannalta merkityksellisiä ammatteja eri työmarkkinasektoreilla sekä monialaisia taitoja, joita tutkijat tarvitsevat. ESCO-luokituksen käyttöönotto Europass-ansioluettelossa ja Euroopan työnvälitysverkostossa (EURES) helpottaa kyseisen parannetun luokituksen omaksumista työmarkkinoilla. Komission tulee käydä keskustelua Kansainvälisen työjärjestön kanssa sen varmistamiseksi, että ”tutkija” luokka sisällytetään ESCO-luokituksen perustana olevan kansainvälisen ammattiluokituksen (ISCO) tuleviin tarkistuksiin. |
|
19) |
Kuten todetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan 13 artiklassa, 20 päivänä lokakuuta 2020 tieteellisen tutkimuksen vapaudesta annetussa Bonnin julistuksessa, 19 päivänä marraskuuta 2020 annetussa Euroopan korkeakoulutusalueen Rooman julkilausumassa ja neuvoston suosituksessa (EU) 2021/2122, akateeminen vapaus ja tieteellisen tutkimuksen vapaus on turvattava, sillä ne ovat välttämättömiä edellytyksiä sille, että tutkijat voivat edistää tutkimusta ja innovointia. Komissio julkaisi tammikuussa 2022 komission yksiköiden valmisteluasiakirjan tutkimukseen ja innovaatioon (T&I) kohdistuvan ulkopuolisen häirinnän torjumisesta; siinä esitetään parhaita käytäntöjä, joiden avulla korkeakouluja ja tutkimusorganisaatioita voidaan tukea niiden perusarvojen, kuten akateemisen vapauden, integriteetin ja institutionaalisen riippumattomuuden, turvaamisessa sekä niiden henkilöstön, opiskelijoiden, tutkimustulosten ja resurssien suojelemisessa. |
|
20) |
On tarpeen puuttua tehokkaasti sitkeään sukupuolten epätasa-arvoon (mukaan lukien sukupuolten palkkaerot, sukupuolten eriarvoistaminen arvioinnissa ja tunnustamisessa, työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen liittyvät kysymykset sekä sukupuoleen perustuva väkivalta) sekä sukupuolen ja muiden haavoittuvuutta tai syrjäytymistä aiheuttavien olosuhteiden, kuten etnisen alkuperän, vammaisuuden ja seksuaalisen suuntautumisen, mahdolliseen yhteisvaikutukseen tutkimusurilla, sillä ne kaikki vaikuttavat osallistumiseen ja uralla etenemiseen. Institutionaaliseen muutokseen tähtäävät välineet, kuten osallistavat sukupuolten tasa-arvoa koskevat suunnitelmat, voivat olla tässä yhteydessä tärkeitä, kun otetaan huomioon sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025 (9). SHE FIGURES 2021 -raportti osoitti, että naiset ovat edelleen aliedustettuina tutkijoiden keskuudessa, sillä kaikista unionin tutkijoista vain 33 prosenttia on naisia. Lisäksi kyseisessä raportissa osoitettiin myös, että naistutkijoita työskentelee miestutkijoita enemmän korkeakoulusektorilla, kun taas julkishallinnossa ja elinkeinoelämässä naisten osuus on pienempi. Kaikkialla unionissa naistutkijat työskentelevät miestutkijoita useammin osa-aikaisesti ja epävarmoissa työsuhteissa korkeakouluissa (naistutkijoista 11 % ja miestutkijoista 7 %) ja akateemisen alan huipputehtävissä (professorina tai vastaavissa tutkijatehtävissä) naisten osuus on vain 26 prosenttia. Siksi tarvitaan erityistoimia, joilla puututaan tutkijanuria koskevaan sukupuolten epätasa-arvoon ja naisten aliedustukseen luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan alojen tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä korkeakoulusektorilla, kuten eurooppalaisessa yliopistostrategiassa korostetaan. |
|
21) |
Jotta tutkijoiden ja erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden täysipainoista henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä tuettaisiin unionissa, on keskeisen tärkeää vastata olemassa oleviin haasteisiin, joilla on kielteisiä vaikutuksia unionin yleiseen tutkimus- ja innovointijärjestelmään ja tutkimuksen sisämarkkinoihin. Tällaisia haasteita aiheuttavat muun muassa työllisyyteen ja työoloihin liittyvät näkökohdat, kuten väitöskirjatutkijoiden määrittely jäsenvaltioissa joko opiskelijoiksi tai työntekijöiksi, usein puuttuvat avoimet, läpinäkyvät ja ansioihin perustuvat työhönottomenettelyt, lyhytaikaisiin hankepohjaisiin sopimuksiin liittyvä epävarmuus, heikot yhtäläiset mahdollisuudet, vähäiset mahdollisuudet alojen väliseen liikkuvuuteen tohtorikoulutuksessa ja tohtorintutkinnon jälkeisessä tutkimustyössä, työ- ja yksityiselämän huono tasapaino, omaishoidon sekä fyysisen ja mielenterveyden puuttuvat toimenpiteet ja sosiaalisen suojelun välineiden heikkoudet, mukaan lukien vaikeus siirtää etuuksia eri alojen ja jäsenvaltioiden välillä. |
|
22) |
Uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden työllistyvyyttä ja urakehitystä voitaisiin edistää erityisillä työhönoton kannustimilla, kuten taloudelliseen ja sosiaaliseen suojeluun liittyvillä kannustimilla, muun muassa luomalla mahdollisuuksia pysyviin tai toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin 28 päivänä kesäkuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY (10) mukaisesti. Tältä osin hankerahoituksen rinnalla voitaisiin edistää perusrahoituksen tai tutkimuksen elinkaarirahoituksen laajempaa käyttöä. Perusrahoituksessa korkeakoululle tai tutkimusorganisaatiolle taataan tietty rahoitus vastineena tiettyjen tuotosten ja laatuvaatimusten saavuttamisesta; elinkaarirahoituksessa rahoituksesta kilpaillaan alkuvaiheessa ja rahoitusta jatketaan, jos rahoituksen saaja arvioidaan seurantaprosessissa myönteisesti. Tällä tavoin tutkimusorganisaatiot voivat kehittää pidemmän aikavälin tutkimusstrategioita ja tehdä kestäviä sitoumuksia työntekijöitään kohtaan samalla, kun ne hyödyntävät hankerahoitusta uusien tutkimuskohteiden työstämiseen. |
|
23) |
Kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 22 artiklassa todetaan, jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä vapaus nauttia ihmisarvolleen ja yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteen 15 mukaan eläkkeelle jääneillä työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on oikeus eläkkeeseen, joka on oikeassa suhteessa heidän sosiaalivakuutusmaksuihinsa ja varmistaa kohtuullisen toimeentulon. Liikkuvilla tutkijoilla on kuitenkin vaikeuksia kerryttää riittävästi lisäeläkkeitä odotusaikojen, korkeiden siirtomaksujen, monimutkaisten rahoitustuotteiden heikon tuntemuksen ja eläköitymiseen liittyvän hallinnollisen taakan vuoksi. Sen vuoksi tutkijoiden osalta olisi varmistettava sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta 8 päivänä marraskuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen (11) mukaiset suojatoimet. |
|
24) |
RESAVER on komission tukema eurooppalainen eläkejärjestelmä, joka tarjoaa tutkimusorganisaatioissa työskenteleville ammatillisia lisäeläkkeitä ja on osa tulevaa ERAn osaamisfoorumia ja sillä on mahdollista ratkaista liikkuvien tutkijoiden sosiaaliturvakysymykset. Sen käyttöönotto takeltelee kuitenkin vähäisen tietoisuuden ja huomattavien hallinnollisten ja oikeudellisten esteiden vuoksi. Liikkuvien tutkijoiden työeläkeoikeuksien turvaamiseksi olisi tarjottava tietoa siitä, miten liikkuvuus voi vaikuttaa eläkeoikeuksiin, ja harkittava tutkimusorganisaatioiden osallistumista RESAVER-järjestelmään. |
|
25) |
Alojen välinen, tieteidenvälinen ja maantieteellisesti tasapainoinen liikkuvuus on olennaisen tärkeää, jotta unionin tutkijanurista saadaan tuloksellisempia, kestävämpiä ja houkuttelevampia. Tällainen liikkuvuus lisää koko tutkimus- ja innovointijärjestelmän kilpailukykyä ja tukee tiedon tuottamista, levittämistä ja käyttöä samalla kun se edistää ei-lineaarisia ja monipuolisia urapolkuja ja mahdollistaa ne. Kyseisiä liikkuvuuden muotoja, mukaan lukien virtuaalinen liikkuvuus, olisi edistettävä, niitä varten olisi luotava kannustimia ja ne olisi sisällytettävä riittävästi osaksi tutkijoiden ammatillista kehitystä, lisäksi kaikenlaiset nykyiset liikkuvuuden esteet, joita aiheuttavat muun muassa avustusten heikko siirrettävyys, esimerkiksi työmatkoista aiheutuva hallinnollinen taakka, liikkuvien tutkijoiden oleskelulupien tunnustaminen, uudelleenasettautumisen haasteet, kielimuuri tai eläkeoikeuksien siirrettävyys, olisi pyrittävä poistamaan. |
|
26) |
Yhteentoimivien ja eri aloja kattavien tutkijanurien edistämiseksi tarvitaan uudenlaista lähestymistapaa, jossa arviointi- ja palkitsemisjärjestelmässä annettaisiin yhtäläinen arvo kaikkien alojen tutkijanurille, jossa maantieteellisestä, tieteen- tai alojen välisestä liikkuvuudesta, urakatkoksista, mukaan lukien sapatti- tai vanhempainvapaat, tai työntekopaikan muuttumisesta ei rangaistaisi ja jossa tutkijat eivät tekisi eroa tiedeyhteisön ja muiden alojen välillä urapolkua valitessaan. Moninaiset urapolut, joille on ominaista maantieteellinen ja alojen ja organisaatioiden välinen liikkuvuus, sekä erilaisten urapolkujen yhdistelmät, joissa yhdistyvät samanaikaisesti eri ala, ansaitsevat tulla täysin tunnustetuiksi, ja niitä olisi pidettävä samanarvoisina kuin lineaarisia urapolkuja, joilla työntekijä siirtyy suoraviivaisesti työpaikasta toiseen yleensä samalla alalla tai tieteenalalla. |
|
27) |
Joissakin tapauksissa tohtorikoulutuksen päätarkoituksena on edelleen akateeminen ura, eikä siinä oteta riittävästi huomioon tutkijoille mahdollisten ammattien laajempaa valikoimaa asiaankuuluvilla aloilla eikä pidetä tärkeänä edistää yrittäjyyttä tutkijoiden keskuudessa. Sen lisäksi, että tutkijoilla on oltava vankat tutkimustaidot, on erittäin tärkeää kehittää heidän monialaisia taitojaan virallisen ja epävirallisen koulutuksen avulla, jotta parannetaan tutkijoiden uramahdollisuuksia, edistetään alojen välistä liikkuvuutta ja innovointia ja lisätään tutkijanurien houkuttelevuutta unionissa. |
|
28) |
Tutkijoiden eurooppalainen osaamiskehys (ResearchComp), jonka komissio on kehittänyt jäsenvaltioita ja sidosryhmiä kuullen, on keskeisessä asemassa pyrittäessä varmistamaan, että tutkijoilla on laajasti erilaisia monialaisia taitoja, sekä kavennettaessa tiedeyhteisön ja muiden asiaankuuluvien alojen välistä osaamiskuilua. Tutkijoiden koulutusta – tohtorikoulutus mukaan luettuna – voitaisiin kehittää osaamiskehyksessä kuvattujen taitojen mukaisesti ja parhaiden käytäntöjen vaihdon pohjalta, tutkijoiden koulutuksen täydentämiseksi ja heidän uudelleenkouluttamisekseen elinikäistä oppimista silmällä pitäen. Riittäviä mekanismeja virallisten ja epävirallisten koulutusmahdollisuuksien, kuten työssäoppimisen, tunnustamiseksi ja todentamiseksi tarvittaisiin. |
|
29) |
Jotta varmistetaan, että tutkijoiden koulutusta kehitetään tai yhteiskehitetään todellisten osaamistarpeiden pohjalta, voitaisiin edistää tiedeyhteisön, teollisuuden, elinkeinoelämän, julkishallinnon, kolmannen sektorin ja kaikkien muiden asiaankuuluvien ekosysteemin toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä myös esimerkiksi harjoittelun ja työn varjostamisen kautta. Tässä yhteydessä voitaisiin ottaa huomioon innovatiivisen tohtorinkoulutuksen periaatteet, jotka sisältyvät ERAn tutkijavoimavaroja ja liikkuvuutta käsittelevän ohjausryhmän vuonna 2011 hyväksymään raporttiin, sekä tietämyksen hyödyntämistä ohjaavista periaatteista 2 päivänä joulukuuta 2022 annettu neuvoston suositus (EU) 2022/2415 (12), jossa korostetaan tarvetta luoda tutkijoita varten yrittäjyyttä edistävä järjestelmä. |
|
30) |
On ratkaisevan tärkeää edistää tutkijoiden yrittäjyysajattelua ja siihen liittyviä taitoja, myös sijoittajien ja pääoman hankintataitoja, jotta voidaan parantaa tietämyksen hyödyntämistä ja saada innovatiiviset ideat muutettua uusiksi palveluiksi ja tuotteiksi, joilla on paremmat mahdollisuudet päästä markkinoille ja jotka todennäköisemmin edistävät kestävää kasvua ja innovointia ja tuottavat hyötyä yhteiskunnalle. Menestyksekäs yrittäjyyspolku edellyttää, että aineettomat hyödykkeet, kuten julkaisut, tieto, taitotieto ja henkinen omaisuus, ymmärretään oikein ja että niitä hallinnoidaan tuloksellisesti tietämyksen hyödyntämistä ohjaavista periaatteista 2 päivänä joulukuuta 2022 annetussa neuvoston suosituksessa (EU) 2022/2415 esitetyllä tavalla. (12) |
|
31) |
Alojen välinen osaamiskierto ja tutkimus- ja innovointityöpaikkojen yhteentoimivuuden parantaminen eri alojen välillä edellyttävät erilaisten, toisiaan täydentävien toimenpiteiden toteuttamista kansallisella ja unionin tasolla akateemisen vapauden ja institutionaalisen riippumattomuuden periaatteiden mukaisesti, mukaan lukien koko järjestelmän uudistaminen. Omaksumalla politiikassa lähestymistapa, jossa edistetään vastavuoroista oppimista onnistuneiden, alojen välisten liikkuvuusjärjestelmien pohjalta, voidaan vahvistaa molempia osapuolia hyödyttävää tiedeyhteisön ja muiden alojen yhteistyötä ja innovaatioekosysteemejä, parantaa tutkijoiden, innovoijien ja muiden tutkimus- ja innovointiosaajien koulutusta ja elinikäistä oppimista, mukaan lukien täydennyskoulutus tukivalmiuksien kehittämiseksi, sekä rekrytointijärjestelmiä ja edistää tutkijoiden yrittäjyystaitojen kehittämistä. |
|
32) |
Tutkijat eivät aina ole tietoisia päätöksenteon keskeisestä roolista tutkimuksen ja innovoinnin alalla ja tieteen roolista päätöksenteossa. Molemmat ulottuvuudet voivat vaikuttaa tutkijanuriin sekä tutkimus- ja innovointijärjestelmään. Tästä on tärkeää kertoa tohtorikoulutuksessa ja varmistaa, että koulutettavat tiedostavat asian, jotta tutkijat saataisiin osallistumaan tiiviimmin poliittiseen päätöksentekoprosessiin ja jotta tunnustettaisiin heidän päätöksentekoa tukeva tutkimustoimintansa koko uran ajalta. |
|
33) |
Tutkijoille olisi erityisesti uran alkuvaiheessa annettava tietoa kaikkien eri alojen tarjoamista näkymistä ja kyseisten mahdollisuuksien hyödyntämisestä tutkijoiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen laajentamiseksi. Tutkijoiden tarpeisiin räätälöidyillä uraneuvonta- ja tukipalveluilla on tärkeä rooli, sillä ne edistävät alojen välistä ja tieteidenvälistä, maantieteellistä ja virtuaalista liikkuvuutta ja tukevat yritystoiminnan kehittämistä. Eri laitosten välistä liikkuvuutta, erityisesti korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden eri profiilien välillä sekä erilaisia joustavia akateemisia polkuja pitkin, olisi edistettävä muun muassa poistamalla esteitä, jotka liittyvät edellisessä laitoksessa hankittuihin ja toisaalta uudessa laitoksessa vaadittuihin taitoihin. |
|
34) |
Tutkimuksen arvioinnissa olisi voitava arvioida tutkijoiden suoriutumista ja tutkimustuloksia mahdollisimman korkean laadun ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Tulosten asianmukainen arviointi edellyttää yhä monimuotoisempien tutkimustuotosten, -toimien ja -käytäntöjen huomioon ottamista, yhteistyö ja tuotosten avoin jakaminen mukaan lukien, sekä tiukkojen tutkimusetiikkaa koskevien vaatimusten noudattamisen ja tutkimuksen yhteiskunnallisten vaikutusten varmistamista, kuten todetaan Paris Call on Research Assessment -julkilausumassa vuodelta 2022, komission vuonna 2021 julkaisemassa tutkimuksen arviointijärjestelmän uudistamista koskevassa kartoittavassa raportissa ”Towards a reform of the research assessment system”, joka perustuu laajaan sidosryhmien kuulemiseen, neuvoston 10 päivänä kesäkuuta 2022 antamissa päätelmissä avoimen tieteen tutkimusta ja täytäntöönpanoa koskevasta arvioinnista ja heinäkuussa 2022 julkaistussa tutkimuksen arvioinnin uudistamista koskevassa sopimuksessa. Tutkijoiden arvioinnissa olisikin jatkossa otettava tasapainoisemmin huomioon tutkimuksen määrällinen ja laadullinen arviointi ja suosittava laadullista arviointia ja vertaisarviointia, joiden tukena käytettäisiin vastuullisesti määrällisiä indikaattoreita. |
|
35) |
Akateemisten urien vahvistamiseksi aina huipputehtäviin asti tarvitaan avoin, jäsennelty, osallistava ja sukupuolen suhteen tasa-arvoinen järjestelmä uralle pääsemiseksi ja sillä etenemiseksi. Tätä varten jäsenvaltioiden ja tutkimusorganisaatioiden tasolla voitaisiin harkita virkaurajärjestelmän kaltaisten järjestelyjen perustamista; ne antavat määritellyt puitteet määräaikaisen sopimuksen tekemiselle niin, että myönteisen arvion saaneet henkilöt voisivat myöhemmin edetä vakituiseen asemaan. |
|
36) |
Unionin sekä kansallisen ja alueellisen tason toimista huolimatta osaamisvuoto unionin vähemmän kehittyneiltä alueilta jatkuu edelleen, kuten komission tiedonannossa ”Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla” (13) korostetaan, ja tutkijoiden maantieteellisen liikkuvuuden tasapainottamiseksi tarvitaan lisätoimenpiteitä. Komission vuosina 2021 ja 2022 tekemät analyysit osaamiskierrosta osoittivat, että unionin nykyiset toimet ovat edistäneet tasapainoisempaa osaamiskiertoa, mutta samalla niissä havaittiin jatkuvia haasteita ja esitettiin keinoja aivotuonnin lisäämiseksi. Erinomaiset tutkimusympäristöt, mukaan lukien tutkimusinfrastruktuurit, houkuttelevat työolot sekä ammatillista pätevyyttä ja harjoitettua toimintaa vastaava korvauksen taso ovat erittäin tärkeitä tässä yhteydessä, mutta ne myös edellyttävät usein kansallisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien uudistamista. Tätä varten olisi omaksuttava toimintatapa, jolla tuetaan tällaisia järjestelmän muutoksia ja tarjotaan kannustimia niiden toteuttamiseksi ja jossa hyödynnetään vastavuoroista oppimista ottaen mallia onnistuneista tavoista tasapainottaa osaamiskiertoa jäsenvaltioissa. |
|
37) |
EURAXESS on ainutlaatuinen yleiseurooppalainen aloite, jossa tarjotaan maksuttomia tieto- ja tukipalveluja tutkijoille ja heidän perheilleen; aloitteen päätavoitteena on tutkijoiden liikkuvuuden ja urakehityksen tukeminen samalla kun varmistetaan kestävä osaamisjatkumo tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä tehostetaan tieteellistä yhteistyötä unionin ja muun maailman välillä. Tämän tavoitteen edistämiseksi tutkijoille sekä korkeakouluille ja tutkimusorganisaatioille suunnattuja EURAXESS-tieto- ja tukipalveluja voitaisiin laajentaa, palvelujen ja hallinnon rakennetta optimoida, digitaalista ja käyttäjäkokemusta parantaa ja varmistaa yhteentoimivuus muiden unionin aloitteiden, kuten Europass- ja EURES-aloitteiden, kanssa. EURAXESS-tietoportaalien ja -palvelujen vaikuttavuutta ja yhtenäisyyttä voitaisiin parantaa vahvistamalla kansallisia sillanpääasemassa olevia organisaatioita. |
|
38) |
Pysyäkseen maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä unionista on tehtävä houkuttelevampi eri puolilta maailmaa tuleville osaajille ja vältettävä samalla kehittyviin maihin vaikuttavaa osaamisvuotoa. Komission 27 päivänä huhtikuuta 2022 antamassa tiedonannossa ”Osaajien houkutteleminen EU:hun” (14) painotetaan, että unionista on tehtävä maailmanlaajuisesti vetovoimaisempi osaajille erityisesti edistämällä innovointia ja yrittäjyyttä unionissa sekä tutkimalla lähemmin mahdollisia uusia unioniin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen väyliä. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2021/1883 (15) tarkistaminen oli tärkeä askel unionin houkuttelevuuden lisäämiseksi siten, että sillä parannettiin korkeasti koulutettujen muuttajien oikeuksia ja nopeutettiin ja sujuvoitettiin menettelyjä. Myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801 (16) edistää kyseisiä tavoitteita helpottamalla opiskelijoiden ja tutkijoiden pääsyä unioniin, tekemällä siitä houkuttelevampaa ja edistämällä samalla tietämyksen ja osaamiseen liikkuvuutta parempien unionin sisäistä liikkuvuutta koskevien oikeuksien muodossa. |
|
39) |
Tutkijoiden peruskirjaa ja säännöstöä tarkistetaan, jotta ne olisivat nykytilanteen tasalla ja jotta niillä voidaan vastata tutkijoiden ja laitosten tämänhetkisiin haasteisiin muun muassa ottamalla paremmin huomioon sukupuolten tasapuolinen edustus, sukupuolten tasa-arvo ja osallistavuus toimilla, joilla pyritään luomaan sukupuoleen perustuvasta väkivallasta vapaita tutkimusympäristöjä, sekä avoimen tieteen käytännöt. Tämän suosituksen liitteessä II olevaa uutta tutkijoiden peruskirjaa virtaviivaistetaan sen täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja sen käyttöönoton edistämiseksi myös korkeakoulumaailman ulkopuolella. Kaikkia organisaatioita, jotka työllistävät tutkijoita tai rahoittavat heidän työtään, kehotetaan hyväksymään uusi tutkijoiden peruskirja. Organisaatioiden, jotka ovat hyväksyneet nykyisen tutkijoiden peruskirjan ja säännöstön periaatteet, katsotaan antavan hyväksyntänsä myös uudelle tutkijoiden peruskirjalle. Tätä olisi sovellettava erityisesti laitoksiin, jotka ovat aloittaneet tai saattaneet päätökseen HRS4R-prosessin, jonka ensimmäinen vaihe on tutkijoiden peruskirjan käyttöönotto. |
|
40) |
Tutkijanurien vahvistamista koskevien toimenpiteiden ja järjestelmäuudistusten täytäntöönpanon seurantaa varten tarvitaan tutkijanurien seurantakeskus, jolla kootaan yhteen paikkaan parhaat unionissa tähän asti kerätyt tiedot. Tutkijanurien seurantakeskuksen olisi tarjottava jäsenvaltioille ja tutkimusorganisaatioille tietoa, jota ne tarvitsevat tutkijanuria koskevien politiikkojen mukauttamiseksi ja kehittämiseksi. Seurantakeskuksen olisi myös autettava tutkijoita ymmärtämään paremmin haasteita ja mahdollisuuksia sekä tuotava esiin eurooppalaisia tutkimusorganisaatioita houkuttelevina kohteina parhaille osaajille. Tarvittaessa voitaisiin myös harkita yhteyksiä eurooppalaisessa yliopistostrategiassa ehdotettuun eurooppalaiseen korkeakoulusektorin seurantakeskukseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1700 (17) soveltamisessa kerättyjä tietoja voitaisiin mukauttaa vastaamaan tutkijanurien seurantakeskuksen käyttäjien tarpeita. |
|
41) |
Jotta eurooppalainen kehys tutkimus-, innovointi- ja yrittäjyysosaajien houkuttelemiseksi unioniin ja heidän pitämisekseen unionissa voi tuottaa tulosta, jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien on sitouduttava siihen. Erityisesti korkeakoulujen yhteenliittymiä, kuten Eurooppalaiset yliopistot -aloitteella perustettuja ja Erasmus+ -ohjelmasta ja tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta tuettuja yhteenliittymiä, sekä korkeakoulusektoria laajemmin, tutkimusorganisaatioita ja kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä voitaisiin alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen kannustaa osallistumaan vapaaehtoisesti kehyksen laajaan täytäntöönpanoon toteuttamalla asiaankuuluvia pilottitoimia. |
|
42) |
Kyseiset suositukset olisi pantava täytäntöön ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisten tutkimus- ja innovointijärjestelmien ja -olosuhteiden moninaisuus sekä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden institutionaalisen itsemääräämisoikeuden periaate kaikkialla unionissa, |
ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:
Tutkijat, tutkimusjohtajat ja tutkimusteknikot eurooppalaisella tutkimusalueella
|
1. |
Tässä suosituksessa
”tutkijoilla” tarkoitetaan ammattilaisia, jotka kehittävät tai luovat uutta tieteellistä tietämystä käsitteiden tai hypoteesien pohjalta. He tekevät tutkimusta ja parantavat tai kehittävät käsitteitä, teorioita, malleja, infrastruktuuria, tekniikoita, välineitä, ohjelmistoja tai toimintamenetelmiä. Tutkijat voivat harjoittaa koko- tai osa-aikaisesti erityyppistä toimintaa, kuten perus- tai soveltavaa tutkimusta, kehittämistoimintaa tai tutkimuslaitteiden käyttöä millä tahansa talouden tai yhteiskunnan alalla ja tutkimustulosten levittämistä ja niiden hyödyntämistä. He voivat myös osallistua muun muassa projektinhallintaan, opetukseen, mentorointiin, näyttöön perustuvan päätöksenteon tukemiseen, avoimen tieteen käytäntöihin, tietämyksen ja teknologian siirtotoimiin sekä tiedeviestintään. Tutkijat kartoittavat uusia tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaihtoehtoja ja suunnittelevat ja hallinnoivat niitä hyödyntämällä korkean tason osaamista ja tietämystä, jota he ovat hankkineet virallisen koulutuksen tai kokemuksen kautta. |
|
2. |
Tutkijat voivat harjoittaa merkityksellistä toimintaa kaikilla tutkimusta ja innovointia tuottavilla aloilla, muun muassa tiedeyhteisössä, teollisuudessa, elinkeinoelämässä, julkishallinnossa ja kolmannella sektorilla, joilla heidän osaamisensa, tietämyksensä ja asenteensa voivat olla hyödyksi eurooppalaiselle yhteiskunnalle, tutkimus- ja innovointijärjestelmälle ja taloudelle. |
|
3. |
Tutkimuksen hallinnointiin liittyvät urat kattavat tutkimus- ja innovointitoiminnan hallinnointi- ja tukitoiminnot, joista vastaavat henkilöt voivat olla tutkijoita tai muita ammattilaisia. Tutkimuksen hallinnointiin liittyvät urat olisi määriteltävä ja tunnustettava riittävästi unionin tasolla määrittämällä asiaankuuluvat taidot ja osaaminen, jotta voidaan vahvistaa tutkimusjohtajien ammattipätevyyttä, kehittää asiaankuuluvaa koulutusta ja parantaa vertailtavuutta. Tutkimusjohtajien tehtäviin voivat kuulua muun muassa
|
|
4. |
Tutkimusteknikot ovat ammattilaisia, joiden päätehtävät edellyttävät korkeatasoista teknistä tietämystä, koulutusta ja kokemusta yhdellä tai useammalla insinööritieteiden, luonnon- ja biotieteiden tai yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalla. He osallistuvat tieteellisiin ja teknisiin tehtäviin, joihin kuuluu käsitteiden ja toimintamenetelmien soveltaminen sekä tutkimuslaitteiston käyttö, yleensä tutkijoiden valvonnassa. Tutkimusteknikoilla on keskeinen avustava rooli korkean tason tutkimuksessa ja innovoinnissa. Jäsenvaltioiden olisi harkittava tutkimusteknikkojen urien riittävää määrittelyä ja tunnustamista kansallisella tasolla. |
|
5. |
Kaikki tutkijat asemastaan ja toimialastaan riippumatta olisi luokiteltava johonkin seuraavista profiileista:
|
|
6. |
Tässä suosituksessa R1- ja R2-profiilit luokitellaan uransa alkuvaiheessa oleviksi tutkijoiksi ja R3- ja R4-profiilit vanhemmiksi tutkijoiksi.
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne kannustavat työnantajia viittamaan kaikissa nimenomaan tutkijoille suunnatuissa työpaikkailmoituksissa profiileihin tai tarvittaessa kehottavat korkea-asteen oppilaitoksia ja tutkimusorganisaatioita tekemään niin. Profiileja ei tulisi välttämättä pitää lineaarisen urapolun eri vaiheina. Liitteessä I on ei-tyhjentävä esimerkkiluettelo ammateista, joita tutkijoilla voi R1–R4-profiileissa olla eri aloilla. |
Tutkijanurien tunnustaminen, yhteentoimivuus ja vertailtavuus
|
7. |
Jäsenvaltioille ja komissiolle suositellaan, että ne edistävät ja tukevat tutkijanurien tunnustamista kaikilta osin ja erilaisten tutkijanurien yhtäläistä arvostusta ja palkitsemista toimialasta tai toiminnasta riippumatta ja toteuttavat tukitoimenpiteitä, joilla mahdollistetaan tutkijanurien täysi yhteentoimivuus ja vertailukelpoisuus eri jäsenvaltioiden, alojen ja laitosten välillä. |
|
8. |
Jäsenvaltiot voisivat kannustaa ja tukea ei-lineaarisia, useita uria yhdistäviä ja hybridiurapolkuja; tällaiset urapolut voivat johtaa monenlaisiin ammatillisiin lopputuloksiin, ja ne olisi tunnustettava samanarvoisina lineaaristen urapolkujen kanssa. |
|
9. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne ottavat käyttöön eurooppalaisen taito-, osaamis-, tutkinto- ja ammattiluokituksen uudet versiot ja niiden päivitykset erityisesti tutkijan ammattien ja taitojen osalta. |
|
10. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne kannustavat henkilöstöosastoja kartoittamaan kaikilla aloilla tutkijoiden urarakenteita tämän suosituksen 5 kohdassa tarkoitettujen profiilien perusteella. |
Työhönotto ja työolot
|
11. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne edistävät ja tukevat avointa, läpinäkyvää ja ansioihin perustuvaa hakijoiden valintaa ja työhönottoa, joissa hakijoita ei rangaista urakatkoksista eikä epälineaarisista, monia uria yhdistelevistä tai hybridiurapoluista. |
|
12. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne kannustavat työehtosopimusten noudattamista ja työmarkkinaosapuolten tehokasta vuoropuhelua ja toteuttavat tukitoimia, jotta työnantajat ja rahoittajat voisivat tarjota houkuttelevat, osallistavat ja kilpailukykyiset tutkimus- ja työolot, joissa tutkijoita arvostetaan, kannustetaan ja tuetaan. Tällaisia tukitoimia voisivat olla muun muassa seuraavat:
|
|
13. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne varmistavat, että tutkijoiden saatavilla on ajantasaista, kattavaa, käyttäjäystävällistä ja selkeästi ymmärrettävää tietoa heidän sosiaaliturvaan liittyvistä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ja että oikeudet – riippumatta siitä, onko ne hankittu pakollisten vai vapaaehtoisten järjestelmien kautta – säilyvät, kertyvät ja/tai voidaan siirtää kaikentyyppisissä työnteon ja itsenäisen ammatinharjoittamisen muodoissa yli maantieteellisten rajojen ja kaikkien talouden alojen välillä henkilön koko työuran ajan tai tietyn viitejakson ajan ja eri järjestelmien välillä tietyllä sosiaalisen suojelun alalla. |
|
14. |
Jäsenvaltioille, jotka pyrkivät lisäämään säästämistä maksuperusteisiin täydentäviin järjestelmiin, suositellaan, että ne edistävät RESAVER-eläkerahaston tarjoamia ratkaisuja; RESAVER-rahastossa etuuksien käyttöönottoon ei sovelleta odotusaikaa eikä varojen siirrosta peritä maksuja. |
|
15. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne edistävät erityistoimenpiteitä uransa alkuvaiheessa olevien, eli tämän suosituksen 5 kohdassa tarkoitettuihin R1- ja R2-profiileihin kuuluvien, tutkijoiden tukemiseksi. Tällaisina erityistoimenpiteinä voidaan kansalliset olosuhteet huomioiden esimerkiksi
|
Monialaisten ja monitieteellisten tutkijanurien edellyttämät taidot ja tutkijoiden yrittäjyys- ja innovointiosaaminen
|
16. |
Aloittelevan tutkijan tavoitteena on kehittää tutkijan ajattelutapaa, edistää ajattelun joustavuutta, luovuutta ja älyllistä autonomiaa oman konkreettisen tutkimushankkeen avulla. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne toteuttavat asianmukaisia toimia, joilla kannustetaan mukauttamaan tohtorikoulutusta siten, että se edistää kyseisiä tavoitteita ja mahdollistaa työurien yhteentoimivuuden kaikilla asiaankuuluvilla aloilla sekä avoimen tieteen harjoittamisen, muun muassa hyödyntämällä ResearchComp-osaamiskehystä, innovatiivista tohtorikoulutusta koskevia periaatteita, tutkimustoiminnan integriteettiä koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä ja muita mahdollisia tulevia aloitteita, joiden tarkoituksena on vahvistaa tutkijoiden monialaisia taitoja. |
|
17. |
Komissiolle suositellaan, että se toteuttaa toimia ResearchComp-osaamiskehyksen käytön tukemiseksi ja helpottamiseksi, edistää hyvien käytäntöjen vaihtoa ja harkitsee tarvittaessa osaamiskehyksen tarkistamista tutkimus- ja innovointijärjestelmän ja työmarkkinoiden kehityksen perusteella. |
|
18. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne panostavat järjestelmiin, joilla pyritään vahvistamaan monialaisia taitoja, joita tutkijat tarvitsevat voidakseen osallistua tietämyksen hyödyntämiseen liittyviin toimiin ja toimia yrittäjinä. Tällaisiin järjestelmiin voisi sisältyä tietoisuuden lisäämistoimet ja koulutus asiaan liittyvistä aiheista, muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnoinnista, standardoinnista, yritysten ja tiedeyhteisön sekä tiedeyhteisön ja julkishallinnon yhteistyöstä, mukaan lukien päätöksentekoa tukeva tutkimustoiminta, ja yhteiskunnallisesta toiminnasta. |
|
19. |
Jäsenvaltioille ja komissiolle suositellaan, että ne kannustavat tiedeyhteisöä, elinkeinoelämää, muita yrityksiä, julkishallintoa, kolmatta sektoria ja kaikkia muita asiaankuuluvia ekosysteemin toimijoita vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön, myös kumppanuuksien muodostamiseen, sekä varmistavat, että tohtorikoulutusta ja kohdennettua koulutusta kehitetään tai yhteiskehitetään asianomaisten osapuolten todellisten osaamistarpeiden pohjalta muun muassa hyödyntämällä esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joita on pantu täytäntöön nykyisissä ohjelmissa unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.
Tällaisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön tukeminen on erityisen suositeltavaa aloilla, joilla uusimman tutkimus- ja teknologiainfrastruktuurin käyttäminen edellyttää erityistaitoja. |
|
20. |
Jäsenvaltioille ja komissiolle suositellaan, että ne toteuttavat toimia tutkijoiden innovointi- ja yrittäjyyslähtöisen ajattelutavan edistämiseksi, mukaan lukien investointien hankkimiseen tarvittavat taidot, jotta yrittäjiksi ryhtyvillä on paitsi valmiudet tuottaa tietoa myös kyky hyödyntää tietämystään, jotta he voivat siten muuttaa innovatiiviset ideat liiketoiminnaksi ja viedä innovointia ja kehitystä eteenpäin.
Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä yrittäjyyden ja innovoinnin edistämiseen naisten keskuudessa sekä naisvetoisten spin-off-yritysten luomiseen. Samaa lähestymistapaa olisi sovellettava vähemmistöihin ja syrjäytyneisiin ryhmiin. Jäsenvaltiot voisivat harkita toimenpiteitä lieventääkseen yrittäjiksi ryhtyville tutkijoille aiheutuvia mahdollisia riskejä muun muassa tekemällä aikaisemmalle uralle palaamisesta mahdollista. |
|
21. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne toteuttavat toimia tukeakseen kohdennetun koulutuksen kehittämistä ja tarjoamista, kannustaakseen tutkijoita hyödyntämään mahdollisuutta täydennys- ja uudelleenkoulutukseen elinikäistä oppimista silmällä pitäen sekä edistääkseen alojen ja tieteidenvälistä liikkuvuutta. Jäsenvaltioille suositellaan myös, että ne toteuttavat tarvittavat toimenpiteet edistääkseen sitä, että virallisten ja epävirallisten koulutusmahdollisuuksien, myös työssäoppimisen, todentamismenettely on oikeudenmukainen ja läpinäkyvä. |
|
22. |
Komissiolle suositellaan, että se toteuttaa seuraavat toimet kehittäessään aloitteita, joilla edistetään alojen välistä osaamiskiertoa:
|
|
23. |
Jäsenvaltioita kehotetaan harkitsemaan alojen välistä liikkuvuutta edistävien kansallisten järjestelmien perustamista yhdellä tai useammalla tämän suosituksen 22 kohdassa tarkoitetulla kolmella keskeisellä osa-alueella. |
|
24. |
Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet sellaisten tämänhetkisten rakenteellisten ja hallinnollisten esteiden poistamiseksi, jotka voivat haitata tai estää alojen välistä liikkuvuutta, muun muassa tukemalla tutkijoita perheeseen liittyvien ja henkilökohtaisten esteiden poistamisessa, tukemalla tarvittaessa urien yhteentoimivuutta ja helpottamalla väliaikaista tai pysyvää liikkuvuutta haittaamatta kuitenkaan lineaarisia tutkijanurapolkuja. |
|
25. |
Jäsenvaltioille ja komissiolle suositellaan, että ne edistävät tutkijoiden tieteidenvälistä liikkuvuutta muun muassa ottamalla riittävästi huomioon esteet, kuten puutteellinen tunnustaminen ja vaikeudet saada rahoitusta perinteisistä lähteistä, ja puuttumalla niihin. |
Urien arviointi, urakehitys ja uralla eteneminen
|
26. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tukevat maantieteellisen, alojen välisen, laitosten sisäisen, tieteenalojen sisäisen ja välisen liikkuvuuden arvon tunnustamista tärkeänä keinona lisätä tieteellistä tietämystä ja edistää ammatillista kehitystä tutkijanuran kaikissa vaiheissa. Virtuaaliliikkuvuus on osoittautunut toimivaksi välineeksi, ja sitä voidaan myös harkita. Arviointi- ja palkitsemisjärjestelmän ei pitäisi rangaista ei-lineaarisista, monia uria yhdistelevistä tai hybridiurapoluista. |
|
27. |
Jäsenvaltioille ja komissiolle suositellaan, että ne edistävät ja tukevat tutkijoiden arviointi- ja palkkiojärjestelmiä,
Tässä kohdassa lueteltujen suositusten yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi jäsenvaltioita kannustetaan edistämään arviointi- ja palkitsemismenettelyyn osallistuvien toimijoiden jatkuvaa koulutusta. |
|
28. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne kannustavat organisaatioita liittymään yhteenliittymiin, alliansseihin tai aloitteisiin, joiden tarkoituksena on kehittää tämän suosituksen 27 kohdassa lueteltujen suositusten mukaisia arviointijärjestelmiä. Jäsenvaltioita myös kannustetaan puuttumaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla kansallisiin hallinnollisiin tai oikeudellisiin esteisiin, jotka estävät tällaisen tutkimuksen arvioinnin kehittämisen, sekä ennaltaehkäisemään osaltaan mahdollisia ristiriitoja tai yhteensopimattomuuksia, joita voi ilmetä sovellettaessa tämän suosituksen 27 kohdassa lueteltuja suosituksia, tutkimuksen, tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden arviointien välillä. |
|
29. |
Jäsenvaltioita kehotetaan edistämään toimenpiteitä, mukaan lukien uraneuvonta- ja mentorointimekanismeja, joilla lisätään tutkijoiden, erityisesti uransa alkuvaiheessa olevien tukijoiden, tietoisuutta kaikkien asiaankuuluvien alojen tarjoamista mahdollisuuksista, sekä monipuolisia uria tukevaa kulttuuria tutkijoiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen edistämiseksi. Tässä yhteydessä jäsenvaltioille ja komissiolle suositellaan, että ne tukevat uraneuvonta- ja tukipalvelujen, kuten EURAXESS, tarjoamista alojen ja tieteidenvälisen ja maantieteellisen liikkuvuuden edistämiseksi sekä yritystoiminnan luomiseksi ja kehittämiseksi. |
|
30. |
Jäsenvaltioille suositellaan, että ne edistävät oikeudenmukaista, tasa-arvoista, osallistavaa, läpinäkyvää, jäsenneltyä ja tasa-arvoista järjestelmää akateemisten tutkijoiden urakehitystä varten aina huipputason tehtäviin saakka. Tätä varten jäsenvaltioille suositellaan, että ne harkitsevat sellaisten virkaurajärjestelmän kaltaisten järjestelyjen kehittämistä, joissa annetaan määritellyt puitteet määräaikaisen työsopimuksen tekemiselle niin, että myönteisen arvion saanut henkilö voisi myöhemmin edetä vakituiseen asemaan. |
Tasapainoinen osaamiskierto ja unionin houkuttelevuus
|
31. |
Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan määrätietoisia toimia suotuisien, houkuttelevien ja kilpailukykyisten olosuhteiden luomiseksi tutkimus- ja innovointitoiminnalle sekä tutkijoiden houkuttelemiseksi ulkomailta takaisin Eurooppaan. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla muun muassa seuraavat:
Komissiolle suositellaan, että se tukee jäsenvaltioita näiden pyrkimyksissä muun muassa edesauttamalla unionin ohjelmien sekä unionin ja kansallisten ohjelmien välisten synergioiden täytäntöönpanoa. |
|
32. |
Komissiolle suositellaan, että se toteuttaa seuraavat toimet tasapainoisemman osaamiskierron edistämiseksi: |
|
a) |
tuetaan jäsenvaltioiden vastavuoroista oppimista niiden tutkimus- ja innovointijärjestelmien uudistamiseksi muun muassa julkaisemalla kiinnostuksenilmaisupyyntöjä sellaisen toimijayhteisön luomiseksi, jonka kautta jäsenvaltioille voidaan antaa koulutusta ja ohjausta ottaen mallia onnistuneista tavoista ja ratkaisuista tasapainoisemman osaamiskierron saavuttamiseksi; |
|
b) |
seurataan unionin sisäisiä ja kolmansiin maihin suuntautuvia liikkuvuusvirtoja tämän suosituksen 40 kohdassa tarkoitetun tutkijanurien seurantakeskuksen ylläpitämän, osaamiskierron seurantaan tarkoitetun vuorovaikutteisen kartan avulla; |
|
c) |
edistetään valtioiden välisiä yhteyksiä tutkimuksen ja innovoinnin alan ulkomaisiin tutkijayhteisöihin ja kolmansien maiden yhteisöihin ja helpottamaan osaajien houkuttelemista tai paluuta tämän suosituksen 33 kohdassa tarkoitetun ERAn osaamisfoorumin osion kautta; |
|
d) |
edistetään tutkijoiden tasapainoista osaamiskiertoa unionin tasolla vahvistamalla inhimillistä pääomaa yrittäjähenkisten, johtamistaitoisten ja paremmin koulutettujen tutkijoiden ja innovoijien määrää lisäämällä. |
Tutkijanurien tukeminen
|
33. |
Komissiolle ja jäsenvaltioille suositellaan, että ne toteuttavat asianmukaiset toimenpiteet EURAXESS-portaalien ja -palvelujen ja kansainvälisen ulottuvuuden vahvistamiseksi sekä ERAn osaamisfoorumin kehittämiseksi, jotta kyseinen osaamisfoorumi palvelisi tulevaisuudessa kaikkien alojen tutkijoita ja laitoksia verkossa toimivana keskitettynä yhteyspisteenä; sille annetaan uusi hallintokehys, ja se koordinoi palvelujen tarjoamiseen osallistuvia asiaankuuluvia kansallisia elimiä ja laitoksia. ERAn osaamisfoorumin kautta
Palveluja voitaisiin laajentaa kattamaan osaamisen kehittämiseen ja uranhallintaan liittyviä palveluja keskittyen kaikkien asiaankuuluvien yhteiskunnan alojen tutkijoihin, mukaan lukien tiedeyhteisö. |
|
34. |
Komissiolle suositellaan, että se varmistaa ERAn osaamisfoorumin ja muiden asiaankuuluvien unionin ja kansallisten aloitteiden, muun muassa Europassin, ESCOn ja Eures-verkoston, väliset yhteydet ja yhteentoimivuuden sekä parantaa osaamisfoorumin ja sen taustalla olevan palvelukeskusten verkoston hallintomallia, jotta tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden tarpeisiin voidaan vastata paremmin. |
|
35. |
Jäsenvaltioille ja komissiolle suositellaan, että ne tunnustavat tämän suosituksen 36 kohdassa tarkoitetun tutkijoiden peruskirjan käyttöönoton ja täytäntöönpanon merkityksen. |
|
36. |
Tämän suosituksen liitteessä II esitetyn uuden tutkijoiden peruskirjan olisi korvattava suosituksen 2005/251/EY liitteessä esitetty tutkijoiden peruskirja ja säännöstö. Jäsenvaltioita ja komissiota kehotetaan kannustamaan tutkimuksen parissa toimivia työnantajia ja rahoittajia kaikilla aloilla ottamaan käyttöön uusi tutkijoiden peruskirja ja panemaan se täytäntöön muun muassa tarjoamalla erityisiä kannustimia, jotta siitä tulisi rakenteellinen väline tutkijoiden ja tutkijanurien tukemiseksi. |
|
37. |
Komissiolle suositellaan, että se mukauttaa tutkimusalan henkilöstöstrategian tai vastaavat tulevat täytäntöönpanomekanismit uuteen tutkijoiden peruskirjaan sekä varmistaa jatkuvuuden laitoksissa, jotka ovat ottaneet käyttöön vanhan tutkijoiden peruskirjan ja säännöstön periaatteet ja noudattavat tutkimusalan henkilöstöstrategiaa, katsomalla, että kyseiset laitokset hyväksyvät tämän suosituksen liitteessä II esitetyn tutkijoiden peruskirjan käytön. Komissiolle suositellaan, että se soveltaa samoja siirtymätoimenpiteitä laitoksiin, jotka ovat aloittaneet tutkimusalan henkilöstöstrategiaan liittyvän prosessin vanhan peruskirjan ja säännöstön mukaisesti. |
|
38. |
Komissiolle suositellaan, että se tarkistaa ja mukauttaa kaikkia tutkijanuraa tukevia välineitä säännöllisesti tutkijoiden todellisten tarpeiden perusteella yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. |
|
39. |
Komissiolle ja jäsenvaltioille suositellaan, että ne kannustavat korkeakoulujen yhteenliittymiä, kuten Eurooppalaiset yliopistot -alliansseja, Euroopan koko korkeakoulu-, tutkimus- ja innovointisektoria ja kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä toteuttamaan vapaaehtoisesti ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa noudattaen tässä suosituksessa esitettyihin toimiin liittyviä pilottitoimia ja tukevat niitä tässä. |
Tutkijanurien seuranta
|
40. |
Eurooppalaisen tutkimusalueen yleisten seurantajärjestelmien lisäksi komissiolle ja jäsenvaltioille suositellaan, että ne seuraavat tutkijanurien asiaankuuluvia näkökohtia unionissa ja tämän suosituksen täytäntöönpanoa erityisen tutkijanurien seurantakeskuksen avulla, josta on hyötyä tiedeyhteisölle, päätöksentekijöille, julkishallinnolle ja asiaankuuluville organisaatioille eurooppalaisella ja kansallisella tasolla. Seurantakeskuksen olisi autettava tutkijoita ymmärtämään paremmin haasteita ja mahdollisuuksia sekä tuotava esiin unionin tutkimusorganisaatioita houkuttelevina kohteina parhaille osaajille samalla, kun taataan tietosuoja koko täytäntöönpanon ajan. |
|
41. |
Seurantakeskuksen olisi huolellisesti pohdittava ja yksilöitävä, minkä tyyppinen data on merkityksellistä tutkijanurien seurannassa. Yhteyksiä olemassa olevaan dataan olisi mahdollisuuksien mukaan harkittava ja priorisoitava jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tekevät yhteistyötä seurantakeskuksen täytäntöönpanoa varten merkityksellisten tietojen keräämiseksi tehokkaasti ja kestävästi. |
|
42. |
Komissiota pyydetään ehdottamaan, tutkijanurien seurantakeskuksen toimittamien tietojen perusteella, lisätoimenpiteitä, joilla kannustetaan ja edistetään tutkijanurien kehittämistä. |
|
43. |
Komissiolle suositellaan, että se pohtii yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa yhteyksiä tutkijanurien seurantakeskuksen ja eurooppalaisessa yliopistostrategiassa ehdotetun eurooppalaisen korkeakoulusektorin seurantakeskuksen välillä ja tarvittaessa lisää siten eurooppalaisen tutkimusalueen ja eurooppalaisen koulutusalueen välisiä synergioita. |
|
44. |
Jäsenvaltioille ja komissiolle suositellaan, että ne harkitsevat asetuksen (EU) 2019/1700 yhteydessä kerätyn datan mukauttamista vastaamaan tämän suosituksen 40 kohdassa tarkoitetun seurantakeskuksen tarpeita. |
Tehty Brysselissä 18 päivänä joulukuuta 2023.
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
T. RIBERA RODRÍGUEZ
(1) Komission suositus 2005/251/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2005, eurooppalaisesta tutkijoiden peruskirjasta ja tutkijoiden työhönoton säännöstöstä (EUVL L 75, 22.3.2005, s. 67).
(2) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi”, COM(2020) 274 final.
(3) Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Uusi eurooppalainen tutkimusalue tutkimusta ja innovointia varten”, COM(2020) 628 final.
(4) Neuvoston suositus (EU) 2021/2122, annettu 26 päivänä marraskuuta 2021, Euroopan tutkimus- ja innovaatiosopimuksesta (EUVL L 431, 2.12.2021, s. 1).
(5) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle eurooppalaisesta yliopistostrategiasta, COM(2022) 16 final.
(6) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Uusi eurooppalainen innovaatio-ohjelma, COM(2022) 332 final.
(7) Neuvoston suositus (EU) 2022/2415, annettu 2 päivänä joulukuuta 2022, tietämyksen hyödyntämistä ohjaavista periaatteista (EUVL L 317, 9.12.2022, s. 141).
(8) Neuvoston päätelmät Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta – korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen, innovoinnin ja yhteiskunnan yhdistäminen: eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen uuden ulottuvuuden pohjustaminen (EUVL C 221, 10.6.2021, s. 14).
(9) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025, COM(2020) 152 final.
(10) Neuvoston direktiivi 1999/70/EY, annettu 28 päivänä kesäkuuta 1999, Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta (EYVL L 175, 10.7.1999, s. 43).
(11) Neuvoston suositus, annettu 8 päivänä marraskuuta 2019, sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (2019/C 387/01) (EUVL C 387, 15.11.2019, s. 1).
(12) Neuvoston suositus (EU) 2022/2415, annettu 2 päivänä joulukuuta 2022, tietämyksen hyödyntämistä ohjaavista periaatteista (EUVL L 317, 9.12.2022, s. 141).
(13) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Osaamispotentiaali käyttöön Euroopan alueilla”, 17. tammikuuta 2023, COM(2023) 32 final.
(14) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Osaajien houkutteleminen EU:hun”, COM(2022) 657 final.
(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/1883, annettu 20 päivänä lokakuuta 2021, kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten sekä neuvoston direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta (EUVL L 382, 28.10.2021, s. 1).
(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).
(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1700, annettu 10 päivänä lokakuuta 2019, yhteisten puitteiden vahvistamisesta otannalla kerättyihin yksilötason tietoihin perustuville henkilöitä ja kotitalouksia koskeville Euroopan tilastoille ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 808/2004, (EY) N:o 452/2008 ja (EY) N:o 1338/2008 muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1177/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 577/98 kumoamisesta (EUVL L 261 I, 14.10.2019, s. 1).
LIITE I
Esimerkkejä R1–R4-profiileja vastaavista tutkijoiden ammateista eri aloilla
Tässä liitteessä annetaan esimerkkejä kultakin alalta ottaen huomioon kansallinen toimivalta ja pyrkien edistämään kyseessä olevia profiileja koskevien viittausten käyttöä kaikissa erityisesti tutkijoille kohdistetuissa työpaikkailmoituksissa; tarkoitus on mahdollistaa tutkijanurien vertailtavuus ja niiden yhteentoimivuus eri työllisyyssektoreilla ja maissa.
Asianomaisten yhteisöjen olisi otettava huomioon tutkijan määritelmä ja sen profiilit suositusten 1, 2, 5 ja 6 mukaisesti.
Taulukko 1
Esimerkkejä tutkijanuria koskevan eurooppalaisen kehyksen sisältämistä ammateista
|
R1 – Aloitteleva tutkija |
R2 – Tunnustettu tutkija |
|
doctoral candidate junior academic junior research analyst junior research engineer junior researcher/scientist junior scientific officer research apprentice/intern |
junior academic junior lecturer junior research analyst junior research engineer junior researcher/scientist junior scientific officer postdoctoral researcher |
|
R3 – Vakiintunut tutkija |
R4 – Johtava tutkija |
|
accredited researcher assistant professor associate professor associate researcher principal investigator principal researcher/scientist reader research fellow research specialist scientific councillor senior academic senior lecturer senior research and development associate senior research engineer senior researcher/scientist senior scientific officer |
chief scientific officer distinguished professor full professor principal investigator principal researcher/scientist reader research fellow research professor research specialist scientific councillor senior academic senior lecturer senior research and development associate senior research engineer senior researcher/scientist senior scientific officer |
Taulukossa 1 lueteltujen R1–R4-profiileja vastaavien tutkijan ammattien osalta on tärkeää huomioida seuraavat seikat:
|
— |
Esimerkkiluetteloa ei ole tarkoitettu tyhjentäväksi, vaan se antaa käsityksen tutkijoiden erilaisista R1–R4-profiileihin kuuluvista ammattinimikkeistä eri aloilla. |
|
— |
Esimerkit sisältävät ainoastaan englanninkielisiä nimikkeitä, vaikkakin on selvää, että ammattinimikkeet vaihtelevat ala- ja maakohtaisesti ja kielen mukaan. |
|
— |
Jotkin tutkijan ammatit voivat kuulua useampaan kuin yhteen R1–R4-profiiliin, jolloin profiili määräytyy tutkijan itsenäisyyden, kokemuksen ja tunnustamisen mukaan. |
|
— |
Lopullinen päätös henkilön ja ammatin vastaavuudesta R1–R4-profiilin kanssa määritetään tapauskohtaisesti ja se riippuu henkilöstä ja ammatista. |
LIITE II
Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja
Eurooppalainen tutkijoiden peruskirja koostuu joukosta periaatteita, joiden pohjalta pyritään kehittämään houkuttelevia tutkijanuria tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamisen tukemiseksi kaikkialla Euroopassa. Eurooppalaisessa tutkijoiden peruskirjassa, jäljempänä ’ tutkijoiden peruskirja’, keskitytään tutkijoiden, työnantajien, rahoittajien ja poliittisten päättäjien oikeuksiin ja velvollisuuksiin, ja se koostuu 20 keskeisestä periaatteesta. Ne on jaoteltu neljään pilariin, jotka ovat
|
a) |
etiikka, integriteetti, sukupuoli ja avoin tiede; |
|
b) |
tutkijoiden arviointi, työhönotto ja uralla eteneminen; |
|
c) |
työolot ja työskentelykäytännöt; |
|
d) |
tutkijanurat ja osaamisen kehittäminen. |
Tutkijoiden peruskirja on suunnattu kaikille tutkijoille, tutkimusta tekeville aloille ja niiden kattojärjestöille (sidosryhmille). Tähän kuuluvat
|
a) |
eri aloilla – tiedeyhteisössä ja julkisissa ja yksityisissä tutkimusorganisaatioissa – toimivat tutkijat; |
|
b) |
tutkijoiden työnantajat julkisella ja yksityisellä sektorilla; |
|
c) |
tutkimuksen ja tutkijoiden rahoittajat julkisella ja yksityisellä sektorilla; |
|
d) |
peruskirjan kannalta merkityksellisten politiikanalojen päättäjät. |
Se kattaa kaikkien tieteenalojen, muun muassa luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-alojen), yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkijat. Se koskee kaikkea tutkimusta, niin tieteen eturintamassa olevaa kuin kohdennettua, strategista, sovellettua ja markkinoilla hyödynnettävää tutkimusta.
PILARI 1 – ETIIKKA, INTEGRITEETTI, SUKUPUOLI JA AVOIN TIEDE
|
Tähän pilariin kiteytyvät tutkijoiden peruskirjan avainperiaatteet ja sen sisältämä sitoumus tutkimuksen huippuosaamisen tukemiseen, millä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että pyritään parhaisiin mahdollisiin tutkimusryhmiin ja -hankkeisiin ilman sukupuoleen tai muihin tekijöihin perustuvaa syrjintää. Tämän pilarin periaatteiden odotetaan muodostuvan osaksi vahvistettua eurooppalaista tutkimusaluetta koskevan vision perustaa ja innostavan eurooppalaisia tutkijoita, tutkimusalan työnantajia, rahoittajia ja päätöksentekijöitä. Näiden arvojen monialaisen luonteen vuoksi tarkoitus on, että ne valtavirtaistetaan osaksi muiden periaatteiden soveltamista ja otetaan siinä huomioon.
1) Etiikka ja tutkimustoiminnan integriteetti (1)
Tutkijoiden olisi noudatettava tiukkoja eettisiä sääntöjä ja toimittava työssään rehellisesti, luotettavasti, objektiivisesti, puolueettomasti ja riippumattomasti, avoimen viestinnän periaatetta ja huolellisuusvelvollisuutta noudattaen, oikeudenmukaisesti sekä vastuullisesti tulevia tiedesukupolvia kohtaan. Ne muodostavat perustan vastuulliselle ja luotettavalle tutkimukselle, johon ei kohdistu sopimatonta vaikutusta (kuten ulkopuolista puuttumista tai eturistiriitoja). Ne ovat edellytys huippuosaamisen saavuttamiselle ja niillä tuetaan tutkijoiden vastuuta siitä, että he välttävät muodostamasta ennakkokäsityksiä ja käyttämästä metodologisia oikoteitä.
Tutkijoiden olisi noudatettava tieteenalansa/tieteenalojensa tunnustettuja eettisiä käytänteitä ja perusperiaatteita sekä kansallisiin, alakohtaisiin tai organisaatiokohtaisiin säännöstöihin kirjattuja eettisiä normeja.
Päävastuu tutkimuksen integriteetistä on tutkijoilla itsellään. Tutkijoiden tukena olisi oltava tutkimuksen integriteettiä edistävä institutionaalinen kulttuuri, jossa laaditaan ja noudatetaan sääntöjä, menettelyjä ja ohjeita sekä tarjotaan koulutusta ja mentorointia parhaiden käytäntöjen vaihdon pohjalta.
Hyvien tutkimuskäytäntöjen ja tutkimusintegriteetin kulttuurin edistämiseksi kaikkien asianosaisten sidosryhmien on otettava huomioon useita eri ulottuvuuksia, kuten tutkimuksen integriteetti tutkimusympäristöissä, tutkimuksen integriteettiä koskeva koulutus ja valmiuksien kehittäminen, tutkimusintegriteettiin pohjautuvat tutkimusprosessit ja -toimintamallit sekä dataa, julkaisemista, levittämistä, tarkistamista, arviointia ja muokkaamista ohjaavat käytännöt. Samoin olisi otettava käyttöön mekanismeja tutkimukseen liittyvien väärinkäytösten tunnistamiseksi, niistä ilmoittamiseksi ja niiden käsittelemiseksi.
Tutkijoiden olisi vältettävä kaikenlaista plagiointia. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä tiedon yhteisomistuksen periaatteeseen silloin, kun tutkimustyötä tehdään yhdessä ohjaajan ja/tai muiden tutkijoiden kanssa – tutkimusalan käytäntöjen mukaan – sekä henkistä omaisuutta koskeviin sääntöihin. Tämä koskee tutkimusprosessin kaikkia vaiheita, mukaan lukien suunnittelu, rahoitushakemusten laatiminen, kehitystyö ja tulosten tuottaminen. Havaintojen validointia, joka suoritetaan osoittamalla tulosten toistettavuus, ei tulisi pitää plagiointina, kunhan varmistettavana oleva data varustetaan aina selvin lähdeviittauksin.
Etiikkaa ja integriteettiä koskevilla arvoilla on suuri merkitys myös silloin, kun tutkijat toimivat valvontatehtävissä. Niitä olisi sovellettava viipymättä, jotta voidaan varmistaa turvallinen, osallistava ja sukupuolen suhteen tasa-arvoinen tutkimusympäristö kaikille osapuolille, ja erityisesti silloin, jos esiintyy syrjintää, seksuaalista tai henkistä häirintää, oppimis- tai tutkimustyön estämistä taikka datan tai tulosten perusteetonta omimista.
2) Tieteellisen tutkimuksen vapaus
Tieteellisen tutkimuksen vapaus on eurooppalaisella tutkimusalueella ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön yhteinen perusarvo ja -periaate. Tutkijoiden olisi tutkimustyössään keskityttävä tuottamaan ihmiskunnalle hyvää ja laajentamaan inhimillisen tietämyksen rajoja; työssään heillä olisi oltava ajatuksen, mielipiteen ja ilmaisun vapaus, vapaus määritellä tutkimuskysymykset ja ongelmanratkaisussa käytettävät menetelmät sekä vapaus valita käyttämänsä teoriat ja kehittää niitä, kyseenalaistaa vakiintunutta tietoa, esittää uusia ajatuksia sekä liittyä ammatillisiin tai edustuksellisiin akateemisiin elimiin. Tutkijoilla olisi oltava oikeus levittää ja julkaista tutkimustuloksiaan muun muassa koulutuksessa ja opetuksessa. Tutkijoiden olisi kuitenkin tunnustettava tähän vapauteen kohdistuvat rajoitukset, joita saattaa aiheutua erityisistä tutkimusolosuhteista – mukaan lukien valvonta/ohjaus/johtaminen – tai oikeudellisista tai toiminnallisista rajoitteista, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeuksista tai rahoitukseen tai tutkimusinfrastruktuuriin liittyvistä syistä.
3) Avoin tiede
Tutkijoiden olisi edistettävä kaikin tavoin avointa tiedettä (2), ja heidän työnantajien ja rahoittajien olisi helpotettava tätä. Tutkijoiden olisi jaettava tuloksensa avoimesti esimerkiksi avoimena tai FAIR-datana (löydettävissä ja saatavilla oleva, yhteentoimiva ja uudelleenkäytettävissä oleva data), avoimina julkaisuina ja avoimina ohjelmistoina, malleina ja algoritmeina. Tutkijoiden olisi toteutettava toimia tutkimustulosten toistettavuuden varmistamiseksi. Heidän olisi pyrittävä käyttämään avoimen tieteen menetelmiä ja osallistumaan avoimeen vertaisarviointiin. Työnantajien ja rahoittajien olisi kaikkialla unionissa annettava aidosti avoimelle tiedekulttuurille tukea, tarjottava sille tarvittavat välineet ja infrastruktuuri sekä palkittava siitä, mukaan lukien tiedejulkaisujen, tutkimusdatan ja muiden tieteellisten tuotosten avoimen saatavuuden valtavirtaistaminen – eli periaatteen ”niin avoin kuin on mahdollista, niin suljettu kuin on tarpeen” mukaisesti – sekä avoimen tieteen periaatteiden ja käytäntöjen levittäminen ja käyttöönotto, samalla kun otetaan huomioon tieteenalojen ja kulttuurien väliset erot, mukaan lukien monikielisyys, tuetaan avoimen tieteen taitojen kehittämistä sekä kehitetään ja integroidaan perustana olevaa digitaalista infrastruktuuria ja palveluja.
Kansalaistiede
Tutkijoiden olisi harjoitettava hankkeissaan kansalaistiedettä mahdollisimman paljon aina, kun se on asianmukaista. Tämä tarkoittaa kansalaisten osallistamista luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-alojen) sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen. Tämä on ihanteellinen tapa demokratisoida tiedettä, rakentaa luottamusta siihen ja hyödyntää yhteiskunnan laajat mahdollisuudet ja valmiudet toteuttaa huippututkimusta ja -innovointia.
4) Sukupuolten tasa-arvo
Kaikkien sidosryhmien olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolten tasapuolista edustusta tutkimusryhmissä, johtoryhmissä ja päätöksentekoelimissä sekä rekrytoinnista ja ylennyksistä vastaavissa komiteoissa ja neuvoa-antavissa ryhmissä. Tähän kuuluu se, että edistetään sukupuoliulottuvuuden huomioon ottamista tutkimukseen, opetukseen ja innovointiin liittyvissä sisällöissä, mikä parantaa tuotetun tiedon tieteellistä laatua, lisää sen yhteiskunnallista merkitystä ja edistää huippuosaamista. Sukupuolten tasa-arvon avulla pyritään myös torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja seksuaalista häirintää. Sukupuolten tasa-arvo olisi ymmärrettävä intersektionaalisesta näkökulmasta, jossa tarkastellaan sitä, miten erilaiset sukupuolten ja muiden sosiaalisten ryhmien ja identiteettien väliset valtajärjestelmät risteävät ja vahvistavat toisiaan. Sukupuolten tasa-arvon edistämisessä asianmukaisia mekanismeja ovat pysyvät institutionaaliset muutokset, jotka toteutetaan sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien (3) tai vastaavien avulla, mahdollistavat väärinkäytösten asianmukaisen ilmoittamisen sekä sisältävät seuranta- ja arviointijärjestelmiä.
Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen on keskeinen osa-alue, kun muovataan organisaation kulttuuria sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen on merkityksellistä sekä naisille että miehille, ja siihen kuuluu sen varmistaminen, että koko henkilöstö saa asianmukaista tukea uransa edistämiseen sekä mahdollisiin työpaikan ulkopuolisiin henkilökohtaisiin velvollisuuksiin, mukaan lukien hoitovastuut.
5) Moninaisuuden tukeminen
Eurooppalaisen tutkimusalueen keskeisenä periaatteena on ottaa huomioon monimuotoisuus laajemmassa merkityksessä, mukaan lukien sukupuoli, rotu tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, sosiaalinen monimuotoisuus, vammaisuus, ikä, seksuaalinen suuntautuminen ja kaikenlaisen syrjinnän torjuminen. Työnantajien ja rahoittajien olisi tuettava tutkijoidensa moninaisuutta, sillä erilaiset elämänkokemukset tuovat arvokkaita näkökulmia tutkimushankkeisiin. Osallistujien moninaisuus voi myös parantaa tutkimustuloksia, jotka koskevat moninaisia yhteiskuntiamme, ja rikastuttaa niitä. Erityisesti tieteen alalla on myös tarpeen tiedostaa esimerkiksi työhönottoon, ylennyksiin ja tehtävien arviointiin vaikuttavat tiedostamattomat ennakkoluulot ja mahdollisuuksien mukaan kompensoida ne.
6) Tutkija
Kaikkien tutkijoiden työ koostuu alkuperäisiin käsitteisiin tai hypoteeseihin perustuvan uuden tieteellisen tietämyksen kehittämisestä tai luomisesta. Tutkijat ovat ammattilaisia, joiden työtä olisi arvostettava toimialasta riippumatta. Tämä koskee koko uraa sen alkuvaiheesta eli perustutkinnon suorittamisesta lähtien riippumatta tutkijan kansallisen tason luokittelusta.
Työnantajien ja rahoittajien olisi kannustettava ei-lineaarisille ja useita uria yhdistäville urapoluille, joihin sisältyy maantieteellistä, tieteiden ja alojen välistä ja organisaatioiden sisäistä liikkuvuutta, esimerkiksi kuten tilapäinen siirto muihin tehtäviin, sekä tuettava niitä. Lisäksi työnantajien ja rahoittajien olisi kannustettava toteuttamaan erilaisten urapolkujen yhdistelmiä, joissa yhdistyvät samanaikaisesti eri alat, ja niitä olisi pidettävä samanarvoisina lineaaristen urapolkujen kanssa.
Ammatillinen asenne
Tutkijoiden olisi tunnettava tutkimusympäristöään ja rahoitusmekanismeja ohjaavat strategiset tavoitteet ja hankittava kaikki tarvittavat hyväksynnät ennen tutkimuksen aloittamista tai heille annettujen resurssien käyttöä. Tutkijoiden olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että heidän tutkimuksensa lisää maailmaa koskevaa tietämystä ja on siten merkityksellistä yhteiskunnan kannalta ja että se ei ole tarpeettomasti päällekkäistä muualla jo tehdyn tutkimuksen kanssa. Tämä edellyttää tutkimustulosten tehokasta hyödyntämistä.
Tutkijoiden ja työnantajien, rahoittajien tai ohjaajien välillä tulisi olla selkeää viestintää, jos tutkimushanke viivästyy, määritellään uudelleen tai saadaan päätökseen; olisi ilmoitettava, jos tutkimushanke mistä tahansa syystä joudutaan päättämään aiottua aiemmin tai keskeyttämään tilapäisesti.
Vastuu
Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että tutkija ottaa vastuun toiminnastaan tutkimusta tehdessään. Tutkijoiden on oltava tietoisia siitä, että he ovat vastuuvelvollisia työnantajalleen, rahoittajilleen ja muille asiaan liittyville julkisille tai yksityisille organisaatioille sekä eettisestä näkökulmasta tarkasteltuna yhteiskunnalle. Julkisista varoista rahoituksensa saavat tutkijat ovat lisäksi vastuussa veronmaksajien rahojen tehokkaasta käytöstä. Näin ollen heidän olisi noudatettava moitteettoman, läpinäkyvän ja tehokkaan varainhoidon periaatteita sekä suhtauduttava rakentavasti kaikkiin sallittuihin tutkimustyönsä tarkastuksiin, joita voivat suorittaa esimerkiksi heidän työnantajat/rahoittajat tai eettiset toimikunnat. Heidän odotetaan eettisellä käyttäytymisellään näyttävän esimerkkiä muille tutkijoille ja koko yhteiskunnalle.
Tiedon keruu- ja analysointimenetelmien, tuotosten ja tarvittaessa tutkimusdataa koskevien yksityiskohtien olisi oltava tarpeen mukaan ja asianomaisten viranomaisten pyynnöstä avoimesti käytettävissä sisäisiä ja ulkoisia tarkastuksia varten. Tämä on tärkeää myös datan avoimuuden ja tulosten toistettavuuden varmistamiseksi.
7) Tutkijoiden vapaa kierto
Työnantajien ja rahoittajien olisi edistettävä tutkijoiden, tieteellisen tietämyksen ja teknologian vapaata kiertoa, houkuteltava osaajia ja ehkäistävä mahdollista aivovientiä. Työnantajien ja rahoittajien olisi tunnustettava maantieteellisen, laitosten sisäisen, alojen välisen, tieteenalojen sisäisen ja välisen liikkuvuuden arvo tärkeänä tapana lisätä tieteellistä osaamista ja edistää ammatillista kehitystä tutkijanuran kaikissa vaiheissa sekä tunnustettava kaikki liikkuvuuden kautta saadut kokemukset ja annettava niille arvoa urakehitys-/arviointijärjestelmässään. Virtuaaliliikkuvuus on osoittautunut päteväksi voimavaraksi, ja sitä voidaan myös harkita. Tämä edellyttää myös tarvittavia hallinnollisia järjestelyjä, joilla mahdollistetaan sekä apurahojen että sosiaaliturvaetuuksien siirto kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
8) Tutkimuksen kestävyys
Tutkijoiden, työnantajien ja rahoittajien olisi edistettävä tutkimustoiminnan kestävää toteuttamista yhteiskunnan edistämiseen pyrkivien nykyisten ja tulevien politiikka-aloitteiden, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Tutkijoiden tukena olisi oltava tutkimuksen kestävää hallinnointia edistävä institutionaalinen kulttuuri sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoon perustuva koulutus ja mentorointi. Tutkijoiden olisi oltava eturintamassa hiilipäästöjensä vähentämisessä näyttäen samalla myönteistä esimerkkiä muille tutkimusyhteisön jäsenille.
Lähtökohtana voidaan käyttää Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA) yhteydessä laadittua Euroopan komission MSCA Green Charter -peruskirjaa.
PILARI 2 – TUTKIJOIDEN ARVIOINTI, TYÖHÖNOTTO JA ETENEMINEN
|
Tutkijoiden arvioinnissa olisi varmistettava tutkijanurien yhdenvertainen tunnustaminen ja tutkijoiden yhdenvertainen palkitseminen toimialasta riippumatta, ja arvioinnin olisi perustuttava osaamiseen ja oltava puolueetonta. Oikeudenmukaisten käytäntöjen noudattaminen tutkijoiden työhönotossa ja valinnassa on olennaisen tärkeää tutkijoiden avointen työmarkkinoiden toteuttamiseksi, ja se edistää eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymistä.
1) Tutkijoiden arviointi
Tutkijoiden arvioinnin olisi käsitettävä tutkijoiden suoriutumisen ja tutkimustulosten arviointi mahdollisimman korkean laadun ja vaikuttavuuden saavuttamiseksi. Tämä edellyttää, että otetaan huomioon yhä monimuotoisemmat toiminta, käytännöt ja tutkimustuotokset. Arvioinnin olisikin perustuttava ensisijaisesti laadulliseen menetelmään, jossa vertaisarviointi ja muut asiaankuuluvat asiantuntija-arviot ovat keskeisessä roolissa ja jonka tukena käytetään vastuullisesti määrällisiä indikaattoreita. Erityisesti yritysmaailmasta tulevien hakijoiden kohdalla olisi otettava huomioon myös innovointiin liittyvät tulokset.
Työnantajien ja rahoittajien olisi tuettava sellaista tutkijoiden arviointi- ja palkitsemisjärjestelmää, jossa otetaan huomioon näiden yhteiskunnallisten, tieteellisten ja innovointiin liittyvien vaikutusten yleinen laatu, harjoitetun toiminnan monipuolisuus, avoimen tieteen käytännöt sekä maantieteellisen ja tieteiden ja alojen välisen liikkuvuuden arvo. Tällaisen järjestelmän olisi täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
a) |
sen olisi perustuttava laadulliseen ja puolueettomaan vertais- ja asiantuntija-arviointiin, jonka tukena käytetään vastuullisesti määrällisiä indikaattoreita; |
|
b) |
siinä olisi palkittava laadusta ja tutkimuksen monista mahdollisista vaikutuksista yhteiskuntaan, tieteeseen ja innovointiin; |
|
c) |
siinä olisi otettava huomioon erilaiset tuotokset, muun muassa julkaisut, data-aineistot, ohjelmistot, menetelmät, menettelyt, patentit, mallit, teoriat, algoritmit, työnkulut, esitykset, strategiat ja toimintapoliittiset panokset; erilainen toiminta, muun muassa mentorointi, tutkimuksen valvonta, johtotehtävät, yrittäjyys, löydettävissä ja saatavilla olevan, yhteentoimivan ja uudelleenkäytettävän FAIR-datan hallinta, vertaisarviointi, opetus, tietämyksen hyödyntäminen, toimialojen ja tiedeyhteisön välinen yhteistyö, näyttöön perustuvan päätöksenteon tukeminen, yhteiskunnallinen toiminta, tiimityö, yhteiskunnalle tuotetut palvelut, tiedeviestintä ja menetelmien vahvuus; sekä erilaiset käytännöt, muun muassa avoin tiede, varhaisvaiheen tietämyksen ja datan jakaminen ja avoin yhteistyö sekä kaikki liikkuvuuden kautta saadut kokemukset, mukaan lukien maantieteelliset, alojen väliset, laitosten väliset sekä tieteenalojen sisäiset ja väliset kokemukset; |
|
d) |
siinä olisi varmistettava, että tutkimustoiminta täyttää korkeat eettiset ja integriteettiä koskevat vaatimukset, siinä sovelletaan asianmukaista tutkimustapaa ja arvostetaan hyviä käytäntöjä, myös tutkimustulosten ja -menetelmien avoimia jakamiskäytäntöjä, aina mahdollisuuksien mukaan; |
|
e) |
siinä käytettävissä arviointiperusteissa ja -menettelyissä olisi otettava huomioon tutkimusalojen ja kansallisten olosuhteiden moninaisuus; |
|
f) |
sen olisi tuettava tutkijoiden profiilien ja urapolkujen moninaisuutta ja siinä olisi arvostettava yksilöllisiä panoksia mutta myös tiimien roolia, yhteistyötä ja tieteidenvälisyyttä; |
|
g) |
siinä olisi varmistettava sukupuolten tasa-puolinen edustus, sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien toteutuminen ja osallistavuus. |
Näiden periaatteiden yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi työnantajien ja rahoittajien olisi edistettävä arviointi- ja palkitsemismenettelyyn osallistuvien toimijoiden jatkuvaa koulutusta.
2) Työhönotto
Työnantajia ja rahoittajia kehotetaan akateemista vapautta ja institutionaalista riippumattomuutta koskevien periaatteiden mukaisesti ottamaan käyttöön avoimet, läpinäkyvät ja ansioihin perustuvat valinta- ja työhönottomenettelyt, joissa hakijoita ei rangaista urakatkoksista, ei-lineaarisista tai useita uria yhdistävistä urapoluista taikka erilaisten urapolkujen yhdistelmistä. Menettelyissä olisi keskityttävä huippuosaamiseen, sukupuolten tasa-arvoon ja monimuotoisuuteen, ja ne olisi mukautettava kulloinkin täytettävään työtehtävään. Ilmoituksissa olisi oltava kattava kuvaus vaaditusta tietämyksestä ja osaamisesta, mukaan lukien kuvaus työoloista, eduista ja urakehitysnäkymistä sekä yleiskatsaus aikataulusta. Hakijoille olisi ennen valinnan suorittamista annettava tiedot työhönottomenettelystä ja valintaperusteista, täytettävien paikkojen määrästä ja urakehitysnäkymistä. Valintalautakunnan jäsenille olisi myös tiedotettava oikeudenmukaisen työhönoton periaatteista ja annettava aiheesta koulutusta.
Poikkeamat ansioluettelossa
Urakatkoksista tai poikkeamista ansioluettelon kronologisessa järjestyksessä ei pitäisi rangaista, vaan ne olisi nähtävä osana urakehitystä ja sitä kautta mahdollisesti arvokkaana osana tutkijoiden ammatillista kehitystä kohti moniulotteista urarakennetta. Hakijoiden olisikin voitava toimittaa dokumentoituja ansioluetteloita, jotka kuvaavat kattavasti saavutusten ja pätevyyksien yhdistelmää, joka soveltuu haettavaan työtehtävään.
Asema ja työuran pituus
Vaadittava pätevyystaso olisi asetettava kyseisen tehtävän tarpeiden mukaan eikä esteeksi hakijoille. Pätevyyden arvioinnissa olisi keskityttävä henkilön saavutusten arviointiin eikä henkilön asemaan tai sen organisaation maineeseen, jossa pätevyys on hankittu. Koska ammatillisen pätevyyden voi hankkia jo pitkän uran alkuvaiheessa, myös pyrkimys elinikäiseen ammatilliseen kehittymiseen olisi otettava huomioon ja siihen olisi kannustettava.
3) Valinta
Työhönottoon kuuluvassa valintamenettelyssä olisi otettava huomioon hakijoiden kokemus koko laajuudessaan. Vaikka pääasiassa keskitytäänkin hakijoiden kokonaispotentiaaliin tutkijoina, huomioon olisi otettava myös heidän luovuutensa – jota arvioidaan hakijoiden innovatiivisten tutkimusmenetelmien, toimintatapojen ja tuotosten perusteella – ja kykynsä itsenäiseen työskentelyyn. Valintalautakunnissa olisi oltava edustettuna monenlaista hakijoiden arvioinnin kannalta olennaista asiantuntemusta, osaamista ja kokemusta. Valintalautakunnissa olisi myös oltava riittävän tasapuolinen sukupuolten edustus sekä, silloin, kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista, edustajia eri sektoreilta – julkiselta ja yksityiseltä – ja eri tieteenaloilta ja muista maista. Aina kun se on mahdollista, olisi käytettävä laajasti erilaisia valintamenetelmiä, kuten ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittamia arviointeja sekä haastatteluja kasvokkain ja verkossa. Valintalautakunnan jäsenillä olisi oltava riittävä koulutus tehtäväänsä, erityisesti jotta ehkäistään sukupuoleen perustuvien ennakkoasenteiden tai muiden mahdollisten tiedostamattomien ennakkoasenteiden vaikutus. Kaikkien hakijoiden olisi saatava valintamenettelyn jälkeen tietoa hakemuksensa vahvuuksista ja heikkouksista.
Syrjimättömyys
Tutkijoiden työnantajien ja rahoittajien olisi kohdeltava tutkijoita tasapuolisesti sukupuoleen, ikään, kansallisuuteen, etniseen tai sosiaaliseen taustaan, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, kieleen, vammaisuuteen, poliittisiin näkemyksiin taikka yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen asemaan katsomatta.
4) Uralla eteneminen
Työnantajien ja rahoittajien olisi otettava käyttöön kaikkia, myös vanhempia tutkijoita, koskeva arviointijärjestelmä, jossa riippumaton – ja vanhempien tutkijoiden tapauksessa mieluiten kansainvälinen – lautakunta arvioi säännöllisesti ja läpinäkyvästi heidän suoriutumistaan tehtävässään. Ei-lineaarisia ja useita uria yhdistävät urapolut, joihin sisältyy maantieteellistä, alojen välistä ja organisaatioiden välistä liikkuvuutta, ja erilaisten urapolkujen yhdistelmät, joissa yhdistyvät samanaikaisesti eri alat, ansaitsevat tulla täysin tunnustetuiksi, ja niitä olisi pidettävä samanarvoisina kuin lineaarisia urapolkuja, joissa edetään asemasta toiseen, yleensä samalla alalla tai tieteenalalla.
Tällaisessa arviointimenettelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon arvioitavan tutkijan kokonaispotentiaali, työn luovuus ja tutkimustuotokset – esimerkiksi julkaisut, data, ohjelmistot, mallit, algoritmit, menetelmät, menettelyt, patentit ja panos päätöksentekoon–, harjoitettu toiminta – esimerkiksi hallinnointi ja johtaminen, opetus/luennointi, vertaisarviointi, ohjaus, mentorointi, yrittäjyys, tietämyksen hyödyntäminen, yhteistyö kansallisella tai kansainvälisellä tasolla, hallinnolliset tehtävät, yhteiskunnalle tuotetut palvelut, tiedeviestintä ja vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa–, toimintatavat – esimerkiksi eettisyys ja integriteetti, menetelmien vahvuus, tiedon ja datan jakaminen varhaisessa vaiheessa ja avoin yhteistyö– sekä liikkuvuus ja nämä tekijät olisi otettava huomioon urakehityksessä.
Tiedeyhteisön urien vahvistamiseksi aina huipputehtäviin asti tarvitaan läpinäkyvä, jäsennelty, osallistava ja sukupuolen suhteen tasa-arvoinen järjestelmä uralle pääsemiseksi ja sillä etenemiseksi. Tätä varten jäsenvaltioiden ja tutkimusta tekevien organisaatioiden tasolla voitaisiin harkita, että kehitetään virkaurajärjestelmän kaltaisia järjestelyjä – eli kehyksiä, joissa määräaikaisilla sopimuksilla työskentelevät ja myönteisesti arvioidut henkilöt voivat myöhemmin edetä vakituiseen asemaan.
Yhteiskirjoittaminen
Organisaatioiden olisi henkilöstöään arvioidessaan suhtauduttava myönteisesti yhteiskirjoittamiseen ja katsottava se osoitukseksi rakentavasta asennoitumisesta tutkimustyöhön. Työnantajien ja rahoittajien olisi laadittava strategioita, käytänteitä ja menettelyjä, joilla tutkijoille, myös uransa alkuvaiheessa oleville, voitaisiin luoda edellytykset saada tunnustusta, tulla viitatuiksi ja/tai lainatuiksi tosiasiallisen panoksensa mukaan julkaisujen yhteiskirjoittajina, patenttien yhteishakijoina ym. tai julkaista omia tutkimustuloksiaan työnohjaajasta riippumattomasti. Niiden olisi myös tarjottava tutkijoille, erityisesti uransa alkuvaiheessa oleville, koulutusta ja työpajoja yhteiskirjoittamisen eettisistä käytännöistä, joihin lukeutuvat muun muassa henkilökohtaisen panoksen sekä omien oikeuksien ja velvollisuuksien ymmärtäminen.
Liikkuvuuden kautta saadun kokemuksen tunnustaminen
Kaikkea asiaankuuluvaa kokemusta, joka on saatu liikkuvuuden avulla, esimerkiksi oleskelemalla toisessa maassa, toisella alueella tai toisessa tutkimusympäristössä – julkisella tai yksityisellä – tai siirtymällä tieteenalalta tai tutkimusalalta toiselle tutkijakoulutuksen aikana tai tutkijanuran myöhemmässä vaiheessa, tai virtuaalisesta liikkuvuudesta, olisi pidettävä arvokkaana osana tutkijan ammatillista kehitystä.
PILARI 3 – TYÖOLOT JA TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT
|
Tutkijoiden työolojen parantamisen olisi oltava keskeisellä sijalla tutkijanuria koskevassa unionin poliittisessa kehyksessä. Tämän aiheen osalta ehdotetaan useita toimia, joiden tarkoituksena on edistää työpaikkojen vakautta ja tutkijoiden työelämäoikeuksien ja -velvoitteiden määrittelyä kansallisen lainsäädännön ja olosuhteiden mukaisesti. Lisäksi korostetaan, että työnantajien ja rahoittajien olisi pyrittävä rakentamaan huippututkimusta tukevaa tutkimuskulttuuria ja edesautettava menestyvän tutkimusyhteisön kehittymistä.
1) Työolot, rahoitus ja palkat
Työnantajien ja rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijoiden, myös vammaisten tutkijoiden, työehdot ovat tarvittaessa tutkimustyön onnistumisen kannalta riittävän joustavat ja esteettömät ja että ne vastaavat voimassa olevaa kansallista lainsäädäntöä, vallitsevia kansallisia olosuhteita sekä kansallista tai alakohtaista työehtosopimusta. Työnantajien ja rahoittajien olisi pyrittävä luomaan työolot, joissa voidaan yhdistää yksityiselämä, perhe, hoitovastuut, terveys, turvallisuus ja yleinen hyvinvointi tutkijanurien rajoittumatta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muun muassa joustaviin työaikoihin, osa-aikatyöskentelyyn, etätyöskentelyyn ja sapattivapaisiin sekä näiden taloudellisiin ja hallinnollisiin järjestelyihin. Työnantajien olisi tarjottava tutkijoille henkistä ja fyysistä hyvinvointia edistävät työolot ja työympäristö, mukaan lukien asianmukaiset menettelyt sukupuoleen perustuvan väkivallan, myös seksuaalisen häirinnän, ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Tutkimusympäristö
Tutkijoiden työnantajien ja rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että tutkimustyölle tai tutkijakoulutukselle luodaan mahdollisimman otollinen ympäristö, jossa ovat käytettävissä asianmukaiset laitteistot, tilat ja mahdollisuudet, myös etäyhteistyö tutkimusverkkojen välityksellä, ja jossa noudatetaan mahdollisimman tiukkoja unionin tason, kansallisia ja alakohtaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. Rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että sovittua työohjelmaa varten on käytettävissä riittävät resurssit. Erityisen tärkeää on taata, että käytössä on pätevää tukihenkilöstöä –esimerkiksi tutkimusjohtajia ja hallintovirkamiehiä.
Valitukset/muutoksenhaku
Tutkijoiden työnantajien ja rahoittajien olisi luotava asiaan liittyviä kansallisia, unionin tai kansainvälisiä sääntöjä ja määräyksiä noudattaen järjestelmä, esimerkiksi puolueettoman oikeusasiamiehen kaltainen ratkaisu, käsittelemään tutkijoiden esittämiä valituksia/ muutoksenhakuja, mukaan lukien ohjaajan ja aloittelevan (R1) / tunnustetun (R2) tutkijan väliset kiistat. Tällaisen järjestelmän olisi tarjottava koko tutkimushenkilöstölle luottamuksellista ja epävirallista apua työhön liittyvissä kiistoissa, erimielisyyksissä ja epäkohdissa tavoitteena edistää oikeudenmukaista ja tasavertaista kohtelua organisaatiossa ja parantaa työolojen ja -ympäristön kokonaislaatua.
Osallistuminen organisaation hallintoon
Tutkijoiden työnantajien ja rahoittajien olisi pidettävä täysin oikeutettuna ja jopa toivottavana, että tutkijat ovat edustettuina asiaankuuluvissa tiedonvaihto-, kuulemis- ja päätöksentekoelimissä siinä organisaatiossa, jossa he ovat töissä, jotta he voivat suojella ja edistää omia ja yhteisiä etuja ja vaikuttaa aktiivisesti organisaation toimintaan.
Rahoitus ja palkat
Tutkijoiden työnantajien ja rahoittajien olisi huolehdittava siitä, että tutkijat saavat asemastaan riippumatta oikeudenmukaisen ja houkuttelevan korvauksen – tutkimusrahoitus ja palkka, ja että heillä on riittävä ja tasavertainen sosiaaliturva – mukaan lukien sairaus-, terveydenhuolto-, perhe-, eläke-, työttömyys-, vanhuus-, perhe-eläke- ja työkyvyttömyysetuudet sekä työtapaturma- ja ammattitautietuudet – voimassa olevan kansallisen lainsäädännön ja kansallisen tai alakohtaisen työehtosopimuksen mukaisesti. Tämän vaatimuksen olisi koskettava tutkijoita kaikissa tutkijanuran vaiheissa, aloittelevat tutkijat (R1) mukaan lukien, heidän oikeudellisen asemansa, työsuorituksensa, pätevyytensä ja vastuualueidensa mukaan. Tutkijoille olisi annettava tietoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, jotta he ymmärtävät, miten heidän palkkojaan verotetaan, ja heille olisi annettava läpinäkyvää tietoa sosiaaliturvaoikeuksista, kuten kansallisista eläkeoikeuksista.
2) Työolojen vakaus
Työnantajien ja rahoittajien olisi toteutettava määrätietoisia toimia epävarmuuden vähentämiseksi ja työsuhdeturvan ja työpaikkojen vakauden edistämiseksi. Tähän voisi sisältyä vapaaehtoisuuden pohjalta se, että organisaatiokohtaisesti vahvistetaan enimmäismäärä sille, miten moni henkilöresursseihin lukeutuvista tutkijoista voi olla määräaikaisessa työsuhteessa. Aina kun haetaan henkilöstöä pysyvään, pitkäaikaiseen tai erittäin usein toistuvaan tutkimustehtävään, olisi suositeltavaa tehdä pysyvä tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Määräaikaisilla työsopimuksilla työskenteleville tutkijoille olisi tarjottava erityisiä urakehitys- ja neuvontapalveluja urakehityksen jatkuvuuden varmistamiseksi.
Uransa alkuvaiheessa olevat tutkijat (R1–R2)
Työpaikkojen epävarmuus on erityinen ongelma tiedeyhteisöissä. Tämän tilanteen korjaamiseksi on suositeltavaa – kansallinen lainsäädäntö ja olosuhteet huomioon ottaen – toteuttaa erityistoimenpiteitä aloittelevien tutkijoiden tukemiseksi tarjoamalla heille sosiaalista suojelua ja työolot, jotka vastaavat muissa uravaiheissa olevien tutkijoiden työoloja, ja riittävä palkka, edistämällä heidän osallistumista tutkimusryhmiin ja samalla välttäen sitä, että heiltä vaaditaan koulutukseen liittymättömien tehtävien suorittamista sekä tunnustamalla laitosten, alojen ja tieteidenvälinen sekä maantieteellinen liikkuvuus, virtuaalinen liikkuvuus mukaan luettuna. Nimittävien laitosten olisi lisäksi laadittava selkeät säännöt ja ohjeet tunnustettujen tutkijoiden (R2) työhönottoa ja nimittämistä varten, mukaan lukien näiden nimityksen enimmäiskesto ja tavoitteet. Tällaisissa ohjeissa olisi otettava huomioon hakijan aiemmat tutkijatohtorinimitykset muissa organisaatioissa sekä se, että tutkijatohtorivaiheen olisi oltava tilapäinen ja että sen päätarkoituksena on tarjota määräaikaisen sopimuksen tai viran kautta uusia ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia tutkijanuralla osana pitkän aikavälin uranäkymiä.
Työnantajien ja rahoittajien olisi parhaansa mukaan tiedotettava uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille uramahdollisuuksista tiedeyhteisössä ja sen ulkopuolella sekä tarjottava laajat mahdollisuudet ammatilliseen kehitykseen erityisesti R2-vaiheessa, avoimemmat ja ennakoitavammat uranäkymät sekä työssäoppimisen mahdollisuuksia eri aloilla.
3) Sopimusvelvoitteet ja oikeudelliset velvoitteet
Eri tasoilla toimivien tutkijoiden olisi tunnettava kansalliset, alakohtaiset tai organisaatiokohtaiset säännökset ja määräykset, jotka koskevat koulutusta ja työehtoja. Tähän sisältyvät heidän työsopimuksensa luonteesta riippumatta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat säännökset sekä sponsorien tai rahoittajien asettamat vaatimukset ja ehdot. Työnantajien ja rahoittajien olisi toimitettava jäljennökset näistä asiakirjoista englanniksi. Tutkijoiden olisi noudatettava tällaisia säännöksiä ja määräyksiä tuottamalla vaaditut tulokset – esimerkiksi väitöskirja, julkaisu, patentti, raportti tai uusi tuote jne. – sopimuksessa tai vastaavassa asiakirjassa asetetuin ehdoin.
Tietoturvallisuuden kasvava merkitys huomioon ottaen tutkijoiden olisi aina noudatettava aiheeseen liittyvän kansallisen ja unionin lainsäädännön mukaisia turvallisia työskentelytapoja, myös toteutettava tarvittavat terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaadittavat varotoimenpiteet sekä varauduttava kyberhyökkäyksiin ja tietoteknisiin ongelmiin esimerkiksi laatimalla asianmukaiset varmuuskopiointimenettelyt. Tutkijoiden olisi lisäksi tunnettava voimassa olevat tietosuojaa ja luottamuksellisuuden suojaa koskevat kansalliset ja unionin oikeudelliset vaatimukset sekä toteutettava aina tarvittavat toimenpiteet niiden noudattamiseksi.
4) Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen
Kaikkien tutkijoiden olisi sopimusjärjestelyjään noudattaen harjoitettava avointa tiedettä varmistaakseen, että heidän tutkimuksensa tuloksia levitetään ja ne asetetaan julkisesti saataville ja että niitä hyödynnetään, esimerkiksi tuloksista tiedottamalla, siirtämällä ne toisiin tutkimusympäristöihin ja tarvittaessa kaupallistamalla. Vanhempien tutkijoiden odotetaan varmistavan, että tutkimus on tuloksellista ja että tuloksia hyödynnetään kaupallisesti ja/tai ne saatetaan yleisön saataville aina, kun se on mahdollista.
Tutkijoiden työnantajien ja rahoittajien olisi helpotettava tätä tarjoamalla tutkijoille asiaankuuluvaa koulutusta sekä tarvittava rahoitus, infrastruktuuri ja tuki. Työnantajien ja rahoittajien olisi tunnustettava tutkijoiden avoimen tieteen käytäntöjen mukainen toiminta sekä kannustettava siihen ja palkittava siitä työhönoton, uralla etenemisen ja rahoitusohjelmien arvioinnin yhteydessä.
Henkinen omaisuus, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan lukien
Työnantajien ja rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijat saavat uransa kaikissa vaiheissa riittävän korvauksen tutkimus- ja innovointitoimintansa tulosten käytön mahdollisesti tuomista hyödyistä, tarvittaessa takaamalla henkistä omaisuutta koskevien oikeuksien, kuten tekijänoikeuden, yhteisomistuksen. Työnantajien ja rahoittajien olisi käsiteltävä tätä nimenomaisesti henkisen omaisuuden hallinnointia koskevissa strategioissaan, jotka olisi asetettava julkisesti saataville. Henkisen omaisuuden hallinnointia koskevan strategian olisi katettava kaikentyyppisen henkisen omaisuuden – vertaisarvioidut julkaisut, data, taitotieto ja standardit mukaan lukien –luominen, hallinnointi, omistajuus ja käyttö, ja sen olisi tuettava avoimen tieteen käytäntöjä.
Strategiassa olisi nimenomaisesti käsiteltävä omistajuutta ja määritettävä tutkijoille ja/tai tarvittaessa heidän työnantajilleen tai muille osapuolille, elinkeinoelämän kumppanit mukaan lukien, kuuluvat käyttöoikeudet, joista voidaan määrätä erityisissä yhteistyösopimuksissa tai muun tyyppisissä sopimuksissa.
Yleisötiedotus
Tutkijoiden olisi varmistettava, että tutkimustoiminnasta tiedotetaan suurelle yleisölle myös maallikoiden ymmärtämällä tavalla, jotta tiedettä voidaan tehdä paremmin tunnetuksi kansalaisten keskuudessa. Suora vuorovaikutus kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kanssa auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin tutkimuksen painopisteisiin liittyvää yleistä etua ja kansalaisten huolenaiheita sekä hyödyntämään tarvittaessa mahdollisuuksia yhteissuunnitteluun ja -kehittämiseen yhteiskunnan kanssa.
PILARI 4 – TUTKIJANURAT JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN
|
Tutkimusyhteisöön kuuluu monipuolisesti erilaista osaamista, taitoja, pätevyyksiä, valmiuksia ja rooleja. Mitä enemmän taitoja vaalitaan ja kehitetään, sitä parempilaatuista tutkimus on ja sitä suurempi merkitys tuotetulla tiedolla on yhteiskunnalle. Jotta osaamista ylläpidetään ja tutkijoille olisi tarjolla monipuolisia uramahdollisuuksia julkisella ja yksityisellä sektorilla, on edistettävä jatkuvaa ammatillista kehitystä ja osaamisen kehittämistä.
1) Monipuolisten tutkijanurien arvostaminen
Työnantajien ja rahoittajien olisi tunnustettava tutkijoiden hyvinkin erilaiset työurat niin tutkimuksen kuin muun toiminnan parissa. Monipuolisuuteen liittyy tyypillisesti liikkuvuutta sen eri muodoissa: kansainvälistä, kansallisen tason, alojen välistä, laitosten sisäistä, tieteenalojen sisäistä ja välistä sekä virtuaalista liikkuvuutta. Tämä edellyttää selkeämmin osaamiseen perustuvaa ja monimuotoisuuden huomioon ottavaa laadunarviointia, jossa pyritään mittareiden vastuulliseen käyttöön ja otetaan huomioon muun muassa erilaiset panokset ja niiden mahdolliset vaikutukset sekä monenlainen toiminta ja käytännöt, kuten opetus ja taidot, vertaisarviointi, hallinnointi ja johtaminen, ohjaus, mentorointi, tietämyksen hyödyntäminen, teknologian siirtotoimet, yrittäjyys ja yhteistyö elinkeinoelämän kanssa, näyttöön perustuvan päätöksenteon tukitoiminnan kehittäminen, tiedeviestintä ja vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa sekä avoimen tieteen käytännöt, eri tieteenalojen tutkijoiden yhdessä tuottama tiede ja liikkuvuus.
Työnantajien ja rahoittajien olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla tiedotetaan, erityisesti uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille, kaikkien asiaankuuluvien alojen tarjoamista uramahdollisuuksista ja edistetään monipuolisia uria tukevaa kulttuuria tutkijoiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen tukemiseksi. Tämä edellyttää uraneuvonta-, mentorointi- ja tukipalveluja, joilla edistetään alojen välistä ja tieteidenvälistä ja maantieteellistä liikkuvuutta sekä yritystoiminnan luomista ja kehittämistä.
2) Urakehitys ja neuvonta
Tutkijoiden työnantajien ja rahoittajien olisi, mieluiten osana henkilöstöhallintoaan, laadittava erityinen tutkijoiden urakehityssuunnitelma uransa eri vaiheissa oleville tutkijoille riippumatta tutkijan työsuhteen tyypistä; tämä koskee myös määräaikaisella sopimuksella työskenteleviä tutkijoita. Tässä yhteydessä tutkijoita olisi tuettava yksilöllisen urasuunnitelman laatimisessa, jotta he voivat kartoittaa, millaista koulutusta ja tutkimusta heidän uratavoitteidensa saavuttaminen edellyttää. Suunnitelmaan olisi sisällyttävä myös mentorien käyttö tutkijoiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kehityksen tukemiseksi ja ohjaamiseksi, tutkijoiden motivoimiseksi ja uran jatkoon liittyvän epävarmuuden vähentämiseksi. Kaikille tutkijoille olisi tiedotettava tällaisista säännöistä ja järjestelyistä ja heidän olisi otettava ennakoivasti vastuuta urakehityksestään.
Työnantajien ja rahoittajien olisi huolehdittava saavutettavan ja ajantasaisen uraneuvonnan ja työmarkkinoille sijoittautumista koskevan neuvonnan tarjoamisesta joko asianomaisen organisaation sisällä tai yhteistyössä muiden rakenteiden kanssa; neuvonnalla olisi annettava tietoa, ohjausta ja tukea uran kehittämiseksi niin asianomaisessa organisaatiossa kuin muualla. Neuvontaa olisi oltava tarjolla tutkijoille kaikissa uran vaiheissa heidän työsuhteensa tyypistä riippumatta.
3) Jatkuva ammatillinen kehitys
Tutkijoiden olisi kaikissa uransa vaiheissa pyrittävä kehittämään itseään jatkuvasti ja ennakoivasti päivittämällä ja laajentamalla taitojaan ja osaamistaan säännöllisesti, ja työnantajien/rahoittajien olisi tarjottava heille mahdollisuuksia tähän. Tässä voidaan hyödyntää monia eri tapoja, kuten muun muassa muodollista koulutusta, työpajoja, konferensseja, verkko-opiskelua tai tiimissä ja tutkijaverkostoissa tehtävää yhteistyötä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä aloittelevien R1-tason tutkijoiden koulutukseen; heistä suurin osa on uransa alussa olevia väitöskirjatutkijoita.
Mahdollisuus tutkijakoulutukseen ja jatkuvaan itsensä kehittämiseen
Työnantajien ja rahoittajien olisi varmistettava, että tutkijoilla on työsuhteensa tyypistä riippumatta uransa kaikissa vaiheissa mahdollisuus ammatilliseen kehitykseen ja työllistyvyytensä parantamiseen taitojen ja osaamisen jatkuvan kehittämisen avulla. Työnantajien ja rahoittajien olisi toteutettava toimia, joilla tuetaan kohdennetun koulutuksen kehittämistä ja tarjoamista, kannustetaan tutkijoita hyödyntämään mahdollisuutta täydennys- ja uudelleenkoulutukseen elinikäistä oppimista silmällä pitäen ja edistetään alojen ja tieteidenvälistä liikkuvuutta. Tällaisia toimia olisi arvioitava säännöllisesti niiden saatavuuden ja suosion kannalta ja sen suhteen, miten tehokkaasti ne lisäävät osaamista, taitoja ja työllistyvyyttä.
Työnantajien ja rahoittajien olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota tarpeeseen edistää tutkijoiden yrittäjyysosaamista, jotta yrittäjiksi ryhtyvillä olisi valmiudet yhdistää tiedon tuottamiskykynsä kykyyn hyödyntää tietämystään ja jotta he voivat siten muuttaa innovatiiviset ideat liiketoiminnaksi ja viedä innovointia ja kehitystä eteenpäin.
Työnantajien ja rahoittajien olisi toteutettava toimia varmistaakseen, että tohtorikoulutus mahdollistaa työurien yhteentoimivuuden kaikilla asiaankuuluvilla aloilla sekä avoimen tieteen harjoittamisen, muun muassa hyödyntämällä tutkijoiden eurooppalaista osaamiskehystä (ResearchComp), innovatiivista tohtorikoulutusta koskevia periaatteita, tutkimustoiminnan integriteettiä koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä ja muita mahdollisia tulevia aloitteita, joiden tarkoituksena on vahvistaa tutkijoiden monialaisia taitoja.
Osaamisen todentaminen
Osana tutkijoiden osaamisen laajentamista työnantajien ja rahoittajien olisi huolehdittava virallisen ja epävirallisen koulutuksen asianmukaisesta arvioinnista, työssäoppiminen ja sen kautta hankittu osaaminen mukaan lukien, erityisesti kansainvälisen sekä alojen ja tieteidenvälisen liikkuvuuden yhteydessä. Arvioinnin olisi oltava oikeudenmukainen ja läpinäkyvä, ja se olisi tehtävä kohtuullisessa ajassa.
Opetustyö
Opettaminen on keskeinen tapa jäsentää ja jakaa tietämystä, ja se on arvokas vaihtoehto rakennettaessa tutkijan uraa. Opetuksessa olisi hyödynnettävä tieteellistä tietoa ja pyrittävä lisäämään opiskelijoiden kiinnostusta tutkimusta kohtaan. Tutkijoiden osallistumista opetustyöhön olisi tuettava ja se olisi tunnustettava täysin ja osallistuminen voi vaihdella uran eri vaiheissa. Uransa alkuvaiheessa oleviin tutkijoihin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ja varmistettava, että heitä tuetaan oikein ja että opettamiseen liittyvät vastuut – mukaan lukien luennointi, tutorointi, ohjaus ja mentorointi – sopivat yhteen heidän tutkimustoimintansa tai tutkijakoulutuksensa kanssa.
Työnantajien ja rahoittajien olisi varmistettava, että opetustehtävistä maksetaan riittävä korvaus ja että ne otetaan huomioon arviointijärjestelmissä tutkijan uran alusta lähtien. Lisäksi olisi varmistettava, että aika, jonka vanhemmat tutkijat käyttävät aloittelevien tutkijoiden – R1 ja R2 – kouluttamiseen ja mentorointiin, lasketaan osaksi heidän opetusvelvollisuuttaan. Tutkijoiden alkuvaiheen koulutukseen ja ammatilliseen kehittämiseen olisi kuuluttava myös asianmukaista opetus- ja valmennustaitojen koulutusta.
4) Ohjaus ja mentorointi
Asianmukainen yksilöiden ja tiimien johtaminen on tutkimusalan työympäristöissä ratkaisevan tärkeää, sillä tiede on lähtökohtaisesti yhteistoimintaa. Vanhemmille ja johtaville tutkijoille olisi tarjottava tarvittava koulutus, välineet ja arviointimekanismit sen varmistamiseksi, että he johtavat henkilöstöään ja tiimejään oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi, ilman sukupuoleen perustuvia ennakkoluuloja tai muihin tekijöihin – kuten uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, rotuun, etniseen alkuperään, sosioekonomiseen taustaan, jne. –perustuvia ennakkoluuloja ja luovat hedelmällisen, yhteistyöhön perustuvan työskentelysuhteen vertaisiinsa. Tämän pitäisi auttaa luomaan terveitä, oikeudenmukaisia ja luovia työympäristöjä, joissa jokaista yksilöä kunnioitetaan ja motivoidaan asianmukaisesti, joissa he saavat tunnustusta ja jotka edistävät heidän hyvinvointiaan.
Työnantajien ja rahoittajien olisi varmistettava, että aloitteleville ja tunnustetuille tutkijoille (R1 ja R2) nimetään selvästi yksi tai useampi henkilö, jonka puoleen hän voi kääntyä tehtäviensä suorittamiseen liittyvissä kysymyksissä, ja että heille tiedotetaan tästä.
Tällaisissa järjestelyissä olisi määrättävä selvästi, että ehdotetun ohjaajan on oltava riittävän pätevä tutkimuksen ohjaamiseen ja että hänellä on oltava riittävästi aikaa ja halua sitoutua, jotta tutkimusharjoittelijalle voidaan tarjota asianmukaista tukea; lisäksi niiden olisi tarjottava tarvittavat menettelyt edistymisen seurantaa ja arviointia sekä palautteen antamista varten.
MSCA-toimien ohjaajille tarkoitetut suuntaviivat sisältävät erityissäännöksiä, jotka koskevat tutkijoiden integrointia, tukemista tutkimuksessa, urakehitystä, mentorointia ja hyvinvointia, viestintää ja konfliktien ratkaisemista sekä ohjaajien koulutusta ja ammatillista kehitystä. MSCA-toimien ohjaajille tarkoitetut suuntaviivat koostuvat joukosta suosituksia, jotka on osoitettu MSCA-rahoitusta saaville henkilöille ja laitoksille. Niillä edistetään tuloksellista ohjausta, mentorointia ja asianmukaista uraohjausta.
Suhteet työnohjaajaan
Kouluttautumisvaiheessa olevien tutkijoiden olisi luotava ohjaajaansa/ohjaajiinsa ja tiedekunnan/laitoksen edustajaan/edustajiin jäsennelty ja säännöllinen vuorovaikutussuhde ja hyödynnettävä sitä täysimääräisesti. Ohjaajien olisi myös aktiivisesti tuettava erityisesti uransa alkuvaiheessa olevia tutkijoita järjestämällä heidän kanssaan tapaamisia palautteen antamista varten ja edistämällä heidän työhönsä liittyvää koulutustoimintaa.
Tähän kuuluvat työn edistymisen ja tutkimustulosten kirjaaminen, raporteissa ja seminaareissa saatu palaute, palautteen hyödyntäminen sekä työskentely sovittujen määräaikojen, välitavoitteiden ja tavoitteina olevien suoritteiden ja/tai tutkimustulosten edellyttämällä tavalla.
Vanhemmat tutkijat
Vanhempien tutkijoiden – R3 ja R4 – olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monitahoiseen rooliinsa ohjaajina, mentoreina, uraneuvojina, johtajina, hankekoordinaattoreina, hallinnon johtajina tai tiedeviestijöinä. Heidän olisi hoidettava näitä tehtäviä korkeimpia ammatillisia normeja noudattaen, ja heille olisi tarjottava asianmukaista koulutusta tätä varten. Toimiessaan toisten tutkijoiden ohjaajina tai mentoreina vanhempien tutkijoiden olisi luotava aloittelevien (R1) ja tunnustettujen (R2) tutkijoiden kanssa rakentava ja myönteinen vuorovaikutussuhde ja luotava näin mahdollisimman suotuisat olosuhteet tehokkaalle tietämyksen siirrolle ja tutkijoiden uran menestyksekkäälle jatkokehitykselle. Ohjaajilla on erittäin vastuullinen rooli R1- ja R2-tason tutkijoiden urakehityksen tukemisessa heidän välittäessään eteenpäin kokemuksiaan ja arvojaan luottamukseen perustuvassa ympäristössä.
(1) Tutkimustoiminnan integriteetti – Neuvoston päätelmät (hyväksytty 1. joulukuuta 2015) – neuvoston asiak. 14853/15.
(2) Siirtyminen avoimen tieteen järjestelmään – Neuvoston päätelmät (hyväksytty 27. toukokuuta 2016) – neuvoston asiak. 9526/16.
(3) Ks. komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025 (COM(2020) 152 final).
ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/1640/oj
ISSN 1977-1053 (electronic edition)