(1)

Unionin kansalaisuus antaa jokaiselle unionin kansalaiselle oikeuden vapaaseen liikkuvuuteen.

(2)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 21 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä ja niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Kyseinen oikeus pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2004/38/EY (1). Myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan (perusoikeuskirja) 45 artiklassa määrätään liikkumis- ja oleskeluvapaudesta. Koska unionin toiminta katsotaan tarpeelliseksi SEUT-sopimuksen 21 artiklassa vahvistetun tavoitteen saavuttamiseksi eikä perussopimuksissa muutoin ole määräyksiä tarvittavista valtuuksista, neuvosto voi hyväksyä säännöksiä, joilla helpotetaan liikkumis- ja oleskeluvapautta koskevien oikeuksien käyttämistä.

(3)

SEUT-sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteutuksessa on varmistettava ihmisten terveyden suojelun korkea taso.

(4)

Maailman terveysjärjestön (WHO) pääjohtaja julisti 30 päivänä tammikuuta 2020, että koronavirustauti 2019:ää (covid-19) aiheuttavan uuden koronaviruksen maailmanlaajuinen leviäminen on kansainvälinen kansanterveysuhka. WHO arvioi 11 päivänä maaliskuuta 2020, että covid-19 voidaan määritellä pandemiaksi.

(5)

Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet viruksen leviämisen rajoittamiseksi erilaisia toimenpiteitä, joista osa on vaikuttanut unionin kansalaisten oikeuteen liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella. Näitä ovat muun muassa maahanpääsyä koskevat rajoitukset tai vaatimukset, joiden mukaan vapaata liikkuvuutta koskevia oikeuksia käyttävien, rajatylittävien matkustajien on käytävä testissä SARS-CoV-2-infektion varalta.

(6)

Koska covid-19-pandemia on aiheuttanut ennennäkemättömän terveysuhkan, kansanterveyden suojelusta on tullut sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden ensisijainen tavoite. Jäsenmaat voivat kansanterveyden suojelun perusteella toteuttaa toimenpiteitä, joilla rajoitetaan henkilöiden vapaata liikkumista unionissa. SEUT-sopimuksen 168 artiklan 7 kohdan mukaan kansallisten terveyspolitiikkojen sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestäminen ja tarjoaminen ovat jäsenvaltioiden vastuulla, minkä vuoksi ne voivat vaihdella jäsenvaltiosta toiseen. Vaikka jäsenvaltioilla on toimivalta päättää asianmukaisimmista toimenpiteistä kansanterveyden suojelemiseksi, on aiheellista varmistaa tällaisten toimenpiteiden koordinointi, jotta voidaan turvata vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttö ja torjua covid-19:n kaltaisia vakavia rajatylittäviä terveysuhkia.

(7)

Jäsenvaltioiden olisi vapaata liikkuvuutta koskevia rajoituksia hyväksyessään ja soveltaessaan noudatettava unionin oikeuden periaatteita, erityisesti suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita. Tämän suosituksen tarkoituksena on helpottaa näiden periaatteiden koordinoitua soveltamista covid-19-pandemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa.

(8)

Tällä alalla käyttöön otettavat yksipuoliset rajoitukset voivat aiheuttaa merkittäviä häiriöitä, kun yrityksiin ja kansalaisiin kohdistuu monenlaisia toisistaan poikkeavia ja nopeasti muuttuvia toimenpiteitä. Tämä on erityisen haitallista tilanteessa, jossa virus on jo vaikuttanut merkittävästi unionin talouteen.

(9)

Koordinoidun lähestymistavan tarkoituksena on pyrkiä estämään sisärajatarkastusten palauttaminen. Rajojen sulkeminen tai yleiset matkustuskiellot sekä lentojen tai maa- ja laivaliikenteen keskeyttäminen eivät ole perusteltuja, koska kohdennetummilla ja koordinoiduilla toimenpiteillä, kuten koronatodistuksilla ja testaamisella, on riittävä vaikutus ja ne aiheuttavat vähemmän häiriöitä. Ns. vihreiden kaistojen (2) järjestelmän avulla olisi pidettävä kuljetukset käynnissä erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi, jotta vältetään toimitusketjujen häiriöt.

(10)

Jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin lisäämiseksi neuvosto antoi 13 päivänä lokakuuta 2020 suosituksen (EU) 2020/1475 (3). Kyseisessä suosituksessa vahvistettu koordinoitu lähestymistapa koski seuraavia keskeisiä seikkoja: yhteisten perusteiden ja raja-arvojen soveltaminen, kun päätetään vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten käyttöönotosta, yhteisesti sovittuihin värikoodeihin perustuvan kartan laatiminen covid-19-tartuntariskistä ja koordinoitu lähestymistapa mahdollisiin toimenpiteisiin, joita voidaan tarvittaessa soveltaa alueiden välillä liikkuviin henkilöihin sen mukaan, millainen tartuntariski kyseisillä alueilla on. Neuvosto antoi 1 päivänä helmikuuta 2021 suosituksen (EU) 2020/1475 muuttamista koskevan suosituksen (EU) 2021/119 (4), koska koko unionissa havaittiin erittäin suuri määrä yhteisötartuntoja, mikä voi liittyä huolta aiheuttavien uusien SARS-CoV-2-muunnosten suurempaan tartuttavuuteen.

(11)

Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 14 päivänä kesäkuuta 2021 asetuksen (EU) 2021/953 (5) kehyksestä covid-19-tautiin liittyvien yhteentoimivien rokotusta, testausta ja taudista parantumista koskevien todistusten (EU:n digitaalinen koronatodistus) myöntämiseksi, todentamiseksi ja hyväksymiseksi helpottamaan vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian aikana. Kehys perustettiin helpottamaan EU:n digitaalisen koronatodistuksen haltijoiden vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämistä covid-19-pandemian aikana. Tällä asetuksella myös osaltaan helpotetaan vapaata liikkuvuutta koskevien jäsenvaltioiden rajoitusten vähittäistä purkamista koordinoidulla tavalla. Rajoitukset otettiin käyttöön unionin oikeuden vaatimuksia noudattaen SARS-CoV-2:n leviämisen rajoittamiseksi.

(12)

Asetusta (EU) 2021/953 alettiin soveltaa 1 päivänä heinäkuuta 2021. Kyseisen päivämäärän jälkeen jossakin jäsenvaltiossa rokotetuilla, testatuilla tai parantuneilla henkilöillä on oikeus saada EU:n digitaalinen koronatodistus. EU:n digitaalista koronatodistusta koskevan kehyksen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla neuvosto hyväksyi 14 päivänä kesäkuuta 2021 suosituksen (EU) 2020/1475 muuttamista koskevan suosituksen (EU) 2021/961 (6).

(13)

Kesäkuun 2021 jälkeen tilanne on kehittynyt kahdella rintamalla, ja se vaikuttaa vapaaseen liikkuvuuteen unionissa. Ensinnäkin rokotuskattavuus on lisääntynyt merkittävästi, ja täyden rokotuksen saaneiden kumulatiivinen määrä unionin koko väestöstä oli yli 68 prosenttia 10 päivään tammikuuta 2022 (7) mennessä, kun se oli alle 30 prosenttia viimeisintä muutosta suositukseen (EU) 2020/1475 ja asetusta (EU) 2021/953 hyväksyttäessä (8). Huomattavasti suurempi osuus väestöstä on tällä hetkellä saatavilla olevien covid-19-rokotteiden ansiosta näin ollen paremmin suojattu covid-19-taudin aiheuttamalta vakavalta sairastumiselta ja kuolemiselta. Toiseksi EU:n digitaalisen koronatodistuksen käyttöönotto on edennyt nopeasti.

Jäsenvaltiot ovat tammikuuhun 2022 mennessä antaneet yli miljardi EU:n digitaalista koronatodistusta. EU:n digitaalinen koronatodistus on siten laajalti saatavilla oleva, luotettava ja hyväksytty väline vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana. EU:n digitaalista koronatodistusta koskevaa kehystä käytetään EU:n jäsenvaltioiden lisäksi kolmessa EU:n ulkopuolisessa ETA-maassa ja Sveitsissä (9) sekä 29 muussa kolmannessa maassa ja alueella, ja lisää kolmansia maita odotetaan tulevan mukaan. Samalla unionin epidemiatilanne on edelleen haastava. Sen perusteella voidaan jatkaa kansanterveyden suojeluun tähtääviä toimenpiteitä.

(14)

Tämän kehityksen vuoksi neuvoston suosituksessa (EU) 2020/1475 vahvistettua yhteistä lähestymistapaa olisi mukautettava edelleen, kuten myös Eurooppa-neuvosto pyysi 22 päivänä lokakuuta 2021 antamissaan päätelmissä (10). Ratkaisevana tekijänä olisi oltava erityisesti se, onko henkilö rokotettu, testattu tai parantunut covid-19-taudista, mikä käy ilmi EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta. EU:n digitaaliset koronatodistukset voidaan antaa, todentaa ja hyväksyä turvallisesti, joten matkustajiin, joilla on hallussaan voimassa oleva EU:n digitaalinen koronatodistus, ei pitäisi soveltaa vapaata liikkuvuutta koskevia lisärajoituksia, kuten SARS-CoV-2-infektion varalta tehtäviä lisätestejä. Unionissa matkustavia henkilöitä ei periaatteessa etenkään pitäisi määrätä karanteeniin, koska se tarkoittaa merkittävää vapaan liikkuvuuden rajoitusta.

(15)

Tätä tukevat WHO:n suositukset (11), joiden mukaan täysin rokotettuihin matkustajiin ja matkustajiin, jotka ovat parantuneet covid-19:stä matkustamista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana, ei pitäisi soveltaa lisärajoituksia. Henkilöiden, jotka eivät kuulu näihin kahteen ryhmään, olisi periaatteessa voitava matkustaa, jos heillä on negatiivinen tulos SARS-CoV-2-infektion varalta tehdystä testistä.

(16)

Jotta vapaata liikkuvuutta voitaisiin helpottaa unionissa, on tarpeen päästä yhteisymmärrykseen edellytyksistä, jotka EU:n digitaalisen koronatodistuksen kolmen eri tyypin on täytettävä, jotta ne voidaan hyväksyä.

(17)

Komissio antoi 21 päivänä joulukuuta 2021 delegoidun asetuksen (EU) 2021/2288 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/953 liitteen muuttamisesta siltä osin kuin on kyse sellaisten EU:n digitaalisen koronatodistuksen muodossa annettujen rokotustodistusten hyväksyntäajasta, joista käy ilmi perusrokotussarjan loppuun saattaminen (12). Delegoidussa asetuksessa vahvistettiin, että matkustamista varten on hyväksyttävä vain todistukset, joista käy ilmi perusrokotussarjan loppuun saattaminen, jos kyseisen rokotussarjan viimeisimmästä annoksesta on kulunut enintään 270 päivää. Koska todistuksille, joista käy ilmi tehosteannosten antaminen, ei vielä pystytty määrittämään hyväksyntäaikaa, delegoidussa asetuksessa todettiin, että hyväksyntäaikaa ei tässä vaiheessa pitäisi soveltaa todistuksiin, joista käy ilmi tehosteannoksen antaminen.

(18)

Jäsenvaltioiden olisi välittömästi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rokotukset ovat niiden väestöryhmien saatavilla, joiden aiemmin saamat rokotustodistukset lähestyvät vakiohyväksyntäajan päättymispäivää, ottaen täysimääräisesti huomioon kansalliset päätökset, jotka koskevat eri väestöryhmien priorisointia aloitettaessa rokotukset kansallisen politiikan ja epidemiatilanteen valossa.

(19)

Komissiota olisi pyydettävä seuraamaan ja arvioimaan säännöllisesti hyväksyntäaikaa koskevaa lähestymistapaa sen arvioimiseksi, tarvitaanko uuden tieteellisen näytön perusteella mukautuksia tai muutoksia, mukaan lukien tehosteannoksen antamisen jälkeen annettujen todistusten hyväksyntäaika.

(20)

Vapaan liikkuvuuden yksinkertaistamiseksi unionissa testaustodistusten vakiovoimassaoloajat olisi säilytettävä. Molekulaarista nukleiinihappotestiä (NAAT) varten vaadittava näytteenotto olisi tehtävä enintään 72 tuntia ennen saapumista, jotta se olisi hyväksyttävä. Lyhempi, enintään 24 tunnin voimassaoloaika on perusteltu niiden pika-antigeenitestien osalta, jotka on lueteltu terveysturvakomitean hyväksymän EU:n yhteisen covid-19-taudin pika-antigeenitestien luettelon (13) liitteessä I, ottaen huomioon kyseisten testien saatavuus.

(21)

Parin viime kuukauden aikana pika-antigeenitestien kliininen suorituskyky on parantunut. Terveysturvakomitean perustama diagnostisten covid-19-testien tekninen työryhmä (14), jonka vastuulla on ylläpitää EU:n yhteistä luetteloa pika-antigeenitesteistä, otti toukokuussa 2021 käyttöön jäsennellymmän, johdonmukaisemman ja nopeamman menettelyn luettelon päivittämiseksi. Lisäksi tekninen työryhmä sopi 21 päivänä syyskuuta 2021 lisämääritelmistä ja -kriteereistä, jotka olisi otettava huomioon covid-19-diagnosointiin tarkoitettujen pika-antigeenitestien kliinistä suorituskykyä arvioivissa riippumattomissa validointitutkimuksissa. Ainoastaan nenä-, suunielu- tai nenänielunäytteisiin perustuvien pika-antigeenitestien tulokset voidaan hyväksyä testaustodistuksen antamista varten EU:n digitaalisessa koronatodistuksessa. Tekninen työryhmä päätti jättää luettelon ulkopuolelle pika-antigeenitestit, jotka perustuvat ainoastaan sylkinäytteeseen tai vaihtoehtoisiin näytetyyppeihin.

Luettelossa ei myöskään ole yhdistettyjä pika-antigeenitestejä eikä itse tehtäviä pika-antigeenitestejä, minkä ansiosta luetteloon sisältyvien testien suorituskyvyn todennäköinen yhdenmukaisuus paranee entisestään. Terveysturvakomitea hyväksyi yhteisen luettelon seitsemännen ja viimeisimmän päivityksen 10 päivänä marraskuuta 2021. Tehtyjen parannusten vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä matkustamista varten sekä NAAT-testin perusteella annetut testaustodistukset että EU:n yhteisessä luettelossa olevan pika-antigeenitestin perusteella annetut testaustodistukset.

(22)

Kun otetaan huomioon näyttöön perustuva suositus, jonka mukaan henkilöiltä, jotka ovat parantuneet laboratoriossa vahvistetusta covid-19-taudista, ei tarvitse vaatia matkustamiseen liittyviä lisätestejä SARS-CoV-2-infektion varalta eikä matkustamiseen liittyvää omaehtoista eristäytymistä tai karanteenia ainakaan ensimmäisten 180 päivän aikana ensimmäisestä positiivisesta NAAT-testistä, tällaisten parantumistodistusten haltijat olisi vapautettava saman ajanjakson aikana myös ylimääräisistä matkustusrajoituksista.

(23)

EU:n digitaalisten koronatodistusten järjestelmässä on mahdollista soveltaa validointisääntöjä automaattisesti todistusten tietojoukkoihin, mikä varmistaa sen, että matkustussääntöjä sovelletaan nopeasti, luotettavasti ja ennakoitavasti. Jotta EU:n digitaalisen koronatodistuksen validointisääntöjen soveltaminen olisi helpompaa, jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä EU:n digitaalisten koronatodistusten järjestelmän tarjoamaa vakioitujen menettelytapasääntöjen toimintoa (15).

(24)

Asetuksen (EU) 2021/953 antamisen jälkeen komissio on antanut useita täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan, että tietyn kolmannen maan unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen antamien covid-19-todistusten katsotaan vastaavan jäsenvaltioiden kyseisen asetuksen mukaisesti antamia todistuksia, jotta voidaan helpottaa tällaisten todistusten haltijoiden vapaata liikkuvuutta. Silloin kun tässä suosituksessa viitataan asetuksen (EU) 2021/953 mukaisesti annettuihin EU:n digitaalisiin koronatodistuksiin, tämän olisi katsottava kattavan myös täytäntöönpanosäädösten soveltamisalaan kuuluville unionin kansalaisille ja heidän perheenjäsenilleen annetut todistukset. Vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi jäsenvaltioita olisi myös kannustettava antamaan EU:n digitaalisia koronatodistuksia asetuksen (EU) 2021/953 8 artiklan 1 kohdan mukaisesti henkilöille, joita kyseinen säännös koskee ja jotka on rokotettu kolmansissa maissa, erityisesti niissä kolmansissa maissa, joiden antamat todistukset eivät kuulu täytäntöönpanosäädösten soveltamisalaan.

(25)

Kuten asetuksen (EU) 2021/953 3 artiklan 6 kohdassa todetaan, se, että henkilöllä on EU:n digitaalinen koronatodistus, ei saa olla edellytyksenä vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden käyttämiselle. Henkilöitä, joilla ei ole hallussaan EU:n digitaalista koronatodistusta, ei siis saisi estää matkustamasta, vaan heiltä voisi tarvittaessa vaatia SARS-CoV-2-infektion varalta tehtävää testiä ennen saapumista tai sen jälkeen, jotta pienennettäisiin infektion tuontiriskiä.

(26)

Tämä suositus kattaa EU:n digitaalisen koronatodistuksen käytön vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi unionissa covid-19-pandemian aikana. Tässä ei määrätä eikä kielletä koronatodistusten käyttöä sisäisiä tarkoituksia varten, kuten pääsy erilaisiin tapahtumiin tai tilaisuuksiin tai työpaikalle. Kuten asetuksen (EU) 2021/953 johdanto-osan 48 kappaleessa todetaan, jos jäsenvaltio päättää käyttää EU:n digitaalisia koronatodistuksia muihin tarkoituksiin, oikeusperustasta tällaiseen sisäiseen käyttöön on säädettävä kansallisessa lainsäädännössä, jossa on muun muassa noudatettava tietosuojavaatimuksia. Kuten asetuksen (EU) 2021/953 johdanto-osan 49 kappaleessa todetaan, jos jäsenvaltio on ottanut käyttöön covid-19-todistusten järjestelmän sisäisiä tarkoituksia varten, sen olisi varmistettava, että myös EU:n digitaalisia koronatodistuksia voidaan käyttää ja että ne hyväksytään poikkeuksetta. Tällä halutaan varmistaa, että tällaisten todistusten haltijoiden, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen ja matkustavat toiseen jäsenvaltioon, ei tarvitse hankkia sieltä kansallista lisätodistusta.

(27)

Tietyiltä matkustajaryhmiltä, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen, ei pitäisi vaatia EU:n digitaalista koronatodistusta, kun otetaan huomioon heidän erityistilanteensa tai välttämätön tehtävänsä. Samaan aikaan tämä luettelo voisi olla suppeampi kuin suosituksessa (EU) 2020/1475, koska monet matkustajat, joilla on välttämätön tehtävä tai tarve, on jo rokotettu. Sen olisi katettava kuljetusalan työntekijät tai palveluntarjoajat, pakottavista lääketieteellisistä syistä matkustavat potilaat, merenkulkijat, henkilöt, jotka ylittävät rajan päivittäin tai usein työn tai koulutuksen takia, käydäkseen lähisukulaisten luona, saadakseen terveydenhoitopalveluja tai huolehtiakseen läheisistään, sekä alle 12-vuotiaat lapset.

(28)

Kun otetaan huomioon edistyminen rokotuskattavuuden nostamisessa ja EU:n digitaalisen koronatodistuksen onnistunut käyttöönotto, covid-19:ään liittyviä matkustusrajoituksia olisi sovellettava henkilötasolla eikä aluetasolla, mikä tarkoittaa, että ratkaisevana tekijänä olisi oltava se, onko matkustaja rokotettu, testattu tai parantunut covid-19-taudista, mikä käy ilmi EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta. Vapaata liikkuvuutta koskevaa oikeuttaan käyttäviin matkustajiin, joilla on voimassa oleva todistus, ei periaatteessa pitäisi soveltaa lisärajoituksia. Tämä lähestymistapa on perusteltu, koska virusta esiintyy edelleen kaikilla EU:n alueilla ja näiden alueiden epidemiatilanne muuttuu jatkuvasti ja nopeasti. Henkilölähtöinen lähestymistapa yksinkertaistaa huomattavasti pandemian aikana EU:ssa matkustamiseen sovellettavaa kehystä ja tarjoaa matkustajille lisää selkeyttä ja ennakoimisen mahdollisuutta sovellettavien sääntöjen suhteen.

(29)

Koska epidemiatilanteen aluetasolla kertova liikennevalokartta on hyödyllinen ja helposti ymmärrettävä väline kansalaisille ja jäsenvaltioiden viranomaisille, se olisi säilytettävä informaatiotarkoituksessa, lukuun ottamatta alueita, joilla virusta esiintyy erittäin paljon ja joilla tarvitaan lisätoimenpiteitä. Neuvoston suosituksessa (EU) 2020/1475 vahvistettuja kartan perusteita ja kynnysarvoja olisi kuitenkin mukautettava, jotta tuoreita covid-19-tapauksia painotettaisiin enemmän keskeisenä perusteena, jolla arvioidaan riskiä siitä, että matkustaja tuo mukanaan SARS-CoV-2-tartunnan. Perustetta olisi painotettava saman alueen rokotuskattavuudella, jotta voidaan ottaa huomioon se, että rokottaminen vähentää covid-19:n kansanterveydelle aiheuttamaa riskiä.

Tulokseksi saatavalle painotetulle arvolle olisi annettava värikoodi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen kehittämän riskinarviointimallin kynnysarvojen perusteella, lukuun ottamatta alueita, joilla testausaste on riittämätön. Kartan yksityiskohdat olisi sisällytettävä tämän suosituksen liitteeseen. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen olisi käytettävä jäsenvaltioiden toimittamia tietoja ja julkaistava kartta viikoittain.

(30)

Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota alueisiin, joilla virusta esiintyy erittäin paljon, kun otetaan huomioon, että tapausten tuonti näiltä alueilta on entistä todennäköisempää, sekä paineet, joita näiden alueiden julkisiin terveydenhuoltojärjestelmiin voi kohdistua pitkään silloin kun tapauksia on paljon. Näiden kansanterveydellisten riskien lieventämiseksi jäsenvaltioiden olisi neuvottava kansalaisia välttämään kaikkea muuta kuin välttämätöntä matkustamista tällaisille alueille ja alueilta. Lisäksi tällaisilta alueilta saapuvia henkilöitä, joilla ei ole hallussaan rokotus- tai parantumistodistusta, olisi vaadittava käymään testissä SARS-CoV-2-infektion varalta ennen matkalle lähtöä ja karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä saapumisen jälkeen. Välttämättömistä syistä matkustaviin henkilöihin, erityisesti kuljetusalan työntekijöihin ja palveluntarjoajiin, olisi sovellettava poikkeuksia sisämarkkinoihin kohdistuvien häiriöiden rajoittamiseksi ja vihreiden kaistojen toiminnan turvaamiseksi.

(31)

Jotta yhdessä matkustavia perheenjäseniä ei erotettaisi toisistaan, alle 12-vuotiailta lapsilta, joilla on hallussaan voimassa oleva EU:n digitaalinen koronatodistus, olipa se rokotus-, testaus- tai parantumistodistus, tai negatiivinen tulos SARS-CoV-2-infektion varalta tehdystä testistä, ei pitäisi edellyttää matkustamiseen liittyvää karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä. Lisäksi alle 6-vuotiaat lapset olisi vapautettava vaatimuksista, jotka koskevat matkustamiseen liittyvää karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä tai testausta SARS-CoV-2-infektion varalta.

(32)

Kuten omikronmuunnoksen ilmaantuminen on osoittanut, uusien SARS-CoV-2-muunnosten ilmaantuminen aiheuttaa edelleen huolta, ja jäsenvaltioiden olisi otettava se huomioon, kun ne rajoittavat vapaata liikkuvuutta covid-19-pandemian johdosta. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus arvioi säännöllisesti uutta näyttöä epidemiatietojen, sääntöihin perustuvan genomimuunnosten seulonnan tai muiden tieteellisten lähteiden avulla havaituista muunnoksista (16). Arviointi kattaa erityisesti huolta aiheuttavat muunnokset, joista on saatavilla selvää näyttöä, jonka mukaan niillä on huomattava vaikutus taudin tarttuvuuteen, vakavuuteen ja/tai immuniteettiin, ja jotka vaikuttavat todennäköisesti EU:n/ETA:n epidemiatilanteeseen. Arviointi kattaa myös seurannan alaiset muunnokset, joista on saatavilla näyttöä genomiominaisuuksista, epidemiologista näyttöä tai in vitro -näyttöä, jotka voivat viitata siihen, että niillä on huomattava vaikutus taudin tarttuvuuteen, vakavuuteen tai immuniteettiin, ja joiden vaikutus EU:n/ETA:n epidemiatilanteeseen on realistinen.

Lisäksi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus julkaisee viikoittain karttoja ja muuta dataa (17), jotta saadaan yleiskatsaus huolta aiheuttavien muunnosten ja seurannan alaisten muunnosten osuuksista EU:ssa/ETA:ssa sekä sekvensointimääristä. Jotta voidaan saada oikea-aikaista ja tarkkaa tietoa huolta aiheuttavien tai seurannan alaisten SARS-CoV-2-muunnosten ilmaantumisesta ja leviämisestä, on tärkeää, että jäsenvaltiot ylläpitävät tai saavuttavat riittävän suuren sekvensointimäärän. Riittämättömät sekvensointimäärät heikentävät kykyä havaita huolta aiheuttavat muunnokset ennen kuin niillä on vaikutusta yleiseen epidemiatilanteeseen. Samaan aikaan on tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat huomioon erot sekvensointimäärissä, jottei korkeita sekvensointitasoja hillittäisi.

(33)

SARS-CoV-2-muunnokset alfa, delta ja omikron, josta on tulossa unionissa vallitseva muunnos, ovat osoittaneet, että uusilla SARS-CoV-2-muunnoksilla voi olla kielteinen vaikutus epidemiatilanteeseen. Vaikka muunnoksen leviämistä voi olla hyvin vaikeaa pysäyttää, kun se on havaittu unionissa, muunnosten mahdollisten vaikutusten vuoksi on kuitenkin syytä vahvistaa koordinoiduksi lähestymistavaksi hätäjarrumenettely, jonka tavoitteena on hidastaa uusien muunnosten leviämistä unionissa. Jotta voidaan varmistaa toiminnan koordinointi jäsenvaltioiden kesken, sitä olisi sovellettava myös tilanteisiin, joissa jäsenvaltiot asettavat unionin oikeuden mukaisesti rajoituksia, koska jonkin alueen epidemiatilanne heikkenee nopeasti, erityisesti alueilla, joilla tilanne oli jo erittäin huono.

(34)

Kuten asetuksessa (EU) 2021/953 vahvistetaan, jos jäsenvaltio unionin oikeuden mukaisesti vaatii EU:n digitaalisen koronatodistusten haltijoita alueelleen saapumisen jälkeen jäämään karanteeniin tai eristäytymään omaehtoisesti tai käymään testissä SARS-CoV-2-infektion varalta tai jos se asettaa tällaisten todistusten haltijoille muita rajoituksia, esimerkiksi siksi, että epidemiatilanne jossakin jäsenvaltiossa tai jonkin jäsenvaltion tietyllä alueella heikkenee nopeasti, erityisesti huolta aiheuttavan tai tehostetun seurannan alaisen SARS-CoV-2-muunnoksen takia, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille, mahdollisuuksien mukaan 48 tuntia ennen tällaisten uusien rajoitusten käyttöönottoa. Jäsenvaltion on tästä syystä ilmoitettava tällaisten rajoitusten syyt ja soveltamisala ja täsmennettävä, minkä todistusten haltijat kuuluvat tällaisten rajoitusten piiriin tai on vapautettu niistä, sekä tällaisten rajoitusten aloituspäivä ja kesto, ja niiden on esitettävä, miten ne noudattavat suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita.

(35)

Hätäjarrumenettelyn voisi käynnistää joko jäsenvaltio asetuksen (EU) 2021/953 nojalla toimitettavien tietojen perusteella tai komissio Euroopan tautienehkäisy- ja-valvontakeskuksen suorittaman muunnoksia koskevan uuden näytön säännöllisen arvioinnin perusteella. Se voi johtaa komission ehdotukseen perustuvaan sopimukseen soveltaa rajoitetun ajan lisärajoituksia matkustamiseen tietyiltä alueilta, kuten matkustajille asetettavia testausta tai karanteenia / omaehtoista eristäytymistä koskevia vaatimuksia tai molempia. SARS-CoV-2-muunnoksia käsittelevän eurooppalaisen asiantuntijaryhmän (18) parhaillaan kehittämä kehys olisi otettava huomioon, sitten kun se on saatavilla, sellaisten arviointiperusteiden määrittelylle ja arvioinnille, jotka voisivat johtaa kansanterveystoimien käynnistämiseen huolta aiheuttavia virusmuunnoksia vastaan.

(36)

Vihreiden kaistojen toiminnan varmistamiseksi testausvaatimukset, joita asetetaan kuljetusalan työntekijöille ja palveluntarjoajille hätäjarrun käynnistämisen vuoksi, olisi rajoitettava pika-antigeenitesteihin, eikä heiltä saisi vaatia karanteenia tai omaehtoista eristäytymistä. Tällaisista testausvaatimuksista ei saisi aiheutua häiriöitä kuljetuksille. Jos kuljetuksissa tai toimitusketjuissa aiheutuu häiriöitä, kaikki tällaiset järjestelmälliset testausvaatimukset olisi poistettava tai kumottava välittömästi.

(37)

Kontaktien jäljitys on keskeinen osa viruksen leviämisen torjuntaa erityisesti uusien muunnosten ilmaantumisen yhteydessä. Tehokas ja oikea-aikainen kontaktien jäljitys on kuitenkin haastavampaa, kun se on suoritettava rajojen yli ja kun on kyse suurista määristä matkustajia, jotka matkustavat lähellä toisiaan. Jäljityksen helpottamiseksi on kehitetty yhteinen sähköinen matkustajatietolomake (PLF) (19), ja jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään tätä yhteistä mallia matkustamisen helpottamiseksi. Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava liittymään komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2021/858 (20) nojalla perustettuun PLF-tietojenvaihtoalustaan, jotta ne voisivat parantaa rajatylittäviä kontaktien jäljitysvalmiuksiaan kaikkien liikennemuotojen osalta. PLF-tietojenvaihtoalusta mahdollistaa suojatun, oikea-aikaisen ja tehokkaan tietojenvaihdon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä, sillä toimivaltaiset viranomaiset voivat sen ansiosta vaihtaa keskenään kansallisista digitaalisista PLF-järjestelmistä saatuja tietoja ja asiaankuuluvia epidemiologisia tietoja yhteentoimivalla tavalla ja automaattisesti.

(38)

Jos PLF-lomaketta käytetään myös muihin tarkoituksiin kuin kontaktien jäljittämiseen, kuten sen määrittämiseen, onko saapuvan matkustajan käytävä testissä SARS-CoV-2-infektion varalta, PLF-lomakkeen toimittamatta jättäminen ajoissa ennen saapumista ei saisi johtaa siihen, että matkustajalta evätään pääsy asianomaiseen maahan, koska tämä rajoittaisi vakavasti vapaata liikkuvuutta. Tällaisia matkustajia voitaisiin kuitenkin tarvittaessa vaatia esimerkiksi käymään testissä saapumisen jälkeen SARS-CoV-2-infektion varalta.

(39)

Selkeä, oikea-aikainen ja kattava tiedottaminen yleisölle on edelleen ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan rajoittaa käyttöön otettujen vapaan liikkuvuuden rajoitusten vaikutuksia ja varmistaa ennakoitavuus ja oikeusvarmuus sekä se, että kansalaiset noudattava rajoituksia. Jäsenvaltioiden olisi toimitettava tällaiset tiedot oikea-aikaisesti, myös Re-open EU -verkkoalustan kautta (21). Jäsenvaltioita olisi myös kannustettava antamaan Re-open EU-alustalla tietoa EU:n digitaalisten koronatodistusten sisäisestä käytöstä, koska tällaiset tiedot ovat tärkeitä muista jäsenvaltioista tuleville matkustajille.

(40)

Epidemiatilanteen muuttuessa ja sitä mukaa, kun uutta asiaankuuluvaa tieteellistä näyttöä tulee saataville, komission olisi Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen tuella arvioitava säännöllisesti tätä suositusta ja toimitettava neuvoston tarkasteltavaksi havaintonsa sekä tarvittaessa mahdollinen ehdotus suosituksen muuttamisesta. Noudattaen tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, joiden mukaan rajoitukset olisi purettava heti, kun epidemiatilanne sen sallii, komissiota pyydetään seuraamaan tiiviisti epidemiologisen tilanteen kehitystä ja arvioimaan uudelleen, onko vaatimus EU:n digitaalisesta koronatodistuksesta edelleen perusteltu sen jälkeen, kun epidemiatilanne koko EU:ssa tai alueellisella tasolla on parantunut.

(41)

Koska tällä suosituksella mukautetaan ja kehitetään edelleen yhteistä lähestymistapaa turvallisen vapaan liikkuvuuden helpottamiseksi covid-19-pandemian aikana, neuvoston suositus (EU) 2020/1475 olisi korvattava tällä suosituksella.

(42)

Jotta tässä suosituksessa esitetyn koordinoidun lähestymistavan käyttöönotolle jäisi riittävästi aikaa, tätä suositusta olisi sovellettava 1 päivästä helmikuuta 2022.

(43)

Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä suosituksessa esitettyjen mekanismien soveltamisala ja kesto olisi rajattava tiukasti tämän pandemian johdosta hyväksyttäviin rajoituksiin. Tämän suosituksen soveltaminen olisi lopetettava viimeistään silloin, kun asetuksen (EU) 2021/953 soveltaminen päättyy,