(1)

Unionin ja Ukrainan assosiaatiosopimus (2), johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue, tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2017.

(2)

Keväällä 2014 Ukraina alkoi toteuttaa kunnianhimoista uudistusohjelmaa, jonka tarkoituksena on vakauttaa maan taloutta ja parantaa sen kansalaisten toimeentuloa. Sen tärkeimpiä painopisteitä ovat korruptiontorjunta sekä perustuslain, vaalijärjestelmän ja oikeuslaitoksen uudistaminen. Kyseisten uudistusten toteuttamista tuettiin perättäisillä makrotaloudellisilla rahoitusapuohjelmilla, joiden puitteissa Ukraina on saanut apua yhteensä 6,6 miljardia euroa lainoina. Makrotaloudellisen hätäavun, joka myönnettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2022/313 (3) nojalla jännitteiden kasvaessa Venäjän vastaisella rajalla, Ukrainalle myönnettiin 1,2 miljardia euroa rahoitusta lainoina, jotka maksettiin sille kahdessa 600 miljoonan euron erässä maalis- ja toukokuussa 2022. Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2022/1201 (4) mukaisella enintään 1 miljardin euron unionin poikkeuksellisella makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettiin Ukrainan talousarviota nopeasti ja kiireellisesti, ja tuki maksettiin Ukrainalle kokonaisuudessaan kahdessa erässä 1 ja 2 päivänä elokuuta 2022. Kyseinen tuki muodosti ensimmäisen vaiheen suunnitellusta enimmillään 9 miljardin euron unionin Ukrainalle antamasta poikkeuksellisesta makrotaloudellisesta rahoitusavusta, josta komissio ilmoitti 18 päivänä toukokuuta 2022 antamassaan tiedonannossa ”Ukrainan hätäapu ja jälleenrakennus” ja jonka 23 ja 24 päivänä kesäkuuta 2022 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi. Tämä päätös on toinen vaihe toteutettaessa kyseistä ennakoitua unionin poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua. Se muodostaa perustan 5 miljardin euron lisälainojen myöntämiselle Ukrainalle makrotaloudellisena rahoitusapuna erittäin edullisin ehdoin. Tämän päätöksen jälkeen olisi nopeasti hyväksyttävä uusi päätös, jolla toteutetaan suunnitellun unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun kolmas vaihe, jonka määrä on enimmillään 3 miljardia euroa sen jälkeen, kun kyseisen avun suunnittelu on määritetty.

(3)

Venäjän 24 päivänä helmikuuta 2022 aloittama provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota Ukrainaan on johtanut Ukrainassa markkinoilta saatavan rahoituksen tyrehtymiseen ja julkisten tulojen jyrkkään laskuun, kun taas humanitaariseen tilanteeseen puuttumiseen ja valtion palvelujen jatkuvuuden ylläpitämiseen osoitetut julkiset menot ovat lisääntyneet huomattavasti. Kyseisessä erittäin epävarmassa ja epävakaassa tilanteessa Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) parhaat arviot Ukrainan rahoitustarpeista viittaavat poikkeukselliseen noin 39 miljardin Yhdysvaltain dollarin rahoitusvajeeseen vuonna 2022; tästä noin puolet voitaisiin kattaa, jos tähän mennessä luvattu kansainvälinen tuki maksettaisiin kokonaisuudessaan. Tämän päätöksen mukaisen unionin makrotaloudellisen rahoitusavun ripeä myöntäminen Ukrainalle katsotaan nykyisissä poikkeusoloissa olevan tarkoituksenmukainen lyhyen aikavälin vastaus Ukrainan makrotaloudelliseen vakauteen kohdistuviin huomattaviin riskeihin. Uudella tämän päätöksen mukaisella 5 miljardin euron unionin poikkeuksellisella makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin Ukrainan makrotaloudellista vakautta, vahvistettaisiin maan välitöntä selviytymiskykyä ja säilytettäisiin sen elpymiskyky edistäen näin Ukrainan julkisen velan kestävyyttä ja viime kädessä sen kykyä maksaa velka takaisin.

(4)

Tämän päätöksen mukaisella unionin poikkeuksellisella makrotaloudellisella rahoitusavulla katetaan merkittävästi Ukrainan rahoitustarpeita, jotka IMF ja muut kansainväliset rahoituslaitokset ovat arvioineet ottaen huomioon Ukrainan kyvyn rahoittaa itseään omilla varoillaan. Unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun määrää vahvistettaessa otetaan myös huomioon kahden- ja monenvälisiltä avunantajilta odotetut rahoitusosuudet, tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä ja unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Ukrainassa ja unionin yleisen osallistumisen tuottama lisäarvo. Ukrainan viranomaisten sitoutuminen tiiviiseen yhteistyöhön IMF:n kanssa lyhyen aikavälin hätätoimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ja niiden aikomus työskennellä IMF:n kanssa asianmukaisen talousohjelman laatimiseksi, kun olosuhteet sen sallivat, olisi otettava huomioon. Tällaista ohjelmaa pyydettiin virallisesti elokuussa 2022. Unionin poikkeuksellisella makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi pyrittävä säilyttämään makrotaloudellinen vakaus ja kriisinsietokyky sotaolosuhteissa. Komission olisi varmistettava, että unionin poikkeuksellinen makrotaloudellinen rahoitusapu on oikeudellisesti ja sisällöltään ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen tavoitteiden yhteydessä toteutettujen toimenpiteiden keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden mukainen.

(5)

Unionin poikkeuksellisella makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Ukrainaan soveltamaa ulkopolitiikkaa. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(6)

Unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun ennakkoedellytyksenä olisi oltava, että Ukrainassa noudatetaan toimivia demokraattisia mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – sekä oikeusvaltioperiaatetta ja taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Tämänhetkiset sotaolosuhteet ja varsinkaan nykytilanteessa sovellettava sotalaki eivät saisi vaikuttaa kaventavasti kyseisiin periaatteisiin, vaikka valta on keskitetty toimeenpanovallan käyttäjälle.

(7)

Sen varmistamiseksi, että unionin poikkeukselliseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Ukrainan olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden kyseiseen rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi lainasopimuksessa olisi määrättävä, että komissio huolehtii tarkastuksista, tilintarkastustuomioistuin suorittaa tilintarkastuksia ja Euroopan syyttäjänvirasto käyttää toimivaltaansa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (5), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, artiklan 129 ja 220 mukaisesti.

(8)

Unionin poikkeukselliseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi liitettävä tiukkoja raportointivaatimuksia ja politiikkaa koskevia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Kyseisillä tiukoilla raportointivaatimuksilla olisi pyrittävä nykyisissä sotaolosuhteissa varmistamaan, että varoja käytetään tehokkaalla, läpinäkyvällä ja vastuullisella tavalla. Politiikkaa koskevilla ehdoilla olisi pyrittävä vahvistamaan Ukrainan välitöntä selviytymiskykyä ja sen pitkän aikavälin velkakestävyyttä ja vähentämään siten riskejä, jotka liittyvät sen jäljellä olevien ja tulevien velkojen takaisinmaksuun.

(9)

Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (6) mukaisesti.

(10)

Tämän päätöksen ja päätöksen (EU) 2022/1201 nojalla myönnettyjen lainojen keskimääräisen maturiteetin olisi oltava enintään 25 vuotta.

(11)

Koska tämän päätöksen nojalla ja päätöksen (EU) 2022/1201 nojalla myönnettävistä lainoista aiheutuu unionin talousarvioon samanlaiset riskit ja niillä olisi oltava sama enintään 25 vuoden keskimääräinen maturiteetti, Ukrainalle tämän päätöksen ja päätöksen (EU) 2022/1201 nojalla myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun kokonaismäärä, joka on 6 miljardia euroa, olisi katettava yhteisellä rahoitus- ja talousarviovaikutusten hallintamenetelmällä. Erityisesti olisi säädettävä samantasoisesta rahoituksesta riittävän suojan luomiseksi sen varalta, että Ukraina ei maksaisi osaa tai mitään lainoista takaisin aikataulun mukaisesti. Unionin talousarviosta näitä kahta poikkeuksellisen unionin makrotaloudellisen rahoitusavun lainakokonaisuutta varten osoitettavia varoja olisi hallinnoitava yhtenä kokonaisuutena. Tällainen hallinnointi parantaa unionin talousarvion häiriönsietokykyä ja joustavuutta mahdollisten maksulaiminlyöntien yhteydessä. Päätös (EU) 2022/1201 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(12)

Tämän päätöksen ja päätöksen (EU) 2022/1201 nojalla myönnettävä poikkeuksellinen makrotaloudellinen rahoitusapu muodostaa unionille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 (7) asetuksen mukaisen rahoitusvastuun ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kokonaismäärän puitteissa. Ukrainalle myönnettävien unionin poikkeuksellisten makrotaloudellisen rahoitusavun lainojen kokonaismäärän, joka on enimmillään 6 miljardia euroa, olisi kuuluttava ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn puitteissa makrotaloudellisen rahoitusavun lainoihin käytettävissä olevan 9 prosentin maksetun varauksen piiriin. Varauksen 540 miljoonan euron kokonaismäärä olisi rahoitettava asetuksen (EU) 2021/947 nojalla makrotaloudelliseen rahoitusapuun osoitetuista määrärahoista. Kyseinen määrä olisi sidottava ja maksettava neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2093 (8) säädettyyn vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvään yhteiseen vararahastoon.

(13)

Varainhoitoasetuksen 210 artiklan 3 kohdan mukaisesti talousarviotakuista tai rahoitusavusta aiheutuvat unionin talousarviosta katettavat ehdolliset velat on arvioitava kestäviksi, jos niiden ennakoitu monivuotinen kehitys noudattaa rajoituksia, jotka asetetaan asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093, ja neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 (9) 3 artiklan 1 kohdassa esitettyä vuotuisten maksumäärärahojen enimmäismäärää. Jotta unioni voisi antaa Ukrainalle unionin poikkeuksellisena makrotaloudellisena rahoitusapuna merkittävää tukea ennennäkemättömän suuria määriä taloudellisesti turvallisella tavalla ja säilyttää samalla korkean luottokelpoisuutensa ja sitä kautta kapasiteettinsa tarjota vaikuttavaa rahoitusta niin sisä- kuin ulkopolitiikkansa puitteissa, on olennaisen tärkeää suojata asianmukaisesti unionin talousarviota kyseisten ehdollisten velkojen toteutumiselta ja varmistaa, että ne ovat taloudellisesti kestäviä varainhoitoasetuksen 210 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

(14)

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti yhteistä vararahastoa olisi vahvistettava oikeassa suhteessa riskeihin, jotka aiheutuvat tähän yksittäiselle edunsaajalle annettavaan ennennäkemättömän suureen unionin poikkeukselliseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvistä ehdollisista veloista. Ilman tällaista vahvistamista unionin talousarviosta ei pystyttäisi taloudellisesti turvalliselta pohjalta tarjoamaan tätä ennennäkemättömän suurta apua, jota sotaan liittyvät Ukrainan tarpeet edellyttävät. Ukrainalle myönnetyillä enimmillään 6 miljardin euron unionin poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainoilla olisi oltava unionin talousarvion suojaamiseksi 70 prosentin rahoitusaste, joka muodostuu maksetuista varauksista (9 prosenttia) ja jota voidaan täydentää jäsenvaltioiden takauksilla, joilla katetaan tappioita enintään 61 prosenttia lainojen arvosta.

(15)

Asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 mukaisiin varoihin kohdistuu suuria paineita, kun otetaan huomioon unionin varojenkäytön painopisteet kokonaisuudessaan. Siksi on asianmukaista etsiä lisävaroihin vaihtoehtoista ratkaisua, joka ei vaikuta vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä säädettyihin sääntömääräisiin menoihin.

(16)

Jäsenvaltioiden takausten muodossa antamat vapaaehtoiset osuudet on määritetty asianmukaiseksi välineeksi tarjota suojaa maksetun varauksen lisäksi. Takausten antaminen olisi jäsenvaltioille vapaaehtoista, ja ne olisivat asianmukainen varautumisjärjestely, jolla tuettaisiin unionin talousarviota, jos yhteisen vararahaston varat tämän päätöksen ja päätöksen (EU) 2022/1201 osalta on käytetty tai on määrä käyttää loppuun. Kyseisten takausten muodossa annetut rahoitusosuudet olisi sisällytettävä hyväksytyn rahoitusvastuun määrään poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 211 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään. Kyseiset määrät olisi otettava huomioon varainhoitoasetuksen 211 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rahoitusasteesta johtuvan varauksen laskennassa poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 211 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädetään.

(17)

Jäsenvaltioiden antamien takausten olisi katettava tämän päätöksen ja päätöksen (EU) 2022/1201 nojalla myönnettävä poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainat, jäljempänä ’katettu makrotaloudellinen rahoitusapu’. Kyseisten takausten olisi oltava peruuttamattomia, ehdottomia ja vaadittaessa maksettavia (on demand). Kyseisillä takauksilla olisi varmistettava unionin kyky maksaa takaisin pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta lainatut varat. Niihin olisi turvauduttava ainoastaan käytettävissä olevien varausten riittävyyteen liittyvien tiukkojen ehtojen täyttyessä, jos unioni ei saa Ukrainalta takaisinmaksua katetun makrotaloudellisen rahoitusavun nojalla myönnetyistä poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun lainoista ajoissa täyttääkseen joukkolainoista johtuvat taloudelliset velvoitteensa tai jos katetun makrotaloudellisen rahoitusavun nojalla myönnettyjen lainojen maksuaikataulua muutetaan. Jäsenvaltioiden myöntämistä takauksista olisi vaadittava maksamaan määrä, joka vastaa Ukrainalle katetun makrotaloudellisen rahoitusavun nojalla myönnetystä rahoitusavusta aiheutuneita tappioita, ja yhteistä vararahastoa olisi täydennettävä vaadittuun maksetun varauksen tasoon asti jäsenvaltioiden takauksista. Jäsenvaltioiden takauksiin olisi kohdistettava maksuvaatimuksia vasta sen jälkeen, kun makrotaloudelliseen rahoitusapuun katetun makrotaloudellisen rahoitusavun nojalla myönnettyyn poikkeukselliseen makrotaloudelliseen rahoitusapuun kohdistettu alkuperäinen varaus on käytetty tai on määrä käyttää loppuun. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 211 artiklan 4 kohdan c alakohdassa säädetään, Ukrainalle katetun makrotaloudellisen rahoitusavun nojalla myönnettyä poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua koskevien lainasopimusten nojalla takaisin perityt määrät olisi maksettava takaisin jäsenvaltioille, jotka ovat täyttäneet takaukseen perustuvat maksuvaatimukset.

(18)

Jos Ukrainalle katetun makrotaloudellisen rahoitusavun nojalla myönnettävään makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvistä joukkolainoista johtuvia unionin rahoitusvastuita katettaisiin väliaikaisesti unionin muiden rahoitusvastuiden kattamiseksi yhteiseen vararahastoon tehdyistä varauksista, jäsenvaltioiden myöntämiä takauksia voitaisiin vaatia maksettavaksi kyseisiä rahoitusvastuita varten osoitettujen varausten täydentämiseen.

(19)

Kun otetaan huomioon takauksilla tuetun makrotaloudellisen rahoitusavun poikkeuksellinen luonne, varauksia, jotka on tehty katetun makrotaloudellisen rahoitusavun nojalla myönnetystä makrotaloudellisesta rahoitusavusta johtuvia rahoitusvastuita varten ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU (10) nojalla taattuihin lainoihin liittyviä 15 päivän heinäkuuta 2022 jälkeen vapautettavia eriä varten, on aiheellista hallinnoida erillään muista ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn ja ulkosuhdetoimien takuurahaston piiriin kuuluvista rahoitusvastuista. Sen vuoksi on asianmukaista, että yhteisessä vararahastossa tehtyä varausta käytetään yksinomaan katetun makrotaloudellisen rahoitusavun soveltamisalaan kuuluvasta poikkeuksellisesta makrotaloudellisesta rahoitusavusta aiheutuviin rahoitusvastuisiin sen sijaan, että sovellettaisiin asetuksen (EU) 2021/947 31 artiklan 6 kohdassa esitettyä yleistä sääntöä. Lisäksi on asianmukaista, että yhteisessä vararahastossa päätöksen N:o 466/2014/EU nojalla taattuja, 15 päivän heinäkuuta 2022 jälkeen vapautettuja lainaeriä varten tehtyä varausta käytetään yksinomaan kyseisistä lainoista johtuviin rahoitusvastuisiin ja että varaukseen sovelletaan varainhoitoasetuksen sääntöjä sen sijaan, että sovellettaisiin asetuksen (EU) 2021/947 31 artiklan 8 kohdassa esitettyä yleistä sääntöä. Lisäksi tämän päätöksen mukaista poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua varten tehty varaus olisi jätettävä efektiivisen rahoitusasteen soveltamisalan ulkopuolelle poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 213 artiklassa säädetään.

(20)

Sen suhteellisen osuuden, jolla kukin jäsenvaltio osallistuu takauksen kokonaismäärään (jakoperuste) olisi vastattava jäsenvaltioiden suhteellista osuutta unionin bruttokansantulosta. Takaukseen perustuvat maksuvaatimukset olisi esitettävä määräsuhteessa jakoperustetta käyttäen.

(21)

Jäsenvaltioiden on tärkeää saattaa takausten voimaantulon edellyttämät kansalliset menettelynsä päätökseen mahdollisimman nopeasti. Kun otetaan huomioon tilanteen kiireellisyys, kyseisten menettelyjen saattaminen päätökseen ei saisi viivästyttää Ukrainan kiireellisesti tarvitseman poikkeuksellisen makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista tämän päätöksen nojalla. Tämän päätöksen mukaiset makrotaloudellisen rahoitusavun lisälainat järjestetään nopeasti, kun tämä päätös on tullut voimaan, yhteisymmärryspöytäkirja hyväksytty ja lainasopimus allekirjoitettu.

(22)

Kun otetaan huomioon Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama vaikea tilanne ja Ukrainan tukemiseksi pitkän aikavälin vakausurallaan, on aiheellista poiketa varainhoitoasetuksen 220 artiklan 5 kohdan e alakohdasta ja antaa unionille mahdollisuus kattaa tämän päätöksen mukaisten lainojen korkokustannukset ja luopua Ukrainalle muuten koituvista hallinnollisista kustannuksista. Korkotuki olisi myönnettävä varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna välineenä, jolla katsotaan voitavan varmistaa tuen vaikuttavuus, ja se olisi rahoitettava unionin talousarviosta ainakin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen voimassaoloajan. Korkotuki olisi vuosina 2021–2027 katettava asetuksen (EU) 2021/947 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetusta määrärahasta.

(23)

Ukrainan olisi oltava mahdollista pyytää korkotukea ja hallintokulujen kattamista kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Jotta pääoman takaisinmaksussa olisi joustovaraa, olisi varainhoitoasetuksen 220 artiklan 2 kohdasta poiketen oltava myös mahdollista jälleenrahoittaa lainaan liittyvät unionin lukuun otetut lainat.

(24)

Ukrainan kiireellisten rahoitustarpeiden vuoksi komissio hyväksyi heinäkuussa 2022 Euroopan investointipankin Ukrainalle vuosien 2014–2020 ulkoisen lainanantovaltuuden puitteissa myöntämien 1,59 miljardin euron lainojen käyttötarkoituksen muuttamisen ja vapauttamisen. Koska kyse on kuitenkin lainoista Ukrainan valtiolle tai valtion omistamille yhteisöille, niihin liittyy unionin talousarvion kannalta samantasoinen riski kuin makrotaloudellisen rahoitusavun lainoihin. Unionin talousarviossa olisi näin ollen sovellettava kyseisiin vastuisiin samaa ennalta varautuvaa lähestymistapaa kuin katetun makrotaloudellisen rahoitusavun nojalla myönnettyihin uusiin makrotaloudellisen rahoitusavun lainoihin. Sen vuoksi ulkoisen lainanantovaltuuden puitteissa myönnettyihin käyttötarkoitukseltaan muutettuihin 1,59 miljardin euron lainoihin sekä muihin ulkoisen lainanantovaltuuden puitteissa Ukrainalle maksettaviin lainoihin sovelletaan tässä päätöksessä 70 prosentin rahoitusastetta. Kyseistä rahoitusastetta olisi sovellettava asetuksen (EU) 2021/947 31 artiklan 8 kohdan kolmannesta virkkeessä esitetyn rahoitusasteen sijasta. Ulkoisen lainanantovaltuuden puitteissa Ukrainalle maksettavien 1,59 miljardin euron lainojen 70 prosentin rahoitusaste rahoitetaan unionin talousarviosta.

(25)

Kunkin makrotaloudellisen rahoitusavun piiriin kuuluvan ja ulkoisen lainanantovaltuuden puitteissa myönnetyn lainan rahoitusta olisi tarkasteltava säännöllisesti uudelleen kuuden kuukauden välein alkaen 30 päivänä kesäkuuta 2023 tai tarvittaessa aikaisemmin. Kyseisessä uudelleentarkastelussa olisi erityisesti arvioitava, onko Ukrainan tilanne kehittynyt niin, että rahoitusasteen korottaminen tai alentaminen olisi aiheellista. Komissio voisi arvioida rahoitusastetta uudelleen tapauskohtaisesti, erityisesti jos se on perusteltua merkittävän asiaan vaikuttavan tapahtuman vuoksi. Sen varmistamiseksi, että rahoitusaste pysyy riittävänä taloudellisiin riskeihin nähden, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tapauksen mukaan rahoitusasteen korottamista tai alentamista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (11) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(26)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli antaa unionin poikkeuksellista makrotaloudellista rahoitusapua Ukrainalle erityisesti sen talouden häiriönsietokyvyn ja vakauden tukemiseksi, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(27)

Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäyssota on aiheuttanut poikkeukselliset olosuhteet, jotka tekevät asiasta kiireellisen; sen vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(28)

Ukrainan tilanne huomioon ottaen tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,