(1)

Euroopan vakausmekanismin rahoitustuki päättyi 20 päivänä elokuuta 2018, minkä jälkeen Kreikkaan sovellettiin tiukennettua valvontaa komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1192 (2) mukaisesti kuuden kuukauden ajan 21 päivästä elokuuta 2018. Tiukennettua valvontaa on tämän jälkeen jatkettu kuusi kertaa kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan (3), viimeksi 21 päivästä elokuuta 2021.

(2)

Kreikka on saanut vuodesta 2010 lähtien huomattavan määrän rahoitustukea, minkä johdosta Kreikan velat euroalueen jäsenvaltioille, Euroopan rahoitusvakausvälineelle ja Euroopan vakausmekanismille ovat yhteensä 240 875 miljoonaa euroa. Kreikka on saanut eurooppalaisilta kumppaneiltaan rahoitustukea edullisin ehdoin, minkä lisäksi velan saattamiseksi kestävämmälle pohjalle on toteutettu useita toimenpiteitä vuonna 2012 ja Euroopan vakausmekanismin avulla jälleen vuonna 2017. Euroryhmä pääsi 22 päivänä kesäkuuta 2018 poliittiseen yhteisymmärrykseen lisätoimenpiteiden toteuttamisesta velkakestävyyden varmistamiseksi. Joistakin näistä toimenpiteistä voidaan sopia euroryhmässä kahdesti vuodessa, jos Kreikka tiukennetun valvonnan puitteissa annettujen raporttien perusteella noudattaa ohjelman jälkeisiä poliittisia sitoumuksia. Tällaisiin toimenpiteisiin kuuluu sellaisten määrien siirto, jotka vastaavat tuloja, joita euroalueen kansalliset keskuspankit saavat nettorahoitusvaroja koskevan sopimuksen ja arvopaperimarkkinaohjelman puitteissa hallussaan pitämistä Kreikan joukkovelkakirjoista. Politiikkatoimista riippuvien velkatoimenpiteiden ensimmäisten kuuden erän maksaminen käynnistettiin sen jälkeen, kun niistä oli päästy sopimukseen euroryhmässä huhtikuussa 2019, joulukuussa 2019, kesäkuussa 2020, marraskuussa 2020, kesäkuussa 2021 ja joulukuussa 2021.

(3)

Kreikka on euroryhmässä sitoutunut jatkamaan kaikkia Euroopan vakausmekanismin vakaustukiohjelman, jäljempänä ’ohjelma’, mukaisesti hyväksyttyjä keskeisiä uudistuksia, saattamaan ne päätökseen ja turvaamaan ohjelmassa ja sitä edeltävissä ohjelmissa hyväksyttyjen tärkeiden uudistusten tavoitteet. Kreikka on myös sitoutunut toteuttamaan erityistoimia seuraavilla aloilla: finanssipolitiikka ja julkisen talouden rakenne, sosiaalipalvelut, rahoitusvakaus, työ- ja tuotemarkkinat, yksityistäminen ja julkishallinnon uudistus. Näillä erityistoimilla, jotka esitetään euroryhmän 22 päivänä kesäkuuta 2018 antaman lausunnon liitteenä, voidaan osaltaan puuttua Kreikan makrotalouden liiallisiin epätasapainoihin sekä talousvaikeuksien todellisiin tai mahdollisiin syihin. Nämä sitoumukset, jotka muodostavat perustan uusien velkahelpotustoimenpiteiden toteuttamiselle, on tehty vuoden 2022 puoliväliin saakka, joten tämän järjestelyn viimeinen vuosi on alkanut. Viranomaiset ovat ilmoittaneet aikovansa keskittyä toteuttamaan vielä täyttämättömät sitoumukset vuoden 2022 puoliväliin mennessä. Jäljellä olevien velkahelpotustoimenpiteiden toteuttamista ja tiukennetun valvonnan lopettamista koskevissa päätöksissä on otettava huomioon sekä edistyminen sitoumusten täyttämisessä että laajempi talouspoliittinen ympäristö.

(4)

Komissio julkaisi 2 päivänä kesäkuuta 2021 Kreikkaa koskevan vuoden 2021 perusteellisen tarkastelun (4). Komissio päätteli, että Kreikan makrotaloudessa on edelleen liiallisia epätasapainoja. Nämä epätasapainot liittyivät julkisen talouden suureen velkaantuneisuuteen, järjestämättömien lainojen suureen osuuteen ja keskeneräiseen ulkoiseen tasapainottamiseen tilanteessa, jossa työttömyysaste on edelleen korkea, vaikkakin alenemassa, ja potentiaalinen kasvu on edelleen vähäistä. Vuotta 2022 koskevassa kertomuksessa varoitusmekanismista (5) Kreikka todettiin yhdeksi niistä jäsenvaltioista, joiden osalta on tarpeen keväällä 2022 tehtävässä perusteellisessa tarkastelussa selvittää tarkemmin, jatkuvatko makrotalouden riskit ja onko liiallisten epätasapainojen purkamisessa edistytty. Tätä arviota tukivat muun muassa seuraavat seikat: Ensiksikin julkinen velka suhteessa BKT:hen kasvoi edelleen 26 prosenttiyksikköä vuonna 2020, 206,3 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä johtuu taantuman syvyydestä ja covid-19-kriisin taloudellisten ja sosiaalisten kustannusten rajoittamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutuksesta. Julkinen velka on suuri, mutta suuren osan siitä ovat myöntäneet julkisen sektorin velkojat edullisin ehdoin, mikä yhdessä suuren käteispuskurin kanssa suojaa Kreikkaa lyhyen aikavälin vaihteluilta. Julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan alkavan supistua vuonna 2021. Toiseksi pankkisektorin kannattavuus kääntyi negatiiviseksi vuonna 2020, ja ydinvakavaraisuussuhde (CET1) on EU:n alimpia, mikä osittain johtuu käynnissä olevasta pankkien taseiden siivoamisesta. Vaikka järjestämättömien lainojen osuus oli edelleen suuri, 15 prosenttia syyskuussa 2021 (6), se supistui merkittävästi vuonna 2020, ja se on supistunut edelleen vuonna 2021. Kolmanneksi ulkoinen kestävyys heikkeni vuonna 2020, kun negatiivinen ulkomainen nettovarallisuusasema (suhteessa BKT:hen) heikkeni edelleen BKT:n supistuessa ja vaihtotaseen alijäämän kasvaessa merkittävästi, 6,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Matkailun paluun myötä vaihtotaseen alijäämän ennustetaan kuitenkin supistuvan vuosina 2021 ja 2022. Viimeisenä mainittakoon, että työttömyysaste laski edelleen myös pandemian aikana, pääasiassa valtion tukitoimien ansiosta. Tuoreimpien, vuoden 2021 kolmatta neljännestä koskevien tietojen mukaan Kreikan työttömyysaste on 13,0 prosenttia eli kolme prosenttiyksikköä pienempi kuin samalla neljänneksellä vuonna 2020. Hallitus on jatkanut liiallisen epätasapainon korjaamisen kannalta merkityksellisten toimenpiteiden toteuttamista pandemian jatkumisesta huolimatta. Kreikan elpymis- ja palautumissuunnitelma tarjoaa jatkossa mahdollisuuden vastata investointi- ja uudistustarpeisiin.

(5)

Komissio julkaisi kahdennentoista raporttinsa Kreikkaan sovellettavasta tiukennetusta valvonnasta (7)24. marraskuuta 2021. Siinä todetaan, että Kreikka on edistynyt edelleen erityissitoumustensa täyttämisessä huolimatta joillakin aloilla havaituista viivästyksistä, jotka liittyvät osittain pandemian tai elokuussa 2021 tapahtuneiden katastrofaalisten metsäpalojen aiheuttamiin haastaviin olosuhteisiin. Viranomaiset ovat täyttäneet energia-alaa ja julkista varainhoitoa koskevat erityissitoumukset ja toteuttaneet tärkeitä ja tervetulleita toimia useimpien erityissitoumusten täyttämiseksi huhtikuuhun 2022 mennessä.

(6)

EU perusti 23 päivänä joulukuuta 2021 elpymisvälineen, josta on tarkoitus myöntää 750 miljardia euroa covid-19-kriisin kielteisiin taloudellisiin seurauksiin puuttumiseksi ja elpymisen vauhdittamiseksi. Väline pannaan täytäntöön etenkin 672,5 miljardin euron elpymis- ja palautumistukivälineen, jäljempänä ’tukiväline’, avulla. Vuodet 2020–2021 kattavaa talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa mukautettiin väliaikaisesti, jotta tukiväline voitiin ottaa käyttöön. Kreikalla on vuosina 2021–2026 oikeus saada tukivälineestä enintään 17,8 miljardia euroa tukena, jota ei makseta takaisin, ja enintään 12,7 miljardia euroa lainoina.

(7)

Neuvosto hyväksyi Kreikan elpymis- ja palautumissuunnitelman, jäljempänä ’suunnitelma’, 13 päivänä heinäkuuta 2021 (8). Neuvosto katsoi erityisesti, että suunnitelma auttaa vastaamaan tuloksellisesti merkittävään osaan maakohtaisissa suosituksissa, mukaan lukien julkista taloutta koskevat näkökohdat, ja makrotalouden epätasapainoa koskevassa menettelyssä annetuissa suosituksissa yksilöidyistä taloudellisista ja sosiaalisista haasteista. Kreikan elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvät uudistukset perustuvat talouden sopeutusohjelmien puitteissa toteutettuihin erittäin mittaviin uudistuksiin ja täydentävät tiukennetun valvonnan kehyksen puitteissa seurattavia uudistuksia. Kreikka toimitti 29 päivänä joulukuuta 2021 ensimmäisen elpymis- ja palautumistukivälineen mukaisen maksupyyntönsä.

(8)

Komissio tarkasteli 24 päivänä marraskuuta 2021 Kreikan alustavaa talousarviosuunnitelmaa vuodeksi 2022 ottaen huomioon yleisen poikkeuslausekkeen soveltamisen jatkamisen ja keskittyen johdonmukaisuuteen 18 päivänä kesäkuuta 2021 annettujen neuvoston suositusten kanssa. Komission arvion (9) mukaan Kreikan finanssipolitiikan viritys on vuonna 2022 kannustava. Kuten neuvosto on suosittanut, Kreikka aikoo jatkaa elpymisen tukemista hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä lisäinvestointien rahoittamiseen. Kuten neuvosto on suosittanut, Kreikka aikoo myös jatkaa kansallisesti rahoitettavia investointeja. Komissio totesi, että kun otetaan huomioon Kreikan julkisen talouden velan taso ja keskipitkän aikavälin suuret kestävyyshaasteet ennen covid-19-pandemian puhkeamista, Kreikan on elvyttäviä julkisen talouden toimenpiteitä toteuttaessaan tärkeää säilyttää finanssipolitiikka maltillisena varmistaakseen keskipitkällä aikavälillä julkisen talouden kestävyyden. Komissio muistutti myös julkisen talouden koostumuksen ja julkisen talouden toimenpiteiden laadun tärkeydestä.

(9)

Kreikka on pandemian puhkeamisen jälkeenkin pysynyt joukkolainamarkkinoilla ja ylittänyt varainhankintasuunnitelmansa vuonna 2021 keräämällä avoimilta markkinoilta 14 miljardia euroa. Kreikan valtion luottoluokitus parani edelleen vuonna 2021 pandemiasta huolimatta, mikä kavensi entisestään eroa investointiluokkaan. Nykyisten suotuisten rahoitusolojen tukena ovat Euroopan tasolla sovitut maksuvalmiustoimenpiteet, joihin kuuluu myös Euroopan keskuspankin perustama pandemiaan liittyvässä poikkeustilanteessa toteutettava osto-ohjelma (Pandemic Emergency Purchase Programme, PEPP-ohjelma). Tiukennettua valvontaa koskevassa kahdennessatoista raportissa esitetyn velkakestävyysanalyysin perusteella julkisen talouden bruttorahoitustarpeen odotetaan säilyvän suurena lyhyellä aikavälillä pääasiassa vuosiksi 2021 ja 2022 ennustetun suuren perusalijäämän ja elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen lainajärjestelyn rahavirtojen kirjaamisen vuoksi, joskin jälkimmäinen lisärahoitustarve odotetaan katettavan elpymis- ja palautumistukivälineen lainan nostolla. Seuraavina vuosina rahoitustarpeiden odotetaan olevan maltillisia ja pysyvän alle 15 prosentissa suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 saakka. Kreikalla on edelleen suuri käteispuskuri, joka suojaa sitä lyhyen aikavälin vaihteluilta.

(10)

Kreikan pankkisektorista on tullut vakaampi ja häiriönsietokykyisempi Euroopan vakausmekanismin ohjelman päättymisen jälkeen, mutta jäljellä on edelleen vanhoja riskejä ja merkittäviä taustalla olevia haavoittuvuuksia, joita koronavirusepidemian kielteinen vaikutus vahvistaa. Talletukset ovat edelleen kasvaneet tasaisesti. Pankkien likviditeetti on riittävä, ja ne hyödyntävät elvyttävää rahapolitiikkaa. Järjestämättömien lainojen osuus pankkisektorilla on supistunut voimakkaasti. Syyskuussa 2021 se oli 15 prosenttia, kun se oli joulukuussa 2019 ollut 40,6 prosenttia (10). Supistuminen johtuu pääasiassa arvopaperistamisista, joita on toteutettu omaisuuserien suojaamisjärjestelmän (Hercules) tuella. Ohjelmassa suunniteltujen tulevien transaktioiden odotetaan tukevan edelleen Kreikan pankkeja, kun ne pyrkivät saamaan järjestämättömien lainojensa osuuden vuonna 2022 alle 10 prosenttiin, jolloin osuus olisi edelleen suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Omaisuuserien laatuun kohdistuva merkittävä kielteisten vaikutusten riski lainojen takaisinmaksun lykkäämistoimenpiteiden päättymisen seurauksena ei ole tähän mennessä toteutunut. Heikkenemisriskit ovat kuitenkin edelleen olemassa, ja ne saattavat toteutua vuonna 2022 jäljellä olevien valtion tukiohjelmien lakkauttamisen jälkeen. Sekä kotitalouksien että rahoitusalan ulkopuolisten yritysten velan takaisinmaksukyky on edelleen heikko, ja pääomamarkkinat ovat alikehittyneet, mikä rajoittaa yritysten mahdollisuuksia saada muuta kuin velkarahoitusta. Järjestämättömien lainojen arvopaperistamiset lisäävät luottotappiovarausten tarvetta, mikä heikentää pankkien kannattavuutta ja pääomapositioita lyhyellä aikavälillä mutta vähentää pankkien riskikustannuksia tulevaisuudessa ja vapauttaa niiden taseista tilaa uusille lainoille. Valtion ja pankkien välinen yhteys on pandemian aiheuttaman kriisin aikana vahvistunut. Pankkien pääoman yleinen laatu on edelleen heikko, mutta vuonna 2021 toteutettiin tuloksellisia toimia pääoman lisäämiseksi. Viranomaiset ovat edelleen sitoutuneet asiaankuuluviin rahoitusalan uudistuksiin, kuten kesäkuussa 2021 voimaan tulleen uuden maksukyvyttömyyskehyksen tulokselliseen toimintaan, jota nyt tuetaan sähköisellä infrastruktuurilla. Siviiliprosessilain äskettäin hyväksytyn laajan tarkistuksen odotetaan myös lisäävän täytäntöönpanomenettelyjen tehokkuutta, sähköiset huutokaupat mukaan lukien, samalla kun käynnissä on työ sähköisten huutokauppojen alustan toimivuuden parantamiseksi ja kotitalouksien maksukyvyttömyystapausten ja maksettavaksi vaadittujen valtiontakausten suman purkamiseksi. Näiden uudistusten vaikutus riippuu niiden toteuttamisen oikea-aikaisuudesta ja tuloksellisuudesta, mutta on myönteistä, että velkojen perintäprosessi on käynnistynyt uudelleen pandemiaan liittyvän oikeuskäsittelyjen keskeytymisen jälkeen.

(11)

Lisäksi viranomaiset ovat hyväksyneet tiukennetun valvonnan piiriin kuuluvia muita keskeisiä uudistuksia, joita tarvitaan Kreikan talousvaikeuksien perimmäisiin syihin puuttumiseksi, joskin tietyillä osa-alueilla on ilmennyt viivästyksiä, jotka osittain johtuvat meneillään olevasta pandemiasta ja kesän 2021 maastopaloista johtuvista haasteista. Viranomaiset ovat muun muassa hyväksyneet veroviranomaisen palkkauudistuksen, jonka avulla se voi houkutella ja saada pidettyä pätevää henkilöstöä, ja julkisen varainhoidon uudistuksia, joilla parannetaan kirjanpito- ja kassanseurantajärjestelmiä. Viranomaiset ovat edelleen lisänneet huomattavasti keskitettyjen hankintojen osuutta terveydenhuoltohankinnoista ja onnistuneet edelleen keräämään terveydenhuoltopalvelujen tarjoajilta takaisin ylimääräisiä maksuja, jotka ylittävät lakisääteiset menorajat. Myös sosiaalisen solidaarisuustulon mallin käyttöönotto on saatu päätökseen, ja julkisen paikallisliikenteen tukijärjestelmää on tarkasteltu uudelleen. Näiden toimenpiteiden odotetaan tehostavan julkista varainkäyttöä ja veronkantoa ja sitä kautta edistävän korkean velkasuhteen pienenemistä tulevaisuudessa. Työmarkkinoiden odotetaan hyötyvän pimeän työn torjumiseksi toteutetuista toimista ja vähimmäispalkan päivitysten asianmukaisesta toteuttamisesta. Lisäksi hallitus on saanut päätökseen energia-alan uudistuksen ja hyväksynyt investointilupalainsäädännön kokonaisuudessaan yksinkertaistaakseen menettelyjä. Viranomaiset ovat myös ottaneet taloudellisen toiminnan arvioinnissa käyttöön EU:n lainsäädännön kanssa yhdenmukaiset ympäristökriteerit ja lisänneet taloudellisen toiminnan ja tuotemarkkinoiden valvontaa koskevan tarkastuskehyksen läpinäkyvyyttä. Kaikkien näiden odotetaan jatkossa merkittävästi helpottavan teollisuuden taakkaa, tukevan yksityisiä investointeja ja vientiä sekä tuottavuuden kasvua. Viranomaiset ovat myös saattaneet menestyksekkäästi päätökseen useita keskeisiä yksityistämistoimenpiteitä ja jatkavat valtionyhtiöiden hallinnon jatkuvaa parantamista. Julkisen sektorin tehokkuuden odotetaan lisääntyvän edelleen, kun toteutetaan uudistuksia, joilla lisätään ylemmän johdon riippumattomuutta ja vastuuvelvollisuutta julkishallinnossa, ja jatketaan virkamiesten henkilöstöarviointeja. Useita erityissitoumuksia on edelleen täyttämättä, ja viranomaiset edistyvät edelleen niiden toteuttamisessa (11). Tiukennetun valvonnan puitteissa toteutettuja uudistuksia on täydennetty laajemmilla rakenneuudistuksilla, jotka koskevat muun muassa julkisten hankintojen kehystä, digitaalisten julkisten palvelujen saatavuutta, koulutusta, julkisten investointien hallinnointia ja uudistuksia, joilla parannetaan koordinointia keskushallinnon tasolla.

(12)

Edellä esitetyn perusteella komissio toteaa, että edellytykset, joiden vuoksi asetuksen (EU) N:o 472/2013 2 artiklan mukainen tiukennettu valvonta on perusteltua, ovat edelleen voimassa, vaikkakin tilanne on huomattavasti parantunut. Erityisesti Kreikan rahoitusvakaus on vahvistunut, mutta heikkenemisriskejä on edelleen. Samaan aikaan muihin euroalueen jäsenvaltioihin kohdistuvien heijastusvaikutusten riskit ovat vähentyneet huomattavasti.

(13)

Näin ollen Kreikan on saatettava päätökseen euroryhmän 22 päivänä kesäkuuta 2018 antaman lausunnon liitteenä esitetyt toimenpiteet, joilla voidaan puuttua talousvaikeuksien todellisiin tai mahdollisiin syihin ja tukea vankkaa ja kestävää talouden elpymistä.

(14)

Jotta voidaan poistaa jäljellä olevat riskit ja valvoa tämän tavoitteen toteuttamiseksi annettujen sitoumusten noudattamista, vaikuttaa tarpeelliselta ja asianmukaiselta jatkaa Kreikkaan kohdistuvaa tiukennettua valvontaa asetuksen (EU) N:o 472/2013 2 artiklan 1 kohdan nojalla.

(15)

Kreikalle tarjottiin 21 päivänä joulukuuta 2021 lähetetyllä kirjeellä mahdollisuus esittää näkemyksensä komission arviosta. Kreikka yhtyi 10 päivänä tammikuuta 2022 antamassaan vastauksessa suurelta osin maan taloudellisia haasteita koskevaan komission arvioon, joka on perusteena tiukennetun valvonnan jatkamiselle.

(16)

Kreikka saa edelleen teknistä tukea teknisen tuen välineestä, jolla jäsenvaltioita tuetaan erityisesti niiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa.

(17)

Komissio aikoo tehdä tiukennetun valvonnan toteuttamiseksi tiiviisti yhteistyötä Euroopan vakausmekanismin kanssa sen varhaisvaroitusjärjestelmän puitteissa,