(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 22 päivänä lokakuuta 2020 vireille Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen asetuksen (EU) 2016/1036 5 artiklan nojalla. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2) menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille sen jälkeen, kun kuusi unionin tuottajaa, jäljempänä ’valituksen tekijät’, joiden osuus alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, kokonaistuotannosta unionissa on yli 50 prosenttia, oli tehnyt valituksen 7 päivänä syyskuuta 2020 (3). Valitus sisälsi riittävästi näyttöä polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta merkittävästä vahingosta tutkimuksen vireillepanoa varten.

(3)

Perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti komissio kirjaa polkumyyntitutkimuksen kohteena olevan tuonnin ennakkoilmoituskaudella, paitsi jos sillä on riittävää näyttöä siitä, että tietyt vaatimukset eivät täyty. Yksi näistä perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan d alakohdassa mainituista edellytyksistä on se, että tuonti on uudelleen huomattavasti kasvanut siitä tuonnin tasosta, josta tutkimusajanjakson aikana aiheutui vahinkoa. Kuten taulukosta 1 käy ilmi, Kiinasta peräisin olevan alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuonti väheni 22 prosenttia vireillepanoa seuraavien viiden kuukauden aikana tutkimusajanjaksoon (1 päivän heinäkuuta 2019 – 30 päivän kesäkuuta 2020 välinen aika) verrattuna. Koska asiakirja-aineistossa ei ollut viitteitä siitä, että jäljempänä 45 kappaleessa määritellyn alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuontiin kohdistuisi kausivaihteluja, komissio ei katsonut tarpeelliseksi verrata marraskuun 2019 ja maaliskuun 2020 välisenä aikana tulleen tuonnin tasoa tutkimusajanjakson samojen kuukausien aikana tulleen tuonnin tasoon. Vireillepanon jälkeiset tiedot perustuivat Taric-koodeihin, jotka luotiin tarkasteltavana olevalle tuotteelle vireillepanon yhteydessä. Näitä verrattiin Kiinasta kuukausittain keskimäärin tulleeseen tuontiin tutkimusajanjakson aikana.

Taulukko 1

Kiinasta tuleva tuonti tutkimusajanjaksolla ja vireillepanon jälkeen (tonnia)

(4)

Komissio ei velvoittanut kirjaamaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia perusasetuksen 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti, koska perusasetuksen 10 artiklan 4 kohdan d alakohdan mukainen edellytys ei täyttynyt eli tuonti ei kasvanut huomattavasti.

(5)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta nimenomaisesti valituksen tekijöille, tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Kiinan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille ja käyttäjille sekä järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(6)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(7)

Useat osapuolet pyysivät kuulemisen järjestämistä komission yksiköiden kanssa. Kuulemista annetuissa määräajoissa pyytäneille osapuolille annettiin mahdollisuus tulla kuulluiksi.

(8)

Yksi käyttäjä, Manreal, ja viiden tuojan (Cartonal Italia, Cutting Packaging, Now Plastics, QualityFoil ja Transparent Paper) konsortio väittivät, että valituksen sisältämät tiedot olivat monin paikoin epäjohdonmukaisia ja perustuivat perustelemattomiin ja epäuskottaviin olettamiin. Yksi vientiä harjoittavista tuottajista, Xiamen, esitti samankaltaisia väitteitä.

(9)

Asianomaiset osapuolet ensinnäkin väittivät, että tiedot unionin tuotannonalasta ja valituksen tekijöiden osuudesta alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion kokonaistuotannosta oli koottu valituksessa epäjohdonmukaisesti. Valituksen tekijät ilmoittivat osuudekseen unionin tuotannonalasta seuraavat eri arvot: 69,93 prosenttia, 61,20 prosenttia ja 70 prosenttia unionin kokonaistuotannosta.

(10)

Komissio piti näille eri arvoille valituksessa esitettyjä selityksiä riittävän selvinä. Kuten valituksen sivulta 6 ilmenee, valituksen tekijöiden osuus unionin kokonaistuotannosta on 69,93 prosenttia. Tämä luku laskisi 61,20 prosenttiin, jos komissio katsoo, että yksi valitukseen osallistunut yhtiö on jätettävä pois laskelmasta, koska se tuo maahan pieniä määriä alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota Kiinasta. Sivulla 36 valituksen tekijät esittävät, että vahinkoanalyysi koskee sellaisten yritysten ryhmää, joihin kuuluva Novelis ei osallistunut valitukseen ja joiden yhteinen osuus unionin tuotannosta on vähintään 70 prosenttia. Tämä 70 prosentin osuus viittaa kaikkien valituksen tekijöiden osuuteen unionin tuotannosta, eli 69,93 prosenttia plus Novelisin osuus, ja kyseessä on pyöristetty arvo. Koska 70 prosentin määrää käytetään kuvaamiseen eikä laskemiseen, pyöristäminen ei siten vaikuta analysointiin. Joka tapauksessa kaikki nämä prosenttiosuudet ylittävät perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdassa säädetyn raja-arvon.

(11)

Toiseksi asianomaiset osapuolet pitivät epäjohdonmukaisena sitä, että valituksen tekijät sisällyttivät vahinkoanalyysiinsä Novelista koskevia tietoja, sillä Novelis lopetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon vuonna 2019. Niiden mukaan Novelisin tuotannon keskeytymisen vaikutus alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion unionin kokonaistuotantoon vuonna 2019 ja tutkimusajanjaksona (ks. 38 kappale) ja sisäiseen käyttöön tarkoitettu osuus unionin kokonaistuotannossa olivat epäluotettavia.

(12)

Komissio piti Novelista koskevien tietojen vaikutuksesta valituksessa esitettyjä selityksiä luotettavina. Valitukseen sisältyvässä vahinkoanalyysissä esitettiin kauttaaltaan Novelisiin liittyviä erityisiä tietoja tai yksityiskohtia, jotka osoittivat näiden tietojen vaikutuksen. Lisäksi se, että Novelis lopetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon, on osa unionin tuotannonalan kehitystä tarkastelujaksolla. Koska Novelista koskevien tietojen sisällyttämisestä ilmoitettiin selvästi, komission oli mahdollista arvioida sen vahingon kannalta merkityksellistä vaikutusta sisäiseen käyttöön. Näyttöä, myös Novelista koskevia tietoja, pidettiin riittävänä ja luotettavana tutkimuksen vireille panemisen oikeuttamiseksi.

(13)

Kolmanneksi asianomaiset osapuolet moittivat, että valituksen tekijöiden lähestymistapa, jossa ne ovat perustaneet unionin kokonaistuotannon laskemisen Euroopan alumiinifoliojärjestön EAFAn tietoihin, joita on oikaistu valituksen tekijöiden tuotantomäärään, ja tehneet lisäksi 5 prosentin lisäoikaisun sen huomioon ottamiseksi, ettei kaksi valitukseen osallistunutta yritystä tuottanut kotitalouskäyttöön tarkoitettua foliota, on luonnostaan epävarma ja perustuu oletuksiin. Xiamen lisäsi, että tuotannon väheneminen noudattelee kulutuksen suuntausta ja on jopa vähentynyt hieman kulutusta vähemmän. Se väitti, että useiden unionin tuottajien poistumisen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion markkinoilta oli harhaanjohtavasti kuvattu olevan seurasta vahingosta, vaikka lehdistötiedotteissa markkinoilta poistuminen esitetään myönteisesti vapaaehtoisina liiketoimintapäätöksinä.

(14)

Komissio piti EAFAn tietoihin perustuvaa laskentamenetelmää riittävän luotettavana tutkimuksen vireille panemisen oikeuttamiseksi. Xiamenin väite, jonka mukaan tuotannon väheneminen pelkästään noudattelee kulutuksen vähenemistä, on ristiriidassa sen kanssa, että unionin tuottajat menettivät markkinaosuuksiaan kyseisenä ajanjaksona. Myönteiset lehdistötiedotteet unionin tuottajista, jotka ovat päättäneet poistua markkinoilta, eivät myöskään ole selkeää näyttöä niiden markkinoilta poistumisen taustalla olevista todellisista syistä.

(15)

Neljänneksi asianomaiset osapuolet väittivät, että valituksen tekijöiden menetelmä arvioida myynnin kokonaismäärää ”tarkasteltavana olevan tuotteen unionin kulutuksena, josta on vähennetty tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaistuonti” on vääristynyt, koska siinä ei erotella kytkösmarkkinamyyntiä. Niiden mukaan vain unionin vapaille markkinoille tarkoitetun tuotannon olisi oltava merkityksellistä analyysin kannalta. Xiamen väitti lisäksi, että ainakin yksi unionin tuottaja tuotti lähes yksinomaan alumiinifoliota kotitalouskäyttöön, mikä vääristi entisestään arvioitua myynnin kokonaismäärää.

(16)

Komissio piti valituksen tekijöiden menetelmää riittävän tarkkana valituksen tarkoituksiin. Kuten 271 kappaleeseen sisältyvästä tarkastelujakson aikana tapahtuneen myynnin analyysistä ilmenee, kytkösmarkkinamyynti ei ole riittävän merkittävää, jotta se voisi kyseenalaistaa koko vahinkoanalyysin.

(17)

Viidenneksi asianomaiset osapuolet väittivät, että metrijärjestelmän käyttö vääristää tietoja. Valituksessa tiedot esitetään tonneina, mutta asianomaisten osapuolten mukaan niitä olisi pitänyt täydentää keskiarvona mikroneissa (mikrometreissä) esitettävillä tiedoilla, koska markkinasuuntaus pienentää tuotteen paksuutta johtaa suurempaan tuotokseen m2/tonni.

(18)

Komission mukaan suuntaus käyttää ohuempaa alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota ei tee tonneina esitetyistä tiedoista epäluotettavia, koska niitä täydennetään myös markkinaosuuksia koskevilla tiedoilla ja suuntaus siirtyä käyttämään ohuempaa foliota vaikuttaa samalla tavalla kaikkiin tuottajiin.

(19)

Kuudenneksi asianomaiset osapuolet kiistivät valitukseen sisältyvien indikaattorien luotettavuuden ja tarkkuuden viittaamalla useisiin erillisiin tekijöihin, jotka koskevat valitukseen sisältyvien taulukoiden ja valituksen liitteen 1A.2 julkisiin versioihin sisältyvien taulukoiden välisiä eroja, jotka niiden mukaan vaikuttavat indikaattoreihin.

(20)

Komissio totesi, että arvojen väitetyt eroavuudet johtuvat siitä, että liitteessä 1A.2 esitetään yhteenveto valitukseen osallistuneiden yritysten yhteenlasketuista luvuista, kun taas luottamuksellisessa versiossa esitetään yksityiskohtaiset luvut jokaisesta yrityksestä erikseen. Lisäksi valituksen taulukoihin sisältyvät Novelisin luvut, mikä kuitenkin ilmenee selvästi kyseisestä asiakirjasta. Asiakirjan ja sen liitteiden lukujen väliset eroavuudet eivät siten johda ristiriitaisuuksiin. Komissio vetosi arviointinsa tueksi lisäksi luottamukselliseen versioon sisältyviin yksityiskohtaisempiin yrityskohtaisiin liitteisiin. Lukujen erilaiset esitystavat eivät siten vaikuttaneet komission mahdollisuuteen arvioida vahinkoindikaattoreita.

(21)

Seitsemänneksi asianomaiset osapuolet väittivät, ettei valituksessa esitetty selkeää näyttöä Kiinasta peräisin olevan tuonnin aiheuttamasta merkittävästä vahingosta, ja viittasivat makro- ja mikroindikaattoreita koskevien väitteiden virheellisyyksiin sillä perusteella, että useat indikaattorit eivät osoittaneet laskua tai osoittivat vain vähäistä laskua.

(22)

Komissio muistutti, että perusasetuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaan valitukseen on sisällyttävä tietoja, jotka ovat kohtuudella valituksen tekijöiden käytettävissä, väitetysti polkumyynnillä tulevan tuonnin määrän muutoksista, tämän tuonnin vaikutuksesta samankaltaisen tuotteen hintoihin unionin markkinoilla sekä tuonnin vaikutuksesta unionin tuotannonalaan, mitä osoittavat merkitykselliset (mutteivät välttämättä kaikki) tekijät ja indikaattorit, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen, kuten perusasetuksen 3 artiklan 3 ja 5 kohdassa luetellut tekijät. Tässä tapauksessa valituksen erillinen vahinkoanalyysi sisälsi näyttöä, joka viittaa kiinalaisen tuonnin merkittävään pääsyyn EU:n markkinoille hinnoin, jotka alittavat huomattavasti unionin tuotannonalan hinnat ja viitehinnat. Komissio katsoikin, että valitukseen sisältyi riittävästi näyttöä siitä, että tästä oli aiheutunut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Näin ollen kyseiset väitteet hylättiin.

(23)

Yksi käyttäjä, Alupol Packaging, väitti, että valituksen tekijöiden esittämästä tuotemääritelmästä, johon sisältyi maininta ”valssattu, mutta ei enempää valmistettu”, poiketen tuottaja yleensä käsittelee ostamaansa alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota myös muulla tavoin, kuten halkaisemalla, leikkaamalla vaadittuun leveyteen, kelaamalla tietynlaisen ja -kokoisen esineen ympärille ja hehkuttamalla (normalisoimalla).

(24)

Komissio katsoi, että Alupol Packagingin mainitsemat lisätuotantovaiheet kuuluvat erottamattomasti tuotantoprosessiin, ja tuotetta tulee siten pitää ei enempää valmistettuna kuin valssattuna. Leveys on lisäksi osa tuotteen valvontakoodia (PCN). Näin ollen tämä väite hylättiin.

(25)

Vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan eri asianomaiset osapuolet esittivät huomautuksia pyynnöistä jättää tutkimuksen ulkopuolelle alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio, jonka paksuus on alle 6 mikronia, ja sähköautojen akuissa käytettävä alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio. Vireillepanovaiheessa ei ollut viitteitä siitä, että näitä segmenttejä olisi analysoitava erikseen. Komissio kuitenkin päätti hankkia näihin pyyntöihin liittyviä lisätietoja. Kyseisiä huomautuksia samoin kuin huomautuksia, jotka koskevat paksuuden alarajan käyttöönottoa tuotemääritelmässä yleisesti, käsitellään erikseen tutkimuksen ulkopuolelle jättämisestä esitettyjä pyyntöjä käsittelevässä 2.3 jaksossa. Huomautuksia, jotka koskevat odotettavissa olevia toimitusvaikeuksia siinä tapauksessa, että tullit otetaan käyttöön, kytkösmarkkinakulutuksesta aiheutuvat toimitusvaikeudet mukaan luettuina, ja unionin tuotannon riittämättömiä investointeja koskevia väitteitä tarkastellaan unionin etua käsittelevässä 6 jaksossa.

(26)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin perusasetuksen 17 artiklan mukaista otantaa.

(27)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti otoksen unionin tuottajista. Se valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärän perusteella unionissa tutkimusajanjaksolla. Otokseen valittiin kolme unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus samankaltaisen tuotteen arvioidusta kokonaistuotannosta oli yli 50 prosenttia ja arvioidusta unionin kokonaismyyntimäärästä 40 prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Alustavasta otoksesta ei saatu huomautuksia.

(28)

Edellä esitetyn perusteella otoksen katsottiin edustavan unionin tuotannonalaa.

(29)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(30)

Kaksi etuyhteydetöntä tuojaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Vastausten pieni määrä huomioon ottaen etuyhteydettömien tuojien otantaa ei ollut tarpeen tehdä.

(31)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia tiedossa olevia Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot. Lisäksi komissio pyysi Kiinan kansantasavallan edustustoa Euroopan unionissa ilmoittamaan muista mahdollisista vientiä harjoittavista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyttä niihin.

(32)

Yhdeksän asianomaisen maan vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kolmen yrityksen otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Nämä yritykset edustivat yli 90:tä prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen arvioidusta unionin suuntautuvasta kokonaistuonnista. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikille tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja asianomaisen maan viranomaisille annettiin tilaisuus esittää otoksen valintaa koskevia huomautuksia. Huomautuksia ei saatu.

(33)

Perusasetuksen 17 artiklan 3 kohdan mukaista yksilöllistä tarkastelua pyysi kuusi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, ja niitä pyydettiin toimittamaan vastaus kyselylomakkeeseen. Yksikään vientiä harjoittava tuottaja ei kuitenkaan toimittanut täytettyä kyselyvastausta määräajassa. Yhtään yksilöllistä tarkastelua koskevaa pyyntöä ei siten voitu tutkia.

(34)

Komissio lähetti Kiinan kansantasavallan viranomaisille, jäljempänä ’Kiinan viranomaiset’, kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymistä Kiinassa. Se lähetti Kiinan viranomaisille myös kyselylomakkeen, joka koski perusasetuksen 7 artiklan 2 a ja 2 b kohdassa tarkoitettuja raaka-aineiden vääristymiä.

(35)

Komissio lähetti kyselylomakkeet otokseen valituille unionin tuottajille, otokseen valituille tuojille ja käyttäjille sekä otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille. Lisäksi sama kyselylomake asetettiin verkossa (4) saataville vireillepanopäivänä.

(36)

Komissio sai kyselylomakkeet otokseen valituilta kolmelta unionin tuottajalta, kuudelta otokseen kuulumattomalta unionin tuottajalta (makrokyselylomake), yhdeltä etuyhteydettömältä tuojalta, yhdeksältä käyttäjältä ja kolmelta vientiä harjoittavalta tuottajalta.

(37)

Covid-19-pandemian puhkeamisen ja jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden toteuttamien eristystoimenpiteiden vuoksi komissio ei voinut alustavassa vaiheessa tehdä perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä. Sen sijaan komissio ristiintarkisti etätarkastuksena kaikki alustavien päätelmien tekemistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot covid-19-pandemian vaikutuksia polkumyynnin ja tukien vastaisiin tutkimuksiin koskevan ilmoituksen mukaisesti (5). Komissio suoritti seuraavia yrityksiä/osapuolia koskevan etätarkastuksen:

(38)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän heinäkuuta 2019 ja 30 päivän kesäkuuta 2020 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2017 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen jakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(39)

Tämä asia pantiin vireille Yhdistyneen kuningaskunnan EU:sta eroamista seuranneen siirtymäkauden aikana. Tällä siirtymäkaudella Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovellettiin edelleen unionin lainsäädäntöä. Siirtymäkausi päättyi 31 päivänä joulukuuta 2020. Näin ollen Yhdistyneen kuningaskunnan yritykset ja järjestöt eivät enää 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen voi olla asianomaisia osapuolia tässä menettelyssä. Koska Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ei enää sovelleta unionin lainsäädäntöä, polkumyyntiä ja vahinkoa koskevat päätelmät perustuvat EU-27:n markkinatietoihin.

(40)

Tämän tutkimuksen kohteena on Kiinasta peräisin oleva alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio, paksuus pienempi kuin 0,021 mm, vahvistamaton, valssattu, mutta ei enempää valmistettu, yli 10 kg:n rullina, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 7607 11 19 (Taric-koodit 7607111960 ja 7607111991), jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Nämä CN- ja Taric-koodit annetaan ainoastaan ohjeellisina.

Tutkimukseen eivät sisälly seuraavat tuotteet:

(41)

Alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio toimitetaan jättirullina, minkä jälkeen sitä jatkojalostetaan (laminoidaan, päällystetään, lakataan, pursotetaan (painetaan) tai muotoillaan). Jatkojalostuksen jälkeen alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota käytetään moniin eriin tarkoituksiin, kuten elintarvike-, lääke-, kosmetiikka- ja tupakkatuotepakkauksissa sekä rakennusmateriaaleissa.

(42)

Alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio valmistetaan siten, että ensin kuumennetut harkot valssataan (kuumavalssaus) keloiksi, joiden paksuus on 2–4 mm. Sen jälkeen keloja kylmävalssataan, kunnes saavutetaan folion haluttu paksuus. Toisessa mahdollisessa folion valssausmenetelmässä eli jatkuvassa valussa harkkovaihe ohitetaan ja sulatettu metalli konvertoidaan suoraan paksuksi kaistaleeksi, joka valssataan välittömästi kelaksi, josta foliota sitten valssataan.

(43)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(44)

Komissio päätti tässä vaiheessa, että kyseiset tuotteet ovat näin ollen perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(45)

Useat osapuolet toimittivat poissulkemista koskevia pyyntöjä seuraavista tuotteista: alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio, jonka paksuus on alle 6 mikronia, jäljempänä ’alle 6 mikronin paksuinen alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio’, ja sähköautojen akuissa käytettävä alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio.

(46)

Useat käyttäjät, Walki, Gascogne ja Alupol, väittivät, etteivät unionin tuottajat tarjoa alle 6 mikronin paksuista alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota. Tämän osoittaa niiden mukaan se, etteivät unionin tuottajat mainosta tällaisia tuotteita verkkosivuillaan tai esitteissään ja että ne eivät ota vastaan tällaisten tuotteiden tilauksia. Unionin tuottajat eivät niiden mukaan ole myöskään kiinnostuneita tarjoamaan alle kuuden mikronin paksuista alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota, koska niiden tuotantokapasiteetti täyttyy muiden tuotteiden tilauksilla, kun otetaan huomioon myös autojen akuissa käytettävän folion odotettavissa oleva kysyntä. Unionin tuottajat eivät pysty tarjoamaan vaadittavaa ”kaupallista” laatua etenkään, kun kyse on huokoisuudesta/läpäisevyydestä, jota mitataan huokosten enimmäismäärällä neliömetriä kohti. Ohuemman alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion käyttö on lisäksi ympäristöystävällisempää, ja se olisi myös tästä syystä jätettävä tutkimuksen ulkopuolelle.

(47)

Lisäksi kaksi käyttäjää, Tetrapak ja Huhtamäki, väittivät, että unionin tuotannonalalla on vaikeuksia toimittaa ohuempaa alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota.

(48)

Komissio on pyytänyt kaikkia yhdeksää käyttäjää, jotka tekevät yhteistyötä tutkimuksessa, erittelemään alle 6 mikronin paksuisen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion nykyisen kysyntänsä ja lähteet. Vain yksi käyttäjä vahvisti ostaneensa tutkimusjaksolla alle 6 mikronin paksuista alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota yksittäiseltä kiinalaiselta tuottajalta määrän, joka ylitti kaupallisen tuotannon laatuvaatimuksen. Tälläkin käyttäjällä alle 6 mikronin paksuinen alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio edustaa kuitenkin hyvin pientä osaa sen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion kulutuksesta. Muut käyttäjät ilmoittivat vain sellaisista asiakkaidensa esittämistä, alle 6 mikronin paksuista alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota sisältäviä tuotteita koskevista pyynnöistä, jotka johtivat sekä alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion unionin tuotannonalan että kiinalaisten tuottajien osalta koetilauksiin tutkimusjakson jälkeen.

(49)

Vastauksista ilmeni, että alle 6 mikronin paksuisen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion kysyntä on alkanut vasta aivan äskettäin ja on lisääntymässä. Kuten 50 kappaleessa mainittiin, sille oli jonkin verran kysyntää viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta kysynnässä ei ollut havaittavissa selkeää kaavaa. Tämä on linjassa niiden unionin tuottajien selitysten kanssa, joiden mukaan aiemmin oli myös havaittavissa vähittäistä siirtymistä alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion ohuempiin paksuuksiin. Aiemmin vaihteluvälin alaraja oli 7–8 mikronia, ja nykyisin monissa sovelluksissa alaraja on 6–6,35 mikronia.

(50)

Vaikka unionin tuottajille tehty kyselytutkimus on osoittanut, että suoria neuvotteluja lukuun ottamatta yksikään niistä ei tällä hetkellä markkinoi aktiivisesti alle 6 mikronin paksuista alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota, komissio on kerännyt runsaasti näyttöä siitä, että unionin tuottajat pystyvät tuottamaan alle 6 mikronin paksuista alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota. Tähän sisältyy tutkimusjakson jälkeinen rullien koetuotanto, joka testausasiakirjojen mukaan täytti ostajien tekniset vaatimukset. Lisäksi komissio pystyi vahvistamaan useiden unionin tuottajien myyneen alle 6 mikronin paksuista alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota kaupallisen tuotannon edellyttämiä määriä, vaikkakin pienessä mittakaavassa, tutkimusjaksoa edeltäneiden kymmenen vuoden aikana. Komissio havaitsi myös laadunvalvontaan tehtyjä investointeja. Komissio katsoikin, että unionin tuotannonala voi tarjota markkinakysyntää vastaavaa laatua.

(51)

Toiseksi alle kuuden mikronin paksuisen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotantokapasiteettia rajoittavat viimeisessä tuotantovaiheessa käytettävät valssaimet. Komissio on siksi analysoinut useiden unionin tuottajien kapasiteettia tässä viimeisessä vaiheessa ja ottanut myös huomioon muiden tuotteiden kysynnän eri tuotantovaiheissa. Kaikilla otokseen valituilla unionin tuottajilla on riittävä kapasiteetti alle 6 mikronin paksuisen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tarjoamiseen, vaikka autojen akuissa käytettävän folion kysyntä kasvaisikin tulevaisuudessa. Komissio ei siten voinut vahvistaa alle 6 mikronin paksuisen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion kysynnän tulevaan kasvuun liittyvää toimitusvaikeuksien uhkaa.

(52)

Kolmanneksi väitteestä, jonka mukaan ohuemman alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion käyttö on ympäristöystävällisempää, komissio muistutti, ettei tullien muodossa toteutettavien kaupan suojatoimenpiteiden tarkoitettuna vaikutuksena ole estää tietyn tuotteen tuontia vaan varmistaa, että näillä tuontituotteilla käydään kauppaa vahinkoa aiheuttamattomilla hinnoilla. Komissio myös muistutti unionin tuottajien valmiudesta valmistaa alle kuuden mikronin paksuista alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota, kuten edellä 50 kappaleessa kuvattiin.

(53)

Kun tarkastellaan lisäksi Tetrapakin ja Huhtamäen toimitusvaikeuksia koskevaa väitettä, tutkimus osoitti, että unionin tuotannonalan alle 6 mikronin paksuisen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotantokapasiteetti on huomattavasti suurempi kuin sen kysyntä.

(54)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi alustavasti pyynnön, jonka mukaan alle 6 mikronin paksuinen alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio olisi jätettävä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(55)

Yksi asianomainen osapuoli, Xiamen, pyysi autojen akuissa käytettävän alumiinifolion jättämistä tutkimuksen ulkopuolelle seuraavista syistä:

(56)

Komissio totesi ensinnäkin, että kaikilla asianomaisen osapuolen nimeämillä seoksilla on samat ominaisuudet sikäli, että ne kaikki sisältävät alumiinia yli 98 prosenttia, eikä valitus rajoitu mihinkään tiettyyn seokseen. Eri seosten käyttäminen eri tuotevariaatioissa ei ole epätavallista, eikä sitä voida pitää poissulkemisperusteena.

(57)

Toiseksi se, että folion toinen puoli on himmeä ja toinen kirkas, on seurausta siitä, että kaksi alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion kerrosta valssataan yhdessä viimeisessä valssauksessa, ja valssauksen aikana vastakkain olevat alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion puolet muuttuvat himmeiksi. Tätä tuotantomenetelmää käsiteltiin valituksessa, jossa todettiin nimenomaisesti, että alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion molemmat pinnat voivat olla kirkkaita, jos asiakas näin haluaa (6). Alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion käyttötarkoitus autojen akuissa ei siten voi oikeuttaa sen jättämistä tuotteen määritelmän ulkopuolelle, koska tuotteen fyysiset ominaisuudet ovat samat. Sama pätee yhden kerroksen valssaamisesta aiheutuviin suurempiin kustannuksiin.

(58)

Kolmanneksi autonakkujen tuotanto unionissa on vasta alkuvaiheessa. Komissio keräsi näyttöä, joka osoittaa, että unionin tuottajat valmistautuvat vastaamaan tämän kasvavan markkinasegmentin kysyntään. Tämä peruste on myös ristiriidassa sen Walkin esittämän, alle 6 mikronin paksuisen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tutkimuksen ulkopuolelle jättämistä koskevan väitteen kanssa, jonka mukaan unionin tuotannonala saattaisi keskittyä autojen akuissa käytettävään folioon siinä määrin, ettei se olisi mahdollisesti kiinnostunut osoittamaan riittävää tuotantokapasiteettia alle 6 mikronin paksuiselle alumiinista valmistetulle jatkojalostusfoliolle.

(59)

Neljänneksi se seikka, ettei tuonti Kiinasta ole tällä hetkellä merkittävää, kuvastaa sitä, että sähköautojen akkutuotanto EU:ssa on edelleen lapsenkengissä, eikä se ole siten pätevä perustelu tutkimuksen ulkopuolelle jättämisen puolesta.

(60)

Analyysi on osoittanut, että sähköautojen akuissa käytettävä alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio on teknisesti alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota, joka kuuluu tutkimukseen.

(61)

Edellä esitetyn perusteella komissio hylkäsi alustavasti pyynnön, jonka mukaan sähköautojen akuissa käytettävä alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio olisi jätettävä tutkimuksen kohteena olevan tuotteen määritelmän ulkopuolelle.

(62)

Tutkimuksen vireillepanovaiheessa saatavilla oleva näyttö viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen Kiinassa. Sen vuoksi komissio piti asianmukaisena tutkimuksen vireillepanoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(63)

Tarvittavien tietojen keräämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten komissio pyysi kaikkia asianomaisessa maassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia toimittamaan tiedot alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion valmistuksessa käytetyistä tuotantopanoksista. Seitsemän vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti tarvittavat tiedot.

(64)

Lisäksi komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa, toimittamaan tietoja ja esittämään asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisesta 37 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(65)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksen 5.3.2 kohdassa asianomaisille osapuolille, että tuolloin saatavilla olevien tietojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisia mahdollisia asianmukaisia edustavia kolmansia maita ovat Turkki ja Brasilia. Komissio totesi tarkastelevansa myös muita mahdollisesti soveltuvia edustavia maita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

(66)

Komissio julkaisi 25 päivänä marraskuuta 2020 normaaliarvon määrittämisessä käytettäviä lähteitä koskevan ensimmäisen muistion, jäljempänä ’ensimmäinen muistio’, jossa se ilmoitti asianomaisille osapuolille lähteistä, joita se aikoo käyttää normaaliarvon määrittämiseen. Kyseisessä muistiossa komissio esitti luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, työvoimasta ja energiasta, joita alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotannossa käytetään. Lisäksi komissio yksilöi Brasilian, Venäjän ja Turkin mahdollisiksi asianmukaisiksi edustaviksi maiksi. Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio sai huomautuksia kaikilta otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta.

(67)

Analysoituaan saadut huomautukset komissio julkaisi 17 päivänä maaliskuuta 2021 normaaliarvon määrittämisessä käytettäviä lähteitä koskevan toisen muistion, jäljempänä ’toinen muistio’ (ensimmäiseen ja toiseen muistioon viitataan jäljempänä yhdessä ilmauksella ’muistiot’). Toisessa muistiossa komissio ajantasaisti tuotannontekijöiden luettelon ja ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Turkkia edustavana maana perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan nojalla. Se ilmoitti asianomaisille osapuolille myös vahvistavansa myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton pursotettujen alumiiniprofiilien turkkilaisten tuottajien julkisesti saatavilla olevien tilinpäätöstietojen perusteella. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään asiasta huomautuksia. Huomautuksia saatiin kaikilta otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta.

(68)

Analysoituaan toisen muistion julkaisemisen johdosta saadut huomautukset ja tiedot komissio päätteli alustavasti, että Turkki oli asianmukainen valinta edustavaksi maaksi, jonka vääristymättömiä hintoja ja kustannuksia käytettäisiin normaaliarvon määrittämiseen. Valinnan perusteita kuvataan tarkemmin 3.4 jaksossa.

(69)

Pannessaan tutkimuksen vireille perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan perusteella komissio lähetti Kiinan viranomaisille kaksi kyselylomaketta, jotka koskivat vääristymien esiintymistä. Kiinan viranomaiset eivät vastanneet. Komissio ilmoitti Kiinan viranomaisille verbaalinootilla 8 päivänä joulukuuta 2020 aikovansa soveltaa perusasetuksen 18 artiklan säännöstä alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion Kiinan kotimarkkinoilla mahdollisesti esiintyvien perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien ja perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettujen mahdollisten raaka-aineisiin liittyvien vääristymien osalta. Komissio pyysi Kiinan viranomaisia esittämään huomautuksia 18 artiklan soveltamisesta. Huomautuksia ei saatu.

(70)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(71)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(72)

Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että kun otetaan huomioon saatavilla oleva näyttö ja Kiinan viranomaisten kieltäytyminen yhteistyöstä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltaminen on asianmukaista.

(73)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan ”[m]erkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(74)

Koska 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa oleva luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jotta merkittävien vääristymien esiintyminen voidaan todeta. Samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan lisäksi käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on joka tapauksessa tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen toimintaympäristö ja tilanne, etenkin jos kyseisen viejämaan taloudellisen ja hallinnollisen rakenteen perustekijät antavat valtiolle merkittävän vallan puuttua talouteen siten, että hinnat ja kustannukset eivät johdu markkinavoimien vapaasta kehityksestä.

(75)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(76)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla Kiinaa koskevan maaraportin, jäljempänä ’raportti’ (7), jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (kuten teräs- ja kemikaalisektoreilla). Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa. Myös valitukseen sisältyi merkityksellistä näyttöä, joka täydensi raporttia. Vireillepanon yhteydessä asianomaisia osapuolia pyydettiin kiistämään tutkimuksen asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö, esittämään siitä huomautuksia tai täydentämään sitä.

(77)

Valitus sisälsi tietoja myös muista tutkimuksista ja raporteista, joissa analysoidaan Kiinan alumiiniteollisuuden tilannetta. Ensinnäkin valituksessa mainittiin OECD:n asiakirja, jonka otsikko on ”Measuring distortions in international markets – The aluminium value chain”, jäljempänä ’OECD:n tutkimus’ (8), jossa analysoidaan tarkasti alumiiniteollisuuden yrityksille myönnettyjä taloudellisia tukia. Kuten valituksen tekijät huomauttivat, OECD:n tutkimuksen perusteella muiden metallien kuin rautametallien alan vuosia 2016–2020 koskevassa Kiinan kehityssuunnitelmassa (Non-Ferrous Metal Industry Development Plan) muun muassa vaaditaan suojatoimenpiteitä laajentamalla taloudellista ja verotuksellista tukea, kuten yritysten pelastamista tai apua järjestämättömiin lainoihin. Toiseksi valituksen tekijät viittasivat WV Metallelle eli Saksan muiden metallien kuin rautametallien alan järjestölle laadittuun 24 päivänä huhtikuuta 2017 päivättyyn raporttiin (9), jäljempänä ’WV Metalle -raportti’, joka tukee raportin ja OECD:n tutkimuksen tuloksia. Lisäksi valituksen tekijät huomauttivat, että hiljattaisessa tiettyjen Kiinasta peräisin olevien alumiinifoliorullien tuontiin sovellettavien polkumyyntitullien voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa (10) komissio vahvisti merkittävien vääristymien esiintymisen alumiinin hinnassa ja totesi, ettei tämä havainto rajoittunut kyseisessä tutkimuksessa tarkasteltavana olevaan tuotteeseen vaan koski myös alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota, jossa käytetään samaa tuotantopanosta ja vastaavia valmistusprosesseja. Valituksen tekijät viittaavat lisäksi Yhdysvaltojen kauppaministeriön Kiinassa valmistettavasta alumiinifoliosta vuonna 2018 tekemään tukien vastaiseen tutkimukseen (11), jossa Kiinan viranomaisten todettiin tukevan Kiinan alumiinifolion tuotannonalaa ja myöntävän tukia primaarialumiinin tuotantoon.

(78)

Kuten 69 kappaleessa todetaan, Kiinan viranomaiset eivät esittäneet huomautuksia tai toimittaneet alustavassa vaiheessa näyttöä, joka olisi tukenut asiakirja-aineistossa, myös raportissa, olevaa näyttöä tai valituksen tekijöiden toimittamaa lisänäyttöä merkittävien vääristymien esiintymisestä ja/tai perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa, tai kumonnut tämän näytön. Useilta asianomaisilta osapuolilta tähän saatuja huomautuksia käsitellään 3.3.1.11 jaksossa.

(79)

Komissio tarkasteli, oliko Kiinan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttäminen asianmukaista perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetun merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi. Komissio suoritti tarkastelun asiakirja-aineistossa käytettävissä olevan näytön perusteella, mukaan luettuna julkisista lähteistä saatavilla oleviin tietoihin perustuvaan raporttiin sisältyvä näyttö. Analyysissa tarkasteltiin merkittävää valtion puuttumista Kiinan talouteen yleisesti mutta myös erityistä markkinatilannetta kyseisellä sektorilla, tarkasteltavana oleva tuote mukaan luettuna. Komissio täydensi näitä todisteita omalla tutkimuksellaan, joka koski erilaisia perusteita, jotka ovat merkityksellisisä vahvistettaessa merkittävien vääristymien esiintyminen Kiinassa.

(80)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu nk. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (12). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (13).

(81)

Lisäksi Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat kokonaisuuden, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema” (14). Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen kiistämättömän ja jatkuvasti kasvavan määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä johtoasema ja määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(82)

Kiinan valtio harjoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi interventionistista talouspolitiikkaa, joka on yhdenmukainen Kiinan kommunistisen puolueen vahvistaman poliittisen ohjelman kanssa eikä niinkään heijasta vapaiden markkinoiden taloudellisia olosuhteita (15). Kiinan viranomaiset käyttävät monenlaisia interventionistisia talousvälineitä, kuten teollisuuden suunnittelujärjestelmää, rahoitusjärjestelmää ja sääntely-ympäristön eri tekijöitä.

(83)

Ensinnäkin yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Maakuntatason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen/sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on edelleen täsmällisiä tuotostavoitteita, joskin tämä oli yleisempää aiemmilla suunnitelmakierroksilla. Suunnitelmissa tuodaan esiin (positiivisesti tai negatiivisesti) yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Tämä johtuu suunnitelmien sitovasta luonteesta mutta myös siitä, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa kannustamalla talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (ks. myös 3.3.1.5 jakso) (16).

(84)

Toiseksi rahoitusresurssien tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.3.1.8 jakso) (17). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkolainamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Myös nämä muut rahoitussektorin osat kuin pankkisektori on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että pyrkimyksenä ei ole rahoitusmarkkinoiden tehokkaan toiminnan maksimointi vaan valvonnan varmistaminen ja se, että mahdollistetaan valtion ja kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (18).

(85)

Kolmanneksi, sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (19). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (20).

(86)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen valtion huomattava puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen markkinavoimien vapauden kanssa, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (21).

(87)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja/tai poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(88)

Kiinan viranomaiset ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin ja erityisesti valtion omistamiin yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten valtion omistamien yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua valtion omistamien yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Tämä tapahtuu tyypillisesti kierrättämällä johtohenkilöitä viranomaisten ja valtion omistuksessa olevien yritysten välillä, sisällyttämällä puolueen jäseniä valtion omistuksessa olevien yritysten johtoelimiin ja puoluesolujen jäseniä yrityksiin (ks. myös 3.3.1.4 jakso) sekä muokkaamalla yritysrakennetta valtion omistuksessa olevien yritysten sektorilla (22). Vastavuoroisesti valtion omistamilla yrityksillä on Kiinan taloudessa erityisasema, joka tuo mukanaan useita taloudellisia etuja, muun muassa suojan kilpailulta ja etuuskohtelun mukaisen tuotantopanosten ja rahoituksen saannin (23). Seikkoja, jotka viittaavat valtion määräysvaltaan alumiinisektorin yrityksissä, käsitellään tarkemmin 3.3.1.5 jaksossa.

(89)

Valituksen tekijöiden todisteeksi toimittamassa OECD:n tutkimuksessa viitataan valtion omistamiin alumiinisektorin yrityksiin, jotka korostavat säännönmukaisissa asiakirjoissaan sitä, että valtion omistajuus vaikuttaa teollisuuspolitiikkoihin ja että valtion omistajuus tarkoittaa valtion tukea. Muun muassa yksi valtion omistama yritys mainitsee vuoden 2016 joukkolainaesitteessään, että se on yksi 52:sta keskeisestä valtion omistamasta yrityksestä, että sillä on keskeinen rooli energia-alan politiikkojen muotoilussa ja täytäntöönpanossa ja että se saa Kiinan viranomaisilta kattavaa ja jatkuvaa tukea. Eräs toinen valtion omistama yritys viittaa vuoden 2017 joukkolainaesitteessään maakuntahallituksen merkittävään vaikutusvaltaan konsernissa (24).

(90)

Kiina on maailman suurin alumiinintuottaja, ja maailmanlaajuisesti merkittävimpien yksittäisten tuottajien joukossa on useita suuria valtion omistamia yrityksiä. WV Metalle -raportissa todettiin, että valtion omistamilla yrityksillä on määräävä osuus kotimarkkinoilla, (25) minkä vahvistavat muut arviot, joiden mukaan valtion omistamien yritysten osuus Kiinan primaarialumiinin kokonaistuotannosta on yli 50 prosenttia (26). Vaikka viime vuosien kapasiteetin kasvu johtuukin osittain yksityisessä omistuksessa olevien yritysten toiminnasta, tällainen kapasiteetin lisäys edellyttäisi yleensä jonkin asteista (paikallisten) viranomaisten osallisuutta, kuten kapasiteetin laittoman kasvun hyväksymistä (27). Myös valtion omistamien yritysten alumiinintuotannon kapasiteetti on kasvanut, joskin vähäisemmässä määrin (28).

(91)

Sen lisäksi, että Kiinan viranomaisilla on määräysvalta valtion omistamissa yrityksissä, niillä on vaikutusvaltaa myös yksityisomistuksessa oleviin yrityksiin. Tutkimuksen aikana vahvistettiin, että alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajat saivat tukia valtiolta. Esimerkiksi kaikki otokseen valitut yritykset luettelivat vuosikertomuksissaan useita valtion tukia. Kaikkien näiden tukien myöntäminen on myös osoitus valtion huomattavasta puuttumisesta markkinoihin.

(92)

Koska valtio puuttuu alumiiniteollisuuden toimintaan laajasti ja alalla toimii lukuisia valtion omistamia yrityksiä, myös yksityisessä omistuksessa olevia, alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion markkinasegmentissä toimivia alumiinintuottajia estetään toimimasta markkinaehtojen mukaisesti. Poliittinen valvonta ja ohjaus koskevat sekä julkisessa että yksityisessä omistuksessa olevia alumiinisektorin yrityksiä, kuten jäljempänä 3.3.1.5 jaksossa todetaan.

(93)

Sen lisäksi, että Kiinan valtio harjoittaa määräysvaltaa talouselämään valtion yritysten omistajuuden ja muiden välineiden kautta, se voi myös puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska valtio on edustettuna yrityksissä. Kiinan lainsäädännön mukaan viranomaisilla on oikeus nimittää ja erottaa keskeistä johtohenkilöstöä valtion omistamissa yrityksissä, minkä voidaan katsoa heijastavan omistajuuteen liittyviä oikeuksia (29), ja Kiinan kommunistisen puolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiöoikeuden mukaan jokaisessa yrityksessä on oltava Kiinan kommunistisen puolueen organisaatio (puolueen peruskirjan (30) mukaan vähintään kolme puolueen jäsentä) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat edellytykset puolueorganisaation toiminnalle. Vaikuttaa siltä, että aiemmin tätä vaatimusta ei aina ole noudatettu tai pantu tiukasti täytäntöön. Vuodesta 2016 kommunistinen puolue on kuitenkin pitänyt tiukemmin kiinni poliittisesta ja periaatteellisesta oikeudestaan valvoa valtion omistamien yritysten liiketoimintaan liittyviä päätöksiä. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (31). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen yksiköt yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (32). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa kaikilla sektoreilla, ja niitä noudattavat myös alumiinituotteiden tuottajat ja niiden raaka-aineiden toimittajat.

(94)

Lisäksi 15 päivänä syyskuuta 2020 julkaistiin kommunistisen puolueen keskuskomitean suuntaviivat (”General Office of CCP Central Committee’s Guidelines on stepping up the United Front work in the private sector for the new era”) (33), joissa laajennettiin edelleen puoluekomiteoiden roolia yksityisissä yrityksissä. Näiden suuntaviivojen II.4 jakson mukaan ”on lisättävä puolueen yleistä valmiutta johtaa yhteiseen rintamaan liittyvää työtä yksityissektorilla ja tehostaa toimia alalla” ja III.6 jakson mukaan ”on tehostettava edelleen puolueen vahvistamista yksityisyrityksissä ja annettava puoluesoluille mahdollisuus toimia tehokkaasti linnoituksena ja annettava puolueen jäsenille mahdollisuus toimia eturintamassa ja edelläkävijöinä”. Asiakirjalla puolue vahvistaa yksityisten yritysten roolia yhteiseen rintamaan liittyvissä toimissa kommunistisen puolueen roolin kasvattamiseksi muissa kuin puolueorganisaatioissa (34).

(95)

Seuraavista esimerkeistä käy hyvin ilmi Kiinan viranomaisten lisääntyvä puuttuminen alumiinisektorin toimintaan.

(96)

Kuten komissio totesi Kiinasta peräisin olevia tiettyjä alumiinifoliorullia koskevassa tutkimuksessa (35) vuonna 2017, kiinalainen valtion omistama alumiinin tuottaja, Aluminium International Engineering Corporation Limited, jäljempänä ’Chalieco’, muutti yhtiöjärjestystään siten, että puoluesolujen asemaa yrityksen sisällä vahvistettiin. Siihen sisällytettiin kokonainen puoluekomiteaa koskeva luku, ja sen 113 artiklassa todetaan, että ”tärkeistä yritykseen liittyvistä asioista päätettäessä hallitus kuulee etukäteen yrityksen puoluekomiteaa” (36). Lisäksi vuonna 2017 Aluminum Corporation of China, jäljempänä ’Chalco’, totesi vuosikertomuksessaan (37), että useat sen johtajista, valvojista ja ylemmistä johtohenkilöistä – mukaan lukien puheenjohtaja ja pääjohtaja sekä valvontakomitean puheenjohtaja – ovat kommunistisen puoleen jäseniä.

(97)

Alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliosta valmistettavia tuotteita valmistavien yritysten yhteydessä Xiamen selittää puolueen vahvistamiseen tähtääviä toimia seuraavasti: ”Xiashun edistää aktiivisesti puolueen vahvistamiseen ja työvoiman yhdistymiseen liittyviä toimia ja on sitoutunut puolueen, valtion ja työntekijöiden yhteisten kokousten järjestelmään, joka tarjoaa työntekijöille merkittävän foorumin osallistua päätöksentekoon, suojella oikeuksia ja etuja ja rakentaa harmoninen toimintaympäristö” (38).

(98)

Valtion läsnäolo rahoitusmarkkinoilla ja sen puuttuminen niiden toimintaan (ks. myös 3.3.1.8 jakso) samoin kuin raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjoamiseen lisää vääristävää vaikutusta markkinoihin (39). Näin ollen valtion läsnäolo yrityksissä, myös valtion omistamissa yrityksissä, alumiinisektorilla ja muilla sektoreilla (kuten finanssimarkkinoilla ja tuotantopanossektorilla) antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(99)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetteja ja vahvistetaan tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Kaikilla hallinnon tasoilla on suunnitelmia, jotka kattavat käytännöllisesti katsoen kaikki talouden sektorit. Suunnitteluvälineissä asetetut tavoitteet ovat sitovia, ja kullakin hallinnon tasolla toimivat viranomaiset valvovat, että alemmat hallintotasot panevat suunnitelmat täytäntöön. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (40).

(100)

Viranomaisilla on keskeinen rooli myös Kiinan alumiinisektorin kehittämisessä. Tämä käy ilmi lukuisista sektoriin suoraan tai välillisesti liittyvistä suunnitelmista, ohjeista ja muista asiakirjoista, jotka on laadittu kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla. Näillä ja muilla välineillä valtio ohjaa ja määrää käytännössä koko alumiinisektorin kehitystä ja toimintaa. Tällaisilla politiikoilla on merkittävä suora tai välillinen vaikutus alumiinituotteiden tuotantokustannuksiin.

(101)

Tiettyjä Kiinasta peräisin olevia alumiinifoliorullia koskevassa tapauksessa (41), pursotettuja alumiiniprofiileja koskevassa tapauksessa (42) ja alumiinilevyvalmisteita koskevassa tapauksessa (väliaikaiset toimenpiteet) (43) komissio teki päätelmiä, joiden mukaisesti seuraavia seikkoja voidaan soveltaa myös tämän tapauksen tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, joka on niin ikään alumiinin jatkojalostustuote.

(102)

Vaikka talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen 13. viisivuotissuunnitelma (44), joka käsittää tutkimusjakson, ei sisällä erityisiä alumiinia koskevia määräyksiä, siinä hahmotellaan muiden metallien kuin rautametallien alan osalta yleistä strategiaa, jolla edistetään kansainvälistä tuotantokapasiteettia ja laitteiden valmistusta koskevaa yhteistyötä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi suunnitelmalla pyritään parantamaan verotukseen, rahoitukseen, vakuutuksiin, investointeihin ja rahoitusjärjestelmiin liittyviä tukijärjestelyitä (45).

(103)

Vastaavassa toimialasuunnitelmassa eli muiden metallien kuin rautametallien alan kehittämissuunnitelmassa (2016–2020), jäljempänä ’suunnitelma’, vahvistetaan erityiset toimintalinjat ja tavoitteet, joihin valtio pyrkii useilla muiden metallien kuin rautametallien aloilla (46), myös alumiinisektorilla.

(104)

Suunnitelmalla pyritään päivittämään Kiinan alumiiniteollisuuden tuottamien tuotelajien valikoima muun muassa tukemalla innovointia. Siinä kannustetaan sekaomistusjärjestelmän ripeään kehittämiseen ja valtion omistamien yritysten elinkelpoisuuden tukemiseen. Lisäksi siinä määrätään mahdollisuudesta lisätä muiden metallien kuin rautametallien varastoja ja parantaa (myös alumiinin) resurssivarmuutta sekä asetetaan määrällisiä tavoitteita energiankulutuksen vähentämiseksi, tuotannossa käytettävän kierrätetyn alumiinin osuuden lisäämiseksi ja kapasiteetin käyttöasteen tehostamiseksi (47).

(105)

Lisäksi suunnitelmassa määrätään rakenteellisista mukautuksista, jotka koskevat uusien valimojen tiukempaa valvontaa ja vanhentuneen kapasiteetin poistamista. Siinä määrätään tuotantolaitosten maantieteellisestä jakaumasta, tuetaan hankkeita bauksiitti- ja alumiinioksidiresurssien hyödyntämisen tehostamiseksi ja käsitellään sähkön toimittamista ja hintapolitiikkaa (48).

(106)

Näiden monien toimenpiteiden ja toimintalinjojen myötä suunnitelma on jatkoa vuoden 2009 muiden metallien kuin rautametallien alan mukautus- ja elvytyssuunnitelmalle, jolla pyrittiin lievittämään finanssikriisistä muiden metallien kuin rautametallien alalle aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia. Suunnitelman keskeisiä osia ovat muun muassa tuotantomäärien valvonta, rakenneuudistus, raaka-aineiden hankinta, vientiverotus, resurssivarmuus, varastojen lisääminen, tekninen innovointi, finanssipolitiikka sekä suunnittelu ja täytäntöönpano (49).

(107)

Toisen alumiinisektoria koskevan poliittisen asiakirjan muodostavat MIITin 18 päivänä heinäkuuta 2013 laatimat alumiiniteollisuuteen sovellettavat vakioehdot, joilla pyritään nopeuttamaan rakenneuudistusta ja hillitsemään alumiinivalimoiden kapasiteetin hallitsematonta kasvua. Vakioehdoilla otetaan käyttöön uusien laitosten vähimmäistuotantomäärät, laatustandardit ja sekä tuodun että kotimaisen bauksiitin ja alumiinioksidin toimitusvarmuus. Vakioehdoista voi päätellä, että MIIT on alumiiniteollisuuden standardoinnista ja hallinnoinnista sekä alumiinisektorilla toimiluvan saaneiden yritysten luettelon julkaisemisesta vastaava viranomainen (50).

(108)

Valtioneuvoston keskusviraston vuonna 2016 antamassa suuntaa-antavassa lausunnossa (2016/42) (51), joka koskee erinomaisen markkinaympäristön luomista, muiden metallien kuin rautametallien alan rakennemuutoksen ja muuntamisen edistämistä sekä etujen lisäämistä, Kiinan viranomaiset ilmoittavat päätavoitteeksi ”muiden metallien kuin rautametallien alan rakenteen optimoimisen, keskeisten tuoteluokkien tarjonnan ja kysynnän tasapainottamisen, elektrolyyttisen alumiinin tuotantokapasiteetin käyttöasteen säilyttämisen yli 80 prosentissa ja mineraalivarojen toimitusvarmuuden merkittävän parantamisen tiettyjen mineraalien, kuten kuparin ja alumiinin, osalta” (52). Asiakirjan mukaan tavoitteena on myös ”valvoa tiukasti uutta tuotantokapasiteettia”. Tämän saavuttamiseksi on tarpeen, että varmistetaan välttämättömien uusien (uudistettujen ja laajennettujen) elektrolyyttistä alumiinia koskevien tuotantohankkeiden toteuttaminen, […] käytetään yhteiskunnallista valvontaa ja muita välineitä, tehostetaan valvontaa ja tarkastuksia ja tutkitaan tarkasti uusia elektrolyyttistä alumiinia koskevia hankkeita, jotka rikkovat säännöksiä, ja puututaan niihin” (53). Nämä säännökset osoittavat, että Kiinan viranomaiset puuttuvat merkittävästi muiden metallien kuin rautametallien alaan, myös alumiinisektorin, toimintaan.

(109)

Edellä mainittu valtion puuttuminen alumiinisektorin toimintaan suunnitteluasiakirjojen välityksellä näkyy myös provinssitasolla. Esimerkiksi Shandongin provinssin (johon alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion merkittävä tuottaja, Donghai, on sijoittautunut) hallituksen 6 päivänä marraskuuta 2018 antamassa ilmoituksessa (2018/248) täytäntöönpanosuunnitelmasta, joka koskee seitsemän energiaintensiivisen teollisuudenalan korkealaatuisen kehittämisen nopeuttamista, pyritään ”edistämään elektrolyyttisen alumiiniteollisuuden ketjun laajentamista” seuraavilla toimilla: ”lisätään entisestään elektrolyyttisen nestemäisen alumiinin ja alumiinin prosessointiaineiden hieno- ja syväjalostuksen astetta, nopeutetaan ja edistetään alumiiniteollisuuden ketjun laajentamista lopputuotteisiin ja korkealaatuisiin tuotteisiin, lisätään korkealaatuisten alumiinimateriaalien käyttöä ja lisätään alumiininjalostusteollisuuden kehittämismahdollisuuksia (54) .”

(110)

Valtio on puuttunut alumiinisektorin toimintaan jo useiden vuosien ajan ennen edellä mainittujen toimintapoliittisten asiakirjojen laatimista, mikä käy ilmi esimerkiksi kansallisen kehitys- ja uudistuskomission huhtikuussa 2006 antamista alumiiniteollisuuden rakenneuudistuksen nopeuttamista koskevista suuntaviivoista, jäljempänä ’rakenneuudistuksen suuntaviivat’ (55). Rakenneuudistuksen suuntaviivoissa alumiini katsotaan perustavanlaatuiseksi tuotteeksi kansantalouden kehittämisen kannalta. Rakenneuudistuksen suuntaviivoissa todetaan, että hallituksen hyväksymän teollisuuden kehittämispolitiikan täytäntöönpano edellyttää tiettyjen tavoitteiden saavuttamista tietyillä aloilla. Tällaisia tavoitteita ovat teollisuuden keskittymisen lisääminen, rahoituspääoman saanti (ks. myös 3.3.1.8 jakso), teollisuuden organisointi, elektrolyyttisen alumiinin viennin tiukka valvonta ja vanhentuneen kapasiteetin poistaminen.

(111)

Viranomaisten erilaiset toimenpiteet vaikuttavat myös keskeisten tuotantopanosten, kuten energian ja sähkön, hintoihin. (56) Valtio puuttui toimintaan kiinalaisten tuottajien hyväksi etenkin eriytetyillä ja edullisemmilla energian hinnoilla. Suuntaa-antavassa lausunnossa, joka koskee erinomaisen markkinaympäristön luomista, muiden metallien kuin rautametallien alan rakennemuutoksen ja muuntamisen edistämistä sekä edellä mainittujen etujen lisäämistä, Kiinan viranomaiset määrittivät poliittiseksi tavoitteeksi ”jatkaa eriytetyn sähkönhinnan politiikan täytäntöönpanoa, kannustaa vaatimukset täyttäviä sähkönkäyttäjiä tekemään suoria sopimuksia sähköntuotantoyritysten kanssa ja määrittää hinnat neuvottelemalla” (57). Komissio totesi myös, että vastaavaa politiikkaa toteutettiin provinssitasolla, kuten China Industry Journal -lehden marraskuussa 2019 ilmoittamien tietojen mukaan Yunnanin provinssissa: ”Suunnitelman toteuttamiseksi Yunnan on laatinut erityisiä toiminta-asiakirjoja, jollaisia ovat esimerkiksi ’Täytäntöönpanolausunto vetyvoiman ja alumiinimateriaalien yhtenäisen kehittämisen edistämisestä’ ja ’Suunnitelma suosituimmuushintojen soveltamisesta vesivoiman käytön edistämiseksi’. Vaikuttaa selvältä, että kaikki yritykset, jotka käyttävät kapasiteettikiintiönsä Yunnanissa, hyötyvät suosituimmuushinta- ja siirtopolitiikasta eli siitä, että ensimmäisten 5 vuoden aikana elektrolyyttiseen alumiiniin sovelletaan erityistä sähkön suosituimmuushintaa, joka on 0,25 RMB/kWh. Materiaalien syväprosessointiin myönnetään erityinen sähkön suosituimmuushinta, joka on 0,20 RMB/kWh. Raporttien mukaan Henan Shenhuon ja Sichuan Qiyan integroidut hankkeet, jotka tuovat rakennettavia kiintiöitä Yunnaniin, ovat jo hyötyneet integroituja hankkeita koskevasta politiikasta, ja yritykset ovat allekirjoittaneet vastaavia sopimuksia paikallishallintojen, sähköverkko- ja sähköntuotantoyritysten kanssa” (58).

(112)

Toinen esimerkki valtion puuttumisesta provinssitasolla on se, että Shandongin provinssin hallituksen ilmoituksessa täytäntöönpanosuunnitelmasta, joka koskee seitsemän energiaintensiivisen teollisuudenalan korkealaatuisen kehittämisen nopeuttamista (ks. 109 kappale), viranomaiset ovat asettaneet energiankäyttöä käyttöä koskevia muutos- ja parannustavoitteita elektrolyyttisen alumiinin tuotannonalalle: ”Vuoteen 2022 mennessä elektrolyyttisen alumiinin sähkönkulutuksen tonnia kohti on laskettava noin 12 800 kWh:iin, elektrolyyttisen alumiinin syväprosessoinnin asteen on oltava maakunnassa noin 50 prosenttia ja alumiinin arvonlisäyksen tonnia kohti on oltava keskimäärin yli 30 prosenttia” (59).

(113)

Kiinan teollisuuden järjestöillä on tärkeä rooli edellä mainittuihin suunnitteluasiakirjoihin sisältyvien määräysten täytäntöönpanossa. Niiden tehtävä on varmistaa, että teollisuus panee Kiinan viranomaisten toimintapolitiikat täytäntöön. Tämä tehtävä käy ilmi siitä, että niiden toimintaan kuuluvat tiiviit yhteydet valtion viranomaisiin, mikä on kirjattu myös niiden perussääntöihin. Alumiinisektorin osalta Kiinan muiden kuin rautametallien teollisuuden järjestön yhtiöjärjestyksessä todetaan erityisesti, että ”järjestö toimii puolueen peruslinjan ja erilaisten periaatteiden ja toimintapolitiikoiden mukaisesti ja noudattaa perustuslakia, lakeja, määräyksiä ja kansallisia politiikkoja sekä sosiaalisia ja moraalisia arvoja. Sen tarkoituksena on palvella hallitusta, toimialaa, yrityksiä ja yritysjohtajia, se perustaa alan itsekurimekanismin ja tehostaa sen toimintaa, sen on otettava viranomaisten henkilöstö täysimääräisesti mukaan avun saamiseksi, ja se toimii yhteyskanavana viranomaisten ja yritysten välillä” (3 artikla). Samansuuntaisesti yhtiöjärjestyksen 25 artiklassa määrätään, että järjestön puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja pääsihteerin on ”toimittava puolueen linjan ja periaatteiden ja toimintapolitiikoiden mukaisesti, ja heillä on oltava hyvät poliittiset lähtökohdat” (60).

(114)

Myös Kiinan muiden kuin rautametallien valmistusteollisuuden järjestön yhtiöjärjestyksessä todetaan, että ”järjestö hyväksyy valtioneuvoston valtion omistuksessa olevien varojen valvonta- ja hallintokomission, siviiliasioiden ministeriön ja Kiinan muiden kuin rautametallien teollisuuden järjestön antaman liiketoimintaan kohdistuvan ohjauksen ja valvonnan” (4 artikla). Yksi vahvistetuista järjestön toiminnan aloista on ”tehdä aktiivisesti ehdotuksia teollisuuden kehittämisestä, teollisuuspolitiikoista, laeista ja määräyksistä sekä antaa niistä lausuntoja puolueen ja valtion yleisten periaatteiden ja tehtävien mukaisesti siltä osin kuin on kyse sosialistisen markkinatalousjärjestelmän rakentamisesta ja teollisuuden nykytilan huomioon ottamisesta” (6 artikla). Lisäksi 22 artiklassa määrätään, että järjestön puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja pääsihteerin on ”toimittava puolueen linjan ja periaatteiden ja toimintapolitiikoiden mukaisesti, ja heillä on oltava hyvät poliittiset lähtökohdat” (61).

(115)

Lukuisat alumiiniin liittyvät suunnitelmat, ohjeistukset ja muut asiakirjat, jotka on laadittu kansallisella, alueellisella ja kunnallisella tasolla, osoittavatkin selvästi Kiinan viranomaisten merkittävän puuttumisen alumiinisektorin toimintaan (62). Näillä ja muilla välineillä valtio ohjaa ja määrää käytännössä katsoen koko sektorin kehitystä ja toimintaa.

(116)

Suunnitelmien lisäksi viranomaiset puuttuvat sektorin toimintaan muun muassa vientiin liittyvillä toimenpiteillä, kuten alumiinin eri raaka-aineita koskevilla vientitulleilla, vientikiintiöillä sekä vientisuoritukseen ja vähimmäisvientihintaan liittyvillä vaatimuksilla.

(117)

Kiinan viranomaiset jarruttavat edelleen primaarialumiinin ja sen tuotantopanosten vientiä ja pyrkivät edistämään korkeamman lisäarvon alumiinituotteita. Tähän tavoitteeseen pyritään myöntämällä täydellisiä tai osittaisia alv-hyvityksiä alumiinin jatkojalostustuotteille, kun samaan aikaan primaarialumiinin alv-hyvitykset ovat vähäisempiä ja siihen sovelletaan vientiveroja (63).

(118)

Muita viranomaisten toimenpiteitä, jotka vääristävät markkinoita, ovat esimerkiksi varastojen lisääminen State Reserve Bureau -viraston kautta ja Shanghai Futures Exchangen (SHFE) rooli (64). Lisäksi monissa kaupan suojatoimia koskevissa tutkimuksissa on todettu, että Kiinan viranomaiset ovat säännönmukaisesti myöntäneet erilaisia valtion tukia alumiinin tuottajille (65). Kiinan viranomaisten laajamuotoinen puuttuminen alumiiniteollisuuden toimintaan on johtanut ylikapasiteettiin (66), mikä on kiistatta selvin esimerkki Kiinan viranomaisten politiikasta ja sen aiheuttamista vääristymistä.

(119)

OECD:n tutkimuksessa todettiin lisäksi, että viranomaiset ovat antaneet myös muuta tukea, joka vaikuttaa markkinavoimiin alumiinisektorilla. Tällainen tuki toteutuu tyypillisesti siten, että tuotantopanoksia, etenkin sähköä ja primaarialumiinioksidia, myydään alle markkinahintojen (67). OECD:n tutkimuksessa kuvataan myös, miten Kiinan viranomaisten alumiinisektoria koskevat tavoitteet muuntuvat teollisuuspolitiikaksi ja provinssi- ja paikallistason erityistoimiksi, kuten esimerkiksi pääomanlisäyksiksi, kivennäisresurssien ensisijaisiksi käyttöoikeuksiksi, valtion avustuksiksi ja tueksi sekä verokannustimiksi (68).

(120)

Kaiken kaikkiaan Kiinan viranomaiset toteuttavat toimia, joilla toimijat saadaan noudattamaan julkisen politiikan tavoitteita keskeisten toimialojen tukemiseksi, mukaan lukien alumiinisektori, joka käsittää alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliosta valmistettavien tuotteiden tuotannon. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta vapaasti.

(121)

Asiakirja-aineistossa olevien tietojen perusteella Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa juontavan juurensa siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö virallisesti perustuu samoihin periaatteisiin kuin vastaava lainsäädäntö muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista järjestelmällinen heikko täytäntöönpano. Konkurssien lukumäärä on äärimmäisen alhainen suhteessa maan talouden kokoon eikä vähiten sen vuoksi, että maksukyvyttömyysmenettelyihin liittyy lukuisia puutteita, jotka tosiasiassa estävät konkurssimenettelyt. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (69).

(122)

Lisäksi Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien suhteen (70). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. Voimassa on säännöksiä, joiden tavoitteena on myöntää maankäyttöoikeudet avoimesti ja markkinahinnoilla, esimerkiksi tarjouskilpailumenettelyllä. Näitä säännöksiä kuitenkin laiminlyödään säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (71). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (72).

(123)

Kiinan talouden muiden sektoreiden tapaan alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliosta valmistettavien tuotteiden tuottajiin sovelletaan Kiinan konkurssi-, yhtiö- ja varallisuuslainsäädäntöä. Tämän vuoksi konkurssi- ja varallisuuslainsäädännön syrjivästä tai riittämättömästä täytäntöönpanosta johtuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvat vääristymät vaikuttavat myös näihin yrityksiin. Tässä tutkimuksessa ei tullut esiin mitään, mikä asettaisi kyseiset havainnot kyseenalaisiksi. Sen vuoksi komissio päätteli, että Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei toimi asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maankäyttöoikeuksien myöntämiseen Kiinassa. Käytettävissä olevan näytön perusteella nämä seikat vaikuttavan koskevan täysin myös alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliosta valmistettavien tuotteiden tuotannonalaa.

(124)

Tätä havaintoa tukevat Yhdysvaltojen kauppaministeriön suorittaman, tiettyä Kiinasta peräisin olevaa alumiinifoliota koskevan tutkimuksen alustavat huomiot, joiden mukaan käytettävissä olevien tietojen perusteella se, että Kiinan viranomaiset tarjoavat maata riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan, on vuoden 1930 tullilain, sellaisena kuin se on muutettuna, 771 §:n 5 momentin D kohdassa tarkoitettua taloudellista tukea (73).

(125)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli alumiinisektorilla syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista, myös tarkasteltavana olevan tuotteen osalta.

(126)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä Kiinassa täysin, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina ei ole ratifioinut useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkään niitä, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (74). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen järjestö ei ole kuitenkaan täysin riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleenkin vähäistä (75) Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaisiin. Tämän seurauksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (76). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(127)

Siitä, että alumiinisektoriin ja siten alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliosta valmistettavien tuotteiden tuottajiin ei sovellettaisi edellä kuvattua Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää, ei esitetty mitään merkityksellistä näyttöä. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat siten alumiinisektoriin sekä suoraan (tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sen tuotannon pääraaka-ainetta valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(128)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin liittyy Kiinassa useita vääristymiä.

(129)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista, että siinä ovat vahvassa asemassa valtion omistamat pankit (77), jotka rahoitusta myöntäessään ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Rahoitusalan ulkopuolella toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankit ovat sidoksissa valtioon omistajuuden lisäksi myös henkilökohtaisten suhteiden kautta (Kiinan kommunistinen puolue nimittää valtion omistamien rahoituslaitosten johtajat) (78), ja pankit panevat säännöllisesti täytäntöön valtion suunnittelemaa julkista politiikkaa, kuten rahoitusalan ulkopuolella toimivat valtion omistamat yrityksetkin. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (79). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (80).

(130)

Eri säännöksissä viitataan kyllä tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta esimerkiksi kaupan suojatoimenpiteitä koskevien tutkimusten päätelmistä saatu mittava näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa.

(131)

Kiinan viranomaiset ovat esimerkiksi aivan äskettäin selventäneet, että Kiinan kommunistisen puolueen on valvottava myös yksityisessä kaupallisessa pankkitoiminnassa tehtäviä päätöksiä ja näiden päätösten on oltava kansallisen politiikan mukaisia. Yksi pankkitoiminnan ohjaukseen liittyvistä valtion kolmesta yleisestä tavoitteesta on nyt puolueen johtoaseman lujittaminen pankki- ja vakuutusalalla, myös yritysten operatiivisiin ja johtamiseen liittyvissä asioissa (81). Kaupallisten pankkien suoriutumisen arviointiperusteissa on myös otettava nyt huomioon etenkin se, miten pankit ”edistävät kansallisia kehitystavoitteita ja reaalitaloutta”, ja erityisesti se, miten ne ”palvelevat strategisia ja uusia tuotannonaloja” (82).

(132)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä monista eri syistä, kuten siksi, että yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion vahva implisiittinen takaus vaikuttavat riskinarviointiin. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alempia kansainvälisiä luokituksia (83).

(133)

Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (84). Tämän tuloksena lainanannossa suositaan valtion omistuksessa olevia yrityksiä, suuria yksityisiä yrityksiä, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimivia yrityksiä, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(134)

Tältä osin OECD:n tutkimuksessa viitataan yksittäistapausten näyttöön siitä, että tietyt kiinalaiset alumiinituottajat ovat saaneet etuuskohtelun mukaista rahoitusta, jossa rahoituksen kustannukset vaikuttavat irrotetun yritysten velkaantumisasteesta. Tutkimuksen mukaan yksi valtion omistama alumiinituottaja nimenomaan mainitsi joukkovelkakirjaesitteessään vuonna 2016, että yritys saa huomattavaa rahoitustukea poliittisin perustein toimivilta Kiinan pankeilta ja nauttii viitekorkoja alhaisempia korkoja. Myös toisen valtion omistaman tuottajan vuoden 2017 joukkovelkakirjaesitteessä viitataan vahvoihin siteisiin kiinalaisten pankkien kanssa, myös poliittisin perustein toimivien pankkien kanssa, jotka ovat tarjonneet yritykselle edullisia rahoituslähteitä. OECD:n tutkimuksessa todetaan tässä yhteydessä, että vaikka näiden yritysten matalille koroille voi olla monia syitä, heikkojen taloudellisten indikaattoreiden ja matalien korkojen välinen kontrasti voi viitata siihen, että kyseiset lainanantajat saattavat aliarvioida riskit (85).

(135)

Toiseksi lainakustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut pääomasijoitusten liialliseen käyttöön ja sijoitusten tuottojen jatkuvaan pienemiseen. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmässä toiminnassa oleva mekanismi ei noudata normaaleja kaupallisia reaktioita.

(136)

Lisäksi vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen vähintään kolmannes kaikesta lainanannosta vuoden 2018 lopussa (86). Kiinan viralliset tiedotusvälineet ovat äskettäin raportoineet, että Kiinan kommunistinen puolue vaati ”lainamarkkinoiden korkotason laskemista” (87). Keinotekoisen alhaiset korot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(137)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa viittaa siihen, että pääoman kohdentamisen tehokkuus on heikkenemässä ilman merkkejä luotonannon kiristymisestä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystilanteita. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla nk. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin.

(138)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(139)

Siitä, että edellä kuvattuja rahoitusjärjestelmään liittyviä valtion toimia ei sovellettaisi alumiinisektoriin ja siten myöskään alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliosta valmistettavien tuotteiden tuottajiin, ei toimitettu mitään näyttöä. Sen vuoksi rahoitusjärjestelmään liittyvät valtion toimet vaikuttavat voimakkaasti markkinaolosuhteisiin kaikilla tasoilla.

(140)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät ovat ominaisia Kiinan taloudelle. Käytettävissä oleva näyttö osoittaa, että 3.3.1.1–3.3.1.5 jaksossa kuvatut tosiseikat ja Kiinan järjestelmän ominaisuudet koskevat koko maata ja kaikkia talouden toimialoja. Sama koskee tuotannontekijöiden kuvausta, joka on esitetty 3.3.1.6–3.3.1.8 jaksossa.

(141)

Komissio muistutti, että alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliosta valmistettavien tuotteiden tuotantoon tarvitaan erilaisia tuotantopanoksia. Asiakirja-aineistossa ei ole näyttöä siitä, että tuotantopanoksia ei hankittaisi Kiinasta. Kun alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliosta valmistettavien tuotteiden tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Esimerkkinä voidaan mainita, että tuotantopanosten toimittajat työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista / pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(142)

Näin ollen sen lisäksi, että alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliosta valmistettavien tuotteiden kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla, vaikutukset kohdistuvat myös kaikkiin tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannuksiin, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen (ks. raportin A ja B osa). Pääoman myöntämiseen, maankäyttöoikeuksiin, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että merkittäviä vääristymiä kohdistuu myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä. Sama koskee tuotantopanoksen tuotantopanosta ja niin edelleen. Vientiä harjoittavien tuottajien tältä osin esittämiä väitteitä ja näyttöä käsitellään seuraavassa jaksossa.

(143)

Edellä esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä viranomaisten puuttumisesta yleisesti Kiinan talouden toimintaan ja erityisesti alumiinisektorin toimintaan (mukaan luettuna tarkasteltavana oleva tuote), osoitettiin, että tarkasteltavana olevan tuotteen hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla, kuten siinä luetellun yhden tai useamman tekijän tosiasiallinen tai mahdollinen vaikutus osoittaa. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(144)

Vastauksessaan toiseen muistioon Xiamen väitti, ettei vertailuarvoja ole tarpeen käyttää, jos Xiamen hankkii tuotannontekijät markkinaehtoperiaatteen mukaisesti. Xiamen väitti erityisesti, että vertailuhinnat ja sen harkoille ja laatoille määrittämät hinnat vastasivat toisiaan, mikä sen mukaan kumoaa merkittäviä vääristymiä koskevat väitteet. Lisäksi Zhongji väitti ostaneensa raaka-aineet ja energian liiketaloudellisin perustein markkinaehtoperiaatteen mukaisesti.

(145)

Komissio totesi, että kun on vahvistettu, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, normaaliarvo muodostetaan käyttämällä vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja asianmukaisessa edustavassa maassa kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Perusasetuksen sama säännös mahdollistaa kotimarkkinoiden kustannusten käyttämisen, jos tarkan ja asianmukaisen näytön perusteella todetaan, että ne eivät ole vääristyneitä. Tässä tapauksessa Xiamen ja Zhongji eivät kuitenkaan esittäneet tällaista tarkkaa ja asianmukaista näyttöä. Tiettyjen raaka-aineiden samankaltainen hintataso viejämaassa ja asianmukaisessa edustavassa maassa ei sinänsä ole osoitus perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisten merkittävien vääristymisten puuttumisesta, koska hinnat voivat vaihdella ja olla linjassa tietyn ajanjakson aikana useista muistakin syistä. Merkittävien vääristymisten toteamiseen vaikuttavat päinvastoin useat muutkin tekijät, kuten 3.3.1.2–3.3.1.9 jakso osoittavat. Pelkkä viittaaminen tiettyjen raaka-aineiden kotimaisten hintojen ja asianomaisen edustavan maan viitearvojen vastaavuuteen ei siten voi täyttää tarkan ja asianmukaisen näytön esittämistä koskevaa edellytystä. Xiamenin ja Zhongjin väitteet oli näin ollen hylättävä.

(146)

Vireillepanoa koskevissa huomautuksissaan Xiamen lisäksi väitti ensinnäkin, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen kanssa, jäljempänä ’WTO-sopimus’. Tämä johtuu siitä, että ensinnäkin WTO-sopimuksen 2.2 artiklassa mainitaan kolme tilannetta, joissa normaaliarvo voidaan muodostaa laskennallisesti: i) myynti ei tapahdu tavanomaisessa kaupankäynnissä, ii) markkinatilanne on erityinen tai iii) kotimarkkinoiden myyntimäärä on pieni, minkä vuoksi myynti ei ole edustavaa. Xiamen katsoi, että merkittävät vääristymät eivät täytä mitään näistä kolmesta kriteeristä. Se totesi vielä, että vaikka merkittävien vääristymien käsitteen voitaisiin mahdollisesti katsoa kuuluvan edellä mainitun toisen kriteerin soveltamisalaan, paneeli vahvisti asiassa DS529 ”Australia – Anti-Dumping Measures on A4 Copy Paper”, että vaikka tarkasteltavana olevan tuotteen ja sen tuotantopanosten kotimarkkinoiden hintaan vaikuttavat valtion vääristymät, se ei riitä, jotta voitaisiin katsoa, että kotimarkkinamyynnin ja vientimyynnin vertailuun vaikuttaa erityinen markkinatilanne. Lisäksi Xiamen huomautti, että komissio sovelsi normaaliarvon muodostamista järjestelmällisesti, vaikka sen olisi tarkistettava tapauskohtaisesti, täyttyvätkö WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklan edellytykset. Xiamen totesi vielä, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 2.2 artiklassa edellytetään, että normaaliarvon muodostamisessa on otettava huomioon kustannukset alkuperämaassa, kuten vahvistetaan WTO:n asioissa DS529 ”Australia – Anti-Dumping Measures on A4 Copy Paper” ja DS473 ”European Union – Anti-Dumping Measures on Biodiesel from Argentina”. Xiamenin mukaan normaaliarvo olisi lisäksi muodostettava WTO-sopimuksen 2.2.1.1 artiklan vaatimusten mukaisesti. Se lisäsi, että WTO:n edellä mainitussa asiassa DS473 ja asiassa DS427 ”China – Anti-Dumping and Countervailing Duty Measures on Broiler Products from the United States” tekemissä päätelmissä edellytetään, että tutkivat viranomaiset ottavat huomioon vientiä harjoittavien tuottajien kirjanpitoon sisältyvät kustannukset, paitsi jos ne eivät ole yleisesti hyväksyttyjen kirjanpitoperiaatteiden mukaisia tai jos ne eivät kuvasta kohtuullisesti tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin liittyviä kustannuksia. Vaikka kirjanpitoon sisältyvät kustannukset täyttivät nämä kaksi edellytystä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on Xiamenin mukaan WTO-sopimuksen 2.2.1.1 artiklan vastainen, koska vientiä harjoittavien tuottajien kustannukset jätetään järjestelmällisesti huomiotta.

(147)

Komissio katsoi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännökset ovat täysin Euroopan unionin WTO-velvoitteiden mukaisia. Kuten WTO:n valituselin nimenomaisesti selvensi asiassa DS473 ”European Union – Anti-Dumping Measures on Biodiesel from Argentina”, WTO-lainsäädännössä sallitaan kolmannen maan tietojen käyttö asianmukaisesti oikaistuna silloin, kun tällainen oikaisu on tarpeen ja perusteltu. Komissio muistutti, että asiat DS529 ”Australia – Anti-Dumping Measures on A4 Copy Paper” ja DS427 ”China – Broiler Products” eivät koskeneet perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan tulkintaa eivätkä sen soveltamisedellytyksiä. Lisäksi kyseisten tapausten taustalla olevat tosiasialliset tilanteet eroavat tilanteesta ja kriteereistä, joiden perusteella perusasetuksen kyseisen säännöksen mukaista menetelmää sovelletaan. Kyseinen säännös koskee merkittävien vääristymien esiintymistä viejämaassa. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan nojalla normaaliarvo muodostetaan edustavan maan vääristymättömien kustannusten ja hintojen tai kansainvälisen vertailuarvon perusteella vain silloin, kun todetaan, että esiintyy merkittäviä vääristymiä, jotka vaikuttavat kustannuksiin ja hintoihin. Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan toisen alakohdan kolmannessa luetelmakohdassa säädetään kuitenkin mahdollisuudesta käyttää kotimarkkinoiden hintoja, jos on vahvistettu, että ne eivät ole vääristyneitä. Tämän vuoksi komissio hylkäsi väitteet.

(148)

Toiseksi Xiamen väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO-sopimuksen 2.2.2 artiklan kanssa. Se totesi valituselimen vahvistaneen asiassa DS219 ”EC – Tube or Pipe Fittings”, että tutkivan viranomaisen on käytettävä vientiä harjoittavien tuottajien tosiasiallisia myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa, jos tällaisia tietoja on saatavilla. Sen vuoksi Xiamen katsoi, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohta on ristiriidassa WTO-sopimuksen 2.2.2 artiklan kanssa.

(149)

Komissio totesi, että kun on vahvistettu, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisesti viejämaassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi viejämaan kotimarkkinoiden hintojen ja kustannusten käyttö ei ole asianmukaista, normaaliarvo muodostetaan käyttämällä vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja asianmukaisessa edustavassa maassa kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Sama perusasetuksen säännös mahdollistaa myös kotimarkkinoiden kustannusten käyttämisen, jos on vahvistettu, että ne eivät ole vääristyneitä, kuten 147 kappaleessa selitetään. Tässä yhteydessä vientiä harjoittavilla tuottajilla oli mahdollisuus toimittaa näyttöä siitä, että niiden myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja/tai tuotantopanoskustannukset olivat vääristymättömiä. Kuten 3.3.1.2–3.3.1.9 jaksossa esitetään, komissio kuitenkin vahvisti, että Kiinan alumiinin tuotannonalalla esiintyy vääristymiä, eikä ollut mitään näyttöä siitä, että yksittäisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotannontekijät olisivat vääristymättömiä. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(150)

Kolmanneksi Xiamen väitti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan säännösten mukaan komissio voi käyttää kotimarkkinoiden kustannuksia ja että sillä on velvollisuus tehdä yrityskohtainen ja kustannuskohtainen analyysi. Xiamenista olisi pitänyt tehdä yrityskohtainen analyysi sen toimittaman kyselyvastauksen perusteella.

(151)

Komissio huomautti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamiseen johtavien merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan koko maan tasolla. Jos merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistetaan, 2 artiklan 6 a kohdan säännöksiä sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin vientiä harjoittaviin tuottajiin Kiinassa ja kaikkiin niiden tuotannontekijöihin liittyviin kustannuksiin. Sama perusasetuksen säännös mahdollistaa kuitenkin kotimarkkinoiden kustannusten käyttämisen, jos on selvästi vahvistettu, että merkittävät vääristymät eivät vaikuta niihin. Jos tämä koskee yhtä tai useampaa vientiä harjoittavaa tuottajaa, 2 artiklan 6 a kohdan kolmannessa alakohdassa edellytetään arvioinnin tekemistä kustakin viejästä ja tuottajasta erikseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta otosta koskevien säännösten soveltamista.

(152)

Xiamenin polkumyyntitullia koskevissa laskelmissa on otettu huomioon yrityksen toimittamat tiedot, ja laskelmat on tehty perusasetuksen säännösten, etenkin 2 artiklan 6 a kohdan, mukaisesti. Ei ollut mitään näyttöä siitä, että saatavilla olevan näytön perusteella vahvistetut laaja-alaiset vääristymät eivät olisi vaikuttaneet Xiamenin kotimarkkinahintoihin ja kustannuksiin vääristävästi, lukuun ottamatta titaaniboorialumiinitankoja, kuten kappaleessa 161 todetaan. Sen vuoksi väliaikaiset polkumyyntimarginaalit kuvastavat yrityksen tilannetta: huomioon on otettu yrityksen kyselyvastauksessa ilmoittamat tuotannontekijät ja määrät mutta myös merkittävien vääristymien esiintyminen ja vaikutus Kiinassa. Sen vuoksi nämä väitteet hylättiin.

(153)

Yrityksen tilanteen osalta Xiamen totesi, että se on yksityisomistuksessa oleva yritys ja ettei ole mitään näyttöä siitä, että Kiinan viranomaiset kohdistaisivat siihen samanlaista omistajuutta tai määräysvaltaa taikka poliittista valvontaa ja ohjausta kuin valtion omistamaan yritykseen, eikä valtio puuttunut poliittisen valvonnan ja ohjauksen kautta sen toimintaan hintojen ja kustannusten osalta. Näin ollen yritys väitti, että se ei toiminut viejämaan viranomaisten omistuksessa tai määräysvallassa eivätkä viranomaiset valvo tai ohjaa sen politiikkaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa esitetyn mukaisesti.

(154)

Komissio toisti, että kun merkittävien vääristymien esiintyminen on vahvistettu, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaista menetelmää sovelletaan koko maahan, ellei ole selvästi osoitettu, että vääristymät eivät vaikuta tiettyihin kustannuksiin. Xiamen ei esittänyt tällaista näyttöä vaan vain yleisluonteisia väitteitä, jotka koskevat joitakin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa lueteltuja viejämaassa kokonaisuudessaan esiintyviä merkittäviä vääristymiä koskevia perusteita ja jotka eivät liity siihen, että yrityksen tietyt kustannustekijät olisivat vääristymättömiä. Xiamenin väite, jonka mukaan se on riippumaton valtion määräysvallasta, ei voi kyseenalaistaa merkittävää näyttöä ja 3.3.1.3–3.3.1.5 jaksossa esitettyjä päätelmiä, jotka osoittavat valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen vaikutusvallan laajuuden ja levinneisyyden Kiinan taloudessa, myös alumiinisektorilla. Valtiolla on lisäksi käytössään valtavasti erilaisia välineitä ja taloudellisia kannustimia, joilla se voi ohjata yrityksiä, myös yksityisomistuksessa olevia, noudattamaan suuntaviivojaan, kuten 3.3.1.8 jaksossa esitetään. Kuten samassa jaksossa kuvataan, rahoituslaitoksilla, myös yksityisillä, on kannustimia helpottaa valtion suunnitelmien mukaisten hankkeiden rahoituksen saantia. Tällä on merkittävä vaikutus yksityisomistuksessa oleviin yrityksiin, joiden on noudatettava valtion ohjeita maksuvalmiutensa varmistamiseksi. Xiamenin väite, jonka mukaan siihen ei kohdistu valtion vaikutusta, myöskään viranomaisten harjoittamaa omistajuutta tai määräysvaltaa taikka poliittista valvontaa tai ohjausta, on siten hylättävä.

(155)

Tarkemmin ottaen komissio totesi, että Xiamen on virallisesti saanut seuraavan aseman: valtioneuvosto on tunnustanut sen kansallisen tason keskeiseksi huipputeknologiayritykseksi; Fujianin provinssin talous- ja tietotekniikkakomissio on tunnustanut sen Fujianin provinssin strategisten ja uusien tuotannonalojen keskeiseksi yritykseksi; Fujianin provinssin tiede- ja teknologiavirasto, Fujianin provinssin talous- ja tietotekniikkakomissio, Fujianin provinssin ammattiliittojen federaatio ja Fujianin provinssin valtion omistuksessa olevien varojen valvonta- ja hallintokomissio ovat tunnustaneet sen Fujianin provinssin innovatiiviseksi yritykseksi (88). Saadakseen nämä viralliset tunnustukset yrityksen on täytynyt täyttää kelpoisuusvaatimukset, joihin kuuluu muun muassa Kiinan viranomaisten virallisen linjan noudattaminen ja valtion muiden virallisten strategioiden ja toimintalinjojen noudattaminen. Tämä on välttämätöntä tällaisten tunnustusten saamiseksi ja niihin liittyvästä suorasta tai välillisestä valtion tuesta hyötymiseksi. Joitakin Xiamenin Fujianin provinssin strategisten ja uusien tuotannonalojen keskeiseksi yritykseksi tunnustamiseen liittyviä toimintalinjoja, tavoitteita ja etuuksia ovat muun muassa seuraavat: ”saadaan keskeiset yritykset toimimaan johtajina ja esimerkkeinä, edistetään strategisten uusien tuotannonalojen nopeaa tieteellistä kehittämistä ja saavutetaan tavoitteet, jotka asetetaan Fujianin provinssin strategisten uusien tuotannonalojen kehittämisen vauhdittamista koskevassa täytäntöönpanosuunnitelmassa”; ”tuetaan Fujianin erilaisia riskipääomarahastoja strategisia uusia tuotannonaloja varten, jotta ne tekisivät pääomasijoituksia keskeisten yritysten päähankkeiden kehittämiseksi”; ”kannustetaan ja tuetaan provinssin strategisten uusien tuotannonalojen keskeisiä yrityksiä listautumaan rahoitusta varten ja laskemaan liikkeeseen esimerkiksi joukkovelkakirjoja ja lyhyen aikavälin velkasitoumuksia ja tarjoamaan tukea ja palveluja yritysrahoitusta varten”; ”yhdessä alueiden, kaupunkien, Pingtanin kokeilualueen ja provinssin holdingyhtiöiden ryhmän kanssa provinssin talous- ja kauppakomitea on perustanut työskentely- ja yhteysjärjestelmän uusien tuotannonalan keskeisten yritysten kanssa, jotta voidaan helpottaa niiden kehittämiseen liittyvien vaikeuksien ja ongelmien koordinointia ja ratkaisemista sekä varmistaa niiden kehittämisen seuranta ja analysointi” (89). Komissio ei näin ollen hyväksynyt Xiamenin esittämää puolustusta, jonka mukaan siihen ei kohdistu Kiinan viranomaisten harjoittamaa määräysvaltaa tai poliittista valvontaa tai ohjausta.

(156)

Lisäksi Xiamen totesi olevansa kokonaan ulkomaalaisomisteinen yritys, johon sovelletaan Kiinan lainsäädäntöä. Yrityksen osakkeenomistaja on Daching Enterprises Limited, joka on rekisteröity yritykseksi Hongkongissa. Xiamen myös totesi, että sen tilinpäätös on tarkastettu kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, koska se on osa kansainvälistä konsernia, ja että se on perustettu Kiinan kansantasavallan ulkomaankauppalain, Kiinan kansantasavallan ulkomaisia investointeja koskevan lain ja Kiinan kansantasavallan yrityslain perusteella ja siihen sovelletaan Kiinan kansantasavallan yrityskonkurssilakia. Näiden lakien mukaan sen suojana on konkurssilainsäädäntö ja sen pääomaa voidaan siirtää vapaasti sisään- tai ulospäin. Se väitti vielä, että Ernst & Young on tarkastanut sen tilinpäätöksen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti, ja jos sen taloudellinen tilanne olisi vaarassa, sen olisi noudatettava kansainvälisiä normeja ja se olisi mahdollisesti asetettava konkurssiin.

(157)

Komissio muistutti, että kuten 3.3.1.6 jaksossa kuvataan, vääristymät Kiinassa lainsäädännön alalla eivät johdu siitä, että Kiinan lait olisivat riittämättömiä tarkoitukseensa. Päinvastoin, Kiinan lakien pohjana ovat samanlaiset lait muissa maissa, eikä lakeihin sinänsä liity mitään laatuongelmia. Ongelmana on näiden lakien riittämätön täytäntöönpanon valvonta sekä rooli, joka valtiolla on maksukyvyttömyysmenettelyissä. Yrityksen väite hylättiin 3.3.1.6 jakson päätelmien perusteella ja koska ei ollut näyttöä siitä, että Xiameniin ei kohdistuisi koko maata koskevia vääristymiä konkurssimenettelyjen osalta.

(158)

Xiamen huomautti lisäksi käyneensä EU:ssa ja muualla olevien asiakkaidensa kanssa riippumattomia hintaneuvotteluja, jotka perustuivat tuotantokustannuksiin ja vallitseviin markkinaoloihin. Se lisäsi, että myydessään asiakkailleen EU:ssa sen hinta perustuu muuntopreemioon ja Lontoon metallipörssissä (LME) noteerattuun alumiinin hintaan.

(159)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan normaaliarvo on muodostettava vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella, jos todetaan, että viejämaan kotimarkkinahintoja ja kustannuksia ei ole asianmukaista käyttää, koska kyseisessä maassa esiintyy merkittäviä vääristymiä. Edellisessä kappaleessa esitetyt väitteet koskevat vientihintaa EU:hun (tai muualle) eivätkä normaaliarvoa. Näin ollen komissio hylkäsi tämän väitteen.

(160)

Raaka-aineista Xiamen totesi, että Kiinassa ei ole julkista politiikkaa tai toimenpiteitä, jotka olisivat syrjiviä kotimaisten tavarantoimittajien eduksi tai muutoin vaikuttaisivat vapaisiin markkinavoimiin. Sen mukaan sillä on vapaus valita omat tavarantoimittajansa, ovatpa ne tuottajia tai jakelijoita, vapaasti neuvotelluilla hinnoilla. Se lisäsi, että raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten ostohinta määräytyy useiden tavarantoimittajien kanssa käytävien neuvottelujen ja niiden tekemien tarjousten perusteella. Xiamen lisäsi vielä, että se ostaa osan raaka-aineistaan ulkomailta. Tämä koskee erityisesti titaaniboorialumiinitankoja, jotka se ostaa kokonaan Yhdistyneestä kuningaskunnasta.

(161)

Komissio muistutti, että Xiamen ei toimittanut näyttöä, joka olisi selvästi vahvistanut, että valtion merkittävä puuttuminen toimintaan (ks. 3.3.1.2–3.3.1.9 jakso) ei vaikuttanut sen kotimaasta hankittuja tuotantopanoksia koskeviin kustannuksiin. Tutkimuksessa vahvistettiin vääristymien esiintyminen alumiinisektorin koko tuotantoketjussa. Nämä vääristymät koskevat myös raaka-aineiden toimittajia, joihin kohdistuu kaikentyyppisiä Kiinassa todettuja vääristymiä, mukaan lukien sähkö- ja työvoimakustannukset ja rahoituksen saanti. Sitä vastoin Xiamenin ulkomaisten ostojen osalta toimitetun ja myöhemmin etätarkastetun näytön, mukaan lukien kyselyvastaus ja asiaankuuluvat sopimukset, sekä näiden ostojen hinta-analyysin (joka osoittaa samanlaisia hintoja kuin edustavassa maassa) perusteella ja koska tämän tuotantopanoksen osalta ei ollut mitään näyttöä vääristymistä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, vahvistettiin, että Yhdistyneestä kuningaskunnasta ostettujen titaaniboorialumiinitankojen ostohinta (joka edustaa pientä osaa yrityksen kaikista raaka-ainekustannuksista) ei ole vääristynyt eikä sitä tarvitse korvata edustavan maan tiedoilla.

(162)

Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että Xiamen perusti yhdessä Yunlu Aluminum Co:n, valtion omistaman yrityksen, kanssa Yunnanin provinssiin Jianshuin piirikuntaan yrityksen (Yunnan Yongshun Aluminium Co., Ltd). Kyseisen yrityksen päätoimiala on suurten alumiiniseoslaattojen tuotanto, ja se on Xiamenin tavarantoimittaja. Tämä osoittaa, että Xiamen tekee tiivistä yhteistyötä Kiinan valtion kanssa, koska se perusti yhteisyrityksen valtion omistaman yrityksen kanssa, ja että koko maan laajuiset vääristymät koskevat myös sen tavarantoimittajia.

(163)

Xiamen totesi, että valtiolla ei ole vaikutusvaltaa sen mahdollisuuksiin saada luottoa tai sen luottoehtoihin ja että luottoehdot, kuten korkoprosentti, määräytyvät vallitsevan markkinakoron mukaan. Xiamen väitti myös, että sen hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset olivat vääristymättömiä ja kohtuullisia ja että ne olisi otettava huomioon.

(164)

Komissio muistutti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaisten merkittävien vääristymien esiintymistä vahvistettaessa analysoidaan kyseisessä säännöksessä lueteltujen vääristävien tekijöiden mahdollista vaikutusta viejämaan hintoihin ja kustannuksiin. Vaikka Xiamen ei olisikaan hyötynyt merkittävästä valtion rahoituksesta suoraan, mikä ei ole asian laita, se oli kuitenkin oikeutettu taloudelliseen tukeen (ks. 3.3.1.8 ja 3.3.1.5 jakso). Kuten 3.3.1.5 jaksossa selitetään, tämä johtuu siitä, että kyseinen vientiä harjoittava tuottaja kuului, kuten kaikki alumiinisektorin yritykset, Kiinan valtion suunnittelun ja ohjeistuksen piiriin ja sillä oli mahdollisuus saada rahoitusta 3.3.1.8 jaksossa kuvatusta Kiinan rahoitusjärjestelmästä. Kiinan viranomaisten ohjeistusta noudattavat pankit ja muut rahoituslaitokset helpottavat markkinatoimijoiden, myös alumiinituotteiden valmistajien, rahoituksen saantia ja luovat siten näille yrityksille taloudellisen turvaverkon, mistä ne saavat lisäetua verrattuna Kiinan ulkopuolella toimiviin kilpailijoihinsa. Lisäksi, koska Xiamenilla on strategisen uuden tuotannonalan asema, se saa taloudellista tukea, joka on tarkoitettu tällaisille yrityksille, kuten 118 kappaleessa kuvataan.

(165)

Työvoiman osalta Xiamen totesi noudattavansa vakaata ja tavanomaista palkkakustannusjärjestelmää. Se neuvotteli itsenäisesti työntekijöidensä kanssa yksilölliset palkat, jotka perustuvat markkinoiden mukaisiin palkkoihin ja työntekijöiden kokemukseen. Se lisäsi, että Kiinassa ei ole valtion harjoittamaa palkkavalvontaa.

(166)

Komissio muistutti, että 3.3.1.7 jaksossa todetaan työmarkkinoilla esiintyvän koko maata koskevia vääristymiä. Kiinan työmarkkinoille ominaisilla seikoilla, kuten valtiosta riippumattomien ammattiliittojen puuttumisella ja kotitalouksien rekisteröintijärjestelmästä johtuvilla työvoiman liikkuvuuden rajoituksilla (ks. 130 kappale), on vääristävä vaikutus palkkojen muodostukseen Kiinassa. Tältä osin ei ole mitään näyttöä, joka osoittaisi, että riippumattomien ammattiliittojen puuttumisesta ja kotitalouksien rekisteröintijärjestelmään liittyvistä ongelmista johtuvat vääristävät vaikutukset eivät koskisi Xiamenia. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(167)

Xiamen väitti vielä, että kaikista edellä esitetyistä syistä sen hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset ja voitto olivat vääristymättömiä ja kohtuullisia ja että ne olisi otettava huomioon laskelmissa.

(168)

Myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia sekä voittoa koskevasta väitteestä komissio huomautti ensin, että väite on yleisluonteinen ja perusteeton, koska siinä viitataan vain muihin tämän vientiä harjoittavan tuottajan esittämiin väitteisiin, jotka kaikki on hylätty. Lisäksi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa edellytetään nimenomaisesti, että jos todetaan merkittäviä vääristymiä, muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Koska tämä pätee tässä tutkimuksessa ja koska nämä vääristymät vaikuttavat kyseiseen vientiä harjoittavaan tuottajaan ja sen tavarantoimittajiin, väitteet hylättiin.

(169)

Sen vuoksi, ja titaaniboorialumiinitankoja koskeva poikkeus asianmukaisesti huomioon ottaen, komissio päätti muodostaa normaaliarvon vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan vastaavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavissa jaksoissa esitetään.

(170)

Edustavan maan valinta perustui seuraaviin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisiin kriteereihin:

(171)

Kuten 70 ja 71 kappaleessa esitetään, komissio laati ja liitti asiakirja-aineistoon kaksi normaaliarvon määrittämisen lähteitä koskevaa muistiota. Muistioissa kuvattiin asiaan liittyvien perusteiden taustalla olevia tosiasioita ja näyttöä ja käsiteltiin näitä seikkoja ja merkityksellisiä lähteitä koskevia huomautuksia, jotka osapuolet olivat esittäneet. Toisessa muistiossa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikomuksestaan pitää Turkkia asianmukaisena edustavana maana tässä tapauksessa, jos perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintyminen vahvistuu. Komission arvio voidaan tiivistää seuraavasti.

(172)

Ensimmäisessä muistiossa komissio yksilöi 55 maata, joiden taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinaa. Maailmanpankki luokitteli nämä maat tutkimusajanjaksolla ”ylemmän keskitulotason” maiksi bruttokansantulon perusteella. Tutkimuksen kohteena olevan tuotteen merkittävää tuotantoa todettiin olevan kuitenkin vain viidessä näistä maista, eli Armeniassa, Brasiliassa, Indonesiassa, Venäjän federaatiossa ja Turkissa.

(173)

Koska Armenian ja Indonesian alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajien tuontia/vientiä ja/tai rahoitusta koskevia merkityksellisiä tietoja ei ollut saatavilla, kyseisiä maita ei tarkasteltu tarkemmin mahdollisina edustavina maina.

(174)

Ensimmäisen muistion jälkeen Xiamen väitti, että komission olisi pidettävä Malesiaa mahdollisena edustavana maana. Kyseinen vientiä harjoittava tuottaja väitti, että Malesiassa tuotetaan riittävän edustavia määriä alumiinifoliota, ja viittasi kahteen tarkasteltavana olevaa tuotetta tuottavaan yritykseen eli Alcomiin ja UACJ Foil Malaysiaan. Xiamen toisti väitteensä toisen muistion jälkeen.

(175)

Ensinnäkin komissio totesi, että Malesiassa on voimassa vientirajoituksia alumiiniromua koskevien lupavaatimusten ja vientiverojen muodossa. Tämän tuotantotekijän osuus valmistuskustannuksista on noin 5–10 prosenttia. Toiseksi Alcom ei vaikuttanut tuottavan alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota, ja UACJ Foil Malaysia oli tappiollinen Dun&Bradstreet-tietokannan (jäljempänä ’D&B’) vuodelta 2019 saatavilla olevien viimeisimpien taloudellisten tietojen perusteella (jakso on osittain päällekkäinen tutkimusajanjakson kanssa) (91). Lopuksi muistiot sisältävät erityisen liitteen, jossa ohjeistetaan osapuolia toimittamaan tietoja mahdollisista muista edustavista maista ja/tai yrityksistä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan soveltamista varten. Xiamenin ei toimittanut tietoja edellä mainitussa liitteessä edellytetyllä tavalla ja tarkkuudella. Edellä esitetyistä syistä Xiamenin väite oli hylättävä.

(176)

Lisäksi todettiin, että Venäjällä oli voimassa vientiveron muodossa olevia vientirajoituksia alumiiniromun (92) osalta, joka on merkittävä sivutuote ja jota voidaan tietyssä määrin käyttää uudelleen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotantoprosessissa. Lisäksi suurin osa foliovarastosta (joka on alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotannon keskeinen tuotantopanos, jonka osuus on tuotantoprosessista riippuen yli 90 prosenttia tuotantokustannuksista) tuodaan Kiinasta tai asetuksen (EU) 2015/755 (93), jäljempänä ’asetus 2015/755’, liitteessä I luetelluista maista. Tämän vuoksi komissio sulki Venäjän tarkastelun ulkopuolelle ja analysoi muistioissa tarkemmin Brasiliaa ja Turkkia mahdollisina edustavina maina.

(177)

Ensimmäisen muistion jälkeen kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat väittivät, että Brasilia ei ole asianmukainen edustava maa, koska Brasilian alumiinimarkkinoilla esiintyy erilaisia vääristymiä. Ne väittivät myös, että Novelis do Brasil Ltda, jota komissio ehdotti edustavaksi tuottajaksi, oli soveltumaton erityisesti, kun otetaan huomioon sen epätyypillisen korkea ilmoitettu voitto, jota pidettiin asianomaista teollisuudenalaa edustamattomana ja tähän tapaukseen soveltumattomana.

(178)

Komissio on tietoinen siitä, että Brasilian viranomaiset aloittivat 29 päivänä heinäkuuta 2020 Kiinasta Brasiliaan tuotavia alumiinituotteita koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen (Yleiskirje nro 46, 28.7.2020, Brasilian ulkomaankauppaministeriö SECEX, jäljempänä ’yleiskirje nro 46’) (94). Yleiskirjeessä nro 46 mainittu tutkimuksen piiriin kuuluvan tuotteen määritelmä on pitkälti sama kuin tässä tutkimuksessa tarkasteltavana olevan tuotteen määritelmä (ks. 2 jakso). Yleiskirjeessä nro 46 julkaistiin myös indeksin muodossa valituksen tekijöiden (kolme yritystä, joista Novelis do Brasil oli yksi) operatiiviset tulokset, jotka osoittivat, että niille aiheutui tappioita vuosina 2015–2019.

(179)

Tämän näytön perusteella komissio piti epätodennäköisenä, että Novelis do Brasilin ilmoittama voitto (19,4 prosenttia viimeisimmällä tilikaudella) olisi saavutettu tarkasteltavana olevalla tuotteella. Koska yritys tuottaa paljon tuotteita, komissio katsoi, että tällainen voitto oli todennäköisesti ja suurelta osin saavutettu muilla Novelis do Brasilin valmistamilla tuotteilla, kuten avaruus- tai autoteollisuuden tuotteilla ja juomatölkeillä.

(180)

Sen vuoksi komissio katsoi, että Novelis do Brasilin tiedot eivät muodostaneet asianmukaista vertailukohtaa kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voittojen määrittämiseksi tutkimuksen kohteena olevalle tuotteelle. Näin ollen komissio totesi toisessa muistiossa, ettei Brasilia ole asianmukainen edustava maa, ja keskittyi analyysissään Turkkiin.

(181)

Tärkeimpien tuotannontekijöiden Turkkiin suuntautuvan tuonnin analyysi osoitti, että millään Kiinasta tai mistään asetuksen 2015/755 liitteessä I luetelluista maista peräisin olevalla tuonnilla ei ollut merkittävää vaikutusta foliovarastojen tuontiin Turkkiin. Lisäksi todettiin, että Turkin osalta oli saatavilla tarkempia tuontitietoja tärkeimmistä tuotantopanoksista (mukaan lukien foliovarastot) Brasiliaan verrattuna.

(182)

Käsiteltävänä olevassa asiassa komissio yksilöi kaksi turkkilaista alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajaa, jotka ovat Assan Aluminyum ja Asaş Aluminyum. Assan Aluminyum oli tappiollinen tilikaudella 2019 (osittain päällekkäinen tutkimusajanjakson kanssa), mutta Asaş Aluminyumin voitto oli vuonna 2019 lähellä kannattavuusrajaa. Komissio toteaa tältä osin, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Kannattavuusrajaa lähellä oleva voitto ei täytä kohtuullisuuden vaatimusta, erityisesti kun otetaan huomioon muiden turkkilaisten alumiiniteollisuuden yritysten saama voitto (95). Näin ollen Asaş Aluminyumin tietoja alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajana ei alustavasti pidetty asianmukaisena vertailuarvona.

(183)

Koska ei ole olemassa asianmukaista vertailuarvoa tutkimuksen kohteena olevan tuotteen kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voittojen määrittämiseksi Turkissa, komissio katsoi alustavasti, että samankaltaista tuotetta tuottavan sektorin yrityksiä koskevat tiedot voisivat olla asianmukaisia näissä olosuhteissa. Tarkemmin sanottuna komissio katsoi, että alumiinin pursotuksen alalla toimivien turkkilaisten yritysten tiedot olisivat asianmukaisia. Komissio perusti päätelmänsä tietoihin, jotka olivat jo saatavilla toisessa hiljattain tehdyssä polkumyyntitutkimuksessa (96) samalla (alumiini) tuotannonalalla, joka koski samankaltaista tuotetta, eli pursotettuja alumiiniprofiileja, ja samankaltaista ajanjaksoa. Näitä tietoja täydennettiin lisätutkimuksilla.

(184)

Pursotetut alumiiniprofiilit ovat tuotteita, joiden lähtöainekoostumus on samanlainen kuin alumiinista valmistetulla jatkojalostusfoliolla. Tuotantoprosessin osalta alumiinia voidaan muotoilla erilaisiksi tuotteiksi pursottamalla, valssaamalla tai valamalla. Pursotettuja alumiinituotteita ja alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota pidetään puolivalmiina alumiinituotteina, jotka näin ollen kuuluvat samaan yleiseen tuoteluokkaan. Lisäksi pursotettuja alumiiniprofiileja tuottavat yritykset valmistavat joissakin tapauksissa myös muita alumiinituotteita, kuten valssattuja tuotteita ja jatkojalostusfoliota (ks. lisätietoja 193 kappaleesta). Tämän vuoksi pursotettujen alumiiniprofiilien valmistajat ovat perusteltu valinta voiton sekä hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten määrittämiseen edustavassa maassa.

(185)

Tässä tapauksessa määritettiin ensin yritysten tietojen saatavuus tilikaudelta 2019, joka kattoi puolet tutkimusajanjaksosta. Vuotta 2020 koskevia taloudellisia tietoja ei ollut saatavilla. Tämän jälkeen valittiin yrityksiä, jotka olivat kannattavia (97) kyseisellä tilikaudella. Yksilöidyistä yrityksistä kolmen yrityksen (98) kannattavuus todettiin D&B-tietokannan tietojen perusteella kohtuulliseksi vuonna 2019.

(186)

Lisäksi komission tekemien lisätutkimusten perusteella todetaan, että Asaş Aluminyum (alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottaja) sekä kaksi muuta yritystä, jotka Zhongji yksilöi huomautuksissaan, jotka se antoi vastauksena ensimmäiseen muistioon (P.M.S. Metal Profil Aluminyum Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi ja Cansan Aluminyum Profil Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi), valmistavat muiden puolivalmiiden alumiinituotteiden ohella myös pursotettuja alumiiniprofiileja (99). Lisäksi P.M.S. Metalia ja Cansan Aluminyumia koskevat taloudelliset tiedot ovat helposti saatavilla D&B-tietokannasta, ja toisin kuin Asaş Aluminyum, kyseisten yritysten kirjaamat voitot olivat kohtuullisella tasolla vuonna 2019. Sen vuoksi komissio pitää tässä tapauksessa myös näitä kahta yritystä edustavina tuottajina Turkissa (ks. 223 kappale, jossa on täydellinen luettelo valituista yrityksistä).

(187)

Vastauksena toiseen muistioon kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat vastustivat pursotussektorin yritysten hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia ja voittoja koskevien tietojen käyttöä ja pyysivät sen sijaan käyttämään vastaavia tietoja joko turkkilaisilta alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajilta (käyttäen joko tosiasiallisia tai oikaistuja lukuja) tai muiden alumiinituotteiden, kuten alumiinifolion, tuottajilta. Yritykset väittivät, että pursotetut tuotteet ja alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio eivät kuulu samaan yleiseen tuoteluokkaan ja/tai sektoriin, ja että nämä kaksi tuotetta eivät vastaa toisiaan fyysisten tai teknisten ominaisuuksien, käyttötarkoitusten, tuotantoprosessin tai tuotantokustannusten osalta.

(188)

Ensinnäkin on muistettava, että komissio pyrkii määrittämään todelliset, kohtuulliset ja vääristymättömät voitot sekä hallinto-, myynti- ja yleiskustannukset edustavassa maassa. Kuten toisessa muistiossa todetaan, tällaisten asianmukaisten vertailuarvojen löytämiseksi komissio voi tarvittaessa ottaa huomioon myös tuottajat, jotka valmistavat tutkimuksen kohteena olevan tuotteen samaan yleiseen luokkaan ja/tai sektoriin kuuluvia tuotteita, jos edustavaa alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajaa ei ole. Vaikka alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion ja pursotettujen alumiiniprofiilien tietyt ominaisuudet, käyttötarkoitukset, tuotantoprosessit ja tuotantokustannukset eivät välttämättä ole täysin samat, näitä näkökohtia ei voida pitää ratkaisevina käsiteltävässä asiassa. Edellä 184 kappaleessa jo esitettyjen syiden lisäksi pursotettujen alumiiniprofiilien tuotannonala kuuluu unionin tilastollisen toimialaluokituksen (100) mukaan samaan taloudellisen toiminnan ja tuotannonalojen yleiseen luokkaan kuin alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotanto.

(189)

Mitä tulee väitteeseen, jonka mukaan komission olisi käytettävä muiden alumiinituotteiden eli alumiinifolion (muun kuin alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion) tuottajia, kyseinen osapuoli ei selittänyt, miten kyseinen tuote ja sen ominaisuudet ja käyttö olivat asianmukaisempia kuin pursotetut alumiiniprofiilit ja miten ne vertautuivat siihen. Vientiä harjoittavat tuottajat eivät myöskään ehdottaneet mahdollisesta edustavasta maasta alumiinifolion tuottajia, joiden taloustiedot olisivat saatavilla ja joiden voitot olisivat kohtuullisia. Tässä tutkimuksessa alustavasti käytetyt yritykset edustavat joka tapauksessa laajempaa alumiinituotteiden ryhmää, valssatut tuotteet mukaan luettuna, kuten 190 kappaleessa esitetään.

(190)

Toiseksi yritykset, joita pidettiin sopivina perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, tuottavat usein useampaa kuin yhtä tuotetta. Samoin on yleistä, että edustavan maan soveltuvien yritysten julkisesti saatavilla olevien taloudellisten tietojen yksityiskohtaisuus ei mahdollista tarkempaa myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton analysointia yksittäisten tuotteiden tasolla. Vastaavasti tässä tapauksessa yksilöityjen pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajista on D&B-tietokannassa ainoastaan yhdistettyjä taloudellisia tietoja, ja kuten 186 kappaleessa todetaan, jotkin pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajat valmistavat myös muita puolivalmiita alumiinituotteita. Näin ollen pursotettuja alumiinituotteita valmistavista yrityksistä saatavilla olevat taloudelliset tiedot eivät ole edustavia yksinomaan pursotettujen alumiinituotteiden markkinoiden tilanteen osalta, vaan myös laajemman tuoteryhmän markkinoiden osalta, valssatut tuotteet mukaan luettuna. Sen vuoksi vaihtoehtoisten taloudellisten tietojen käyttöä koskeva pyyntö hylättiin.

(191)

Lisäksi kaikki otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat vastustivat sitä, että komissio jätti Asaş Aluminyumin, (alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottaja) huomioimatta sen liian alhaisesta voitosta johtuen, kun se otti huomioon kaikki pursotettuja alumiiniprofiileja valmistavat kannattavat yritykset mahdollisesti edustavina tuottajina niiden yksilöllisistä voittotasoista riippumatta. Zhongji väitti lisäksi, että Asaş Aluminyumin kannattavuus ei ollut kohtuuton alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotannonalalla.

(192)

Komissio totesi, että kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voiton määrittämisessä on asianmukaisempaa käyttää kohtuullista (ylijäämäisen tai kannattavuusrajan ylittävää) voittoa tehneiden yritysten korin yhdistettyjä ja painotettuja taloudellisia tietoja kuin tarkastella yhden tuottajan tulosta. Kuten 177 kappaleessa ja asiakirja-aineistoon liitetyissä muistioissa todetaan, tässä tapauksessa yksinomaan yhden yrityksen tietoihin perustuvaa voittoa, joka on lähellä kannattavuusrajaa ei voida pitää perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla kohtuullisena.

(193)

Zhongji väitti vielä, että komission havaintoja edustavien tuottajien osalta käytettävistä taloudellisista tiedoista on tarkasteltava uudelleen sen jälkeen, kun vuotta 2020 koskevat tiedot ovat saatavilla. Zhongjin mukaan covid-19-pandemia ei juurikaan vaikuttanut vuoden 2019 tietoihin kiinalaisten tai mahdollisten edustavien maiden muiden tuottajien osalta, kun taas vuoden 2020 tiedoissa näkyy pandemian täysi vaikutus.

(194)

Vastauksena tähän komissio totesi, että ensinnäkin covid-19-pandemia todettiin vasta maaliskuussa 2020 (101), joten se on päällekkäinen tutkimusajanjakson kanssa vain yhden vuosineljänneksen osalta. Toiseksi tutkimusajanjakso kattoi heinäkuun 2019 ja kesäkuun 2020 välisen ajanjakson, joten vuotta 2019 ja vuotta 2020 koskevat tiedot ovat yhtä olennaisia komission arvioinnin kannalta. Komissio ei joka tapauksessa ole löytänyt saatavilla olevia, tämän tapauksen kannalta merkityksellisiä rahoitustietoja vuodelta 2020. Lisäksi Zhongjin väite, joka koskee covid-19-pandemian vaikutusta tuottajiin, on perusteeton ja vaikuttaa epätodennäköiseltä, kun otetaan huomioon otokseen valittujen, vientiä harjoittavien tuottajien tulokset tutkimusajanjaksolla vuoteen 2019 verrattuna.

(195)

Yhteenvetona voidaan todeta, että puolivalmiin alumiinin segmentin (myös alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion) tilannetta ja voittotasoja kuvaavia taloudellisia tietoja on käytettävissä edustavasta pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajien joukosta, ja niitä pidetään riittävinä normaaliarvon määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(196)

Kun tutkimuksen tässä vaiheessa oli vahvistettu kaikkien edellä mainittujen tekijöiden perusteella, että Turkki on asianmukainen edustava maa, ei ollut tarpeen tehdä arviointia sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan viimeisen virkkeen mukaisesti.

(197)

Edellä esitetyn analyysin perusteella ja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti komissio aikoo (toisen muistion mukaisesti) käyttää Turkkia asianmukaisena edustavana maana ja käyttää niiden pursotettujen alumiiniprofiilien tuottajien taloudellisia tietoja, jotka on lueteltu 223 kappaleessa.

(198)

Asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen ja muiden asiakirja-aineistossa olevien asiaankuuluvien tietojen perusteella komissio laati ensimmäisessä muistiossa alustavan luettelon tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotannossa käytetyistä tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta.

(199)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti komissio yksilöi myös lähteitä, joita käytetään vääristymättömien hintojen ja vertailuarvojen määrittämisessä. Tärkein lähde, jota komissio ehdotti käytettäväksi, oli Global Trade Atlas, jäljempänä ’GTA’. Lopuksi komissio yksilöi niiden tuotannontekijöiden HS-koodit harmonoidussa järjestelmässä, joita ensimmäisessä muistiossa alun perin harkittiin käytettäväksi GTA-analyysissä asianomaisten osapuolten toimittamien tietojen perusteella.

(200)

Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia ja ehdottamaan julkisesti saatavilla olevia tietoja vääristymättömistä arvoista kullekin ensimmäisessä muistiossa mainitulle tuotannontekijälle. Tämän jälkeen komissio päivitti toisessa muistiossa useiden tuotannontekijöiden tietoja asianomaisilta osapuolilta saatujen huomautusten perusteella.

(201)

Lisäksi komissio vahvisti, että useita muistioissa alun perin lueteltuja tuotannontekijöitä ei oteta huomioon normaaliarvon muodostamisessa, koska yksikään otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista ei itse asiassa käyttänyt niitä alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotantoprosessissa (ks. lisätietoja myös 230 ja 231 kappaleesta).

(202)

Edellä esitetyn perusteella määritettiin Turkin osalta seuraavat tuotannontekijät ja niiden lähteet, joita käytetään normaaliarvon määrittämisessä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti:

Taulukko 2

Alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotannontekijät

(203)

Komissio käytti raaka-aineiden vääristymättömän hinnan määrittämisen perustana GTA-tietojen mukaista painotettua keskimääräistä tuontihintaa edustavaan maahan kaikista kolmansista maista lukuun ottamatta Kiinaa ja maita, jotka eivät kuulu WTO:hon ja jotka luetellaan asetuksen 2015/755 liitteessä I. Komissio päätti jättää Kiinasta tulevan tuonnin tarkastelun ulkopuolelle, koska se päätteli, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisen vuoksi ei ole asianmukaista käyttää Kiinan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia (ks. 3.3.1 jakso edellä). Koska ei ollut näyttöä siitä, että samat vääristymät eivät vaikuttaisi samalla tavoin vientiin tarkoitettuihin tuotteisiin, komissio katsoi, että samat vääristymät vaikuttivat vientiin. Painotettua keskimääräistä tuontihintaa oikaistiin tarvittaessa tuontitullien huomioon ottamiseksi.

(204)

Komissio ilmaisi yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(205)

Pienen tuotannontekijämäärän osalta yhteistyössä toimineille vientiä harjoittaville tuottajille aiheutuneet tosiasialliset kustannukset muodostivat mitättömän pienen osuuden kaikista raaka-ainekustannuksista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska niiden osalta käytetyllä arvolla ei ollut – käytetystä lähteestä riippumatta – tuntuvaa vaikutusta polkumyyntimarginaalia koskeviin laskelmiin, komissio käsitteli näitä tuotannontekijöitä kulutushyödykkeinä (ks. 227 kappale).

(206)

Vastauksena toiseen muistioon Zhongji väitti, että komission mainitsemat tietokannat (erityisesti GTA ja D&B) eivät ole yleisesti saatavilla vaan ovat ainoastaan tilaajien saatavilla, ja että ilman tilausta osapuolet eivät voi käyttää puolustautumisoikeuksiaan asianmukaisesti. Lisäksi Zhongji ilmaisi huolensa D&B-tietokantaan sisältyvien tietojen luotettavuudesta viitaten Zhongjin Hongkongin tytäryhtiötä koskevien tietojen epätarkkuuksiin, jotka se oli havainnut tietokannan tiedoissa. Lopuksi Zhongji väitti, että komissio ei ilmoittanut toisessa muistiossa päivitettyjä arvoja, joita se aikoi käyttää kullekin tuotannontekijälle, eikä niiden perustana olevia lähdetietoja tai tekemiään laskelmia.

(207)

Ensinnäkin komissio huomautti, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaan tietojen ei tarvitse olla ”julkisesti saatavilla” vaan ”helposti saatavilla”. Komissio totesi, että ”julkisesti saatavilla” tarkoittaa, että tiedot ovat suuren yleisön saatavilla, kun taas ”helposti saatavilla” tarkoittaa, että tiedot ovat kaikkien saatavilla edellyttäen, että tietyt ehdot, kuten maksun suorittaminen, täyttyvät. Toiseksi D&B-tietokanta on kattava sekä laajalti käytetty ja tunnustettu yrityshakemisto, jota komissio käytti valikoimatta mahdollisten edustavien maiden tuottajien yksilöimiseen. Tietokannan tiedoissa mahdollisesti olevia Zhongjin Hongkongin tytäryhtiön tietoja koskevia epätarkkuuksia ei ole näytetty toteen. Tätä yritystä koskevia tietoja ei ole edes saatavilla D&B-tietokannasta (102), ja lisäksi Zhongjin toimittama ote sisältää pikemminkin mallinnetut kuin todelliset tulot. Väitetyt epätarkkuudet eivät kuitenkaan heikentäisi komission tässä tapauksessa käyttämien tietojen luotettavuutta, koska Zhongjin Hongkongissa sijaitsevan tytäryhtiön tietoja ei ole käytetty millään tavoin perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisessa. Kolmanneksi kaikki vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvon muodostamiseen käytetyt tiedot, mukaan lukien kaikki pohjana olevat tiedot ja yksityiskohtaiset laskelmat, asetettiin tuottajien saataville yleisillä tai yrityskohtaisilla ilmoituksilla, minkä ansiosta kyseiset yritykset pystyivät käyttämään puolustautumisoikeuksiaan asianmukaisesti. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(208)

Vastauksena toiseen muistioon Donghai ja Zhongji kiistivät toistuvasti edustavassa maassa maksetun tuontitullin sisällyttämisen kuhunkin normaaliarvon muodostamisessa käytettyyn raaka-aineeseen. Zhongjin mukaan komissio vääristää näitä kustannuksia eikä saa tulokseksi vääristymättömiä tuotantokustannuksia Kiinassa, kun se sisällyttää tuontitullit kustannuksiin. Zhongji väitti vielä, että vastaavat kustannukset Kiinassa eivät perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti sisällä tuontitulleja, koska tuotantopanokset tuotetaan kotimaassa. Lisäksi Donghai väitti samansuuntaisesti, että koska arviointi on perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti tehtävä erikseen kunkin viejän ja tuottajan osalta, ei kiinalaisten yritysten kotimarkkinoilta ostamien raaka-aineiden tuontitullien huomioon ottamista voida pitää kohtuullisena.

(209)

Komissio toteaa, että perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan soveltamisen tavoitteena on määrittää tuotantopanosten vääristymättömät hinnat edustavilla markkinoilla. Jos mahdollisten edustavien maiden kotimarkkinahintoja koskevia tietoja ei ole saatavilla (kuten tässäkin tapauksessa), käytetään tuontihintatietoja, jotka ovat helposti komission saatavilla. Jotta saataisiin kohtuullinen arvio, joka edustaa vääristymätöntä kotimarkkinahintaa valitun edustavan maan kotimarkkinoilla, todettuja tuontihintoja on oikaistava lisäämällä niihin asiaankuuluvat tuontitullit, koska nekin vaikuttavat tosiasialliseen kotimarkkinahintaan. Jos tuontitulleja ei otettaisi huomioon, hinta ei vastaisi edustavassa maassa vallitsevaa markkinahintaa. Lisäksi tämä arviointi tehtiin kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan osalta erikseen niiden erillisten polkumyyntimarginaalien määrittämisen yhteydessä. Tämän vuoksi osapuolten väitteet oli hylättävä.

(210)

Vastauksena toiseen huomautukseen Donghai ja Zhongji totesivat, että niiden alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotantoprosessissa tuottama alumiiniromu oli yhtä puhdasta tai puhtaudeltaan vastaavaa kuin alumiiniharkot ja että romua käytettiin valuvaiheessa samalla tavalla kuin alumiiniharkkoja. Näiden yhtiöiden mukaan komission muistioissa ilmoittama HS-koodi (7602 00) tai jopa kahdeksannumeroinen koodi 7602 00 90 viittaisi eri tuotteeseen eli alumiiniromuun, joka saadaan useista lähteistä, joka on vähemmän puhdasta ja jonka seoskoostumus on erilainen ja joka ei siksi vastaa laadultaan yritysten todellisuudessa tuottamaa romua.

(211)

Ensinnäkin komissio totesi Donghain ja Zhongjin etätarkastusprosessin aikana esittämän näytön perusteella, että näiden vientiä harjoittavien tuottajien käyttämää (ja myymää) alumiiniromua ei ollut hinnoiteltu samalle tasolle kuin alumiiniharkkoja, vaan sen hintaa alennettiin romun puhtausasteen huomioon ottamiseksi. Sen vuoksi vahvistettiin, että alumiiniharkon hinta oli korkeampi kuin tuotetun alumiiniromun hinta.

(212)

Toiseksi komissio vahvisti, että Turkin nimikkeistössä oli erilliset kahdeksannumeroiset koodit ns. valmistusromulle (7602 00 19) ja romulle (7602 00 90). Komission näitä koodeja koskevan tarkastelun ja osapuolten esittämien väitteiden perusteella koodi 7602 00 19 näyttää vastaavan paremmin sekä Donghain että Zhongjin kuluttamaa ja tuottamaa romua. Sen vuoksi komissio päätti käyttää vertailuarvona koodin 7602 00 19 mukaista tuontihintaa eikä yritysten ehdottamaa harkon tuontihintaa.

(213)

Vastauksena toiseen muistioon Zhongji väitti, että Turkin GTA-tuontitietojen, joissa käytetään kahdeksannumeroista koodia foliovarastoille (7606 12 92), käyttö ei ollut edustavaa eikä vastannut foliovarastoista Zhongjille aiheutuneita kustannuksia. Zhongji väitti erityisesti, että Turkin GTA-hinnat ovat korkeammat kuin hinnat unionissa. Lisäksi yrityksen mukaan koodia 7606 12 92 koskevat tuontitiedot kattavat myös lentokoneiden osien valmistuksessa ja autoteollisuudessa käytettävien foliovarastojen tuonnin, minkä väitettiin johtaneen hintojen merkittävään inflaatioon. Zhongji totesi lisäksi, että GTA-tiedoissa ei tehdä eroa seostyyppien välillä. Zhongji käyttää foliovarastossaan vain tiettyjä halvempia seostyyppejä, kun taas komission käyttämät GTA-tiedot kattoivat kaikki seokset. Zhongji pyysi sen vuoksi, että GTA-tietoja mukautettaisiin CRU-raportissa annettuun sellaisen seoksen hintaan, joka vastaa kemialliselta koostumukseltaan ja metallikoostumukseltaan Zhongjin käyttämiä laatuluokkia (103). Zhongji väitti, että myös valitus perustui CRU:n tietoihin erityisesti koskien Turkkia edustavana maana. Donghai esitti samankaltaisen väitteen ja väitti, että CRU:n tiedot ovat soveltuvampia, koska ne mahdollistavat tuotteiden erottelun tiettyjen seostyyppien perusteella. Zhongji väitti vielä, että useiden GTA-tietoihin sisältyvien foliovarastojen tuontitapahtumien yksikköhinnat olivat epätavallisen korkeat ja ne olisi jätettävä huomiotta.

(214)

Alustavana huomautuksena on muistettava, että komissio pyrki perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti määrittämään vastaavat tuotantokustannukset asianmukaisessa edustavassa maassa, jonka talouden kehitystaso on samankaltainen kuin viejämaan tai, jos se katsoo sen aiheelliseksi, vääristymättömät kansainväliset hinnat, kustannukset tai vertailuarvot (104).

(215)

Tässä tapauksessa Turkkiin suuntautuvan tuonnin hinnat ovat saatavilla GTA-tietokannasta (105). Foliovarastojen tiedot on ilmoitettu GTA-tietokannassa kahdeksannumeroisten koodien tasolla, minkä ansiosta komissio voi nimenomaisesti huomioida sen paksuisten foliovarastojen (paksuus alle 3 mm) tuonnin, joita alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion valmistajat käyttävät. Kahdeksannumeroinen koodi sulkee pois sekä paksummat foliovarastot että muihin tarkoituksiin, kuten juomatölkkeihin tai pinnoitettuun folioon, tarkoitetun folion. Näin ollen kahdeksannumeroisen koodin tasoiset GTA-tiedot paitsi kattavat kaikki alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotannossa käytetyt foliovarastotyypit, myös sulkevat pois huomattavan osan muihin tarkoituksiin käytettävistä foliovarastotyypeistä. Nämä tiedot ovat näin ollen asianmukaisia perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamiseen.

(216)

Lisäksi GTA-tiedot kattavat luotettavasti alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajien käyttämät foliovarastot, mutta CRU-raportista saaduilla tiedoilla on lukuisia ominaisuuksia, joiden vuoksi niiden käyttö ei ole yhtä tarkoituksenmukaista. Ensinnäkin CRU-tiedot, joihin Donghai ja Zhongji tukeutuvat, koskevat ainoastaan metalliseostyypin 1050 foliovarastojen hintoja. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat sen sijaan käyttivät erilaisia 1xxx-sarjan seoksia, mutta myös merkittäviä määriä 8xxx-sarjan seoksia, jotka ovat tunnetusti parempilaatuisia (kuten myös Zhongjin etätarkastusprosessin aikana vahvistettiin) ja siten kalliimpia kuin 1xxx-sarjan seokset. Näin ollen 1050-seoksen hinnan ei voida katsoa edustavan niiden foliovarastojen hintoja, joita alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajat tosiasiallisesti käyttävät tuotantoprosesseissaan. Lisäksi osapuolten ehdottamat CRU-hinnat liittyivät useiden unionin jäsenvaltioiden (Saksa, Italia, Ranska) ja Yhdistyneen kuningaskunnan hintoihin, joten ne eivät kuvasta tilannetta talouden kehitystasoltaan samankaltaisessa edustavassa maassa eivätkä kansainvälisiä vertailuarvoja. Vaikka valituksessa käytettiin CRU-tietoja, niiden tarkoituksena oli määrittää alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotantokapasiteetti ja kulutus Turkissa eikä määrittää tuotannontekijöiden vertailuarvoja.

(217)

Lopuksi komissio tarkasteli foliovarastoista saatavilla olevia tuontitietoja kokonaisuudessaan. Keskimääräisen hinnan käyttö vähentää mahdollisten epänormaalien hintojen vaikutusta vaihteluvälin ala- ja yläpäässä ja heijastaa myös kyseisillä edustavilla markkinoilla käytettyjen raaka-aineiden eri laatuja (tässä tapauksessa esim. 1xxx- ja 8xxx-sarjan seostyypit).

(218)

Työvoimakustannusten vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti Turkin tilastolaitoksen julkaisemia tuoreimpia tilastoja (106). Laitos julkaisee yksityiskohtaisia tietoja työvoimakustannuksista Turkin talouden eri aloilla. Komissio määritti vertailuarvon toimialan C.24 (perusmetallien valmistus) vuoden 2016 tuntikohtaisten työvoimakustannusten perusteella (107). Arvoja oikaistiin inflaation huomioon ottamiseksi Turkin tilastolaitoksen julkaiseman kotimaisen tuottajahintaindeksin (108) mukaan, jotta ne vastaisivat tutkimusajanjakson aikaisia kustannuksia.

(219)

Donghai ja Zhongji väittivät, että työvoiman vertailuarvon osalta alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotanto on lähempänä koodin 25 (metallituotteiden valmistus, pl. koneet ja laitteet) mukaista toimintaa eli luokkaa 25.50 (metallin takominen, puristaminen, meistäminen ja valssaus; jauhemetallurgia) tai luokkaa 25.92 (kevyiden metallipakkausten valmistus) eikä koodin C.24 mukaista toimintaa. Lisäksi Zhongji väitti, että jotkin unionin tuottajat (Amcor ja Carcano Antonio) luokitellaan unionin tilastollisessa toimialaluokituksessa nelinumerotasoon 25.92.

(220)

Komissio totesi, että unionin tilastollisessa toimialaluokituksessa (joka on kansainvälisen YK-luokituksen mukainen) alumiinin tuotanto kuuluu kaksinumerotasoon 24, tarkemmin sanottuna kolminumerotasoon 24.4 (jalometallien ja muiden värimetallien valmistus) ja nelinumerotasoon 24.42 (109). Mainittu nelinumerotaso kattaa alumiinin tuotannon, johon kuuluvat muun muassa alumiinin puolivalmistus ja alumiinikäärefolion tuotanto. Se, että jotkin alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajat voitaisiin luokitella unionin tilastollisessa toimialaluokituksessa eri nelinumerotasoon (kuten 25.92), merkitsee yksinkertaisesti sitä, että nämä yritykset tuottavat muun muassa myös metallipakkauksia, joita ei pidetä alumiinista valmistettuna jatkojalostusfoliona. Näin ollen komissio katsoi, että se oli määrittänyt vertailuarvon asianmukaisesti käyttäen perusteena toimialan C.24 (metallien valmistus) työvoimakustannuksia, ja osapuolten väitteet oli hylättävä.

(221)

Sähkön vertailuarvon määrittämiseksi komissio käytti Turkin tilastolaitoksen julkaisemia yritysten (teollisten käyttäjien) sähkön hintoja Turkissa (110). Vertailuarvo määritettiin 23 päivänä syyskuuta 2020 julkaistun sähkön hinnan perusteella. Mainittu hinta on vuoden 2019 jälkipuoliskon ja vuoden 2020 alkupuoliskon keskiarvo. Komissio käytti teollisuuden sähkön hintoja koskevia tietoja vastaavassa kulutusluokassa eli 70 000 ≤ T < 150 000 MWh ja > 150 000 MWh. Komissio käytti nettohintoja (ilman alv:a).

(222)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaan muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa. Lisäksi on vahvistettava tuotannolliset yleiskulut, jotta voidaan kattaa kustannukset, jotka eivät sisälly edellä mainittuihin tuotannontekijöihin.

(223)

Vääristymättömien ja kohtuullisten myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja voittojen määrittämiseksi komissio käytti viiden samanlaista tuotetta (muiden puolivalmiiden alumiinituotteiden ohella) eli pursotettuja alumiiniprofiileja valmistavan turkkilaisen yrityksen myynti-, yleis- ja hallintokustannuksia ja voittoja (ks. 190–196 kappale). Kuten kyseisissä kappaleissa todetaan, komissio käytti vuoden 2019 taloudellisia tietoja, koska ne olivat viimeisimmät saatavilla olevat tiedot ja olivat lisäksi päällekkäisiä tutkimusajanjakson kanssa puolen vuoden ajalta. Komissio käytti seuraavien viiden yrityksen tietoja:

(224)

Edellä kuvattujen vääristymättömien hintojen ja vertailuarvojen perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(225)

Voidakseen määrittää kunkin tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistavan ja vievän oikeussubjektin vääristymättömät valmistuskustannukset komissio korvasi kunkin vientiä harjoittavan tuottajan osalta tuotannontekijät, jotka oli ostettu sekä etuyhteydessä olevilta että etuyhteydettömiltä osapuolilta, taulukossa 2 yksilöidyillä tuotannontekijöillä.

(226)

Komissio määritti ensin vääristymättömät valmistuskustannukset kunkin yrityksen ostamien tuotannontekijöiden perusteella. Sen jälkeen se sovelsi vääristymättömiä yksikkökustannuksia kunkin vientiä harjoittavan tuottajan yksittäisten tuotannontekijöiden tosiasialliseen kulutukseen. Komissio vähensi valmistuskustannuksista tuotantoprosessissa uudelleenkäytettyjen sivutuotteiden vääristymättömät kustannukset.

(227)

Toiseksi komissio lisäsi tuotannolliset yleiskulut määrittääkseen tuotannon vääristymättömät kokonaiskustannukset. Yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannollisia yleiskuluja kasvattivat 205 kappaleessa tarkoitettujen kulutushyödykkeiden kustannukset, jotka ilmoitettiin osuutena kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle tosiasiallisesti aiheutuneista valmistuskustannuksista. Näin saatua prosenttiosuutta sovellettiin vääristymättömiin valmistuskustannuksiin.

(228)

Lopuksi komissio lisäsi myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä voiton, jotka määritettiin viiden turkkilaisen yrityksen perusteella (ks. 223 kappale). Myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin valmistuskustannuksiin olivat 8,7 prosenttia. Voitto ilmaistuna prosentteina myytyjen hyödykkeiden kustannuksista ja sovellettuna vääristymättömiin valmistuskustannuksiin oli 7,5 prosenttia.

(229)

Tällä perusteella komissio muodosti tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(230)

Donghai väitti, että sen alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota tuottavan yksikön normaaliarvo olisi laskettava konsolidoidusti yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten, jäljempänä ’Nanshan-konserni’, kanssa eli komission olisi korvattava vain niiden tuotannontekijöiden hinnat, jotka ryhmä osti tuotantoprosessin alussa etuyhteydettömiltä osapuolilta vertailuhinnoilla. Donghai viittasi tässä yhteydessä komission käytäntöön, joka koskee ”yhden taloudellisen yksikön” käsitettä vientihinnan määrittämisessä. Zhongji väitti myös, että sen alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota tuottava yksikkö hankkii suurimman osan foliovarastoistaan sidosyrityksiltä ja että komission olisi otettava huomioon näiden sidosyritysten kustannustekijät (foliovarastojen tuotannon osalta) Zhongjin tuotantoyksikön normaaliarvon muodostamisessa. Zhongjin mukaan se, että Zhongjin tuotantoyksikkö on yhtenäisen konsernin osa ja hankkii raaka-aineita etuyhteydessä olevilta yrityksiltä, olisi otettava asianmukaisesti huomioon ja yksikköä olisi kohdeltava eri tavalla kuin tilanteessa, jossa raaka-aineet hankitaan etuyhteydettömiltä toimittajilta.

(231)

Ensinnäkin komissio huomautti, että ”yhden taloudellisen yksikön” käsitettä sovelletaan vientihinnan tai kotimarkkinahinnan määrittämiseen, siltä osin kuin se antaa tietoa riippumattomilta asiakkailta veloitettavan hinnan määrittämistä varten, ja näihin hintoihin mahdollisesti tehtäviin oikaisuihin silloin, kun kotimarkkina- tai vientimyynti tapahtuu etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta. Donghain ja Zhongjin esiin tuoma kysymys liittyy sitä vastoin tuotantoprosessiin, jota tuotantoyksiköt noudattavat, ja tuotantopanoksiin, joita ne käyttävät tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistaessaan. Tältä osin komission vakiintuneena käytäntönä (jota sovelletaan myös tässä tapauksessa) on muodostaa kullekin vientiä harjoittavalle tuottajalle normaaliarvo, joka perustuu kunkin tarkasteltavana olevaa tuotetta valmistavan oikeussubjektin tuotantoprosessiin ja tuotantopanoksiin. Vaatimus tuotantoprosessin konsolidoidusta vahvistamisesta ja sidoksissa olevien tuottajien sellaisten tuotannontekijöiden käytöstä, jotka ovat muita tuotantoketjun alkupään tuotteita kuin alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota, hämärtäisi alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotantoyksiköiden todelliset tuotannolliset ja taloudelliset olosuhteet, koska oletettaisiin perusteettomasti, että etuyhteydessä olevien yritysten ryhmä muodostaa yhtenäisen tuotantoyksikön. Näin ollen Donghain ja Zhongjin esittämät väitteet hylättiin.

(232)

Ensimmäinen otokseen valituista vientiä harjoittavista tuottajista, Donghai, vei tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin Kiinassa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta, ja vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta tarkasteltavana olevasta, unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta.

(233)

Lisäksi Donghai myi tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sinne sijoittautuneen ja tuojana toimivan, etuyhteydessä olevan yrityksen kautta. Tämän myynnin osalta vientihinta muodostettiin laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti niiden hintojen perusteella, joilla tuotu tuote jälleenmyytiin ensimmäistä kertaa riippumattomille asiakkaille unionissa. Tehdyt oikaisut liittyivät kaikkiin tuonnin ja jälleenmyynnin välisiin kustannuksiin, mukaan lukien myynti-, yleis- ja hallintokustannukset ja voitto, jotta voitiin laskea luotettava vientihinta unionin rajalla -tasolla.

(234)

Toinen otokseen valittu yritys, Zhongji, vei tarkasteltavana olevia tuotteita suoraan unionissa sijaitseville riippumattomille asiakkaille sekä Hongkongissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta. Perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti Zhongjin vientihinta oli tarkasteltavana olevasta, unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(235)

Kolmas otokseen valittu tuottaja, Xiamen, vei tarkasteltavana olevaa tuotetta Hongkongissa sijaitsevan etuyhteydessä olevan yrityksen kautta ja vähäisessä määrin suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa. Perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti Xiamenin vientihinta oli tarkasteltavana olevasta, unioniin vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettava hinta.

(236)

Komissio vertaili normaaliarvoa ja otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(237)

Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi normaaliarvoa ja/tai vientihintaa hintoihin ja hintojen vertailtavuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja vientihintaan tehtiin kuljetus-, vakuutus-, käsittely- ja lastaus- ja pakkauskustannusten, provisioiden, alennusten, luottokustannusten, pankkimaksujen, vuoden lopussa tehtävien hyvitysten ja tullimaksujen huomioon ottamiseksi.

(238)

Donghain tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynti tapahtui kokonaisuudessaan etuyhteydessä olevan kiinalaisen kauppiaan kautta, joka myi alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota joko suoraan riippumattomille asiakkaille unionissa tai etuyhteydessä olevan saksalaisen kauppayhtiön kautta. Donghain mukaan kotimainen kauppias toimi tuotantoyritysten sisäisenä myyntiosastona. Käytettävissä olevan näytön arvioinnin perusteella komissio hyväksyi alustavasti väitteen, eikä perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukaista oikaisua tehty kotimaisen kauppiaan osalta.

(239)

Lisäksi sekä Zhongji että Xiamen veivät tutkimusajanjaksolla alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota unioniin unionin ulkopuolella Hongkongissa sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppiaiden kautta. Komissio totesi, että näiden kauppiaiden tehtävät olivat samankaltaisia kuin asiamiehen tehtävät, koska ne saivat palkkion palveluistaan.

(240)

Tässä yhteydessä Xiamen pyysi, että sen Hongkongissa sijaitsevalle kauppiaalle myönnettäisiin ”yhden taloudellisen yksikön” asema. Todetaan seuraavaa: i) Xiamenin kauppias ei toiminut tuottajien toimitiloissa eikä lähellä tuottajia, ja se säilytti kirjanpitonsa omissa tiloissaan; ii) kauppias toimii kaupankäyntitoimintansa lisäksi konsernin tiettyjen apumateriaalien ostoyksikkönä ja harjoittaa konsernin holdingyhtiönä myös suojaus- ja rahoitustoimintaa; iii) tarkastetun tuloslaskelman perusteella etuyhteydessä olevan kauppiaan oma voitto kattoi sen toimistokulut; iv) kauppias kantoi asiakkaan maksukyvyttömyysriskin; v) kauppias maksoi merirahti- ja pankkimaksuja tarkasteltavana olevan tuotteen vientimyynnistä unioniin; vi) Xiamen ei myy kaikkia tuottamiaan tavaroita etuyhteydessä olevan kauppiaan kautta – noin [20–30 prosenttia] tarkasteltavana olevan tuotteen myynnistä unioniin ja 100 prosenttia muiden tuotteiden myynnistä unioniin ja muihin kolmansiin maihin on Xiamenin suoraa myyntiä. Edellä esitetyn perusteella Xiamenin väite oli hylättävä.

(241)

Tämän vuoksi tehtiin 2 artiklan 10 kohdan i alakohdan mukainen oikaisu Xiamenin ja Zhongjin etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden kautta tapahtuneen myynnin huomioon ottamiseksi. Vastaavasti 2 artiklan 9 kohtaa sovellettaessa oikaisu koostui kauppayhtiöiden myynti-, yleis- ja hallintokustannusten ja ainoan tässä tapauksessa yhteistyössä toimineen etuyhteydettömän tuojan voittomarginaaliin perustuvan nimellisen voiton vähentämisestä.

(242)

Komissio laski otokseen valittujen, yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti vertaamalla samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkasteltavana olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan.

(243)

Otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osalta komissio laski painotetun keskimääräisen polkumyyntimarginaalin perusasetuksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Tämä marginaali määritettiin näin ollen otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien marginaalien perusteella.

(244)

Tällä perusteella otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien väliaikainen polkumyyntimarginaali on 69,6 prosenttia.

(245)

Kaikkien muiden kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaalin komissio määritti käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Tätä varten komissio määritti vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen asteen. Yhteistyössä toimimisen aste määritetään yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien unioniin suuntautuneen viennin määrän perusteella, ilmaistuna osuutena asianomaisen maan unioniin suuntautuneen viennin kokonaismäärästä, sellaisena kuin se ilmoitetaan Eurostatin tuontitilastoissa.

(246)

Yhteistyössä toimimisen aste oli tässä tapauksessa korkea, koska yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien viennin osuus oli yli 90 prosenttia kokonaisviennistä unioniin tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi komissio katsoi, että on aiheellista asettaa koko maata koskeva polkumyyntimarginaali, jota sovelletaan kaikkiin muihin yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin, korkeimman otokseen valituille vientiä harjoittaville tuottajille määritellyn polkumyyntimarginaalin tasolle eli Donghain marginaalin tasolle. Näin vahvistettu polkumyyntimarginaali oli 98,9 prosenttia.

(247)

Väliaikaiset polkumyyntimarginaalit – ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(248)

Kuten 39 kappaleessa todetaan, Yhdistyneen kuningaskunnan eroa EU:sta koskeva siirtymäkausi päättyi 31 päivänä joulukuuta 2020 ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan lakattiin soveltamasta unionin lainsäädäntöä 1 päivänä tammikuuta 2021. Tämän vuoksi komissio pyysi asianomaisia osapuolia toimittamaan päivitetyt tiedot EU27-maiden perusteella. Jäljempänä esitetyt indikaattorit sekä hinnan alittavuuden ja viitehinnan alittavuuden marginaalit laskettiin näin ollen yksinomaan EU27-maiden tietojen perusteella.

(249)

Tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti yksitoista tuottajaa unionissa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”.

(250)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 209 000 tonnia. Komissio määritti tämän luvun kaikkien käytettävissä olevien unionin tuotannonalaa koskevien tietojen perusteella, kuten otokseen valittujen unionin tuottajien polkumyyntikyselyihin antamien vastausten sekä otokseen kuulumattomien unionin tuottajien makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen antamien vastausten perusteella. Näitä tietoja verrattiin valituksessa esitettyihin lukuihin luotettavuuden ja kattavuuden varmistamiseksi. Kuten 27 kappaleessa todetaan, kolmen otokseen valitun unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa on noin 50 prosenttia.

(251)

Unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon sekä kulutuksen ja useiden unionin tuotannonalan tilanteeseen liittyvien taloudellisten indikaattorien määrittämiseksi komissio tutki, olisiko unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen tuotannon myöhempi käyttötarkoitus otettava huomioon tarkastelussa ja missä määrin.

(252)

Näin tehdessään ja jotta unionin tuotannonalasta saataisiin mahdollisimman täydellinen kuva, komissio hankki tietoja alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion koko tuotannosta ja määritteli, oliko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai vapaille markkinoille.

(253)

Komissio totesi, että osa unionin tuottajien kokonaistuotannosta oli tarkoitettu kytkösmarkkinoille, kuten jäljempänä olevasta taulukosta 3 käy ilmi. Kytkösmarkkinoiden osuus kulutuksesta kasvoi tarkastelujaksolla mutta pysyi suhteellisen vähäisenä (noin 15 prosenttia tutkimusajanjakson kulutuksesta). Komissiolla ei kuitenkaan ole tutkimuksen tässä vaiheessa ratkaisevaa näyttöä siitä, voivatko alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota tuotantoketjun loppupään tuotannossa käyttävät yritykset valita toimittajansa vapaasti, koska kytkösmarkkinamyyntiä ja -tuotantoa koskevat tiedot perustuvat otokseen kuulumattomilta yrityksiltä kerättyihin tietoihin. Komissio katsoi alustavasti, että niiden välillä saattaa olla kilpailua, minkä vuoksi kaikki markkinaosuudet lasketaan EU:n kokonaiskulutuksen perusteella. Tämä on tässä vaiheessa varovaisin lähestymistapa, eikä se kuitenkaan muuta vahinkoa koskevia päätelmiä.

(254)

Komissio tarkasteli tiettyjä unionin tuotannonalaan liittyviä taloudellisia indikaattoreita yksinomaan vapaita markkinoita koskevien tietojen perusteella. Nämä indikaattorit ovat: myyntimäärä ja -hinnat unionin markkinoilla, kasvu, vientimäärä ja -hinnat, kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta. Mikäli mahdollista ja perusteltua, tämän tarkastelun tuloksia verrattiin kytkösmarkkinoita koskeviin tietoihin, jotta unionin tuotannonalan tilanteesta saatiin kattava kuva.

(255)

Sen sijaan muita taloudellisia indikaattoreita voidaan tutkia mielekkäästi ainoastaan ottamalla huomioon koko toiminta, mukaan luettuna unionin tuotannonalan sisäinen käyttö. Näitä ovat: tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja pääoman saanti. Nämä indikaattorit riippuvat koko tuotantotoiminnasta riippumatta siitä, onko tuotanto tarkoitettu kytkösmarkkinoille vai myydäänkö se vapailla markkinoilla.

(256)

Komissio määritti unionin kulutuksen unionin tuottajien polkumyyntikyselyyn ja makrokyselyyn antamien vastausten sekä Eurostatin tietoihin perustuvan tuonnin perusteella.

(257)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 3

Unionin kulutus (tonnia)

(258)

Tarkastelujaksolla kulutus kasvoi ensin hieman eli vähemmän kuin 1 prosenttia vuonna 2018 ja laski sitten 5 prosenttia vuonna 2019 ja vielä 1 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Sen seurauksena kulutus laski 6 prosenttia tarkastelujaksolla. Vähennys johtuu ainakin osittain EU:n vuonna 2019 ilmoittamista kiertotaloutta koskevista yleisistä suuntaviivoista, mukaan lukien kierrätettävyystavoitteet perusmateriaaleille, kuten alumiinille, teräkselle, lasille jne. Laminaatit, joissa käytetään valokerroksia yhdessä muiden perusmateriaalien, kuten muovikelmujen ja paperin, kanssa, ovat tiukan valvonnan kohteena, koska niitä tuskin voidaan kierrättää nykyteknologioilla. Tällä oli kielteinen vaikutus kevyen raideleveyden alumiinifolion kysyntään.

(259)

Vaikuttaa siltä, että covid-19-pandemia ei vaikuttanut kulutukseen. Unionin tuottajien toimittamien tietojen mukaan elintarvikevarastot pandemian alussa lisäsivät alun perin kulutusta, mutta sen jälkeen näitä tuotteita käytettiin lähikuukausina, mikä vähensi hieman elintarvikepakkausten myyntiä.

(260)

Komissio määritti tuonnin määrän kahden Eurostatin tietokannasta poimitun Taric-koodin (111) perusteella. Tuonnin markkinaosuus määritettiin vertaamalla asianomaisesta maasta tulevaa tuontimäärää taulukossa 3 esitettyyn unionin kokonaiskulutuksen määrään.

(261)

Asianomaisesta maasta tuleva tuonti kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(262)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi 21 prosenttia tarkastelujaksolla, ja sen markkinaosuus kasvoi 5 prosenttiyksikköä ja oli 23 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Ennen pandemiaa eli vuonna 2019 Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli jopa 24 prosenttia.

(263)

Komissio määritti tuontihinnat Eurostatin tietojen perusteella käyttäen 260 kappaleessa esitettyjä Taric-koodeja.

(264)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin painotettu keskimääräinen hinta kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinnat (euroa/tonni)

(265)

Keskimääräiset tuontihinnat Kiinasta laskivat 3 prosenttia tarkastelujaksolla eli 2 869 eurosta/tonni 2 782 euroon/tonni. Hinnat olivat tarkastelujaksolla merkittävästi alempia kuin otokseen valittujen unionin tuottajien myyntihinnat ja tuotantokustannukset, kuten taulukosta 9 käy ilmi.

(266)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(267)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin hinnan alittavuuden marginaalin olevan 3,9–14,2 prosenttia. Hinnan alittavuuden painotetuksi keskiarvoksi vahvistettiin 10,8 prosenttia.

(268)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(269)

Kuten 27 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle mahdollisesti aiheutuneen vahingon määrittämiseen käytettiin otantamenetelmää.

(270)

Vahingon määrittämiseksi komissio teki eron makro- ja mikrotaloudellisten vahinkoindikaattorien välillä. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit otokseen valittujen tuottajien polkumyyntikyselyyn antamiin vastauksiin sisältyvien tietojen sekä otokseen kuulumattomien tuottajien makrotaloudelliseen kyselylomakkeeseen antamien vastausten perusteella, joita verrattiin valituksessa esitettyihin tietoihin. Komissio arvioi mikrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Kummankin tietojoukon todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(271)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat seuraavat: tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(272)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat seuraavat: keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(273)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste yhteensä kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(274)

Tuotantomäärä pysyi lähes muuttumattomana vuosien 2017 ja 2018 välillä, laski vuonna 2019 ja edelleen tutkimusajanjaksolla. Kokonaistuotantomäärä laski tarkastelujaksolla 13 prosenttia. Kun otetaan huomioon tilanne vapailla markkinoilla ja myynnin väheneminen (ks. taulukko 7), unionin tuottajat pyrkivät ylläpitämään tuotantoa ja pienentämään kiinteiden kustannusten vaikutusta kasvattamalla kytkösmarkkinamyyntiään (ks. taulukko 7) ja vientimyyntiään (ks. taulukko 14). Näistä pyrkimyksistä huolimatta tuotantomäärä laski edelleen.

(275)

Tuotantokapasiteetti väheni tarkastelujaksolla 6 prosenttia. Tämä oli harkittu reaktio, jolla pyrittiin rajoittamaan vahinkoja, kun myynti vapailla markkinoilla väheni, mikä vähensi tuotantoa tarkastelujaksolla. Koska tuotanto väheni jyrkemmin kuin tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste laski 7 prosenttia tarkastelujaksolla ja oli 75 prosenttia tutkimusajanjaksolla.

(276)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(277)

Kokonaismyynti EU:ssa oli laskusuunnassa koko tarkastelujakson ajan (-11 prosenttia). Lasku oli merkittävintä vuosien 2018 ja 2019 välillä (-10 prosenttia), mitä seurasi 2 prosentin lievä kasvu samaan aikaan maailmanlaajuisen toimitusketjun häiriöiden kanssa, jotka johtuivat covid-19-pandemian puhkeamisesta Kiinassa.

(278)

Osa unionin tuottajien kokonaistuotannosta suuntautui kytkösmarkkinoille, kuten 253 kappaleessa mainitaan. Kyseisen osan osuus unionin kulutuksesta oli tutkimusajanjaksolla 15 prosenttia, ja se kasvoi tarkastelujaksolla 12 prosenttia. Kasvu tapahtui pääasiassa vuosien 2018 ja 2019 välillä sekä tutkimusajanjaksolla.

(279)

Unionin tuotannonalan kokonaismyynti vapailla markkinoilla väheni tarkastelujaksolla 15 prosenttia. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan vapaiden markkinoiden myynnin markkinaosuus laski vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä 63 prosentista 57 prosenttiin. Se laski 5 prosenttiyksikköä vuosina 2018–2019, mutta oli kasvanut 1 prosenttiyksiköllä tutkimusajanjakson loppuun mennessä.

(280)

Kulutuksen vähentyessä unionin tuotannonala paitsi menetti myyntimääriään EU:ssa myös markkinaosuuttaan vapailla markkinoilla, kuten 4.5.2.2 jaksossa osoitetaan.

(281)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(282)

Työllisyys laski 10 prosenttia tarkastelujaksolla, kun unionin tuotannonala yritti varmistaa kestävyytensä ja mukautua kotimarkkinoiden kysyntään.

(283)

Näin ollen sen tuottavuus ensin parani 108 tonnista 112 tonniin/kokoaikavastaava vuonna 2018, minkä jälkeen se laski tuotantomäärän vähenemisen myötä. Näin ollen kokonaistuottavuus heikkeni 3 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että vuonna 2018 työllisyys väheni, kun taas tuotanto pysyi suhteellisen vakaana. Vuodesta 2019 tutkimusajanjakson loppuun tuotanto kuitenkin laski työllisyyttä nopeammin myynnin vähenemisen vuoksi, mikä johti vastaavaan tuottavuuden laskuun.

(284)

Kaikki polkumyyntimarginaalit olivat merkittävästi vähimmäistasoa suuremmat. Tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli merkittävä, kun otetaan huomioon asianomaisesta maasta tulevan tuonnin määrä ja hinnat.

(285)

Kyseessä on ensimmäinen tarkasteltavana olevaa tuotetta koskeva polkumyyntitutkimus. Käytettävissä ei näin ollen ollut tietoja, joiden pohjalta olisi voitu arvioida mahdollisen aiemman polkumyynnin vaikutuksia.

(286)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat unionissa

(287)

Myyntihinnat vapailla markkinoilla nousivat ensin 3 396 eurosta 3 557 euroon/tonni vuonna 2018. Tämän jälkeen ne laskivat 3 408 euroon vuonna 2019, minkä jälkeen ne laskivat edelleen 3 359 euroon tonnilta tutkimusajanjaksolla.

(288)

Otokseen valittujen tuottajien yksikkökohtaiset tuotantokustannukset nousivat 3 423 eurosta/tonni 6 prosenttia vuonna 2018 ja edelleen 3 prosenttia vuonna 2019, jolloin ne olivat 3 733 euroa/tonni. Tämä luku pysyi suunnilleen vakaana tutkimusajanjakson ajan. Yhdelle otokseen valitulle unionin tuottajalle aiheutui rakenneuudistukseen liittyviä kustannuksia (lähinnä irtisanomispaketteja), joilla oli vaikutusta tuotantokustannuksiin tutkimusajanjaksolla. Vaikka näitä kustannuksia ei olisikaan, otokseen valittujen unionin tuottajien yksikkökohtaiset tuotantokustannukset olisivat silti tutkimusajanjaksolla 3 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2017.

(289)

Yksikkökohtaisten tuotantokustannusten yleinen nousu tarkastelujaksolla johtui pääasiassa tuotantomäärän 13 prosentin laskusta (15 prosenttia otokseen valittujen unionin tuottajien osalta). Vaikka ylimääräisiä rakenneuudistuskustannuksia ei huomioitaisi, tämä näkyy erityisen selvästi vuonna 2019, jolloin tällaiset kustannukset olivat vähäisiä, mutta otokseen valittujen unionin tuottajien tuotanto laski erittäin merkittävästi (-19 prosenttia). Tämän jälkeen kaikki otokseen valitut unionin tuottajat alkoivat mukauttamistoimet, mikä johti myynnin ja tuotantomäärän lievään kasvuun tutkimusajanjaksolla, mikä johtui osittain myös Kiinasta tulevan tuonnin vähenemisestä pandemian puhkeamisen jälkeen. Tämä kiinteiden kustannusten poistaminen ja niiden vaikutusten vähentäminen johti tuotannon yksikkökustannusten alenemiseen tutkimusajanjaksolla (jos rakenneuudistuskustannuksia ei oteta huomioon).

(290)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(291)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti kasvoivat 6 prosenttia vuonna 2018 ja laskivat sitten 7 prosenttia vuonna 2019. Tämän jälkeen ne kasvoivat tutkimusajanjaksolla 26 prosenttia unionin tuottajalle aiheutuneiden rakenneuudistuskustannusten vaikutuksesta. Jos näitä ylimääräisiä kustannuksia ei oteta huomioon, luku olisi tutkimusajanjaksolla [77 000–81 000], mikä merkitsee [2–7] prosentin lisäystä vuodesta 2017.

(292)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastojen tasot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(293)

Loppuvarastot olivat kohtuullisella tasolla koko tarkastelujakson ajan. Alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotannonala toimii yleensä tilausten perusteella, joten indikaattori ei ole niin merkityksellinen vahinkoanalyysin kannalta.

(294)

Loppuvarastojen osuus ilmaistuna prosentteina tuotannosta laski hieman vuonna 2019 ja kasvoi hieman tutkimusajanjaksolla. Nämä eivät kuitenkaan ole poikkeuksellisia varastojen vaihteluja.

(295)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(296)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(297)

Unionin tuotannonalan myynti etuyhteydettömille asiakkaille oli vuonna 2017 tappiollista, vuonna 2018 lievästi tappiollista, vuonna 2019 merkittävästi tappiollista ja tutkimusajanjaksolla vielä tätäkin tappiollisempaa (-9,6 prosenttia). On huomattava, että yksi otokseen valituista unionin tuottajista aloitti rakenneuudistuksen tutkimusajanjaksolla. Tämän rakenneuudistuksen kustannukset, joihin sisältyi myös irtisanomiskorvauksia, vaikuttivat kielteisesti tutkimusajanjakson toiseen osaan. Otokseen valitut tuottajat olisivat kuitenkin olleet 5,6 prosenttia tappiollisia tutkimusajanjaksolla ilmankin näitä poikkeuksellisia kustannuksia.

(298)

On selvää, että unionin tuotannonalalle aiheutui vahinkoa jo vuonna 2017. Tämä ei ole yllättävää, kun otetaan huomioon Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus (18 prosenttia vuonna 2017) ja hinnat, jotka olivat paitsi unionin tuotannonalan hintoja myös sen tuotantokustannuksia alhaisemmat. Kuten 260 ja 261 kappaleessa selitetään, unionin tuottajien kustannukset kasvoivat niiden hintoja enemmän, mikä johti unionin tuotannonalan kannattavuuden laskuun. Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman alentamispaineen vuoksi (sekä määrien että alhaisten hintojen osalta) unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintoja samassa määrin kuin kustannukset nousivat. Koko tarkastelujakson ajan Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat jatkuvasti alhaiset ja merkittävästi alle unionin tuotannonalan hintojen (ks. taulukot 5 ja 9), mikä rajoitti hinnankorotuksia. Tämä johti hinnankorotusten estymiseen ja kannattavuuden heikkenemiseen, mikä jatkui tutkimusajanjaksolla. Vuonna 2018 tapahtuneen hienoisen 1 prosentin nousun jälkeen Kiinan hinnat laskivat 3 prosenttia vuonna 2019 ja 0,7 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Hinnat pysyivät selvästi unionin tuotannonalan hintatason alapuolella. Tämä tulee esiin myös merkittävissä hinnan alittavuuden marginaaleissa (ks. 224 kappale).

(299)

Nettokassavirta osoittaa unionin tuottajien kykyä rahoittaa toimintaansa itse. Nettokassavirta kehittyi tarkastelujaksolla negatiivisesti seuraillen kannattavuuden kehitystä.

(300)

Investoinnit vähenivät tarkastelujaksolla 23 prosenttia. Kunnianhimoiset investointisuunnitelmat keskeytettiin riittämättömän kannattavuuden vuoksi. Niiden sijaan toteutettiin vähemmän kunnianhimoisia suunnitelmia.

(301)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Se kehittyi negatiivisesti tarkastelujaksolla ja laski vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä -2 prosentista -24 prosenttiin. Tällainen kehitys seuraili unionin tuotannonalan kannattavuuden heikkenemistä.

(302)

Kuten 256 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen unionin tuottajien on yhä vaikeampaa hankkia pääomaa investointeja varten. Kun investointien tuotto laskee nopeasti, otokseen valittujen tuottajien kyky hankkia pääomaa vaarantuu tulevaisuudessa vieläkin enemmän.

(303)

Tarkastelujaksolla alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuonti Kiinasta, joka oli merkittävää jo vuonna 2017, lisääntyi merkittävästi sekä absoluuttisesti (+ 21 prosenttia) että suhteellisesti (+ 5 prosenttiyksikköä markkinaosuudesta), EU:n kulutuksen vähentyessä 6 prosenttia. Tutkimusajanjaksolla otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuontihinnat alittivat unionin hinnat keskimäärin 10,8 prosentilla. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta todetusta hinnan alittavuudesta riippumatta komissio totesi myös, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat olivat jatkuvasti alhaiset ja merkittävästi alemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat koko tarkastelujakson ajan (ks. taulukot 5 ja 9). Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman alentamispaineen vuoksi (sekä määrien että alhaisten hintojen osalta) unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintoja samassa määrin kuin kustannukset nousivat.

(304)

Unionin tuotannonala osoitti merkkejä vahingosta jo tarkastelujakson alussa. Tämä ei ole yllättävää, sillä Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 18 prosenttia vuonna 2017 ja sen hinnat olivat huomattavasti unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmat (ks. taulukot 5 ja 9).

(305)

Kaikki makrotaloudelliset indikaattorit, kuten tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä EU:n markkinoilla, markkinaosuus, työllisyys ja tuottavuus, osoittivat negatiivista suuntausta tarkastelujaksolla. Samoin lähes kaikki mikrotaloudelliset indikaattorit, kuten myyntihinnat EU:n vapailla markkinoilla, tuotantokustannukset, työvoimakustannukset, kannattavuus, loppuvarastot, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto, osoittivat negatiivista suuntausta tarkastelujaksolla. Samat vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti myös, kun tarkastellaan vuosia 2017–2019 eli ennen koronaviruspandemian alkamista. Monien indikaattorien osalta tilanne oli tutkimusajanjaksolla parempi kuin vuonna 2019. Tämä johtuu pääasiassa Kiinasta tulevan tuonnin vähenemisestä, joka johtui pandemian puhkeamisesta vuoden 2019 lopussa ja vuoden 2020 alussa. Tämä korostaa entisestään tämän tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalan kokonaistilanteeseen.

(306)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(307)

Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheuttanut merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Perusasetuksen 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti komissio tutki myös, olisivatko muut tiedossa olleet tekijät voineet samaan aikaan aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle, ja varmisti, ettei mitään muiden tekijöiden kuin asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttamaa mahdollista vahinkoa pidetä polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana. Mahdollisiksi tekijöiksi yksilöitiin kulutus, covid-19-pandemia, väitetty investointien puute, unionin tuotannonalan rakenneuudistus, korkeat tuotantokustannukset unionissa, tuonti kolmansista maista ja unionin tuotannonalan vientitulos.

(308)

Unionin tuotannonalan tilanteen heikkeneminen osuu ajallisesti yhteen Kiinasta tulevan tuonnin merkittävän kasvun kanssa; tuonnin hinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat ja painoivat unionin markkinahintoja alaspäin. Otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tuontihinnat alittivat unionin hinnat keskimäärin 10,8 prosentilla, kuten 224 kappaleessa todetaan.

(309)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi (ks. taulukko 4) 36 660 tonnista vuonna 2017 tutkimusajanjakson 44 276 tonniin eli 21 prosenttia. Sen markkinaosuus puolestaan kasvoi 29 prosenttia eli 18 prosentista 23 prosenttiin. Samalla kaudella (ks. taulukko 7) unionin tuotannonalan myynti vapailla markkinoilla väheni 15 prosenttia ja sen markkinaosuus pieneni 63 prosentista 57 prosenttiin eli 10 prosenttia.

(310)

Tilanne vuosina 2017–2019 oli vielä selvempi, koska Kiinasta tuleva tuonti kasvoi 27 prosenttia (36 660 tonnista 46 595 tonniin) ja saavutti 24 prosentin markkinaosuuden, kun taas unionin tuotannonalan markkinaosuus vapailla markkinoilla putosi 56 prosenttiin (12 prosentin lasku). Siitä huolimatta, että kulutus väheni vuosien 2018 ja 2019 välillä, Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi edelleen ja kasvatti markkinaosuuttaan unionin tuotannonalaan nähden.

(311)

Polkumyyntituonnin hinnat alenivat 3 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. taulukko 5) 2 869 eurosta 2 781 euroon/tonni. Unionin tuotannonalan hinnat sitä vastoin laskivat vain 1 prosentin samalla kaudella eli 3 396 eurosta/tonni vuonna 2017 tutkimusajanjakson 3 359 euroon/tonni. Eli vaikka Kiinasta tulevan tuonnin hinnat lähtivät alemmalta tasolta vuonna 2017, ne laskivat enemmän (-88 euroa/tonni) kuin unionin tuotannonalan hinnat (-37 euroa/tonni) tarkastelujakson aikana. Vuosina 2017–2019 Kiinasta tulevan tuonnin hinnat laskivat 2 prosenttia ja unionin tuotannonalan hinnat nousivat alle 1 prosentin (12 euroa/tonni).

(312)

Polkumyyntituonnin aiheuttama paine aiheutti näin ollen merkittävää hinnankorotusten estymistä unionin tuotannonalalle. Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttaman alentamispaineen vuoksi (sekä määrien että alhaisten hintojen osalta) unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan hintoja samassa määrin kuin kustannukset nousivat. Tämän alentamispaineen voimakkuus käy ilmi ainakin siitä, että kiinalaiset hinnat olivat koko tarkastelujakson ajan jatkuvasti alhaiset ja merkittävästi alemmat kuin unionin tuotannonalan hinnat ja tuotantokustannukset, mikä rajoitti mahdollisuutta nostaa hintoja (ks. 265 kappale). Tämä johti unionin tuotannonalan kannattavuuden laskuun.

(313)

Vuoden 2019 ja tutkimusajanjakson välinen ero on erityisen paljastava Kiinasta tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalan tilanteen välisen yhteyden osalta. Kun tuonti väheni Kiinan tuotannon ja viennin häiriintyessä pandemian vuoksi, otokseen valittujen unionin tuottajien myynti ja yksikkökohtaiset tuotantokustannukset sekä unionin tuotannonalan kannattavuus paranivat hieman (kun ylimääräiset rakenneuudistuskustannukset jätetään huomioimatta).

(314)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, että Kiinasta tuleva tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle. Vahinko kohdistui sekä määriin että hintoihin.

(315)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja väitti, että alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion korvaaminen muilla tuotteilla tietyillä segmenteillä voisi aiheuttaa vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(316)

Kuten 258 kappaleessa todetaan, unionin kulutus supistui vuonna 2019 ja tutkimusajanjaksolla. Tuonti Kiinasta kuitenkin lisääntyi koko tarkastelujakson ajan, kun taas kulutus väheni. Kun kysyntä vähenee, yleensä on odotettavissa, että se vaikuttaa samalla tavalla kaikkiin tuottajiin tai että vienti vähenee enemmän verrattuna kotimaan (unionin) myyntiin, kun otetaan huomioon kotimaisten tuottajien ja asiakkaiden läheisyys. Kiinasta tuleva tuonti kasvoi kuitenkin koko tarkastelujakson aikana 21 prosenttia (27 prosenttia vuonna 2019), kun taas unionin myynti vapaille markkinoille laski 15 prosenttia (16 prosenttia vuonna 2019). Lisäksi joidenkin indikaattoreiden hienoinen paraneminen, jota käsiteltiin johdanto-osan 284 kappaleessa, osui ajallisesti yhteen jatkuvan kulutuksen supistumisen kanssa, kuten taulukosta 4 ilmenee. Ainoa merkittävä ero näiden kahden ajanjakson välillä oli Kiinasta tulevan halpatuonnin vähäisempi määrä pandemian vuoksi.

(317)

Vuoden 2020 alkupuoliskolla alkanut koronaviruspandemia vaikutti EU:n markkinoiden tilanteeseen eri tavoin. Kuten 259 kappaleessa todetaan, se ei vaikuttanut kokonaiskulutukseen, mutta Kiinasta tuleva tuonti väheni hieman.

(318)

Kuten 262 kappaleessa selitetään, Kiinasta tuleva polkumyyntituonti oli kasvanut jatkuvasti vuosina 2017–2019 siten, että kasvua oli tapahtunut vuoden 2020 alkupuoliskolla yli 27 prosenttia koronaviruspandemian alkuun mennessä. Toisin sanoen polkumyyntituonnista unionin tuotannonalalle aiheutunut merkittävä vahinko oli jo realisoitunut siinä vaiheessa, kun koronaviruspandemia astui kuvaan, mitä osoittaa kaikkien makro- ja mikrotaloudellisten indikaattoreiden negatiivinen kehitys vuosina 2017–2019. Lisäksi Kiinasta tulevan tuonnin vähenemisellä vuoden 2020 alussa alkaneen pandemian vuoksi (ks. 284 kappale) oli myönteinen vaikutus joihinkin vahinkoindikaattoreihin. Tämä osoittaa myös, että tuonnin ja unionin tuotannonalan vahingollisen tilanteen välillä on vahva yhteys.

(319)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, että covid-19-pandemia ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(320)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja ja kaksi käyttäjää väittivät, että yksi syy vahinkoon on se, että unionin tuotannonala ei investoi tuotantolaitoksiinsa.

(321)

On totta, että jotkin otokseen valittujen unionin tuottajien kunnianhimoiset investoinnit oli keskeytetty, kuten 256 kappaleessa todetaan. Tämä oli kuitenkin seurausta unionin tuotannonalan vahingollisesta tilanteesta eikä sen syy. Unionin tuotannonalan koko tarkastelujakson ajan jatkuneesta vaikeasta tilanteesta huolimatta tutkimuksessa todettiin investointeja in-line-laadunvalvontamekanismeihin ja muihin nykyisen konekannan parannuksiin. Lisäksi useat yritykset investoivat tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta ne voivat valmistaa ohuempaa alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota ja autojen sähköakkujen tuotantoa varten tarkoitettua alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota. Tämä osoittaa, että unionin tuotannonala mukautui markkinoiden vaatimuksiin taloudellisten mahdollisuuksiensa puitteissa.

(322)

Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että unionin tuotannonalan pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi tarvitaan lisäinvestointeja uusimpaan teknologiaan, mutta komissio päätteli, että unionin tuotannonalan tuotantolaitteiden tila ja sen toimintakustannusten kehitys eivät heikennä polkumyyntituonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välistä syy-yhteyttä.

(323)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, että vähäiset investoinnit eivät vaikuttaneet unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(324)

Yksi käyttäjä esitti, että unionin tuottajien poistuminen markkinoilta ja rakenneuudistukset olisivat yksi syy unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon.

(325)

Suurin osa niistä markkinoilta poistumisista, joihin käyttäjä viittasi, tapahtui ennen tarkastelujaksoa. Ei ollut mitään syytä olettaa, että tällaisia tuotannon lopettamisia tapahtuisi oikeudenmukaisissa markkinaolosuhteissa. Kuten 271 kappaleessa selitetyssä investointeihin liittyvässä tilanteessa, tuotantolaitosten ja liiketoiminnan lopettaminen on pikemminkin unionin tuotannonalan vahingollisen tilanteen seuraus eikä sen syy. Tällaiset rakenneuudistuksiin ja sopeutumiseen liittyvät tuotannon lopettamiset yleensä lieventävät vahinkoa eivätkä pahenna sitä.

(326)

Kuten 253 kappaleessa mainitaan, on totta, että yhden otokseen valitun unionin tuottajan tutkimusajanjakson jälkipuoliskolle ajoittuneet rakenneuudistuskustannukset ovat saattaneet vaikuttaa joihinkin indikaattoreihin, kuten tuotantokustannuksiin, työllisyyskustannuksiin ja kannattavuuteen. Tämän vuoksi komissio tarkasteli 260, 261, 263 ja 268 kappaleessa vahingon kokonaiskuvaa myös siten, että näitä kustannuksia ei otettu huomioon. Ilmankin näitä kustannustekijöitä on selvää, että unionin tuotannonalalle aiheutui vahinkoa koko tarkastelujakson ajan, myös tutkimusajanjaksolla. Näin ollen nämä väitteet hylättiin.

(327)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, että unionin tuotannonalan rakenneuudistus ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(328)

Yksi käyttäjä väitti, että korkeat palkat ja energian hinnat ovat syynä unionin tuotannonalan vahingolliseen tilanteeseen.

(329)

Säilyttääkseen kilpailukykynsä pienemmällä markkinaosuudella unionin tuottajat ovat vähentäneet sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä vuoden 2017 ja tutkimusajanjakson välillä, mikä on alentanut niiden kokonaistyövoimakustannuksia huomattavasti. Kuten taulukosta 10 käy ilmi, keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat tutkimusajanjaksolla, mutta tämä johtui pääasiassa yhden otokseen valitun tuottajan rakenneuudistuksesta. Kun näitä poikkeuksellisia menoja ei oteta huomioon, keskimääräiset työntekijäkohtaiset kustannukset ovat pysyneet suhteellisen vakaina koko tarkastelujakson ajan, kun taas otokseen valitut unionin tuottajat tekevät edelleen -5,6 prosenttia tappiota (ks. 268 kappale).

(330)

Energiakustannusten osuus tuotantokustannuksista on suhteellisen pieni (noin 3 prosenttia), joten niillä ei ole merkittävää vaikutusta taulukossa 9 esitettyyn tuotantokustannusten nousuun. Otokseen valittujen unionin tuottajien tuottaman alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion energiakustannukset tonnia kohti nousivat 12 prosenttia koko tarkastelujakson aikana, mutta tämä johtui osittain tuotannon vähenemisestä, eivätkä ne missään tapauksessa voi aiheuttaa taulukossa 9 esitettyä tuotantokustannusten nousua, kun otetaan huomioon energiakustannusten osuus tuotantokustannuksista.

(331)

Yksi käyttäjä väitti, että vertikaalisen integraation puute aiheuttaa merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(332)

Komissio huomautti, että vertikaalisen integraation puuttuminen ei katkaise syy-yhteyttä, koska tämä tekijä ei ole muuttunut tarkastelujaksolla. Myöskään kaikki kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eivät ole vertikaalisesti integroituneita. Sen vuoksi tämä väite hylättiin.

(333)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, että palkat, energiakustannukset ja vertikaalisen integraation puute eivät vaikuttaneet unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(334)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Tuonti kolmansista maista

(335)

Tuonti kolmansista maista oli suhteellisen vähäistä. Kolmansista maista tulevan tuonnin keskihinnat olivat johdonmukaisesti Kiinan hintoja korkeammat koko tarkastelujakson ajan. Ne olivat vuosina 2017 ja 2018 vain hieman unionin hintoja alempia ja ylittivät ne vuonna 2019 ja tutkimusajanjaksolla. Niiden määrä väheni (-21 prosenttia) tarkastelujakson aikana. Kun otetaan huomioon kulutuksen supistuminen, kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus pysyi noin 5 prosentissa koko tarkastelujakson ajan. Kolmansista maista tulevan tuonnin keskihinnat nousivat 12 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(336)

Tämän perusteella komissio päätteli, että muista maista tulevan tuonnin kehitys tarkastelujaksolla ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(337)

Otokseen valittujen unionin tuottajien viennin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Otokseen valittujen unionin tuottajien vientitoiminta

(338)

Unionin tuotannonalan vienti kasvoi tarkastelujaksolla 7 prosenttia 57 356 tonnista vuonna 2017 tutkimusajanjakson noin 61 811 tonniin.

(339)

Tämän viennin keskihinta nousi ensin 4 prosenttia vuonna 2018, minkä jälkeen se laski tutkimusajanjaksolla asteittain alemmalle tasolle kuin vuonna 2017 (-3 prosenttia). Tämän viennin keskihinta pysyi jatkuvasti korkeampana kuin hinnat, jotka unionin tuotannonala pystyi saavuttamaan EU:n markkinoilla.

(340)

Kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan kolmansiin maihin suuntautuvan viennin hintataso, komissio päätteli alustavasti, että vientitulos ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon.

(341)

Unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemisen ja Kiinasta tulevan tuonnin kasvun välillä on selvä yhteys.

(342)

Komissio erotti polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingollisista vaikutuksista kaikkien sellaisten tiedossa olleiden tekijöiden vaikutukset, jotka ovat vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen. Mikään tekijöistä ei yksin tai yhdessä vaikuttanut vahinkoindikaattoreiden tarkastelujaksolla havaittuun negatiiviseen kehitykseen.

(343)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että asianomaisesta maasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle ja että muut tekijät erikseen tai yhdessä tarkasteltuina eivät heikentäneet syy-yhteyttä polkumyynnin ja merkittävän vahingon välillä.

(344)

Unionissa on yksitoista tiedossa olevaa yritysryhmää, jotka tuottavat alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota. Unionin tuotannonala työllistää suoraan yli 2 000 työntekijää, ja monet muut ovat siitä välillisesti riippuvaisia. Tuottajat ovat sijoittautuneet laajasti eri puolille unionia.

(345)

Toimenpiteiden toteuttamatta jättämisellä on todennäköisesti merkittävä kielteinen vaikutus unionin tuotannonalaan hintojen jatkuvan laskun, pienempien myyntimäärien ja kannattavuuden jatkuvan alenemisen myötä. Toimenpiteiden ansiosta unionin tuotannonala voi saavuttaa potentiaalinsa unionin markkinoilla, saada takaisin menettämäänsä markkinaosuutta ja parantaa kannattavuuttaan tasolle, jota voidaan odottaa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa.

(346)

Tämän vuoksi komissio päätteli, että toimenpiteiden käyttöönotto on unionin tuotannonalan ja sen tuotantoketjun alkupään tavarantoimittajien edun mukaista.

(347)

Kuten 36 kappaleessa mainitaan, kyselylomakkeeseen vastasi yhdeksän käyttäjää, jotka edustivat joustavien pakkausten ja rakennusmateriaalien tuotannonaloja. Näiden yhdeksän yrityksen osuus Kiinasta tulevasta tuonnista oli noin 27 prosenttia tutkimusajanjaksolla. Kaksi muuta käyttäjää toimitti huomautuksia, mutta ne eivät vastanneet kyselylomakkeeseen. Näiden vastausten perusteella komissio ei havainnut merkittävää riippuvuutta Kiinasta tuodusta alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliosta. Useimmille yhteistyössä toimineille käyttäjille Kiinasta peräisin olevan alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion osuus jatkojalostusfoliota kuluttaneiden tuotteiden tuotantokustannuksista oli 0–7 prosenttia. Poikkeuksena olivat kaksi käyttäjää (toinen rakennusalalla ja toinen pakkausalalla), jotka toivat [80–95] ja [85–100] prosenttia alumiinista valmistetusta jatkojalostusfoliostaan Kiinasta, mikä vastasi [15–25] prosenttia ja [20–30] prosenttia niiden asiaankuuluvista tuotantokustannuksista. Niiden vastauksissa toimitetuissa tiedoissa on aukkoja tutkimuksen tässä vaiheessa, eikä niiden kykyä siirtää tai kattaa lisäkustannuksia voida arvioida luotettavasti. Tätä näkökohtaa tutkitaan lähemmin.

(348)

Neljä käyttäjää väitti, että unionin tuottajat eivät pysty tarjoamaan samanlaatuista alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota kuin kiinalaiset tuottajat, koska uusiin koneisiin ja in-line-laaduntarkastuslaitteisiin ei investoida riittävästi. Vaikka on totta, että unionin tuottajilla on yleensä kiinalaisia tuottajia vanhempi konekanta, unionin tuottajat ovat tehneet investointeja ja käyttävät myös in-line-laadunvarmistusvälineitä. Kuten unionin tuotannonalan vientiluvut osoittavat, myös unionin tuottajat pystyvät kilpailemaan menestyksekkäästi kolmansien maiden markkinoilla, mikä osoittaa, että niiden tuote ei yleensä ole muita heikompi kansainvälisessä vertailussa. Joillakin kiinalaisilla markkinajohtajilla on laitoksia, jotka pystyvät tuottamaan korkealaatuisia tuotteita tehokkaasti, mutta erään käyttäjän toimittama laatuanalyysi on osoittanut, että tämä ei koske Kiinan koko alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotannonalaa eikä kaikkia sen vientiä harjoittavia tuottajia.

(349)

Kolme käyttäjää väitti, että unionin tuottajat eivät toimita erittäin leveää jatkojalostusfoliota tai niillä on ainakin tiettyjä mittoja koskevia toimitusvaikeuksia. Tutkimuksessa todettiin, että unionin tuottajat pystyivät toimittamaan kaikkia markkinoiden tarvitsemia leveyksiä. Tiettyjen leveyksien valmistus voi olla muita kustannustehokkaampaa valssaamojen enimmäisleveydestä riippuen, mikä heijastuu hintaneuvotteluihin. Tämä on kuitenkin tavanomainen liiketoimintakäytäntö.

(350)

Kolme käyttäjää väitti, että unionin tuottajat eivät pystyisi tarjoamaan laadultaan alle 6 mikronin alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota. Kuten 50 kappaleessa selitetään, komissio totesi, että unionin tuotannonalalla on olemassa olevaa kapasiteettia ja kaupallista myyntiä tällä segmentillä, minkä lisäksi se investoi alle 6 mikronin tuotantoon, joka oli kehittyvä markkinasegmentti, jonka kulutus oli suhteellisen alhaista tutkimusajanjaksolla.

(351)

Kaksi käyttäjää väitti, että polkumyyntitullit aiheuttaisivat toimitusketjujen katkeamisen. Vaikka kysyntähuiput voivat pidentää toimitusaikoja erityistilanteissa ja kiinalaisilla tuottajilla voi olla enemmän taloudellista joustavuutta raaka-aineiden varastoinnissa, on tärkeää huomata, että Kiinasta tuleva toimitusketju on yhtä lailla altis keskeytyksille, kuten covid-19:n vuoksi tapahtui, mikä tekee unionin tuottajien selviytymisestä merkittävää tarjonnan vakaudelle Euroopassa. Kuten taulukosta 6 käy ilmi, unionissa on joka tapauksessa merkittävää käyttämätöntä tuotantokapasiteettia, joka on käyttäjien käytettävissä.

(352)

Kaksi käyttäjää väitti, että polkumyyntitullit vaarantaisivat jatkojalostajien tuotannonalan kilpailukyvyn unionin markkinoilla, joka kilpailee unionin ulkopuolisten maiden tuottajien kanssa, koska kustannusten nousua ei voisi siirtää asiakkaille. Eurooppalaiset jalostajat voisivat näin ollen siirtää tuotantoaan unionin ulkopuolelle. Mitään erityistä näyttöä siitä, ettei lisäkustannuksia voisi siirtää jatkojalostajille, ei kuitenkaan toimitettu.

(353)

Kaksi käyttäjää väitti, että tullit olisivat ristiriidassa Euroopan kestävän kehityksen tavoitteen kanssa, koska ohuemman alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion käyttö auttaisi saavuttamaan nämä tavoitteet. Vaikka komissio jo päätteli (ks. 50 kappale), että unionin tuotannonala pystyy varsin hyvin tuottamaan ohuempaa alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota, olisi kuitenkin huomattava, että Euroopan unioni ei voi kehittää kestävää vihreää politiikkaa, josta vihreämmät rakennuseristysmateriaalit muodostavat osan, Kiinasta peräisin olevan vahingollisen tuonnin varaan, jonka hintoja poljetaan voimakkaasti.

(354)

Yksi käyttäjä väitti, että tullit vääristäisivät markkinoita, koska kahden suurimman alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajan, jotka ovat myös jatkojalostajia, kytkösmarkkinakulutus olisi yli 70 prosenttia niiden tuotannosta. Kun otetaan huomioon unionin tuottajien määrä, on erittäin epätodennäköistä, että kahden integroituneen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuottajan, jotka ovat myös jatkojalostajia, kytkösmarkkinakulutus vääristäisi markkinoita. Lisäksi EU:ssa on huomattavasti käyttämätöntä alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuotantokapasiteettia. Lopuksi polkumyyntitoimenpiteiden käyttöön ottamatta jättäminen tästä syystä merkitsisi yhden liiketoimintamallin (integroitumaton tuotanto) suosimista toiseen verrattuna.

(355)

Yksi käyttäjä väitti, että polkumyyntitullien käyttöönoton sijasta unionin tuotannonalalle voitaisiin tarjota valtiontukea. Komissio totesi, että taloudellinen tuki ei kuitenkaan ole oikea keino torjua vahingollista polkumyyntiä.

(356)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että käyttäjillä ei ole yhteistä kantaa toimenpiteiden käyttöönoton puolesta tai sitä vastaan. Niihin käyttäjiin, jotka vastustivat toimenpiteiden käyttöönottoa, ja erityisesti 339 kappaleessa mainittuihin kahteen käyttäjään, saattaa kohdistua joitakin kielteisiä vaikutuksia.

(357)

Viiden etuyhteydettömän tuojan muodostama konsortio esitti vireillepanoa koskevia huomautuksia. Kuitenkin vain yksi etuyhteydetön tuoja, jonka osuus Kiinasta tulevasta tuonnista oli [15–25 prosenttia], vastasi tuojien kyselylomakkeeseen. Sen vastauksessa toimitetuissa tiedoissa on aukkoja tutkimuksen tässä vaiheessa, eikä sen kykyä siirtää tai kattaa lisäkustannuksia voida arvioida luotettavasti. Tätä näkökohtaa tutkitaan lähemmin.

(358)

Konsortio väitti, että unionin tuottajat eivät pysty valmistamaan riittäviä määriä riittävän laadukasta alumiinista valmistettua jatkojalostusfoliota kaikissa tuotekategorioissa teknisten rajoitusten vuoksi, jotka johtuvat useimpien unionin tuottajien vertikaalisen integraation puutteesta. Tämä johtaisi korkeampiin tuotantokustannuksiin, laadun heikkenemiseen, riippuvuuteen raaka-ainemarkkinoista (foliovarastot) ja pidempiin toimitusaikoihin pidemmän toimitusketjun vuoksi. Lisäksi ne väittivät, että investointien puute, erityisesti in-line-valvontajärjestelmien osalta, on johtanut laatuongelmiin. Sen vuoksi konsortio odottaa toimitusvaikeuksia erityisesti ohuen alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion osalta, jos toimenpiteet otetaan käyttöön. Tämä yhdessä korkeampien hintojen kanssa heikentäisi unionin jalostajien (käyttäjien) kilpailukykyä.

(359)

Kuten 4.6.2.1 jaksossa todetaan, unionin tuotannonalalla näyttää olevan riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, vaikka otetaan huomioon kahden suuren unionin tuottajan suuri kytkösmarkkinakäyttö. Toisin kuin tuojien konsortio väitti, in-line-laadunvalvontaan on tehty investointeja, eivätkä tiedot osoita johdonmukaisesti, että kiinalainen alumiinista valmistettu jatkojalostusfolio olisi parempilaatuista.

(360)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että toimenpiteiden käyttöönotto ei välttämättä olisi tuojien edun mukaista. Se kuitenkin arvioi tarkemmin toimenpiteiden todennäköistä vaikutusta punnitessaan asiaan liittyviä eri etuja (ks. 6.4 jakso).

(361)

Perusasetuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio arvioi kilpailevia etuja ja kiinnitti erityishuomiota tarpeeseen poistaa vahingollisen polkumyynnin kauppaa vääristävät vaikutukset ja palauttaa tehokas kilpailu.

(362)

Mitä tulee hintojen kohoamiseen, tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinan hinnat alittivat unionin hinnat keskimäärin 10,8 prosentilla ja että hinnankorotusten estyminen johti unionin tuotannonalan tilanteen heikkenemiseen. Jos hinnat kohoavat jälleen kestävälle tasolle, komissio katsoi, että kohoaminen olisi vähäistä, kun otetaan huomioon kilpailun taso unionin markkinoilla. Unionin tuotannonalalla on riittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, kuten jo 4.6.2.1 jaksossa mainitaan. Näin ollen kielteinen vaikutus käyttäjiin olisi myös vähäinen. Yksikään käyttäjien ja tuojien esittämistä erityisistä väitteistä, joita käsitellään 340–348 ja 350–351 kappaleessa, ei muuta tätä päätelmää.

(363)

Arvioidessaan kielteisten vaikutusten merkitystä tuojien kannalta komissio totesi ensin, että yhteistyössä toimimisen aste oli suhteellisen alhainen, sillä vain yksi viidestä yhteistyössä toimineesta tuojasta vastasi kyselyyn. Kuten 349 kappaleessa todetaan, tutkimuksen tässä vaiheessa on mahdotonta vahvistaa, pystyykö tuoja kattamaan hinnankorotuksen, koska se ei toimittanut asiaankuuluvia tietoja.

(364)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön väliaikaisia toimenpiteitä Kiinasta peräisin olevan alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuonnissa.

(365)

Määrittääkseen toimenpiteiden tason komissio tutki, olisiko polkumyyntimarginaalia alempi toimenpiteiden taso riittävä polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi.

(366)

Valituksen tekijät väittivät, että tässä tapauksessa esiintyy perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja raaka-aineiden vääristymiä. Voidakseen arvioida toimenpiteiden asianmukaisen tason komissio määritti ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia vääristymiä. Tämän jälkeen se tutki, olisiko otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien polkumyyntimarginaali korkeampi kuin niiden viitehinnan alittavuuden marginaali (ks. 380 kappale jäljempänä).

(367)

Komissio määritti ensin tullin tason, joka oli tarpeen unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon poistamiseksi ilman perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisia vääristymiä. Tässä tapauksessa vahinko poistuisi, jos unionin tuotannonala pystyisi kattamaan tuotantokustannuksensa, mukaan lukien kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista (perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohta), ja saamaan kohtuullisen voiton, jäljempänä ’tavoitevoitto’.

(368)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti komissio otti huomioon tavoitevoiton määrittämiseksi seuraavat tekijät:

(369)

Kyseinen marginaali ei saa olla alle 6 prosenttia.

(370)

Tarkastelujaksolla vain yksi otokseen valittu yritys saavutti vuonna 2017 yli 6 prosentin voiton. Kaksi muuta otokseen valittua yritystä, joiden osuus kaikkien otokseen valittujen yritysten myynnistä unionissa oli yhteensä [65–85] prosenttia, olivat tappiollisia koko tarkastelujakson ajan. Unionin tuotannonalan yhdistetty voittomarginaali, jossa otettiin huomioon kunkin otokseen valitun yrityksen korkein voittomarginaali tarkastelujaksolla, oli 1 prosentin tappio.

(371)

Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen voittomarginaaliksi vahvistettiin perusasetuksen 7 artiklan 2 c kohdan mukaisesti 6 prosenttia.

(372)

Perusasetuksen 7 artiklan 2 d kohdan mukaisesti komissio arvioi viimeisessä vaiheessa unionin tuotannonalalle 11 artiklan 2 kohdan mukaisena toimenpiteen soveltamisaikana koituvat kustannukset, jotka johtuvat monenvälisistä ympäristösopimuksista ja niihin liitetyistä pöytäkirjoista, joissa unioni on osapuolena, sekä perusasetuksen liitteessä I a luetelluista ILO:n yleissopimuksista. Komissio vahvisti lisäkustannuksiksi 9,93–15,64 euroa/tonni, ja se lisättiin otokseen valittujen unionin tuottajien vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Muistio, jossa selitetään, miten komissio vahvisti nämä lisäkustannukset, on saatavilla asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitetussa asiakirja-aineistossa.

(373)

Näihin kustannuksiin kuuluivat tulevat lisäkustannukset, joilla varmistetaan EU:n päästökauppajärjestelmän noudattaminen. EU:n päästökauppajärjestelmä on monenvälisten ympäristösopimusten noudattamista koskevan EU:n politiikan kulmakivi. Tällaiset lisäkustannukset laskettiin keskimääräisten arvioitujen lisäpäästöoikeuksien pohjalta, jotka on ostettava toimenpiteiden soveltamisaikana (vuosina 2021–2025). Laskelmissa käytetyistä päästöoikeuksista vähennettiin maksutta saadut päästöoikeudet, ja niitä oikaistiin sen varmistamiseksi, että ne liittyivät yksinomaan samankaltaiseen tuotteeseen. Lisäkustannuksissa otettiin huomioon myös välilliset hiilidioksidikustannukset, jotka johtuvat sähkön hintojen kohoamisesta vuosina 2021–2025 EU:n päästökauppajärjestelmän vuoksi. Myös tällaiset välilliset hiilidioksidikustannukset perustuvat päästöoikeuksiin, ja niistä vähennettiin kansallisilta viranomaisilta mahdollisesti saadut korvaukset.

(374)

Päästöoikeuksien kustannukset on ekstrapoloitu toimenpiteiden voimassaolon aikana odotettavissa olevan hintojen vaihtelun huomioon ottamiseksi. Näiden hintaennusteiden lähde on 2 päivänä maaliskuuta 2021 tehty haku lähteestä Bloomberg New Energy Finance. Päästöoikeuksien keskimääräinen ennustettu hinta kyseisellä kaudella on 35,50 euroa/tuotettu hiilidioksiditonni.

(375)

Tältä pohjalta komissio laski unionin tuotannonalalle samankaltaisen tuotteen vahinkoa aiheuttamattoman hinnan.

(376)

Seuraavaksi komissio määritti vahingon korjaavan tason vertaamalla hinnan alittavuuden laskemisessa määritettyä yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien painotettua keskimääräistä tuontihintaa otokseen valittujen unionin tuottajien unionin markkinoilla tutkimusajanjaksolla myymän samankaltaisen tuotteen painotettuun keskimääräiseen vahinkoa aiheuttamattomaan hintaan. Vertailun tuloksena saatu hinnanero ilmaistiin prosentteina painotetusta keskimääräisestä CIF-tuontiarvosta.

(377)

Koska kiinalaisten viejien yhteistyössä toimimisen aste oli korkea ja kun otetaan huomioon muut 289 kappaleessa selitetyt seikat, komissio asetti jäännösmarginaalin korkeimman edustavia määriä myydyille tuotelajeille määritellyn hinnan alittavuuden marginaalin tasolle yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tietojen perusteella. Näin laskettu viitehinnan alittavuuden jäännösmarginaali oli 29,1 prosenttia.

(378)

Näiden laskelmien tulos esitetään jäljempänä olevassa taulukossa.

(379)

Kuten vireillepanoilmoituksessa selitetään, valituksen tekijät toimittivat komissiolle riittävästi näyttöä siitä, että asianomaisessa maassa esiintyy tutkimuksen kohteena olevan tuotteen osalta raaka-aineisiin liittyviä vääristymiä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tämän vuoksi perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mukaisesti näitä väitettyjä vääristymiä sen arvioimiseksi, riittääkö polkumyyntimarginaalia alhaisempi tulli tarvittaessa poistamaan aiheutuneen vahingon.

(380)

Valituksen tekijät väittivät, että Kiinassa yksi tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannossa käytetty raaka-aine oli vientiveron kohteena ja näin ollen vääristynyt. Vääristynyt raaka-aine oli alumiiniharkko, jonka osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista oli valituksen tekijöiden mukaan yli 17 prosenttia.

(381)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Kiinassa sovellettiin tutkimusajanjaksolla vientiveroa alumiiniharkkoihin. Veron suuruus on 15 prosenttia harkkojen vientihinnasta. Sen vuoksi komissio päätteli, että toimenpiteessä on kyse perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdassa tarkoitetuista raaka-aineisiin liittyvistä vääristymistä.

(382)

Komissio vahvisti, että alumiiniharkkojen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen tuotantokustannuksista oli yli 17 prosenttia. Komissio tutki vielä 7 artiklan 2 a kohdan toisen alakohdan mukaisesti, oliko kyseisen raaka-aineen hinta merkittävästi alempi verrattuna edustavien kansainvälisten markkinoiden hintoihin. Vertailua varten komissio käytti alustavasti normaaliarvon laskemista varten vahvistettua vertailuhintaa eli alumiiniharkkojen tuontihintaa Turkkiin (ks. 208 kappaleen taulukko 2), koska tässä tapauksessa tämän hinnan katsottiin olevan edustavien kansainvälisten markkinoiden hinta. Komissio vertasi vertailuhintaa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien alumiiniharkoista tosiasiallisesti maksamaan hintaan ja vahvisti tämän perusteella, että otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien tämän raaka-aineen ostohinta Kiinassa ei ollut merkittävästi alempi kuin vääristymätön kansainvälinen vertailuhinta (keskimäärin noin [0–5] prosenttia alempi). Myös asiakirja-aineistoon sisältyvä näyttö osoittaa, että alumiiniharkkojen kotimarkkinahinnat vaihtelivat kansainvälisten vertailuhintojen ylä- ja alapuolella.

(383)

Komissio päätteli siten alustavasti, että alumiiniharkkojen hinta ei ollut merkittävästi alempi verrattuna edustavien kansainvälisten markkinoiden hintaan. Näin ollen komissio katsoi tässä vaiheessa, että perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan edellytykset eivät täyttyneet, minkä vuoksi väliaikaisen tullin tason vahvistamiseen sovellettiin 7 artiklan 2 kohdan säännöksiä.

(384)

Polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä, unionin etua ja toimenpiteiden tasoa koskevien komission päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(385)

Väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet olisi otettava käyttöön Kiinan kansantasavallasta peräisin olevan alumiinista valmistetun jatkojalostusfolion tuonnissa perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdassa säädetyn alhaisemman tullin säännön mukaisesti 383 kappaleessa esitettyjen alustavien päätelmien mukaisesti, jotka koskevat perusasetuksen 7 artiklan 2 a kohdan mahdollista soveltamista.

(386)

Komissio vertasi viitehinnan alittavuuden marginaaleja ja polkumyyntimarginaaleja (ks. 377 kappale). Tullien määrä asetettiin polkumyyntimarginaaleista ja viitehinnan alittavuuden marginaaleista alemman suuruisiksi.

(387)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaiset polkumyyntitullit – ilmaistuina CIF-hintana unionin rajalla tullaamattomana – ovat seuraavat:

(388)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Näin ollen ne kuvastavat kyseisten yritysten tutkimuksen aikaista tilannetta. Kyseisiä tulleja voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(389)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Niiden yritysten, joihin sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, on esitettävä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(390)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten olisi tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esim. lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(391)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tutkia muun muassa sitä, olisiko yksilölliset tullit syytä poistaa ja olisiko niiden sijasta otettava käyttöön koko maata koskeva tulli.

(392)

Polkumyyntitullien moitteettoman täytäntöönpanon varmistamiseksi kaikkiin muihin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia olisi sovellettava sekä tässä tutkimuksessa yhteistyöhön osallistumattomiin vientiä harjoittaviin tuottajiin että tuottajiin, jotka eivät vieneet tuotteita unioniin tutkimusajanjakson aikana.

(393)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 19 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla. Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien tarkkuudesta.

(394)

Kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa (Xiamen ja Donghai) sekä yksi käyttäjä (Manreal) toimittivat huomautuksia ennakkoilmoituksen jälkeen. Mitkään niistä eivät koskeneet laskuvirheitä, eivätkä ne siten sisältyneet ennakkoilmoituksen soveltamisalaan.

(395)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kuulemismenettelystä kauppaan liittyvissä menettelyissä vastaavan neuvonantajan kuulemaksi vahvistetussa määräajassa.

(396)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,