1 artikla

Direktiivin (EU) 2015/849 30 ja 31 artiklassa tarkoitettua rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmää koskevat tekniset eritelmät ja menettelyt esitetään liitteessä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

LIITE

1 artiklassa tarkoitetut tekniset eritelmät ja menettelyt

1.   Kohde

Tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien rekisterien yhteenliittämisjärjestelmä, jäljempänä ’BORIS-järjestelmä’, perustetaan hajautettuna järjestelmänä, joka yhdistää kansalliset tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevat keskitetyt rekisterit ja Euroopan oikeusportaalin (1) eurooppalaisen keskusjärjestelmän (2) kautta. BORIS toimii keskitettynä hakupalveluna, joka asettaa saataville kaikki tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevat tiedot direktiivin (EU) 2015/849 (3) säännösten mukaisesti.

2.   Määritelmät

a)	”Rekisterillä” tarkoitetaan direktiivin (EU) 2015/849 30 ja 31 artiklassa tarkoitettuja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen kansallisia keskitettyjä rekistereitä;

b)	”valtuutetulla käyttäjällä” tarkoitetaan direktiivin (EU) 2015/849 30 artiklan 5 kohdan a ja b alakohdassa ja 31 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja BORIS-järjestelmän käyttäjiä;

c)	”pakollisilla vähimmäistiedoilla” tarkoitetaan yhteisiä tietoja, jotka ovat rakenteeltaan ja tyypiltään samanlaisia kaikkien jäsenvaltioiden rekistereissä;

d)	”lisätiedoilla” tarkoitetaan yhteisiä ennalta määriteltyjä tietoja, joita jäsenvaltiot voivat jakaa ”pakollisten vähimmäistietojen” lisäksi osittain tai kokonaan BORIS-järjestelmän kautta;

e)	”kansallisella rekisterinumerolla” tarkoitetaan yksilöllistä tunnistenumeroa, joka on annettu tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevassa rekisterissä olevalle yritykselle, muulle oikeushenkilölle, trustille tai vastaavanlaiselle järjestelylle kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

3.   Kansallisen rekisterinumeron suhde eurooppalaiseen yksilöivään tunnisteeseen ja yritysrekisterinumeroon

3.1

Tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskeva rekisteri ja eurooppalainen keskusjärjestelmä käyttävät samaa kansallista rekisterinumeroa, ja yritysten osalta kaupparekistereiden yhteenliittämisjärjestelmässä, jäljempänä ’BRIS-järjestelmä’ (4), niille annettua eurooppalaista yksilöivää tunnistetta, jäljempänä ’EUID-tunniste’, sekä yritysrekisterinumeroa, jos se poikkeaa kansallisesta rekisterinumerosta. Sellaisille yrityksille, joilla ei ole EUID-tunnistetta BRIS-järjestelmässä, annetaan EUID-tunniste yritysrekisterinumeron perusteella. Muiden oikeushenkilöiden, trustien tai vastaavanlaisten järjestelyjen osalta EUID-tunniste annetaan kansallisen rekisterinumeron perusteella.

3.2

BORIS-järjestelmän käyttäjät voivat tehdä hakuja yrityksistä, muista oikeushenkilöistä, trusteista tai vastaavanlaisista järjestelyistä käyttämällä kansallista rekisterinumeroa tai yritysrekisterinumeroa, jos se poikkeaa kansallisesta rekisterinumerosta.

3.3

Jäsenvaltiot voivat päättää olla antamatta kansallisia rekisterinumeroita trusteille tai vastaavanlaisille oikeudellisille järjestelyille. Tätä poikkeusta sovelletaan trusteihin tai vastaavanlaisiin oikeudellisiin järjestelyihin, jotka on perustettu sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa niitä säilytetään tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevassa rekisterissä, ja ainoastaan viiden vuoden ajan siitä päivästä, jona BORIS-järjestelmä otetaan käyttöön.

4.   Viestintämenetelmät

BORIS-järjestelmässä rekistereiden yhteenliittämiseen on käytettävä sähköisen viestinnän palvelupohjaisia menetelmiä, kuten verkkopalveluja.

Euroopan oikeusportaalin ja keskusjärjestelmän välisen viestinnän ja tietyn rekisterin ja keskusjärjestelmän välisen viestinnän on oltava kahdenvälistä viestintää.

5.   Viestintäprotokollat

Oikeusportaalin, keskusjärjestelmän ja rekistereiden väliseen viestintään on käytettävä suojattuja internet-protokollia, kuten https-protokollaa.

Datan ja metadatan siirtämiseen on käytettävä vakiomuotoisia viestintäprotokollia, kuten SOAP-protokollaa (Single Object Access Protocol).

6.   Turvallisuusstandardit

Teknisiin toimenpiteisiin, joilla taataan tietoteknisten vähimmäisturvallisuusstandardien noudattaminen välitettäessä ja levitettäessä tietoja BORIS-järjestelmän kautta, on kuuluttava muun muassa seuraavat:

a)	toimenpiteet, joilla varmistetaan tietojen luottamuksellisuus muun muassa suojattuja kanavia, kuten https-protokollaa, käyttämällä;

b)	toimenpiteet, joilla varmistetaan tietojen eheys niitä vaihdettaessa;

c)	toimenpiteet, joilla varmistetaan tietojen lähettäjän alkuperän kiistämättömyys BORIS-järjestelmässä ja tietojen vastaanottamisen kiistämättömyys;

d)	toimenpiteet, joilla varmistetaan turvallisuushäiriöiden kirjaaminen tietoteknisiä turvallisuusstandardeja koskevien tunnustettujen kansainvälisten suositusten mukaisesti;

e)	toimenpiteet, joilla varmistetaan valtuutettujen käyttäjien tunnistaminen ja valtuuttaminen, ja toimenpiteet, joilla todennetaan BORIS-järjestelmässä Euroopan oikeusportaaliin, keskusjärjestelmään tai rekistereihin kytkettyjen järjestelmien identiteetti;

f)	tarvittaessa toimenpiteet, joilla estetään automaattiset haut ja rekisterien kopioiminen, esimerkiksi rajoittamalla kunkin rekisterin antamat tulokset enimmäismäärään ja käyttämällä CAPTCHA (5)-varmennusta.

7.   BORIS-järjestelmän puitteissa vaihdettavat tiedot

7.1

Kansallisissa rekistereissä oleviin tietoihin, jotka koskevat yhtiötä tai muuta oikeushenkilöä tai trustia tai vastaavanlaista oikeudellista järjestelyä, viitataan ilmaisulla ’BO-tietue’. BO-tietue sisältää kyseisen oikeushenkilön tai järjestelyn profiilitiedot, sen tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien henkilötiedot sekä tiedot kyseisten omistajien hallussa olevista omistusosuuksista.

7.2.

Yhtiön tai muun oikeushenkilön sekä trustin tai vastaavanlaisen järjestelyn osalta profiilitietojen on sisällettävä nimi, oikeudellinen muoto sekä mahdollinen rekisteröintiosoite ja kansallinen rekisterinumero.

7.3

Kullakin jäsenvaltiolla on oltava mahdollisuus laajentaa pakollisia vähimmäistietoja lisätiedoilla. Tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa ja tämän hallussa olevaa omistusosuutta koskeviin pakollisiin vähimmäistietoihin kuuluvat direktiivin (EU) 2015/849 30 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa ja 31 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa esitetyt tiedot. Tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan henkilöllisyyden osalta lisätietojen on sisällettävä vähintään syntymäaika tai yhteystiedot 30 artiklan 5 kohdan viimeisen virkkeen ja 31 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti. BO-tietueesta saatavat tiedot on mallinnettava vahvistetun rajapintamäärittelyn perusteella.

7.4

Tietojenvaihtoon on sisällyttävä myös järjestelmän toiminnan kannalta tarpeelliset viestit, joita ovat esimerkiksi vastaanottotodistukset, lokitiedot ja raportit.

8.   Vakiomuotoisen viestin rakenne

Rekistereiden, keskusjärjestelmän ja Euroopan oikeusportaalin välisen tietojenvaihdon on perustuttava vakiomuotoisiin tietorakennemenetelmiin, ja se on esitettävä vakiomuotoisena viestinä, kuten XML:nä (6).

9.   Keskusjärjestelmään toimitettavat tiedot

9.1

Yhteentoimivuutta koskevien vaatimusten mukaisesti kunkin rekisterin tarjoamien palvelujen on oltava yhtenäisiä ja niillä on oltava sama rajapinta niin, että yhteyttä ottavan sovelluksen, kuten keskusjärjestelmän, on oltava vuorovaikutuksessa ainoastaan yhdenlaisen yhteisiä tietoja tarjoavan rajapinnan kanssa. Jäsenvaltioiden on yhdenmukaistettava sisäinen tietorakenteensa käyttämällä kuvaustaulukoita tai vastaavia teknisiä ratkaisuja, jotta se vastaa komission esittämiä rajapintamäärittelyjä.

9.2

Jotta keskusjärjestelmä voi suoriutua toiminnoistaan, sinne on toimitettava seuraavantyyppiset tiedot: a) tiedot, joiden avulla voidaan tunnistaa keskusjärjestelmään yhteydessä olevat järjestelmät. Nämä tiedot voivat koostua URL-osoitteista tai muista numeroista tai koodeista, jotka yksilöivät kunkin järjestelmän BORIS-järjestelmässä; b) kaikki muut operatiiviset tiedot, jotka ovat keskusjärjestelmässä tarpeen hakupalvelun asianmukaisen ja tehokkaan toiminnan sekä rekistereiden ja keskusjärjestelmän välisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Kyseisiin tietoihin voi kuulua koodiluetteloja, viitetietoja, määritteleviä sanastoja ja asiaan liittyviä kyseisten metatietojen käännöksiä sekä lokitietoja ja raportointitietoja.

9.3

Keskusjärjestelmässä käsitellyt tiedot ja metatiedot on käsiteltävä ja säilytettävä kohdassa 5 esitettyjen turvallisuusstandardien mukaisesti.

10.   Järjestelmän ja keskusjärjestelmän tarjoamien tietoteknisten palvelujen toimintamenetelmät

10.1

Järjestelmän on perustuttava tietojen jakelun ja vaihdon osalta seuraavaan tekniseen toimintamenetelmään:

10.2

Viestien toimittamiseksi asianomaisena kieliversiona Euroopan oikeusportaalin on tarjottava käyttöön viitetietoartefakteja, kuten koodiluetteloja, kontrolloituja sanastoja ja määritteleviä sanastoja. Ne on tarvittaessa käännettävä kaikille unionin virallisille kielille. Mahdollisuuksien mukaan on käytettävä tunnustettuja standardeja ja vakiomuotoisia viestejä.

10.3

Komissio toimittaa jäsenvaltioille lisätietoja teknisestä toimintamenetelmästä ja keskusjärjestelmän tarjoamien tietoteknisten palvelujen toteutuksesta.

11.   Hakukriteerit

11.1

Hakua suoritettaessa on valittava vähintään yksi maa.

11.2

Euroopan oikeusportaalin on tarjottava käyttöön seuraavat yhdenmukaiset hakukriteerit: a) kun on kyse yhtiöistä tai muista oikeushenkilöistä, trusteista tai vastaavanlaisista järjestelyistä: i) oikeushenkilön tai järjestelyn nimi; ii) kansallinen rekisterinumero. Kohdissa i ja ii esitettyjä hakukriteereitä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti. b) kun on kyse henkilöistä tosiasiallisina omistajina ja edunsaajina: i) tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan etu- ja sukunimi; ii) tosiasiallisen omistajan ja edunsaajan syntymäaika. Kohdissa i ja ii esitettyjä hakukriteereitä on käytettävä kumulatiivisesti.

11.3

Oikeusportaalissa voi olla käytettävissä muitakin hakukriteerejä.

12.   Maksutavat ja sähköinen kirjautuminen

12.1

Kun kyseessä ovat tiedot, joista jäsenvaltiot perivät maksuja ja jotka asetetaan saataville oikeusportaalissa BORIS-järjestelmän kautta, järjestelmän on annettava käyttäjille mahdollisuus suorittaa maksu verkossa käyttäen yleisesti käytössä olevia maksutapoja, kuten luotto- ja maksukortteja.

12.2

BORIS-järjestelmän on sisällettävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan mahdollisuus sähköiseen kirjautumiseen direktiivin (EU) 2015/849 30 artiklan 5 a kohdan ja 31 artiklan 4 a kohdan mukaisesti.

13.   Palvelujen saatavuus

13.1

Palvelun on oltava käytettävissä ympärivuorokautisesti seitsemänä päivänä viikossa, ja BORIS-järjestelmän käytettävyysasteen on oltava vähintään 98 prosenttia määräaikaishuolto pois lukien.

13.2

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle huoltotoimista seuraavasti: a) 5 työpäivää etukäteen, jos kyseessä on huoltotoimi, joka voi aiheuttaa enintään 4 tunnin käyttökeskeytyksen; b) 10 työpäivää etukäteen, jos kyseessä on huoltotoimi, joka voi aiheuttaa enintään 12 tunnin käyttökeskeytyksen; c) 30 työpäivää etukäteen, jos kyseessä on tietokonehuoneen infrastruktuurin huolto, joka voi aiheuttaa enintään 6 päivän käyttökeskeytyksen vuodessa. Huoltotoimet on mahdollisuuksien mukaan suunniteltava suoritettaviksi virka-ajan ulkopuolella (klo 19.00–8.00 Keski-Euroopan aikaa).

13.3

Jos jäsenvaltiot ovat määrittäneet kiinteitä viikoittaisia huoltoajankohtia, niiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten suunniteltujen huoltoajankohtien viikonpäivä ja kellonaika. Jos jäsenvaltioiden järjestelmät lakkaavat olemasta käytettävissä tällaisen kiinteän huoltoajankohdan aikana, jäsenvaltioiden ei tarvitse ilmoittaa asiasta komissiolle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä a–c kohdassa esitettyjä velvoitteita.

13.4

Jos jäsenvaltioiden järjestelmissä ilmenee odottamaton tekninen häiriö, josta aiheutuu yli puolen tunnin käyttökatkos, jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä virka-aikoina (9.00–16.00 Keski-Euroopan aikaa) järjestelmänsä käytettävyyden estymisestä ja palvelun ennakoidusta käynnistymisestä uudelleen, jos se on tiedossa.

13.5

Jos keskusjärjestelmään tai oikeusportaaliin tulee odottamaton häiriö, komissio ilmoittaa jäsenvaltioille viipymättä virka-aikoina (9.00–16.00 Keski-Euroopan aikaa) keskusjärjestelmän tai portaalin käytettävyyden estymisestä ja palvelun ennakoidusta käynnistymisestä uudelleen, jos se on tiedossa.

14.   Transkriptiota tai translitterointia koskevat säännöt

Kunkin jäsenvaltion on laadittava transkriptio tai translitterointi sille osoitetuista hakupyynnöistä ja niiden tuloksista kansallisten vaatimustensa mukaisesti.

---

(1)  Jäljempänä myös ’oikeusportaali’.

(2)  Eurooppalainen keskusjärjestelmä, jäljempänä ’keskusjärjestelmä’, on perustettu tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista 14 päivänä kesäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1132 22 artiklan 1 kohdalla (EUVL L 169, 30.6.2017, s. 46).

(3)  Tämä ei rajoita mahdollisia lisätoimintoja, joita BORIS-järjestelmään saatetaan liittää tulevaisuudessa.

(4)  Tietyistä yhtiöoikeuden osa-alueista 14 päivänä kesäkuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1132 16 artiklan 1 kohta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2009/101/EY perustetun rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän edellyttämien teknisten eritelmien ja menettelyjen vahvistamisesta 8 päivänä kesäkuuta 2015 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2015/884 liitteessä oleva 8 artikla.

(5)  Completely Automated Public Turing test to tell Computers and Humans Apart (täysin automatisoitu Turingin koe, jonka tarkoituksena on erottaa tietokoneet ja ihmiset toisistaan)

(6)  Extensible Markup Language (XML-merkintäkieli)