(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 223/2014 (3) vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon, jäljempänä ’rahasto’.

(2)

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jäljempänä ’pilari’, jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin unionissa. Pilarissa esitetään 20 periaatetta, jotka on jaettu kolmeen ryhmään: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseisten 20 periaatteiden olisi ohjattava covid-19:n leviämiseen liittyvän kriisin vastatoimena toteutettavia toimia, jotta voitaisiin varmistaa sosiaalisesti oikeudenmukainen ja palautumiskykyä tukeva elpyminen.

(3)

Covid-19:n leviämiseen liittyvä kriisi on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Kriisillä on ollut vakavia taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia, ja se on pahentanut niiden ihmisten tilannetta, jotka ovat köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa ja joita on unionin väestöstä yli 20 prosenttia, syventänyt sosiaalisia eroja ja lisännyt työpaikkojen menetyksiä, työttömyyttä ja eriarvoisuutta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava kiireellisesti pilarin mukaisia erityistoimenpiteitä. Kriisillä on myös ollut suhteettomia sosioekonomisia vaikutuksia naisiin ja tyttöihin, ja se johtaa köyhyyden naisistumiseen. Komission ja jäsenvaltioiden olisi edelleen varmistettava miesten ja naisten välinen tasa-arvo sekä syrjimättömyysperiaatteen ja sukupuolinäkökulman täysimääräinen huomioon ottaminen rahaston eri vaiheissa ja kaikissa toimissa Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaisesti.

(4)

Covid-19-kriisillä on erityisen kielteinen vaikutus rahastoon ja kumppaniorganisaatioiden kykyyn antaa tukea kriisistä eniten kärsiville ihmisille. Rahasto perustettiin vuonna 2014, ja sen jälkeen siitä on voitu auttaa vuosittain 13:a miljoonaa ihmistä, mukaan lukien noin neljä miljoonaa lasta. Valitettavasti ruoan puutteesta ja aineellisesta puutteesta kärsivien ihmisten määrä on lisääntynyt kriisin vuoksi ja vähävaraisimpiin kohdistuu erityisiä riskejä ja he kohtaavat uusia vaikeuksia. Lisäksi kriisi vaarantaa entistä vakavammin vähävaraisimpien sosiaalisen osallisuuden. Näin ollen rahastosta myönnettävän tuen kysyntä on jäsenvaltioissa kasvanut.

(5)

Jotta voitaisiin korjata talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat valtavat häiriöt, jotka ovat lisänneet jäsenvaltioiden hyvinvointijärjestelmiin kohdistuvia paineita ja vaikuttaneet vakavasti sisämarkkinoiden toimintaan niiden poikkeuksellisten rajoitusten vuoksi, joita jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön covid-19:n leviämisen hillitsemiseksi, Eurooppa-neuvosto pani tyytyväisenä merkille 23 päivänä huhtikuuta 2020 vahvan investointikomponentin sisältävän elpymistä koskevan etenemissuunnitelman, kehotti perustamaan Euroopan unionin elpymisvälineen ja antoi komissiolle tehtäväksi analysoida tarpeet, jotta määrärahat voitaisiin kohdentaa kriisin pahiten koettelemiin aloihin ja maantieteellisiin osiin unionissa, ja tässä yhteydessä olisi myös selvennettävä yhteyttä monivuotiseen rahoituskehykseen kaudelle 2021–2027.

(6)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/2221 (4) vapauttaa lisämäärärahoja, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden toimia kriisin vahinkojen korjaamisessa covid-19:n leviämisen yhteydessä ja talouden ja yhteiskunnan sosiaalisen, palautumiskykyä tukevan ja kestävän elpymisen valmistelemisessa. Jotta covid-19:n leviämisestä vähävaraisimmille aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia voitaisiin torjua tehokkaasti, kyseisessä asetuksessa osoitetaan rahastoon lisämäärärahoja jäsenvaltion niin päättäessä ja sen tarpeiden mukaisesti. Näin tehdessään jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä asianmukaisella tavalla huomiota vähävaraisimpien määrän kasvuun covid-19:n leviämisen jälkeen, otettava huomioon Euroopan sosiaalirahaston (ESR) keskeinen rooli köyhyyden poistamisessa ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnassa sekä säilytettävä ESR:n operationaalinen vahvuus. Lisäksi on tarpeen vahvistaa enimmäismäärät sille, kuinka paljon lisämäärärahoja voidaan kohdentaa jäsenvaltion tekniseen tukeen. Koska lisämäärärahat käytetään todennäköisesti nopeasti, kyseisiin lisämäärärahoihin liittyvät sitoumukset olisi myös vapautettava ohjelmien sulkemisen yhteydessä.

(7)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (5) ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan nojalla annettuihin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(8)

Kun toteutetaan toimenpiteitä unionin talousarvion suojaamiseksi, on olennaisen tärkeää turvata asianmukaisesti lopullisten varojen saajien ja edunsaajien oikeutetut edut.

(9)

Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on riittävästi varoja toteuttaa nopeasti toimia kriisin vahinkojen korjaamiseksi, kun otetaan huomioon covid-19-kriisin vaikutukset köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen, ja valmistella talouden ja yhteiskunnan sosiaalista, palautumiskykyä tukevaa ja kestävää elpymistä, on tarpeen myöntää suurempi ennakkomaksu, jotta lisämäärärahoista tuettavat toimet voitaisiin toteuttaa nopeasti. Ennakkomaksujen olisi oltava riittävän suuria sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioilla on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa keinot suorittaa ennakkomaksuja tuensaajille tarjotakseen niille välitöntä apua ja maksaa korvauksia tuensaajille nopeasti maksupyyntöjen esittämisen jälkeen.

(10)

Jotta voidaan keventää julkisiin talousarvioihin kohdistuvaa taakkaa covid-19:n leviämisen aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisessa ja valmistella talouden ja yhteiskunnan sosiaalista, palautumiskykyä tukevaa ja kestävää elpymistä, on asianmukaista, että jäsenvaltioille annetaan poikkeuksellinen mahdollisuus pyytää 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamista lisämäärärahoista annettavaan tukeen.

(11)

Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat nopeasti mukauttaa rahaston mukaisia toimenpiteitä covid-19:n leviämisen vastatoimena, on aiheellista vahvistaa erityissäännöksiä, joissa selvennetään teknisen tuen soveltamisalaa.

(12)

Neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (6) mukaisesti ja siinä osoitettujen määrärahojen rajoissa tämän rahaston mukaisia toimenpiteitä olisi toteutettava, jotta voidaan lievittää covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia. Lisämäärärahat olisi käytettävä kyseisessä asetuksessa säädettyjä määräaikoja noudattaen ja siinä sekä asetuksessa (EU) 2020/2221 säädettyjen asiaankuuluvien edellytysten mukaisesti.

(13)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli torjua covid-19:n leviämisen ja sen sosioekonomisten seurausten vähävaraisimpiin kohdistuvia vaikutuksia, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(14)

Covid-19:n leviämiseen liittyvän tilanteen kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(15)

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen (7) 135 artiklan 2 kohdassa määrätään, että sellaisia neuvoston asetukseen (EU, Euratom) N:o 1311/2013 (8) tai neuvoston päätökseen 2014/335/EU, Euratom (9) tehtäviä muutoksia, jotka hyväksytään mainitun sopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, ei sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan siltä osin kuin nämä muutokset vaikuttavat Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Asetuksen (EU) N:o 223/2014 6 a artiklan mukainen tuki rahoitetaan vuosiksi 2021 ja 2022 korottamalla unionin omien varojen enimmäismäärää, mikä vaikuttaisi Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisiin velvoitteisiin. Sen vuoksi kyseistä tukea ei pitäisi soveltaa Yhdistyneeseen kuningaskuntaan eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

(16)

Asetus (EU) N:o 223/2014 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

1)

Korvataan 6 artiklan 2 kohta seuraavasti:

2)

Lisätään artikla seuraavasti:

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 320)."

(*2)  Neuvoston asetus (EU) 2020/2094, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi (EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23).” "

3)

Korvataan 27 artiklan 4 kohta seuraavasti:

4)

Lisätään artikla seuraavasti: