1 artikla

2 artikla

3 artikla

4 artikla

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Sen voimassaolo päättyy 36 kuukauden kuluttua 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tekemisestä tai, jos kyseisiä sopimuksia ei ole sinä aikana tehty, kuuden kuukauden kuluttua päätöksen hyväksymispäivästä.

LIITE

HANKEASIAKIRJA

Asekauppasopimusta koskeva tiedotushanke – kolmas vaihe

1.   Unionin tuen tausta ja perustelut

Tämä päätös pohjautuu aikaisempiin neuvoston päätöksiin, joilla tuetaan asekauppasopimukseen johtanutta YK:n prosessia sekä asekauppasopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon ja yleismaailmallisen soveltamisen edistämistä. YK:n yleiskokous hyväksyi asekauppasopimuksen 2 päivänä huhtikuuta 2013, ja se tuli voimaan 24 päivänä joulukuuta 2014.

Asekauppasopimuksen nimenomaisena tavoitteena on ottaa käyttöön mahdollisimman tiukat yhteiset kansainväliset vaatimukset tavanomaisten aseiden kansainvälisen kaupan sääntelemiseksi tai sääntelyn parantamiseksi, tavanomaisten aseiden laittoman kaupan estämiseksi ja lopettamiseksi ja niiden tarkoituksenvastaisten siirtojen estämiseksi. Sen tarkoituksena on edistää kansainvälistä ja alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta, vähentää inhimillistä kärsimystä ja edistää sen osapuolina olevien valtioiden yhteistyötä, avoimuutta ja vastuullista toimintaa tavanomaisten aseiden kansainvälisessä kaupassa luottamuksen rakentamiseksi osapuolina olevien valtioiden välille (1). Asekauppasopimuksen tavoite ja tarkoitus sopivat siten yhteen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevan unionin kokonaistavoitteen kanssa, joka on kirjattu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklaan.

Sen jälkeen, kun asekauppasopimus hyväksyttiin vuonna 2013, tärkeimmät haasteet ovat edelleen sen tehokas täytäntöönpano ja yleismaailmallinen soveltaminen.

Tämä päätös sisältää kattavan joukon avustus- ja tiedotustoimia, joilla edistetään tehokkaan täytäntöönpanon ja yleismaailmallisen soveltamisen haasteisiin vastaamista. Sen perustana ovat päätöksillä 2013/768/YUTP ja (YUTP) 2017/915 rahoitetun kahden aiemman vaiheen tulokset ja kokemukset, ja se on osoitus unionin ja sen jäsenvaltioiden jatkuvasta ja sitoutuneesta tuesta asekauppasopimukselle.

2.   Yleiset tavoitteet

Tämän päätöksen keskeisenä tavoitteena on jatkaa useiden valtioiden tukemista aseiden siirron valvontajärjestelmien tehostamisessa, jotta asekauppasopimus voidaan panna tehokkaasti täytäntöön tavoitteena lisätä siihen liittyvää vastuunottoa ja valtuuksia ja jotta voidaan edistää sen yleismaailmallista soveltamista. Yhteistyötä laajennetaan ja mukautetaan kunkin edunsaajamaan tarpeiden ja edistymisen mukaan ottaen huomioon maan kansallisen aseiden siirron valvontajärjestelmän kypsyysaste ja autonomia. Muilla toimilla pyritään kannustamaan asekauppasopimuksen muita sopimuspuolia kuin valtioita hyväksymään sopimus ja aloittamaan sen täytäntöönpano kansallisella tasolla.

Unionin toiminnan tarkoituksena on erityisesti

a)	aseiden siirron valvontavalmiuksien ja -asiantuntemuksen vahvistaminen ja/tai kehittäminen asekauppasopimuksen täytäntöönpanoa varten uusissa ja nykyisissä edunsaajamaissa esimerkiksi oikeudellisen avun sekä lupa- ja valvontaviranomaisten koulutuksen avulla

b)	yhteydenpito muihin maihin, myös asekauppasopimuksen muihin sopimuspuoliin kuin valtioihin, jotta voidaan tukea sopimuksen maailmanlaajuista soveltamista kansallisella, alueellisella ja monenvälisellä tasolla.

3.   Hanketoimien kuvaus

3.1   Asekauppasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvä apu

Asekauppasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien kohdennettujen avustusohjelmien tavoitteena on lisätä edunsaajamaiden valmiuksia täyttää asekauppasopimuksen vaatimukset kattavalla ja kestävällä tavalla. Edunsaajiin kuuluu joitakin maita, jotka ovat saaneet apua aiempien neuvoston päätösten nojalla ja jotka on lueteltu tämän päätöksen 3.1.2.3 kohdassa, sekä maita, jotka pyytävät apua tämän päätöksen hyväksymisen jälkeen. Erityistä huomiota kiinnitetään yhteistyöhön sellaisten maiden kanssa, jotka ovat tällä hetkellä asekauppasopimuksen sopimuspuolia mutta eivät valtioita, ja niiden tukemiseen.

Avustustoimien ansiosta unioni voi reagoida joustavasti ja nopeasti, ja ne suunnitellaan siten, että ne vastaavat kunkin edunsaajamaan muuttuvia yksilöllisiä tarpeita, jotka liittyvät asekauppasopimuksen täytäntöönpanoon. Niiden edunsaajamaiden osalta, jotka ovat jo hyötyneet aiemmista EU:n avustusohjelmista ja edistyneet merkittävästi asekauppasopimuksen täytäntöönpanossa, yhteistyön painopiste siirtyy perusteellisesta teknisestä avusta kohti autonomian ja itsenäisyyden priorisointia (vaiheittainen hankkeesta poistuminen) (2). Tähän liittyviä elementtejä sisällytetään hankkeen eri toimiin aina, kun se on tarkoituksenmukaista ja toteutettavissa.

Toimet kohdistetaan joko yksittäiseen edunsaajamaahan tai useisiin edunsaajamaihin, joilla on samanlaiset tarpeet. Ne toteutetaan eri muodoissa (henkilökohtaisesti, verkossa, hybridi- tai verkko-opiskeluna), ja asiantuntija-apua antavat BAFAn ja Expertise Francen asiantuntijapoolista valitut asiantuntijat.

3.1.1   Yhteistyö asiantuntijayhteisön kanssa

3.1.1.1   Toimien tavoite

Toimissa keskitytään tehostamaan yhteistyötä neuvoston päätöksillä 2013/768/YUTP ja (YUTP) 2017/915 perustetun asiantuntijapoolin asiantuntijoiden kanssa ja niiden kesken sekä uusien asiantuntijoiden kanssa, erityisesti edunsaajamaista ja entisistä edunsaajamaista tulevien asiantuntijoiden kanssa vaiheittaisen hankkeesta poistumisen yhteydessä. Niillä edistetään rakentavaa tiedonvaihtoa hankkeen toteutuksesta ja tuloksista sekä asiantuntijapoolin asiantuntijoiden kesken että asiantuntijoiden ja edunsaajamaiden välillä. Tämä edistää pitkäaikaista osallistumista hankkeeseen ja asiantuntemuksen hyödyntämistä laajemmassa asekauppasopimusyhteisössä. Toimilla edistetään myös etelä–etelä-yhteistyötä ottamalla tarvittaessa mukaan asiantuntijoita läheisistä naapurimaista.

Yhteistyöhön asiantuntijoiden kanssa sovelletaan kolmitahoista toimintamallia, joka koostuu seuraavista:

—	kokoukset, joihin osallistuu asiantuntijapoolin asiantuntijoita ja joissa kehitetään yhteisiä tavoitteita ja toimintamalleja edunsaajamaiden tavoittamiseksi

—	asiantuntijapoolin ja edunsaajamaiden yhteyspisteiden asiantuntijoiden yhteistyökokoukset, joiden tarkoituksena on lisätä edunsaajamaiden osallistumista hankkeeseen

—	asiantuntijoiden välisen viestinnän edistäminen sekä asekauppasopimusta ja hankkeen toteuttamista koskevan tiedonvaihdon tukeminen (toimet, asiantuntijat jne.) verkkoalustan (joka kehitettiin alun perin hankkeen toisessa vaiheessa) ja sen välineiden avulla.

3.1.1.2   Toimien kuvaus

Hankkeen toteuttavat organisaatiot kutsuvat koolle asiantuntijakokouksia, jotka on suunnattu pääasiassa, joskaan ei yksinomaan, asiantuntijoille, jotka ovat osallistuneet hankkeen edellisiin vaiheisiin ja/tai jotka ovat usein osallistuneet hankkeen toimiin. Kokoukset voidaan järjestää joko etänä, fyysisinä tai hybridimuodossa, ja niiden tavoitteena on erityisesti

—	saada asiantuntijoiden kesken aikaan yhteisymmärrys asekauppasopimuksen täytäntöönpanon tukemiseen liittyvistä haasteista ja vastauksista; yhdenmukaistaa ja virtaviivaistaa tiedotustoimien yhteydessä välitettäviä keskeisiä viestejä;

—	antaa asiantuntijoille ajantasaista tietoa kumppanimaiden edistymisestä asekauppasopimuksen täytäntöönpanossa ja hankkeessa annetusta avusta;

—	kehittää ja/tai muuttaa tarvittaessa yhteisiä toimintamalleja, joita hyödynnetään asiantuntijoiden tarjoamassa avussa siten, että asiantuntijoiden neuvot ovat johdonmukaisia ja mukautettuja edunsaajamaiden tarpeisiin.

Nykyistä asiantuntijapoolia tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti, ja siihen otetaan tarvittaessa mukaan uusia asiantuntijoita. Uusia asiantuntijoita on muun muassa nimettävä erityisesti sellaisista edunsaajamaista, joiden järjestelmät ovat edistyneet ja jotka poistetaan vaiheittain tämän hankkeen yhteydessä annettavan teknisen avun piiristä. Osana prosessia uusille asiantuntijoille tarjotaan koulutusta kohdassa 3.1.5.2 kuvattujen kouluttajien työpajojen avulla. Kun tällaiset (entiset) kumppanimaat osallistuvat asiantuntijatoimintaan yhä useammin, ne siirtyvät tehokkaammin tietämyksen levittäjiksi hankkeessa ja omilla alueillaan.

Asiantuntijakokousten lisäksi järjestetään yhteistyökokouksia, joihin kokoontuu asiantuntijapoolin ja edunsaajamaiden yhteyspisteiden asiantuntijoita – erityisesti niitä, jotka voitaisiin tulevaisuudessa ottaa mukaan asiantuntijapooliin – keskustelemaan hankkeen puitteissa tehtävästä yhteistyöstä. Kokousten tarkoituksena on vahvistaa viestintäkanavia edunsaajamaiden kanssa ja kerätä palautetta, jonka avulla voidaan parantaa avustustoimien laatua ja tehokkuutta. Lisäksi kokoukset toimivat foorumina, jolla voidaan tiedottaa yhteyspisteille asekauppasopimuksen täytäntöönpanoon ja asekaupan valvontaan liittyvistä uusimmista kehityssuunnista ja aloitteista, joista keskustellaan muun muassa EU:n tasolla ja valvontajärjestelmissä. Tämä auttaa kehittämään tulevien edunsaajamaiden asiantuntijoiden asiantuntemusta, ja se on erityisen tärkeää hankkeesta vaiheittain poistumassa oleville edunsaajamaille, jotta varmistettaisiin, että ne pystyvät edelleen täyttämään nykyiset kansainväliset normit.

Edellisen päätöksen nojalla alun perin kehitetyllä verkkoalustalla on myös tärkeä rooli, kun yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa vahvistetaan ja asiantuntijayhteisöä rakennetaan. Tarkemmin sanottuna sen avulla asiantuntijat voivat

—	rekisteröityä, luoda profiilin ja antaa yksityiskohtaisia tietoja erityisaloistaan, jotta pooli voidaan mobilisoida monipuolisesti ja tehokkaasti hankkeen toimia varten

—	tutustua hankkeeseen ja asekauppasopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien olennaisten tietojen ja asiakirjojen kokoelmaan sen varmistamiseksi, että kaikilla asiantuntijoilla on pääsy yhteiseen asekauppasopimusta koskevaan tietämykseen

—	kirjautua foorumiin, jolla he voivat jakaa tietoja ja keskustella keskenään asekauppasopimusta ja siihen liittyvää tiedotusta koskevista ongelmista, kysymyksistä ja kokemuksista.

3.1.2   Kansalliset toimet

3.1.2.1   Toimien tavoite

Yksittäisille edunsaajamaille tarjotaan kansallisia toimia, jotka perustuvat edunsaajamaan erityistarpeiden mukaan räätälöityyn kohdennettuun avustusohjelmaan. Ohjelmasta sovitaan edunsaajamaan kanssa ennen avustustoimia. Tämä takaa edunsaajamaille ennustettavuuden sen osalta, mitä avustustoimissa on suunnitteilla, ja siinä kuvataan ne parannukset, joita edunsaajamaissa on odotettavissa aseiden siirron valvontavalmiuksien osalta. Edunsaajiin kuuluvat ne maat, jotka on jo mainittu tämän päätöksen 3.1.2.3 kohdassa, sekä maat, jotka pyytävät apua tämän päätöksen hyväksymisen jälkeen.

3.1.2.2   Toimien kuvaus

Kutakin yksilöllistä kansallista apua saavaa edunsaajamaata varten määritellään alustavan arvioinnin jälkeen kohdennettu avustusohjelma, ennen kuin yhteistyö aloitetaan. Arvioinnissa otetaan huomioon edunsaajamaan toteuttamien asekauppasopimuksen täytäntöönpanotoimenpiteiden ja saavutusten senhetkinen tilanne. Toteuttava organisaatio vastaa tästä tarvittaessa asiaankuuluvien asiantuntijoiden avustuksella. Kohdennetussa avustusohjelmassa on esitettävä tärkeimmät käsiteltävät aiheet ja yleiset tavoitteet, jotka yhteistyön puitteissa on määrä saavuttaa.

Toimet toteutetaan pääasiassa työpajoina ja seminaareina, ja ne kohdennetaan joustavasti ja kysyntälähtöisesti edunsaajamaiden tarpeiden, intressien ja vastaanottokyvyn mukaan. Kullekin toimelle on varattu 2–3 päivää.

Edunsaajamaat voivat tarvittaessa pyytää, että muiden edunsaajamaiden tai kolmansien maiden edustajia kutsutaan osallistumaan kansalliseen toimeen. Aiempien päätösten mukaisesti kerätty palaute osoittaa, että kumppanimaat ovat hyötyneet ja suhtautuvat erittäin myönteisesti mahdollisuuteen jakaa tietoja, ideoita ja hyviä käytäntöjä kahdenvälisesti tai osa-alueellisesti ja edistävät siten naapurimaiden tiiviimpää yhteistyötä.

Neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/915 nojalla useita toimia oli järjestettävä virtuaalisesti covid-19:n puhkeamiseen liittyvien matkustus- ja kontaktirajoitusten vuoksi. Vaikka kaikki toimet eivät erityisesti sovellu toteutettavaksi virtuaalisesti, edellisen päätöksen mukaisten monien toimien onnistuminen verkossa viittaa siihen, että nykyisessä päätöksessä voidaan käyttää tehokkaasti virtuaalisten, fyysisten ja hybridiformaattien (jossa osa osallistujista saapuu paikan päälle ja loput ovat yhteydessä tapahtumaan etäyhteyden välityksellä) yhdistelmää.

Useat tähän päätökseen sisällytetyt maat hyötyivät myös neuvoston päätöksen 2013/768/YUTP ja neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/915 mukaisesta etenemissuunnitelmaan perustuvasta yhteistyöstä (ks. jäljempänä 3.1.3 kohta). Koska nämä maat ovat jo saaneet apua, näille pitkäaikaisille edunsaajamaille suunnatussa kohdennetussa avustusohjelmassa on otettava huomioon tähän mennessä saavutettu edistys ja toimien jatkamisesta aiheutuva hyöty samassa määrin kuin edellisissä päätöksissä. Kohdennettua avustusohjelmaa mukautetaan tarvittaessa siten, että siihen sisältyy vaiheittaiseen hankkeesta poistumiseen liittyviä toimenpiteitä ja että edunsaajamaan roolia hankkeessa tarkastellaan uudelleen. Tähän kuuluu tarvittaessa muun muassa yhteistyön painopisteen siirtäminen perusteellisesta kansallisesta avusta asekaupan valvonnan mutkikkaampiin kysymyksiin, kuten kehitteillä oleviin teknologioihin ja epäsymmetrisiin toimijoihin, sekä tukeen edunsaajamaiden siirtymiselle aktiivisempaan rooliin kokemusten ja asiantuntemuksen jakamisessa muille maille, erityisesti niiden alueilla sijaitseville maille.

3.1.2.3   Kumppanimaat

Tämän päätöksen mukainen alustava luettelo kumppanimaista on liitteessä. Useat kumppanimaat, jotka ovat saaneet apua neuvoston päätöksen 2013/768/YUTP ja/tai neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/915 nojalla, saavat edelleen tämän päätöksen mukaista apua toteuttavien organisaatioiden suosituksen perusteella. Näiden lisäksi ja saatavilla olevien toimien määrän mukaan uuden hankkeen aikana valitaan tietty määrä uusia maita osallistumaan yhteistyöhön ja saamaan tukea. Tässä yhteydessä keskitytään pääasiassa muihin sopimuspuoliin kuin valtioihin tai valtioihin, jotka ovat ratifioineet asekauppasopimuksen vasta äskettäin.

Uusia maita, jotka ilmaisevat kiinnostuksensa osallistua hankkeeseen, pyydetään laatimaan avustuspyyntö asekauppasopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Pyyntö olisi perusteltava mahdollisimman tarkasti, ja ihannetapauksessa jo siinä eriteltäisiin kaikki tarvittavan avun erityispiirteet. Pyynnön esittävän maan olisi tarvittaessa mainittava myös aikaisempi ja tämänhetkinen yhteistyö muiden avuntarjoajien kanssa sekä annettava tietoja asekauppasopimusta koskevasta kansallisesta täytäntöönpanostrategiastaan.

Sen mukaan, miten pyyntöä on perusteltu, sekä 4 jaksossa esitettyjen perusteiden pohjalta korkea edustaja päättää pyynnön esittäneen maan tukikelpoisuudesta olemalla yhteydessä neuvoston tavanomaisten aseiden viennin työryhmään ja toteuttavaan organisaatioon.

Kun avustuspyyntö hyväksytään, tehdään alustava arvio apua pyytävän maan tarpeista ja prioriteeteista, esimerkiksi käyttämällä kyselylomakkeita ja keräämällä saatavilla olevia tietoja. Toteuttava organisaatio ja edunsaajamaa laativat tämän arvioinnin tulosten perusteella yhdessä kohdennetun avustusohjelman kehyksen, jossa otetaan huomioon asekauppasopimuksen vapaaehtoisen rahaston, YK:n asekaupan sääntelyä koskevan yhteistyön tukivälineen (UNSCAR), asekauppasopimuksen sihteeristön tai muiden organisaatioiden antaman, asekauppasopimukseen liittyvän avun. Jos apua pyytänyt maa on jo kehittänyt kansallisen täytäntöönpanostrategian asekauppasopimusta varten, toteuttava organisaatio varmistaa myös sen, että apua koskeva etenemissuunnitelma on johdonmukainen kyseisen kansallisen täytäntöönpanostrategian kanssa.

3.1.3   Opintokäynnit

3.1.3.1   Toimien tavoite

Opintokäynnit tarjoavat edunsaajamaille tilaisuuden tutustua muiden asekauppasopimusta soveltavien maiden viranomaisiin ja virkamiehiin. Näin ollen ne täydentävät merkittävästi edunsaajamaiden kansallisia toimia tarjoamalla niille laajemman viitekehyksen asekauppasopimuksen käytännön täytäntöönpanoon. Lisäksi isäntämaan edustajien ja vierailevien virkamiesten välinen vuorovaikutus on tiivistä, minkä vuoksi opintokäynneillä on myös paljon koulutuspotentiaalia erityisesti tulevia asiantuntijoita ja kouluttajia varten. Sen vuoksi opintokäyntejä järjestetään kunkin 3.1.2.3 kohdassa mainitun edunsaajamaan valtion virkamiehille, myös niille, jotka vastaavat politiikasta, lupamenettelyistä ja täytäntöönpanon valvonnasta.

Jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten luokse tehtävien opintokäyntien lisäksi osa käynneistä voidaan tehdä kolmansiin maihin kansainvälisen ja etelä–etelä-yhteistyön edistämiseksi. Erityisesti pitkän aikavälin kumppanimaita (eli neuvoston päätöksen 2013/768/YUTP ja/tai neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/915 mukaisia edunsaajia) voitaisiin harkita opintokäyntien mahdollisiksi kohteiksi. Tämä olisi vaiheittaisen hankkeesta poistumisen toinen vaihe.

3.1.3.2   Toimien kuvaus

Kukin opintokäynti kestää enintään kolme päivää ja on yleensä tarkoitettu yhdelle edunsaajamaalle. Useita edunsaajamaita voidaan kuitenkin kutsua osallistumaan samaan opintokäyntiin, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi ja/tai maat itse pyytävät sitä.

Opintokäynnit olisi niiden luonteen vuoksi toteutettava ainoastaan fyysisinä. Ne voidaan toteuttaa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa (kolmansien maiden ei välttämättä tarvitse olla tämän neuvoston päätöksen mukaisia edunsaajamaita). Opintokäynnin järjestämisestä vastaa toteuttava organisaatio, joka on vastuussa opintokäynnistä hyötyvästä kumppanimaasta.

3.1.4   Lyhyen aikavälin kohdennettu apu

3.1.4.1   Toimien tavoite

Osa edunsaajamaiden yleisesti pyytämästä avusta liittyy lyhyen aikavälin apuun erityiskysymyksissä tai -ongelmissa, jotka maat ovat itse ottaneet esille. Tällainen konkreettinen ja kohdennettu käytännön tuki, jota voidaan tarjota etänä ja/tai paikan päällä, voi olla hyödyllinen ja joustava väline, jolla autetaan edunsaajamaita käsittelemään yksittäisiä kysymyksiä työpajojen ja seminaarien ulkopuolella. Esimerkkejä toimista, joita voidaan toteuttaa tämän tukimuodon puitteissa, ovat oikeudellisten tekstien ja muiden virallisten asiakirjojen (esim. lainsäädäntöä koskevat luonnokset, päivitykset ja muutokset) tarkastelu ja arviointi; neuvonta yksittäisissä tapauksissa, kysymyksissä tai tilanteissa (esim. tietyn luvan myöntämisen tai tietyn tavaran luokittelun yhteydessä), myös paikan päällä annettavan suoran tuen avulla, sekä sellaisten materiaalien laatiminen, jotka auttavat asekauppasopimuksen käytännön täytäntöönpanossa edunsaajamaassa (esim. suuntaviivat, kaaviot, kooste valituista asekauppasopimukseen liittyvistä aiheista).

3.1.4.2   Toimien kuvaus

Lyhyen aikavälin kohdennettua apua voidaan antaa

a)	etänä, jolloin asiantuntijat antavat apua kirjallisesti taikka verkkotyökalujen tai -valikkojen avulla

b)

paikan päällä, esimerkiksi järjestämällä suoria ja fyysisiä tiedotustilaisuuksia tai pidempiä, yhden tai kahden viikon pituisia toimeksiantoja, jotka toteuttaa pieni asiantuntijaryhmä (yleensä vain yksi tai kaksi asiantuntijaa) ja joiden yhteydessä edunsaajamaan asianomaista viranomaista kuullaan kattavasti ja sille annetaan käytännön neuvoja taikka

c)	näiden kahden yhdistelmänä (niin sanottu yhdistetty toimintamalli, jossa osa toimista toteutetaan aiheen mukaan virtuaalisesti ja osa fyysisesti).

Tämä tukimuoto on kaikkien edunsaajamaiden käytettävissä. Talousarvioon sisältyy enimmäismäärä asiantuntijapäiviä, jotka voidaan jakaa näihin avustustoimiin. Osa määrärahoista kattaa myös kaikki näiden toimien toteuttamiseen tarvittavat tekniset välineet ja laitteet, kuten tilausmaksut, joita verkkoalustat veloittavat asiakirjojen yhteiskäytöstä.

3.1.5   Kouluttajien koulutusmalli

3.1.5.1   Toimien tavoite

Jotta voidaan lisätä sitoutumista asekauppasopimuksen kansalliseen täytäntöönpanoon ja varmistaa tämän ja aiempien päätösten mukaisten unionin avustustoimenpiteiden kestävyys, on ratkaisevan tärkeää, että edunsaajamaat kehittävät valmiuksia ja välineitä, joilla asekauppasopimuksen täytäntöönpanoa voidaan jatkaa ulkoisesta avusta riippumatta. Tämän saavuttamiseksi on tärkeää tarjota tukea edunsaajamaille, jotta ne kehittäisivät kansallisia valmiuksiaan a) kouluttaa omaa henkilöstöään ja b) koota asekauppasopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä tietoja ja resursseja yhteen, mikä tukee institutionaalisen muistin kehittämistä (3).

Tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi toteuttavat organisaatiot varmistavat tarvittaessa koordinoinnin muiden EU:n rahoittamien toimien kanssa tällä alalla, mukaan lukien asekauppasopimuksen sihteeristön toteuttamat toimet.

3.1.5.2   Toimien kuvaus

Kouluttajien koulutusmalli koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osiosta, jotka mukautetaan edunsaajamaiden kaupan valvontajärjestelmien edistymis- ja kypsyystason mukaan.

Yksi moduulin osioista on koulutustilaisuuksien järjestäminen tietyille edunsaajamaiden asiantuntijoille, jotta he voivat myöhemmässä vaiheessa kouluttaa omia kollegojaan ottaen huomioon heidän asiantuntemuksensa taso. Juuri koulutetut asiantuntijat toimivat asekauppasopimukseen liittyvän asiantuntemuksen levittäjinä omissa maissaan ja auttavat vahvistamaan itsenäisiä institutionaalisia valmiuksia.

Näiden toimien tavoitteena on tarjota tuleville kouluttajille opetus- ja koulutustaidot, joita he tarvitsevat henkilöstön kouluttamiseen omassa maassaan, ja parantaa samalla edunsaajamaiden tietämyksenhallintaa ja institutionaalista muistia koskevia valmiuksia. Kumppanimaita voidaan tarvittaessa kannustaa kehittämään oma kouluttajien koulutusohjelmansa ohjelman tässä ja aiemmissa vaiheissa kehitettyjen koulutusmallin ja -materiaalien pohjalta. Näiden toimien tavoitteena on siten antaa edunsaajamaille – erityisesti niille, jotka ovat poistumassa hankkeesta vaiheittain – mahdollisuus lisätä riippumattomuuttaan ja itsenäisyyttään asekauppasopimukseen liittyvän tietämyksen luomisessa, levittämisessä ja ylläpitämisessä asianomaisten valtion viranomaisten piirissä. Toimet ovat luonteeltaan käytännönläheisiä, joten ne olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa niin, että osallistujat ovat fyysisesti läsnä. Yhdistetty toimintamalli, johon kuuluu fyysisiä ja virtuaalisia toimintoja, voi kuitenkin myös olla toimiva.

Toinen osio on verkkoalusta, joka tukee tulevia kouluttajia oman koulutusmateriaalinsa laatimisessa siten, että siihen kootaan asekauppasopimuksen täytäntöönpanon kannalta merkityksellisiä materiaaleja ja asiakirjoja, joita toteuttavat organisaatiot ovat koonneet ja/tai tarvittaessa laatineet ja jotka on asetettu edunsaajamaiden saataville. Foorumin avulla tulevat kouluttajat voivat myös pyytää neuvoja asiantuntijayhteisöltä ja keskustella mahdollisista vaikeuksista, joita he ovat kohdanneet kansallisen koulutuksensa toteutuksessa. Foorumia käytetään myös tämän ja aiempien päätösten mukaisesti toteutettujen toimien seurantaan ja niistä saatujen tulosten arkistointiin.

Toteuttavat organisaatiot voivat edellisen päätöksen mukaisesti tehdyn työn pohjalta delegoida tällaisen materiaalin laatimisen, kuratoinnin ja tuottamisen ulkopuolisille asiantuntijoille, jotka myös valitaan tarvittaessa asiantuntijapoolista. Edunsaajamaiden asianomaisten viranomaisten institutionaalisten valmiuksien vahvistamiseksi koulutustoimissa olisi keskityttävä myös kannustamaan edunsaajamaita kehittämään ja ylläpitämään omaa asekauppasopimuksen täytäntöönpanoa koskevien tietojen ja asiakirjojen kokoelmaansa.

Hankkeen foorumi lisää ohjelman näkyvyyttä, helpottaa sidosryhmien välistä yhteydenpitoa, edistää vuoropuhelua toteuttajien ja kumppanien välillä sekä ylläpitää yhteistyötä erityisesti niiden edunsaajamaiden kanssa, jotka ovat vaiheittain poistumassa hankkeesta. Hankkeessa laaditut materiaalit asetetaan mahdollisuuksien mukaan saataville, ja sosiaalisissa verkostoissa käytetyn teknologian avulla osallistujat voivat viestiä aktiivisesti ja vaihtaa tietoja verkossa tutussa ympäristössä. Unionin toimielimet ja jäsenvaltiot hyötyvät myös tästä erityisestä foorumista, jolla toteuttavat organisaatiot voivat vaihtaa tietoja toimien toteuttamisesta.

Toteuttavat organisaatiot mainostavat mahdollisuuksien mukaan kouluttajien työpajoja ja koulutusmateriaaleja sekä valitsevat tulevat kouluttajat suorittaessaan avustustoimia edunsaajamaissa tämän päätöksen mukaisesti (lopullisen päätöksen tulevien kouluttajien nimeämisestä tekee kuitenkin edunsaajamaa). Nämä virkamiehet voidaan heidän soveltuvuutensa mukaan myöhemmin rekisteröidä asiantuntijapooliin ja kutsua osallistumaan asiantuntijana muihin tässä päätöksessä kuvattuihin toimiin. Tämäkin olisi osa vaiheittaista hankkeesta poistumista, kun otetaan huomioon kyseisissä maissa jo saavutettu edistys ja niiden hyvät mahdollisuudet jakaa tietämystään ja kokemuksiaan muiden edunsaajamaiden kanssa. Samalla tämä toimii lisätukena tavoitteelle laajentaa kyseisten edunsaajamaiden osallistumista hankkeeseen alueellisina roolimalleina.

3.2   Yleismaailmallisen soveltamisen tuki

Sen lisäksi, että tällä päätöksellä annetaan edunsaajamaille teknistä apua asekauppasopimuksen täytäntöönpanon tueksi, sen tavoitteena on myös edistää sopimuksen yleismaailmallista soveltamista ja siten osaltaan edesauttaa laajempia monenvälisiä toimia tavanomaisten aseiden tarkoituksenvastaisten siirtojen ja laittoman kaupan estämiseksi sekä kaikkien turvallisuuden lisäämiseksi.

Tämän vuoksi tämän päätöksen puitteissa toteutettavissa toimissa keskitytään myös yhteistyön aloittamiseen asekauppasopimuksen muiden sopimuspuolten kuin valtioiden kanssa sekä sopimukseen liittymiseen kannustamiseen. Tähän liittyvillä toimilla lisätään sopimuksen näkyvyyttä ja yleistä tietoisuutta tavanomaisten aseiden tarkoituksenvastaisten siirtojen ja laittoman kaupan aiheuttamista riskeistä ja uhkista sekä edistetään samalla vuoropuhelua valtioiden ja muiden sopimuspuolten kuin valtioiden välillä luottamuksen ja avoimuuden lisäämiseksi.

Tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluville muille sopimuspuolille kuin valtioille tarjotaan sen vuoksi tarvittaessa tukea 3.1 kohdassa kuvattuina teknisen avun toimina, mukaan lukien kansalliset toimet ja lyhyen aikavälin kohdennettu apu. Nämä toimet järjestetään muun sopimuspuolen kuin valtion pyynnöstä sekä pyynnön esittäneessä maassa vallitsevan kysynnän ja saatavuuden mukaan.

Tämän lisäksi ja asekauppasopimuksen yleismaailmallisen soveltamisen edistämiseksi edelleen järjestetään jäljempänä kuvattuja alueellisia ja kansainvälisiä toimia, joiden tarkoituksena on

—	lisätä tietoisuutta tavanomaisten aseiden tarkoituksenvastaisten siirtojen ja laittoman kaupan riskeistä ja haasteista;

—	tarjota eri maiden asianomaisten viranomaisten asiantuntijoille ja virkamiehille foorumi strategisia kauppaan liittyviä kysymyksiä koskevaa keskustelua varten;

—	edistää asekauppasopimuksen yleismaailmallista soveltamista, täysimääräistä täytäntöönpanoa ja tehostamista koskevia tavoitteita.

Toimet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä asianomaisten kansallisten hallitusten viranomaisten ja tarvittaessa asiaankuuluvien tiedeyhteisön edustajien, kansalaisjärjestöjen ja/tai alueellisten järjestöjen kanssa.

3.2.1   Alueelliset, alueiden väliset ja kansainväliset toimet

3.2.1.1   Toimien tavoite

Alueellisesti kohdennetut toimet kokoavat yhteen useita maita joko yhdeltä tai usealta alueelta (alueiden väliset ja kansainväliset toimet) vaihtamaan kokemuksia ja keskustelemaan asekauppasopimuksen täytäntöönpanoon ja asekaupan valvontaan liittyvistä yhteistä huolta ja etua koskevista kysymyksistä. Edunsaajamailla, jotka ovat aiemmin saaneet neuvoston päätöksen 2013/768/YUTP ja/tai neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/915 mukaista apua ja jotka ovat osoittaneet merkittävää edistymistä ja sitoutumista asekauppasopimuksen täytäntöönpanossa, on erityisen tärkeä rooli tällaisissa toimissa alueidensa roolimalleina. Tämä voisi kannustaa ottamaan vastuuta asekauppasopimuksen täytäntöönpanosta alueellisella tasolla ja edistää etelä–etelä-yhteistyötä pitkällä aikavälillä.

Alueiden väliset ja kansainväliset toimet on sisällytetty tähän päätökseen vastauksena sellaisten edunsaajamaiden pyyntöihin, jotka haluavat oppia muiden maailman maiden kokemuksista. Tällä tavoin alueiden väliset ja kansainväliset toimet voivat auttaa vauhdittamaan ja edistämään asekauppasopimukseen liittyvien toimintamallien ja käytäntöjen maailmanlaajuisempaa vaihtoa.

3.2.1.2   Toimien kuvaus

Alueelliset toimet järjestetään kaksi- tai kolmepäiväisinä tapahtumina, ja ne jaetaan aluekohtaisesti. Toimilla olisi oltava vähintään kolme osallistujamaata. Edellä 3.1.2.3 kohdassa lueteltujen edunsaajamaiden lisäksi on tärkeää avata nämä toimet tarvittaessa kolmansille maille, jotka eivät muutoin kuulu tähän päätökseen, ja erityisesti muille sopimuspuolille kuin valtioille. Lisäksi on suositeltavaa mahdollisuuksien mukaan ottaa mukaan vähintään yksi edistyneemmistä vakiintuneista edunsaajamaista (eli maista, jotka ovat saaneet neuvoston päätöksen 2013/768/YUTP ja/tai neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/915 mukaista apua 3.1.2.3 kohdan mukaisesti ja joiden asekaupan valvontajärjestelmä on jo saavuttanut tietyn kypsyysasteen) toimimaan asiantuntemuksen levittäjänä ja/tai pyytää näiden maiden asiantuntijoiden osallistumista keinona kannustaa alueellisen asiantuntemuksen ja etelä–etelä-yhteistyön kehittämiseen.

Kullakin alueella toteutetaan vähintään yksi alueellinen toimi. Loput toimet järjestetään isäntämaissa vallitsevan kysynnän ja saatavuuden mukaan. Tällaiset toimet on kannattavinta järjestää fyysisesti, koska näin varmistetaan, että niillä on mahdollisimman paljon vaikutusta. Toimia voidaan kuitenkin järjestää myös verkko- tai hybridimuodossa osallistujien olosuhteiden ja toiveiden mukaisesti.

Toisin kuin neuvoston päätöksessä 2013/768/YUTP ja neuvoston päätöksessä (YUTP) 2017/915 säädetään, alueelliset toimet eivät rajoitu yksittäisiin alueisiin, vaan antavat myös eri alueiden edunsaajamaille mahdollisuuden osallistua alueiden välisiin toimiin. Hankkeen edellisiä vaiheita toteutettaessa kävi ilmi, että kumppanimaiden keskuudessa on paljon kysyntää oppimiseen ja tiedonvaihtoon paitsi omilla alueillaan, myös niiden ulkopuolella.

BAFA ja Expertise France järjestävät kansainvälisiä konferensseja monenvälisenä oheistapahtumana YK:n tasolla, esimerkiksi YK:n yleiskokouksen ensimmäisen komitean vuosittaisessa istunnossa New Yorkissa, tai jos se ei ole mahdollista, EU:n tasolla, mieluiten Brysselissä, jotta ne voisivat tavoittaa mahdollisimman laajan yleisön sekä edistää asekauppasopimuksen yleismaailmallista soveltamisen ohella myös EU:n pyrkimyksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Näiden toimien lisäksi hankkeeseen otetaan mukaan kaikki kumppanimaat, asekauppasopimuksen sidosryhmät ja muut sopimuspuolet kuin valtiot asekauppasopimukseen liittyviä aiheita käsitteleviin säännöllisesti järjestettäviin verkkoseminaareihin. Toteuttajat ohjaavat verkkoseminaareja, joissa voidaan hyödyntää asiantuntijapoolia ja joissa annetaan kumppanimaille mahdollisuus jakaa kokemuksiaan. Istunnoissa on simultaanitulkkaus, ja ne tallennetaan ja ladataan alustalle, jossa tallenteita voidaan toistaa.

Toteuttavat organisaatiot ja mahdolliset isäntämaat sopivat yhdessä alueellisten ja kansainvälisten toimien toteutuspaikoista ja laajuudesta.

3.2.1.3   Alueet

Kaikki alueet voivat osallistua näihin toimiin edunsaajamaiden esittämien pyyntöjen perusteella.

3.2.2   Oheistapahtumat asekauppasopimuksen osapuolina olevien valtioiden konferenssin yhteydessä

3.2.2.1   Toimien tavoite

Asekauppasopimuksen osapuolina olevien valtioiden vuotuiset konferenssit tarjoavat ainutlaatuisen tilaisuuden tavoittaa asekauppasopimukseen liittyvistä asioista vastaavat virkamiehet ja sidosryhmät. EU:n rahoittamien oheistapahtumien avulla voidaan erityisesti tiedottaa EU:n toteuttamista täytäntöönpanon tukitoimista, edistää sellaisten maiden välisiä yhteyksiä, jotka voivat myöhemmin hakea apua, sekä edistää etenkin edunsaajamaiden hyviä käytäntöjä.

3.2.2.2   Toimien kuvaus

Toteuttavat organisaatiot järjestävät ohjelman aikana yhdessä kolme oheistapahtumaa eli yhden tapahtuman jokaista asekauppasopimuksen osapuolina olevien valtioiden vuotuista konferenssia kohti. EU:n varoilla voidaan tiettyyn henkilömäärään asti kattaa edunsaajamaiden asiantuntijoiden tai virkamiesten matkakulut.

3.2.3   Päätöskonferenssi

3.2.3.1   Toimien tavoite

Päätöskonferenssin tavoitteena on lisätä kumppanimaiden lisäksi myös asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten kansallisten parlamenttien, alueellisten ja kansainvälisiä järjestöjen sekä asekauppasopimuksen laajemmasta vaikutuksesta kiinnostuneiden kansalaisyhteiskunnan edustajien tietoisuutta ja vastuunottoa sopimuksesta. Konferenssiin kutsutaan edustajia eri puolilta maailmaa. Se toimii foorumina, jolla vahvistetaan asekauppasopimuksen täytäntöönpanoon osallistuvien toimijoiden kansainvälistä verkostoa ja yhteisöä ja edistetään sopimuksen yleismaailmallista soveltamista.

3.2.3.2   Toimien kuvaus

Toimi toteutetaan järjestämällä tämän päätöksen täytäntöönpanon loppupuolella kaksipäiväinen konferenssi mahdollisesti tavanomaisten aseiden viennin työryhmän kokouksen yhteydessä. Toteuttavat organisaatiot vastaavat yhdessä sen toimeenpanosta. Konferenssiin osallistuu 3.1 kohdassa tarkoitettujen toimien edunsaajamaiden asiaankuuluvia edustajia sekä muita sidosryhmiä, jotka osallistuvat asekauppasopimuksen ja sen tavoitteiden edistämiseen.

Konferenssin avulla helpotetaan edunsaajamaiden kokemusten vaihtoa, annetaan tietoa niiden asekauppasopimusta koskevista kannoista sekä asekauppasopimuksen ratifioinnin ja täytäntöönpanon tilanteesta, ja se tarjoaa tilaisuuden asiaa koskevien tietojen vaihtoon kansallisten parlamenttien, alueellisten organisaatioiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

Konferenssin osallistujien olisi sen vuoksi oltava

—

edunsaajamaiden asiaankuuluvan henkilöstön, kuten diplomaatti-, sotilas- ja puolustusalan henkilöstön, teknisen henkilöstön ja lainvalvontaviranomaisten edustajia. Tällaisia ovat erityisesti viranomaiset, jotka vastaavat asekauppasopimusta koskevasta kansallisesta politiikasta ja sen täytäntöönpanosta;

—	avun antamiseen osallistuvien kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen edustajia sekä sellaisten maiden edustajia, jotka ovat halukkaita antamaan tai saamaan kaupan valvontaa koskevaa strategista apua;

—	asianomaisten valtioista riippumattomien järjestöjen, ajatushautomoiden, kansallisten parlamenttien ja teollisuuden edustajia.

Konferenssin sijainti, toteutustapa (fyysinen taikka etä- tai hybriditapahtuma), lopullinen osallistujamäärä ja lopullinen luettelo kutsuttavista maista ja järjestöistä määritetään tavanomaisten aseiden viennin työryhmää kuullen toteuttavien organisaatioiden tekemän ehdotuksen pohjalta.

4.   Edellä 3.1.2.3 kohdassa tarkoitettujen hanketoimien edunsaajat

Tässä päätöksessä jo nimettyjen edunsaajavaltioiden lisäksi 3 kohdassa tarkoitettujen hanketoimien muita edunsaajia voivat olla valtiot, jotka pyytävät apua asekauppasopimuksen täytäntöönpanoon ja jotka valitaan muun muassa seuraavin perustein:

—	poliittisen ja oikeudellisen sitoutumisen aste asekauppasopimuksen noudattamiseen sekä asekauppaa ja aseiden siirron valvontaa koskevien, kyseiseen maahan sovellettavien kansainvälisten välineiden täytäntöönpanon tilanne;

—	avustustoimien onnistumisen todennäköisyys;

—	kaksikäyttötuotteiden ja aseiden siirron valvonnan alalla mahdollisesti jo saadun tai suunnitellun avun arviointi;

—	maan merkitys maailmanlaajuisen asekaupan kannalta;

—	maan merkitys unionin turvallisuusetujen kannalta;

—	julkisen kehitysavun kelpoisuusperusteiden täyttäminen.

5.   Hanketoimia toteuttavat organisaatiot

Tämän päätöksen mukaisista toimista aiheutuvan työmäärän vuoksi on suositeltavaa käyttää kahta toimivaltaista toteuttavaa organisaatiota, jotka ovat BAFA ja Expertise France. Ne toimivat tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden vientivalvonnasta vastaavien virastojen, asianomaisten alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen, ajatushautomoiden, tutkimuslaitosten ja valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa ja/tai delegoivat toimia niille.

BAFA ja Expertise France vastasivat päätöksen (YUTP) 2017/915 sekä muiden aiempien ja nykyisten EU:n tiedotusohjelmien täytäntöönpanosta. Yhdessä näillä molemmilla toteuttavilla organisaatioilla on siten todistettavasti kokemusta, pätevyys ja tarvittava asiantuntemus, jotka ulottuvat asiaankuuluvien unionin vientivalvonnan toimien koko kirjoon sekä kaksikäyttötuotteiden että aseiden viennin valvonnan aloilla.

6.   Koordinointi muiden asiaankuuluvien avustustoimien kanssa

Toteuttavien organisaatioiden on varmistettava unionin eri välineiden asianmukainen koordinointi ja hyödynnettävä tarvittaessa virallisia koordinointimekanismeja, jotka on jo otettu käyttöön muissa EU:n P2P-ohjelmissa (esimerkiksi neuvoston päätöksen (YUTP) 2020/1464 mukainen COARM-koordinointimekanismi), jotta voidaan

—	varmistaa, että unionin tiedotustoimet kolmansissa maissa toteutetaan johdonmukaisesti

—	välttää toimien ajoituksen ja sisällön päällekkäisyydet

—	jakaa kokemuksia hankkeiden täytäntöönpanosta ja yksilöidä mahdollinen synergia vientivalvonnan eri avustushankkeiden välillä.

Toteuttavien organisaatioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota myös asekauppasopimukseen liittyviin toimiin, joita toteutetaan pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman kaupan kaikkien osa-alueiden ehkäisemistä, torjumista ja poistamista koskevan YK:n toimintaohjelman, sen täytäntöönpanoa tukevan järjestelmän (PoA-ISS), YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1540 (2004), asekauppasopimuksen vapaaehtoisen rahaston ja YK:n asekaupan sääntelyä koskevan yhteistyön tukivälineen (UNSCAR) puitteissa, sekä kahdenvälisiin avustustoimiin. Toteuttavien organisaatioiden olisi pidettävä tarvittaessa yhteyttä muihin avun tarjoajiin tietojen jakamiseksi, tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi.

Hankkeella pyritään myös lisäämään edunsaajamaiden tietoisuutta unionin välineistä, joilla voidaan tukea vientivalvontaa koskevaa etelä–etelä-yhteistyötä. Avustustoimilla olisi tältä osin annettava tietoa käytettävissä olevista välineistä, kuten EU:n CBRN-osaamiskeskusaloitteesta ja muista EU:n P2P-ohjelmista, ja tehtävä niitä tunnetuiksi.

7.   Unionin näkyvyys ja avustusmateriaalin saatavuus

Hankkeessa tuotetuilla materiaaleilla ja välineillä, muun muassa 3.1.2.2 kohdassa mainitulla verkkoalustalla, varmistetaan unionin näkyvyys ja parannetaan sitä. Kaikissa näissä käytetään Euroopan unionin ulkoisen toiminnan tiedotusta ja näkyvyyttä koskevan käsikirjan logoa ja graafista ulkoasua, ja niihin sisältyy logo "EU:n P2P -vientivalvontaohjelma". Unionin edustustot olisi otettava mukaan tapahtumiin kolmansissa maissa poliittisten jatkotoimien ja poliittisen näkyvyyden lisäämiseksi.

Myös EU:n P2P-verkkoportaalia (https://circabc.europa.eu/ui/welcome) tehdään tunnetuksi tässä päätöksessä tarkoitettuja asekauppasopimukseen liittyviä avustustoimia silmällä pitäen. Toteuttavien organisaatioiden olisi sen vuoksi sisällytettävä toteuttamiinsa avustustoimiin tiedottamista verkkoportaalilla ja rohkaistava verkkoportaalin teknisten resurssien käyttöön ja sitä koskevaan tietojen hakuun. Niiden olisi varmistettava unionin näkyvyys verkkoportaalin tunnetuksi tekemisessä. Lisäksi toimia olisi tehtävä tunnetuksi EU:n P2P-uutiskirjeellä.

8.   Vaikutustenarviointi

Tämän päätöksen perusteella toteutettavien toimien vaikutusta olisi arvioitava teknisesti sen jälkeen, kun ne on saatettu päätökseen. Korkea edustaja laatii toteuttavien organisaatioiden toimittamien tietojen ja raporttien perusteella vaikutustenarvioinnin yhteistyössä tavanomaisten aseiden viennin työryhmän ja tarvittaessa edunsaajamaissa olevien unionin edustustojen sekä muiden asianomaisten sidosryhmien kanssa.

Vaikutustenarvioinnissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota niiden edunsaajamaiden määrään, jotka ovat ratifioineet asekauppasopimuksen, ja niiden aseiden siirron valvontavalmiuksien kehittämiseen. Tällaisessa edunsaajamaiden aseiden siirron valvontavalmiuksien arvioinnissa olisi tarkasteltava ennen kaikkea asiaa koskevan kansallisen sääntelyn valmistelua ja hyväksymistä, asekauppasopimuksen raportointivelvollisuuksien täyttämistä sekä aseiden siirron valvonnasta vastaavan elimen valtuuksia.

9.   Raportointi

Toteuttavat organisaatiot laativat raportteja säännöllisesti ja aina kunkin toimen päätyttyä. Raportit olisi toimitettava korkealle edustajalle viimeistään kuuden viikon kuluttua asianomaisten toimien päättymisestä.

---

(1)  Asekauppasopimus, 1 artikla.

(2)  "Vaiheittainen hankkeesta poistuminen" olisi ymmärrettävä toimintamalliksi, jonka avulla maan/maiden osallistumisen tasoa mukautetaan hankkeen toteuttamisen aikana. Sillä pyritään vähentämään maiden riippuvuutta ulkoisesta avusta vahvistamalla instituutioita ja kehittämällä kansallisia valmiuksia. Tässä prosessissa EU:n ja asianomaisten maiden välinen yhteistyö määritellään uudelleen. Edunsaajien asema muuttuu siten, että perinteisistä teknisen avun vastaanottajista tulee tietämyksen ja asiantuntemuksen tehostajia ja tarjoajia.

(3)  Toimen lisähyötynä on hankkeen asiantuntijapoolin laajentaminen 3.1.1 kohdassa kuvatulla tavalla.