(3)

Kirjaamisvelvoitteen kohteena olevana tuotteena, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, ovat tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7019 39 00, ex 7019 40 00, ex 7019 59 00 ja ex 7019 90 00 (Taric-koodit 7019390080, 7019400080, 7019590080 and 7019900080) luokiteltavat jatkuvakuituisesta kiertämättömästä lasikuitulangasta tai -esilangasta kudotut kankaat, eivät kuitenkaan kyllästetyt tai esikyllästetyt tuotteet eivätkä seulakankaat, joiden silmäkoko on sekä pituudeltaan että leveydeltään suurempi kuin 1,8 mm ja jotka painavat enemmän kuin 35 g/m2. Kyseiset CN- ja Taric-koodit ovat ainoastaan ohjeellisia (4).

(4)

Valituksen tekijä toimitti kirjaamispyynnön 31 päivänä heinäkuuta 2019 perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan nojalla. Valituksen tekijä pyysi, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti asetetaan kirjaamisvelvoitteen alaiseksi siten, että tuontiin voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen.

(5)

Valituksen tekijä toimitti 21 päivänä marraskuuta 2019 perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan nojalla uudelleen kirjaamispyynnön, joka sisälsi päivitetyt tuontiluvut, jäljempänä ’toinen kirjaamispyyntö’.

(6)

Perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaan komissio voi määrätä tulliviranomaiset toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet tuonnin kirjaamiseksi, jotta tuontiin voidaan myöhemmin soveltaa toimenpiteitä kirjaamispäivästä alkaen. Tuonnin kirjaaminen voidaan tehdä pakolliseksi unionin tuotannonalan jätettyä sitä koskevan pyynnön, jossa esitetään riittävät todisteet tällaisen toimen perusteeksi.

(7)

Valituksen tekijän mukaan kirjaaminen on perusteltua, koska tarkasteltavana oleva tuote saa tukea ja kyseinen halpatuonti aiheuttaa unionin tuotannonalalle merkittävää ja vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa.

(8)

Komissio on tarkastellut pyyntöä ottaen huomioon perusasetuksen 16 artiklan 4 kohdan. Se on arvioinut, onko kyse kriittisistä olosuhteista, joissa asianomaisen tukea saavan tuotteen osalta aiheutuu vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa, joka johtuu suhteellisen lyhyen ajan kuluessa tapahtuvasta sellaisen tuotteen laajamittaisesta tuonnista, joka saa tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea, ja onko tarpeellista asettaa taannehtivasti tasoitustulleja tälle tuonnille, jotta estetään vahingon toistuminen.

(9)

Tukien osalta komissiolla on riittävästi näyttöä siitä, että tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti Kiinasta ja Egyptistä on tuettua. Väitetyt tuet koostuvat muun muassa seuraavista: perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitetut varojen suorat siirrot, perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetut julkiset tulot, joista luovutaan tai joita ei kanneta, ja perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdassa tarkoitettu tavaroiden ja palvelujen tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(10)

Edellä mainittujen toimenpiteiden väitetään olevan tukia, koska Kiinan ja Egyptin valtio tai alue- ja paikallisviranomaiset (julkiset elimet mukaan lukien) osallistuvat niiden rahoitukseen ja niistä koituu etua tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittaville tuottajille. Tukien väitetään riippuvan vientituloksesta ja/tai kotimaisten tuotteiden suosimisesta ulkomaisiin nähden ja/tai rajoittuvan tiettyihin sektoreihin ja/tai tietyntyyppisiin yrityksiin ja/tai sijainteihin, mistä syystä ne ovat erityisiä ja mahdollistavat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton.

(11)

Tämä näyttö tuesta on annettu saataville valituksen avoimessa versiossa, ja sitä on analysoitu tarkemmin näytön riittävyyttä koskevassa muistiossa.

(12)

Tässä vaiheessa saatavilla oleva näyttö viittaa siis siihen, että tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin on annettu tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea.

(13)

Kirjaamispyynnössä esitetään riittävät todisteet kriittisistä olosuhteista, joissa tarkasteltavana olevan tuotteen laajamittainen tuonti, johon on annettu tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea, on aiheuttanut vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa suhteellisen lyhyellä aikavälillä. Lisäksi valituksen tekijä väittää toisessa kirjaamispyynnössä, että unionin lasikuitukangasteollisuus neuvottelee parhaillaan unionin asiakkaiden kanssa vuoden 2020 sopimuksista ja välitön kirjaaminen on kyseisen teollisuuden kannalta olennaisen tärkeää, koska se ei halua menettää suurta osaa vuoden 2020 liiketoiminnastaan tuetuille tuotteille.

(14)

Komissiolla on riittävästi näyttöä siitä, että vientiä harjoittavien tuottajien tukeminen aiheuttaa unionin tuotannonalalle merkittävää vaikeasti korjattavissa olevaa vahinkoa. Näyttö koostuu valituksen ja viimeisimmän kirjaamispyynnön sisältämistä yksityiskohtaisista tiedoista, jotka koskevat perusasetuksen 8 artiklan 4 kohdassa esitettyjä keskeisiä vahinkotekijöitä. Näyttönä edellä tarkoitetuista olosuhteista ovat muun muassa unionin tuotannonalan tilanteen nopea heikkeneminen, jolle ovat ominaista pienentyneet voittomarginaalit, jotka puolittuivat vuoden 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2018 välisenä aikana, sekä 5 prosenttiyksikön suuruinen markkinaosuuden menetys saman kauden aikana. Valituksen mukaan tämä heikkeneminen tapahtui samaan aikaan, kun tuonnin määrä Kiinasta ja Egyptistä kasvoi ja keskimääräinen tuontihinta näistä maista laski 13,5 prosenttia. Kiinasta ja Egyptistä tulleen tuonnin hinnat olivat 1 päivän lokakuuta 2017 ja 30 päivän syyskuuta 2018 välisenä aikana huomattavasti alhaisempia – Kiinan tapauksessa 37 prosenttia ja Egyptin tapauksessa 26 prosenttia – kuin unionin tuotannonalan hinnat.

(15)

Lisäksi komissio on arvioinut, onko aiheutunut vahinko vaikeasti korjattavissa. Tärkeimmät suurten lasikuitukangasmäärien käyttäjät hyväksyvät toimittajansa pitkällisellä menettelyllä, minkä vuoksi ne eivät todennäköisesti vaihda takaisin unionin tuottajaan lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä, jos ne ovat kerran vaihtaneet kiinalaiseen tai egyptiläiseen toimittajaan. Tällainen uhka markkinaosuuden pysyvästä menettämisestä tai tulojen pienenemisestä on vaikeasti korjattavissa oleva vahinko. Lisäksi selkeänä vaarana on, kuten toisessa kirjaamispyynnössä väitetään, että vuonna 2020 mahdollisesti käyttöön otettavat toimenpiteet olisivat ilman mitään toimia suureksi osaksi tehottomia vuoden 2020 markkinakysynnän kannalta.

(16)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja, yksi käyttäjä ja alaa edustava kiinalainen kauppakamari China Chamber Of Commerce for Import and Export of Light Industrial Products and Arts-Craft, jäljempänä ’CCCLA’, väittivät, että kyseinen tuonti ei todennäköisesti heikennä tuntuvasti lopullisen tullin korjaavaa vaikutusta, koska tuonnin keskimääräinen yksikköhinta on noussut vuodesta 2018 vuoteen 2019.

(17)

Komissio on kuitenkin havainnut Eurostatin tietojen perusteella, joita on oikaistu johdanto-osan 21–24 kappaleessa selostetulla menetelmällä, että Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden keskimääräinen yksikköhinta laski 1,78 eurosta/kg vuonna 2015 yksikköhintaan 1,54 euroa/kg tämän tutkimuksen tutkimusajanjaksona (1 päivän tammikuuta ja 31 päivän joulukuuta 2018 välisenä aikana), jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Tutkimuksen vireillepanon jälkeen yksikköhinta nousi helmikuun lopun ja syyskuun 2019 välisenä aikana 1,57 euroon/kg, joka on kuitenkin edelleen alempi kuin vuoden 2015, 2016 tai 2017 keskimääräinen yksikköhinta ja huomattavasti alempi kuin valituksessa vahvistettu vahinkoa aiheuttamaton hinta. Edellä mainitut osapuolet eivät ole selittäneet, miten tämä yksikköhinnan nousu, ottaen huomioon valituksen sisältämä näyttö, voisi olla vaikuttamatta siten, että kyseinen tuonti todennäköisesti heikentää vakavasti lopullisen tullin korjaavaa vaikutusta. Sen vuoksi tämä väite on hylätty.

(18)

Kirjaamispyynnössä valituksen tekijä käytti Eurostatin tuontitilastoja osoittaakseen Kiinasta ja Egyptistä tulevan tuonnin suuruuden sekä sen, miten keskimääräinen tuontihinta näistä maista on kehittynyt.

(19)

Yksi vientiä harjoittava tuottaja, yksi käyttäjä ja CCCLA väittivät, ettei pyynnössä annettu perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdassa vaadittuja riittäviä todisteita, koska siinä oikaistiin virheellisesti tuoreimpia tuontitietoja ja verrattiin niitä aiempiin tuontitilastoihin tuonnin kasvun osoittamiseksi. Ne väittivät myös, että Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevaa tuontia koskevia tietoja olisi analysoitava erikseen.

(20)

Komissio on todennut, että kirjaamispyyntö, joka perustuu pyynnön jättämishetkellä valituksen tekijän käytettävissä olleisiin tietoihin, sisälsi riittävät todisteet tällaisen toimen perusteeksi. Se on todennut myös, ettei perusasetuksessa ole säännöstä, jonka mukaan kunkin maan tietoja olisi analysoitava erikseen sellaisissa tapauksissa, joissa tuontia arvioidaan kumulatiivisesti perusasetuksen 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio on joka tapauksessa käyttänyt analyysissään omia tietojaan eikä valituksen tekijän toimittamia tietoja, ja tiedot on analysoitu kummankin maan osalta erikseen ja kumulatiivisesti.

(21)

Komissio on havainnut kaksi erityistä seikkaa, jotka vaikuttavat menetelmään, jolla analysoidaan tilastoja Kiinasta ja Egyptistä tuotujen lasikuitukankaiden arvon ja määrän määrittämiseksi. Ensimmäinen niistä liittyy komission huomioon ottamiin CN-koodeihin ja toinen merkityksellisiin CN-koodeihin pohjautuviin Taric-koodeihin, jotka komissio on ottanut huomioon analysoidessaan tietoja tämän tutkimuksen vireillepanon jälkeen.

(22)

Luokittelun osalta valituksen tekijä väitti, että valtaosa lasikuitukankaista luokitellaan ainoastaan CN-koodeihin 70193900 ja 70194000, jäljempänä ’kaksi merkityksellistä CN-koodia’, kun taas CN-koodeihin 70195900 ja 70199000 luokiteltava tuonti käsittää pääasiassa muita tuotteita. Tästä syystä valituksessa ei analysoitu jälkimmäistä tuontia. Valituksen tekijä katsoi kuitenkin, että osa lasikuitukankaiden tuonnista voidaan luokitella jälkimmäisiin koodeihin, minkä vuoksi se katsoi olevan tarpeellista sisällyttää ne tarkasteluun, jotta kaikki tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti voidaan ottaa huomioon. Sen vuoksi komissio ilmoitti kaikki neljä CN-koodia vireillepanoilmoituksen tuotekuvauksessa pannessaan asian vireille.

(23)

Analysoidessaan tuontia valituksen tekijä väitti, että kahteen merkityksellisimpään CN-koodiin kuuluu myös muita tuotteita kuin lasikuitukankaat. Sen vuoksi valituksen tekijä katsoi, että Eurostatin käsittelemättömiä tietoja oli tarpeen oikaista valituksen tekijän ja valitusta tukevien yritysten markkinatietouden perusteella. Oikaisu oli suhteellisen vähäinen Kiinan osalta ja tarpeeton Egyptin osalta. Vastaukset, joita vientiä harjoittavat tuottajat olivat antaneet otanta- ja kyselylomakkeiden kysymyksiin, vahvistivat valituksen tekijän arviot.

(24)

Vireillepanon yhteydessä komissio loi perusasetuksen 24 artiklan 5 a kohdan nojalla erityiset Taric-koodit, jotka pohjautuivat lasikuitukankaita koskeviin neljään CN-koodiin (5). Tutkimuksessa on kuitenkin käynyt ilmi, että lasikuitukankaiden tuojat ovat käyttäneet tutkimuksen vireillepanon jälkeen pääasiassa kahteen merkitykselliseen CN-koodiin pohjautuvia ”yleisiä” Taric-koodeja (jäännöskoodeja) (6) eikä lasikuitukankaita varten luotuja erityisiä Taric-koodeja. Tässä tilanteessa komissio on käyttänyt analyysissään tietoja, jotka on ilmoitettu lasikuitukankaita varten luotujen Taric-koodien ja kahteen merkitykselliseen CN-koodiin pohjautuvien ”yleisten” Taric-koodien mukaisesti (7).

(25)

Koska johdanto-osan 2 kappaleessa mainittu polkumyyntitutkimus koskee saman tuotteen tuontia samoista maista, kyseisen tutkimuksen vireillepanopäivä, joka on 21 päivä helmikuuta 2019, olisi katsottava päiväksi, jona vireillepanon jälkeinen ajanjakso alkaa, kun arvioidaan tuonnin kehittymistä. Tuontimäärät asianomaisista maista ovat kehittyneet seuraavasti:

Tuontimäärät asianomaisista maista (tonnia)

(26)

Valituksen tekijä esitti valituksessaan näyttöä 1 päivän tammikuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2018 välisenä aikana tapahtuneesta kiinalaisten lasikuitukankaiden laajamittaisesta tuonnista unioniin. Kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla oli valituksen tekijän mukaan 17,8–23,2 prosentin markkinaosuus kyseisenä ajanjaksona. Maaliskuun ja marraskuun 2019 välisenä aikana kuukausituonnin keskimääräinen volyymi oli noin 41 prosenttia suurempi kuin tutkimusajanjakson aikana. Maaliskuun ja marraskuun 2019 välisenä aikana Kiinasta unioniin tuotujen lasikuitukankaiden kokonaismäärä oli 41 prosenttia suurempi kuin saman ajanjakson aikana vuonna 2018.

(27)

Valituksen tekijä esitti valituksessaan näyttöä 1 päivän tammikuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2018 välisenä aikana tapahtuneesta egyptiläisten lasikuitukankaiden laajamittaisesta tuonnista. Tuolloin tuonnin määrä kasvoi yli 14 000 prosenttia ja markkinaosuus 0 prosentista vuonna 2015 noin 8 prosenttiin vuonna 2018. Maaliskuun ja marraskuun 2019 välisenä aikana kuukausituonnin keskimääräinen volyymi oli 11 prosenttia suurempi kuin tutkimusajanjakson aikana. Egyptistä unioniin tuotujen lasikuitukankaiden kokonaismäärä oli maaliskuun ja marraskuun 2019 välisenä aikana 7 prosenttia suurempi kuin saman ajanjakson aikana vuonna 2018.

(28)

Valituksen tekijä esitti valituksessaan näyttöä 1 päivän tammikuuta 2015 ja 30 päivän syyskuuta 2018 välisenä aikana tapahtuneesta kiinalaisten ja egyptiläisten lasikuitukankaiden laajamittaisesta tuonnista. Tuolloin tuonnin määrä kasvoi 33 prosenttia ja markkinaosuus, joka oli 20,7 prosenttia vuonna 2015, kasvoi 26 prosenttiin vuonna 2018. Maaliskuun ja marraskuun 2019 välisenä aikana kuukausituonnin keskimääräinen volyymi oli 31 prosenttia suurempi kuin tutkimusajanjakson aikana. Kiinasta ja Egyptistä unioniin tuotujen lasikuitukankaiden kokonaismäärä oli maaliskuun ja marraskuun 2019 välisenä aikana 29 prosenttia suurempi kuin saman ajanjakson aikana vuonna 2018.

(29)

Komissio on todennut johdanto-osan 26–27 kappaleessa esitettyjen tietojen perusteella, että Egyptistä ja Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvaa laajamittaisesti sekä kumulatiivisesti että erikseen mitattuna. Tämä kasvu sekä molempien viejämaiden markkinaosuudet tarkasteluajanjakson aikana edustavat perusasetuksen 16 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua laajamittaista, suhteellisen lyhyen ajan kuluessa tapahtuvaa tuontia.

(30)

Johdanto-osan 9–29 kappaleessa esitettyjen huomioiden perusteella komissio on katsonut tarpeelliseksi valmistella mahdollista toimenpiteiden taannehtivaa käyttöönottoa kirjaamisvelvoitteella, jotta tällaisen vahingon toistuminen voidaan estää. Tutkimusajanjakson jälkeisen kauden markkinaolosuhteet näyttävät vahvistavan, että kotimaisen tuotannonalan tilanne on heikkenemässä, mikä johtuu alhaisilla hinnoilla tapahtuvan tuetun tuonnin merkittävästä kasvusta.

(31)

Edellä esitetyn perusteella komissio on tullut siihen tulokseen, että näyttö on riittävää, jotta tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin voidaan soveltaa kirjaamisvelvoitetta perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(32)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydetään esittämään näkökantansa kirjallisesti ja toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä. Lisäksi komissio voi kuulla asianomaisia osapuolia, jos ne pyytävät sitä kirjallisesti ja osoittavat, että niiden kuulemiseen on olemassa erityisiä syitä.

(33)

Tarkasteltavana olevan tuotteen tuonti olisi perusasetuksen 24 artiklan 5 kohdan nojalla kirjattava, jotta voidaan varmistaa, että tullit voidaan tarvittavien edellytysten täyttyessä periä kirjatusta tuonnista takautuvasti noudattamalla sovellettavia säännöksiä, jos tutkimusten tulosten perusteella otetaan käyttöön tasoitustulleja.

(34)

Tutkimuksen tässä vaiheessa ei voida vielä arvioida Kiinassa ja Egyptissä annetun tuen määrää. Valituksessa ei esitetä tuen määrästä tarkkaa arviota, jonka perusteella tasoitustullit olisi yleensä määritettävä. Valitus sisältään ainoastaan lokakuun 2017 ja syyskuun 2018 välistä aikaa koskevasta vahingon korjaavasta tasosta esitetyn arvion, joka on Kiinan osalta 87 prosenttia ja Egyptin osalta 60 prosenttia. Perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan neljännen alakohdan mukaan tämä tullin arvioitu määrä olisi asianmukainen vain, jos tulli, joka perustuu tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrään, on suurempi ja komissio päättelee selvästi, ettei ole unionin etujen mukaista määrätä suurempaa tullia.

(35)

Tämän kirjaamisen yhteydessä kerättyjä henkilötietoja käsitellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2018/1725 (10) mukaisesti,