EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32020D1074

Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2020/1074, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Tanskan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY nojalla (Ainoastaan tanskankielinen teksti on todistusvoimainen)

C/2020/4821

EUVL L 234, 21.7.2020, p. 29–35 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/07/2024

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2020/1074/oj

21.7.2020   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 234/29


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2020/1074,

annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020,

Tanskan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY nojalla

(Ainoastaan tanskankielinen teksti on todistusvoimainen)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 12 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY (1) ja erityisesti sen liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Komissio myönsi päätöksellä 2002/915/EY (2) Tanskan direktiivin 91/676/ETY nojalla pyytämän poikkeuksen, jonka perusteella se saa käyttää tietyillä karjatiloilla hehtaaria kohden enintään 230 kilogrammaa typpeä sisältävän määrän karjanlantaa. Poikkeuksen voimassaoloa pidennettiin komission päätöksillä 2005/294/EY (3) ja 2008/664/EY (4) sekä komission täytäntöönpanopäätöksillä 2012/659/EU (5), (EU) 2017/847 (6) ja (EU) 2018/1928 (7).

(2)

Täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/1928 kaudelle 2017/2018 myönnetty poikkeus koski 1 312 karjatilaa (eli 3,9 prosenttia kaikista tiloista), 396 000 eläinyksikköä (mikä tarkoittaa 39,6 miljoonaa kiloa karjanlannasta peräisin olevaa typpeä, eli 18,1 prosenttia kaikesta levitetystä karjanlannasta peräisin olevan typestä) ja 198 195 hehtaaria viljelymaata (eli 8,2 prosenttia maatalousmaan kokonaisnettomäärästä).

(3)

Tanska esitti 20 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyllä kirjeellä komissiolle pyynnön direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla myönnetyn poikkeuksen voimassaolon jatkamisesta.

(4)

Tanskalla on direktiivin 91/676/ETY 5 artiklan mukainen toimintaohjelma, joka on osa kotieläintaloutta sekä lannoitteiden varastointia ja käyttöä koskevasta ympäristölainsäädännöstä 30 päivänä kesäkuuta 2019 annettua asetusta nro 760, lannoitteiden maatalouskäytöstä ja ravinteita vähentävistä toimenpiteistä 2 päivänä huhtikuuta 2019 annettua lakia nro 338, sellaisena kuin se on muutettuna, lannoitteiden maatalouskäytöstä suunnittelukaudella 2019–2020 29 heinäkuuta 2019 annettua asetusta nro 762 ja ravinteita vähentävistä toimenpiteistä ja maatalouteen liittyvistä toimenpiteistä suunnittelukaudella 2020–2021 28 päivänä tammikuuta 2020 annettua asetusta nro 66. Näiden toimenpiteiden lisäksi Tanska soveltaa vuodesta 2019 alkaen kohdennettua sääntelyä lannoitteiden maatalouskäytöstä ja ravinteita vähentävistä toimenpiteistä 2 päivänä huhtikuuta 2019 annetun lain nro 338 nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna. Lisäksi Tanskan lainsäädäntöön sisältyy yleinen fosforiasetus kotieläintaloudesta ja lannoitteiden käytöstä 21 päivänä maaliskuuta 2017 annetun lain nro 256 ja kaupalliseen käyttöön tarkoitetusta karjasta, karjanlannasta, säilörehusta jne. 23 päivänä kesäkuuta 2017 tehdyn päätöksen nro 865 (jota nykyisin vastaa 30 päivänä heinäkuuta 2019 tehty päätös nro 760) mukaisesti.

(5)

Tanskan lainsäädännössä, jolla direktiivi 91/676/ETY pannaan täytäntöön, säädetään typen käytön rajoituksista. Fosforin käyttöä rajoittava lainsäädäntö tuli voimaan elokuussa 2017.

(6)

Tanskan lainsäädäntö sisältää vapaavalintaisia ja pakollisia kerääjäkasveja koskevan kohdennetun yhdistelmäohjelman tämän päätöksen kattamaksi kaudeksi. Kyseisessä ohjelmassa kerääjäkasveja koskevien pakollisten säännösten olisi tultava voimaan automaattisesti, jollei ympäristötavoitteita saavuteta niitä koskevien vapaaehtoisten sopimusten avulla. Pakollisille kerääjäkasveille kylvettyjen alojen on lisäksi oltava 2 päivänä huhtikuuta 2019 annetun lain nro 338, sellaisena kuin se on muutettuna, nojalla annettujen kansallisten vaatimusten mukaisia. Ohjelma on tarpeen sen varmistamiseksi, ettei nyt kyseessä olevan poikkeuksen soveltaminen johda veden laadun heikkenemiseen.

(7)

Tiedot, jotka Tanska on toimittanut täytäntöönpanopäätöksellä (EU) 2018/1928 myönnetyn poikkeuksen yhteydessä, osoittavat, ettei poikkeus ole johtanut veden laadun heikkenemiseen, kun vertailukohteena ovat alueet, joita poikkeus ei koske. Tiedot direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanosta vuosina 2012–2015 (8) osoittavat, että pohjaveden keskimääräinen nitraattipitoisuus 83,4 prosentissa seuranta-asemia oli alle 50 milligrammaa litrassa ja 27,5 prosentissa seuranta-asemia alle 25 milligrammaa litrassa. Makean pintaveden seurantapaikoista 99,4 prosentissa keskimääräiset nitraattipitoisuudet olivat alle 50 mg/l ja 85,8 prosentissa alle 25 mg/l. Seurantatiedot osoittavat pohjaveden ja makean pintaveden nitraattipitoisuudelle yleistä vakaata suuntausta edelliseen raportointikauteen (2008–2011) verrattuna. Rehevöitymistä koskevat tiedot osoittavat, että 25 prosenttia seuratuista järvistä luokiteltiin tilaltaan erinomaiseksi tai hyväksi ja 75 prosenttia ei saavuttanut luokittelua ”hyvä” ja että 119 seuratusta suisto- ja rannikkovesien alueesta kahden alueen tila luokiteltiin hyväksi.

(8)

Tutkittuaan Tanskan pyynnön direktiivin 91/676/ETY liitteessä III olevan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa kuvattujen seikkojen perusteella ja otettuaan huomioon päätöksissä 2002/915/EY, 2005/294/EY ja 2008/664/EY sekä täytäntöönpanopäätöksissä 2012/659/EU, (EU) 2017/847 ja (EU) 2018/1928 säädetystä poikkeuksesta saadut kokemukset komissio katsoo, ettei Tanskan kaavailema karjanlantamäärä, eli 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa, estä direktiivin 91/676/ETY tavoitteiden saavuttamista, kunhan noudatetaan tiettyjä tiukkoja ehtoja, jotka liittyvät kerääjäkasveihin, fosforin enimmäismääriin, viljelykiertoon, lannan ja muiden lannoitteiden käyttöön, maaperänäytteiden ottoon ja analyysiin.

(9)

Tiloilla, jotka ovat saaneet luvan käyttää 230 kilogrammaa typpeä hehtaaria kohden vuodessa sisältävän määrän karjanlantaa, lannoitussuunnitelmat olisi päivitettävä ajoissa tosiasiallisten maatalouskäytäntöjen mukaisiksi ja olisi käytettävä peltojen pysyvää kasvipeitettä ja kerääjäkasveja, jotta saadaan otettua talteen pohjamaahan huuhtoutuvat nitraatit syksyllä ja rajoitettua typen hävikkiä talvella.

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/2/EY (9) vahvistetaan yleiset säännöt, joiden tavoitteena on unionin ympäristöpolitiikkoja ja ympäristöön mahdollisesti vaikuttavia politiikkoja tai toimintoja tukevan unionin paikkatietoinfrastruktuurin perustaminen. Tämän päätöksen yhteydessä kerättyjen paikkatietojen olisi tapauksen mukaan oltava kyseisen direktiivin säännösten mukaisia. Hallinnollisen taakan vähentämiseksi ja tietojen yhdenmukaisuuden parantamiseksi Tanskan on tämän päätöksen nojalla tarvittavia tietoja kerätessään käytettävä tietoja, jotka on hankittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 (10) V osaston II luvun mukaisesti perustetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän puitteissa.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 91/676/ETY 9 artiklalla perustetun nitraattikomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Poikkeus

Myönnetään 4–12 artiklassa säädetyin edellytyksin Tanskan 20 päivänä maaliskuuta 2020 päivätyllä kirjeellä pyytämä poikkeus sen sallimiseksi, että maahan levitetään karjanlannan sisältämää typpeä direktiivin 91/676/ETY (”poikkeus”) liitteessä III olevan 2 kohdan toisen alakohdan ensimmäisessä virkkeessä säädettyä määrää suurempi määrä.

2 artikla

Soveltamisala

Poikkeusta sovelletaan karjatiloihin, joiden lannanlevitykseen käytettävissä olevasta pinta-alasta vähintään 80 prosenttia on käytössä runsaasti typpeä ottavien pitkän kasvukauden kasvien viljelyyn ja joille on myönnetty lupa 6 artiklan mukaisesti.

3 artikla

Määritelmät

Tässä päätöksessä tarkoitetaan

1)

’karjatilalla’ tilaa, joka tuottaa vuosittain karjanlannassa olevaa typpeä yli 300 kilogrammaa, ja siitä vähintään kaksi kolmasosaa on peräisin karjasta;

2)

’viljelykasveilla, joiden aluskasvina käytetään nurmikasveja’ säilörehuviljaa, säilörehumaissia, kevätviljoja, syysviljoja tai kevätohraa ja hernettä, joiden aluskasviksi kylvetään nurmikasvi ennen sadonkorjuuta tai sen jälkeen;

3)

’runsaasti typpeä ottavilla pitkän kasvukauden viljelykasveilla’ mitä tahansa seuraavista:

a)

nurmi;

b)

kerääjäkasveina toimivat nurmikasvit;

c)

rehujuurikkaat;

d)

viljelykasvit, joiden aluskasvina käytetään nurmikasveja;

e)

sikuri;

4)

’nurmella’ pitkä- tai lyhytikäistä nurmea;

5)

’maaprofiililla’ maanpinnan tason alla olevaa maaperäkerrosta 0,90 metrin syvyyteen saakka tai korkeimpaan keskimääräiseen pohjaveden korkeuteen, jos se on alle 0,90 metrin etäisyydellä maanpinnasta.

4 artikla

Poikkeuksen edellytykset

Poikkeus myönnetään seuraavin edellytyksin:

1)

Kaupalliseen käyttöön tarkoitetusta karjasta, karjanlannasta, säilörehusta jne. 23 päivänä kesäkuuta 2017 tehty päätös nro 865 on ollut voimassa 1 päivästä elokuuta 2017 alkaen, ja sillä vahvistetaan suoraan fosforia koskevat eritasoiset enimmäismäärät koko maan osalta maantieteellisen sijainnin ja lannoitetyypin mukaan. Enimmäismäärät koskevat fosforin levitystä kaikentyyppisissä lannoitteissa kuten orgaanisissa lannoitteissa, mukaan lukien karjanlanta, biokaasuliete, kasvibiomassa kaasunpoiston jälkeen, jäteveden käsittelyssä syntyvä liete, sekä teollisissa lannoitteissa. Tiukempia fosforin käytön enimmäismääriä on sovellettava tietyillä valuma-alueilla, joiden vesiympäristö on fosforin suhteen haavoittuva.

2)

Pelloille käytettävän fosforin osalta Tanskassa on oltava indikaattori- ja seurantajärjestelmä. Jos indikaattori- tai seurantajärjestelmä osoittaa, että pelloille vuodessa keskimäärin tosiasiallisesti käytetty fosforilannoituksen määrä saattaa ylittää tai on ylittänyt ne fosforinlannoituksen kansalliset keskitasot, joihin vuosina 2018–2025 on sallittua päästä, fosforin käytön enimmäismääriä alennetaan vastaavasti.

3)

Huhtikuun 2 päivänä 2019 lannoitteiden maatalouskäytöstä ja ravinteita vähentävistä toimenpiteistä annettu Tanskan laki nro 338, sellaisena kuin se on muutettuna, on ollut voimassa 5 päivästä huhtikuuta 2017, ja sillä perustetaan vapaavalintaisia ja pakollisia toimenpiteitä koskeva kohdennettu yhdistelmäohjelma, joka perustuu tarpeeseen vähentää nitraattipitoisuutta pohjavesimuodostumissa ja rannikkovesissä. Vuodesta 2020 alkaen ohjelma on osa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY (11) mukaisten velvoitteiden täytäntöönpanoa Tanskassa. Näillä toimenpiteillä säädetään kerääjäkasvien kasvustojen perustamisesta tai kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen vaihtoehtoisten toimenpiteiden käyttöönotosta. Tässä ohjelmassa typen vähentämistä koskevien pakollisten säännösten on tultava voimaan automaattisesti, jollei ympäristötavoitteita saavuteta typen vähentämistä koskevien vapaaehtoisten sopimusten avulla.

4)

Ohjelman yhteydessä perustettavilla kerääjäkasvien kasvustoilla täydennetään kerääjäkasveja, joita on kylvettävä 10,7 tai 14,7 prosentille karjatilan viljelyalasta pakollisen kansallisen vaatimuksen mukaisesti tai seuraavia suunnittelukausia koskevissa vastaavissa asetuksissa säädetyn pakollisen kansallisen vaatimuksen täyttämiseksi, eikä niitä saa perustaa alueelle, jota käytetään ekologisen alan vaatimuksen täyttämiseen kerääjäkasvien osalta.

5 artikla

Lupahakemukset

1.   Karjankasvattajat voivat toimittaa toimivaltaisille viranomaisille hakemuksen vuosittaisesta luvasta, joka oikeuttaa levittämään hehtaaria kohden suunnittelukaudella 230 kilogrammaa typpeä sisältävän määrän karjanlantaa.

Hakemusten jättämisen määräajan on oltava sama kuin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen perustuen hakemisen kansallinen määräaika ja hakemuksen on sisällettävä lannoiteosuuksia ja kerääjäkasveja koskeva suunnitelma.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen jättämisen katsotaan merkitsevän hakijan vakuutusta siitä, että hän täyttää 7, 8 ja 9 artiklassa säädetyt edellytykset.

6 artikla

Lupien myöntäminen

Lupa levittää karjatilalta peräisin olevaa lantaa, niin eläinten itsensä levittämää kuin käsitellyssä muodossa olevaa lantaa, enintään 230 kilogrammaa typpeä sisältävä määrä hehtaaria kohden suunnittelukauden aikana myönnetään, jos 7, 8 ja 9 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät.

7 artikla

Lannan ja muiden lannoitteiden käytön edellytykset

1.   Typen kokonaismäärä ei saa ylittää kasvuston ennakoitua ravinnetarvetta, ottaen huomioon maaperästä saatu ravinnemäärä. Se ei saa ylittää enimmäismääriä, jotka vahvistetaan lannoitteen maatalouskäytöstä suunnittelukaudella 2019–2020 29 päivänä heinäkuuta 2019 annetussa asetuksessa nro 762 ja vastaavissa seuraavia suunnittelukausia koskevissa päätöksissä.

2.   Lannoitussuunnitelma on laadittava karjatilan koko viljelyalan osalta. Suunnitelma on säilytettävä tilalla. Sen on katettava 1 päivän elokuuta ja seuraavan vuoden 31 päivän heinäkuuta välinen ajanjakso. Lannoitussuunnitelmassa on esitettävä seuraavat tiedot:

a)

viljelykiertosuunnitelma, jossa eritellään

i)

runsaasti typpeä ottaville pitkän kasvukauden viljelykasveille kylvettyjen lohkojen pinta-ala;

ii)

muille kuin i alakohdassa tarkoitetuille viljelykasveille kylvettyjen lohkojen pinta-ala;

iii)

karttaluonnos, josta ilmenee i ja ii alakohdassa tarkoitettujen lohkojen sijainti;

b)

eläinten lukumäärä karjatilalla;

c)

eläinsuojaa ja lannan varastointia koskevan järjestelmän kuvaus käytettävissä olevan lantavaraston koko mukaan luettuna;

d)

karjatilalla tuotetun lannan sisältämää typpeä ja fosforia koskeva laskelma;

e)

lannankäsittelyn kuvaus, jos mahdollista, ja käsitellyn lannan oletetut ominaisuudet;

f)

karjatilan ulkopuolelle toimitettavan tai karjatilalle tuotavan lannan määrä, laji ja ominaisuudet;

g)

kasvuston ennakoitu typen ja fosforin tarve kullakin lohkolla;

h)

lannan sisältämän typen ja fosforin levitystä koskeva laskelma kultakin lohkolta;

i)

kemiallisina ja muina lannoitteina lisättävää typpeä ja fosforia koskeva laskelma kultakin lohkolta;

j)

tiedot lannan ja kemiallisten lannoitteiden levitysajasta.

Lannoitussuunnitelmaa on tarkistettava seitsemän päivän kuluessa karjatilan maatalouskäytännöissä tapahtuneista muutoksista. Lannoitussuunnitelma on toimitettava toimivaltaisille viranomaisille viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä maaliskuuta.

3.   Karjanlantaa ei saa levittää 31 päivän elokuuta ja 1 päivän maaliskuuta välisenä aikana nurmelle, joka on tarkoitus kyntää maahan seuraavana keväänä.

4.   Lyhytikäistä nurmea seuraavien kasvustojen typpilannoitusvaatimuksia on alennettava edellisen kasvuston typpiarvon verran lannoitteiden maatalouskäyttöä suunnittelukaudella 2019–2020 koskevan 29 päivänä heinäkuuta 2019 annetun asetuksen nro 762 ja lannoitustasoja, pelto- ja vihanneskasvien lannoitusnormitaulukkoa ja myöhempiä muutoksia seuraavilla suunnittelukausilla koskevien vastaavien päätösten mukaisesti.

8 artikla

Maanäytteiden ottoa ja analyysejä koskevat edellytykset

1.   Viljelymaan ylimmästä 30 senttimetrin kerroksesta on otettava näytteitä, joiden typpi- ja fosforipitoisuus analysoidaan.

2.   Näytteenotto ja analyysit on tehtävä vähintään neljän vuoden välein kustakin viljelykierron ja maaperäominaisuuksien suhteen homogeenisesta karjatilan alueesta.

3.   Kustakin viiden hehtaarin peltoalasta on otettava näytteet ja tehtävä analyysit vähintään kerran.

4.   Analyysitulosten on oltava käytettävissä karjatilalla tarkastusta varten.

9 artikla

Maankäyttöä koskevat edellytykset

1.   Vähintään 80 prosentilla karjanlannan levitykseen käytettävissä olevasta viljelyalasta on viljeltävä runsaasti typpeä ottavia pitkän kasvukauden kasveja.

2.   Kerääjäkasvustona toimivaa nurmea ei saa kyntää maahan ennen perustamisvuoden jälkeisen vuoden 1 päivää maaliskuuta.

3.   Nurmet kynnetään keväällä; Runsaasti typpeä ottava pitkän kasvukauden kasvusto on kylvettävä mahdollisimman pian ja viimeistään kolmen viikon kuluttua kyntämisen jälkeen.

4.   Viljelykierrossa käytettäviin kasveihin ei saa sisältyä palkokasveja tai muita ilmakehän typpeä sitovia kasveja, lukuun ottamatta seuraavia:

a)

apila ja sinimailanen nurmen seassa, jos niiden yhteenlaskettu osuus on alle 50 prosenttia;

b)

ohra ja herne, jonka aluskasvina käytetään nurmea.

10 artikla

Seuranta

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että laaditaan kartat, joista ilmenevät seuraavat seikat:

a)

kussakin kunnassa luvan piiriin kuuluvien karjatilojen prosenttiosuus;

b)

kussakin kunnassa luvan piiriin kuuluvan karjan prosenttiosuus;

c)

kussakin kunnassa luvan piiriin kuuluvan maatalousmaan prosenttiosuus.

Kartat on päivitettävä vuosittain.

Toimivaltaisen viranomaisen on kerättävä ja päivitettävä vuosittain tiedot viljelykierroista ja maatalouskäytännöistä karjatiloilla, joita tämän päätöksen mukaiset luvat koskevat.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on seurattava juurivyöhykkeen vettä, pintavesiä ja pohjavettä ja toimitettava komissiolle tiedot maaprofiilissa olevasta typestä ja fosforista sekä pinta- ja pohjaveden nitraattipitoisuudesta sekä poikkeuksen alaisissa että tavanomaisissa olosuhteissa.

Seuranta kattaa tilan pellot osana kansallista maatalousalueiden valuma-alueiden seurantaohjelmaa. Seurantapaikkojen on oltava edustavia pääasiallisten maalajien, vallitsevien lannoituskäytäntöjen ja tärkeimpien viljelykasvien osalta.

Hiekkapitoisella maalla suoritetaan tehostettua veden laadun seurantaa. Lisäksi on seurattava pinta- ja pohjaveden nitraattipitoisuuksia vähintään 3 prosentissa kaikista tiloista, joille lupa on myönnetty.

3.   Toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä tutkimuksia ja jatkuvia ravinneanalyysejä kansallisessa maatalousalueiden valuma-alueiden seurantaohjelmassa ja toimitettava tiedot paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja maatalouskäytännöistä karjatiloilla, joille lupa on myönnetty.

Tietoja, jotka on kerätty 7 artiklassa tarkoitetuista ravinneanalyyseistä ja tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta seurannasta, on käytettävä laskettaessa mallien perusteella tieteellisten periaatteiden mukaisesti typen ja fosforin hävikkiä karjatiloilla, joille lupa on myönnetty.

4.   Toimivaltaisten viranomaisten on määritettävä ja kirjattava poikkeuksen kohteena olevasta maa-alasta prosenttiosuus, jolla kasvaa

a)

apilaa tai sinimailasta nurmen seassa;

b)

ohraa ja hernettä, jonka aluskasvina käytetään nurmea.

11 artikla

Tarkastus

1.   Toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että lupahakemuksille tehdään hallinnollinen tarkastus. Jos tarkastuksessa havaitaan, ettei hakija täytä 7, 8 ja 9 artiklassa säädettyjä edellytyksiä, hakemus on hylättävä ja hylkäämisen syyt on ilmoitettava hakijalle.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on laadittava ohjelma luvan saaneita tiloja koskevia tarkastuksia varten.

Ohjelman on perustuttava riskianalyysiin, jossa on otettu huomioon 7, 8 ja 9 artiklassa säädettyjä edellytyksiä koskevien tarkastusten tulokset edellisiltä vuosilta sekä tulokset tarkastuksista sen osalta, kuinka kansallista lainsäädäntöä, jolla direktiivi 91/676/ETY saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, on noudatettu.

3.   Tarkastuksiin kuuluvat 7, 8 ja 9 artiklassa säädettyjen edellytysten noudattamista koskevat peltotarkastukset sekä paikalla tehtävät tarkastukset, ja niiden on katettava vuosittain vähintään 7 prosenttia tiloista, joille lupa on myönnetty. Jos todetaan, ettei karjatila täytä kyseisiä edellytyksiä, luvan haltijaa on sakotettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti eikä hänelle myönnetä lupaa sakotusta seuraavana suunnittelukautena.

4.   Toimivaltaisille viranomaisille on annettava tarvittavat valtuudet ja keinot, jotta ne voivat tarkastaa tämän päätöksen nojalla myönnettyä poikkeusta koskevien edellytysten noudattamisen.

12 artikla

Raportointi

Toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä joulukuuta kertomus, johon sisältyvät seuraavat tiedot:

a)

10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut kartat, joista käy ilmi yksittäisten poikkeusten piiriin kuuluvien karjatilojen, karjan ja maatalousmaan prosentuaalinen osuus kaikissa kunnissa, sekä kartat paikallisesta maankäytöstä;

b)

10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun pohja- ja pintavesiseurannan tulokset nitraatti- ja fosforipitoisuuksista mukaan lukien veden laadun muutossuuntauksia koskevat tiedot sekä poikkeuksen alaisissa että tavanomaisissa olosuhteissa, sekä poikkeuksen vaikutus veden laatuun;

c)

10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun maaperän seurannan tulokset nitraatti- ja fosforipitoisuuksista juurivyöhykkeen vedessä sekä maaperässä olevasta typestä ja fosforista niin poikkeuksen alaisissa kuin tavanomaisissa olosuhteissa;

d)

10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tutkimusten tulokset paikallisesta maankäytöstä, viljelykierroista ja maatalouskäytännöistä;

e)

10 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen mallipohjaisten laskemien tulokset typen ja fosforin hävikistä karjatiloilla, joille lupa on myönnetty;

f)

10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut taulukot, joista ilmenee, kuinka suuri prosentuaalinen osuus poikkeuksen piiriin kuuluvasta maatalousmaasta on nurmen seassa olevaa apilaa tai sinimailasta ja kuinka suuri prosentuaalinen osuus on ohraa/hernettä, jonka aluskasvina käytetään nurmea;

g)

11 artiklassa tarkoitettu tilatarkastuksiin perustuva arviointi poikkeusta koskevien edellytysten täytäntöönpanosta sekä 11 artiklassa tarkoitetut hallinnollisen valvonnan ja tarkastusten ja peltotarkastusten tuloksiin perustuvat tiedot karjatiloista, joilla edellytykset eivät täyty;

h)

eläinten lukumäärän sekä lannan tuotannon kehityssuuntaukset kustakin eläinryhmästä Tanskassa ja karjatiloilla, jotka hyötyvät poikkeuksesta;

i)

4 artiklassa esitettyjen poikkeuksen edellytysten täytäntöönpano.

Kertomukseen sisältyvien paikkatietojen on tarvittaessa oltava direktiivin 2007/2/EY säännösten mukaisia. Tarvittavia tietoja kerätessään Tanskan on käytettävä tapauksen mukaan asetuksen (EU) N:o 1306/2013 67 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän puitteissa tuotettuja tietoja.

13 artikla

Soveltamisaika

Tätä päätöstä sovelletaan 31 päivään heinäkuuta 2024.

14 artikla

Vastaanottaja

Tämä päätös on osoitettu Tanskan kuningaskunnalle.

Tehty Brysselissä 17 päivänä heinäkuuta 2020

Komission puolesta

Virginijus SINKEVIČIUS

Komission jäsen


(1)  EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1.

(2)  Komission päätös 2002/915/EY, tehty 18 päivänä marraskuuta 2002, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY liitteen III 2 kohdan b alakohdan ja 9 artiklan mukaista poikkeusta koskevasta pyynnöstä (EYVL L 319, 23.11.2002, s. 24).

(3)  Komission päätös 2005/294/EY, tehty 5 päivänä huhtikuuta 2005, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY liitteen III 2 kohdan b alakohdan ja 9 artiklan mukaista poikkeusta koskevasta pyynnöstä (EUVL L 94, 13.4.2005, s. 34).

(4)  Komission päätös 2008/664/EY, tehty 8 päivänä elokuuta 2008, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY liitteen III 2 kohdan b alakohdan ja 9 artiklan mukaista poikkeusta koskevasta pyynnöstä tehdyn päätöksen 2005/294/EY muuttamisesta (EUVL L 217, 13.8.2008, s. 16).

(5)  Komission täytäntöönpanopäätös 2012/659/EU, annettu 23 päivänä lokakuuta 2012, Tanskan kuningaskunnan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY nojalla (EUVL L 295, 25.10.2012, s. 20).

(6)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/847, annettu 16 päivänä toukokuuta 2017, Tanskan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY nojalla (EUVL L 125, 18.5.2017, s. 35).

(7)  Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2018/1928, annettu 6 päivänä joulukuuta 2018, Tanskan pyytämän poikkeuksen myöntämisestä vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY nojalla (EUVL L 313, 10.12.2018, s. 45).

(8)  SWD(2018) 246 final, komission yksiköiden valmisteluasiakirja, joka liittyy asiakirjaan ”Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun neuvoston direktiivin 91/676/ETY täytäntöönpanosta, laadittuna jäsenvaltioiden vuosia 2012–2015 koskevien kertomusten perusteella”.

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).


Top