(1)

Ehdotetun eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Otetaan käyttöön vastikkeeton perustulo koko EU:ssa”, sellaisena, miksi järjestäjäryhmä on sen muuttanut komission 19. helmikuuta 2020 päivätyn kirjeen (2) perusteella, tavoitteena on ”ottaa kaikkialla EU:ssa käyttöön vastikkeeton perustulo, jolla varmistettaisiin jokaiselle ihmiselle aineellinen toimeentulo ja mahdollisuus yhteiskunnalliseen osallistumiseen osana talouspolitiikkaa. Tavoitteeseen voidaan päästä perussopimusten EU:lle antaman toimivallan puitteissa.” Järjestäjäryhmä pyytää komissiota esittämään, että koko unionissa otetaan käyttöön vastikkeeton perustulo, joka kaventaisi alueellisia eroja ja vahvistaisi siten unionin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Järjestäjäryhmä toteaa myös, että näin toteutettaisiin Eurooppa-neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission vuonna 2017 annetun yhteisen julkilausuman tavoite, jonka mukaan ”eriarvoisuuden poistamiseksi EU ja sen jäsenvaltiot myös tukevat tehokkaita, kestäviä ja oikeudenmukaisia sosiaalisen suojelun järjestelmiä, joilla taataan perustoimeentulo”.

(2)

Ehdotetun eurooppalaisen kansalaisaloitteen aihetta, tavoitteita ja taustaa koskevassa liitteessä esitetään ”vastikkeetonta perustuloa” määrittävät neljä kriteeriä: sen olisi oltava ”universaali”, ”yksilöllinen”, ”vastikkeeton” ja ”riittävän suuria”.

(3)

Euroopan unionista tehty sopimus vahvistaa unionin kansalaisuuden merkitystä ja edistää unionin demokraattista toimintaa muun muassa määräämällä, että kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa eurooppalaisen kansalaisaloitteen kautta.

(4)

Kansalaisaloitteeseen liittyvien menettelyjen ja edellytysten olisi tämän vuoksi oltava selkeitä, yksinkertaisia, käyttäjäystävällisiä ja kansalaisaloitteen luonteeseen nähden oikeasuhteisia, jotta voidaan edistää kansalaisten osallistumista ja tehdä unionista helpommin lähestyttävä.

(5)

Järjestäjäryhmä viittaa useisiin asiaa koskeviin perussopimusten määräyksiin, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 5 artiklaan, jossa määrätään, että jäsenvaltiot sovittavat yhteen talouspolitiikkansa unionin puitteissa ja että tätä varten neuvosto hyväksyy toimenpiteitä, erityisesti näiden politiikkojen laajat suuntaviivat. Kyseisessä määräyksessä annetaan unionille toimivalta talous- ja sosiaaliasioiden yhteensovittamiseen, mutta se ei muodosta oikeusperustaa, jonka nojalla komissio voisi tehdä ehdotuksen unionin säädökseksi.

(6)

Ehdotetussa aloitteessa vaadittua kaikille unionin kansalaisille maksettavaa vastikkeetonta perustuloa koskeva unionin säädös perussopimusten soveltamiseksi voitaisiin kuitenkin hyväksyä kyseisen perussopimuksen 121 artiklan 2 kohdan nojalla. Tämän määräyksen nojalla komissio voi suosittaa, että neuvosto laatii ehdotuksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi ja antaa niistä kertomuksen Eurooppa-neuvostolle. Neuvosto voi Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella antaa suosituksen, jossa vahvistetaan nämä laajat suuntaviivat.

(7)

Mikään ehdotetun kansalaisaloitteen osista ei näin ollen asetuksen (EU) 2019/788 6 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti ylitä selvästi komission toimivaltaa tehdä perussopimusten soveltamiseksi ehdotuksia unionin säädöksiksi.

(8)

Järjestäjäryhmä on antanut riittävän näytön siitä, että asetuksen (EU) 2019/788 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyt vaatimukset täyttyvät, ja on nimennyt yhteyshenkilöt kyseisen asetuksen 5 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti.

(9)

Kansalaisaloite ei ole selvästi oikeuden väärinkäyttöä, aiheeton tai tehty haitantekotarkoituksessa, eikä se ole myöskään selvästi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa esitettyjen unionin arvojen eikä Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjattujen oikeuksien vastainen.

(10)

Ehdotettu kansalaisaloite ”Otetaan käyttöön vastikkeeton perustulo koko EU:ssa” olisi näistä syistä rekisteröitävä,