(1)

Koronaviruksen SARS-CoV-2 aiheuttaman epidemiologisen kriisin puhjettua siihen liittyvä tauti, COVID-19, on levinnyt nopeasti kaikkialle maailmaan ja myös unionin alueelle. Tapausten määrän nopean kasvun vuoksi Maailman terveysjärjestön (WHO) pääjohtaja määritteli 11 päivänä maaliskuuta 2020 COVID-19:n pandemiaksi. WHO:n Euroopan aluejohtaja ilmoitti 12 päivänä maaliskuuta 2020, että Euroopasta oli tullut tämän pandemian keskus ottaen huomioon sen nopea kärjistyminen WHO:n Euroopan alueella, jolla oli yli 20 000 vahvistettua tapausta ja lähes 1 000 kuolemantapausta.

(2)

Näin ollen jäsenvaltiot ovat toteuttaneet joukon poikkeuksellisia ennaltaehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä, joita ovat karanteeni, muiden kuin välttämättömien kauppojen, koulujen ja yliopistojen sulkemiset, etätyöjärjestelyjen toteuttaminen sekä liikkumis- ja matkustusrajoitukset tai -kiellot. Näiden toimenpiteiden vuoksi joidenkin neuvoston jäsenten on mahdotonta tai erittäin vaikeaa matkustaa voidakseen olla fyysisesti läsnä neuvoston kotipaikassa pidettävissä neuvoston istunnoissa. Tämä puolestaan vaikeuttaa neuvoston työjärjestyksen (1) 11 artiklan 4 kohdassa edellytetyn päätösvaltaisuuden saavuttamista, minkä johdosta neuvoston on vaikeaa pitää virallisia kokouksia.

(3)

Näiden poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ja neuvoston päätöksenteon institutionaalisen jatkuvuuden varmistamiseksi on tarpeen väliaikaisesti poiketa neuvoston työjärjestyksen 12 artiklan 1 kohdan ensimmäisestä alakohdasta tavanomaisen kirjallisen menettelyn käyttöä koskevien päätösten osalta. Tämän päätöksen soveltamiskaudella, ja ainoastaan tällä kaudella, päätös tavanomaisen kirjallisen menettelyn käytöstä, jonka tekee jäsenvaltioiden hallitusten pysyvien edustajien komitea (Coreper), olisi tehtävä neuvoston säädöksen hyväksymiseen sovellettavan äänestyssäännön mukaisesti. Tätä poikkeusta olisi sovellettava yhden kuukauden ajan, ja se olisi voitava uusia.

(4)

Ennen kuin tavanomaista kirjallista menettelyä käytetään vaihtoehtona neuvoston säädösten hyväksymiselle neuvoston istunnoissa, asiaa olisi valmisteltava perusteellisesti Coreperissa, ja ministerien olisi, mikäli mahdollista ja tarpeellista, käytävä etukäteen poliittinen keskustelu kyseisestä neuvoston säädöksestä esimerkiksi epävirallisessa videoneuvottelussa, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman hyvin muun muassa kansallinen koordinointi, julkinen avoimuus ja kansallisten parlamenttien osallistuminen jäsenvaltioiden käytäntöjen mukaisesti,