Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 32019O0034

Euroopan Keskuspankin Suuntaviivat (EU) 2019/2217, annettu 28 päivänä marraskuuta 2019, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettujen suuntaviivojen (EU) 2016/2249 muuttamisesta (EKP/2019/34)

EUVL L 332, 23.12.2019, p. 184–203 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2019/2217/oj

23.12.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 332/184

EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2019/2217,

annettu 28 päivänä marraskuuta 2019,

kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä annettujen suuntaviivojen (EU) 2016/2249 muuttamisesta (EKP/2019/34)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, JOKA

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin (EKP) perussäännön 46.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen Euroopan keskuspankin yleisneuvoston myötävaikutuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) (1) vahvistetaan säännöt kansallisten keskuspankkien kirjanpidon ja niiden toimintaa koskevien tietojen standardisoimiseksi.

(2)

Suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) liitettä IV on selvennettävä siltä osin kuin on kyse tilipäätöstietojen antamisesta sellaisista indeksiin sidotuista arvopapereista, joissa indeksointikomponentti huomioidaan arvopapereiden kirjanpitoarvossa kunkin vuosineljänneksen ja vuoden lopussa, tilinpäätöstietojen antamisesta muiden rahoituslaitosten kuin luottolaitosten kanssa toteutettavista käänteisoperaatioista sekä eläkkeisiin liittyviin varauksiin sovellettavasta arvostusperiaatteesta.

(3)

Varaus, jonka kansalliset keskuspankit voivat tehdä suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) 8 artiklan nojalla, tulisi laajentaa kattamaan kaikki taloudelliset riskit.

(4)

Suuntaviivoihin (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) olisi sisällytettävä jälkimarkkinakelpoisiin kantaosakkeisiin sovellettavista arvostussäännöistä erilliset jälkimarkkinakelpoisiin sijoitusrahastoihin sovellettavat arvostussäännöt.

(5)

Sellaisten transaktioiden osalta, joissa vastapuoli saa hätärahoituksena annettua maksuvalmiusapua vakuudellisten lainojen muodossa, olisi selkiytettävä tilinpäätöstietojen antamissäännöt mainitsemalla nämä operaatiot suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) liitteessä IV.

(6)

Suuntaviivat (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) olisi näin ollen muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Muutokset

Muutetaan suuntaviivat (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) seuraavasti:

1.

Korvataan 5 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Lukuun ottamatta vuosineljänneksen ja vuoden lopussa tehtäviä kirjanpito-oikaisuja sekä eriä, jotka on ilmoitettu erissä ”Muut saamiset” ja ”Muut velat”, eurojärjestelmän taloudellista raportointia varten päivittäin raportoitavien tietojen yhteydessä ilmoitettavista luvuista on käytävä ilmi ainoastaan tase-erissä tapahtuneet kassaan- ja kassastamaksut. Kunkin vuosineljänneksen ja vuoden lopussa myös jaksottaminen ja indeksiin sidotuista arvopapereista mahdollisesti syntyvä indeksointimäärä on huomioitava arvopapereiden kirjanpitoarvossa.”;

2.

korvataan 8 artikla seuraavasti:

”8 artikla

Varaukset taloudellisten riskien varalta

Kansallisten keskuspankkien toimintojen luonne huomioon ottaen kansallinen keskuspankki voi tehdä taseeseen varauksen taloudellisten riskin varalta. Kansallinen keskuspankki päättää varauksen suuruudesta ja käytöstä kansallisen keskuspankin riskialtistumasta tehdyn perustellun arvion nojalla.”;

3.

korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla

Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

1.   Tätä artiklaa sovelletaan jälkimarkkinakelpoisiin kantaosakkeisiin riippumatta siitä, toteuttaako liiketapahtumat kirjanpitovelvollinen suoraan vai kirjanpitovelvollisen edustaja, lukuun ottamatta liiketoimia, jotka liittyvät voitto-osuuksiin, sijoituksiin tytäryhtiöissä tai merkittäviin osuuksiin yhtiöissä.

2.   Valuuttamääräiset jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Muut saamiset”, eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. Niihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot voidaan laskea joko nettokeskihintamenetelmällä tai keskihintamenetelmällä.

3.   Kantaosakkeet arvostetaan 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Eri kantaosakkeita ei nettouteta keskenään.

4.   Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan.

5.   Välityspalkkio voidaan kirjata joko saamisen hankintamenoon sisältyvänä transaktiomenona tai kuluna tuloslaskelmaan.

6.   Jälkimarkkinakelpoista kantaosaketta ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy jälkimarkkinakelpoisen kantaosakkeen hankintahintaan. Osingon irrottua voidaan osakkeen oston yhteydessä mukana siirtynyttä osinkoa käsitellä erillisenä eränä, kunnes osingosta on saatu maksu.

7.   Osinkosaamisia ei kirjata arvostusten yhteydessä kirjanpitojakson lopussa, koska ne heijastuvat jo kantaosakkeiden markkinahinnassa niitä osakkeita lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen.

8.   Uusmerkinnät käsitellään erillisinä saamisina, kun ne ovat toteutuneet. Hankintahinta lasketaan osakkeiden olemassa olevan keskihinnan, uuden osakkeen toteutushinnan ja vanhojen ja uusien osakkeiden keskinäisen osuuden perusteella. Uusmerkityn osakkeen hinta voidaan vaihtoehtoisesti laskea sen markkina-arvon, osakkeen olemassa olevan keskihinnan ja osakkeen uusmerkintää edeltäneen markkinahinnan perusteella.”;

4.

lisätään 11 a artikla seuraavasti:

”11 a artikla

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

1.   Tätä artiklaa sovelletaan seuraavat edellytykset täyttäviin jälkimarkkinakelpoisiin sijoitusrahastoihin:

a)

rahasto-osuudet hankitaan yksinomaan sijoitustarkoituksessa eikä osuuden haltijalla ole vaikutusvaltaa rahaston päivittäisiin osto- ja myyntipäätöksiin;

b)

sijoitusstrategia ja rahaston mandaatti on määritetty etukäteen ja kaikki ehdot on vahvistettu sopimuksessa;

c)

sijoituksen arvonkehitys arvioidaan rahaston sijoitusstrategian mukaisesti yksittäisenä sijoituksena;

d)

rahasto on oikeudellisesta muodostaan riippumatta erillinen yksikkö, jota hallinnoidaan riippumattomasti, myös päivittäisten investointipäätösten osalta.

Jollei a–d alakohdasta muuta johdu, tätä artiklaa voidaan soveltaa myös pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia varten perustettuihin rahastoihin, jollei sovelleta muuta kirjanpito- ja tilinpäätössäännöstöä.

Jollei a–c alakohdassa muuta johdu ja 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tiedon laatua koskevaa periaatetta noudattaen, tätä artiklaa voidaan soveltaa myös osakesalkkuihin, jotka eivät ole erilisä oikeushenkilöitä, mutta joita hoidetaan ulkoisesti ja jotka seuraavat tarkasti indeksiin sidotun rahaston arvonkehitystä. Tätä artiklaa sovellettaessa tällaiset osakesalkut katsotaan jälkimarkkinakelpoisiksi sijoitusrahastoiksi.

2.   Valuuttamääräiset jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot, jotka ilmoitetaan kohdassa ”Muut saamiset”, eivät sisälly kokonaisvaluuttapositioon vaan muodostavat erillisen valuuttasaamisen. Niihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot voidaan laskea joko nettokeskihintamenetelmällä tai keskihintamenetelmällä.

3.   Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot arvostetaan nettoperusteisesti eikä niiden taustalla olevien omaisuuserien perusteella. Eri jälkimarkkinakelpoisia sijoitusrahastoja ei nettouteta keskenään.

4.   Liiketapahtumat kirjataan taseeseen transaktiohintaan.

5.   Välityspalkkio voidaan kirjata joko saamisen hankintamenoon sisältyvänä transaktiomenona tai kuluna tuloslaskelmaan.

6.   Jälkimarkkinakelpoista sijoitusrahastoa ostettaessa mukana siirtyneen kertyneen osingon määrä sisältyy jälkimarkkinakelpoisen sijoitusrahaston hankintahintaan. Osingon irrottua voidaan rahasto-osuuden oston yhteydessä mukana siirtynyttä osinkoa käsitellä erillisenä eränä, kunnes osingosta on saatu maksu.

7.   Jälkimarkkinakelpoisesta sijoitusrahastosta kertyneitä osinkosaamisia ei kirjata arvostusten yhteydessä kirjanpitojakson lopussa, koska ne heijastuvat jo jälkimarkkinakelpoisen sijoitusrahaston markkinahinnassa niitä jälkimarkkinakelpoisia sijoitusrahastoja lukuun ottamatta, jotka on noteerattu osingon irtoamisen jälkeen.”;

5.

lisätään liitteeseen II termi aakkosjärjestyksessä seuraavasti:

”-

Taloudellisilla riskeillä tarkoitetaan markkina-, likviditeetti ja luottoriskejä.”;

6.

korvataan liitteessä II olevassa sanastossa ilmaisun ’hätärahoituksena annettu maksuvalmiusapu’ määritelmä seuraavasti:

”-

Hätärahoituksena annetulla maksuvalmiusavulla tarkoitetaan apua vakavaraiselle rahoituslaitokselle tai vakavaraisten rahoituslaitosten ryhmälle, jolla on tilapäisiä maksuvalmiusongelmia. Kansalliset keskuspankit tarjoavat hätärahoituksena annettua maksuvalmiusapua, jollei EKP:n neuvosto katso, että hätärahoituksena annettu maksuvalmiusapu on ristiriidassa EKPJ:n tavoitteiden ja tehtävien kanssa.”;

7.

korvataan liitteessä II olevassa sanastossa ilmaisun ’korvamerkitty salkku’ määritelmä seuraavasti:

”-

Korvamerkityllä salkulla tarkoitetaan korvamerkittyä sijoitusta, joka kirjataan taseeseen saamisten puolelle vastaeränä ja joka koostuu velkapapereista, kantaosakkeista, sijoitusrahastoista, määräaikaistalletuksista ja sekkitilitalletuksista, voitto-osuuksista ja/tai sijoituksista tytäryhtiöihin. Se vastaa yksilöitävissä olevaa erää taseen velkojen puolella, riippumatta oikeudellisista, lakisääteisistä tai muista rajoituksista.”;

8.

korvataan liitteessä II olevassa sanastossa ilmaisun ’osake tai osuus’ määritelmä seuraavasti:

”-

Osakkeilla tai osuuksilla tarkoitetaan osinkoja tuottavia arvopapereita eli yritysten osakkeita ja arvopapereita, jotka ovat todisteena sijoituksesta sijoitusrahastoon.”;

9.

korvataan liitteet IV ja IX näiden suuntaviivojen liitteillä I ja II.

2 artikla

Voimaantulo ja täytäntöönpano

1.   Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi niiden jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2.   Euroalueen jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit noudattavat näitä suuntaviivoja 31 päivästä joulukuuta 2019.

3 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 28 päivänä marraskuuta 2019.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE

(1)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2016/2249, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKP/2016/34) (EUVL L 347, 20.12.2016, s. 37).

LIITE I

Korvataan suuntaviivojen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) liite IV seuraavasti:

‘LIITE IV

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT  (1)

VASTAAVAA

Tase-erä  (2)

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Soveltamisala  (3)

1

1

Kulta ja kultasaamiset

Fyysinen kulta eli kultaharkot, -rahat, -levyt ja -kimpaleet, joko varastoitu tai ”matkalla”. Investointikulta (ei-fyysinen kulta), esimerkiksi kulta avistatileillä (yhteistileillä), määräaikaistalletukset ja seuraavista liiketoimista johtuvat kultasaamiset: a) kultapitoisuuden muuttumiset ja b) sijaintipaikkaa tai laatua koskevat kultaswapit, joissa luovutusajankohdan ja vastaanottoajankohdan väliin jää vähintään yksi pankkipäivä

Markkina-arvoon

Pakollinen

2

2

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

Valuuttamääräiset saamiset euroalueen ulkopuolella olevilta vastapuolilta, kansainväliset ja ylikansalliset laitokset sekä euroalueeseen kuulumattomat keskuspankit mukaan luettuina

 

 

2.1

2.1

Saamiset Kansainväliseltä valuuttarahastolta (IMF)

a)

Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto)

Kansallinen kiintiö, josta vähennetään IMF:n hallussa olevat euromääräiset talletukset. IMF:n tili 2 (hallinnollisten kulujen eurotili) voidaan joko sisällyttää tähän erään tai erään ”Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle”

a)

Varanto-osuuteen kuuluvat nosto-oikeudet (netto)

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

b)

Erityiset nosto-oikeudet (SDR:t)

Erityiset nosto-oikeudet (brutto)

b)

(SDR:t)

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

c)

Muut saamiset

GAB-rahoitusjärjestelyt, erityisiin lainajärjestelyihin kuuluvat lainat, talletukset IMF:n hallinnoimiin trusteihin

c)

Muut saamiset

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

2.2

2.2

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja muut valuuttamääräiset saamiset

a)

Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, takaisinmyyntisopimukset

a)

Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

b)

Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit, kantaosakkeet ja sijoitusrahastot, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja

b)

 

i)

Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iv)

Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

v)

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

c)

Valuuttamääräiset lainat (talletukset) euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

c)

Valuuttamääräiset lainat

Talletukset nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

d)

Muut valuuttamääräiset saamiset

Setelit ja metallirahat euroalueen ulkopuolelta

d)

Muut valuuttamääräiset saamiset

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

3

3

Valuuttamääräiset saamiset euroalueelta

a)

Arvopaperisijoitukset euroalueella, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Euroalueella olevien liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, rahamarkkinapaperit, kantaosakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet, joita hoidetaan osana valuuttavarantoja

a)

 

i)

Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvon alentuminen huomioon ottaen ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iv)

Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

v)

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

Markkinahintaan ja valuutan markkinakurssia käyttäen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

b)

Muut saamiset euroalueelta, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Lainat, talletukset, takaisinmyyntisopimukset, sekalainen luotonanto

b)

Muut saamiset

Talletukset ja muut lainat nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

4

4

Euromääräiset saamiset euroalueen ulkopuolelta

 

 

 

4.1

4.1

Pankkitalletukset, arvopaperisijoitukset ja lainat

a)

Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot. Euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset

a)

Talletukset euroalueen ulkopuolisissa pankeissa

Nimellisarvoon

Pakollinen

b)

Arvopaperisijoitukset euroalueen ulkopuolella, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat kantaosakkeet, sijoitusrahastot, joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat ja rahamarkkinapaperit

b)

 

i)

Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahintaan

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iv)

Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

Markkinahintaan

v)

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

Markkinahintaan

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

c)

Lainat euroalueen ulkopuolelle, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvia saamisia

c)

Lainat euroalueen ulkopuolelle

Talletukset nimellisarvoon

Pakollinen

d)

Euroalueen ulkopuolella olevien liikkeeseen laskemat arvopaperit, lukuun ottamatta erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” ja erään 7.1 ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit” kuuluvia saamisia

Ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden (esim. Euroopan investointipankki) – organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta – liikkeeseen laskemat arvopaperit, joita ei ole hankittu rahapolitiikan harjoittamista varten

d)

 

i)

Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahintaan

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

iii)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

4.2

4.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat saamiset

Luotonanto ERM II:n ehdoilla

Nimellisarvoon

Pakollinen

5

5

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset luotot euroalueen luottolaitoksille

Erät 5.1–5.5: Euroopan keskuspankin suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) (4) kuvattuihin rahapolitiikan välineisiin liittyvät liiketoimet

 

 

5.1

5.1

Perusrahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan viikoittain ja joissa sovellettava normaali juoksuaika on viikko

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.2

5.2

Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot

Säännölliset likviditeettiä lisäävät käänteisoperaatiot, jotka toteutetaan kuukausittain ja joiden maturiteetti on pitempi kuin perusrahoitusoperaatioissa.

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.3

5.3

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla hienosäädetään markkinoita tarvittaessa

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.4

5.4

Käänteiset rakenteelliset operaatiot

Käänteisoperaatiot, joilla vaikutetaan eurojärjestelmän rakenteelliseen asemaan rahoitussektoriin nähden

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.5

5.5

Maksuvalmiusluotot

Yön yli -likviditeetti vakuuskelpoisia arvopapereita vastaan etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmä)

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

5.6

5.6

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät luotot

Luottolaitoksille myönnetyt lisäluotot, jotka aiheutuvat näille luottolaitoksille myönnettyjen muiden luottojen vakuutena olevien arvopaperien arvonnoususta

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

6

6

Muut euromääräiset saamiset euroalueen luottolaitoksilta

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat luotot, vastaavien erään 7 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset, mukaan lukien transaktiot, jotka johtuvat euroalueen aikaisempien valuuttavarantojen muuntamisesta, ja muut saamiset. Kirjeenvaihtajapankkimallin tilit ei-kotimaisissa euroalueen luottolaitoksissa. Muut saamiset ja operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin, mukaan lukien hätärahoituksena annettu maksuvalmiusapu vakuudellisten lainojen muodossa. Sellaisista rahapoliittisista operaatioista johtuvat saamiset, jotka kansalliset keskuspankit ovat aloittaneet ennen niiden liittymistä eurojärjestelmään.

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Pakollinen

7

7

Euromääräiset arvopaperit euroalueelta

 

 

 

7.1

7.1

Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit

Arvopaperit, joita pidetään rahapolitiikan harjoittamista varten (ml. ylikansallisten tai kansainvälisten organisaatioiden tai kansainvälisten kehityspankkien – organisaation maantieteellisestä sijainnista riippumatta – liikkeeseen laskemat arvopaperit, jotka on hankittu rahapolitiikan harjoittamista varten). Hienosäätöoperaatioita varten hankitut Euroopan keskuspankin (EKP) velkasitoumukset

a)

Jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit:

Kirjataan riippuen rahapoliittisista näkökohdista:

i)

Markkinahintaan

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

ii)

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä (hankintameno, jos arvonalennuksen kattaa vastattavaa-puolen erässä 13 b) ”Varaukset” tarkoitettu varaus)

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

Pakollinen

Pakollinen

7.2

7.2

Muut arvopaperit

Muut kuin vastaavaa-puolen eriin 7.1 ”Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävät arvopaperit” ja 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvat arvopaperit; joukkovelkakirjat, vekselit, nollakorkoiset joukkovelkakirjat, suoraan pidettävät rahamarkkinapaperit, mukaan lukien julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat euromääräiset arvopaperit ajalta ennen EMUa. Kantaosakkeet ja sijoitusrahastot

a)

Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahintaan

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

b)

Eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

c)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

d)

Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

Markkinahintaan

e)

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

Markkinahintaan

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

Pakollinen

8

8

Euromääräiset saamiset julkisyhteisöiltä

Saamiset julkisyhteisöiltä ajalta ennen EMUa (ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit, lainat)

Talletukset/lainat nimellisarvoon, ei-jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit hankintahintaan

Pakollinen

-

9

Eurojärjestelmän sisäiset saamiset +)

 

 

 

-

9.1

Osuudet EKP:ssä +)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Kunkin kansallisen keskuspankin perussopimuksen ja käytetyn jakoperusteen mukainen osuus EKP:n pääomasta sekä EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset osuudet.

Hankintahintaan

Pakollinen

-

9.2

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat saamiset+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa

EKPJ:n perussäännön 30 artiklan mukaisiin ensimmäisiin ja myöhempiin valuuttavarantojen siirtoihin perustuvat euromääräiset saamiset EKP:ltä

Nimellisarvoon

Pakollinen

-

9.3

EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät saamiset+)

Vain EKP:n taseessa.

Eurojärjestelmän sisäisiä EKP:n velkakirjojen liikkeeseenlaskuun perustuvia saamisia kansallisilta keskuspankeilta.

Hankintahintaan

Pakollinen

-

9.4

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettosaamiset +),  (*1)

Kansalliset keskuspankit: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettosaaminen, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset saamiset sekä Euroopan keskuspankin päätöksessä (EU) 2016/2248 (EKP/2016/36) (5) tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen

EKP: EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät päätöksen EKP/2010/29 mukaiset saamiset

Nimellisarvoon

Pakollinen

-

9.5

Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)+)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

 

 

a)

TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista johtuvat nettosaamiset eli saamisten ja velkojen nettosumma – katso myös vastattavaa-puolen erä 10.4 ”Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)”

a)

Nimellisarvoon

Pakollinen

b)

saamiset, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja jaettavan rahoitustulon erotukseen. Olennainen ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä

b)

Nimellisarvoon

Pakollinen

c)

Muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset saamiset, myös EKP:n tulon väliaikainen jakaminen (*1)

c)

Nimellisarvoon

Pakollinen

9

10

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (saamiset), mukaan lukien selvitettävänä olevat sekit

Nimellisarvoon

Pakollinen

9

11

Muut varat

 

 

 

9

11.1

Euroalueen metallirahat

Eurokolikot, jos kansallinen keskuspankki ei ole niiden laillinen liikkeeseenlaskija

Nimellisarvoon

Pakollinen

9

11.2

Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus

Maa-alueet ja rakennukset, kalusto, mukaan lukien tietokoneet, niihin liittyvät laitteet ja ohjelmistot

Hankintahintaan poistot vähennettyinä

Poistojen jaksotus:

—

tietokoneet ja niihin liittyvät laitteet ja ohjelmistot sekä moottoriajoneuvot: 4 vuotta

—

kalusto ja rakennelmat: 10 vuotta

—

rakentaminen ja aktivoidut suurehkot kunnostusmenot: 25 vuotta

Menojen aktivoinnissa sovelletaan raja-arvoa (mikäli meno ilman arvonlisäveroa jää alle 10 000 euron, sitä ei aktivoida).

Suositeltava

9

11.3

Muut rahoitusvarat

—

Voitto-osuudet ja sijoitukset tytäryhtiöihin sekä strategisista/poliittisista syistä hallussa olevat kantaosakkeet ja sijoitusrahastot

—

Arvopaperit, mukaan lukien kantaosakkeet ja sijoitusrahastot sekä muut rahoitusinstrumentit ja talletukset, esim. määräaikaistalletukset ja sekkitilit, joita hoidetaan korvamerkittynä salkkuna

—

Tähän erään kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät takaisinmyyntisopimukset rahoituslaitosten kanssa

—

Tähän erään kuulumattomien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyvät euromääräiset takaisinmyyntisopimukset euroalueella olevien muiden rahoituslaitosten kuin luottolaitosten kanssa

a)

Jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet

Markkinahintaan

b)

Jälkimarkkinakelpoiset sijoitusrahastot

Markkinahintaan

c)

Voitto-osuudet ja ei-jälkimarkkinakelpoiset kantaosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet, jotka edustavat pysyviä investointeja

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

d)

Sijoitukset tytäryhtiöihin tai merkittävät osuudet yhtiöissä

Omaisuuden nettoarvoon

e)

Muut kuin eräpäivään saakka pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Markkinahintaan

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

f)

Eräpäivään saakka pidettävät tai pysyvinä investointeina pidettävät jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

g)

Ei-jälkimarkkinakelpoiset velkapaperit

Hankintamenoon arvonalennuksella vähennettynä

Preemiot tai diskontot jaksotetaan

h)

Pankkitalletukset ja lainat

Nimellisarvoon, muunnetaan valuutan markkinakurssiin, jos saldot tai talletukset ovat valuuttamääräisiä

Suositeltava

Suositeltava

Suositeltava

Suositeltava

Suositeltava

Suositeltava

Suositeltava

Suositeltava

9

11.4

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten (paitsi jos sovelletaan vaihtelumarginaalia), korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään

Termiinin ja avistan erotus käyttäen valuutan markkinakurssia

Pakollinen

9

11.5

Siirtosaamiset ja maksetut ennakot

Toteutuneet tulot, joista ei ole saatu maksua. Maksetut ennakot ja kertyneet korot (eli arvopaperia ostettaessa mukana siirtyneet kertyneet korot)

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

9

11.6

Sekalaiset erät

a)

Ennakot, lainat ja muut vähämerkityksiset erät. Vakuudettomat lainat (loans on a trust basis). Euroalueen kansallisten valuuttayksiköiden määräiset kolikot. Kuluvan tilikauden tappio (kertynyt nettotappio), edellisen vuoden tappio ennen kattamista.

a)

Nimellisarvoon tai hankintahintaan

Suositeltava

b)

Väliaikainen arvonmuutostili (tase-erä ainoastaan vuoden aikana: arvostuspäivinä vuoden aikana realisoitumattomat tappiot, joita vastattavien erässä ”Arvonmuutostilit” oleva niitä koskevaa arvonmuutostili ei kata).

b)

Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, valuutan muuntamisessa käytetään markkinakurssia

Pakollinen

c)

Asiakkaiden tekemiin kultatalletuksiin liittyvät sijoitukset

c)

Markkina-arvoon

Pakollinen

d)

Nettoeläkesaamiset

d)

28 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Suositeltava

Pakollinen

(e)

Eurojärjestelmän luottotoimien yhteydessä eurojärjestelmän vastapuolten laiminlyönneistä johtuvat avoimet saamiset

e)

Nimellisarvoon/kerrytettävissä olevaan arvoon (ennen/jälkeen tappioiden kirjaamisen)

 

f)

Varat tai kolmansilta olevat saamiset, jotka on otettu omaksi ja/tai hankittu laiminlyöntiin syyllistyneen eurojärjestelmän vastapuolen asettaman vakuuden realisoinnin yhteydessä

f)

Hankintahintaan (jos rahoitusomaisuus on valuuttamääräistä, käytetään muuntamisessa valuutan markkinakurssia hankintahetkellä)

Pakollinen

-

12

Tilikauden tappio

 

Nimellisarvoon

Pakollinen


VASTATTAVAA

Tase-erä (6))

Tase-erien sisältöluokat

Arvostusperiaate

Soveltamisala (7))

1

1

Liikkeessä olevat setelit*

a)

Eurosetelit plus/miinus päätöksen (EU) 2016/2248 (EKP/2016/36) ja päätöksen EKP/2010/29 mukaisen setelien jakoperusteen soveltamiseen liittyvät oikaisut

a)

Nimellisarvoon

Pakollinen

b)

Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset setelit käteisrahan käyttöönottovuonna

b)

Nimellisarvoon

Pakollinen

2

2

Rahapoliittisiin operaatioihin liittyvät euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Erät 2.1, 2.2, 2.3 ja 2.5: Suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) tarkoitetut euromääräiset talletukset

 

 

2.1

2.1

Sekkitilit (ml. vähimmäisvarantotalletukset)

EKPJ:n perussäännön mukaisesti vähimmäisvarantovelvoitteen alaisten rahalaitosten luetteloon kuuluvien luottolaitosten euromääräiset tilit. Erään kuuluvat ensisijaisesti vähimmäisvarantotalletusten tilit

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.2

2.2

Talletusmahdollisuus

Yön yli -talletukset etukäteen vahvistetulla korolla (maksuvalmiusjärjestelmässä)

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.3

2.3

Määräaikaistalletukset

Hienosäätötarkoituksessa kerättävät määräaikaistalletukset likviditeetin sitomiseksi

Nimellisarvoon

Pakollinen

2.4

2.4

Käänteiset hienosäätöoperaatiot

Rahapolitiikkaan liittyvät liiketapahtumat, joiden tarkoituksena on likviditeetin sitominen

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

2.5

2.5

Vakuuksien muutospyyntöihin liittyvät talletukset

Luottolaitosten talletukset, jotka tehdään näille luottolaitoksille myönnettyjen luottojen vakuutena olevien arvopapereiden arvon laskun vuoksi

Nimellisarvoon

Pakollinen

3

3

Muut euromääräiset velat euroalueen luottolaitoksille

Repo-operaatiot luottolaitosten kanssa vastaavien erään 7 ”Euromääräiset arvopaperit euroalueelta” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyen. Muut operaatiot, jotka eivät liity eurojärjestelmän rahapolitiikkaan. Ei luottolaitosten sekkitilejä. Velat/talletukset, jotka johtuvat sellaisista rahapoliittisista operaatioista, jotka kansallinen keskuspankki on aloittanut ennen eurojärjestelmään liittymistään

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

4

4

liikkeeseen lasketut velkasitoumukset

Vain EKP:n taseessa kansallisilla keskuspankeilla tase-erä vain siirtymäkaudella.

Suuntaviivoissa (EU) 2015/510 (EKP/2014/60) tarkoitetut velkasitoumukset. Diskonttopaperit, jotka lasketaan liikkeeseen likviditeetin sitomistarkoituksessa

Hankintahintaan

Mahdolliset diskontot jaksotetaan

Pakollinen

5

5

Euromääräiset velat muille euroalueella oleville

 

 

 

5.1

5.1

Julkisyhteisöt

Sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

Pakollinen

5.2

5.2

Muut velat

Henkilöstön, yhtiöiden ja asiakkaiden, vähimmäisvarantovelvoitteesta vapautetuiksi luetteloidut rahalaitokset mukaan luettuina (ks. vastattavien erä 2.1 ”Käyttötilit”) käyttötilit; repo-operaatiot muiden rahoituslaitosten kuin luottolaitosten kanssa arvopapereiden hallintaa varten, lukuun ottamatta erään 11.3 ’Muut rahoitusvarat’ kuuluvia arvopapereita; määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset

Nimellisarvoon

Pakollinen

6

6

Euromääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

Muiden pankkien, keskuspankkien, kansainvälisten/ylikansallisten elinten, mukaan lukien Euroopan komissio, sekkitilit, määräaikaistalletukset, vaadittaessa takaisin maksettavat talletukset, mukaan lukien maksuliikettä varten pidettävät tilit sekä sijoitusten hoitoa varten pidettävät tilit; muiden tallettajien sekkitilit. Euromääräisten arvopaperien hoitoon liittyvät repo-operaatiot.

Sellaisten jäsenvaltioiden keskuspankkien TARGET2-tilien saldot, joiden rahayksikkö ei ole euro

Nimellisarvoon tai takaisinostohintaan

Pakollinen

7

7

Valuuttamääräiset velat euroalueelle

Sekkitilit, takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

8

8

Valuuttamääräiset velat euroalueen ulkopuolelle

 

 

 

8.1

8.1

Talletukset ja muut velat

Sekkitilit. Takaisinostosopimuksiin perustuvat velat; tavallisesti näissä sijoitustoimissa käytetään joko valuuttoja tai kultaa

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

8.2

8.2

ERM II:n luottojärjestelyihin perustuvat velat

Lainanotto ERM II:n ehdoilla.

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

9

9

IMF:n myöntämien erityisten nosto-oikeuksien vastaerä

SDR-määräinen erä, johon on kirjattu ne nosto-oikeudet, jotka kyseessä olevalle maalle tai kansalliselle keskuspankille on alun perin myönnetty

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

-

10

Eurojärjestelmän sisäiset velat +)

 

 

 

-

10.1

Valuuttavarantojen siirtoja vastaavat velat + )

Vain EKP:n taseessa– euromääräinen

Nimellisarvoon

Pakollinen

-

10.2

EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuun liittyvät velat+)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Eurojärjestelmän sisäisiä EKP:hen kohdistuvia EKP:n velkasitoumusten liikkeeseenlaskuun perustuvia velkoja

Hankintahintaan

Pakollinen

-

10.3

Euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmän sisällä liittyvät nettovelat +),  (*2)

Vain kansallisten keskuspankkien taseissa.

Kansalliset keskuspankit: seteleiden jakoperusteen soveltamiseen liittyvä nettovelka, sisältäen EKP:n liikkeeseen laskemiin seteleihin liittyvät eurojärjestelmän sisäiset velat sekä päätöksessä (EU) 2016/2248 (EKP/2016/36) tarkoitetun hyvityksen ja sen täsmäyttämiseksi tehtävän kirjauksen

Nimellisarvoon

Pakollinen

-

10.4

Muut velat eurojärjestelmän sisällä (netto)+)

Seuraavien alaerien nettopositiot:

 

 

a)

TARGET2-tilien ja kansallisten keskuspankkien vastaavien tilien saldoista aiheutuvat nettovelat eli saamisten ja velkojen yhteismäärä – ks. myös vastaavien erä 9.5 ”Muut saamiset eurojärjestelmän sisällä (netto)”.

a)

Nimellisarvoon

Pakollinen

b)

velat, jotka perustuvat yhteenlaskettavan ja maksettavan rahoitustulon erotukseen. Olennainen ainoastaan vuoden lopun toimiin kuuluvan rahoitustulon kirjaamisen jälkeen ennen sen maksua jokaisen vuoden tammikuun viimeisenä päivänä

b)

Nimellisarvoon

Pakollinen

c)

muut mahdolliset eurojärjestelmän sisäiset euromääräiset velat, myös EKP:n tulon väliaikainen jakaminen (*2)

c)

Nimellisarvoon

Pakollinen

10

11

Selvitettävänä olevat erät

Selvitystilien saldot (velat), mukaan lukien selvitettävänä olevat pankkisiirrot

Nimellisarvoon

Pakollinen

10

12

Muut velat

 

 

 

10

12.1

Taseen ulkopuolisten erien arvostuserot

Valuuttatermiinien, valuuttaswapien, koronvaihtosopimusten (paitsi jos sovelletaan vaihtelumarginaalia), korkotermiinien, arvopaperien termiinikauppojen, valuuttojen avistakauppojen tulokset kaupantekopäivästä maksun suorituspäivään

Termiinin ja avistan erotus käyttäen valuutan markkinakurssia

Pakollinen

10

12.2

Siirtovelat ja saadut ennakot

Raportointikauteen liittyvät menot, jotka erääntyvät tulevina tilikausina. Raportointikaudella saadut tulot, jotka liittyvät tuleviin tilikausiin

Nimellisarvoon, muuntamisessa käytetään valuutan markkinakurssia

Pakollinen

10

12.3

Sekalaiset erät

a)

Väliaikaiset verotustilit. Valuuttamääräiset luottotilit tai talletukset, jotka kattavat vakuuksia. Repo-operaatiot rahoituslaitosten kanssa vastaavien erään 11.3 ”Muut rahoitusvarat” kuuluvien arvopaperisalkkujen hoitoon liittyen. Vähimmäisvarantotalletusten lisäksi olevat pakolliset talletukset. Muut vähämerkityksiset erät. Kuluvan tilikauden voitto (käyttämättömät voittovarat), edellisen vuoden voitto ennen voitonjakoa. Vakuudettomat velat (liabilities on a trust basis). Liikkeessä olevat kolikot mikäli kansallinen keskuspankki on niiden laillinen liikkeeseenlaskija. Euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräiset liikkeessä olevat setelit, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen erään ”Varaukset”.

a)

Nimellisarvoon tai (takaisin)ostohintaan

Suositeltava

b)

Asiakkaiden kultatalletukset

b)

Markkina-arvoon

Pakollinen

c)

Nettoeläkevelat

c)

28 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Suositeltava

10

13

Varaukset

a)

Eläkkeitä, taloudellisia riskejä ja muita tarkoituksia varten; tällaisia muita tarkoituksia voivat olla esim. odotettavissa olevat vastaiset menot, varaukset euroalueen kansallisten valuuttayksikköjen määräisiä seteleitä varten, jotka eivät ole enää laillisia maksuvälineitä mutta jotka ovat edelleen liikkeessä käteisrahan käyttöönottovuoden jälkeen, paitsi jos ne on kirjattu vastattavaa-puolen erään 12.3 ”Sekalaiset erät”.

EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ”Osuudet EKP:ssä” ilmoitettuihin vastaaviin määriin+)

a)

Hankintahintaan/nimellisarvoon/diskontattuun arvoon

Suositeltava

b)

Rahamarkkinaoperaatioista johtuvia vastapuoli- tai luottoriskejä varten

b)

Nimellisarvoon

Pakollinen

11

14

Arvonmuutostilit

Arvonmuutostilit, jotka johtuvat kullan, euromääräisten arvopapereiden, valuuttamääräisten arvopapereiden ja optioiden hintamuutoksista; markkinahintaisesta arvostuksesta johtuvat korkoriskijohdannaisiin liittyvät arvostuserot; arvonmuutostilit, jotka johtuvat valuuttakurssimuutoksista kaikissa nettovaluuttapositioissa, mukaan lukien valuuttaswapit ja -termiinit sekä erityiset nosto-oikeudet

EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle yhdistellään vastaavaa-puolen erässä 9.1 ”Osuudet EKP:ssä” ilmoitettuihin vastaaviin määriin+)

Keskihinnan ja markkina-arvon välinen arvostusero, valuutan muuntamisessa käytetään markkinakurssia

Pakollinen

12

15

Pääoma ja rahastot

 

 

 

12

15.1

Pääoma

Maksettu pääoma – EKP:n pääoma on yhdistetty kansallisten keskuspankkien pääomaosuuksista.

Nimellisarvoon

Pakollinen

12

15.2

Rahastot

Lainmukaiset rahastot ja muut rahastot. Kertyneet voittovarat

EKPJ:n perussäännön 48.2 artiklan mukaiset kansallisten keskuspankkien osuudet EKP:lle on yhdistetty vastaavaa-puolen erässä 9.1 ”Osuudet EKP:ssä” ilmoitettuihin vastaaviin määriin+)

Nimellisarvoon

Pakollinen

10

16

Tilikauden voitto

 

Nimellisarvoon

Pakollinen
’

(*1)  Yhdenmukaistettavat erät.

(1)  Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.

(2)  Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase). Merkinnällä ”+” merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa.

(3)  Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta.

(4)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2015/510, annettu 19 päivänä joulukuuta 2014, eurojärjestelmän rahapolitiikan kehyksen täytäntöönpanosta (EKP/2014/60) (EUVL L 91, 2.4.2015, s. 3).

(5)  Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2016/2248, annettu 3 päivänä marraskuuta 2016, niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien, joiden rahayksikkö on euro, rahoitustulon jakamisesta (EKP/2016/36) (EUVL L 347, 20.12.2016, s. 26).

(*2)  Yhdenmukaistettavat erät. Ks. johdanto-osan 5 kappale.

(6)  Numerointi ensimmäisessä sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteissä V, VI ja VII (viikkotaseet ja eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase). Numerointi toisessa sarakkeessa viittaa tasekaavoihin, jotka annetaan liitteessä VIII (kansallisen keskuspankin vuositase). Merkinnällä ”+” merkityt erät yhdistellään eurojärjestelmän viikkotaseissa.

(7)  Tässä liitteessä luetellut taseen sisältöä ja arvostamista koskevat säännökset katsotaan pakollisiksi EKP:n kirjanpidossa ja kansallisten keskuspankkien kirjanpidossa niiden saamisten ja velkojen kohdalla, jotka ovat olennaisia eurojärjestelmän tarkoituksen ja toiminnan kannalta.

LIITE II

Korvataan päätöksen (EU) 2016/2249 (EKP/2016/34) liite IX seuraavasti:

”LIITE IX

KANSALLISTEN KESKUSPANKKIEN JULKAISTAVA TULOSLASKELMA  (1)  (2)

(miljoonaa euroa)

Tuloslaskelma 31. joulukuuta ... päättyvälle tilikaudelle

Raportointi

vuosi

Edellinen

tilikausi

1.1

 Korkotuotot
 (*1)

 

 

1.2

 Korkomenot  (*1)

 

 

1

Korkokate

 

 

2.1

 Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot/tappiot

 

 

2.2

 Rahoitusvarojen ja valuuttapositioiden arvonalennukset

 

 

2.3

 Siirto varauksista/varauksiin taloudellisia riskejä varten

 

 

2

 Rahoituskate

 

 

3.1

 Tuotot palkkioista ja maksuista

 

 

3.2

 Kulut palkkioista ja maksuista

 

 

3

Maksukate

 

 

4

Tuotot kantaosakkeista ja voitto-osuuksista (*1)

 

 

5

Rahoitustulon netto-osuus (*1)

 

 

6

Muut tuotot

 

 

Tuotot yhteensä

 

 

7

Henkilöstökulut (4)

 

 

8

Toimintakulut (4)

 

 

9

Poistot aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä

 

 

10

Ulkoistettu setelinvalmistus (5)

 

 

11

Muut kulut

 

 

12

Tuloverot ja muut valtion edellyttämät maksut tuloista

 

 

Tilikauden (tappio)/voitto

 

 
”

(*1)  Yhdenmukaistettavat erät. Ks. johdanto-osan 5 kappale.

(1)  EKP:n tuloslaskelman kaava on hieman erilainen. Ks. Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 3 päivänä marraskuuta 2016 annetussa Euroopan keskuspankin päätöksen (EU) 2016/2247 (EKP/2016/35) (EUVL L 347, 20.12.2016, s. 1) liite III.

(2)  Liikkeessä olevia euroseteleitä, euroseteleiden kohdistamisesta eurojärjestelmän sisällä johtuville eurojärjestelmän sisäisille nettomääräisille saamisille/veloille suoritettavaa korkoa sekä rahoitustuloa koskevat julkaistavat tiedot tulisi yhdenmukaistaa kansallisten keskuspankkien vuosittain julkaistavissa tilinpäätöksissä. Yhdenmukaistettavat erät on merkitty tähdellä liitteissä IV, VIII ja IX.

(3)  Keskuspankit voivat vaihtoehtoisesti julkaista täsmälliset tai eri tavalla pyöristetyt euromääräiset summat.

(4)  Hallinnolliset järjestelyt mukaan luettuina.

(5)  Siinä tapauksessa, että setelinvalmistus on ulkoistettu (maksettavat ulkopuolisille yhtiöille, jotka huolehtivat setelien valmistuksesta keskuspankkien puolesta). On suositeltavaa, että kansallisten setelien ja eurosetelien liikkeeseenlaskuun liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan silloin kun ne laskutetaan tai ne ovat muutoin aiheutuneet.

Top