9.8.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 261/71

(1)

Komissio hyväksyi 16 päivänä marraskuuta 2016 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Eurooppa-neuvosto vahvisti vuotuisen kasvuselvityksen ensisijaiset tavoitteet 9 ja 10 päivänä maaliskuuta 2017. Komissio hyväksyi 16 päivänä marraskuuta 2016 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (2) perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Unkari ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(2)

Unkaria koskeva vuoden 2017 maaraportti julkaistiin 22 päivänä helmikuuta 2017. Siinä arvioitiin Unkarin edistymistä neuvoston 12 päivänä heinäkuuta 2016 hyväksymien maakohtaisten suositusten noudattamisessa, aiempina vuosina annettujen maakohtaisten suositusten noudattamisessa ja sen kansallisten Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa.

(3)

Unkari toimitti vuoden 2017 kansallisen uudistusohjelmansa ja vuoden 2017 lähentymisohjelmansa 2 päivänä toukokuuta 2017. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(4)

Kauden 2014–2020 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) ohjelmasuunnittelussa on otettu huomioon asiaankuuluvat maakohtaiset suositukset. Kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (3) 23 artiklassa säädetään, komissio voi pyytää jäsenvaltiota tarkastelemaan uudelleen kumppanuussopimustaan ja asiaankuuluvia ohjelmiaan ja esittämään niihin muutoksia, kun tämä on tarpeen asiaankuuluvien neuvoston suositusten täytäntöönpanon tukemiseksi. Komissio on antanut tarkempaa tietoa kyseisen säännöksen hyödyntämisestä ohjeissa sellaisten toimenpiteiden soveltamiselle, joilla ERI-rahastojen vaikuttavuus kytketään talouden tehokkaaseen ohjaukseen ja hallintaan.

(5)

Unkariin sovelletaan vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevää osiota ja velkasääntöä. Hallitus suunnittelee vuoden 2017 lähentymisohjelmassaan alijäämän heikentämistä 1,8 prosentista vuonna 2016 2,4 prosenttiin vuosina 2017 ja 2018 ja sen jälkeen sen asteittaista parantamista niin, että se olisi 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen viimeistään vuonna 2021. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteena oleva 1,7 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen vuoteen 2016 saakka ja 1,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen vuodesta 2017 alkaen on tarkoitus saavuttaa viimeistään vuonna 2020. Uudelleenlasketun (4) rakenteellisen rahoitusaseman perusteella julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta ei kuitenkaan saavuteta ohjelmakaudella. Lähentymisohjelman mukaan julkisen talouden velan suhteessa BKT:hen odotetaan supistuvan vähitellen lähelle 61:tä prosenttia vuoden 2021 loppuun mennessä. Näiden julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on suotuisa, mikä vaarantaa alijäämätavoitteiden saavuttamisen.

(6)

Vuoden 2017 lähentymisohjelman perusteella vuosien 2016 ja 2017 poikkeuksellisen pakolaisvirran ja turvatoimien vaikutus julkiseen talouteen on merkittävä, ja siinä annetaan riittävä näyttö näiden julkisen talouden lisäkustannusten laajuudesta ja luonteesta. Komission mukaan hyväksyttävät lisämenot olivat vuonna 2015 poikkeuksellisen pakolaisvirran osalta 0,04 prosenttia suhteessa BKT:hen, ja vuonna 2016 tällaisia pakolaisvirroista johtuvia hyväksyttäviä lisämenoja ei ollut lainkaan. Turvatoimiin liittyvät hyväksyttävät lisämenot olivat 0,04 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2016. Vuonna 2017 ei ole odotettavissa poikkeuksellisesta pakolaisvirrasta aiheutuvaa menojen kasvua, kun taas turvatoimien vaikutus julkiseen talouteen on nykyarvion mukaan 0,14 prosenttia suhteessa BKT:hen. Asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan ja 6 artiklan 3 kohdan säännöksissä otetaan huomioon tällaiset lisämenot, sillä pakolaisvirta samoin kuin vakava terroriuhka ovat epätavallisia tapahtumia, joiden vaikutus Unkarin julkiseen talouteen on merkittävä, eikä kestävyys vaarannu, jos tilapäinen poikkeaminen julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeuttamisuralta sallitaan. Vaadittua sopeutusta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta on siksi pienennetty vuoden 2016 osalta turvatoimiin liittyvien lisäkustannusten huomioon ottamiseksi. Vuoden 2017 osalta tehdään keväällä 2018 Unkarin viranomaisten toimittamien havaittujen tietojen perusteella lopullinen arviointi hyväksyttävine määrineen.

(7)

Neuvosto suositti 12 päivänä heinäkuuta 2016, että Unkari sopeuttaa julkista taloutta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta 0,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2017. Komission kevään 2017 talousennusteen mukaan on vaarana, että tästä vaatimuksesta poiketaan merkittävästi vuonna 2017.

(8)

Julkisen talouden tilanteen ja erityisesti velkatason perusteella Unkarin odotetaan vuonna 2018 jatkavan sopeutusta kohti julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitetta, joka on 1,5 prosentin rakenteellinen alijäämä suhteessa BKT:hen. Vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen yhteisesti sovitun matriisin mukainen sopeutus tarkoittaa vaatimusta, jonka mukaan nettomääräisten julkisten perusmenojen nimellinen kasvu (5) ei ole yli 2,8 prosenttia vuonna 2018. Tällöin rakenteellinen sopeutus olisi 1,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Jos politiikat säilyvät muuttumattomina, on vaarana, että tästä vaatimuksesta poiketaan merkittävästi vuonna 2018. Samalla Unkarin ennustetaan noudattavan velkasääntöä vuosina 2017 ja 2018. Kaiken kaikkiaan neuvosto katsoo, että vuodesta 2017 alkaen on toteutettava lisätoimenpiteitä, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia voidaan noudattaa. Kuten asetuksessa (EY) N:o 1466/97 säädetään, talousarviosuunnitelmien ja julkisen talouden toteutuman arvioinnin olisi kuitenkin perustuttava jäsenvaltion rahoitusasemaan siten, että otetaan huomioon suhdanteet. Kuten näihin maakohtaisiin suosituksiin liittyvässä komission tiedonannossa todetaan, julkisen talouden vuoden 2018 toteutuman arvioinnissa on otettava asianmukaisella tavalla huomioon, että tavoitteena on saavuttaa sellainen finanssipolitiikan viritys, joka osaltaan sekä vahvistaa talouden elpymistä että varmistaa Unkarin julkisen talouden kestävyyden. Tässä yhteydessä neuvosto panee merkille, että komissio aikoo tehdä kokonaisarvioinnin asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti, ottaen erityisesti huomioon Unkarin suhdannetilanteen

(9)

Unkarin kilpailukykyä ja potentiaalista kasvua hillitsevät vähäiset yksityiset investoinnit ja alhainen tuottavuus. Liiketoimintaympäristöön ja yritysten investointeihin vaikuttavat haitallisesti erityisesti heikkoudet, jotka liittyvät instituutioiden toimintaan ja hallintotapaan. Suurimpia liiketoiminnan esteitä Unkarissa ovat sääntely- ja verotusympäristön toistuvat muutokset, sidosryhmien vähäinen osallistuminen ja näyttöön perustuvan päätöksenteon puuttuminen. Palvelualoilla sääntelyesteet rajoittavat markkinadynamiikkaa ja haittaavat investointeja. Rajoittava sääntely muun muassa vähittäiskaupan alalla vähentää kilpailua palvelualoilla ja heikentää liiketoimintailmastoa.

(10)

Verojen suhde BKT:hen on Unkarissa edelleen selvästi suurempi kuin muissa vastaavissa alueen maissa, ja verojärjestelmään liittyy edelleen haasteita. Hallitus on alentanut työnantajien sosiaaliturvamaksuja viisi prosenttiyksikköä vuonna 2017, ja se aikoo alentaa niitä vielä kaksi prosenttiyksikköä vuonna 2018. Toimenpiteellä on kavennettu huomattavasti pienituloisten verokiilaa, mutta se on silti edelleen suuri. Tämä koskee erityisesti lapsettomia pienituloisia työntekijöitä, sillä heidän verokiilansa on yhä unionin suurimpia. Verojärjestelmä on edelleen monimutkainen. Vaikka alakohtaisia veroja on alennettu vuodesta 2013 lähtien, ne hankaloittavat edelleen verojärjestelmää ja heikentävät sijoittajien luottamusta. Lisäksi eräillä alakohtaisilla veroilla on yhä hyvin vääristävä vaikutus. Verojärjestelmän monimutkaisuus ja epävarmuus sekä verosääntöjen noudattamisesta aiheutuvat suuret kustannukset ja hallinnollinen rasitus heikentävät edelleen sijoittajien luottamusta Unkarissa.

(11)

Instituutioiden toimintaan liittyvät puutteet heikentävät liiketoimintailmastoa ja vähentävät talouden kasvupotentiaalia. Viimeaikaisista parannuksista ja julkisia hankintoja koskevan lain tarkistamisesta huolimatta julkisten hankintojen avoimuutta ja kilpailua ei ole juuri kyetty lisäämään. Sähköistä hankintamenettelyä koskeva voimassa oleva strategia tarjoaa vankan perustan avoimuuden lisäämiselle. Sen täytäntöönpanoa ja sen vaikutuksia tehokkuuden ja avoimuuden lisäämiseen on kuitenkin seurattava. Korruptioriski on yhä suuri ja vaikuttaa haitallisesti liiketoimintailmastoon. Asian korjaamiseksi toteutetuissa toimenpiteissä on huomattavia aukkoja. Lisäksi Unkarin sähköistä hankintamenettelyä koskevan strategian toteutus on viivästynyt. Tämä hidastaa avoimuuden ja kilpailun lisäämisen kannalta ratkaisevan tärkeän sähköisen hankintamenettelyn käyttöönottoa Unkarissa.

(12)

Tilanne Unkarin palvelualoilla ja vähittäiskaupassa on yhä erityisen vaikea. Hallitus on kuluneen vuoden aikana edelleen puuttunut kilpailulle aiemmin avoimien markkinoiden toimintaan ja asettanut tiukempia vaatimuksia matkustajaliikennepalveluille, joita hoitavat riippumattomat liikennekeskukset. Hallitus ei ole toteuttanut mitään oleellisia toimia lieventääkseen palvelualojen sääntelyä varsinkaan vähittäiskaupan, julkisten jätehuoltopalvelujen, oppikirjojen julkaisemisen ja jakelun tai mobiilimaksupalvelujen aloilla. Vähittäiskaupan alalta puuttuvat selkeät suuntaviivat, jotka koskevat lupien myöntämistä uusien, yli 400 m2:n kauppojen avaamiseksi. Tämä pahentaa osaltaan avoimuuden ja ennakoitavuuden puutetta alalla. Palvelualoja ja vähittäiskauppaa yhä vaivaavat sääntelyesteet rajoittavat markkinadynamiikkaa, estävät investointeja ja luovat epävarmuutta sijoittajien ja varsinkin kansainvälisten sijoittajien keskuudessa.

(13)

Unkarin kilpailukyvyn ja potentiaalisen kasvun tukemiseksi keskipitkällä aikavälillä tarvitaan etenkin rakenneuudistuksia, joilla edistetään investointeja inhimilliseen pääomaan ja erityisesti koulutukseen ja terveydenhuoltoon, sekä jatkuvia toimenpiteitä työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi. Keskeistä on myös sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisääminen, jotta voidaan aikaansaada enemmän osallistavaa kasvua.

(14)

Perustaitojen hankkiminen on Unkarissa kansainvälisesti tarkasteltuna edelleen heikkoa. Koulutusjärjestelmiä vertailevan vuoden 2015 OECD:n kansainvälisen oppimistulosten arviointiohjelman (PISA-ohjelma) tutkimuksen mukaan tulokset olivat heikentyneet huomattavasti aiemmasta, ja oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutus koulutustuloksiin on EU:n suurimpia. Myös oppilaitostyypillä on hyvin suuri vaikutus koulutustuloksiin. Luonnontieteellisten aineiden tuntimäärien vähentäminen ammattikouluissa vuodesta 2016 lähtien on todennäköisesti omiaan kasvattamaan unkarilaisoppilaiden osaamisvajetta luonnontieteiden alalla. Koulunkäynnin keskeyttäneiden osuus on pysynyt vakiona viimeiset viisi vuotta, ja se on edelleen erityisen suuri romanien keskuudessa. Muita heikommassa asemassa olevat oppilaat jakautuvat kouluihin epätasaisesti, ja romanilapset sijoittuvat yhä useammin sellaisiin kouluihin ja luokkiin, joissa enemmistö oppilaista on romaneja. Unkari on käynnistänyt toimia, joilla tuetaan opettajien koulutusta, varhaiskasvatusta ja koulumenestyksen parantamista sekä torjutaan romanioppilaiden koulunkäynnin keskeyttämistä. Vaikka toimia on toteutettu segregaation torjumiseksi, toimet eivät ole riittävän kattavia eivätkä koko koulutusjärjestelmään pureutuvia, jotta haasteeseen voitaisiin vastata. Korkeasti koulutetun työvoiman kysyntä kasvaa jatkuvasti, mutta kysyntään ei pystytä vastaamaan, sillä korkeakoulutukseen ei hae riittävästi nuoria eikä tarpeeksi moni opiskelija suorita korkeakoulutusta loppuun. Korkeakoulutusta koskevan lain muutos, joka hyväksyttiin vuonna 2017, saattaa heikentää tilannetta entisestään.

(15)

Työmarkkinat ovat kehittyneet suotuisasti viime vuosina, ja työttömyys on vähentynyt kriisiä edeltävälle tasolle. Työllisyys on ollut historiallisen korkealla tasolla yksityisen sektorin työpaikkojen luomisen ja julkisten töiden työllistämisohjelman ansiosta. Ohjelma, johon osallistuu yli 200 000 henkilöä, on edelleen merkittävin aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpide Unkarissa. Viime vuosina on hyväksytty useita toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä työllistämisohjelmasta tavallisille työmarkkinoille. Työllistämisohjelma ei kuitenkaan ole vieläkään riittävän kohdennettu, ja sen teho osallistujien auttamisessa avoimille työmarkkinoille on edelleen vähäinen. Samaan aikaan työvoimapula kasvaa eräillä aloilla. Muita aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä ollaan parhaillaan vahvistamassa, osittain unionin rahoituksen turvin. Tarvitaan kuitenkin lisätoimia, joilla helpotetaan siirtymistä tavallisille työmarkkinoille. Työttömien profilointijärjestelmä on jo käytössä, mutta sen vaikuttavuutta olisi vielä parannettava. Sukupuolten välinen työllisyysero on kasvanut viime vuosina, ja äitiyden vaikutus naisten työllisyyteen on unionin suurimpia. Työvoimaosuuteen vaikuttavat suhteellisen heikot terveystulokset ja terveydenhuollon epätasapuolinen saatavuus. Työmarkkinaosapuolet osallistuvat toimintapolitiikkojen laatimiseen vain vähäisessä määrin.

(16)

Eräät köyhyyden indikaattorit ovat laskeneet takaisin kriisiä edeltävälle tasolle mutta ovat edelleen unionin keskiarvon yläpuolella. Vaikka köyhyys on vähenemässä lasten ja romanien keskuudessa, se on kuitenkin edelleen suurta. Merkittävä osa työssä käyvistä romaneista on työllistynyt julkisten töiden työllistämisohjelman puitteissa. Vain osa romaneista on onnistunut pääsemään avoimille työmarkkinoille.

(17)

Sosiaaliavustukset ja työttömyysetuudet ovat riittämättömiä, ja niiden kattavuus on puutteellinen. Työttömyysetuuksia maksetaan vain kolmen kuukauden ajan, mikä on edelleen lyhyin aika koko unionissa. Työnhakijoilla kuluu myös keskimäärin pidempi aika uuden työpaikan löytämiseen. Vuoden 2015 sosiaalihuoltouudistuksessa yksinkertaistettiin etuusjärjestelmää. Tämä ei kuitenkaan näytä turvanneen yhdenmukaista ja riittävää vähimmäiselintasoa niille, jotka tarvitsevat tukea. Kuntien hallinnoimien etuuksien myöntämiskriteereissä ja etuuksien määrissä on paljon harkinnanvaraa, mikä lisää epävarmuutta etuudensaajien kannalta. Vähimmäistulotuki on edelleen jäädytetty alhaiselle tasolle, mutta Unkarin viranomaiset suunnittelevat nostavansa kohdennettujen rahaetuuksien tasoa vähitellen tulevina vuosina. Kolmea tällaista etuutta korotettiin hieman jo vuonna 2017. Kohdennetuilla lisätoimilla voitaisiin vähentää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, erityisesti lasten ja romanien, aineellista puutetta.

(18)

Komissio on vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson osana tehnyt kattavan analyysin Unkarin talouspolitiikasta ja julkaissut sen vuoden 2017 maaraportissa. Se on arvioinut myös vuoden 2017 lähentymisohjelman ja vuoden 2017 kansallisen uudistusohjelman sekä jatkotoimenpiteet, joita on toteutettu Unkarille viime vuosina annettujen suositusten noudattamiseksi. Se on ottanut huomioon ohjelmien ja jatkotoimenpiteiden merkityksen Unkarin finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta mutta myös sen, ovatko ne unionin sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen vahvistaa antamalla unionin tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin.

(19)

Neuvosto on tutkinut vuoden 2017 lähentymisohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1,

1.

pyrkii toteuttamaan merkittäviä julkisen talouden sopeutustoimia vuonna 2018 vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion vaatimusten mukaisesti ja ottaen huomioon tarpeen vahvistaa meneillään olevaa talouden elpymistä ja varmistaa Unkarin julkisen talouden kestävyyden;

2.

saattaa loppuun pienituloisten verokiilan kaventamisen ja yksinkertaistaa verojen rakennetta erityisesti alentamalla niitä alakohtaisia veroja, joilla on suurin vääristävä vaikutus; lisää avoimuutta ja kilpailua julkisissa hankinnoissa toteuttamalla kattavan ja tehokkaan sähköisen hankintajärjestelmän sekä lujittaa korruptiontorjuntakehystä; lisää sääntelyn ennakoitavuutta, avoimuutta ja kilpailua erityisesti palvelualoilla ja varsinkin vähittäiskaupassa;

3.

mukauttaa julkisten töiden työllistämisohjelmaa siten, että se palvelee paremmin työmarkkinoilla vaikeimmin työllistyviä ja tarjoaa tosiasiallista tukea työnhakijoille edistääkseen siirtymistä työmarkkinoille muun muassa lujittamalla aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteitä; toteuttaa toimia parantaakseen koulutustuloksia ja lisätäkseen muita heikommassa asemassa olevien ryhmien, varsinkin romanien, osallistumista osallistavaan yleisopetukseen; parantaa sosiaaliavustusten riittävyyttä ja kattavuutta ja pidentää työttömyysetuuksien kestoa.