This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32016R0155
Commission Delegated Regulation (EU) 2016/155 of 29 September 2015 amending Annex II to Regulation (EU) No 1233/2011 of the European Parliament and of the Council on the application of certain guidelines in the field of officially supported export credits
Komission delegoitu asetus (EU) 2016/155, annettu 29 päivänä syyskuuta 2015, tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1233/2011 liitteen II muuttamisesta
Komission delegoitu asetus (EU) 2016/155, annettu 29 päivänä syyskuuta 2015, tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1233/2011 liitteen II muuttamisesta
EUVL L 36, 11.2.2016, p. 1–121
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force
11.2.2016 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 36/1 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2016/155,
annettu 29 päivänä syyskuuta 2015,
tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1233/2011 liitteen II muuttamisesta
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin ja neuvoston päätösten 2001/76/EY ja 2001/77/EY kumoamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1233/2011 (1) ja erityisesti sen 2 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Asetuksessa (EU) N:o 1233/2011 säädetään, että Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön, jäljempänä ’OECD’, julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevaan järjestelyyn, jäljempänä ’järjestely’, sisältyviä suuntaviivoja sovelletaan unionissa. Järjestelyn teksti sisältyy kyseisen asetuksen liitteeseen II. |
(2) |
Asetuksen (EU) N:o 1233/2011 nojalla komission on hyväksyttävä delegoituja säädöksiä kyseisen asetuksen liitteen II muuttamiseksi, kun järjestelyn osallistujat ovat sopineet suuntaviivoja koskevista muutoksista. |
(3) |
Järjestelyn osallistujat ovat sopineet erinäisistä muutoksista järjestelyyn. |
(4) |
On sekä asianmukaista että tarpeellista saattaa kyseiset muutokset osaksi unionin lainsäädäntöä. |
(5) |
Asetusta (EU) N:o 1233/2011 olisi näin ollen muutettava vastaavasti, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Korvataan asetuksen (EU) N:o 1233/2011 liite II tämän asetuksen liitteellä.
2 artikla
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 29 päivänä syyskuuta 2015.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 326, 8.12.2011, s. 45.
LIITE
LIITE II
SISÄLLYSLUETTELO
I LUKU: |
YLEISET MÄÄRÄYKSET | 12 |
1. |
TARKOITUS | 12 |
2. |
STATUS | 12 |
3. |
OSALLISTUMINEN | 12 |
4. |
OSALLISTUMATTOMILLE MAILLE TARJOLLA OLEVA TIETO | 12 |
5. |
SOVELTAMISALA | 12 |
6. |
ALAKOHTAISET SOPIMUKSET | 13 |
7. |
HANKERAHOITUS | 13 |
8. |
JÄRJESTELYSTÄ EROAMINEN | 13 |
9. |
SEURANTA | 13 |
II LUKU: |
VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT RAHOITUSEHDOT | 13 |
10. |
ENNAKKOMAKSU, SUURIN MAHDOLLINEN JULKINEN TUKI JA PAIKALLISKUSTANNUKSET | 14 |
11. |
MAIDEN LUOKITTELU ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITTÄMISEKSI | 14 |
12. |
ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT | 14 |
13. |
MUITA VOIMALAITOKSIA KUIN YDINVOIMALAITOKSIA KOSKEVAT TAKAISINMAKSUEHDOT | 15 |
14. |
PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN | 15 |
15. |
KOROT, TAKUUMAKSUT JA MUUT MAKSUT | 16 |
16. |
VIENTILUOTTOJEN KELPOISUUSAIKA | 16 |
17. |
TAPPIOIDEN VÄLTTÄMIS- TAI RAJOITTAMISTOIMET | 16 |
18. |
SOPEUTTAMINEN | 16 |
19. |
JULKISEN RAHOITUSTUEN KIINTEÄT VÄHIMMÄISKOROT | 16 |
20. |
MARKKINAVIITEKORKOJEN MÄÄRITTÄMINEN | 17 |
21. |
MARKKINAVIITEKORKOJEN SOVELTAMISAIKA | 17 |
22. |
MARKKINAVIITEKORKOJEN SOVELTAMINEN | 17 |
23. |
LUOTTORISKIN TAKUUMAKSU | 17 |
24. |
LUOTTORISKIN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT | 18 |
25. |
MAARISKIN LUOKITTELU | 19 |
26. |
VALTION LUOTTORISKIN ARVIOINTI | 20 |
27. |
OSTAJARISKIN LUOKITTELU | 20 |
28. |
MONENVÄLISTEN JA ALUEELLISTEN INSTITUUTIOIDEN LUOKITUS | 21 |
29. |
JULKISEN VIENTILUOTON KATTAVUUDEN PROSENTTIOSUUS JA LAATU | 21 |
30. |
MAARISKIN LIEVENTÄMISMENETELMÄT | 22 |
31. |
OSTAJARISKEIHIN LIITTYVÄT LISÄVAKUUSJÄRJESTELYT | 22 |
32. |
LUOTTORISKIEN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN SOVELTUVUUDEN UUDELLEENTARKASTELU | 22 |
III LUKU: |
SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET | 23 |
33. |
YLEISPERIAATTEET | 23 |
34. |
SIDOTUN AVUN MUODOT | 23 |
35. |
YHDISTELMÄRAHOITUS | 23 |
36. |
MAIDEN KELPOISUUS SIDOTTUUN APUUN | 24 |
37. |
HANKKEIDEN KELPOISUUS | 25 |
38. |
VÄHIMMÄISLAHJA-ASTE | 25 |
39. |
POIKKEUKSET MAIDEN TAI HANKKEIDEN KELPOISUUDESTA SIDOTTUUN APUUN | 25 |
40. |
SIDOTUN AVUN LAHJA-ASTEEN LASKEMINEN | 26 |
41. |
SIDOTUN AVUN KELPOISUUSAIKA | 27 |
42. |
SOPEUTTAMINEN | 27 |
IV LUKU: |
MENETTELYT | 28 |
1 JAKSO: |
VIENTILUOTTOJA JA KAUPPAAN LIITTYVIÄ AVUSTUKSIA KOSKEVAT YHTEISET MENETTELYT | 28 |
43. |
ILMOITUKSET | 28 |
44. |
JULKISTA TUKEA KOSKEVA TIETO | 28 |
45. |
SOPEUTTAMISMENETTELYT | 28 |
46. |
ERITYISNEUVOTTELUT | 28 |
2 JAKSO: |
VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT MENETTELYT | 29 |
47. |
ENNAKKOILMOITUS- JA KESKUSTELUMENETTELY | 29 |
48. |
ENNAKKOILMOITUS | 29 |
3 JAKSO: |
KAUPPAAN LIITTYVÄÄ APUA KOSKEVAT MENETTELYT | 30 |
49. |
ENNAKKOILMOITUS | 30 |
50. |
VÄLITÖN ILMOITUS | 30 |
4 JAKSO: |
SIDOTTUA APUA KOSKEVAT NEUVOTTELUMENETTELYT | 31 |
51. |
NEUVOTTELUJEN TARKOITUS | 31 |
52. |
NEUVOTTELUJEN LAAJUUS JA AJOITUS | 31 |
53. |
NEUVOTTELUJEN TULOS | 31 |
5 JAKSO: |
VIENTILUOTTOJA JA KAUPPAAN LIITTYVIÄ AVUSTUKSIA KOSKEVA TIEDONVAIHTO | 32 |
54. |
YHTEYSTAHOT | 32 |
55. |
KYSELYJEN LAAJUUS | 32 |
56. |
VASTAUSTEN LAAJUUS | 32 |
57. |
SUULLISET NEUVOTTELUT | 32 |
58. |
YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT MENETTELYT JA NIIDEN MUOTO | 32 |
59. |
VASTAUKSET YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN | 33 |
60. |
YHTEISTEN KANTOJEN HYVÄKSYMINEN | 33 |
61. |
YHTEISIÄ KANTOJA KOSKEVAT ERIMIELISYYDET | 34 |
62. |
YHTEISEN KANNAN VOIMAANTULO | 34 |
63. |
YHTEISTEN KANTOJEN VOIMASSAOLOAIKA | 34 |
6 JAKSO: |
VÄHIMMÄISKORKOJEN (MARKKINAVIITEKOROT) ILMOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMINNALLISET MÄÄRÄYKSET | 34 |
64. |
VÄHIMMÄISKORKOJEN ILMOITTAMINEN | 34 |
65. |
KORKOJEN SOVELTAMISEN VOIMAANTULOPÄIVÄ | 34 |
66. |
KORKOJEN VÄLITTÖMÄT MUUTOKSET | 34 |
7 JAKSO: |
TARKASTELUT | 35 |
67. |
JÄRJESTELYN SÄÄNNÖLLINEN UUDELLEENTARKASTELU | 35 |
68. |
VÄHIMMÄISKORKOJEN UUDELLEENTARKASTELU | 35 |
69. |
VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN JA NIIHIN LIITTYVIEN SEIKKOJEN TARKASTELU | 35 |
LIITE I: |
ALAKOHTAINEN LAIVALUOTTOSOPIMUS | 36 |
I LUKU: |
ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA | 36 |
1. |
SOPIMUSPUOLET | 36 |
2. |
SOVELTAMISALA | 36 |
II LUKU: |
VIENTILUOTTOJA JA SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET | 36 |
3. |
ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA | 36 |
4. |
KÄTEISMAKSUT | 36 |
5. |
PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN | 37 |
6. |
VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT | 37 |
7. |
HANKERAHOITUS | 37 |
8. |
TUKI | 37 |
III LUKU: |
MENETTELYT | 37 |
9. |
ILMOITUKSET | 37 |
10. |
TARKASTELU | 37 |
LIITE II: |
YDINVOIMALAITOSTEN VIENTILUOTTOJA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS | 40 |
I LUKU: |
ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA | 40 |
1. |
SOVELTAMISALA | 40 |
II LUKU: |
VIENTILUOTTOJA JA KAUPPAAN LIITTYVÄÄ APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET | 40 |
2. |
ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT | 40 |
3. |
PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN | 41 |
4. |
MARKKINAVIITEKORKOJEN MÄÄRITTÄMINEN | 41 |
5. |
SOVELTUVAT VALUUTAT | 42 |
6. |
YDINPOLTTOAINETTA JA YDINPOLTTOAINEESEEN LIITTYVIÄ PALVELUJA KOSKEVA JULKINEN TUKI | 42 |
7. |
TUKI | 42 |
III LUKU: |
MENETTELYT | 42 |
8. |
ENNAKKOILMOITUS | 42 |
IV LUKU: |
TARKASTELU | 42 |
9. |
TULEVAT TOIMET | 42 |
10. |
TARKASTELU JA VALVONTA | 42 |
LIITE III: |
SIVIILI-ILMA-ALUSTEN VIENTILUOTTOJA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS | 43 |
1 OSA: |
YLEISET MÄÄRÄYKSET | 43 |
1. |
TARKOITUS | 43 |
2. |
STATUS | 43 |
3. |
SOPIMUSPUOLET | 43 |
4. |
SOVELTAMISALA | 43 |
5. |
SOPIMUKSEN ULKOPUOLISILLE MAILLE TARJOLLA OLEVA TIETO | 44 |
6. |
AVUSTUSTUKI | 44 |
7. |
TAPPIOIDEN VÄLTTÄMIS- TAI RAJOITTAMISTOIMET | 44 |
2 OSA: |
UUDET ILMA-ALUKSET | 45 |
I LUKU: |
SOVELTAMISALA | 45 |
8. |
UUDET ILMA-ALUKSET | 45 |
II LUKU: |
RAHOITUSEHDOT | 45 |
9. |
SOVELTUVAT VALUUTAT | 45 |
10. |
ENNAKKOMAKSU JA SUURIN MAHDOLLINEN JULKINEN TUKI | 45 |
11. |
VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT | 46 |
12. |
ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA | 46 |
13. |
PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN | 46 |
14. |
VÄHIMMÄISKOROT | 47 |
15. |
KORKOTUKI | 47 |
16. |
MAKSUT | 47 |
17. |
YHTEISRAHOITUS | 48 |
3 OSA: |
KÄYTETYT ILMA-ALUKSET, VARAMOOTTORIT, VARAOSAT, KUNNOSSAPITO- JA HUOLTOSOPIMUKSET | 48 |
I LUKU: |
SOVELTAMISALA | 48 |
18. |
KÄYTETYT LENTOKONEET SEKÄ MUUT TAVARAT JA PALVELUT | 48 |
II LUKU: |
RAHOITUSEHDOT | 48 |
19. |
KÄYTETTYJEN ILMA-ALUSTEN MYYNTI | 48 |
20. |
VARAMOOTTORIT JA VARAOSAT | 49 |
21. |
MUUNNOKSIA, MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA JA KUNNOSTAMISTA KOSKEVAT SOPIMUKSET | 49 |
22. |
KUNNOSSAPITO- JA HUOLTOSOPIMUKSET | 50 |
23. |
MOOTTORISARJAT | 50 |
4 OSA: |
AVOIMUUSMENETTELYT | 50 |
1 JAKSO: |
TIETOVAATIMUKSET | 50 |
24. |
JULKISTA TUKEA KOSKEVA TIETO | 50 |
2 JAKSO: |
TIEDONVAIHTO | 50 |
25. |
TIETOPYYNNÖT | 50 |
26. |
SUULLISET NEUVOTTELUT | 51 |
27. |
ERITYISNEUVOTTELUT | 51 |
3 JAKSO: |
YHTEISET KANNAT | 51 |
28. |
YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT MENETTELYT JA NIIDEN MUOTO | 51 |
29. |
VASTAUKSET YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN | 52 |
30. |
YHTEISTEN KANTOJEN HYVÄKSYMINEN | 52 |
31. |
YHTEISIÄ KANTOJA KOSKEVAT ERIMIELISYYDET | 52 |
32. |
YHTEISEN KANNAN VOIMAANTULO | 52 |
33. |
YHTEISTEN KANTOJEN VOIMASSAOLOAIKA | 52 |
4 JAKSO: |
SOPEUTTAMINEN | 53 |
34. |
SOPEUTTAMINEN | 53 |
5 OSA: |
SEURANTA JA TARKASTELU | 53 |
35. |
SEURANTA | 53 |
36. |
TARKASTELU | 53 |
37. |
TULEVAT TOIMET | 54 |
6 OSA: |
LOPPUMÄÄRÄYKSET | 54 |
38. |
VOIMAANTULO | 54 |
39. |
SIIRTYMÄJÄRJESTELYT | 54 |
40. |
SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN | 55 |
1 JAKSO: |
RISKIN LUOKITTELUMENETELMÄT | 57 |
I. |
RISKILUOKITUSLUETTELON LAATIMINEN | 57 |
II. |
RISKILUOKITUSLUETTELON PÄIVITTÄMINEN | 57 |
III. |
ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN | 58 |
IV. |
LUOKITUSTEN VOIMASSAOLOAIKA | 58 |
V. |
OSTAJAN/LUOTONSAAJAN RISKILUOKITUSTA KOSKEVA PYYNTÖ | 58 |
2 JAKSO: |
UUSIEN JA KÄYTETTYJEN LENTOKONEIDEN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT | 59 |
I. |
VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN ASETTAMINEN | 59 |
II. |
VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN ALENNUKSET | 64 |
III. |
TOIMET, JOILLA EI OLE OMAISUUSVAKUUTTA | 67 |
3 JAKSO: |
TÄMÄN ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN 3 OSASSA TARKOITETTUIHIN MUIHIN TAVAROIHIN JA PALVELUIHIN KUIN KÄYTETTYIHIN ILMA-ALUKSIIN SOVELLETTAVAT VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT | 68 |
I. |
ALUSTAVAT TIEDOT | 71 |
II. |
KYSYMYKSET | 71 |
1. |
VAIHTUVA VÄHIMMÄISKORKO | 73 |
2. |
KIINTEÄ VÄHIMMÄISKORKO | 73 |
3. |
MARKKINAVIITEKORON MÄÄRITTÄMINEN | 74 |
4. |
MARKKINAVIITEKORON VOIMASSAOLOAIKA | 74 |
5. |
VÄHIMMÄISKORKOJEN SOVELTAMINEN | 74 |
6. |
KIINTEÄKORKOISTEN LAINOJEN AIKAISTETTU TAKAISINMAKSU | 74 |
7. |
KORKOJEN VÄLITTÖMÄT MUUTOKSET | 74 |
8. |
VIITEMARGINAALI | 74 |
LIITE IV: |
ALAKOHTAINEN SOPIMUS UUSIUTUVIA ENERGIALÄHTEITÄ, ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAA JA SIIHEN SOPEUTUMISTA SEKÄ VESIHANKKEITA KOSKEVISTA VIENTILUOTOISTA | 80 |
I LUKU: |
ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA | 80 |
1. |
LISÄYKSEN I MUKAISTEN UUSIUTUVIA ENERGIALÄHTEITÄ KOSKEVIEN HANKKEIDEN SOVELTAMISALA | 80 |
2. |
LISÄYKSEN II MUKAISTEN ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAA KOSKEVIEN HANKKEIDEN SOVELTAMISALA | 80 |
3. |
LISÄYKSEN III MUKAISTEN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISTA KOSKEVIEN HANKKEIDEN SOVELTAMISALA | 81 |
4. |
VESIHANKKEIDEN SOVELTAMISALA | 81 |
II LUKU: |
VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET | 81 |
5. |
ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT | 81 |
6. |
PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN | 82 |
7. |
VÄHIMMÄISKOROT | 82 |
8. |
SOVELTUVAT VALUUTAT | 83 |
9. |
PAIKALLISKUSTANNUKSET | 83 |
III LUKU: |
MENETTELYT | 83 |
10. |
ENNAKKOILMOITUS | 83 |
IV LUKU: |
SEURANTA JA TARKASTELU | 83 |
11. |
TULEVAT TOIMET | 84 |
12. |
SEURANTA JA TARKASTELU | 84 |
LIITE V: |
RAUTATIEINFRASTRUKTUURIN VIENTILUOTTOJA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS | 91 |
I LUKU: |
ALAKOHTAISEN SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA | 91 |
1. |
SOVELTAMISALA | 91 |
II LUKU: |
VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET | 91 |
2. |
ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT | 91 |
3. |
PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN | 92 |
4. |
KIINTEÄT VÄHIMMÄISKOROT | 92 |
III LUKU: |
MENETTELYT | 92 |
5. |
ENNAKKOILMOITUS | 92 |
6. |
YHTEISTEN KANTOJEN VOIMASSAOLOAIKA | 92 |
IV LUKU: |
SEURANTA JA TARKASTELU | 92 |
7. |
SEURANTA JA TARKASTELU | 92 |
LIITE VI: |
HANKERAHOITUSTOIMIIN SOVELLETTAVAT EHDOT | 94 |
I LUKU: |
YLEISET MÄÄRÄYKSET | 94 |
1. |
SOVELTAMISALA | 94 |
II LUKU: |
RAHOITUSEHDOT | 94 |
2. |
ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT | 94 |
3. |
PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN | 94 |
4. |
KIINTEÄT VÄHIMMÄISKOROT | 95 |
III LUKU: |
MENETTELYT | 95 |
5. |
ENNAKKOILMOITUS HANKERAHOITUSTOIMISTA | 95 |
I. |
PERUSEHDOT | 96 |
II. |
KORKEAN TULOTASON OECD-MAISSA TOTEUTETTAVIIN HANKERAHOITUSTOIMIIN SOVELLETTAVAT LISÄEHDOT | 96 |
LIITE VII: |
ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT TIEDOT | 97 |
I. |
KAIKISSA ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT TIEDOT | 97 |
II. |
ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ KOSKEVISSA ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT LISÄTIEDOT (TARVITTAESSA) | 99 |
LIITE VIII: |
VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN LASKEMINEN | 104 |
LIITE IX: |
MARKKINOIDEN VIITEARVOT LUOKKAAN 0 LUOKITELLUISSA MAISSA TOTEUTETTAVISSA TOIMISSA | 107 |
LIITE X: |
KOLMANNEN OSAPUOLEN MAKSUTAKUUN SOVELTAMISTA KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET SEKÄ MONENVÄLISTEN TAI ALUEELLISTEN INSTITUUTIOIDEN LUOKITTELU | 108 |
LIITE XI: |
OSTAJARISKILUOKKIEN LAADULLISET KUVAUKSET | 110 |
LIITE XII: |
MAARISKIN LIEVENTÄMISMENETELMIÄ KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET JA OSTAJARISKEIHIN LIITTYVÄT LISÄVAKUUSJÄRJESTELYT | 114 |
LIITE XIII: |
KEHITYSAVUN LAADUN ARVIOINTIPERUSTEET | 118 |
LIITE XIV: |
MÄÄRITELMÄT | 120 |
I LUKU
YLEISET MÄÄRÄYKSET
1. TARKOITUS
a) |
Julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, tärkein tavoite on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen asianmukaiselle käytölle. |
b) |
Järjestelyn avulla pyritään edistämään 5 artiklan a kohdan mukaisen julkisen tuen toimintaedellytyksiä tukemalla viejien välistä kilpailua siten, että se perustuisi pikemminkin tavaroiden ja palveluiden laatuun ja hintaan kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin. |
2. STATUS
OECD:ssä laadittu järjestely tuli alun perin voimaan huhtikuussa 1978 ja on kestoltaan rajoittamaton. Järjestely on osallistujien välinen herrasmiessopimus, eli se ei ole OECD:n sitova määräys (1), vaikka OECD:n sihteeristö, jäljempänä ’sihteeristö’, osallistuu järjestelyn hallinnollisten asioiden hoitoon.
3. OSALLISTUMINEN
Järjestelyyn osallistuvat nykyisin Australia, Euroopan unioni, Japani, Kanada, Korea, Norja, Sveitsi, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Nykyiset osallistujat voivat kutsua mukaan muita OECD:n jäseniä tai siihen kuulumattomia maita.
4. OSALLISTUMATTOMILLE MAILLE TARJOLLA OLEVA TIETO
a) |
Osallistujat sitoutuvat vaihtamaan tietoja järjestelyyn osallistumattomien maiden kanssa 5 artiklan a kohdan mukaiseen julkiseen tukeen liittyvistä ilmoituksista. |
b) |
Vastavuoroisuuteen perustuen osallistuja toimittaa kilpailutilanteessa olevan osallistumattoman maan pyynnöstä vastauksen julkisen tukensa rahoitusehdoista, samalla tavoin kuin se vastaisi osallistujan pyyntöön. |
5. SOVELTAMISALA
Järjestelyä sovelletaan kaikkeen julkishallinnon myöntämään tai sen lukuun myönnettyyn tavaroiden ja/tai palveluiden vientiä koskevaan julkiseen tukeen, rahoitusleasingsopimukset mukaan luettuina, jonka takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta.
a) |
Julkista tukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:
|
b) |
Järjestelyä sovelletaan sidottuun apuun; IV luvun mukaisia menettelyjä sovelletaan myös kauppaan liittyvään sitomattomaan apuun. |
c) |
Järjestelyä ei sovelleta sotateollisuuden laitteisiin eikä maataloushyödykkeisiin. |
d) |
Julkista tukea ei saa myöntää, jos on olemassa selviä todisteita siitä, että sopimus on ensisijaisesti tehty suotuisampien takaisinmaksuehtojen saamiseksi muussa kuin tavaroiden lopullisessa kohdemaassa olevan ostajan kanssa. |
6. ALAKOHTAISET SOPIMUKSET
a) |
Järjestelyyn kuuluvat seuraavista aiheista tehdyt alakohtaiset sopimukset:
|
b) |
Alakohtaisen sopimuksen osapuolet voivat soveltaa sopimuksen määräyksiä julkiseen tukeen, joka koskee kyseisen sopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden tai palveluiden vientiä. Jos alakohtaisessa sopimuksessa ei ole vastaavaa määräystä kuin järjestelyssä, alakohtaisen sopimuksen osapuolen on sovellettava järjestelyn määräystä. |
7. HANKERAHOITUS
a) |
Osallistujat voivat soveltaa liitteessä VI vahvistettuja ehtoja tavaroiden ja/tai palvelujen vientiin, kun kyseessä on liitteen VI lisäyksessä 1 vahvistetut perusteet täyttävä toimi. |
b) |
Edellä olevaa a kohtaa sovelletaan ydinvoimalaitosten vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen, uusiutuvien energialähteiden, ilmastonmuutoksen torjunnan ja siihen sopeutumisen sekä vesihankkeiden vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen sekä rautatieinfrastruktuurin vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen vientiin. |
c) |
Edellä olevaa a kohtaa ei sovelleta siviili-ilma-alusten vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen ja alakohtaisen laivaluottosopimuksen piiriin kuuluvien tavaroiden ja palvelujen vientiin. |
8. JÄRJESTELYSTÄ EROAMINEN
Osallistuja voi erota järjestelystä ilmoittamalla aikomuksestaan kirjallisesti sihteeristöön reaaliaikaisilla viestimillä, esimerkiksi OECD:n on-line-tietojärjestelmän (OLIS) kautta. Ero tulee voimaan 180 vuorokautta sen jälkeen, kun sihteeristö on saanut kyseisen ilmoituksen.
9. SEURANTA
Sihteeristö seuraa järjestelyn toteuttamista.
II LUKU
VIENTILUOTTOJA KOSKEVAT RAHOITUSEHDOT
Vientiluottoja koskeviin rahoitusehtoihin sisältyvät kaikki tässä luvussa olevat määräykset, joita on tulkittava yhteydessä toisiinsa.
Järjestely asettaa rajoituksia ehdoille, joita voidaan julkisesti tukea. Osallistujat myöntävät, että järjestelyn rahoitusehtoja rajoittavampia ehtoja sovelletaan perinteisesti tiettyihin kaupan tai teollisuuden aloihin. Osallistujat kunnioittavat edelleen tällaisia perinteisiä rahoitusehtoja ja erityisesti periaatetta, jonka mukaan takaisinmaksuajat eivät ylitä tavaroiden elinkaarta.
10. ENNAKKOMAKSU, SUURIN MAHDOLLINEN JULKINEN TUKI JA PAIKALLISKUSTANNUKSET
a) |
Osallistujien on vaadittava, että julkisesti tuettujen tavaroiden ja palveluiden ostajilta peritään ennakkomaksu, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia vientisopimuksen arvosta, viimeistään liitteessä XIV tarkoitettuna luoton alkamisajankohtana. Ennakkomaksuja arvioitaessa vientisopimuksen arvoa voidaan suhteellisesti alentaa, jos toimeen sisältyy kolmannesta maasta peräisin olevia tuotteita ja palveluita, joille ei ole myönnetty julkista tukea. Takuumaksu voidaan rahoittaa tai vakuuttaa sataprosenttisesti. Takuumaksu voidaan sisällyttää tai olla sisällyttämättä vientisopimuksen arvoon. Luoton alkamisajankohdan jälkeen tehtyjä takuumaksuja ei tässä yhteydessä pidetä ennakkomaksuina. |
b) |
Ennakkomaksuihin ei myönnetä muuta julkista tukea kuin ennen luottoajan alkua ilmenevien tavanomaisten riskien vastaisia vakuutuksia tai takuita. |
c) |
Lukuun ottamatta b ja d kohdassa vahvistettuja tapauksia osallistujien myöntämän julkisen tuen arvo saa olla enintään 85 prosenttia vientisopimuksen arvosta kolmansien maiden toimitukset mukaan luettuina mutta paikalliskustannuksia lukuun ottamatta. |
d) |
Osallistujat voivat myöntää julkista tukea paikalliskustannuksiin seuraavilla edellytyksillä:
|
11. MAIDEN LUOKITTELU ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITTÄMISEKSI
a) |
Luokkaan I kuuluvat korkean tulotason (2) OECD-maat. Kaikki muut maat kuuluvat luokkaan II. |
b) |
Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä:
|
c) |
Maa siirtyy luokasta toiseen vasta, kun Maailmanpankin luokitus sen osalta on pysynyt samana kahden peräkkäisen vuoden ajan. |
12. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT
Enimmäistakaisinmaksuaika vaihtelee 11 artiklassa esitettyjen perusteiden mukaisesti määritetyn maaluokittelun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 13 artiklan soveltamista.
a) |
Luokkaan I kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta, mutta osallistujat voivat sopia takaisinmaksuajan pidentämisestä kahdeksaan ja puoleen vuoteen noudattamalla 48 artiklassa tarkoitettuja ennakkoilmoitusmenettelyjä. |
b) |
Luokkaan II kuuluvien maiden osalta enimmäistakaisinmaksuaika on 10 vuotta. |
c) |
Jos sopimukseen liittyy useampi kuin yksi kohdemaa, osallistujien on pyrittävä vahvistamaan yhteinen kanta 58–63 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, jotta voitaisiin sopia tarkoituksenmukaisista ehdoista. |
13. MUITA VOIMALAITOKSIA KUIN YDINVOIMALAITOKSIA KOSKEVAT TAKAISINMAKSUEHDOT
a) |
Muiden voimalaitosten kuin ydinvoimalaitosten enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta. Jos osallistuja aikoo myöntää tukea luotolle, jonka takaisinmaksuaika on pidempi kuin 12 artiklassa määrätään, osallistujan on tehtävä 48 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukainen ennakkoilmoitus. |
b) |
Muilla voimalaitoksilla kuin ydinvoimalaitoksilla tarkoitetaan kokonaisia voimalaitoksia, jotka eivät toimi ydinpolttoaineella, tai niiden osia, mukaan luettuina kaikki näiden voimalaitosten rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut (myös henkilöstön kouluttaminen). Mukaan ei lueta kustannuksia, joista ostaja yleensä vastaa, esimerkiksi ydinvoimalaitoksen rajojen ulkopuoliseen maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin, kytkentäkenttiin ja vesihuoltoon liittyviä kustannuksia eikä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista, rakennusluvista ja polttoaineen latausluvista), paitsi
|
14. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN
a) |
Vientiluoton pääoma maksetaan takaisin samansuuruisina erinä. |
b) |
Pääomaa on lyhennettävä ja korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. |
c) |
Leasingtoimiin myönnettävien vientiluottojen osalta voidaan samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut yhdistää toisiinsa sen sijaan, että käytettäisiin a kohdan mukaisia samansuuruisia pääomanlyhennyseriä. |
d) |
Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa vientiluottoja voidaan myöntää muillakin kuin edellä a–c kohdassa vahvistetuilla ehdoilla. Tällaisen tuen on perustuttava siihen, ettei se ajankohta, jona velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa puolivuosittaiseen tasaeräiseen takaisinmaksuaikatauluun perustuvan velanhoitoprofiilin kanssa, ja sen yhteydessä on noudatettava seuraavia perusteita:
|
e) |
Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa. |
15. KOROT, TAKUUMAKSUT JA MUUT MAKSUT
a) |
Korkoon eivät sisälly
|
b) |
Jos julkinen tuki annetaan suorina luottoina, suorana rahoituksena tai jälleenrahoituksena, takuumaksu voidaan lisätä koron nimellisarvoon tai periä erillisenä maksuna; kumpikin osatekijä on annettava osallistujille erikseen tiedoksi. |
16. VIENTILUOTTOJEN KELPOISUUSAIKA
Lukuun ottamatta 21 artiklan mukaisten markkinaviitekorkojen (CIRR, Commercial Interest Reference Rate) kelpoisuusaikaa, yksittäisen vientiluoton tai puiteluoton rahoitusehdot voidaan vahvistaa enintään kuudeksi kuukaudeksi ennen lopullisen maksusitoumuksen tekemistä.
17. TAPPIOIDEN VÄLTTÄMIS- TAI RAJOITTAMISTOIMET
Tämä järjestely ei vaikuta vientiluottolaitosten tai rahoituslaitosten oikeuteen sopia järjestelyn määräyksiä edullisemmista ehdoista, jos kyseiset toimet toteutetaan sopimuksen tekemisen jälkeen (vientiluottosopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen tultua voimaan) ja kun tarkoituksena on yksinomaan välttää tai rajoittaa tappioita sellaisten tapausten yhteydessä, jotka voivat johtaa maksamatta jättämiseen tai vaateisiin.
18. SOPEUTTAMINEN
Ottaen huomioon osallistujan kansainväliset velvoitteet ja noudattaen järjestelyn tavoitetta osallistuja voi 45 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti sopeuttaa osallistujan tai osallistumattoman maan tarjoamia rahoitusehtoja. Tämän artiklan mukaisesti tarjottuja rahoitusehtoja pidetään I ja II luvun sekä soveltuvin osin liitteiden I, II, III, IV, V ja VI mukaisina.
19. JULKISEN RAHOITUSTUEN KIINTEÄT VÄHIMMÄISKOROT
a) |
Osallistujien, jotka tarjoavat julkista rahoitustukea kiinteäkorkoisille lainoille, on sovellettava asianmukaisia markkinaviitekorkoja (CIRR) vähimmäiskorkoina. Markkinaviitekorot ovat seuraavien periaatteiden mukaisesti määritettyjä korkotasoja:
|
b) |
Julkisen rahoitustuen tarjoaminen ei korvaa kokonaan eikä osittain luottoriskin takuumaksua, joka 23 artiklan mukaisesti laskutetaan maksamatta jättämiseen liittyvän riskin kattamiseksi. |
20. MARKKINAVIITEKORKOJEN MÄÄRITTÄMINEN
a) |
Kaikki osallistujat, jotka haluavat määrittää markkinaviitekoron, valitsevat aluksi valuutalleen toisen seuraavista peruskorkojärjestelmistä:
Osallistujat voivat sopia poikkeuksista peruskorkojärjestelmään. |
b) |
Markkinaviitekorot määritetään lisäämällä 100 peruspisteen suuruinen kiinteä marginaali kunkin osallistujan peruskorkoon, elleivät osallistujat muuta sovi. |
c) |
Muut osallistujat käyttävät tietylle valuutalle määrättyä markkinaviitekorkoa, jos ne päättävät käyttää tuota valuuttaa. |
d) |
Osallistuja voi muuttaa peruskorkojärjestelmäänsä tehtyään muutoksesta ennakkoilmoituksen kuusi kuukautta ennen sen toteuttamista ja neuvoteltuaan muiden osallistujien kanssa. |
e) |
Osallistuja tai osallistumaton maa voi pyytää markkinaviitekoron määrittämistä osallistumattoman maan valuutalle. Kuultuaan asianomaista osallistumatonta maata osallistuja tai asianomaisen osallistumattoman maan puolesta toimiva sihteeristö voi ehdottaa markkinaviitekoron määrittämistä kyseisessä valuutassa käyttämällä 58–63 artiklan mukaisia yhteistä kantaa koskevia menettelyjä. |
21. MARKKINAVIITEKORKOJEN SOVELTAMISAIKA
Toimeen sovellettavan korkotason saa vahvistaa enintään 120 päivän ajaksi. Asianomaiseen markkinaviitekorkoon lisätään 20 peruspisteen suuruinen marginaali, jos julkisen rahoitustuen ehdot on vahvistettu ennen sopimuksen tekopäivää.
22. MARKKINAVIITEKORKOJEN SOVELTAMINEN
a) |
Kun julkista rahoitustukea myönnetään vaihtuvakorkoisille lainoille, pankit tai muut rahoituslaitokset eivät saa tarjota lainan kestoaikana vaihtoehtoa, joka olisi alhaisempi kuin (alkuperäisen sopimuksen tekohetkellä voimassa oleva) markkinaviitekorko tai lyhyt markkinakorko. |
b) |
Jos lainan tai sen osan takaisinmaksua vapaaehtoisesti aikaistetaan, luotonsaaja korvaa julkista rahoitustukea tarjoavalle valtion laitokselle kaikki kustannukset ja tappiot, jotka aikaistetusta takaisinmaksusta aiheutuvat, mukaan luettuina kustannukset, jotka aiheutuvat valtion laitokselle aikaistetun takaisinmaksun keskeyttämän kiinteäkorkoisen kassavirran osan korvaamisesta. |
23. LUOTTORISKIN TAKUUMAKSU
Osallistujat laskuttavat korkokustannusten lisäksi takuumaksun kattaakseen vientiluottojen maksamatta jättämiseen liittyvän riskin. Osallistujien laskuttamien takuumaksujen on perustuttava riskiin, lähennyttävä toisiaan ja oltava määrältään riittäviä pitkän aikavälin toimintakustannusten ja tappioiden kattamiseksi.
24. LUOTTORISKIN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT
Osallistujien on laskutettava vähintään luottoriskeihin sovellettava vähimmäistakuumaksu (Minimum Premium Rate, MPR).
a) |
Sovellettava vähimmäistakuumaksu määritetään seuraavien tekijöiden mukaisesti:
|
b) |
MPR:t ilmaistaan prosentteina luoton pääoman arvosta, ikään kuin takuumaksut kerättäisiin täysimääräisinä luoton ensimmäisenä nostopäivänä. Vähimmäistakuumaksujen laskemisessa käytetty tapa, myös matemaattinen kaava, esitetään liitteessä VIII. |
c) |
MPR:iä ei ole vahvistettu toimille, joissa velalliset ovat luokkaan 0 luokitelluista maista, korkean tulotason OECD-maista ja korkean tulotason euroalueen maista (3). Osallistujien toimista tällaisissa maissa laskuttamat takuumaksut määritetään tapauskohtaisesti. Jotta varmistetaan, etteivät takuumaksut, joita osallistujat laskuttavat toimista, joissa velalliset ovat tällaisista maista, alita yksityisten markkinoiden hinnoittelua, osallistujien on noudatettava seuraavaa menettelyä:
|
d) |
Luokkaan 7 kuuluviin ’suurimman riskin’ maihin sovelletaan periaatteessa kyseiselle luokalle määrättyjen MPR:ien lisäksi tulevia takuumaksuja, jotka julkista tukea tarjoava osallistuja määrittelee. |
e) |
Toimen MPR:ää laskettaessa käytetään sovellettavana maariskiluokituksena velallisen maan luokitusta ja sovellettavana ostajariskin luokituksena velallisen luokitusta (5), ellei
|
f) |
Edellä olevan e kohdan ensimmäisessä ja toisessa luetelmakohdassa kuvattujen tilanteiden mukaiset kolmannen osapuolen takuun soveltamiseen liittyvät perusteet ja edellytykset esitetään liitteessä X. |
g) |
Riskikauden pituus, jota käytetään vähimmäistakuumaksun laskemisessa, on puolet nostoajasta ja koko takaisinmaksuaika, ja oletuksena on asianmukainen vientiluoton takaisinmaksuprofiili eli pääoman takaisinmaksu puolivuosittaisina tasaerinä ja korko, jonka kertyminen alkaa kuusi kuukautta luoton alkamisen jälkeen. Takaisinmaksuprofiililtaan poikkeavien vientiluottojen vastaava takaisinmaksuaika (ilmaistuna puolivuosittaisina tasaerinä) lasketaan seuraavaa kaavaa käyttäen: vastaava takaisinmaksuaika = (keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika – 0,25) / 0,5. |
h) |
Osallistuja, joka päättää soveltaa MPR:ää, joka liittyy muuhun kuin velallisen maahan sijoittautuneen kolmannen osapuolen takuuseen, on tehtävä 47 artiklan mukainen ennakkoilmoitus. Jos osallistuja päättää soveltaa MPR:ää takaajana toimivaan monenväliseen tai alueelliseen instituutioon, sen on tehtävä siitä 48 artiklan mukainen ennakkoilmoitus. |
25. MAARISKIN LUOKITTELU
Lukuun ottamatta korkean tulotason OECD-maita ja korkean tulotason euroalueen maita, maat luokitellaan sen todennäköisyyden mukaan, joka niillä on suoriutua ulkomaanvelastaan (maakohtainen luottoriski).
a) |
Maakohtainen luottoriski muodostuu seuraavasta viidestä tekijästä:
|
b) |
Maat luokitellaan johonkin kahdeksasta maariskiluokasta (0–7). Luokille 1–7 on määritelty vähimmäistakuumaksut, mutta luokalle 0 ei, koska siihen kuuluvien maiden maakohtaista riskiä pidetään vähäpätöisenä. Luokkaan 0 luokiteltujen maiden toimiin liittyvä luottoriski koskee lähinnä velallisen/takaajan riskiä. |
c) |
Maat luokitellaan (7) käyttäen maariskin luokitusmenetelmää, johon kuuluu
|
d) |
Maariskiluokitusta seurataan jatkuvasti, ja se tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Sihteeristö ilmoittaa välittömästi maariskiluokitusmenetelmästä johtuvat muutokset. Kun maa luokitellaan uudestaan alempaan tai korkeampaan maariskiluokkaan, osallistujat alkavat laskuttaa uuden maariskiluokan MPR:ien tasoisia tai niitä korkeampia takuumaksuja viimeistään viidentenä työpäivänä sen jälkeen, kun sihteeristö on ilmoittanut uudelleenluokituksesta. |
e) |
Sihteeristö julkistaa maariskiluokitukset. |
26. VALTION LUOTTORISKIN ARVIOINTI
a) |
Kaikkien 25 artiklan d kohdan mukaisesti maariskin luokitusmenetelmää käyttäen luokiteltujen maiden valtion luottoriski arvioidaan niiden poikkeuksen mukaisten valtioiden yksilöimiseksi,
|
b) |
Edellä a kohdassa luetellut perusteet täyttävät valtiot yksilöidään käyttäen valtion luottoriskin arviointimenetelmää, jonka osallistujat ovat laatineet ja josta ne ovat sopineet. |
c) |
Edellä a kohdassa luetellut perusteet täyttävien valtioiden luetteloa seurataan jatkuvasti, ja sitä tarkastellaan vähintään kerran vuodessa. Sihteeristö ilmoittaa välittömästi valtion luottoriskin arviointimenetelmän käyttöön perustuvat muutokset. |
d) |
Sihteeristö julkistaa luettelon edellä olevan b kohdan mukaisesti yksilöidyistä valtioista. |
27. OSTAJARISKIN LUOKITTELU
Maariskiluokkiin 1–7 luokitelluissa maissa sijaitsevat velalliset ja tarvittaessa takaajat luokitellaan ostajariskiluokkaan, joka on määritetty velallisen/takaajan maan perusteella (8). Liite VIII sisältää ostajariskiluokat, joihin velalliset ja takaajat luokitellaan. Liite XI sisältää ostajariskiluokkien laadulliset kuvaukset.
a) |
Ostajariskiluokitukset perustuvat velallisen/takaajan etuoikeutettujen vakuudettomien lainojen luokitukseen, jonka osallistuja on määrittänyt. |
b) |
Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, liitteen VI ehtojen mukaisesti tukea saavat toimet ja toimet, joiden luoton arvo on enintään viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, voidaan luokitella toimikohtaisesti eli ostajariskeihin liittyvien lisävakuusjärjestelyjen soveltamisen jälkeen näihin toimiin ei voida soveltaa alennuksia ostajariskeihin liittyvien lisävakuusjärjestelyjen perusteella riippumatta toimien luokituksesta. |
c) |
Valtiovelalliset ja valtiotakaajat luokitellaan ostajariskiluokkaan SOV/CC0. |
d) |
Poikkeustapauksissa muut kuin valtiovelalliset ja muut kuin valtiotakaajat voidaan luokitella ostajariskiluokaltaan valtion luottoriskiä parempaan luokkaan ’Better than Sovereign’ (SOV+) (9), jos
|
e) |
Osallistujien on tehtävä 48 artiklan mukainen ennakkoilmoitus toimista, joissa
|
f) |
Kun osallistujat kilpailevat tietystä toimesta, jonka yhteydessä kilpailevat osallistujat ovat luokitelleet velallisen/takaajan eri ostajariskiluokkiin, niiden on pyrittävä sopimaan yhteisestä ostajariskiluokituksesta. Jos yhteisestä luokituksesta ei päästä sopimukseen, osallistujia, jotka ovat luokitelleet velallisen/takaajan korkeampaan ostajariskiluokkaan, ei estetä soveltamasta alempaa ostajariskiluokitusta. |
28. MONENVÄLISTEN JA ALUEELLISTEN INSTITUUTIOIDEN LUOKITUS
Monenväliset ja alueelliset instituutiot luokitellaan yhteen kahdeksasta maariskiluokasta (0–7) (12) ja niiden luokitusta tarkistetaan tarvittaessa; sihteeristö julkistaa sovellettavat luokitukset.
29. JULKISEN VIENTILUOTON KATTAVUUDEN PROSENTTIOSUUS JA LAATU
MPR:t eriytetään vientiluottotuotteiden laatuerojen ja osallistujien tarjoaman takuukatteen huomioon ottamiseksi liitteen VIII mukaisesti. Eriyttäminen perustuu viejän näkökulmaan (tarkoituksena on poistaa viejille/rahoituslaitoksille tarjottavien tuotteiden vaihtelevasta laadusta aiheutuva kilpailuvaikutus).
a) |
Vientiluottotuotteen laatu riippuu siitä, onko tuote vakuutus, takuu vai suora luotto/rahoitus, ja vakuutustuotteiden laatu siitä, kattavatko ne korvausvaatimusten odotusajan (eli jakso velallista koskevasta eräpäivästä siihen päivään, jona viejä/rahoituslaitos voi vaatia takaisinmaksua vakuutuksen antajalta) korot ilman lisämaksua. |
b) |
Kaikki osallistujien tarjoamat vientiluottotuotteet luokitellaan johonkin seuraavista kolmesta tuoteluokasta:
|
30. MAARISKIN LIEVENTÄMISMENETELMÄT
a) |
Osallistujat voivat soveltaa seuraavia maariskin lieventämismenetelmiä, joita koskevat erityismääräykset sisältyvät liitteeseen XII:
|
b) |
Osallistujan, joka soveltaa maariskin lieventämismenetelmään perustuvaa MPR:ää, on tehtävä 47 artiklan mukainen ennakkoilmoitus. |
31. OSTAJARISKEIHIN LIITTYVÄT LISÄVAKUUSJÄRJESTELYT
a) |
Osallistujat voivat käyttää seuraavia ostajariskien kattamiseen tarkoitettuja lisävakuusjärjestelyjä (Buyer Risk Credit Enhancement, BRCE), joiden perusteella voidaan soveltaa luoton lisävakuustekijää (Credit Enhancement Factor, CEF), joka on suurempi kuin 0:
|
b) |
CEF:n enimmäisarvot ja BRCE:n arvot määritellään liitteessä XII. |
c) |
BRCE:itä käytetään yksinään tai yhdistelminä seuraavien edellytysten mukaisesti:
|
d) |
Osallistujat tekevät 48 artiklan mukaisen ennakkoilmoituksen toimista, joissa velallisena/takaajana ei ole valtio ja joiden luoton arvo ylittää viisi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, jos BRCE:iden perusteella sovelletaan CEF:ää, joka on suurempi kuin 0. |
32. LUOTTORISKIEN VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN SOVELTUVUUDEN UUDELLEENTARKASTELU
a) |
MPR:ien asianmukaisuuden arvioimiseksi ja mahdollisten tarkistusten tekemiseksi joko ylös- tai alaspäin MPR:ien säännöllisessä seuraamisessa ja tarkistamisessa käytetään samanaikaisesti takuumaksuja koskevia palautelähteitä (Premium Feedback Tool, PFT). |
b) |
Palautelähteillä arvioidaan MPR:ien asianmukaisuutta virallisia vientiluottoja tarjoavien instituutioiden todellisten kokemusten ja luottoriskin hinnoittelua koskevan yksityisten markkinoiden tiedon perusteella. |
c) |
Järjestelyn takuumaksuja koskevia sääntöjä on tarkasteltava kokonaisuudessaan uudelleen 31. joulukuuta 2015 mennessä. |
III LUKU
SIDOTTUA APUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET
33. YLEISPERIAATTEET
a) |
Osallistujat ovat sopineet vientiluottoja ja sidottua apua koskevista täydentävistä periaatteista. Vientiluottotoimien olisi perustuttava avoimeen kilpailuun ja markkinavoimien vapaaseen toimintaan. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi tarjottava tarvittava ulkoinen rahoitus sellaisille maille, aloille tai hankkeille, joilla ei ole lainkaan tai on vain vähän mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta. Sidottua apua koskevien toimien avulla olisi varmistettava paras mahdollinen tuotto, rajoitettava mahdollisimman paljon kaupan vääristymistä ja edistettävä varojen käyttöä kehityksen kannalta tehokkaalla tavalla. |
b) |
Sidottua apua koskevia järjestelyn määräyksiä ei sovelleta monenvälisten tai alueellisten instituutioiden avustusohjelmiin. |
c) |
Nämä periaatteet eivät rajoita OECD:n kehitysapukomitean (DAC) näkemyksiä sidotun ja sitomattoman avun laadusta. |
d) |
Osallistuja voi pyytää lisätietoja kaikenmuotoisen avun sitovuudesta. Jos on epätietoisuutta siitä, kuuluuko jokin tietty rahoituskäytäntö liitteessä XIV esitetyn sidotun avun määritelmän piiriin, avunantajamaan on esitettävä todisteet siitä, että apu on liitteen XIV määritelmän mukaan ’sitomatonta’. |
34. SIDOTUN AVUN MUODOT
Sidottu apu voi olla
a) |
yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslaina (ODA-laina); |
b) |
yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) määritelty julkinen kehityslahjoitus (ODA-lahjoitus); ja |
c) |
muuta julkista rahoitusta, mukaan luettuina lahjoitukset ja lainat mutta lukuun ottamatta tämän järjestelyn mukaisia julkisesti tuettuja vientiluottoja; tai |
d) |
mitä tahansa rahoituksen myöntäjän, luotonantajan tai luotonsaajan välistä oikeudellista tai tosiasiallista yhteenliittämistä, joka on niistä jonkin hallittavissa ja johon liittyy kaksi tai useampi edellisistä tekijöistä ja/tai seuraavat rahoitustekijät:
|
35. YHDISTELMÄRAHOITUS
a) |
Yhdistelmärahoitustoimet voidaan toteuttaa eri muodoissa, kuten sekaluottoina, sekarahoituksena, yhteisrahoituksena, rinnakkaisrahoituksena tai yksittäisinä yhteensovitettuina toimina. Niiden tärkeimpiä piirteitä ovat seuraavat:
|
b) |
Tosiasiallisen yhteyden tai liittämisen määrittämisessä käytetään seuraavanlaisia perusteita:
|
c) |
Seuraavat käytännöt eivät saa estää tosiasiallisen liittämisen tai yhteyden määrittämistä:
|
36. MAIDEN KELPOISUUS SIDOTTUUN APUUN
a) |
Sidottua apua ei myönnetä maille, joiden asukasta kohti laskettu bruttokansantulo on Maailmanpankin tietojen perusteella suurempi kuin alemman keskitulotason maiden yläraja. Maailmanpankki laskee tämän kynnysarvon uudelleen vuosittain (13). Maan luokitusta voidaan muuttaa vasta kun Maailmanpankin sille antama luokitus on säilynyt samana kaksi peräkkäistä vuotta. |
b) |
Maiden luokittelussa sovelletaan seuraavia toiminnallisia perusteita ja menettelyjä:
|
37. HANKKEIDEN KELPOISUUS
a) |
Sidottua apua ei saa laajentaa koskemaan sellaisia julkisia tai yksityisiä hankkeita, jotka yleensä olisivat taloudellisesti kannattavia, jos ne rahoitettaisiin markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. |
b) |
Apukelpoisuuden ratkaisevana perusteena on,
|
c) |
Edellä b kohdassa olevien ratkaisevien perusteiden tarkoituksena on kuvata menetelmää hankkeen arvioimiseksi, jotta voitaisiin määrittää, olisiko se rahoitettava tällaisella avulla vai vientiluotoilla markkinaehdoin tai järjestelyssä määrätyin ehdoin. Järjestelyn 51–53 artiklassa kuvatun neuvottelumenettelyn tuloksena kertynee ajan myötä sellaista kokemusta, jonka avulla voidaan sekä vientiluottolaitoksia että avustuksia myöntäviä elimiä varten tarkemmin määritellä ennakolta näiden kahden hankeluokan välinen rajaus. |
38. VÄHIMMÄISLAHJA-ASTE
Osallistujat eivät myönnä sidottua apua, jonka lahja-aste on vähemmän kuin 35 prosenttia – tai 50 prosenttia, jos edunsaajamaa kuuluu vähiten kehittyneisiin maihin (LDC-maihin) – paitsi jäljempänä luetelluissa tapauksissa, jotka on vapautettu myös 49 artiklan a kohdan ja 50 artiklan a kohdan mukaisista ilmoitusmenettelyistä:
a) |
tekninen apu: sidottu apu, jossa julkisen kehitysavun osuus koostuu yksinomaan teknisestä yhteistyöstä, jonka osuus on vähemmän kuin kolme prosenttia toimen kokonaisarvosta tai jonka arvo on vähemmän kuin yksi miljoona erityisnosto-oikeutta sen mukaan, kumpi määrä on alhaisempi; ja |
b) |
pienet hankkeet: alle yhden miljoonan erityisnosto-oikeuden arvoiset pääomatavaraa koskevat hankkeet, jotka rahoitetaan kokonaisuudessaan kehitysapulahjoituksista. |
39. POIKKEUKSET MAIDEN TAI HANKKEIDEN KELPOISUUDESTA SIDOTTUUN APUUN
a) |
36 ja 37 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka lahja-aste on vähintään 80 prosenttia, lukuun ottamatta 35 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua. |
b) |
37 artiklan määräyksiä ei sovelleta sellaiseen sidottuun apuun, jonka arvo on vähemmän kuin kaksi miljoonaa erityisnosto-oikeutta, lukuun ottamatta 35 artiklassa tarkoitetun yhdistelmärahoituksen osana olevaa sidottua apua. |
c) |
36 ja 37 artiklaa ei sovelleta Yhdistyneiden kansakuntien vähiten kehittyneiksi maiksi luokittelemille maille myönnettyyn sidottuun apuun. |
d) |
Osallistujat suhtautuvat myönteisesti sidotun avun menettelyjen nopeuttamiseen seuraavien erityisolosuhteiden mukaisesti:
|
e) |
Sen estämättä, mitä 36 ja 37 artiklassa määrätään, osallistuja voi poikkeuksellisesti tarjota tukea jollakin seuraavista tavoista:
|
40. SIDOTUN AVUN LAHJA-ASTEEN LASKEMINEN
Sidotun avun lahja-aste lasketaan DAC:n käyttämän lahja-asteen laskemista koskevan menetelmän mukaisesti lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:
a) |
Tietyssä valuutassa merkityn lainan lahja-astetta laskettaessa käytetty diskonttokorko (Differentiated Discount Rate, DDR) muuttuu vuosittain 15. tammikuuta, ja se lasketaan seuraavasti:
|
b) |
Lahja-asteen laskennan peruspäivämäärä on liitteessä XIV määritelty luoton alkamisajankohta. |
c) |
Yhdistelmärahoituksen kokonaislahja-asteen laskemiseksi pidetään seuraavien vientiluottojen, varojen ja maksujen lahja-astetta nollana:
Luoton alkamisajankohtana tai sitä ennen suoritetut maksut, joita ei pidetä ennakkomaksuina, sisällytetään lahja-asteen laskemiseen. |
d) |
Sopeuttamistoimen diskonttokorko: jos suoritetaan sopeuttaminen kehitysapurahoitukseen, sopeuttaminen samanlaiseksi tarkoittaa sitä, että sopeuttamistoimessa on sama lahja-aste kuin alkuperäisessä tarjouksessa, joka on laskettu uudelleen sopeuttamispäivänä voimassa olevan diskonttokoron mukaan. |
e) |
Paikalliskustannukset ja kolmansien maiden hankinnat sisällytetään lahja-asteen laskemiseen ainoastaan silloin, kun avustajavaltio rahoittaa ne. |
f) |
Rahoituksen kokonaislahja-aste määräytyy siten, että rahoituksen jokaisen osan nimellisarvo kerrotaan kunkin osan lahja-asteella, tulokset lasketaan yhteen ja kokonaissumma jaetaan osien kokonaisnimellisarvolla. |
g) |
Tietyn avustusluoton diskonttokorko on ilmoittamisajankohtana voimassa oleva korko. Välittömän ilmoituksen yhteydessä diskonttokorko on kuitenkin avustusluottoehtojen määrittämishetkellä voimassa oleva korko. Diskonttokoron muuttuminen luoton kestoaikana ei muuta luoton lahja-astetta. |
h) |
Jos valuuttaa muutetaan ennen sopimuksen tekemistä, ilmoitusta on tarkistettava. Lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on tarkistusajankohtana voimassa oleva korko. Tarkistusta ei tarvitse tehdä, jos vaihtoehtoinen valuutta ja kaikki tarvittava tieto lahja-asteen laskemiseksi on sisällytetty alkuperäiseen ilmoitukseen. |
i) |
Sen estämättä, mitä edellä olevassa g kohdassa määrätään, avustuspuiteluoton mukaisesti aloitettujen yksittäisten toimien lahja-asteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko on alun perin puiteluoton yhteydessä ilmoitettu korko. |
41. SIDOTUN AVUN KELPOISUUSAIKA
a) |
Osallistujat eivät saa vahvistaa sidotun avun ehtoja pitemmäksi aikaa kuin kahdeksi vuodeksi riippumatta siitä, liittyykö apu yksittäisten toimien rahoitukseen vai avun myöntämistä koskevaan pöytäkirjaan, puiteluottoon tai vastaavaan sopimukseen. Avun myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen osalta kelpoisuusaika alkaa allekirjoittamishetkestä, ja niistä on ilmoitettava 50 artiklan mukaisesti. Puiteluoton jatkamisesta on ilmoitettava, ikään kuin se olisi uusi toimi, ja siihen on liitettävä ilmoitus, jossa selitetään, että kyse on puiteluoton jatkamisesta ja että puiteluottoa jatketaan ilmoittamisajankohtana sallituin ehdoin. Yksittäisten toimien osalta, mukaan luettuina avustusten myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai vastaavan sopimuksen yhteydessä ilmoitetut toimet, kelpoisuusaika alkaa sitoumuksen ilmoituspäivästä joko 49 tai 50 artiklan mukaisesti. |
b) |
Kun maa on ensimmäistä kertaa menettänyt oikeuden Maailmanpankin 17 vuoden lainoihin, olemassa olevien ja uusien sidotun avun myöntämistä koskevien pöytäkirjojen ja puiteluottojen kelpoisuusaika on rajoitettava yhteen vuoteen siitä, kun maan luokitusta on muutettu 36 artiklan b kohdassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. |
c) |
Tällaisten pöytäkirjojen ja puiteluottojen jatkaminen on mahdollista ainoastaan ehdoilla, jotka vastaavat tämän järjestelyn 36 ja 37 artiklan määräyksiä sen jälkeen, kun
|
Olemassa olevia ehtoja voidaan näissä olosuhteissa noudattaa 40 artiklassa määritetyn diskonttokoron muuttumisesta huolimatta.
42. SOPEUTTAMINEN
Ottaen huomioon osallistujan kansainväliset velvoitteet ja noudattaen järjestelyn tavoitetta osallistuja voi 45 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti sopeuttaa osallistujan tai osallistumattoman maan tarjoamia rahoitusehtoja.
IV LUKU
MENETTELYT
1 JAKSO
Vientiluottoja ja kauppaan liittyviä avustuksia koskevat yhteiset menettelyt
43. ILMOITUKSET
Järjestelyssä vahvistettujen menettelyjen edellyttämät ilmoitukset laaditaan liitteen VII mukaisesti sisällyttäen niihin liitteessä mainitut tiedot. Sihteeristölle on toimitettava ilmoitusten kaksoiskappale.
44. JULKISTA TUKEA KOSKEVA TIETO
a) |
Kun osallistuja myöntää julkista tukea, josta se on ilmoittanut 47–50 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti, sen on ilmoitettava tästä muille osallistujille ja mainittava ilmoituksen viitenumero vastaavassa raportointilomakkeessa. |
b) |
55–57 artiklan mukaisen tiedonvaihdon yhteydessä osallistujan on ilmoitettava muille osallistujille luottoehdot, joita se aikoo tietyn toimen yhteydessä tukea, ja se voi pyytää vastaavaa tietoa muilta osallistujilta. |
45. SOPEUTTAMISMENETTELYT
a) |
Ennen kuin osallistuja pyrkii sopeuttamaan ehtojaan osallistujan tai osallistumattoman maan 18 ja 42 artiklan mukaisesti oletettavasti tarjoamiin ehtoihin, osallistujan on pyrittävä parhaansa mukaan varmistamaan ryhtymällä tarvittaessa myös 57 artiklassa kuvattuihin suullisiin neuvotteluihin, että näillä ehdoilla on julkinen tuki ja ne täyttävät seuraavat edellytykset:
|
b) |
Osallistuja, joka aikoo tarjota samanlaisia rahoitusehtoja kuin ne, joista on ilmoitettu 47 ja 48 artiklan mukaisesti, voi tarjota niitä kyseisten artiklojen mukaisen odotusajan umpeuduttua. Kyseisen osallistujan on ilmoitettava aikeestaan mahdollisimman pian. |
46. ERITYISNEUVOTTELUT
a) |
Osallistujan, jolla on perustellut syyt epäillä, että toisen osallistujan (aloitteen tehneen osallistujan) tarjoamat rahoitusehdot ovat edullisemmat kuin järjestelyn mukaiset ehdot, on ilmoitettava epäilyksistään sihteeristölle. Sihteeristö julkistaa tiedon välittömästi. |
b) |
Aloitteen tehneen osallistujan on selvennettävä tarjouksensa rahoitusehdot kahden työpäivän kuluessa siitä, kun sihteeristö on julkistanut tiedon. |
c) |
Sen jälkeen, kun aloitteen tehnyt osallistuja on antanut selvennyksensä, mikä tahansa osallistujista voi pyytää sihteeristöä järjestämään viiden työpäivän kuluessa osallistujien erityisneuvottelut, joissa asiaa käsitellään. |
d) |
Julkista tukea saavat rahoitusehdot tulevat voimaan vasta, kun osallistujien erityisneuvottelujen tulos on selvillä. |
2 JAKSO
Vientiluottoja koskevat menettelyt
47. ENNAKKOILMOITUS- JA KESKUSTELUMENETTELY
a) |
Osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä liitteen VII mukaisesti, jos
|
b) |
Jos joku toinen osallistuja pyytää keskusteluja näiden 10 vuorokauden aikana, aloitteen tehneen osallistujan on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta. |
c) |
Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi 69 artiklan mukaisesti käytävien keskustelujen jälkeen osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille lopullisesta päätöksestään. Osallistujat pitävät kirjaa edellä olevan a kohdan mukaisesti ilmoitetuista takuumaksuista saamistaan kokemuksista. |
48. ENNAKKOILMOITUS
a) |
Osallistujan on ilmoitettava kaikille muille osallistujille vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä liitteen VII mukaisesti aikomuksestaan
|
b) |
Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomuksiaan tai peruuttaa aikeensa tukea tällaista toimea, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille. |
3 JAKSO
Kauppaan liittyvää apua koskevat menettelyt
49. ENNAKKOILMOITUS
a) |
Osallistujan on liitteen VII mukaisesti tehtävä ennakkoilmoitus aikoessaan myöntää julkista tukea
|
b) |
Ennakkoilmoitus on tehtävä viimeistään 30 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. |
c) |
Jos aloitteen tehnyt osallistuja muuttaa aikomustaan tukea ilmoitettuja ehtoja tai peruuttaa sen, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille osallistujille. |
d) |
Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan sidottuun apuun, joka on osa 35 artiklassa tarkoitettua yhdistelmärahoitusta. |
50. VÄLITÖN ILMOITUS
a) |
Osallistujan on liitteen VII mukaisesti ilmoitettava kaikille muille osallistujille välittömästi eli kahden työpäivän kuluessa sitoumuksen tekemisestä, jos se antaa julkista tukea sidotulle avulle, jonka arvo on joko
|
b) |
Osallistujan on ilmoitettava välittömästi kaikille muille osallistujille myös avustuksen myöntämistä koskevan pöytäkirjan, puiteluoton tai muun vastaavan sopimuksen allekirjoittamisesta. |
c) |
Osallistujan ei tarvitse tehdä ennakkoilmoitusta aikoessaan sopeuttaa rahoitusehtojaan sellaisiin ehtoihin, joihin on sovellettu välitöntä ilmoitusta. |
4 JAKSO
Sidottua apua koskevat neuvottelumenettelyt
51. NEUVOTTELUJEN TARKOITUS
a) |
Osallistuja, joka haluaa selvennystä sidotun avun mahdollisiin kaupallisiin perusteluihin, voi pyytää, että sille toimitetaan täydellinen avustuksen laatua koskeva arviointi (joka esitetään yksityiskohtaisemmin liitteessä XIII). |
b) |
Osallistuja voi lisäksi pyytää 52 artiklan mukaisia neuvotteluja muiden osallistujien kanssa. Niihin liittyy 57 artiklassa tarkoitettuja suullisia neuvotteluja, joissa keskustellaan siitä,
|
52. NEUVOTTELUJEN LAAJUUS JA AJOITUS
a) |
Neuvottelujen aikana osallistuja voi pyytää muun muassa seuraavanlaista tietoa:
|
b) |
Neuvottelut on saatettava päätökseen ja sihteeristön on toimitettava molempien 51 artiklassa olevien kysymysten vastaukset osallistujille viimeistään 10 työpäivää ennen tarjousten määräajan päättymistä tai sitoumuksen tekopäivää sen mukaan, kumpi ajankohta on aikaisempi. Jos osallistujien välisissä neuvotteluissa esiintyy erimielisyyksiä, sihteeristö pyytää muita osallistujia ilmaisemaan asiasta mielipiteensä viiden työpäivän kuluessa. Se kertoo näistä mielipiteistä ilmoituksen tehneelle osallistujalle, jonka on harkittava uudelleen asiassa etenemistä, jos apua koskevalle tarjoukselle ei ole merkittävästi tukea. |
53. NEUVOTTELUJEN TULOS
a) |
Jos rahoituksen myöntävä maa haluaa jatkaa hanketta tuen puuttumisesta huolimatta, sen on ilmoitettava ennakolta aikeistaan muille osallistujille viimeistään 60 vuorokautta neuvottelujen päättymisen eli puheenjohtajan päätelmien hyväksymisen jälkeen. Rahoituksen myöntävän maan on myös laadittava OECD:n pääsihteerille kirje, jossa se kertoo neuvottelujen tuloksista ja selvittää ne muut kuin kauppaan liittyvät ratkaisevan tärkeät kansalliset edut, joiden vuoksi sen on toteutettava kyseinen toimi. Osallistujat olettavat, että tällainen menettely on poikkeuksellinen ja että sitä käytetään harvoin. |
b) |
Rahoituksen myöntävä maa ilmoittaa OECD:n pääsihteerille lähetetystä kirjeestä välittömästi osallistujille ja liittää ilmoitukseen kaksoiskappaleen kirjeestä. Rahoituksen myöntävä maa tai muu osallistuja saa tehdä sidottua apua koskevan sitoumuksen aikaisintaan 10 työpäivää mainitun ilmoituksen lähettämisen jälkeen. Kun kyse on hankkeista, joiden osalta neuvottelumenettelyn aikana yksilöitiin kilpailevia kaupallisia tarjouksia, edellä mainittua 10 työpäivän määräaikaa pidennetään 15 päivään. |
c) |
Sihteeristö seuraa neuvottelujen edistymistä ja tuloksia. |
5 JAKSO
Vientiluottoja ja kauppaan liittyviä avustuksia koskeva tiedonvaihto
54. YHTEYSTAHOT
Kaikki tiedonvaihdot kussakin maassa olevien nimettyjen yhteystahojen välillä hoidetaan reaaliaikaisilla viestimillä (esimerkiksi OLIS), ja ne ovat luottamuksellisia.
55. KYSELYJEN LAAJUUS
a) |
Osallistuja voi tiedustella toiselta osallistujalta tämän suhtautumista kolmanteen maahan, kolmannen maan elimeen tai tiettyyn kaupantekotapaan. |
b) |
Osallistuja, joka on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen, voi toimittaa toiselle osallistujalle kyselyn ja esittää siinä edullisimmat luottoehdot, joita se olisi halukas tukemaan. |
c) |
Jos kysely toimitetaan useammalle kuin yhdelle osallistujalle, siihen on liitettävä luettelo vastaanottajista. |
d) |
Sihteeristölle on lähetettävä kaksoiskappale kaikista kyselyistä. |
56. VASTAUSTEN LAAJUUS
a) |
Osallistujan, jolle kysely on osoitettu, on vastattava siihen seitsemän vuorokauden kuluessa ja annettava vastauksessaan mahdollisimman paljon tietoa asiasta. Osallistujan on esitettävä vastauksessaan mahdollisimman tarkkaan se päätös, joka todennäköisesti tehdään. Tarvittaessa sen on toimitettava mahdollisimman pian täydellinen vastaus. Muille kyselyn vastaanottajille ja sihteeristölle on toimitettava kaksoiskappaleet vastauksista. |
b) |
Jos kyselyyn annetusta vastauksesta tulee myöhemmin jostain syystä pätemätön, esimerkiksi sen vuoksi, että
asiasta on ilmoitettava viipymättä, ja tästä ilmoituksesta on toimitettava kaksoiskappaleet muille kyselyn vastaanottajille ja sihteeristölle. |
57. SUULLISET NEUVOTTELUT
a) |
Osallistujan on kymmenen työpäivän kuluessa myönnyttävä suullista neuvottelua koskevaan pyyntöön. |
b) |
Suullista neuvottelua koskeva pyyntö on toimitettava osallistujille ja osallistumattomille maille. Neuvottelut järjestetään mahdollisimman pian mainitun kymmenen työpäivän määräajan päätyttyä. |
c) |
Osallistujien puheenjohtaja koordinoi yhdessä sihteeristön kanssa mahdollisesti tarvittavat seurantatoimet, esimerkiksi yhteisen kannan. Sihteeristö julkaisee neuvottelun tulokset välittömästi. |
58. YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT MENETTELYT JA NIIDEN MUOTO
a) |
Yhteisiä kantoja koskevat ehdotukset toimitetaan yksinomaan sihteeristölle. Sihteeristö toimittaa yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen kaikille osallistujille ja myös kaikille DAC:n yhteystahoille, jos asia koskee sidottua apua. Ehdotuksen tekijää ei mainita yhteisiä kantoja koskevassa rekisterissä OLIS:n ’ilmoitustaululla’ (Bulletin Board). Sihteeristö voi kuitenkin pyynnöstä nimetä suullisesti ehdotuksen tekijän osallistujalle tai DAC:n jäsenelle. Sihteeristö pitää kirjaa tällaisista pyynnöistä. |
b) |
Yhteistä kantaa koskeva ehdotus päivätään, ja se on tehtävä seuraavassa muodossa:
|
c) |
36 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti tehty yhteistä kantaa koskeva ehdotus on toimitettava sihteeristölle ja sen kaksoiskappale on lähetettävä muille osallistujille. Yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tehneen osallistujan on selvitettävä perusteellisesti syyt, joiden vuoksi maan luokituksen olisi sen mielestä poikettava 36 artiklan b kohdassa määritetystä menettelystä. |
d) |
Sihteeristö julkistaa kaikki hyväksytyt yhteiset kannat. |
59. VASTAUKSET YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN
a) |
Vastaukset yhteistä kantaa koskevaan ehdotukseen on annettava 20 vuorokauden kuluessa, mutta osallistujia kehotetaan vastaamaan mahdollisimman nopeasti. |
b) |
Vastauksessa voidaan pyytää lisätietoja, hyväksyä tai hylätä ehdotus, ehdottaa muutosta yhteiseen kantaan tai esittää vaihtoehtoinen ehdotus yhteiseksi kannaksi. |
c) |
Sellaisen osallistujan, joka ilmoittaa, että se ei ota asiaan kantaa, koska viejä tai rahoitusta saavan maan viranomaiset eivät ole ottaneet siihen yhteyttä hankkeelle myönnettävää avustusta koskevassa asiassa, katsotaan hyväksyneen ehdotuksen yhteiseksi kannaksi. |
60. YHTEISTEN KANTOJEN HYVÄKSYMINEN
a) |
Sihteeristö ilmoittaa 20 vuorokauden kuluttua kaikille osallistujille yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tilanteesta. Jos kaikki osallistujat eivät ole hyväksyneet yhteistä kantaa mutta yksikään ei ole sitä hylännyt, ehdotus jätetään lepäämään vielä kahdeksan vuorokauden ajaksi. |
b) |
Tämän uuden määräajan päätyttyä sellaisen osallistujan, joka ei ole nimenomaisesti hylännyt yhteistä kantaa koskevaa ehdotusta, katsotaan hyväksyneen yhteisen kannan. Osallistujat, mukaan luettuna aloitteen tehnyt osallistuja, voivat kuitenkin asettaa yhteistä kantaa koskevan hyväksymisensä ehdoksi sen, että yksi tai useampi osallistuja nimenomaisesti hyväksyy sen. |
c) |
Jos osallistuja ei hyväksy yhtä tai useampaa yhteiseen kantaan sisältyvää osatekijää, se hyväksyy välillisesti kaikki muut yhteisen kannan osatekijät. Tällaisen osittaisen hyväksymisen vuoksi muut osallistujat voivat muuttaa suhtautumistaan ehdotettuun yhteiseen kantaan. Kaikki osallistujat voivat tarjota yhteiseen kantaan sisältymättömiä ehtoja tai sopeuttaa ehtojaan tällaisiin ehtoihin. |
d) |
Yhteistä kantaa, jota ei ole hyväksytty, voidaan tutkia uudelleen 58 ja 59 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. Tällöin osallistujien alkuperäiset päätökset eivät ole sitovia. |
61. YHTEISIÄ KANTOJA KOSKEVAT ERIMIELISYYDET
Jos aloitteen tehnyt osallistuja ja muutosta tai vaihtoehtoista kantaa ehdottanut osallistuja eivät pääse sopimukseen yhteisestä kannasta ylimääräisten kahdeksan vuorokauden aikana, osallistujat voivat jatkaa määräaikaa keskinäisellä sopimuksella. Sihteeristö ilmoittaa kaikille osallistujille määräajan jatkamisesta.
62. YHTEISEN KANNAN VOIMAANTULO
Sihteeristö ilmoittaa kaikille osallistujille yhteisen kannan voimaantulosta tai sen hylkäämisestä. Yhteinen kanta tulee voimaan kolme vuorokautta tämän ilmoituksen tekemisen jälkeen. Sihteeristö julkaisee OLIS:ssä jatkuvasti päivitettyä luetteloa kaikista hyväksytyistä yhteisistä kannoista sekä sellaisista yhteisistä kannoista, joista ei vielä ole päätetty.
63. YHTEISTEN KANTOJEN VOIMASSAOLOAIKA
a) |
Yhteinen kanta on hyväksymisensä jälkeen voimassa kaksi vuotta voimaantulopäivästä, ellei sihteeristölle ilmoiteta, että yhteinen kanta ei enää ole tarkoituksenmukainen ja että kaikki osallistujat hyväksyvät tämän. Yhteisen kannan voimassaoloa voidaan pidentää kahdella vuodella, jos joku osallistujista sitä pyytää 14 vuorokauden kuluessa sen voimassaolon päättymispäivästä. Yhteisen kannan voimassaolon pidentämisestä voidaan sopia tämän jälkeen saman menettelyn mukaisesti. Järjestelyn 36 artiklan b kohdan 4 alakohdan mukaisesti hyväksytty yhteinen kanta on voimassa, kunnes seuraavaa vuotta koskevat Maailmanpankin tiedot ovat käytettävissä. |
b) |
Sihteeristö seuraa yhteisten kantojen tilanteen kehittymistä ja tiedottaa siitä säännöllisesti osallistujille pitämällä ajan tasalla OLIS:ssä olevaa luetteloa voimassa olevien yhteisten kantojen tilanteesta (Status of Valid Common Lines). Sihteeristö muun muassa
|
6 JAKSO
Vähimmäiskorkojen (markkinaviitekorot) ilmoittamista koskevat toiminnalliset määräykset
64. VÄHIMMÄISKORKOJEN ILMOITTAMINEN
a) |
Järjestelyn 20 artiklan mukaisesti määräytyvät valuuttojen markkinaviitekorot ilmoitetaan reaaliaikaisin viestimin vähintään kerran kuukaudessa sihteeristölle, joka antaa ne tiedoksi kaikille osallistujille. |
b) |
Tämä ilmoitus on toimitettava sihteeristölle viimeistään viisi päivää sen kuukauden päättymisen jälkeen, jota ilmoitus koskee. Sihteeristö antaa sen jälkeen välittömästi kaikille osallistujille tiedon sovellettavista koroista ja julkistaa ne. |
65. KORKOJEN SOVELTAMISEN VOIMAANTULOPÄIVÄ
Markkinaviitekorkojen muutokset tulevat voimaan kyseistä kuukautta seuraavan kuukauden viidentenätoista päivänä.
66. KORKOJEN VÄLITTÖMÄT MUUTOKSET
Jos markkinaviitekoron muuttumisesta on markkinoiden kehityksen vuoksi ilmoitettava ennen kuukauden päättymistä, muuttunut korko tulee voimaan kymmenen päivää sen jälkeen, kun ilmoitus tästä muutoksesta on saapunut sihteeristölle.
7 JAKSO
Tarkastelut
67. JÄRJESTELYN SÄÄNNÖLLINEN UUDELLEENTARKASTELU
a) |
Osallistujat tarkastelevat järjestelyn toimintaa säännöllisesti. Tarkastelussa osallistujat tutkivat muun muassa ilmoitusmenettelyjä, DDR-järjestelmän toteuttamista ja toimintaa, sidottua apua koskevia sääntöjä ja menettelyjä, ehtojen sopeuttamista, aiempia sitoumuksia sekä mahdollisuuksia lisätä järjestelyyn osallistuvien maiden lukumäärää. |
b) |
Tarkastelu perustuu osallistujien kokemuksiin ja niiden ehdotuksiin järjestelyn toiminnan ja tehokkuuden parantamiseksi. Osallistujat ottavat huomioon järjestelyn tavoitteet ja vallitsevat taloudelliset ja rahapoliittiset olosuhteet. Osallistujien on toimitettava tarkastelussa käytettäviksi tarkoitetut tiedot ja ehdotukset sihteeristölle viimeistään 45 vuorokautta ennen tarkastelupäivää. |
68. VÄHIMMÄISKORKOJEN UUDELLEENTARKASTELU
a) |
Osallistujat tarkastelevat määräajoin markkinaviitekorkojen määrittämistä koskevan järjestelmän toimintaa sen varmistamiseksi, että ilmoitetut korot kuvastavat vallitsevia markkinaolosuhteita ja vastaavat korkojen vahvistamisen taustalla olevia tavoitteita. Nämä tarkastelut koskevat myös korkoihin niitä sovellettaessa lisättävää marginaalia. |
b) |
Osallistuja voi esittää puheenjohtajalle ylimääräistä tarkastelua koskevan perustellun pyynnön, jos kyseisen osallistujan mielestä yhden tai useamman valuutan markkinaviitekorko ei enää vastaa vallitsevia markkinaolosuhteita. |
69. VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN JA NIIHIN LIITTYVIEN SEIKKOJEN TARKASTELU
Osallistujat seuraavat ja tarkastelevat säännöllisesti takuumaksuja koskevia sääntöjä ja menettelyjä. Tähän sisältyy
a) |
maariskin ja valtion luottoriskin arviointimallin menetelmien kelpoisuuden tarkastelu saatujen kokemusten perusteella; |
b) |
vähimmäistakuumaksujen tason tarkastelu niiden luotettavuuden varmistamiseksi riskin mittausvälineinä, minkä yhteydessä otetaan huomioon virallisia vientiluottoja tarjoavien instituutioiden todelliset kokemukset ja luottoriskin hinnoittelua koskevat yksityisten markkinoiden tiedot; |
c) |
vähimmäistakuumaksujen eriyttäminen, jossa otetaan huomioon vientiluottotuotteiden laatuerot ja tarjottu takuukate; ja |
d) |
kokemukset, jotka saadaan riskin lieventämisestä ja ostajariskeihin liittyvistä lisävakuusjärjestelyistä, sekä niistä mahdollisesti vähimmäistakuumaksuihin kohdistuvien erityisvaikutusten kelpoisuus ja soveltuvuus. |
LIITE I
ALAKOHTAINEN LAIVALUOTTOSOPIMUS
I LUKU
Alakohtaisen sopimuksen soveltamisala
1. SOPIMUSPUOLET
Alakohtaiseen sopimukseen osallistuvat Australia, Euroopan unioni, Japani, Korea, Norja ja Uusi-Seelanti.
2. SOVELTAMISALA
Tässä järjestelyä täydentävässä alakohtaisessa sopimuksessa esitetään erityiset suuntaviivat julkisesti tuetuista vientiluotoista, jotka koskevat seuraavien alojen vientisopimuksia:
a) |
Kaikki uudet vähintään 100 bruttotonnin merialukset, joita käytetään tavaroiden tai matkustajien kuljettamiseen tai erityistehtäviin (esimerkiksi kalastusalukset, kalanjalostusalukset, jäänmurtajat ja ruoppaajat, joiden käyttövoima ja ohjauslaitteet ovat sellaiset, että alukset kaikilta osin soveltuvat pysyvästi autonomiseen navigointiin avomerellä), vähintään 365 kilowatin hinaajat sekä viimeistelyvaiheessa olevat, eivät vielä valmiit mutta vesillä olevat ja vapaasti kelluvat alusten rungot. Alakohtaista sopimusta ei sovelleta sotilasaluksiin. Myöskään uivat telakat ja liikkuvat avomeriyksiköt eivät kuulu alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan, mutta jos niitä koskeviin vientiluottoihin liittyy ongelmia, alakohtaisen sopimuksen osapuolet, jäljempänä ’sopimuspuolet’, voivat jonkin sopimuspuolen perusteltua pyyntöä tarkasteltuaan päättää, että niihin sovelletaan sopimusta. |
b) |
Laivojen muuntamiset. Laivojen muuntamisella tarkoitetaan kaikkia yli 1 000 bruttotonnin merialuksiin tehtäviä muunnoksia, jos niihin liittyy rahtikaavioon, runkoon tai käyttövoimajärjestelmään tehtäviä merkittäviä muutoksia. |
c) |
|
II LUKU
Vientiluottoja ja sidottua apua koskevat määräykset
3. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA
Enimmäistakaisinmaksuaika on maan luokittelusta riippumatta 12 vuotta toimituksesta.
4. KÄTEISMAKSUT
Sopimuspuolten on vaadittava, että vähintään 20 prosenttia sovitusta hinnasta peritään käteismaksuna ennen toimitusta.
5. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN
a) |
Vientiluoton pääomaa lyhennetään säännöllisinä tasaerinä yleensä joka kuudes ja enintään joka 12. kuukausi. |
b) |
Korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. |
c) |
Leasingtoimiin myönnettävien vientiluottojen osalta voidaan samansuuruiset pääomalyhennykset ja koronmaksut yhdistää toisiinsa sen sijaan, että käytettäisiin a kohdan mukaisia samansuuruisia pääomanlyhennyseriä. |
d) |
Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa. |
e) |
Tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet, jotka aikovat tukea koron maksua muiden kuin b kohdan ehtojen mukaisesti, on tehtävä siitä ennakkoilmoitus vähintään 10 vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä järjestelyn liitteen VII mukaisesti. |
6. VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT
Vähimmäistakuumaksujen viitearvoihin liittyviä järjestelyn määräyksiä ei sovelleta, ennen kuin tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet ovat tarkastelleet kyseisiä määräyksiä.
7. HANKERAHOITUS
Järjestelyä koskevia 7 artiklan ja liitteen VI määräyksiä ei sovelleta ennen kuin tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet ovat tarkastelleet kyseisiä määräyksiä.
8. TUKI
Sopimuspuolten, jotka haluavat myöntää tukea, on järjestelyn määräysten lisäksi vahvistettava, että alus ei ole avoimessa rekisterissä takaisinmaksukauden aikana ja että asianmukaiset vakuutukset ovat voimassa. Lisäksi on varmistettava, että todellinen omistaja asuu vakinaisesti tuensaajavaltiossa ja että tuensaajayritys ei ole ulkomaalaisen yhtiön ei-toimiva tytäryhtiö. Tuensaajan on annettava sitoumus, jonka mukaan se ei myy laivaa ilman viranomaisten hyväksyntää.
III LUKU
Menettelyt
9. ILMOITUKSET
Avoimuuden varmistamiseksi kunkin sopimuspuolen on järjestelyn ja Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin (IBRD), Bernin unionin ja OECD:n luotonantajien ilmoituksia koskevan CRS-järjestelmän (Creditor Reporting System) määräysten lisäksi toimitettava vuosittain tietoja julkisia tukia koskevasta järjestelmästään sekä menetelmistään tämän alakohtaisen sopimuksen täytäntöönpanemiseksi, voimassa olevat järjestelmät mukaan luettuina.
10. TARKASTELU
a) |
Alakohtaista sopimusta tarkastellaan uudelleen vuosittain tai jonkin sopimuspuolen pyynnöstä laivanrakennusta käsittelevän OECD:n työryhmän toiminnan yhteydessä, ja järjestelyn sopimuspuolille laaditaan tästä kertomus. |
b) |
Jotta voitaisiin parantaa järjestelyn ja tämän alakohtaisen sopimuksen keskinäistä johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä ja ottaa huomioon laivanrakennusteollisuuden erityispiirteet, tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet ja järjestelyn osallistujat ovat yhteydessä toisiinsa ja koordinoivat toimintaansa tarpeen mukaan. |
c) |
Mikäli järjestelyn osallistujat päättävät muuttaa järjestelyä, tämän alakohtaisen sopimuksen osapuolet (sopimuspuolet) tarkastelevat kyseistä päätöstä ja sen merkitystä tälle alakohtaiselle sopimukselle. Tarkasteluvaiheen aikana ei järjestelyyn tehtyjä muutoksia sovelleta tähän alakohtaiseen sopimukseen. Jos sopimuspuolet voivat hyväksyä järjestelyyn tehtävät muutokset, ne ilmoittavat siitä kirjallisesti järjestelyn osallistujille. Jos sopimuspuolet eivät voi hyväksyä järjestelyyn tehtyjen muutosten soveltamista laivanrakennustoimintaan, niiden on ilmoitettava järjestelyn osallistujille vastustuksestaan ja neuvoteltava näiden kanssa asian ratkaisemiseksi. Mikäli ryhmien välillä ei saavuteta yhteisymmärrystä, noudatetaan sopimuspuolten kantaa muutosten soveltamisesta laivanrakennukseen. |
Lisäys
Tulevaa työtä koskevat sitoumukset
Järjestelyä koskevan tulevan työn lisäksi tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet sopivat, että ne
a) |
laativat viitteellisen luettelon aluksista, joita yleisesti pidetään kaupallisesti kannattamattomina, ottaen huomioon järjestelyssä esitetyt sidottua apua koskevat periaatteet. |
b) |
tarkastelevat vähimmäistakuumaksujen viitearvoihin liittyviä järjestelyn sääntöjä niiden sisällyttämiseksi tähän alakohtaiseen sopimukseen. |
c) |
keskustelevat asiaa koskevien kansainvälisten neuvottelujen kehittyessä siitä, olisiko mukaan otettava muita sääntöjä, jotka koskevat vähimmäiskorkoja, mukaan luettuina erityiset markkinaviitekorot ja vaihtuvat korot. |
d) |
tarkastelevat järjestelyn hankerahoitusta koskevien määräysten sovellettavuutta tähän alakohtaiseen sopimukseen. |
e) |
keskustelevat siitä, voidaanko
käyttää tämän alakohtaisen sopimuksen 5 artiklan takaisinmaksuprofiilin yhteydessä. |
LIITE II
YDINVOIMALAITOSTEN VIENTILUOTTOJA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS
I LUKU
Alakohtaisen sopimuksen soveltamisala
1. SOVELTAMISALA
a) |
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan määräykset, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat
|
b) |
Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta
|
II LUKU
Vientiluottoja ja kauppaan liittyvää apua koskevat määräykset
2. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT
a) |
Tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan a kohdan 1 ja 2 alakohdan määräyksiin sisältyvien tavaroiden ja palvelujen enimmäistakaisinmaksuaika on 18 vuotta. |
b) |
Ensimmäisen polttoainelatauksen enimmäistakaisinmaksuaika on neljä vuotta toimituspäivästä. Myöhempien ydinpolttoainelatausten takaisinmaksuaika saa olla enintään kaksi vuotta toimituspäivästä. |
c) |
Käytetyn polttoaineen hävittämistä koskeva enimmäistakaisinmaksuaika on kaksi vuotta. |
d) |
Rikastamista ja käytetyn polttoaineen jälleenkäsittelyä koskeva enimmäistakaisinmaksuaika on viisi vuotta. |
3. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN
a) |
Sopimuspuolet noudattavat seuraavassa 1 ja 2 alakohdassa täsmennettyä pääoman takaisinmaksuprofiilia ja korkojen maksutapaa:
|
b) |
Pääomaa on lyhennettävä ja korkoa on maksettava vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. |
c) |
Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tämän alakohtaisen sopimuksen 1 artiklan a kohdan 1 ja 2 alakohdassa mainittuja tavaroita ja palveluja voidaan myöntää muillakin kuin edellä a ja b kohdassa vahvistetuilla ehdoilla. Tällaisen tuen on perustuttava siihen, ettei se ajankohta, jona velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa puolivuosittaiseen tasaeräiseen takaisinmaksuaikatauluun perustuvan velanhoitoprofiilin kanssa, ja sen yhteydessä on noudatettava seuraavia perusteita:
|
d) |
Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa. |
4. MARKKINAVIITEKORKOJEN MÄÄRITTÄMINEN
Tämän alakohtaisen sopimuksen mukaisesti myönnettävään julkiseen rahoitustukeen sovellettavat markkinaviitekorot määritetään seuraavien peruskorkojen ja marginaalien perusteella:
Takaisinmaksuaika (vuotta) |
Uudet ydinvoimalaitokset (16 19 23 31 33) |
Kaikki muut sopimukset (17 20 24 34) |
||
Peruskorko (valtion joukkovelkakirjat) |
Marginaali (peruspistettä) |
Peruskorko (valtion joukkovelkakirjat) |
Marginaali (peruspistettä) |
|
< 11 |
Järjestelyn 20 kohdan mukainen asianomainen markkinaviitekorko |
|||
11–12 |
7 vuotta |
100 |
7 vuotta |
100 |
13 |
8 vuotta |
120 |
7 vuotta |
120 |
14 |
9 vuotta |
120 |
8 vuotta |
120 |
15 |
9 vuotta |
120 |
8 vuotta |
120 |
16 |
10 vuotta |
125 |
9 vuotta |
120 |
17 |
10 vuotta |
130 |
9 vuotta |
120 |
18 |
10 vuotta |
130 |
10 vuotta |
120 |
5. SOVELTUVAT VALUUTAT
Julkiseen rahoitustukeen soveltuvien valuuttojen on oltava täysin muunnettavia ja niistä on oltava saatavilla tiedot, joiden perusteella voidaan määrittää tämän alakohtaisen sopimuksen 4 artiklassa mainitut vähimmäiskorot, ja järjestelyn 20 artiklaa sovellettaessa takaisinmaksuaika on alle 11 vuotta.
6. YDINPOLTTOAINETTA JA YDINPOLTTOAINEESEEN LIITTYVIÄ PALVELUJA KOSKEVA JULKINEN TUKI
Sopimuspuolet eivät saa tarjota ydinpolttoainetta tai palveluja ilmaiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän alakohtaisen sopimuksen 7 artiklan määräysten soveltamista.
7. TUKI
Sopimuspuolet eivät myönnä avustustukea.
III LUKU
Menettelyt
8. ENNAKKOILMOITUS
a) |
Sopimuspuoli tekee järjestelyn 48 artiklan mukaisesti ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä, jos se aikoo myöntää tukea tämän alakohtaisen sopimuksen määräysten mukaisesti. |
b) |
Jos tuen, jota ilmoituksen tekevä sopimuspuoli aikoo myöntää, takaisinmaksuaika on yli 15 vuotta ja/tai se myönnetään tämän alakohtaisen sopimuksen 3 artiklan c kohdan mukaisesti, sopimuspuolen on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta, jos joku toinen sopimuspuoli pyytää keskusteluja ensimmäisten kymmenen vuorokauden aikana. |
c) |
Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi sopimuspuolen on keskustelujen jälkeen ilmoitettava kaikille muille sopimuspuolille lopullisesta päätöksestään. |
IV LUKU
Tarkastelu
9. TULEVAT TOIMET
Sopimuspuolet sopivat tarkastelevansa seuraavia seikkoja:
a) |
vaihtuvan vähimmäiskoron järjestelmä |
b) |
paikalliskustannuksia koskevan julkisen tuen enimmäismäärä. |
10. TARKASTELU JA VALVONTA
Sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen määräyksiä säännöllisesti ja viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä.
LIITE III
SIVIILI-ILMA-ALUSTEN VIENTILUOTTOJA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS
1 OSA
Yleiset määräykset
1. TARKOITUS
a) |
Tämän alakohtaisen sopimuksen tarkoitus on luoda kehys julkisesti tuettujen vientiluottojen, jotka koskevat ilma-alusten ja jäljempänä 4 artiklan a kohdassa täsmennettyjen muiden tavaroiden ja palvelujen myyntiä ja leasingvuokraamista, ennakoitavalle, johdonmukaiselle ja avoimelle käytölle. Alakohtaisen sopimuksen avulla pyritään edistämään tällaisten vientiluottojen toimintaedellytyksiä tukemalla viejien välistä kilpailua siten, että se perustuisi pikemminkin tavaroiden ja palveluiden laatuun ja hintaan kuin mahdollisimman edullisiin julkisesti tuettuihin ehtoihin. |
b) |
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan suotuisimmat ehdot, joiden mukaisesti julkisesti tuettuja vientiluottoja voidaan tarjota. |
c) |
Tätä tavoitetta varten alakohtaisella sopimuksella pyritään saavuttamaan tasapainotila, jonka avulla kaikilla markkinoilla voidaan
|
d) |
Tämän alakohtaisen sopimuksen osapuolet, jäljempänä ’sopimuspuolet’, tunnustavat, että alakohtaiseen sopimukseen sisällytetyt määräykset on laadittu ainoastaan tätä alakohtaista sopimusta varten ja etteivät sen määräykset rajoita julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn, jäljempänä ’järjestely’, muiden osien soveltamista ja kehittämistä. |
2. STATUS
Tämä alakohtainen sopimus on sopimuspuolten välinen herrasmiessopimus ja järjestelyn liite III. Se on keskeinen osa järjestelyä ja heinäkuussa 2007 voimaan tulleen alakohtaisen sopimuksen seuraaja.
3. SOPIMUSPUOLET
Sopimuspuolia ovat nykyisin Australia, Brasilia, Euroopan unioni, Japani, Kanada, Korea, Norja, Sveitsi, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Sopimukseen voi liittyä sopimuspuoleksi lisäyksessä I määriteltyjen menettelyjen mukaisesti.
4. SOVELTAMISALA
a) |
Tätä alakohtaista sopimusta sovelletaan kaikkeen julkishallinnon myöntämään tai sen lukuun myönnettyyn julkiseen tukeen, jonka takaisinmaksuaika on vähintään kaksi vuotta ja joka on osoitettu seuraavien vientiin:
|
b) |
Julkista tukea voidaan myöntää seuraavissa muodoissa:
|
c) |
Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta julkiseen tukeen, joka on osoitettu
|
5. SOPIMUKSEN ULKOPUOLISILLE MAILLE TARJOLLA OLEVA TIETO
Vastavuoroisuuteen perustuen sopimuspuoli toimittaa kilpailutilanteessa olevan sopimuksen ulkopuolisen maan pyynnöstä vastauksen julkisen tukensa rahoitusehdoista, samalla tavoin kuin se vastaisi sopimuspuolen pyyntöön.
6. AVUSTUSTUKI
Sopimuspuolet eivät myönnä avustustukea muutoin kuin humanitaarisiin tarkoituksiin yhteistä kantaa koskevan menettelyn mukaisesti.
7. TAPPIOIDEN VÄLTTÄMIS- TAI RAJOITTAMISTOIMET
Tämä alakohtainen sopimus ei vaikuta sen sopimuspuolten oikeuteen sopia järjestelyn määräyksiä edullisemmista ehdoista, jos kyseiset toimet toteutetaan vientiluottosopimuksen ja siihen liittyvien asiakirjojen tultua voimaan ja kun tarkoituksena on yksinomaan välttää tai rajoittaa tappioita sellaisten tapausten yhteydessä, jotka voivat johtaa maksamatta jättämiseen tai vaateisiin. Sopimuspuoli ilmoittaa muuttuneista rahoitusehdoista kaikille muille sopimuspuolille ja OECD:n sihteeristölle, jäljempänä ’sihteeristö’, 20 työpäivän kuluessa ostajan/luotonsaajan kanssa tekemästään sopimuksesta. Lisäykseen IV sisältyvän raportointilomakkeen perusteella tehtävässä ilmoituksessa on annettava tiedot, myös perustelut, uusista rahoitusehdoista.
2 OSA
Uudet ilma-alukset
I LUKU
Soveltamisala
8. UUDET ILMA-ALUKSET
a) |
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa uudella ilma-aluksella tarkoitetaan
|
b) |
Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, sopimuspuoli voi tukea uusia ilma-aluksia koskevia ehtoja toimissa, joissa sopimuspuolen ennakkotiedon mukaan on toteutettu väliaikaisia rahoitusjärjestelyjä julkisen tuen viivästymisen vuoksi. Viivästyminen voi olla enintään 18 kuukautta. Tällaisissa tapauksissa takaisinmaksuehdot ja viimeisen takaisinmaksuerän ajankohta ovat samat, kuin ne olisivat olleet, jos ilma-aluksen myynti tai leasingvuokraus olisi saanut julkista tukea siitä päivästä alkaen, jolloin ilma-alus alun perin toimitettiin. |
II LUKU
Rahoitusehdot
Vientiluottoja koskeviin rahoitusehtoihin sisältyvät kaikki tässä luvussa olevat määräykset, joita on tulkittava yhteydessä toisiinsa.
9. SOVELTUVAT VALUUTAT
Julkiseen rahoitustukeen soveltuvia valuuttoja ovat euro, Japanin jeni, Yhdistyneen kuningaskunnan punta, Yhdysvaltain dollari ja muut täysin muunnettavissa olevat valuutat, joista on saatavilla tiedot, joiden perusteella voidaan määrittää lisäyksessä III mainitut vähimmäiskorot.
10. ENNAKKOMAKSU JA SUURIN MAHDOLLINEN JULKINEN TUKI
a) |
Riskiluokkaan 1 luokiteltuja ostajia/luotonsaajia (lisäykseen II sisältyvän taulukon 1 mukaan) koskevissa toimissa sopimuspuolten
|
b) |
Riskiluokkaan 2–8 luokiteltuja ostajia/luotonsaajia (lisäykseen II sisältyvän taulukon 1 mukaan) koskevissa toimissa sopimuspuolten
|
c) |
Sopimuspuoli, joka soveltaa edellä olevaa 8 artiklan b kohtaa, vähentää suurimman mahdollisen julkisen tuen määrästä luoton alkamisajankohdasta alkaen arvioiden mukaan maksettavaksi tulevien erien pääoman, jotta voidaan varmistaa, että jäljellä oleva määrä on maksamisajankohtana sama kuin se olisi, jos vastaava julkisesti tuettu vientiluotto olisi myönnetty toimituspäivänä. Tällaisissa tilanteissa sopimuspuoli on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen ennen toimitusta. |
11. VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUT
a) |
Julkista tukea tarjoavien sopimuspuolten on laskutettava julkista tukea saaneen luoton määrästä vähintään vähimmäistakuumaksu, jota sovelletaan luottoriskeihin lisäyksen II mukaisesti. |
b) |
Sopimuspuolet käyttävät tarvittaessa sovittua takuumaksun muuntotapaa muuntaakseen jäljellä olevan julkisen tuen määrästä lasketut vuotuiset spreadit ja julkisen tuen alkuperäisestä määrästä lasketut yksittäiset ennakkomaksut. |
12. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAIKA
a) |
Kaikkiin uusiin ilma-aluksiin sovellettava enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta. |
b) |
Poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa on tehty ennakkoilmoitus, enimmäistakaisinmaksuaika voi olla enintään 15 vuotta. Tällaisessa tapauksessa sovelletaan lisäyksen II mukaisesti lasketun vähimmäistakuumaksun 35 peruspisteen korotusta. |
c) |
Takaisinmaksuaikaa ei voida pidentää jakamalla samalla oikeuksia julkisesti tuetun vientiluoton vakuuteen kaupallisten luotonantajien kanssa. |
13. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN
a) |
Sopimuspuolet noudattavat seuraavassa 1 ja 2 alakohdassa täsmennettyä pääoman takaisinmaksuprofiilia ja korkojen maksutapaa.
|
b) |
Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, ja jos tästä on tehty ennakkoilmoitus, pääoman takaisinmaksu voidaan suorittaa siten, että se kattaa kaiken jäljellä olevan määrän lopullisen takaisinmaksun tiettynä päivämääränä. Tällaisessa tapauksessa ennen lopullista takaisinmaksua suoritettavat pääoman takaisinmaksut tehdään edellä olevan a kohdan mukaisesti siten, ettei lyhentämisaika ylitä tuettavien tavaroiden ja palvelujen sallittua enimmäistakaisinmaksuaikaa. |
c) |
Sen estämättä, mitä edellä a kohdassa määrätään, pääoman takaisinmaksussa voidaan soveltaa velallisen kannalta epäsuotuisampia ehtoja. |
d) |
Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa. |
14. VÄHIMMÄISKOROT
a) |
Julkista rahoitustukea tarjoavien sopimuspuolten on sovellettava vaihtuvaa tai kiinteää vähimmäiskorkoa lisäyksen III mukaisesti. |
b) |
Suihkukoneille, joiden nettohinta ylittää 35 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, myönnetään markkinaviitekorkoon perustuvaa julkista rahoitustukea ainoastaan poikkeustapauksissa. Sopimuspuolen, joka aikoo myöntää tällaista tukea, on ilmoitettava siitä ja kyseisestä luotonsaajasta kaikille muille sopimuspuolille vähintään 20 vuorokautta ennen lopullisen maksusitoumuksen tekemistä. |
c) |
Korkoon eivät sisälly edellä 11 artiklassa tarkoitetut takuumaksut tai jäljempänä 16 artiklassa tarkoitetut maksut. |
15. KORKOTUKI
Sopimuspuolten, jotka myöntävät korkotukea, on noudatettava tämän alakohtaisen sopimuksen rahoitusehtoja ja vaadittava kaikkia pankkeja ja muita rahoituslaitoksia, jotka osallistuvat korkotukea saavaan toimeen, soveltamaan toimessa ainoastaan täysin tämän alakohtaisen sopimuksen rahoitusehtoja vastaavia ehtoja.
16. MAKSUT
a) |
Julkista tukea pelkkänä takuukatteena tarjoavien sopimuspuolten on takuumaksukauden perusteella laskutettava seuraava takuumaksun hallinnointipalkkio julkisen tuen nostamatta olevasta määrästä takuumaksukaudella:
|
b) |
Suorina luottoina / suorana rahoituksena julkista tukea tarjoavat sopimuspuolet perivät seuraavat maksut:
|
17. YHTEISRAHOITUS
Sen estämättä, mitä 14 ja 16 artiklassa määrätään, yhteisrahoituksessa, jossa julkinen tuki myönnetään suoran luoton tai takuukatteen muodossa ja jossa suora takuuturva on vähintään 35 prosenttia julkisesti tuetusta määrästä, suoran luoton myöntävä sopimuspuoli soveltaa samoja rahoitusehtoja, myös maksuja, kuin takuuturvan alainen rahoituslaitos, jotta kokonaiskustannukset ovat tasapainossa takuuturvan tarjoajan ja suoran luotonantajan välillä. Mainittua tukea tarjoava sopimuspuoli ilmoittaa tällaisissa tapauksissa tuen rahoitusehdot, myös maksut, lisäyksessä IV olevan raportointilomakkeen mukaisesti.
3 OSA
Käytetyt ilma-alukset, varamoottorit, varaosat, kunnossapito- ja huoltosopimukset
I LUKU
Soveltamisala
18. KÄYTETYT LENTOKONEET SEKÄ MUUT TAVARAT JA PALVELUT
Alakohtaisen sopimuksen tätä osaa sovelletaan käytettyihin lentokoneisiin sekä uusien ja käytettyjen lentokoneiden ja moottorisarjojen varamoottoreihin, varaosiin, muunnoksiin, merkittäviin muutoksiin ja kunnostamiseen sekä kunnossapito- ja huoltosopimuksiin.
II LUKU
Rahoitusehdot
Muut kuin enimmäistakaisinmaksuaikaa koskevat rahoitusehdot esitetään tämän alakohtaisen sopimuksen 2 osassa.
19. KÄYTETTYJEN ILMA-ALUSTEN MYYNTI
a) |
Jollei b kohdasta muuta johdu, käytettyjen ilma-alusten enimmäistakaisinmaksuaika määritetään ilma-aluksen iän perusteella seuraavan taulukon mukaisesti:
|
b) |
Sellaisten ilma-alusten, joita on muunnettu, enimmäistakaisinmaksuaika, edellyttäen että toimi täyttää kaikki lisäyksessä II olevan 19 artiklan vaatimukset ja ettei tällaiselle muuntamiselle mahdollisesti myönnettyä julkista tukea ole myönnetty 21 artiklan a kohdan mukaisesti, on vahvistettava muuntamispäivästä kuluneen ajan ja ilma-aluksen iän mukaisesti, kuten seuraavassa taulukossa esitetään: Omaisuusvakuudellisten muunnettujen ilma-alusten enimmäistakaisinmaksuaika (vuotta)
|
20. VARAMOOTTORIT JA VARAOSAT
a) |
Kun varamoottorit ostetaan tai tilataan samanaikaisesti uuteen ilma-alukseen asennettavien moottoreiden kanssa, niitä voidaan tukea julkisesti samoin ehdoin kuin ilma-alusta. |
b) |
Kun varaosat ostetaan samanaikaisesti uuden ilma-aluksen kanssa, niitä voidaan tukea julkisesti samoin ehdoin kuin ilma-alusta, kunhan tuki on enintään 5 prosenttia uuden ilma-aluksen ja asennettujen moottoreiden nettohinnasta. Jäljempänä olevaa d kohtaa sovelletaan varaosiin, joiden nettohinta ylittää tämän 5 prosentin rajan. |
c) |
Kun varamoottoreita ei osteta samanaikaisesti uuden ilma-alukseen kanssa, enimmäistakaisinmaksuaika on kahdeksan vuotta. Yksikköarvoltaan vähintään 10 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria olevien varamoottorien enimmäistakaisinmaksuaika on 10 vuotta, kunhan toimi täyttää kaikki lisäyksessä II olevan 19 artiklan vaatimukset. |
d) |
Kun muita varaosia ei osteta samanaikaisesti uuden ilma-aluksen kanssa, enimmäistakaisinmaksuaika on
|
21. MUUNNOKSIA, MERKITTÄVIÄ MUUTOKSIA JA KUNNOSTAMISTA KOSKEVAT SOPIMUKSET
a) |
Jos muunnostoimen
|
b) |
Jos toimi koskee merkittävää muutosta tai kunnostamista, sopimuspuoli voi tarjota julkista tukea, jonka takaisinmaksuaika on enintään
|
22. KUNNOSSAPITO- JA HUOLTOSOPIMUKSET
Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea, jonka takaisinmaksuaika on enintään kolme vuotta.
23. MOOTTORISARJAT
Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea, jonka takaisinmaksuaika on enintään viisi vuotta.
4 OSA
Avoimuusmenettelyt
Kaikki tiedonvaihdot kussakin maassa olevien nimettyjen yhteystahojen välillä hoidetaan reaaliaikaisilla viestimillä (esimerkiksi OECD:n on-line-tietojärjestelmä OLIS). Ellei muuta sovita, sopimuspuolten on käsiteltävä kaikkea alakohtaisen sopimuksen tämän osan mukaisesti vaihdettua tietoa luottamuksellisena.
1 JAKSO
Tietovaatimukset
24. JULKISTA TUKEA KOSKEVA TIETO
a) |
Sopimuspuolen on kuukauden kuluttua lopullisen sitoumuksen tekemisestä toimitettava lisäyksessä IV vaaditut tiedot kaikille muille sopimuspuolille ja kaksoiskappale niistä sihteeristölle. |
b) |
Jotta viitemarginaali voidaan määrittää lisäyksessä III olevan 8 artiklan b kohdan mukaisesti, lisäyksessä III olevan 8 artiklan c ja d kohdassa tarkoitettuja pelkkien takuukatteiden marginaaleja koskevat tiedot on toimitettava sihteeristölle viimeistään kunkin kuun viidentenä päivänä. |
2 JAKSO
Tiedonvaihto
25. TIETOPYYNNÖT
a) |
Sopimuspuoli voi pyytää toiselta sopimuspuolelta tietoja tämän julkisesti tukemista vientiluotoista, jotka on tarkoitettu tässä alakohtaisessa sopimuksessa tarkoitettujen ilma-alusten myyntiä tai leasingvuokrausta varten. |
b) |
Sopimuspuoli, joka on vastaanottanut julkista tukea koskevan hakemuksen, voi toimittaa toiselle sopimuspuolelle kyselyn ja esittää siinä edullisimmat luottoehdot, joita se olisi halukas tukemaan. |
c) |
Sopimuspuolen, jolle tällainen kysely on osoitettu, on vastattava siihen seitsemän vuorokauden kuluessa ja annettava vastauksessaan mahdollisimman paljon vastavuoroista tietoa. Sopimuspuolen on esitettävä vastauksessaan mahdollisimman tarkkaan se päätös, joka todennäköisesti tehdään. Tarvittaessa sen on toimitettava mahdollisimman pian täydellinen vastaus. |
d) |
Sihteeristölle on lähetettävä kaksoiskappale kaikista kyselyistä ja vastauksista. |
26. SUULLISET NEUVOTTELUT
a) |
Sopimuspuoli voi pyytää kilpailutilanteessa suullisten neuvottelujen käymistä yhden tai useamman sopimuspuolen kanssa. |
b) |
Sopimuspuolen on myönnyttävä pyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa. |
c) |
Neuvottelut järjestetään mahdollisimman pian mainitun kymmenen työpäivän määräajan päätyttyä. |
d) |
Sopimuspuolten puheenjohtaja koordinoi yhdessä sihteeristön kanssa mahdollisesti tarvittavat seurantatoimet. Sihteeristö julkaisee neuvottelun tulokset välittömästi kaikille sopimuspuolille. |
27. ERITYISNEUVOTTELUT
a) |
Sopimuspuolen (aloitteen tehneen sopimuspuolen), jolla on perustellut syyt epäillä, että toisen sopimuspuolen (vastaajana olevan sopimuspuolen) tarjoamat rahoitusehdot ovat edullisemmat kuin tämän alakohtaisen sopimuksen mukaiset ehdot, on ilmoitettava epäilyksistään sihteeristölle. Sihteeristö julkistaa tiedon välittömästi vastaajana olevalle sopimuspuolelle. |
b) |
Vastaajana olevan sopimuspuolen on selvennettävä tarkasteltavana olevan julkisen tuen rahoitusehdot viiden työpäivän kuluessa siitä, kun sihteeristö on julkistanut tiedon. |
c) |
Sen jälkeen, kun vastaajana oleva sopimuspuoli on antanut selvennyksensä, aloitteen tehnyt sopimuspuoli voi pyytää sihteeristöä järjestämään viiden työpäivän kuluessa sopimuspuolten erityisneuvottelut, joissa asiaa käsitellään. |
d) |
Vastaajana oleva sopimuspuoli odottaa neuvottelujen tuloksia, jotka vahvistetaan neuvottelupäivänä, ennen toimen jatkamista. |
3 JAKSO
Yhteiset kannat
28. YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT MENETTELYT JA NIIDEN MUOTO
a) |
Yhteisiä kantoja koskevat ehdotukset toimitetaan yksinomaan sihteeristölle. Ehdotuksen tekijää ei mainita yhteisiä kantoja koskevassa rekisterissä OLIS:ssä. Sihteeristö voi kuitenkin pyynnöstä nimetä suullisesti ehdotuksen tekijän sopimuspuolelle. Sihteeristö pitää kirjaa tällaisista pyynnöistä. |
b) |
Yhteistä kantaa koskeva ehdotus päivätään, ja se on tehtävä seuraavassa muodossa:
|
29. VASTAUKSET YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVIIN EHDOTUKSIIN
a) |
Vastaukset yhteistä kantaa koskevaan ehdotukseen on annettava 20 vuorokauden kuluessa, mutta sopimuspuolia kehotetaan vastaamaan mahdollisimman nopeasti. |
b) |
Vastauksessa voidaan hyväksyä tai hylätä ehdotus, pyytää lisätietoja, ehdottaa muutosta yhteiseen kantaan tai esittää vaihtoehtoinen ehdotus yhteiseksi kannaksi. |
c) |
Sellaisen sopimuspuolen, joka vaikenee tai ilmoittaa, ettei se ota asiaan kantaa, katsotaan hyväksyneen ehdotuksen yhteiseksi kannaksi. |
30. YHTEISTEN KANTOJEN HYVÄKSYMINEN
a) |
Sihteeristö ilmoittaa 20 vuorokauden kuluttua kaikille sopimuspuolille yhteistä kantaa koskevan ehdotuksen tilanteesta. Jos kaikki sopimuspuolet eivät ole hyväksyneet yhteistä kantaa mutta yksikään ei ole sitä hylännyt, ehdotus jätetään lepäämään vielä kahdeksan vuorokauden ajaksi. |
b) |
Tämän uuden määräajan päätyttyä sellaisen sopimuspuolen, joka ei ole nimenomaisesti hylännyt yhteistä kantaa koskevaa ehdotusta, katsotaan hyväksyneen yhteisen kannan. Sopimuspuolet, mukaan luettuna aloitteen tehnyt sopimuspuoli, voivat kuitenkin asettaa yhteistä kantaa koskevan hyväksymisensä ehdoksi sen, että yksi tai useampi sopimuspuoli nimenomaisesti hyväksyy sen. |
c) |
Jos sopimuspuoli ei hyväksy yhtä tai useampaa yhteiseen kantaan sisältyvää osatekijää, se hyväksyy välillisesti kaikki muut yhteisen kannan osatekijät. |
31. YHTEISIÄ KANTOJA KOSKEVAT ERIMIELISYYDET
a) |
Jos aloitteen tehnyt sopimuspuoli ja muutosta tai vaihtoehtoista kantaa ehdottanut sopimuspuoli eivät pääse sopimukseen yhteisestä kannasta edellä 30 artiklassa mainittujen ylimääräisten kahdeksan vuorokauden aikana, sopimuspuolet voivat jatkaa määräaikaa keskinäisellä sopimuksella. Sihteeristö ilmoittaa kaikille sopimuspuolille määräajan jatkamisesta. |
b) |
Yhteistä kantaa, jota ei ole hyväksytty, voidaan tutkia uudelleen 28–30 artiklassa tarkoitettujen menettelyjen mukaisesti. Tällöin sopimuspuolten alkuperäiset päätökset eivät ole sitovia. |
32. YHTEISEN KANNAN VOIMAANTULO
Sihteeristö ilmoittaa kaikille sopimuspuolille yhteisen kannan voimaantulosta tai sen hylkäämisestä. Hyväksytty yhteinen kanta tulee voimaan kolme vuorokautta tämän ilmoituksen tekemisen jälkeen.
33. YHTEISTEN KANTOJEN VOIMASSAOLOAIKA
a) |
Ellei muuta sovita, yhteinen kanta on hyväksymisensä jälkeen voimassa kaksi vuotta voimaantulopäivästä, ellei sihteeristölle ilmoiteta, että yhteinen kanta ei enää ole tarkoituksenmukainen ja että kaikki sopimuspuolet hyväksyvät tämän tilanteen. |
b) |
Jos sopimuspuoli pyytää voimassaolon pidentämistä 14 vuorokauden kuluessa alkuperäisen voimassaolon päättymispäivästä ja jos sitä ei vastusteta, yhteisen kannan voimassaoloa voidaan pidentää kahdella vuodella. Yhteisen kannan voimassaolon pidentämisestä voidaan sopia tämän jälkeen saman menettelyn mukaisesti. |
c) |
Sihteeristö seuraa yhteisten kantojen tilanteen kehittymistä ja tiedottaa siitä säännöllisesti sopimuspuolille pitämällä ajan tasalla OLIS:ssä olevaa luetteloa voimassa olevien yhteisten kantojen tilanteesta (Status of Valid Common Lines). Sihteeristö julkaisee tämän mukaisesti muun muassa neljännesvuosittain luettelon sellaisista yhteisistä kannoista, joiden voimassaolon on määrä päättyä seuraavan vuosineljänneksen aikana. |
d) |
Sihteeristö julkistaa yhteiset kannat pyynnöstä sopimuksen ulkopuoliselle maalle, joka valmistaa kilpailevia ilma-aluksia. |
4 JAKSO
Sopeuttaminen
34. SOPEUTTAMINEN
a) |
Sopimuspuoli voi kansainvälisiä velvoitteitaan noudattaen sopeuttaa sopimuksen ulkopuolisen maan tarjoamia rahoitusehtoja. |
b) |
Jos sopimuksen ulkopuolisen maan tarjoamia poikkeavia rahoitusehtoja sopeutetaan,
|
c) |
Jos sopeutuksen tekevä sopimuspuoli muuttaa aikomustaan tukea ilmoitettuja ehtoja tai peruuttaa sen, sen on ilmoitettava siitä välittömästi kaikille muille sopimuspuolille. |
5 OSA
Seuranta ja tarkastelu
35. SEURANTA
a) |
Sihteeristö seuraa tämän alakohtaisen sopimuksen toteuttamista ja raportoi sopimuspuolille vuosittain. |
b) |
Kaikista 39 artiklan a kohdan perusteella soveltuvista toimista raportoidaan 24 artiklan a kohdan ja lisäyksen IV määräysten mukaisesti. |
c) |
Kaikista 39 artiklan b kohdan perusteella soveltuvista toimista raportoidaan 24 artiklan a kohdan ja lisäyksen IV määräysten mukaisesti, minkä lisäksi
|
36. TARKASTELU
Sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen menettelyjä ja määräyksiä a ja b kohdassa esitettyjen perusteiden ja aikataulujen mukaisesti.
a) |
Sopimuspuolet tarkastelevat tätä alakohtaista sopimusta seuraavasti:
|
b) |
Edellä olevan a kohdan 1 alakohdan mukaisessa tarkastelussa selvitetään,
|
c) |
Tarkasteluprosessin merkityksen vuoksi ja sen varmistamiseksi, että tämän alakohtaisen sopimuksen ehdot vastaavat jatkossakin sopimuspuolten tarpeita, sopimuspuoli voi erota alakohtaisesta sopimuksesta jäljempänä olevan 40 artiklan mukaisesti. |
37. TULEVAT TOIMET
Huomioon on otettava
a) |
sopimuspuolten ennen luoton alkamisajankohtaa soveltamat julkisen tuen myöntämiskäytännöt, |
b) |
epäsuoriin lainoihin sovellettavat määräykset, |
c) |
19 artiklassa säädettyjen enimmäistakaisinmaksuaikojen pidentäminen sellaisten käytettyjen ilma-alusten osalta, joita on kunnostettu merkittävästi ennen myyntiä, |
d) |
21 artiklassa säädettyjen enimmäistakaisinmaksuaikojen pidentäminen sellaisten sopimusten osalta, joiden arvo on suuri, |
e) |
kunnostamiseen (21 artikla) ja palveluihin (22 artikla) sovellettavat määräykset, |
f) |
Kapkaupungin soveltuvuusprosessi, |
g) |
’asianomaisen sopimuspuolen’ määritelmä. |
6 OSA
Loppumääräykset
38. VOIMAANTULO
Tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantulopäivä on 1. helmikuuta 2011.
39. SIIRTYMÄJÄRJESTELYT
Sen estämättä, mitä edellä 38 artiklassa määrätään, sopimuspuolet voivat myöntää julkista tukea seuraavin ehdoin:
a) |
Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea 1. heinäkuuta 2007 voimaan tulleen lentokonealaa koskevan alakohtaisen sopimuksen, jäljempänä ’vuoden 2007 sopimus’, ehtojen mukaisesti, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
b) |
Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea ennen tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantuloa voimassa ollein ehdoin, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
|
c) |
Tämän artiklan täytäntöönpanoa seurataan 35 artiklan b ja c kohdan mukaisesti. |
40. SOPIMUKSEN IRTISANOMINEN
Sopimuspuoli voi irtisanoutua tästä alakohtaisesta sopimuksesta ilmoittamalla aikomuksestaan sihteeristölle kirjallisesti reaaliaikaisilla viestimillä, esimerkiksi OLIS:in kautta. Irtisanoutuminen tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sihteeristö on saanut kyseisen ilmoituksen. Irtisanoutuminen ei vaikuta yksittäisiä toimia koskeviin sopimuksiin, jotka on tehty ennen irtisanoutumisen voimaantulopäivää.
Lisäys I
Osallistuminen lentokonealan alakohtaiseen sopimukseen
1. |
Sopimuspuolet kannustavat sopimuksen ulkopuolisia maita, jotka kehittävät siviili-ilma-alusten tuotantovalmiuksia, soveltamaan tämän alakohtaisen sopimuksen määräyksiä. Sopimuspuolet kutsuvat sopimuksen ulkopuolisia maita käymään tässä yhteydessä vuoropuhelua edellytyksistä, joiden mukaisesti nämä voisivat liittyä alakohtaiseen sopimukseen. |
2. |
Sihteeristön on varmistettava, että sopimuksen ulkopuolisille maille, jotka ovat kiinnostuneita liittymään tähän alakohtaiseen sopimukseen, annetaan kaikki tiedot niistä ehdoista, joiden mukaisesti ne voivat liittyä alakohtaiseen sopimukseen. |
3. |
Sopimuspuolet pyytävät tällöin sopimuksen ulkopuolisen maan mukaan tämän alakohtaisen sopimuksen mukaiseen toimintaan ja osallistumaan siihen liittyviin kokouksiin tarkkailijana. Tällainen kutsu on voimassa enintään kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran toiseksi kahdeksi vuodeksi. Tänä aikana sopimuksen ulkopuolista maata pyydetään esittelemään vientiluottojärjestelmänsä erityisesti siviili-ilma-alusten viennin osalta. |
4. |
Kyseisen ajanjakson päätyttyä sopimuksen ulkopuolinen maa ilmoittaa mahdollisesta halustaan liittyä tähän alakohtaiseen sopimukseen ja noudattaa sen määräyksiä. Mikäli sopimuksen ulkopuolinen maa vahvistaa halunsa liittyä sopimukseen, se osallistuu vuosittain tämän alakohtaisen sopimuksen täytäntöönpanokustannuksiin. |
5. |
Asianomaisesta sopimuksen ulkopuolisesta maasta tulee sopimuspuoli 30 työpäivän kuluttua siitä, kun se on antanut tämän lisäyksen 4 artiklassa tarkoitetun vahvistuksen. |
Lisäys II
Vähimmäistakuumaksut
Tässä lisäyksessä vahvistetaan menettelyt, joita sovelletaan määritettäessä tämän alakohtaisen sopimuksen mukaisen toimen julkisen tuen hinnoittelua. 1 jaksossa käsitellään riskin luokittelumenetelmiä, 2 jaksossa vähimmäistakuumaksuja, joita peritään uusilta ja käytetyiltä ilma-aluksilta, ja 3 jaksossa asetetaan vähimmäistakuumaksut, joita peritään varamoottoreista, varaosista, muunnoksista / merkittävistä muutoksista / kunnostamisesta, kunnossapito- ja huoltosopimuksista sekä moottorisarjoista.
1 JAKSO
Riskin luokittelumenetelmät
1. |
Sopimuspuolet ovat sopineet ostajien/luotonsaajien riskiluokitusluettelosta, jäljempänä ’luettelo’. Riskiluokittelussa otetaan huomioon ostajien/luotonsaajien etuoikeutetut vakuudettomat lainat, ja siinä käytetään yhteistä luokitteluasteikkoa, esimerkiksi luottolaitosten laatimaa luokittelua. |
2. |
Riskiluokituksia tekevät sopimuspuolten nimittämät asiantuntijat tämän lisäyksen taulukossa 1 esitettyjen riskiluokkien perusteella. |
3. |
Luettelo on tämän lisäyksen 15 artiklan mukaisesti sitova toimen kaikissa vaiheissa (esimerkiksi kampanjointi ja toimitus). |
I. RISKILUOKITUSLUETTELON LAATIMINEN
4. |
Sopimuspuolet laativat ja hyväksyvät luettelon ennen tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantuloa. Sihteeristö ylläpitää luetteloa, joka julkistetaan kaikille sopimuspuolille luottamuksellisesti. |
5. |
Sihteeristö voi pyynnöstä tiedottaa luottamuksellisesti ilma-aluksia valmistavalle sopimuksen ulkopuoliselle maalle ostajan/luotonsaajan riskiluokituksesta. Sihteeristö ilmoittaa kaikille sopimuspuolille tällaisesta pyynnöstä. Sopimuksen ulkopuolinen maa voi milloin tahansa ehdottaa sihteeristölle lisäyksiä luetteloon. Sopimuksen ulkopuolinen maa, joka ehdottaa lisäystä luetteloon, voi osallistua riskiluokitusmenettelyyn ikään kuin se olisi asianomainen sopimuspuoli. |
II. RISKILUOKITUSLUETTELON PÄIVITTÄMINEN
6. |
Luetteloa voidaan tämän lisäyksen 15 artiklan mukaisesti päivittää väliaikaisesti, jos sopimuspuoli ilmaisee jossain muodossa aikomuksestaan soveltaa muuta kuin luettelon riskiluokitusta tai sopimuspuoli tarvitsee sellaisen ostajan/luotonsaajan riskiluokitusta, joka ei vielä sisälly luetteloon (15 18 22 29 30 32 37 38 39) (16 19 23 31 33). |
7. |
Mikä tahansa sopimuspuoli voi ennen vaihtoehtoisen tai uuden riskiluokituksen käyttöä esittää sihteeristölle pyynnön luettelon päivittämisestä vaihtoehtoisen tai uuden riskiluokituksen mukaisesti. Sihteeristö esittelee pyynnön kaikille sopimuspuolille kahden työpäivän kuluessa mutta ei yksilöi pyynnön esittänyttä sopimuspuolta. |
8. |
Asianomaisten sopimuspuolten on kymmenen (17 20 24 34) työpäivän kuluessa joko hyväksyttävä luetteloon ehdotetut muutokset tai vastustettava niitä. Jos sopimuspuoli ei esitä kantaansa tässä ajassa, sen katsotaan hyväksyvän ehdotuksen. Jos ehdotusta ei ole vastustettu näiden kymmenen päivän aikana, luetteloon ehdotettu muutos katsotaan hyväksytyn. Sihteeristö muuttaa luetteloa tämän mukaisesti ja lähettää OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa. Muutettu luettelo on sitova viestin lähettämispäivämäärästä alkaen. |
III. ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN
9. |
Jos ehdotettua riskiluokitusta vastustetaan, asianomaiset sopimuspuolet pyrkivät asiantuntijatasolla parhaansa mukaisesti sopimaan riskiluokituksesta kymmenen työpäivän kuluessa erimielisyydestä ilmoittamisesta. Kaikki keinot erimielisyyden ratkaisemiseksi on tutkittava, ja tässä on tarvittaessa käytettävä sihteeristön apua (esimerkiksi konferenssipuhelut tai suulliset neuvottelut). Jos asianomaiset sopimuspuolet sopivat riskiluokituksesta kymmenen työpäivän ajanjakson aikana, ne ilmoittavat tuloksesta sihteeristölle, joka päivittää luettelon sen mukaisesti ja lähettää OLIS-viestin seuraavan viiden työpäivän aikana. Muutettu luettelo on sitova tämän viestin lähettämispäivästä alkaen. |
10. |
Jos asiantuntijat eivät saa sovittua erimielisyyttä kymmenen työpäivän aikana, asianmukaista riskiluokitusta koskeva päätöksenteko annetaan sopimuspuolten tehtäväksi viiden työpäivän kuluessa. |
11. |
Jos lopullista yhteisymmärrystä ei saavuteta, sopimuspuoli voi pyytää riskiluokituslaitokselta apua ostajan/luotonsaajan riskiluokituksen määrittämiseksi. Tällaisissa tapauksissa sopimuspuolten puheenjohtaja antaa sopimuspuolten puolesta ostajalle/luotonsaajalle tiedonannon kymmenen työpäivän kuluessa. Tiedonannon on sisällettävä sopimuspuolten sopimat riskinarviointineuvottelujen ehdot. Riskiluokitusta koskeva neuvottelutulos rekisteröidään luetteloon, ja siitä tulee sitova välittömästi sen jälkeen, kun sihteeristö on päättänyt päivitysmenettelyn lähettämällä viiden työpäivän kuluessa OLIS-viestin. |
12. |
Jollei muuta sovita, asianomainen ostaja/luotonsaaja maksaa kulut, jotka aiheutuvat luottolaitoksen käytöstä. |
13. |
Tämän lisäyksen 9–11 artiklan mukaisten menettelyjen aikana sovelletaan voimassa olevaa riskiluokitusta (jos sellainen on luettelossa). |
IV. LUOKITUSTEN VOIMASSAOLOAIKA
14. |
Pätevät ja voimassa olevat riskiluokitukset merkitään sihteeristön ylläpitämään luetteloon. Takuumaksujen ennakkotiedoissa ja sitoumuksissa voidaan käyttää ainoastaan näitä riskiluokituksia. |
15. |
Riskiluokitukset ovat voimassa enintään 12 kuukautta siitä päivästä, jona sihteeristö on merkinnyt ne luetteloon, jotta sopimuspuolet voisivat antaa takuumaksuja koskevat ennakkotiedot ja tehdä lopulliset maksusitoumukset. Tietyn toimen voimassaoloa voidaan jatkaa toiset 18 kuukautta sen jälkeen, kun sitoumus tai lopullinen sitoumus on tehty ja takuumaksun hallinnointipalkkio on laskutettu. Riskiluokituksia voidaan tarkistaa niiden 12 kuukauden voimassaolon aikana, jos ostajan/luotonsaajan riskiprofiilit muuttuvat olennaisesti, esimerkiksi jos luottolaitos muuttaa myöntämäänsä luokitusta. |
16. |
Ellei yksikään sopimuspuoli pyydä riskiluokituksen päivittämistä, sihteeristö poistaa riskiluokituksen seuraavasta päivitetystä luettelosta vähintään 20 työpäivää ennen riskiluokituksen voimassaolon päättymistä. Sihteeristö esittelee päivityspyynnön kaikille sopimuspuolille kahden työpäivän kuluessa yksilöimättä kuitenkaan pyynnön esittänyttä sopimuspuolta. Tässä yhteydessä sovelletaan tämän lisäyksen 9–11 artiklan mukaisia menettelyjä. |
V. OSTAJAN/LUOTONSAAJAN RISKILUOKITUSTA KOSKEVA PYYNTÖ
17. |
Jos ostaja/luotonsaaja pyytää kampanjointivaiheessa sitä koskevaa riskiluokitusta koskevan ennakkotiedon antamista ja jos sitä ei ole vielä luettelossa, ostaja/luotonsaaja voi pyytää ohjeellista riskiluokitusta luotonantajalta omalla kustannuksellaan. Tätä riskiluokitusta ei sisällytetä luetteloon, mutta sopimuspuolet voivat käyttää sitä oman riskinarviointinsa perustana. |
2 JAKSO
Uusien ja käytettyjen lentokoneiden vähimmäistakuumaksut
I. VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN ASETTAMINEN
18. |
Tämän lisäyksen 19–58 artiklassa vahvistetaan ostajan/luotonsaajan (tai jos kyse on eri yksiköstä, toimen pääasiallisen takaisinmaksajan) riskiluokitusta vastaavat vähimmäistakuumaksut. |
19. |
Sopimuspuolet voivat tarjota julkista tukea vähimmäistakuumaksua vastaavan määrän tai sitä enemmän, jos jäljempänä olevat edellytykset täyttyvät:
|
20. |
Tämän lisäyksen 19 artiklan soveltamiseksi
|
21. |
Sovellettavat vähimmäistakuumaksut koostuvat tämän alakohtaisen sopimuksen 11 artiklan mukaisesti vähimmäisriskiin perustuvista maksuista (minimum risk-based rates, RBR), joihin lisätään markkinaperusteinen korotus (market reflective surcharge, MRS) jäljempänä olevien 22–34 artiklan mukaisesti. |
22. |
Tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantulosta alkaen sovelletaan seuraavia vähimmäisriskiin perustuvia maksuja: Taulukko 2 Riskiin perustuvat maksut
|
23. |
Vähimmäisriskiin perustuvat maksut vahvistetaan vuosittain, ja ne perustuvat vuotuisen tappio-osuuden (Moody'sin Loss Given Default, LGD) neljän vuoden liukuvaan keskiarvoon. Maksujen vahvistamiseen soveltuva LGD perustuu ensimmäisiin pantattuihin etuoikeutettuihin vakuutettuihin pankkilainoihin, ja se lasketaan seuraavasti: Taulukko 3 LGD:n kartoitus
|
24. |
RBR:n mukauttamistekijä määritetään seuraavasti:
|
25. |
RBR:n mukauttamistekijä kerrotaan edellä taulukossa 2 asetetuilla RBR:illä, jotta uudet RBR:t voidaan määrittää. |
26. |
Ensimmäinen RBR:n uudelleenvahvistamisprosessi tapahtuu vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, ja sen tuloksena saatavat RBR:t tulevat voimaan 15. huhtikuuta 2012. |
27. |
Myöhemmistä vahvistamisprosesseista saatavat RBR:t tulevat voimaan 15. huhtikuuta kunakin vuonna. Kun RBR:t on määritetty vuotuisissa vahvistamisprosesseissa, sihteeristö tiedottaa välittömästi sovellettavista maksuista sopimuspuolille ja julkistaa nämä maksut. |
28. |
Kutakin riskiluokkaa varten lasketaan markkinaperusteinen korotus seuraavasti: MRS = B × [(0,5 × MCS) – RBR] jossa:
|
29. |
Jos riskiluokitukset sisältävät useamman kuin yhden riskiluokan, spreadeista lasketaan keskiarvo. Riskiluokassa 1 käytetään spreadia BBB-. |
30. |
MCS-spreadeista vähennetään 50 prosenttia omaisuuseriin perustuvan vakuuden huomioon ottamiseksi. MCS:n alennettuja spreadeja mukautetaan tällöin yhdistelmätekijällä, joka on 70–35 prosenttia jäljempänä olevan taulukon 4 mukaisesti ja jota sovelletaan MCS:n alennettujen spreadien ja RBR:ien eroon. Yhdistämisestä mahdollisesti saatavia negatiivisia spreadeja ei vähennetä. Taulukko 4 Yhdistelmätekijät
|
31. |
MRS:t päivitetään neljännesvuosittain seuraavasti:
|
32. |
MRS:ää sovelletaan ainoastaan, jos se on positiivinen ja ylittää 25 peruspistettä. |
33. |
MRS:n päivityksestä johtuvat vähimmäistakuumaksujen korotukset eivät voi olla yli 10 prosenttia edellisen neljännesvuoden vähimmäistakuumaksuista. Vähimmäistakuumaksut (jotka on saatu laskemalla yhteen riskiin perustuvat maksut ja markkinaperusteiset korotukset) eivät voi olla yli 100 prosenttia riskiin perustuvista maksuista. |
34-1. |
Vähimmäistakuumaksujen määrittämisessä käytetään seuraavaa kaavaa: Netto-MPR = MPR × (1 + RTAS) × (1 + RFAS) × (1 + RMRS) × (1 – CTCD) × (1 + NABS) – CICD, jossa
Maksu voidaan suorittaa joko ennakkoon tai välineen elinkaaren aikana spreadeissa, jotka perustuvat vuotuisiin peruspisteisiin, tai minä tahansa ennakkomaksujen ja spreadien yhdistelmänä. Ennakkomaksut ja spreadit lasketaan käyttämällä takuumaksujen muuntomallia (Premium Rate Conversion Model, PCM) siten, että tietystä toimesta maksettavan maksun nettonykyarvo on sama riippumatta siitä, onko maksut suoritettu ennakkoon vai välineen elinkaaren aikana spreadeissa tai näiden yhdistelmänä. Toimissa, joissa ennen kateturvan alkamista sovitaan tai määrätään ehdoista, joihin sisältyy painotetun keskimääräisen takaisinmaksuajan aikana tehtävä alennus, voidaan laskuttaa ennakkomaksu (lasketaan PCM:n perusteella), joka vastaa maksettavaksi tulevan määrän osalta maksettavan määrän spreadeihin perustuvaa nettonykyarvoa. |
34-2. |
Tämän alakohtaisen sopimuksen mukaisesti sen alkuperäisestä voimaatulopäivästä (1. helmikuuta 2011) lähtien sovellettavat vähimmäistakuumaksut määritetään jäljempänä olevassa taulukossa 5. Taulukko 5 Vähimmäistakuumaksut (12 vuoden takaisinmaksuaika, omaisuusvakuudelliset toimet)
|
II. VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN ALENNUKSET
35. |
Tämän lisäyksen 36 artiklan mukaisesti vähimmäistakuumaksuja voidaan alentaa edellä olevan I alajakson mukaisesti, jos
|
36. |
Edellä olevan I alajakson mukaisesti tehtävät vähimmäistakuumaksujen alennukset voivat olla enintään 10 prosenttia sovellettavasta vähimmäistakuumaksusta. |
37. |
Jotta valtio voidaan merkitä Kapkaupungin luetteloon, sen on
|
38. |
Täyttääkseen tämän lisäyksen 35 artiklan edellytykset alueen on
|
39. |
Sopimuspuolet toimittavat alustavasti sopimansa Kapkaupungin luettelon sihteeristölle ennen tämän alakohtaisen sopimuksen voimaantuloa. Kapkaupungin luetteloa päivitetään tämän lisäyksen 40–52 artiklan mukaisesti. |
40. |
Mikä tahansa sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa, joka tarjoaa julkista tukea ilma-aluksille, voi ehdottaa sihteeristölle lisäystä Kapkaupungin luetteloon. Tällaisessa ehdotuksessa on kyseisestä valtiosta annettava
|
41. |
Sihteeristö lähettää ehdotuksesta OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa. |
42. |
Mikä tahansa sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa, joka tarjoaa julkista tukea ilma-aluksille, voi ehdottaa valtiota poistettavaksi Kapkaupungin luettelosta, jos se katsoo, että valtion toteuttamat toimet eivät ole Kapkaupungin yleissopimusta koskevien kyseisen valtion tekemien sitoumusten mukaisia tai ettei valtio ole toteuttanut niiden mukaisia toimia. Tätä tarkoitusta varten sopimuspuolen tai sopimuksen ulkopuolisen maan on sisällytettävä Kapkaupungin luettelosta poistamista koskevaan ehdotukseensa täydellinen kuvaus olosuhteista, joiden vuoksi poistamisehdotus on tehty, kuten kyseisen valtion toimet, jotka ovat ristiriidassa tämän valtion tekemien Kapkaupungin yleissopimusta koskevien sitoumusten kanssa, tai se, ettei kyseinen valtio ole pitänyt voimassa tai soveltanut lainsäädäntöä, jota sen tekemät Kapkaupungin yleissopimusta koskevat sitoumukset edellyttävät. Sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa, joka ehdottaa jonkin valtion poistamista Kapkaupungin luettelosta, on esitettävä mahdollisesti saatavilla oleva poistamista tukeva asiakirja-aineisto. Sihteeristö lähettää ehdotuksesta OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa. |
43. |
Mikä tahansa sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa, joka myöntää julkista tukea ilma-aluksille, voi ehdottaa Kapkaupungin luettelosta aiemmin poistetun valtion palauttamista luetteloon, jos palauttaminen on perusteltua valtion tällä välin tekemien korjaavien toimien tai olosuhteiden muuttumisen vuoksi. Ehdotukseen on liitettävä kuvaus olosuhteista, joiden vuoksi kyseinen valtio poistettiin luettelosta, ja tällä välin toteutetut korjaavat toimet, jotka tukevat valtion palauttamista luetteloon. Sihteeristö lähettää ehdotuksesta OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa. |
44. |
Sopimuspuolet voivat hyväksyä tai hylätä tämän lisäyksen 40–43 artiklan mukaisesti tehdyn ehdotuksen 20 työpäivän kuluessa ehdotuksen tekemisestä, jäljempänä ’ensimmäinen ajanjakso’. |
45. |
Jos ehdotusta ei ole vastustettu tämän ensimmäisen ajanjakson aikana, kaikkien sopimuspuolten katsotaan hyväksyneen Kapkaupungin luettelon päivityksen. Sihteeristö muuttaa Kapkaupungin luetteloa vastaavasti ja lähettää OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa. Päivitetty Kapkaupungin luettelo tulee voimaan tämän viestin lähettämispäivänä. |
46. |
Jos ehdotettua Kapkaupungin luettelon päivitystä vastustetaan, sitä vastustavan sopimuspuolen tai vastustavien sopimuspuolten on esitettävä kirjallinen selvitys vastustamisen perusteista ensimmäisen ajanjakson kuluessa. Sen jälkeen, kun OECD:n sihteeristö on esittänyt kirjallisen vastalauseen kaikille sopimuspuolille, sopimuspuolet pyrkivät parhaansa mukaan sopimaan asiasta seuraavan kymmenen työpäivän kuluessa, jäljempänä ’toinen ajanjakso’. |
47. |
Sopimuspuolet ilmoittavat neuvottelujensa tuloksen sihteeristölle. Jos toisen ajanjakson aikana päästään sopimukseen, sihteeristö päivittää tarvittaessa Kapkaupungin luettelon sopimuksen mukaisesti ja lähettää OLIS-viestin seuraavan viiden työpäivän kuluessa. Päivitetty Kapkaupungin luettelo tulee voimaan tämän viestin lähettämispäivänä. |
48. |
Jos toisen ajanjakson aikana ei päästä sopuun, tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolten puheenjohtaja, jäljempänä ’puheenjohtaja’, tekee parhaansa edistääkseen sopimuspuolten välistä yhteisymmärrystä välittömästi toista ajanjaksoa seuraavan kahdenkymmenen työpäivän aikana, jäljempänä ’kolmas ajanjakso’. Jos yhteisymmärrykseen ei päästä kolmannenkaan ajanjakson aikana, lopullinen päätös tehdään seuraavassa menettelyssä:
|
49. |
Jos sopimuspuolet ovat päättäneet tai puheenjohtaja on päättänyt 40 artiklan mukaisesti tehdyn ehdotuksen perusteella, ettei kyseistä valtiota voida lisätä Kapkaupungin luetteloon, sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa voi tehdä uuden ehdotuksen, jossa sopimuspuolia pyydetään tarkastelemaan uudelleen valtion ottamista luetteloon. Ehdotuksen tehneen sopimuspuolen tai sopimuksen ulkopuolisen maan on mainittava syyt, joiden vuoksi alkuperäinen päätös luetteloon sisällyttämisen epäämisestä tehtiin. Ehdotuksen tehnyt sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa saa myös uuden CTC-kyselylomakkeen, joka sen on päivitettävä. Uusi ehdotus käsitellään 44–50 artiklan mukaisessa menettelyssä. |
50. |
Jos luetteloon sisällyttämistä koskevat edellytykset täyttävien valtioiden luetteloa muutetaan tämän lisäyksen 48 artiklan mukaisissa menettelyissä, sihteeristö lähettää päivitetyn Kapkaupungin luettelon sisältävän OLIS-viestin viiden työpäivän kuluessa muutoksen tekemisestä. Päivitetty Kapkaupungin luettelo tulee voimaan tämän viestin lähettämispäivänä. |
51. |
Valtion lisääminen tai palauttaminen Kapkaupungin luetteloon taikka sen poistaminen tästä luettelosta ilma-aluksen maksamisen jälkeen ei vaikuta tämän ilma-aluksen osalta vahvistettuihin MPR:iin. |
52. |
Sopimuspuolet eivät saa paljastaa mitään tietoja tämän lisäyksen 40–50 artiklan mukaisessa prosessissa esitetyistä näkemyksistä tai kannoista. |
53. |
Sopimuspuolet seuraavat tämän lisäyksen 40–52 artiklan täytäntöönpanoa ja tarkastelevat lisäystä vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla ja tämän jälkeen vuosittain tai jonkun sopimuspuolen pyynnöstä. |
54. |
Sovellettaviin vähimmäistakuumaksuihin voidaan tehdä seuraavia mukautuksia:
|
III. TOIMET, JOILLA EI OLE OMAISUUSVAKUUTTA
55. |
Sen estämättä, mitä tämän lisäyksen 19 artiklan a kohdassa määrätään, sopimuspuolet voivat tarjota julkisesti tuettuja vientiluottoja omaisuusvakuudettomille toimille, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
|
56. |
Tämän lisäyksen 35–51 artiklan määräyksiä ei sovelleta tämän lisäyksen 55 artiklan mukaisesti myönnettyihin julkisesti tuettuihin vientiluottoihin. |
3 JAKSO
Tämän alakohtaisen sopimuksen 3 osassa tarkoitettuihin muihin tavaroihin ja palveluihin kuin käytettyihin ilma-aluksiin sovellettavat vähimmäistakuumaksut
57. |
Kun julkista tukea myönnetään muille tämän alakohtaisen sopimuksen 3 osassa tarkoitetuille tavaroille ja palveluille kuin käytetyille ilma-aluksille, noudatetaan seuraavia vähimmäistakuumaksuja:
|
58. |
Tämän lisäyksen 35–54 artiklan määräyksiä sovelletaan kaikille muille tämän alakohtaisen sopimuksen 3 osassa tarkoitetuille tavaroille ja palveluille kuin käytetyille ilma-aluksille myönnettävään julkiseen tukeen. |
LIITE 1
Toimivaltaa koskevat julistukset
1. |
Lisäyksessä II olevassa 2 jaksossa termillä ’toimivaltaa koskevat julistukset’ ja kaikilla muilla niihin tässä alakohtaisessa sopimuksessa tehtävillä viittauksilla tarkoitetaan, että Kapkaupungin yleissopimuksen sopimuspuoli, jäljempänä ’sopimusvaltio’,
|
2. |
Tämän liitteen 1 artiklan a kohdassa tarkoitettujen julistusten aiheena ovat
ja vähintään toinen seuraavista (vaikka molemmat ovat suositeltavia):
|
3. |
Tämän liitteen 1 artiklan b kohdassa tarkoitettujen julistusten aiheena ovat
|
4. |
Lentokalustoa koskevan pöytäkirjan XI artiklan yhteydessä Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta katsotaan, että jäsenvaltio on antanut tämän liitteen 2 artiklan a kohdan mukaisen julistuksen tässä tarkoituksessa, jos kyseisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä on muutettu vastaamaan lentokalustoa koskevan pöytäkirjan XI artiklan A vaihtoehdon mukaisia ehtoja (odotusaika on enintään 60 vuorokautta). Tämän liitteen 2 artiklan c ja e kohdassa tarkoitetut toimivaltaa koskevat julistukset katsotaan tämän alakohtaisen sopimuksen mukaisesti annetuiksi, jos Euroopan unionin tai kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntö vastaa keskeisiltä osiltaan tämän liitteen asiaa koskevia artikloja. Tämän liitteen 2 artiklan c kohdan osalta Euroopan unionin lainsäädännön (asetus (EY) N:o 593/2008 sopimusvelvoitteisiin sovellettavasta laista) katsotaan vastaavan olennaisilta osin lentokalustoa koskevan pöytäkirjan VIII artiklaa. |
LIITE 2
Kapkaupungin yleissopimuksen kyselylomake
I. ALUSTAVAT TIEDOT
Antakaa seuraavat tiedot:
1. |
Lomakkeen täyttävän asianajotoimiston nimi ja koko osoite. |
2. |
Asianajotoimiston asianmukainen kokemus, joka saattaa käsittää lainsäädäntö- ja perustuslakiprosesseihin liittyvän kokemuksen sikäli, kun nämä prosessit liittyvät kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoon kyseisessä valtiossa, ja CTC-asioihin liittyvän erityiskokemuksen, myös mahdollisen kokemuksen hallitukselle tai yksityiselle sektorille annetusta neuvonnasta, joka koskee Kapkaupungin yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja soveltamista, tai luotonantajan oikeuksien täytäntöönpanosta valtiossa, jota on ehdotettu lisättäväksi Kapkaupungin luetteloon. |
3. |
Osallistuuko asianajotoimisto tai aikooko se osallistua johonkin toimeen, jonka vähimmäistakuumaksua saatetaan alentaa, jos ehdotettu valtio lisätään CTC-luetteloon (15 18 22 29 30 32 37 38 39). |
4. |
Lomakkeen täyttämispäivämäärä. |
II. KYSYMYKSET
1. Toimivaltaa koskevat julistukset
1.1 |
Onko valtio (16 19 23 31 33) antanut toimivaltaa koskevia julistuksia siviili-ilma-alusten vientiluottoja koskevan alakohtaisen sopimuksen, jäljempänä ’sopimus’, lisäyksen II liitteessä 1 asetettujen vaatimusten mukaisesti? Täsmentäkää erityisesti, onko valtio antanut julistuksia, joiden aiheena on ’oikeussuojakeinojen käyttöä koskeva menetelmä’ (2 artiklan d kohta) ja/tai ’oikeussuojakeinojen määräajat’ (2 artiklan e kohta). |
1.2 |
Kuvailkaa, miten annetut julistukset eroavat, jos eroavat, 1.1 kysymyksessä tarkoitetuista vaatimuksista. |
1.3 |
Vahvistakaa, ettei valtio ole antanut mitään sopimuksen lisäyksen II liitteessä 1 olevassa 3 artiklassa tarkoitettua julistusta. |
2. Ratifiointi
1.1 |
Onko valtio ratifioinut tai hyväksynyt Kapkaupungin yleissopimuksen ja lentokalustoa koskevan pöytäkirjan, jäljempänä ’yleissopimus’, tai liittynyt niihin? Kertokaa, milloin valtio ratifioi sopimuksen tai liittyi siihen, ja kuvatkaa lyhyesti tätä liittymis- tai ratifiointiprosessia. |
1.2 |
Onko yleissopimuksella ja toimivaltaa koskevilla julistuksilla lainvoima koko valtion alueella ilman muita toimia, täytäntöönpanolainsäädäntöä tai muiden lakien ja asetusten antamista? |
1.3 |
Jos näin on, selvittäkää lyhyesti prosessia, jossa yleissopimus ja toimivaltaa koskevat julistukset saavat lainvoiman. |
3. Kansallisen ja paikallisen lainsäädännön vaikutus
1.1 |
Kuvailkaa ja soveltuvin osin luetteloikaa lainsäädäntö ja määräykset, joilla yleissopimus ja kukin valtion antama toimivaltaa koskeva julistus pannaan täytäntöön. |
1.2 |
Korvaavatko yleissopimus ja annetut toimivaltaa koskevat julistukset, sellaisina kuin ne on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä (17 20 24 34), jäljempänä ’yleissopimus ja toimivaltaa koskevat julistukset’, niiden kanssa mahdollisesti ristiriidassa olevat kansalliset lait, asetukset, määräykset, oikeuskäytännön tai sääntelykäytännön tai ovatko ne ensisijaisia viimeksi mainittuihin nähden? Jos näin on, kuvailkaa tätä prosessia (21 25 35), ja jos näin ei ole, antakaa lisätietoja. |
1.3 |
Onko yleissopimus ja toimivaltaa koskevat julistukset pantu puutteellisesti täytäntöön? Jos on, täsmentäkää, millä tavoin (26 36). |
4. Tuomioistuimen ratkaisut ja hallinnolliset päätökset
1.1 |
Kuvailkaa kaikki seikat, myös oikeudelliset, lainsäädännölliset tai hallinnolliset käytännöt, jotka saattavat johtaa siihen, etteivät tuomioistuimet, viranomaiset tai hallintoelimet pysty panemaan yleissopimusta ja toimivaltaa koskevia julistuksia täysimääräisesti ja tehokkaasti täytäntöön (27) (28). |
1.2 |
Oletteko saanut tietoonne tapauksia, joissa velkoja olisi vaatinut yleissopimuksen täytäntöönpanoa tuomioistuimessa tai hallinnollisessa menettelyssä? Jos näin on, kuvailkaa kyseisiä tapauksia, ja kertokaa, hyväksyttiinkö velkojan vaatimukset. |
1.3 |
Onko tiedossanne, että valtion tuomioistuimet olisivat ratifioinnin/täytäntöönpanon jälkeen kieltäytyneet panemasta täytäntöön velkojan tai takaajan velkoja kyseisessä valtiossa yleissopimuksen ja toimivaltaa koskevien julistusten vastaisesti? |
1.4 |
Onko tiedossanne muita seikkoja, joilla saattaa olla vaikutusta tuomioistuinten ja hallinnollisten elinten yleissopimuksen ja toimivaltaa koskevien julistusten mukaiseen toimintaan? Jos on, mitä ne ovat? |
Lisäys III
Vähimmäiskorot
Julkisen rahoitustuen tarjoaminen ei korvaa kokonaan eikä osittain asianmukaista takuumaksua, jolla lisäyksen II mukaisesti katetaan maksamatta jättämiseen liittyvä riski.
1. VAIHTUVA VÄHIMMÄISKORKO
a) |
Vaihtuvana vähimmäiskorkona on soveltuvin osin Euribor, pankkivekselin swap-korko eli BBSY (Bank Bill Swap Rate), British Bankers' Associationin (BBA) julkaisema LIBOR-korko (London Interbank Offered Rate) sen valuutan ja maturiteetin mukaisesti, joka vastaa julkisesti tuettujen vientiluottojen korkojen maksutiheyttä, tai CDOR-korko (Canadian Dealer Offered Rate), ja siihen lisätään tämän lisäyksen 8 artiklan mukaisesti laskettava viitemarginaali. |
b) |
Vaihtuvan koron vahvistamismenetelmä vaihtelee valitun takaisinmaksuprofiilin perusteella seuraavasti:
|
c) |
Jos julkista rahoitustukea tarjotaan vaihtuvakorkoisille lainoille, ostajilla/luotonsaajilla on mahdollisuus vaihtaa vaihtuvasta korosta kiinteään korkoon seuraavien edellytysten mukaisesti:
|
2. KIINTEÄ VÄHIMMÄISKORKO
Kiinteä vähimmäiskorko on
a) |
swap-korko, joka koskee julkisesti tuetun vientiluoton valuuttaa ja jonka maturiteetti on kahden viimeisimmän saatavilla olevan vuotuisen ajanjakson laskennallinen korko suhteessa luoton keskimääräiseen painotettuun takaisinmaksuaikaan. Korko vahvistetaan kaksi työpäivää ennen kutakin nostopäivää. tai |
b) |
tämän lisäyksen 3–7 artiklan mukaisesti vahvistettu markkinaviitekorko (Commercial Interest Reference Rate, CIRR), johon lisätään kummassakin tapauksessa tämän lisäyksen 8 artiklan f kohdan perusteella laskettava viitemarginaali. |
3. MARKKINAVIITEKORON MÄÄRITTÄMINEN
a) |
Markkinaviitekorko vahvistetaan kaikkien tämän alakohtaisen sopimuksen 9 artiklassa tarkoitettujen soveltuvien valuuttojen osalta ja lasketaan lisäämällä 120 peruspisteen suuruinen kiinteä marginaali yhteen seuraavasta kolmesta tuotosta (peruskorot):
|
b) |
Markkinaviitekorko lasketaan kuukausittain edellisen kuukauden tietojen perusteella ja se ilmoitetaan sihteeristölle viimeistään kunkin kuun viidentenä päivänä. Sihteeristö antaa sen jälkeen välittömästi kaikille sopimuspuolille tiedon sovellettavista koroista ja julkistaa ne. Markkinaviitekorko tulee voimaan kunkin kuun 15. päivä. |
c) |
Sopimuspuoli tai sopimuksen ulkopuolinen maa voi pyytää markkinaviitekoron määrittämistä sopimuksen ulkopuolisen maan valuutalle. Kuultuaan sopimuksen ulkopuolista maata sopimuspuoli tai asianomaisen sopimuksen ulkopuolisen maan puolesta toimiva sihteeristö voi ehdottaa markkinaviitekoron määrittämistä kyseisessä valuutassa tämän alakohtaisen sopimuksen 28–33 artiklan mukaisissa yhteistä kantaa koskevissa menettelyissä. |
4. MARKKINAVIITEKORON VOIMASSAOLOAIKA
a) |
Markkinaviitekoron voimassaolo: toimeen sovellettava markkinakorko on voimassa sen vahvistamisen (vientisopimuksen tekemispäivä tai jokin sen jälkeinen soveltamispäivä) jälkeen enintään kuusi kuukautta luottosopimuksen tekemiseen saakka. Jos luottosopimusta ei allekirjoiteta tämän ajanjakson kuluessa ja markkinaviitekorko vahvistetaan seuraavaa kuuden kuukauden ajanjaksoa varten, uusi markkinaviitekorko asetetaan sen vahvistamispäivänä voimassa olevan koron perusteella. |
b) |
Sen jälkeen, kun luottosopimus on tehty, markkinaviitekorkoa sovelletaan enintään kuuden kuukauden luoton nostoajanjaksoihin. Ensimmäisen kuuden kuukauden nostoajanjakson jälkeen markkinaviitekorko vahvistetaan uudelleen seuraavaa kuutta kuukautta varten. Uusi markkinaviitekorko tulee voimaan uuden kuuden kuukauden ajanjakson ensimmäisenä päivänä, eikä se voi olla alun perin valittua markkinaviitekorkoa alhaisempi. (Tämä menettely toistetaan kaikkien kuuden kuukauden luoton nostoajanjaksojen osalta.) |
5. VÄHIMMÄISKORKOJEN SOVELTAMINEN
Luottosopimukseen ei voi sisältyä määräystä, jossa luotonsaajalle annettaisiin mahdollisuus vaihtaa julkisesti tuetusta vaihtuvakorkoisesta rahoituksesta ennalta valitun markkinaviitekoron mukaiseen rahoitukseen tai tehdä luoton keston aikana vaihto ennalta valitun markkinaviitekoron ja minä tahansa koronmaksupäivänä noteeratun lyhytaikaisen markkinakoron välillä.
6. KIINTEÄKORKOISTEN LAINOJEN AIKAISTETTU TAKAISINMAKSU
Jos tämän lisäyksen 2 artiklassa määritetyn kiinteäkorkoisen lainan tai sen osan takaisinmaksua vapaaehtoisesti aikaistetaan tai jos luottosopimuksen mukaisesti sovellettava markkinaviitekorko muunnetaan vaihtuvakorkoiseksi tai swap-koroksi, luotonsaaja korvaa julkista rahoitustukea tarjoavalle valtion laitokselle kaikki näistä toimista aiheutuvat kustannukset ja tappiot, mukaan luettuina kustannukset, jotka aiheutuvat valtion laitokselle aikaistetun takaisinmaksun keskeyttämän kiinteäkorkoisen kassavirran osan korvaamisesta.
7. KORKOJEN VÄLITTÖMÄT MUUTOKSET
Jos markkinaviitekoron muuttumisesta on markkinoiden kehityksen vuoksi ilmoitettava ennen kuukauden päättymistä, muuttunut korko tulee voimaan kymmenen työpäivää sen jälkeen, kun sihteeristö on saanut tätä muutosta koskevan ilmoituksen.
8. VIITEMARGINAALI
a) |
Kolmen kuukauden LIBOR-koron viitemarginaali lasketaan kuukausittain b kohdan mukaisesti sihteeristölle c kohdan mukaisesti ilmoitettujen tietojen perusteella, ja se tulee voimaan kunkin kuun 15 päivänä. Kun viitemarginaali on määritetty, sihteeristö ilmoittaa sen sopimuspuolille ja julkistaa sen. |
b) |
Kolmen kuukauden LIBOR-koron viitemarginaali on korko, joka vastaa keskiarvoa alimmasta 50 prosentista marginaaleja yli: i) kolmen kuukauden LIBOR-koron, joka laskutetaan vaihtuvakorkoisista toimista, ja ii) kolmen kuukauden LIBOR-koron, joka lasketaan vaihtamalla kiinteä korko vaihtuvaan korkoon, joka vastaa kiinteäkorkoisista toimista tai pääomamarkkinoiden liikkeeseenlaskuista laskutettua korkoa. Kummassakin tapauksessa asianomaisten sopimuspuolten viitemarginaaleista toimittamiin kuukausittaisiin raportteihin sisältyvien marginaalien on oltava edellä a kohdassa asetettua voimaantulopäivää edeltävien kolmen täyden kalenterikuukauden aikaiset marginaalit. Transaktioiden, joita käytetään viitemarginaalin laskennassa, on täytettävä seuraavat edellytykset:
|
c) |
Sopimuspuolet ilmoittavat marginaalin heti, kun se on tiedossa, ja kyseinen marginaali näkyy sopimuspuolen viitemarginaaleja koskevassa raportissa kolmen täyden kalenterikuukauden ajan. Kun on kyse yksittäisistä transaktioista, joihin liittyy useita marginaalin muutoksia, myöhempiä marginaalin muutoksia ei saa yrittää sopeuttaa jälkikäteen annettaviin ilmoituksiin. |
d) |
Sopimuspuolet ilmoittavat toimista siitä päivästä alkaen, jona pitkän aikavälin marginaali on toteutunut. Pankkien valtuuttamien sopimusten osalta (mukaan luettuna PEFCO) marginaalin toteutumispäivä on seuraavista aikaisin: i) sopimuspuolen lopullisen maksusitoumuksen tekeminen, ii) marginaalin asettaminen maksusitoumuksen tekemisen jälkeen, iii) luoton nosto ja iv) pitkän aikavälin marginaalin asettaminen noston jälkeen. Jos saman pankkivaltuutuksen mukaisesti tehdään useita saman marginaalin mukaisia nostoja, ilmoitus tehdään ainoastaan ensimmäisestä ilma-aluksesta. Pääomamarkkinoiden liikkeeseenlaskuilla rahoitettujen luottojen osalta marginaalin toteutumispäivä on pitkän aikavälin koron asettamispäivä, joka on tyypillisesti joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun päivämäärä. Jos saman joukkovelkakirjan puitteissa tehdään useita saman marginaalin mukaisia nostoja, ilmoitus tehdään ainoastaan ensimmäisestä ilma-aluksesta. |
e) |
Kolmen kuukauden LIBOR-koron viitemarginaalia sovelletaan vaihtuvakorkoiseen toimeen, ja se vahvistetaan lopullisen maksusitoumuksen tekemisen yhteydessä. |
f) |
Kiinteäkorkoisten toimien osalta toimeen sovellettava viitemarginaali määritetään vaihtamalla kolmen kuukauden LIBOR-koron viitemarginaali vastaavaksi marginaaliksi tämän lisäyksen 2 artiklassa määritettyyn sovellettavaan kiinteään korkoon nähden lopullisen maksusitoumuksen tekopäivänä, ja se asetetaan tuosta päivästä lähtien. |
g) |
Sopimuspuolet seuraavat viitemarginaalia ja tarkastelevat siihen liittyviä menettelyjä minkä tahansa sopimuspuolen pyynnöstä. |
Lisäys IV
Raportointilomake
a) Perustiedot
1. |
Ilmoituksen tekevä maa |
2. |
Ilmoituksen päivämäärä |
3. |
Ilmoituksen tekevä viranomainen tai virasto |
4. |
Tunnistenumero |
b) Ostajan, luotonsaajan ja takaajan tiedot
5. |
Ostajan nimi ja maa |
6. |
Luotonsaajan nimi ja maa |
7. |
Takaajan nimi ja maa |
8. |
Ostajan, luotonsaajan ja takaajan asema, esimerkiksi valtio, yksityispankki tai muu yksityinen toimija |
9. |
Ostajan, luotonsaajan ja takaajan riskiluokitus |
c) Rahoitusehdot
10. |
Missä muodossa julkista tukea tarjotaan, esimerkiksi pelkkä takuukate tai julkinen rahoitustuki |
11. |
Jos julkista rahoitustukea tarjotaan, myönnetäänkö se suorina luottoina, jälleenrahoituksena tai korkotukena? |
12. |
Tuetun toimen kuvaus, myös valmistaja, ilma-aluksen malli ja numero. Onko toimi tämän alakohtaisen sopimuksen 39 artiklan a tai b kohdassa tarkoitettu siirtymäjärjestely? |
13. |
Lopullisen maksusitoumuksen tekopäivämäärä |
14. |
Luoton valuutta |
15. |
Luoton määrä seuraavan taulukon mukaisesti (miljoonaa Yhdysvaltain dollaria):
|
16. |
Julkisen tuen osuus |
17. |
Takaisinmaksuaika |
18. |
Takaisinmaksuprofiili ja tiheys – mukaan lukien soveltuvin osin painotettu keskimääräinen takaisinmaksuaika |
19. |
Aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään |
20. |
Korot:
|
21. |
Kokonaistakuumaksu, joka on laskutettu
|
22. |
Suoran luoton tai rahoituksen osalta maksut, jotka on laskutettu
|
23. |
Takuumaksukausi |
24. |
Takuukatteen osalta takuumaksun hallinnointipalkkiot |
25. |
Toimen muodostamista koskevat ehdot: riskin lieventämistekijät ja sovellettu takuumaksun korotus |
26. |
Ilmoittakaa soveltuvin osin Kapkaupungin yleissopimuksen vaikutus sovellettuun vähimmäistakuumaksuun |
Lisäys V
Määritelmät
Kokonaiskustannusten tasapaino : suoran luoton määrästä laskutettujen takuumaksujen, korkojen ja muiden maksujen nettonykyarvon osuus suoran luoton määrästä on sama kuin pelkkänä takuukatteena laskutettujen takuumaksujen, korkojen ja muiden maksujen summan nettonykyarvon osuus takuukatteen alaisesta luoton määrästä.
Omaisuusvakuudellinen toimi : toimi täyttää lisäyksessä II olevan 19 artiklan a kohdassa asetetut edellytykset.
Ostaja/luotonsaaja : käsittää (muun muassa) kaupalliset yksiköt, kuten lentoyhtiöt ja vuokraajat, sekä valtion yksiköt (tai jos kyse on eri yksiköistä, toimen pääasiallisen takaisinmaksajan).
Ostajan toimittama kalusto : ostajan toimittama kalusto, joka on sisällytetty ilma-alukseen sen valmistamisen tai kunnostamisen yhteydessä taikka ennen toimitusta, mikä käy ilmi valmistajan kauppakirjasta.
Kapkaupungin yleissopimus : viittaa liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevaan Kapkaupungin yleissopimukseen ja lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskevaan pöytäkirjaan.
Sitoumus : kaikenlaiset lausunnot, joissa vastaanottajamaalle, ostajalle, luotonsaajalle, viejälle tai rahoituslaitokselle ilmoitetaan halukkuudesta tai aikomuksesta myöntää julkista tukea, mukaan luettuina ja rajoituksetta kelpoisuusilmoitukset ja markkinointikirjeet.
Yhteinen kanta : sopimuspuolten välinen sopimus julkisen tuen rahoittamisen perusteista tietyn toimen yhteydessä tai tietyissä olosuhteissa. Yhteinen kanta on ensisijainen tämän alakohtaisen sopimuksen asianmukaisiin määräyksiin nähden ainoastaan yhteisessä kannassa täsmennettyjen toimen tai olosuhteiden osalta.
Ehdollinen vakuutuskate : julkinen tuki, joka tarjoaa edunsaajalle vahingonkorvauksen tietyn odotusajan jälkeen siinä tapauksessa, että määriteltyjä riskejä koskevia maksuja ei ole suoritettu. Edunsaajalla ei ole odotusaikana oikeutta saada maksuja sopimuspuolelta. Ehdollisesta vakuutuskatteesta suoritettuihin maksuihin sovelletaan kyseisen asiakirja-aineiston ja toimen voimassaoloa ja poikkeuksia.
Muunnos : Merkittävä muutos ilma-aluksen tyyppisuunnitelmassa, kun se muunnetaan erityyppiseksi ilma-alukseksi (mukaan luettuna matkustajakoneen muuntaminen säiliölentokoneeksi, rahtikoneeksi, etsintä- ja pelastuskoneeksi, valvontalentokoneeksi tai liikelentokoneeksi), mistä edellytetään toimivaltaisen siviili-ilmailuviranomaisen antamaa todistusta.
Maariskin luokittelu : OECD:n internetsivulla julkaistun julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan järjestelyn sopimuspuolena olevien valtioiden voimassa oleva maariskiluokitus.
Luottolaitos : jokin kansainvälisesti tunnettu luottolaitos tai muu sopimuspuolten hyväksymä luottolaitos.
Moottorisarjat : joukko osia, joilla käyttöön otettavilla tekniikoilla parannetaan luotettavuutta, kestävyyttä ja/tai suorituskykyä.
Vientiluotto : vakuutus, takuu tai rahoitusjärjestely, jonka avulla vietävien tavaroiden ja/tai palvelujen ulkomainen ostaja voi lykätä maksua tietyllä ajanjaksolla. Vientiluotto voidaan antaa viejän tarjoaman toimitusluoton tai sellaisen ostajaluoton muodossa, jossa viejän pankki tai muu rahoituslaitos myöntää luoton ostajalle (tai sen pankille).
Lopullinen maksusitoumus : sitoumus, jossa sopimuspuoli sitoutuu täsmällisiin ja täydellisiin rahoitusehtoihin joko kahdenvälisellä sopimuksella tai yksipuolisella tahdonilmaisulla.
Sitova sopimus : sopimus, joka on tehty valmistajan ja ilma-aluksen tai moottoreiden toimituksen vastaanottavan henkilön välillä, joka toimii ostajan ominaisuudessa tai joka toimii sellaisessa myynti- ja takaisinvuokraussopimuksessa vuokralaisen ominaisuudessa, jossa vuokra-aika on vähintään viisi vuotta, ja jossa vahvistetaan velvoittava sitoumus (pois lukien sitoumukset, jotka koskevat tuolloin käyttämättä olevia vaihtoehtoja) ja jonka noudattamatta jättämisestä seuraa oikeudellinen tuottamusvastuu.
Asianomainen sopimuspuoli : sopimuspuoli, i) joka tarjoaa julkista tukea kokonaan tai osittain sen alueella valmistetuille koneen rungoille tai ilma-alusten moottoreille, ii) jolla on merkittävä kaupallinen intressi tai kokemusta kyseisestä ostajasta/luotonsaajasta tai iii) jolta valmistaja/viejä on pyytänyt julkista tukea kyseiselle ostajalle/luotonsaajalle.
Korkotuki : hallituksen tai hallituksen puolesta toimivan laitoksen ja pankin tai muun rahoituslaitoksen välinen järjestely, jonka kautta voidaan myöntää markkinakoron mukaiseen tai sitä korkeampaan kiinteään korkoon perustuvaa vientirahoitusta.
Merkittävät muutokset / kunnostaminen : matkustaja- tai rahtikoneen, muutos- tai ajantasaistamistoimet.
Nettohinta : valmistajan tai toimittajan laskuttaman tavaran tai palvelun hinta, jossa on otettu huomioon kaikki alennukset ja muut käteishyvitykset, josta on vähennetty kaikki siihen liittyvät ja siihen asianmukaisesti sovellettavat muut hyvitykset tai myönnytykset sellaisina kuin ne on vahvistettu kunkin ilma-aluksen ja moottorin valmistajan laatimassa sitovassa kuvauksessa – valmistajan kuvaus moottorista vaaditaan ainoastaan, kun sillä on merkitystä ostosopimuksen muodon perusteella – tai mahdollisesti palvelun tarjoajan laatimassa sitovassa kuvauksessa ja jota julkisen tuen tarjoajan nettohinnan vahvistamiseksi edellyttämä asiakirja-aineisto tukee. Nettohinta ei sisällä tuontimaksuja ja veroja (esim. arvonlisäveroa).
Uusi ilma-alus : ks. tämän alakohtaisen sopimuksen 8 artiklan a kohta.
Omaisuusvakuudeton toimi : toimi ei täytä lisäyksessä II olevan 19 artiklan a kohdassa asetettuja edellytyksiä.
Muun kuin valtion toimi : toimi ei vastaa lisäyksessä II olevan 49 artiklan b kohdassa esitettyä kuvausta.
Takuumaksukausi : lisäyksessä II olevan 35 artiklan b kohdan mukaisesti ajanjakso, jona toimea varten tarjottua takuumaksua säilytetään. Ajanjakso päättyy viimeistään 18 kuukauden kuluttua lopullisen maksusitoumuksen tekemisestä.
Takuumaksun muuntomalli : sopimuspuolten sopima ja sopimuspuolten käyttöön annettu malli, jota käytetään tämän alakohtaisen sopimuksen mukaisesti ennakkoon suoritettujen takuumaksujen muuntamiseksi spreadeiksi ja päinvastoin ja jossa sovellettava korko ja diskonttokorko on 4,6 prosenttia. Sopimuspuolet tarkastelevat tätä korkoa säännöllisesti.
Ennakkoilmoitus : ilmoitus, joka on tehty lisäyksen IV raportointilomakkeen avulla vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä.
Pelkkä takuuturva : hallituksen myöntämä tai sen puolesta myönnettävä julkinen tuki, jota tarjotaan ainoastaan vientiluoton takuuna tai vakuutuksena ja joka ei siten saa julkista rahoitustukea.
Takaisinmaksuaika : ajanjakso, joka alkaa luoton alkamisajankohtana ja päättyy sopimuksen mukaisena pääoman viimeisen lyhennyserän maksupäivänä.
Valtion toimi : toimi, joka vastaa lisäyksessä II olevan 55 artiklan b kohdassa esitettyä kuvausta.
Luoton alkamisajankohta : ilma-aluksen, myös helikopterien, varamoottorien ja varaosien, myynnissä viimeistään se päivämäärä, jona ostaja saa tavarat fyysisesti haltuunsa, tai tämän päivämäärän painotettu keskiarvo. Palvelujen osalta luoton alkamisajankohta on viimeistään päivä, jona asiakkaalle esitetään lasku tai jona tämä vastaanottaa palvelun.
Swap-korko : kiinteä korko, joka vastaa kaksi vuorokautta ennen lainan nostopäivää jonkin riippumattoman markkinaindeksien julkaisijan, kuten Teleraten, Bloombergin, Reutersin tai vastaavan, kello 11.00 New Yorkin aikaa julkaisemaa puolivuotista korkoa, joka koskee kiinteäkorkoisen luoton (tarjoajapuoli) vaihtuvaa swap-korkoa.
Painotettu keskimääräinen takaisinmaksuaika : aika, jonka kuluessa puolet luottopääomasta maksetaan takaisin. Se on luoton alkamisajankohdasta kuhunkin pääomalyhennykseen kuluvien vuosien summa painotettuna kunakin lyhennysajankohtana maksetulla pääomaosuudella.
LIITE IV
ALAKOHTAINEN SOPIMUS UUSIUTUVIA ENERGIALÄHTEITÄ, ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAA JA SIIHEN SOPEUTUMISTA SEKÄ VESIHANKKEITA KOSKEVISTA VIENTILUOTOISTA
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa on tarkoitus vahvistaa asianmukaiset rahoitusehdot tiettyjen alojen hankkeille, joiden on – muun muassa kansainvälisten aloitteiden yhteydessä – katsottu vaikuttavan merkittävästi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja jotka liittyvät esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä vesihankkeisiin. Tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet sopivat, että järjestelyä täydentävän alakohtaisen sopimuksen rahoitusehdot pannaan täytäntöön johdonmukaisesti järjestelyn tavoitteiden kanssa.
I LUKU
Alakohtaisen sopimuksen soveltamisala
1. LISÄYKSEN I MUKAISTEN UUSIUTUVIA ENERGIALÄHTEITÄ KOSKEVIEN HANKKEIDEN SOVELTAMISALA
a) |
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä I luetteloituja seuraavien alojen sopimuksia:
|
b) |
Tätä alakohtaista sopimusta ei sovelleta sellaisiin voimalaitoksen rajojen ulkopuolisiin tavaroihin ja palveluihin, joista ostaja on yleensä vastuussa ja joihin liittyy erityisesti välittömästi voimalaitokseen liittymättömään vesihuoltoon liittyviä kustannuksia, maanmuokkaukseen, teiden rakentamiseen, työmaa-asuntoloihin, voimalinjoihin ja kytkentäkenttiin liittyviä kustannuksia sekä kustannuksia, jotka johtuvat ostajan maan virallisista hyväksymismenettelyistä (kuten työmaaluvista ja rakennusluvista), mutta
|
2. LISÄYKSEN II MUKAISTEN ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTAA KOSKEVIEN HANKKEIDEN SOVELTAMISALA
a) |
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä II luetteloitujen alojen sopimuksia. Alojen luetteloa ja soveltuvin osin hankkeen soveltuvuuden arvioinnissa käytettäviä tekniikasta riippumattomia tehokkuusperusteita voidaan muuttaa tämän alakohtaisen sopimuksen 12 artiklaan sisältyvien uudelleentarkastelua koskevien määräysten mukaisesti. |
b) |
Tällaisten sopimusten on koskettava kokonaisten hankkeiden tai niiden osien vientiä, mukaan luettuina kaikki yksilöitävän hankkeen rakentamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut, myös henkilöstön kouluttaminen, edellyttäen että
|
3. LISÄYKSEN III MUKAISTEN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISTA KOSKEVIEN HANKKEIDEN SOVELTAMISALA
a) |
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat sopimuksia hankkeista, jotka täyttävät tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä III vahvistetut perusteet. |
b) |
Tällaisten sopimusten on koskettava kokonaisten hankkeiden tai niiden osien vientiä, mukaan luettuina kaikki yksilöitävän hankkeen toteuttamisen ja käyttöönoton suoranaisesti edellyttämät osat, kalusto, materiaalit ja palvelut, myös henkilöstön kouluttaminen, edellyttäen että
|
c) |
Tätä alakohtaista sopimusta sovelletaan nykyisten hankkeiden nykyaikaistamiseen ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvien näkökohtien ottamiseksi huomioon tapauksissa, joissa hankkeen elinkaaren odotetaan pitenevän vähintään myönnettävän takaisinmaksuajan verran. Jos tämä ehto ei täyty, sovelletaan järjestelyn ehtoja. |
4. VESIHANKKEIDEN SOVELTAMISALA
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat käyttöveden jakeluun ja jätevedenkäsittelyyn liittyvien seuraavien kokonaisten hankkeiden tai niiden osien vientiä:
a) |
kunnille, myös kotitalouksille ja pienyrityksille, toimitettavan juomaveden jakeluinfrastruktuuri, ts. veden puhdistaminen juomavedeksi sekä jakeluverkosto (myös vuotojen valvonta); |
b) |
jäteveden keruu ja käsittelylaitokset, ts. kotitalouksien ja teollisuuden jäteveden keruu ja käsittely mukaan luettuina prosessit, jotka on tarkoitettu veden uudelleen käyttämiseen tai kierrättämiseen, sekä tällaiseen toimintaan suoraan liittyvä lietteenkäsittely; |
c) |
tällaisten laitosten nykyaikaistaminen tapauksissa, joissa voimalaitoksen käyttöiän odotetaan pitenevän vähintään myönnettävän takaisinmaksuajan verran. Jos tämä ehto ei täyty, sovelletaan järjestelyn määräyksiä. |
II LUKU
Vientiluottoja koskevat määräykset
5. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT
a) |
Julkisesti tuettujen vientiluottojen, jotka liittyvät lisäyksessä I luetelluilla aloilla tehtyihin sopimuksiin ja tämän alakohtaisen sopimuksen 4 artiklassa määriteltyihin vesihankkeisiin, enimmäistakaisinmaksuaika on 18 vuotta. |
b) |
Lisäyksessä II lueteltujen hankeluokkien julkisesti tuettujen vientiluottojen, joihin liittyvien sopimusten arvo on vähintään 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, enimmäistakaisinmaksuaika on
|
c) |
Lisäyksessä II lueteltujen hankeluokkien julkisesti tuettujen vientiluottojen, joihin liittyvien sopimusten arvo on alle 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, enimmäistakaisinmaksuaika määräytyy seuraavasti:
|
d) |
Lisäyksen III mukaisesti tuettujen hankkeiden julkisesti tuettujen vientiluottojen, joihin liittyvien sopimusten arvo on vähintään 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, enimmäistakaisinmaksuaika on 15 vuotta. |
6. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN
a) |
Sopimuspuolet noudattavat seuraavassa 1 ja 2 alakohdassa täsmennettyä pääoman takaisinmaksuprofiilia ja korkojen maksutapaa:
|
b) |
Pääomaa lyhennetään ja korkoa maksetaan vähintään joka kuudes kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. |
c) |
Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa julkista tukea voidaan myöntää muillakin kuin edellä a ja b kohdassa vahvistetuilla ehdoilla. Tällaisen tuen on perustuttava siihen, ettei se ajankohta, jona velallinen saa varat käyttöönsä, ole tasapainossa puolivuosittaiseen tasaeräiseen takaisinmaksuaikatauluun perustuvan velanhoitoprofiilin kanssa, ja sen yhteydessä on noudatettava seuraavia perusteita:
|
d) |
Luoton alkamisajankohdan jälkeen erääntyvää korkoa ei saa pääomittaa. |
7. VÄHIMMÄISKOROT
Sopimuspuolten, jotka tarjoavat julkista rahoitustukea kiinteäkorkoisille lainoille, on sovellettava seuraavia vähimmäiskorkoja:
Takaisinmaksuaika (vuotta) |
Tavanomaiset vähimmäiskorot |
Vähimmäiskorot hankkeissa, joiden rakennusaika on pitkä, kuten uudet suuret vesivoimahankkeet lisäyksen II hankeluokka A lisäyksen III sopeuttamishankkeet |
||
Valtion joukkovelkakirjalainat |
Marginaali (peruspistettä) |
Valtion joukkovelkakirjalainat |
Marginaali (peruspistettä) |
|
< 11 |
Järjestelyn 20 artiklan mukainen asianomainen markkinaviitekorko |
|||
11–12 |
7 |
100 |
7 |
100 |
13 |
7 |
120 |
8 |
120 |
14 |
8 |
120 |
9 |
120 |
15 |
8 |
120 |
9 |
120 |
16 |
9 |
120 |
10 |
125 |
17 |
9 |
120 |
10 |
130 |
18 |
10 |
120 |
10 |
130 |
8. SOVELTUVAT VALUUTAT
Julkiseen rahoitustukeen soveltuvien valuuttojen on oltava täysin muunnettavia ja niistä on oltava saatavilla tiedot, joiden perusteella voidaan määrittää vähimmäiskorot, jotka mainitaan tämän alakohtaisen sopimuksen 7 artiklassa ja järjestelyn 20 artiklassa silloin, kun takaisinmaksuaika on alle 11 vuotta.
9. PAIKALLISKUSTANNUKSET
a) |
Julkisesti tuetuissa vientiluotoissa, joiden sopimusten arvo on vähintään 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, voidaan myöntää julkista tukea paikalliskustannuksiin enintään 30 prosenttia vientisopimuksen arvosta. |
b) |
Julkisesti tuetuissa vientiluotoissa, joiden sopimusten arvo on alle 10 miljoonaa erityisnosto-oikeutta,
|
c) |
Jos paikalliskustannuksiin myönnetty julkinen tuki ylittää 15 prosenttia vientisopimuksen arvosta, tuesta on tehtävä tämän alakohtaisen sopimuksen 10 artiklan mukainen ennakkoilmoitus, jossa täsmennetään tuettavien paikalliskustannusten erityispiirteet. |
III LUKU
Menettelyt
10. ENNAKKOILMOITUS
a) |
Sopimuspuoli, joka aikoo myöntää tukea tämän alakohtaisen sopimuksen määräysten mukaisesti, tekee ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä seuraavien mukaisesti:
|
b) |
Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä II lueteltuihin hankeluokkiin kuuluvissa hankkeissa tällaisiin ilmoituksiin on liitettävä laajempi hankekuvaus, jossa selvitetään, miten hanke täyttää tämän alakohtaisen sopimuksen 2 artiklan b kohdassa asetetut tuen ehdot. |
c) |
Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksen III mukaisesti tuettujen hankkeiden osalta tällaiseen ilmoitukseen on sisällytettävä
|
d) |
Sen estämättä, mitä edellä a kohdan 1 alakohdassa määrätään, jos tuen, jota ilmoituksen tekevä sopimuspuoli aikoo myöntää, takaisinmaksuaika on yli 15 vuotta ja/tai se myönnetään tämän alakohtaisen sopimuksen 6 artiklan c kohdan mukaisesti, sopimuspuolen on järjestelyn 47 artiklan mukaisesti tehtävä ennakkoilmoitus vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä. |
e) |
Saatujen kokemusten tarkastelemiseksi sopimuspuolen on keskustelujen jälkeen ilmoitettava kaikille muille sopimuspuolille lopullisesta päätöksestään. |
IV LUKU
Seuranta ja tarkastelu
11. TULEVAT TOIMET
Sopimuspuolet sopivat tarkastelevansa seuraavia seikkoja:
a) |
aikakorjatut riskimaksut |
b) |
alhaisten päästöjen ja korkean energiatehokkuuden edellytykset fossiilista polttoainetta käyttävissä voimalaitoksissa, mukaan lukien valmiudet ottaa talteen ja varastoida hiilidioksidia |
c) |
rakennukset, joiden nettoenergiankulutus on nolla |
d) |
älykkäät verkot |
e) |
polttokennohankkeet. |
12. SEURANTA JA TARKASTELU
a) |
Sihteeristö raportoi vuosittain tämän alakohtaisen sopimuksen toteuttamisesta. |
b) |
Sopimuspuolet tarkastelevat säännöllisesti ja viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä tämän alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaa ja muita määräyksiä. |
c) |
Tämän alakohtaisen sopimuksen lisäystä II tarkastellaan säännöllisesti, myös sopimuspuolen pyynnöstä, ja tässä yhteydessä arvioidaan, onko siihen lisättävä tai siitä poistettava jokin hankeluokka ja/tai hanketyyppi tai onko joitakin sen kynnysarvoja muutettava. Uusia hankeluokkia ja/tai hanketyyppejä koskevien ehdotusten tueksi on esitettävä tiedot siitä, miten kyseisten luokkien/tyyppien hankkeet täyttäisivät 2 artiklan b kohdan ehdot ja miten niiden yhteydessä noudatettaisiin tämän alakohtaisen sopimuksen lisäyksen IV mukaisia menettelyjä. |
d) |
Sopimuspuolet tarkastelevat tämän alakohtaisen sopimuksen lisäystä III viimeistään 30. kesäkuuta 2018, jotta voidaan arvioida ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä kansainvälisiä aloitteita, markkinaolosuhteita ja ilmoitusprosessista saatuja kokemuksia sen määrittämiseksi, olisiko määritelmiä, hankkeen perusteita ja ehtoja jatkettava tai muutettava. |
e) |
Lisäykseen III liittyviä ehtoja ei sovelleta 31. joulukuuta 2018 jälkeen, elleivät sopimuspuolet toisin sovi. |
Lisäys I
Uusiutuviin energialähteisiin liittyvät alat
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistettuja rahoitusehtoja voidaan soveltaa seuraavien uusiutuvien energialähteiden aloilla, kunhan toimien vaikutuksia käsitellään yhteisestä lähestymistavasta ympäristöön ja valtion tukemiin vientiluottoihin vuonna 2012 annetun suosituksen (15 18 22 29 30 32 37 38 39) mukaisesti (suositus sellaisena kuin se on OECD:n vientiluottoja ja luottotakuita käsittelevän työryhmän (ECG) muuttamana ja OECD:n neuvoston hyväksymänä):
a) |
tuulienergia (16 19 23 31 33) |
b) |
maalämpö |
c) |
vuorovesivoima |
d) |
aaltoenergia |
e) |
osmoosienergia |
f) |
aurinkosähkö |
g) |
aurinkolämpö |
h) |
meren lämpöenergia |
i) |
bioenergia: kaikki uusiutuva kaatopaikkakaasu, jätevedenkäsittelylaitosten kaasu, biokaasuenergia tai biomassavoimalaitoksista saatava polttoaine. ’Biomassalla’ tarkoitetaan maataloudesta (kasvi- ja eläinaineet mukaan luettuina), metsätaloudesta ja niihin liittyvästä teollisuudesta peräisin olevien tuotteiden, jätteiden ja jätetuotteiden biohajoavaa osaa sekä teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden biohajoavaa osaa. |
j) |
vesivoima |
k) |
uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden energiatehokkuus. |
Lisäys II
Ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevat alat
HANKELUOKKA |
MÄÄRITELMÄ |
PERUSTELUT |
SOVELLETUT VAATIMUKSET |
TAKAISINMAKSUAJAT |
Hankeluokka A: Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi |
||||
TYYPPI 1: Fossiilista polttoainetta käyttävät voimalaitokset, joissa hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan (CCS) |
Prosessi, jossa CO2 erotetaan fossiilista polttoainetta käyttävän energiantuotannon päästöistä, ja kuljetetaan varastointipaikkaan, jonne se varastoidaan geologisesti ja ympäristön kannalta turvallisella ja pysyvällä tavalla. |
Alhaisten hiilipäästöjen saavuttaminen fossiilista polttoainetta käyttävässä energiantuotannossa. |
Hiili-intensiteetti: enintään 350 tonnia ilmakehään kulkeutuvaa hiilidioksidia GWh:ta kohden (15 18 22 29 30 32 37 38 39); tai kaikissa hankkeissa talteenotto ja varastointi, jolla vähennetään laitoksen hiilipäästöjä vähintään 65 prosenttia; tai julkisesti tuettujen vientiluottojen kohteena olevan kaluston CO2-päästöistä on otettava talteen vähintään 85 prosenttia. Tätä 85 prosentin rajaa sovelletaan tavanomaisissa toimintaolosuhteissa. |
18 vuotta |
TYYPPI 2: CCS-hankkeet |
Prosessi, jossa CO2 erotetaan teollisista tai energiantuotannon lähteistä ja kuljetetaan varastointipaikkaan, jonne se varastoidaan geologisesti ja ympäristön kannalta turvallisella ja pysyvällä tavalla. |
Nykyisistä lähteistä peräisin olevien hiilipäästöjen merkittävä vähentäminen. |
Kaikissa hankkeissa talteenotto ja varastointi, jolla vähennetään teollisia tai energiantuotannon hiilipäästöjä vähintään 65 prosenttia; tai julkisesti tuettujen vientiluottojen kohteena olevan kaluston CO2-päästöistä on otettava talteen vähintään 85 prosenttia. Tätä 85 prosentin rajaa sovelletaan tavanomaisissa toimintaolosuhteissa. |
18 vuotta |
Hankeluokka B: Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen |
||||
TYYPPI 1: Jätteestä energiaksi |
Yksikkö, jossa energiaa tuotetaan lämpökäsittelemällä (myös kaasuttamalla) kiinteää sekajätettä. |
Perinteisen energiankäytön kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja tulevien kasvihuonekaasupäästöjen, kuten jätteestä tavanomaisesti vapautuvan metaanin, vähentäminen. |
Höyrysyklissä boilerin (tai höyrynkehittimen) energian muuntotehokkuuden on oltava vähintään 75 prosenttia ja sen on perustuttava alhaiseen lämpöarvoon (Low Heating Value, jäljempänä LHV) (16 19 23 31 33). Kaasuttamisessa kaasuttimen tehokkuuden on oltava vähintään 65 prosenttia LHV:stä (17 20 24 34). |
15 vuotta |
TYYPPI 2: Hybridivoimalaitokset |
Voimalaitos, joka tuottaa sähköä sekä uusiutuvasta energialähteestä että fossiilisesta polttoaineesta. |
Täyttääkseen voimalaitoksen toimitusvarmuutta koskevan vaatimuksen voimalaitoksen on tuotettava energiaa fossiilisesta polttoaineesta silloin, kun uusiutuvia energialähteitä ei ole saatavilla tai ne ovat riittämättömiä. Hybridivoimalaitoksessa voidaan fossiilisen polttoaineen ohella käyttää uusiutuvia energialähteitä, jolloin hiiltä voidaan vähentää merkittävästi enemmän kuin perinteisessä fossiilista polttoainetta käyttävässä voimalaitoksessa. |
Malli 1: Kaksi erillistä energiantuotannon lähdettä: uusiutuva energialähde ja fossiilinen polttoaine. Hanke on suunniteltava siten, että vähintään 50 prosenttia sen suunnitelmien mukaisesta vuotuisesta energiantuotannosta perustuu uusiutuviin energialähteisiin. Malli 2: Yksi energiantuotannon lähde, joka käyttää uusiutuvan energialähteen ja fossiilisen polttoaineen yhdistelmää. Hanke on suunniteltava siten, että vähintään 75 prosenttia hyödynnettävästä energiantuotannosta perustuu uusiutuviin energialähteisiin. |
15 vuotta |
Hankeluokka C: Energiatehokkuus |
||||
TYYPPI 1: Yhdistetyt lämmön- ja energiantuotannon hankkeet |
Monentyyppisen energian (sähköenergia, mekaaninen energia ja lämpöenergia) tuottaminen samanaikaisesti yhdessä integroidussa järjestelmässä. Yhdistetty lämpö- ja energiavoimala tuottaa sähköenergiaa tai mekaanista energiaa ja lämpöenergiaa kaupalliseen, teolliseen ja/tai asuinkäyttöön. |
Perinteisessä lämpövoimalassa jopa kaksi kolmasosaa energiantuotannossa käytetystä primaarienergiasta menetetään hukkalämpönä. Yhdistetty lämmön- ja energiantuotanto voi siis tarjota tehokkaan vaihtoehdon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiselle. Yhdistetty lämmön- ja energiantuotanto on mahdollista sellaisten lauhdutusvoimalaitosten kaikissa lämpölaitteissa ja polttoaineissa (myös biomassa ja aurinkolämpö), joiden teho ulottuu muutamasta kilowatista 1 000 MW:iin (21 25 35). |
Kokonaistehokkuuden on oltava vähintään 75 prosenttia ja sen on perustuttava alhaiseen lämpöarvoon (Low Heating Value, jäljempänä LHV) (26 36). |
15 vuotta |
TYYPPI 2: Kaukolämpö ja/tai kaukojäähdytys |
Verkko, jossa kuljetetaan/jaetaan lämpöenergiaa energian tuotantoyksiköstä loppukäyttöön |
Kaukolämmön tehokkuuden parantaminen rakentamalla höyryn ja/tai kuuman veden putkiverkkoja, joiden lämpötehokkuus on suuri sekä minimoimalla energianhukka putkista ja muuntajista että lisäämällä hukkalämmön käyttöä. Kaukojäähdytyksen tekniikka on integroitua ja sen avulla voidaan vaikuttaa merkittävästi hiilidioksidi- ja ilmansaastepäästöjen vähentämiseen sekä energian toimitusvarmuuden parantamiseen esimerkiksi korvaamalla erillisiä ilmastointilaitteita |
Kaukolämpöputkiston lämmönjohtavuuden on oltava alle 80 prosenttia eurooppalaisen standardin EN253:2009 mukaisesta lämmönjohtavuudesta (tarkistetaan standardin päivittämisen yhteydessä). |
15 vuotta |
Lisäys III
Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tähtäävien hankkeiden kelpoisuusehdot
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistettuja rahoitusehtoja voidaan soveltaa hankkeeseen, jos
a) |
ilmastonmuutokseen sopeutuminen on hankkeen ensisijainen tavoite, ja sen on hankesuunnitelmassa ja todistusasiakirjoissa nimenomaisesti ilmoitettu ja selitetty olevan olennaista hankesuunnittelun kannalta. |
b) |
hanke-ehdotuksessa analysoidaan ja kartoitetaan ilmastonmuutokseen liittyviä erityisiä ja merkityksellisiä riskejä ja haavoittuvuustekijöitä ja sitä, miten ehdotetuilla toimenpiteillä tai tekniikoilla käsitellään niitä suoraan. |
c) |
riippumaton kolmas osapuoli on suorittanut hankkeesta tarkastuksen joko erikseen tai olennaisena osana hankesuunnitelmaa, ja se on asetettu julkisesti saataville, kuten julkaistu kansallisen viranomaisen verkkosivustolla. Tarkastuksessa on arvioitava ilmastonmuutokseen liittyviä erityisiä ja merkityksellisiä riskejä ja haavoittuvuustekijöitä ja sitä, miten hankkeeseen sisältyvillä ehdotetuilla toimenpiteillä käsitellään niitä suoraan. |
d) |
hankkeen elinkaari on yli 15 vuotta. |
Lisäys IV
Tämän alakohtaisen sopimuksen 2 artiklaan liittyvien alojen soveltuvuuden arvioinnissa käytettävä menetelmä
Kun sopimuspuolet ehdottavat tämän alakohtaisen sopimuksen lisäykseen II lisättävää hankeluokkaa tai hanketyyppiä, se on kuvattava yksityiskohtaisesti ja sopimuspuolten on annettava tiedot siitä, miten kyseiset hankkeet täyttävät tämän alakohtaisen sopimuksen 2 artiklan b kohdan ehdot. Näihin tietoihin on sisällyttävä
a) |
arvio hankeluokan tai hanketyypin suorasta vaikutuksesta ilmastonmuutoksen torjumiseen, myös alakohtaisen tehokkuuden vertailu, joka perustuu perinteisten tekniikoiden ja uusien tekniikoiden mitattavissa oleviin tietoihin hiilipäästöistä tai CO2-ekvivalenttipäästöistä ja/tai korkeasta energiatehokkuudesta. Vertailun on aina oltava kvantitatiivista, ja se voi kuvata esimerkiksi yksikkökohtaisten päästöjen vähenemistä. |
b) |
ehdotettuun hankeluokkaan tai hanketyyppiin liittyvän alan tekniikkaa ja tehokkuutta koskevien vaatimusten kuvaus, myös tiedot mahdollisista ja merkityksellisistä parhaista käytettävissä olevista tekniikoista (Best Available Techniques, jäljempänä BAT). Tässä kuvauksessa on soveltuvin osin selvitettävä, millä tavoin tekniikka merkitsee parannusta parhaaseen käytössä olevaan tekniikkaan. |
c) |
ehdotetun hankeluokan tai hanketyypin rahoitusesteiden kuvaus, mukaan luettuina rahoitustarpeet ja markkinaolosuhteet, ja tämän alakohtaisen sopimuksen niiden määräysten yksilöinti, joiden perusteella kyseiset hankkeet voitaisiin toteuttaa. |
Lisäys V
Määritelmät
Paras käytettävissä oleva tekniikka : EU:n direktiivin 96/61/EY (2 artiklan 1 kohta) mukaisesti ’parhaalla käytettävissä olevalla tekniikalla’ tarkoitetaan tietyn toiminnan ja siinä käytettävien tapojen tehokkainta ja edistyneintä astetta, jolla voidaan osoittaa olevan sellaiset tekniset ja käytännölliset ominaisuudet, jotka soveltuvat periaatteessa käytännön pohjaksi raja-arvoille, joiden tarkoitus on estää, ja milloin se ei ole mahdollista, vähentää yleisesti päästöjä ja vaikutuksia koko ympäristöön;
a) |
’tekniikalla’ tarkoitetaan sekä käytettyä teknologiaa että laitoksen suunnittelua, rakennetta, ylläpitoa, käyttöä sekä tapaa, jolla sen toiminta pysäytetään. |
b) |
’käytettävissä olevalla tekniikalla’ tarkoitetaan tekniikkaa, joka on kehitetty sellaisessa mittakaavassa, että sen käyttö kyseisellä teollisuuden alalla taloudellisesti ja teknisesti kannattavalla tavalla, kustannukset ja hyöty huomioon ottaen, on mahdollista; tällaista tekniikkaa joko voidaan käyttää tai tuottaa kyseisen jäsenvaltion alueella, jos kyseinen toiminnanharjoittaja voi käyttää sitä kohtuullisin ehdoin. |
c) |
’parhaalla’ tarkoitetaan tekniikkaa, jolla tehokkaimmin saavutetaan yleisesti korkea taso koko ympäristön suojelussa. |
Kasvihuonekaasut : kasvihuonekaasuihin kuuluvat hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridit.
Suuri vesivoimahanke : kansainvälisen suurpatokomission (International Commission on Large Dams, jäljempänä ICOLD) määritelmän mukaisesti. ICOLDin määritelmän mukaan suurella padolla tarkoitetaan perustasta yli 15 metrin korkeuteen ulottuvaa patoa. Suuriksi padoiksi luokitellaan myös 5–15 metriä korkeat padot, joiden altaan tilavuus on yli 3 miljoonaa kuutiometriä.
LIITE V
RAUTATIEINFRASTRUKTUURIN VIENTILUOTTOJA KOSKEVA ALAKOHTAINEN SOPIMUS
Tämän alakohtaisen sopimuksen sopimuspuolet sopivat, että järjestelyä täydentävän alakohtaisen sopimuksen rahoitusehdot pannaan täytäntöön johdonmukaisesti järjestelyn tavoitteiden kanssa.
I LUKU
Alakohtaisen sopimuksen soveltamisala
1. SOVELTAMISALA
Tässä alakohtaisessa sopimuksessa vahvistetaan rahoitusehdot, joita sovelletaan julkisesti tuettuihin vientiluottoihin, jotka koskevat junien kuljettamiseksi tarvittavaan rautatieinfrastruktuuriomaisuuteen, mukaan luettuina rautatiejärjestelmän ohjaus (esim. merkinantojärjestelmät ja muu rautateiden tietotekniikka), sähköistäminen, radat, liikkuva kalusto ja asianomaiset rakennustyöt, liittyvää sopimusta.
II LUKU
Vientiluottoja koskevat määräykset
2. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT
a) |
Tämän alakohtaisen sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin sopimuksiin liittyvien julkisesti tuettujen vientiluottojen enimmäistakaisinmaksuaika määräytyy seuraavasti:
|
b) |
Jotta voidaan soveltaa edellä a kohdassa vahvistettuja takaisinmaksuaikoja, on seuraavien edellytysten täytyttävä:
|
c) |
Sopimuspuoli voi pyytää poikkeuslupaa edellä b kohdan 3 alakohdassa vahvistetusta ehdosta käyttämällä yhteistä kantaa järjestelyn 58–63 artiklan mukaisesti. Yhteistä kantaa ehdottavan sopimuspuolen on tällaisissa tapauksissa annettava joko ehdotetussa yhteisessä kannassa tai kussakin sen jälkeen ilmoitetussa yksittäisessä toimessa kattava selitys tuesta, mukaan luettuina erityiset tiedot hinnoittelusta ja perustelut sille, miksi b kohdan 3 alakohdan määräyksistä tarvitaan poikkeuslupa. |
3. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN
Pääoman takaisinmaksun ja koron maksamisen on tapahduttava järjestelyn 14 artiklan mukaisesti paitsi, että kyseisen artiklan d kohdan 4 alakohdan mukaisen keskimääräisen painotetun takaisinmaksuajan on oltava
a) |
luokkaan I kuuluvissa maissa toteutettavien toimien osalta kuusi vuotta ja kolme kuukautta; ja |
b) |
luokkaan II kuuluvissa maissa toteutettavien toimien osalta seitsemän vuotta ja kolme kuukautta. |
4. KIINTEÄT VÄHIMMÄISKOROT
Sopimuspuolen, joka myöntää julkista rahoitustukea kiinteäkorkoisille lainoille, on sovellettava seuraavia vähimmäiskorkoja:
a) |
enintään 12 vuoden takaisinmaksuaikoihin asianmukaisia markkinaviitekorkoja (CIRR), jotka on määritetty järjestelyn 20 artiklan mukaisesti; |
b) |
yli 12 vuoden takaisinmaksuaikoihin järjestelyn 20 artiklan mukaisesti määritettyjä asianomaisia markkinaviitekorkoja (CIRR), joihin lisätään 20 peruspisteen korotus kaikkien valuuttojen osalta. |
III LUKU
Menettelyt
5. ENNAKKOILMOITUS
a) |
Sopimuspuoli tekee järjestelyn 47 artiklan mukaisesti ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä, jos se aikoo myöntää tukea luokkaan I kuuluvassa maassa toteutettavalle toimelle. Näissä ilmoituksissa on annettava kattava selitys virallisesta tuesta, mukaan luettuina erityiset tiedot hinnoittelusta. |
b) |
Sopimuspuoli tekee järjestelyn 48 artiklan mukaisesti ennakkoilmoituksen vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä, jos se aikoo myöntää tukea seuraaville:
|
6. YHTEISTEN KANTOJEN VOIMASSAOLOAIKA
Sen estämättä, mitä järjestelyn 63 artiklan a kohdassa määrätään, kaikki hyväksytyt yhteiset kannat lakkaavat olemasta voimassa 31. joulukuuta 2018, paitsi jos sopimuspuolet sopivat tämän alakohtaisen sopimuksen jatkamisesta tämän alakohtaisen sopimuksen 7 artiklan d kohdan mukaisesti.
IV LUKU
Seuranta ja tarkastelu
7. SEURANTA JA TARKASTELU
a) |
Sihteeristö raportoi vuosittain tämän alakohtaisen sopimuksen toteuttamisesta. |
b) |
Tämän alakohtaisen sopimuksen 2 artiklan b kohdan 3 alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan ii alakohdassa vahvistettu alle 50 prosentin syndikointia koskeva vaatimus korvataan 31. joulukuuta 2017 jälkeen, jollei jäljempänä olevasta c kohdasta muuta johdu, enintään 35 prosentin syndikointia koskevalla vaatimuksella, elleivät sopimuspuolet toisin sovi. |
c) |
Sopimuspuolet tarkastelevat tätä alakohtaista sopimusta viimeistään 30. kesäkuuta 2017, jotta voidaan arvioida markkinaolosuhteita ja muita tekijöitä sen määrittämiseksi, olisiko ehtoja jatkettava tai muutettava. |
d) |
Tämän alakohtaisen sopimuksen ehtoja ei sovelleta 31. joulukuuta 2017 jälkeen, elleivät sopimuspuolet toisin sovi. |
LIITE VI
HANKERAHOITUSTOIMIIN SOVELLETTAVAT EHDOT
I LUKU
Yleiset määräykset
1. SOVELTAMISALA
a) |
Tässä liitteessä esitetään ne ehdot, joiden soveltamista osallistujat voivat tukea lisäyksessä 1 vahvistetut kelpoisuusehdot täyttävien hankerahoitustoimien yhteydessä. |
b) |
Jos tilanteista ei määrätä erikseen tässä liitteessä, niihin sovelletaan järjestelyn ehtoja. |
II LUKU
Rahoitusehdot (15 18 22 29 30 32 37 38 39)
2. ENIMMÄISTAKAISINMAKSUAJAT
Enimmäistakaisinmaksuaika on 14 vuotta.
3. PÄÄOMAN TAKAISINMAKSU JA KORON MAKSAMINEN
Vientiluoton pääoma voidaan maksaa takaisin erisuuruisina erinä ja pääomaa korkoineen voidaan lyhentää harvemmin kuin puolivuosittain, kunhan seuraavat ehdot täyttyvät:
a) |
Mikään yksittäinen pääoman takaisinmaksuerä tai kuuden kuukauden sisällä tapahtuva sarja takaisinmaksuja ei saa ylittää 25:tä prosenttia luoton pääomasta. |
b) |
Ensimmäinen takaisinmaksuerä on suoritettava viimeistään 24 kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta, ja tuolloin on luoton pääomasta oltava maksettuna takaisin vähintään 2 prosenttia. |
c) |
Korkoa on maksettava vähintään joka kahdestoista kuukausi, ja ensimmäinen erä maksetaan viimeistään kuuden kuukauden kuluttua luoton alkamisajankohdasta. |
d) |
Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika ei saa ylittää seitsemää vuotta ja kolmea kuukautta. |
e) |
Osallistujan on tehtävä tämän liitteen 5 artiklan mukainen ennakkoilmoitus. |
4. KIINTEÄT VÄHIMMÄISKOROT
Kun osallistujat myöntävät virallista rahoitustukea kiinteäkorkoisille lainoille,
a) |
osallistujat soveltavat enintään 12 vuoden takaisinmaksuaikoihin asianmukaisia markkinaviitekorkoja, jotka on määritetty järjestelyn 20 artiklan mukaisesti; |
b) |
yli 12 vuoden takaisinmaksuaikoihin sovelletaan 20 peruspisteen korotusta markkinaviitekorkoihin kaikkien valuuttojen osalta. |
III LUKU
Menettelyt
5. ENNAKKOILMOITUS HANKERAHOITUSTOIMISTA
Osallistujan on ilmoitettava kaikille osallistujille aikeestaan myöntää tukea tämän liitteen ehtojen mukaisesti vähintään kymmenen vuorokautta ennen sitoumuksen tekemistä. Ilmoitus on toimitettava järjestelyn liitteen VII mukaisesti. Jos joku toinen osallistuja pyytää keskusteluja näiden 10 vuorokauden aikana, aloitteen tehneen osallistujan on odotettava vielä toiset kymmenen vuorokautta, ennen kuin se sitoutuu tukemaan kyseisiä ehtoja.
Lisäys 1
Hankerahoitustoimia koskevat kelpoisuusehdot
I. PERUSEHDOT
Toimeen liittyvät tai sille ovat luonteenomaista seuraavat:
a) |
Tietyn taloudellisen yksikön rahoitus siten, että luotonantaja hyväksyy kyseisen taloudellisen yksikön kassavirtojen ja tuoton käyttämisen lainan takaisinmaksuun ja sen varallisuuden käyttämisen luoton vakuutena. |
b) |
Vientitoimien rahoittaminen (oikeudellisesti ja taloudellisesti) riippumattoman hankeyhtiön, esimerkiksi erityisesti tiettyä tarkoitusta varten perustetun yhtiön (special purpose company), kanssa, kun kyseessä on omia tuloja tuottava investointihanke. |
c) |
Asianmukainen riskin hajauttaminen hankkeeseen sitoutuneiden osapuolten, esimerkiksi yksityisten tai luottokelpoisten julkisten osakkaiden, viejien, luotonantajien ja ostositoumusten antajien kesken sekä riittävä oman pääoman osuus. |
d) |
Hankkeen kassavirta riittää kattamaan toimintakulut ja velanhoitokustannukset koko takaisinmaksuajan. |
e) |
Hankkeen tuloista vähennetään ensiksi toimintakulut ja velanhoitokustannukset. |
f) |
Kyse on muusta kuin valtio-ostajasta tai -lainaajasta ilman valtion maksutakuuta (lukuun ottamatta toimitustakausta, esimerkiksi ostositoumusjärjestelyjä). |
g) |
Omaisuuseriin perustuvia vakuuksia hankkeen tuotoille/omaisuudelle, esimerkiksi sijoituksia, pantteja tai kassavirtatilejä. |
h) |
Vähän tai ei lainkaan turvautumista hankkeen yksityisen sektorin osakkaisiin tai hankkeen sidosryhmiin (sponsorit) hankkeen päätökseen saamisen jälkeen. |
II. KORKEAN TULOTASON OECD-MAISSA TOTEUTETTAVIIN HANKERAHOITUSTOIMIIN SOVELLETTAVAT LISÄEHDOT
Toimeen liittyvät tai sille ovat luonteenomaista seuraavat:
a) |
Osallistuminen luoton syndikointiin sellaisten yksityisten rahoituslaitosten kanssa, jotka eivät saa julkisesti tuettua vientiluottoa, jolloin
|
b) |
Julkisen tuen takuumaksu ei alita yksityisiltä markkinoilta saatavissa olevaa rahoitusta ja on verrannollinen vastaaviin maksuihin, joita muut syndikointiin osallistuvat yksityiset rahoituslaitokset perivät. |
LIITE VII
ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT TIEDOT
Kaikissa järjestelyn (myös sen liitteiden) mukaisesti tehtävissä ilmoituksissa on annettava seuraavassa I jaksossa luetellut tiedot. Lisäksi ilmoituksen tyypistä riippuen on annettava II jaksossa tarkoitetut tiedot.
I. KAIKISSA ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT TIEDOT
a) Perustiedot
1. |
Ilmoituksen tekevä maa |
2. |
Ilmoituksen päivämäärä |
3. |
Ilmoituksen tekevä viranomainen tai virasto |
4. |
Viitenumero |
5. |
Alkuperäinen ilmoitus tai edellisen ilmoituksen tarkistus (tarkistuksen numero mainittava) |
6. |
Erän numero (tarvittaessa) |
7. |
Luoton viitenumero (tarvittaessa) |
8. |
Järjestelyn artiklat, joihin ilmoitus perustuu |
9. |
Sopeutettavan ilmoituksen viitenumero (tarvittaessa) |
10. |
Sopeutettavan tuen kuvaus (tarvittaessa) |
11. |
Määrämaa |
b) Ostajan, luotonsaajan ja takaajan tiedot
12. |
Ostajamaa |
13. |
Ostajan nimi |
14. |
Ostajan sijaintipaikka |
15. |
Ostajan asema |
16. |
Luotonsaajamaa (jos eri kuin ostajan) |
17. |
Luotonsaajan nimi (jos eri kuin ostajan) |
18. |
Luotonsaajan sijaintipaikka (jos eri kuin ostajan) |
19. |
Luotonsaajan asema (jos eri kuin ostajan) |
20. |
Takaajamaa (tarvittaessa) |
21. |
Takaajan nimi (tarvittaessa) |
22. |
Takaajan sijaintipaikka (tarvittaessa) |
23. |
Takaajan asema (tarvittaessa) |
c) Tiedot vietävistä tavaroista ja/tai palveluista sekä hankkeesta
24. |
Vietävien tavaroiden ja/tai palvelujen kuvaus |
25. |
Hankkeen kuvaus (tarvittaessa) |
26. |
Hankkeen sijaintipaikka (tarvittaessa) |
27. |
Tarjousten määräpäivä (tarvittaessa) |
28. |
Luoton päättymispäivä (tarvittaessa) |
29. |
Tuettavien sopimusten arvo joko todellisena arvona (kaikkien luottojärjestelyjen ja hankerahoitustoimien osalta tai vapaaehtoisesti yksittäisten toimien osalta) tai seuraavan miljoonina erityisnosto-oikeuksina esitetyn asteikon mukaisesti.
|
30. |
Sopimusten valuutta |
d) Julkisen vientiluottotuen rahoitusehdot
31. |
Luoton arvo: ilmoitusten, jotka koskevat luottojärjestelyjä ja hankerahoitustoimia tai vapaaehtoisesti yksittäisiä toimia, todellinen tai erityisnosto-oikeustaulukkoon perustuva arvo |
32. |
Luoton valuutta |
33. |
Ennakkomaksu (prosentteina tuettujen sopimusten kokonaisarvosta) |
34. |
Paikalliskustannukset (prosentteina tuettujen sopimusten kokonaisarvosta) |
35. |
Luoton alkamisajankohta ja viittaus sovellettavaan 10 artiklan alakohtaan |
36. |
Takaisinmaksuajan pituus |
37. |
Korkokanta |
38. |
Korko tai marginaali |
II. ERITYISMÄÄRÄYKSIÄ KOSKEVISSA ILMOITUKSISSA ANNETTAVAT LISÄTIEDOT (TARVITTAESSA)
a) Järjestelyn 14 artiklan d kohdan 5 alakohta
1. |
Takaisinmaksuprofiili |
2. |
Takaisinmaksuerien maksuväli |
3. |
Aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään |
4. |
Ennen luoton alkamisajankohtaa pääomitetun koron määrä |
5. |
Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika |
6. |
Selvitys syystä, jonka vuoksi tukea ei myönnetä 14 artiklan a–c kohdan mukaisesti |
b) Järjestelyn 24, 27, 30 ja 31 artikla
1. |
Velallisen maan maariskiluokitus |
2. |
Valittu velallisen ostajariskiluokka |
3. |
Nostoajan pituus |
4. |
Poliittisen riskin (maariskin) takuukate prosentteina |
5. |
Kaupallisen riskin (ostajariskin) takuukate prosentteina |
6. |
Katteen laatu (vakiotasoa rajoitetumpi, vakiotaso, vakiotasoa täydellisempi) |
7. |
Velallisen maan maariskiluokitukseen perustuva vähimmäistakuumaksu (MPR) ilman kolmannen maan takuuta, monenvälisen tai alueellisen instituution osallistumista, riskin lieventämistä ja/tai ostajariskin lisävakuutta |
8. |
Sovellettavat vähimmäistakuumaksut |
9. |
Tosiasiassa veloitettu takuumaksu (ilmaistuna MPR-muodossa prosentteina pääomasta) |
c) Järjestelyn 24 artiklan c kohdan kolmas luetelmakohta
1. |
Sovelletut viitearvot (ks. liite IX). |
d) Järjestelyn 24 artiklan e kohdan ensimmäinen luetelmakohta
1. |
Takaajan maan maariskiluokitus |
2. |
Valittu takaajan riskiluokka |
3. |
Vahvistus siitä, että kaikki liitteen X perusteet on täytetty |
4. |
Takuun kattaman kokonaisriskin (pääoma ja korot) prosenttiosuus (ts. koko summa tai osa siitä) |
5. |
Tieto siitä, onko takaajan ja velallisen välillä taloudellista suhdetta |
6. |
Mikäli takaaja ja velallinen ovat keskenään taloudellisessa suhteessa:
|
e) Järjestelyn 27 artiklan e kohta
1. |
Valittu velallisen ostajariskiluokka |
2. |
Akkreditoidun luottolaitoksen ulkomaanvaluuttaiset luokitukset |
3. |
Perustelut, miksi ostajariskiluokka on parempi kuin akkreditoidun luottolaitoksen antama luokitus |
f) Järjestelyn 30 artikla
1. |
Käytetyt maariskin lieventämismenetelmät |
2. |
Vahvistus siitä, että liitteen XII perusteet on täytetty |
3. |
Tekniikan 1 osalta sen käytön perusteella sovellettava maariskiluokitus |
4. |
Tekniikan 2 osalta
|
g) Järjestelyn 31 artikla
1. |
Sovelletut ostajariskien lisävakuusjärjestelyt |
2. |
Kunkin lisävakuusjärjestelyn osalta sovellettu luoton lisävakuustekijä |
3. |
Sovelletut luoton lisävakuustekijät yhteensä |
h) Järjestelyn 49 ja 50 artikla
1. |
Sidotun avun muoto (kehitysluotto, sekaluotto tai yhdistelmärahoitus) |
2. |
Sidotun ja osittain sitomattoman kehitysapurahoituksen kokonaislahja-aste laskettuna 40 artiklan mukaisesti |
3. |
Lahja-asteen laskemisessa käytetty diskonttokorko |
4. |
Suhtautuminen käteismaksuihin lahja-astetta laskettaessa |
5. |
Puiteluottojen käytön rajoitukset |
i) Liite I, 5 artiklan e kohta
1. |
Seuraavat tiedot:
|
j) Liite II, 8 artikla
1. |
Laajempi kuvaus vientisopimuksesta eli uudesta ydinvoimalaitoksesta, olemassa olevan ydinvoimalaitoksen nykyaikaistamisesta, ydinpolttoaineen toimituksesta ja rikastamispalveluista tai polttoaineen jälleenkäsittelypalvelusta |
2. |
Pääoman takaisinmaksu ja koron maksaminen liitteessä II olevan 3 artiklan a kohdan 1 alakohdan, 3 artiklan a kohdan 2 alakohdan tai 3 artiklan c kohdan mukaisesti |
3. |
Jos julkista tukea myönnetään liitteessä II olevan 3 artiklan c kohdan mukaisesti, ilmoittakaa
|
4. |
Liitteessä II olevan 4 artiklan mukaisesti sovellettu vähimmäiskorko |
k) Liite IV, 10 artikla
1. |
Laajempi kuvaus hankkeesta:
|
2. |
Pääoman takaisinmaksu ja koron maksaminen liitteessä IV olevan 6 artiklan a kohdan 1 alakohdan, 6 artiklan a kohdan 2 alakohdan tai 6 artiklan c kohdan mukaisesti. |
3. |
Jos julkista tukea myönnetään liitteessä IV olevan 6 artiklan c kohdan mukaisesti, ilmoittakaa
|
4. |
Liitteessä IV olevan 7 artiklan mukaisesti sovellettu vähimmäiskorko |
l) Liite V, 5 artikla
1. |
Kattava selvitys myönnetyn julkisen tuen ehdoista, mukaan luettuina
|
2. |
Luokkaan I kuuluvissa maissa toteutettavat toimet:
|
m) Liite VI, 5 artikla
1. |
Selvitys siitä, miksi sovelletaan hankerahoitukseen liittyviä ehtoja |
2. |
Avaimet käteen -sopimuksen arvo, alihankintasopimusten osuus jne. |
3. |
Hankkeen laajempi kuvaus |
4. |
Ennen luoton alkamisajankohtaa tarjotun takuun tyyppi |
5. |
Ennen luoton alkamisajankohtaa tarjotun poliittiseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus prosentteina |
6. |
Ennen luoton alkamisajankohtaa tarjotun kaupalliseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus prosentteina |
7. |
Luoton alkamisajankohdan jälkeen tarjotun takuun tyyppi |
8. |
Luoton alkamisajankohdan jälkeen tarjotun poliittiseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus prosentteina |
9. |
Luoton alkamisajankohdan jälkeen tarjotun kaupalliseen riskiin liittyvän takuukatteen suuruus prosentteina |
10. |
Rakennusajan pituus (tapauksen mukaan) |
11. |
Nostoajan pituus |
12. |
Keskimääräinen painotettu takaisinmaksuaika |
13. |
Takaisinmaksuprofiili |
14. |
Takaisinmaksuerien maksuväli |
15. |
Aika luoton alkamisajankohdasta pääoman ensimmäiseen takaisinmaksuerään |
16. |
Luottoajan puoleenväliin mennessä takaisin maksetun pääoman osuus prosentteina |
17. |
Ennen luoton alkamisajankohtaa pääomitetun koron määrä |
18. |
Muut vientiluottolaitoksen saamat maksut, kuten sitoumusmaksut (valinnainen paitsi kun ostaja on korkean tulotason OECD-maasta) |
19. |
Takuumaksu (valinnainen paitsi kun hanke toteutetaan korkean tulotason OECD-maassa) |
20. |
Vakuutus (ja tarvittaessa selvitys) siitä, että toimeen liittyy tai sille on luonteenomaista jokin seuraavista:
|
n) Liite VI, 5 artikla, hankkeet korkean tulotason OECD-maissa
1. |
Hankkeen syndikoidun luoton kokonaismäärä mukaan luettuina julkisten ja yksityisten luotonantajien myöntämät lainat |
2. |
Yksityisten luotonantajien myöntämän syndikoidun luoton kokonaismäärä |
3. |
Osallistujien osuus syndikoidusta luotosta (prosentteina) |
4. |
Vakuutus seuraavista:
|
LIITE VIII
VÄHIMMÄISTAKUUMAKSUJEN LASKEMINEN
Vähimmäistakuumaksun kaava
Vientiluottoon, johon osallistuu maariskiluokkaan 1–7 luokiteltuun maahan sijoittautunut velallinen/takaaja, sovelletaan seuraavaa vähimmäistakuumaksun (MPR) laskentakaavaa:
MPR = {[(ai × HOR + bi) × max (PCC, PCP) / 0,95] × (1 – LCF) + [cin × PCC / 0,95 × HOR × (1 – CEF)]} × QPFi × PCFi × BTSF
jossa:
— ai = maariskikerroin maariskiluokassa i (i = 1–7)
— cin = ostajariskikerroin ostajaluokassa n (n = SOV+, SOV/CCO, CC1-CC5) maariskiluokassa i (i = 1–7)
— bi = maaluokan riskiluokan i (i = 1–7) vakio
— HOR= riskikauden pituus
— PCC= kaupallisen riskin (ostajariskin) takuukate
— PCP= poliittisen riskin (maariskin) takuukate
— CEF= luoton lisävakuustekijä
— QPFi = tuotteen laatua koskeva kerroin maariskiluokassa i (i = 1–7)
— PCFi = takuukatetekijä maariskiluokassa i (i = 1–7)
— BTSF= valtion luottoriskiä parempi tekijä
— LCF= paikallisvaluuttaa koskeva tekijä
Sovellettava maariskiluokitus
Sovellettava maariskiluokitus määritetään järjestelyn 24 artiklan e kohdan mukaisesti ja sen perusteella määritetään maariskikerroin (ai) ja vakio (bi) seuraavan taulukon mukaisesti:
|
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
a |
0,090 |
0,200 |
0,350 |
0,550 |
0,740 |
0,900 |
1,100 |
b |
0,350 |
0,350 |
0,350 |
0,350 |
0,750 |
1,200 |
1,800 |
Asianmukaisen ostajariskiluokan valinta
Asianmukaisen ostajariskiluokan valinnassa käytetään alla olevaa taulukkoa, joka sisältää maa- ja ostajariskiluokkien yhdistelmiä, jotka on vahvistettu ja sovittu yhtäpitävästi ostajariskiluokkien CC1–CC5 ja akkreditoitujen riskiluokituslaitosten luokitusten kanssa. Kunkin ostajariskiluokan (SOV+–CC5) laadulliset kuvaukset on tehty velallisten (ja takaajien) luokittelun helpottamiseksi ja ne esitetään liitteessä XI.
Maariskiluokka |
||||||
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
SOV+ |
SOV+ |
SOV+ |
SOV+ |
SOV+ |
SOV+ |
SOV+ |
SOV / CC0 |
SOV / CC0 |
SOV / CC0 |
SOV / CC0 |
SOV / CC0 |
SOV / CC0 |
SOV / CC0 |
CC1 AAA–AA- |
CC1 A+–A- |
CC1 BBB+–BBB- |
CC1 BB+–BB |
CC1 BB- |
CC1 B+ |
CC1 B |
CC2 A+–A- |
CC2 BBB+–BBB- |
CC2 BB+–BB |
CC2 BB- |
CC2 B+ |
CC2 B |
CC2 B-tai heikompi |
CC3 BBB+–BBB- |
CC3 BB+–BB |
CC3 BB- |
CC3 B+ |
CC3 B |
CC3 B-tai heikompi |
|
CC4 BB+–BB |
CC4 BB- |
CC4 B+ |
CC4 B |
CC4 B-tai heikompi |
|
|
CC5 BB- tai heikompi |
CC5 B+ tai heikompi |
CC5 B tai heikompi |
CC5 B-tai heikompi |
|
|
|
Valittu ostajariskiluokka määrittää yhdessä sovellettavan maariskiluokan kanssa ostajariskikertoimen (cin), joka saadaan seuraavan taulukon mukaisesti:
Ostajariskiluokka |
Maariskiluokka |
||||||
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
|
SOV+ |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
SOV / CC0 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
0,000 |
CC1 |
0,110 |
0,120 |
0,110 |
0,100 |
0,100 |
0,100 |
0,125 |
CC2 |
0,200 |
0,212 |
0,223 |
0,234 |
0,246 |
0,258 |
0,271 |
CC3 |
0,270 |
0,320 |
0,320 |
0,350 |
0,380 |
0,480 |
— |
CC4 |
0,405 |
0,459 |
0,495 |
0,540 |
0,621 |
— |
— |
CC5 |
0,630 |
0,675 |
0,720 |
0,810 |
— |
— |
— |
Riskikauden pituus (HOR)
Riskikauden pituus (HOR) lasketaan seuraavasti:
|
Tavanomaisten takaisinmaksuprofiilien osalta (pääoman takaisinmaksu puolivuosittaisina tasaerinä): HOR = (nostoajan pituus × 0,5) + takaisinmaksuajan pituus |
|
Muiden kuin tavanomaisten maksuprofiilien osalta: HOR = (nostoajan pituus × 0,5) + (takaisinmaksuajan keskimääräinen kesto – 0,25) / 0,5 Ajan mittayksikkönä edellä olevissa kaavoissa on vuosi. |
Kaupallisen riskin (ostajariskin) (Percentage of Cover for Commercial Risk, PCC) ja poliittisen riskin (maariskin) (Percentage of Cover for Political Risk, PCP) takuukate
Takuukate (PCC ja PCP) ilmaistaan MPR:n kaavassa desimaaliarvona (eli 95 prosenttia on 0,95).
Ostajariskien kattamiseen tarkoitetut lisävakuusjärjestelyt
Luoton lisävakuustekijän (CEF) arvo on 0 sellaisissa toimissa, joissa ei sovelleta ostajariskeihin liittyviä lisävakuusjärjestelyjä. Toimissa, joissa sovelletaan ostajariskeihin liittyviä lisävakuusjärjestelyjä, CEF:n arvo määritetään järjestelyn liitteen XII mukaisesti (ottaen huomioon 31 artiklan c kohdan mukaiset rajoitukset), ja se voi olla enintään 0,35.
Tuotteen laatutekijä
Tuotteen laatutekijä (Quality of Product Factor, QPF) saadaan seuraavan taulukon mukaisesti:
Tuotteen laatu |
Maariskiluokka |
||||||
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
|
vakiotasoa rajoitetumpi |
0,9965 |
0,9935 |
0,9850 |
0,9825 |
0,9825 |
0,9800 |
0,9800 |
vakiotaso |
1,0000 |
1,0000 |
1,0000 |
1,0000 |
1,0000 |
1,0000 |
1,0000 |
vakiotasoa täydellisempi |
1,0035 |
1,0065 |
1,0150 |
1,0175 |
1,0175 |
1,0200 |
1,0200 |
Takuukatetekijä
Takuukatetekijä (Percentage of Cover Factor, PCF) määritetään seuraavasti:
|
Kun (max(PCC, PCP) ≤ 0,95, PCF = 1) |
|
Kun (max(PCC, PCP) > 0,95, PCF = 1 + ((max(PCC, PCP) – 0,95) / 0,05) × (takuukatekerroin)) |
Takuukatekerroin saadaan seuraavan taulukon mukaisesti:
|
Maariskiluokka |
||||||
1 |
2 |
3 |
4 |
5 |
6 |
7 |
|
Takuukatekerroin |
0,00000 |
0,00337 |
0,00489 |
0,01639 |
0,03657 |
0,05878 |
0,08598 |
Valtion luottoriskiä parempi tekijä (Better than Sovereign Factor, BTSF)
Kun velallinen on luokiteltu ostajariskiluokkaan ’valtion luottoriskiä parempi’ (SOV+), BTSF = 0,9, muussa tapauksessa BTSF = 1.
Paikallisvaluuttaa koskeva tekijä (Local Currency Factor, LCF)
Toimessa, jossa maariskin lieventämisessä käytetään paikallisvaluuttaa, LCF:n arvo voi olla enintään 0,2. Kaikkien muiden toimien LCF:n arvo on 0.
LIITE IX
MARKKINOIDEN VIITEARVOT LUOKKAAN 0 LUOKITELLUISSA MAISSA TOTEUTETTAVISSA TOIMISSA
Vientiluottojen kattamaton osuus tai muun kuin vientiluottolaitoksen kattama osuus syndikoidusta lainasta
Yksityisten pankkien/instituutioiden ilmoittama hinta kyseisen vientiluoton kattamattomasta osuudesta (tai joissakin tapauksissa muun kuin vientiluottolaitoksen kattama osuus syndikoidusta lainasta) voi vastata parhaiten vientiluottolaitoksen katetta. Tällaisten kattamattomien osuuksien tai muiden kuin katettujen osien hinnoittelua olisi käytettävä ainoastaan, jos se perustuu kaupallisiin ehtoihin (tämä sulkee pois esimerkiksi kansainvälisten rahoituslaitosten rahoittamat osuudet).
Nimetyt yritysten joukkolainat (Name-Specific Corporate Bonds)
Yritysten joukkolainat koskevat nimettyjä luottoriskejä. Vientiluottolaitoksen sopimuksen eritysehtojen, kuten maturiteetin ja merkityn valuutan, ja mahdollisen luoton lisävakuuden sopeuttamisen on oltava varovaista. Jos käytetään ensisijaisia yritysten joukkolainoja (vakuutuksen kokonaistuotto) tai toissijaisia yritysten joukkolainoja (vaihtoehtoa, jossa spreadi on mukautettu soveltuvaan käyrään, joka on yleensä asiaankuuluva valuuttaswap-käyrä), ensisijaisesti olisi käytettävä velkojan lainoja. Jos niitä ei ole saatavilla, olisi käytettävä vastaavien luotonsaajien vastaavia toimia koskevia ensisijaisia tai toissijaisia yritysten joukkolainoja.
Nimetyt luottotappio-swapit (CDS)
Luottotappio-swapit (Credit Default Swaps, CDS) ovat suojautumistapa tappioita vastaan. CDS-käyrä kuvaa CDS:n ostajan tiettynä kautena maksamaa määrää osuutena nimellispääomasta ja se ilmaistaan yleensä peruspisteinä. CDS:n ostaja ostaa tosiasiassa vakuutuksen luottotappion varalta suorittamalla CDS:n myyjälle maksut swapin voimassaoloajalta tai kunnes luottotapahtuma realisoituu. Ensisijaisesti olisi käytettävä velkojan CDS-käyrää. Jos sitä ei ole saatavilla, on käytettävä vastaavia luotonsaajia ja vastaavia toimia koskevia CDS-käyriä.
Indeksoidut luottotappio-swapit
Indeksoitu luottotappio-swap on kokoelma jollekin teollisuuden alalle tai sen osalle taikka jollekin maantieteelliselle alueelle rekisteröidyistä CDS:istä. CDS-spreadit heijastavat siten yhteen koottuina tietyn indeksin kuvaaman markkinasegmentin riskiä. Sillä on eniten merkitystä tapauksissa, joissa nimettyjä CDS:iä ei ole saatavilla tai joissa nimettyjen luottotappioiden markkinat ovat epälikvidit.
Luoton viitearvot
Luoton ensisijaiset viitearvot (vakuuttamisen hinnoittelu) tai toissijaiset viitearvot (luoton toiselta rahoituslaitokselta ostavan rahoituslaitoksen luoton odotettavissa oleva tuotto). Luoton ensisijaisten viitearvojen kaikki maksut on oltava tiedossa, jotta kokonaistuotto voidaan laskea. Jos käytetään luoton viitearvoja, ensisijaisesti on käytettävä velkojan viitearvoja. Jos niitä ei ole saatavilla, on käytettävä vastaavia luotonsaajia ja vastaavia toimia koskevia viitearvoja.
Markkinoiden viitearvojen käyrät
Markkinoiden viitearvojen käyrät kuvaavat koko sektorin tai ostajaluokan luottoriskiä. Tällainen markkinatieto voi olla tärkeää, jos nimettyä tietoa ei ole saatavilla. Yleensä näiden markkinoiden sisäisen tiedon laatu riippuu markkinoiden likviditeetistä. Joka tapauksessa on tarkasteltava markkinavälineitä, jotka vastaavat parhaiten vientiluottolaitoksen sopimuksen erityisehtoja, kuten päivämäärää, luottoluokitusta, maturiteettia ja merkittyä valuuttaa.
Rahoituslähteiden kustannusten painotettu keskiarvo
Rahoituslähteiden kustannusten painotettu keskiarvo voidaan määrittää ostajan tilinpäätöksen perusteella. Tätä menetelmää on käytettävä varoen, jotta voidaan varmistaa, että yrityksen rahoituslähteiden keskimääräiset kustannukset kuvastavat todellisia olosuhteita, joissa rahoitusta on myönnetty.
LIITE X
KOLMANNEN OSAPUOLEN MAKSUTAKUUN SOVELTAMISTA KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET SEKÄ MONENVÄLISTEN TAI ALUEELLISTEN INSTITUUTIOIDEN LUOKITTELU
TARKOITUS
Tässä liitteessä esitetään kolmannen osapuolen, myös järjestelyn 24 artiklan e kohdan mukaisesti luokiteltujen monenvälisten tai alueellisten instituutioiden, maksutakuun soveltamista koskevat perusteet ja edellytykset. Se sisältää myös perusteet, joiden mukaisesti monenvälisiä ja alueellisia instituutioita olisi arvioitava määritettäessä, luokitellaanko ne järjestelyn 28 artiklan mukaisesti.
SOVELTAMISALA
Tapaus 1: Koko riskinalaisen määrän kattava takuu
Kun takaisinmaksutakuuna annettava vakuus yksiköltä kattaa koko riskinalaisen määrän (eli pääoman ja koron), voidaan soveltaa takaajan sijaintimaan maariskiluokitusta ja ostajariskiluokkaa, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
— |
Takuu kattaa luoton koko voimassaoloajan. |
— |
Takuu on peruuttamaton, varaukseton ja pyynnöstä saatavilla. |
— |
Takuu on oikeudellisesti pätevä ja täytäntöönpanokelpoinen takaajan sijaintimaan lainkäyttöalueella. |
— |
Takaaja on luottokelpoinen taatun velan suuruuteen nähden. |
— |
Takaajaan sovelletaan sijaintimaansa luotonannon valvontaa ja siirtomääräyksiä. |
Takaajina toimiviin luokiteltuihin monenvälisiin tai alueellisiin instituutioihin sovelletaan seuraavia ehtoja:
— |
Takuu kattaa luoton koko voimassaoloajan. |
— |
Takuu on peruuttamaton, varaukseton ja pyynnöstä saatavilla. |
— |
Takaaja on oikeudellisesti vastuussa luoton koko määrästä. |
— |
Takaisinmaksut suoritetaan suoraan luotonantajalle. |
Jos takaaja on taattavan yksikön tytär- tai emoyhtiö, osallistujat määrittävät tapauskohtaisesti, 1) ovatko tytär- ja emoyhtiö keskinäisen suhteensa tai emoyhtiön oikeudellisten sitoumusten perusteella oikeudellisesti ja taloudellisesti riippumattomia ja kykeneekö yhtiö täyttämään maksuvelvoitteensa, 2) voivatko paikalliset tapahtumat/määräykset tai valtion puuttuminen vaikuttaa tytär-/emoyhtiöön ja 3) onko päätoimipaikka maksuvelvollinen, jos maksu laiminlyödään.
Tapaus 2: Määrältään rajoitettu takuu
Kun takaisinmaksutakuuna annettava vakuus yksiköltä kattaa osan riskinalaisesta määrästä (eli pääomasta ja korosta), takuun kattamaan osuuteen luotosta voidaan soveltaa takaajan sijaintimaan maariskiluokitusta ja ostajariskiluokkaa, kun tapauksessa 1 luetellut ehdot täyttyvät.
Takuun ulkopuolelle jäävään osuuteen sovelletaan velallisen maariskiluokitusta ja ostajariskiluokkaa.
Monenvälisen tai alueellisen instituution luokittelu
Monenvälinen tai alueellinen instituutio on luokituskelpoinen, jos siihen ei sijaintimaassaan yleensä sovelleta luotonannon valvontaa ja siirtomääräyksiä. Tällaiset instituutiot luokitellaan maariskiluokkiin 0–7 tapauskohtaisesti arvioimalla kunkin instituution riski sen omien ansioiden ja sen perusteella,
— |
onko instituutio lainsäädännöllisesti ja taloudellisesti itsenäinen, |
— |
onko instituution koko varallisuus suojassa kansallistamiselta tai julistamiselta menetetyksi valtiolle, |
— |
onko instituutiolla rajoittamaton vapaus varojen siirtämiseen ja muuntamiseen, |
— |
onko kyseessä instituutio, jonka toimintaan sen sijaintimaan hallitus ei puutu, |
— |
onko instituution toiminta verovapaata, ja |
— |
ovatko kaikki instituution jäsenvaltiot velvollisia antamaan lisäpääomaa sen velvoitteiden kattamiseksi. |
Arvioinnissa olisi myös otettava huomioon maksurekisteritiedot aikaisemmista maakohtaisiin luottoriskeihin liittyvistä laiminlyöntitilanteista joko asianomaisessa sijaintimaassa tai velallisen maassa sekä mitkä tahansa muut tekijät, joilla saattaa olla vaikutusta arviointiin.
Luokiteltujen monenvälisten ja alueellisten instituutioiden luettelo ei ole tyhjentävä, ja osallistuja voi asettaa instituution tarkasteltavaksi edellä mainittujen näkökohtien perusteella. Osallistujien on julkistettava monenvälisiä ja alueellisia instituutioita koskevat luokittelut.
LIITE XI
OSTAJARISKILUOKKIEN LAADULLISET KUVAUKSET
Valtion luottoriskiä parempi (SOV+)
Tämä luokitus on poikkeuksellinen. Tällaisen luokituksen saaneella yksiköllä on poikkeuksellisen vahva luottoprofiili, ja sen odotetaan täyttävän maksuvelvoitteensa valtion maksuvaikeuden aikana ja jopa luottotappiotilanteessa. Kansainväliset luottoluokituslaitokset julkaisevat säännöllisesti raportteja, joissa luetteloidut yhtiöiden ja vastapuolten luokitukset ylittävät valtion ulkomaanvaluuttaisen luokituksen. Sopimuspuolten, jotka ehdottavat yksikön luokittelemista valtion riskiä parempaan luokkaan, on ehdotuksensa tueksi vedottava tällaisiin valtion luottoriskiä parempiin luokituksiin paitsi, jos valtion luottoriski on valtion luottoriskin arviointimallin menetelmän perusteella määritetty huomattavasti maariskiä suuremmaksi. Jotta yksikkö voi saada sijaintivaltiotaan paremman luottoluokituksen, sillä odotetaan olevan useita tai tavanomaisesti ainakin suurin osa seuraavista tai vastaavista erityispiirteistä:
— |
vahva luottoprofiili |
— |
huomattavat ulkomaankaupan tulot suhteessa sen valuuttamääräiseen velkataakkaan |
— |
valmiudet käyttää tytäryhtiöiden tai ulkomaantoimintojen tuotantoa ja käteisvarojen muodostusta erityisesti korkean luokituksen saaneissa valtioissa sijaitsevissa monikansallisissa yrityksissä |
— |
yksiköllä on ulkomaalainen omistaja tai strateginen kumppani, joka on luotettava rahoitustuen lähde muodollisen takuun puuttuessa |
— |
yksikkö on aiemmin saanut valtiolta erityiskohtelua, mukaan luettuna vapautus valuutan siirtojen ja vaihdon rajoituksista sekä vientitulojen luovutusvaatimuksista, ja suotuisaa verokohtelua |
— |
yksiköllä on aiempia puiteluottoja korkean luokituksen saaneilta kansainvälisiltä pankeilta, erityisesti luottoja, joissa ei ole merkittäviä kielteisiä muutoksia koskevaa (Material Adverse Change, MAC) lauseketta, jonka perusteella pankit voivat irtisanoa luottovälineet valtion kriisin tai muiden riskien ilmetessä, ja |
— |
yksiköllä on varallisuutta ulkomailla, erityisesti rahaksi muunnettavaa omaisuutta, mikä johtuu usein säännöistä, jotka sallivat viejien kuolettaa ja ylläpitää ulkomailla käteistilejä, joita voidaan käyttää velanhoitoa varten. |
SOV+-ostajariskiluokkaa ei normaalisti voida soveltaa
— |
julkisessa omistuksessa oleviin yksiköihin, liikelaitoksiin, valtion hallintoon kuten ministeriöihin, aluehallintoon jne. |
— |
valtion lainkäyttöalueella sijaitseviin rahoituslaitoksiin ja |
— |
yksiköihin, joiden myynti tapahtuu pääasiassa kotimaisilla markkinoilla paikallisvaluutassa. |
Valtion luottoriski (SOV)
Valtiovelalliset/valtiotakaajat ovat yksikköjä, jotka on nimenomaisesti valtuutettu täyttämään velanmaksuvelvollisuuden valtion puolesta ja jotka yleensä ovat valtiovarainministeriöitä tai keskuspankkeja (15 18 22 29 30 32 37 38 39). Kyse on valtion luottoriskistä, kun
— |
velallinen/takaaja on oikeudellisesti valtuutettu täyttämään velanmaksuvelvollisuuden valtion puolesta ja sillä on siten valtion täysi luottamus ja vakuudet ja |
— |
valtion luottoriskin uudelleenjärjestelyn tapauksessa kyseinen velka sisällytetään uudelleenjärjestelyssä valtiolle osoitettuihin velvollisuuksiin ja maksuvelvollisuuksiin. |
Sama kuin valtion luottoriski (CC0): poikkeuksellisen hyvä luottokelpoisuus
’Sama kuin valtion luottoriski’ -luokkaan kuuluu kahdentyyppisiä velallisia/takaajia:
— |
julkiset yksiköt joko tapauksissa, joissa on due diligence -tarkastuksessa todettu, että ostajalla on implisiittisesti valtion täysi luottamus ja luotto/tuki, tai joissa todennäköisyys saada valtion rahoitus- ja vakavaraisuustukea on hyvin suuri sekä mahdollisessa perintä- että luottotappiotilanteessa. Valtiota vastaavat muut kuin valtion julkiset yksiköt, joihin kuuluvat myös valtio-omisteiset yhtiöt, joilla on täysi tai lähes täysi monopoliasema alan toiminnoissa (esimerkiksi energiantuotanto, öljy ja kaasu). |
— |
yritysten yksiköt, joilla on poikkeuksellisen vahva luottoprofiili mahdollisten laiminlyönti- ja luottotappiotilanteiden varalta, minkä perusteella riskin voidaan katsoa vastaavan valtion luottoriskiä. Tällaiset ehdokkaat voivat olla vahvoja tunnettuja suuryrityksiä (ns. blue chip -yrityksiä) tai hyvin merkittäviä pankkeja, joilla on suuri todennäköisyys saada valtion rahoitus- ja vakavaraisuustukea. |
Poikkeuksellisen hyvä luottokelpoisuus merkitsee, että maksujen keskeytymisen riskin odotetaan olevan merkityksetön ja että yksiköllä on poikkeuksellisen vahvat takaisinmaksuvalmiudet, joihin ennakoitavissa olevat tapahtumat eivät todennäköisesti vaikuta. Luottokelpoisuus perustuu tavanomaisesti joihinkin tai jopa kaikkiin seuraaviin yksikön liiketoiminta- ja rahoitusprofiilin erityispiirteisiin:
— |
poikkeuksellisen hyvä tai erinomainen käteisvarojen ja tulojen muodostus |
— |
poikkeuksellisen hyvä tai erinomainen likviditeetti |
— |
poikkeuksellisen alhainen tai hyvin alhainen velkaantumisaste |
— |
erinomainen tai hyvin vahva liiketoimintaprofiili ja toteen näytetyt hyvin vahvat hallinnolliset valmiudet. |
Yksikön talous- ja omistustietoja koskeva viestintä on myös hyvin laadukasta, ellei tuen saaminen emoyhtiöltä (tai valtiolta), jonka ostajariskiluokitus on yhtä korkea tai korkeampi kuin tätä ostajariskiluokkaa vastaava luokitus, ole hyvin todennäköistä.
Sen maan luokituksesta riippuen, johon velallinen/takaaja on sijoittautunut, on todennäköistä, että akkreditoidut luottolaitokset luokittelevat ostajariskiluokkaan CC0 luokitellun velallisen/takaajan luokkien AAA (maaluokka 1) ja B (maaluokka 7) välille.
Erinomainen luottokelpoisuus (CC1)
Maksujen keskeytymisen riskin odotetaan olevan pieni tai hyvin pieni. Velallisella/takaajalla on hyvin vahvat takaisinmaksuvalmiudet, joihin ennakoitavissa olevat tapahtumat eivät todennäköisesti vaikuta. On melko epätodennäköistä tai hyvin epätodennäköistä, että olosuhteiden ja taloustilanteen muutokset vaikuttavat kielteisesti velalliseen/takaajaan. Luottokelpoisuus perustuu tavanomaisesti joihinkin tai jopa kaikkiin seuraaviin liiketoiminta- ja rahoitusprofiilin erityispiirteisiin:
— |
erinomainen tai hyvä käteisvarojen ja tulojen muodostus |
— |
erinomainen tai hyvä likviditeetti |
— |
hyvin alhainen tai alhainen velkaantumisaste |
— |
hyvin vahva liiketoimintaprofiili ja toteen näytetyt hallinnolliset valmiudet. |
Yksikön talous- ja omistustietoja koskeva viestintä on myös hyvin laadukasta, ellei tuen saaminen emoyhtiöltä (tai valtiolta), jonka ostajariskiluokitus on yhtä korkea tai korkeampi kuin tätä ostajariskiluokkaa vastaava luokitus, ole hyvin todennäköistä.
Sen maan luokituksesta riippuen, johon velallinen/takaaja on sijoittautunut, on todennäköistä, että akkreditoidut luottolaitokset luokittelevat ostajariskiluokkaan CC1 luokitellun velallisen/takaajan luokkien AAA (maaluokka 1) ja B (maaluokka 7) välille.
Hyvä tai melko hyvä luottokelpoisuus, yli keskiarvon (CC2)
Maksujen keskeytymisen riskin odotetaan olevan pieni. Velallisella/takaajalla on hyvät tai melko hyvät takaisinmaksuvalmiudet, joihin ennakoitavissa olevat tapahtumat eivät todennäköisesti vaikuta. On melko epätodennäköistä, että olosuhteiden ja taloustilanteen muutokset vaikuttavat kielteisesti velalliseen/takaajaan. Luottokelpoisuus perustuu tavanomaisesti joihinkin tai jopa kaikkiin seuraaviin liiketoiminta- ja rahoitusprofiilin erityispiirteisiin:
— |
hyvä tai melko hyvä käteisvarojen ja tulojen muodostus |
— |
hyvä tai melko hyvä likviditeetti |
— |
alhainen tai melko alhainen velkaantumisaste |
— |
melko vahva liiketoimintaprofiili ja toteen näytetyt hallinnolliset valmiudet. |
Yksikön talous- ja omistustietoja koskeva viestintä on myös hyvin laadukasta, ellei tuen saaminen emoyhtiöltä (tai valtiolta), jonka ostajariskiluokitus on yhtä korkea tai korkeampi kuin tätä ostajariskiluokkaa vastaava luokitus, ole hyvin todennäköistä.
Sen maan luokituksesta riippuen, johon velallinen/takaaja on sijoittautunut, on todennäköistä, että akkreditoidut luottolaitokset luokittelevat ostajariskiluokkaan CC2 luokitellun velallisen/takaajan luokkien A+ (maaluokka 1) ja B- tai heikompi (maaluokka 7) välille.
Kohtalainen luottokelpoisuus, keskiarvo (CC3)
Maksujen keskeytymisen riskin odotetaan olevan kohtalainen tai melko pieni. Velallisella/takaajalla on kohtalaiset tai melko hyvät takaisinmaksuvalmiudet. Riskin syntyminen on mahdollista, jos velallinen/takaaja kohtaa merkittäviä epävarmuustekijöitä tai altistuu kielteisille liiketoiminnallisille, rahoituksellisille tai taloudellisille olosuhteille, joiden johdosta velallinen/takaaja saattaa menettää valmiutensa suorittaa maksut oikea-aikaisesti. Käytettävissä voi kuitenkin olla liiketoiminnallisia tai rahoituksellisia vaihtoehtoja, joiden ansiosta rahoitussitoumukset voidaan täyttää. Luottokelpoisuus perustuu tavanomaisesti joihinkin tai jopa kaikkiin seuraaviin liiketoiminta- ja rahoitusprofiilin erityispiirteisiin:
— |
melko hyvä tai kohtalainen käteisvarojen ja tulojen muodostus |
— |
melko hyvä tai kohtalainen likviditeetti |
— |
melko alhainen tai kohtalainen velkaantumisaste |
— |
kohtalainen liiketoimintaprofiili ja toteen näytetyt hallinnolliset valmiudet. |
Yksikön talous- ja omistustietoja koskeva viestintä on myös kohtuullisen laadukasta, ellei tuen saaminen emoyhtiöltä (tai valtiolta), jonka ostajariskiluokitus on yhtä korkea tai korkeampi kuin ostajariskiluokkaa vastaava luokitus, ole hyvin todennäköistä.
Sen maan luokituksesta riippuen, johon velallinen/takaaja on sijoittautunut, on todennäköistä, että akkreditoidut luottolaitokset luokittelevat ostajariskiluokkaan CC3 luokitellun velallisen/takaajan luokkien BBB+ (maaluokka 1) ja B- tai heikompi (maaluokka 6) välille.
Melko heikko luottokelpoisuus, alle keskiarvon (CC4)
Maksujen keskeytymisen riskin odotetaan olevan melko suuri. Velallisella/takaajalla on kohtalaiset tai melko heikot takaisinmaksuvalmiudet. Riskin syntyminen on mahdollista, jos velallinen/takaaja kohtaa merkittäviä epävarmuustekijöitä tai altistuu kielteisille liiketoiminnallisille, rahoituksellisille tai taloudellisille olosuhteille, joiden johdosta velallinen/takaaja saattaa menettää valmiutensa suorittaa maksut oikea-aikaisesti. Käytettävissä voi kuitenkin olla liiketoiminnallisia tai rahoituksellisia vaihtoehtoja, joiden ansiosta rahoitussitoumukset voidaan täyttää. Luottokelpoisuus perustuu tavanomaisesti joihinkin tai jopa kaikkiin seuraaviin liiketoiminta- ja rahoitusprofiilin erityispiirteisiin:
— |
kohtalainen tai melko heikko käteisvarojen ja tulojen muodostus |
— |
kohtalainen tai melko heikko likviditeetti |
— |
kohtalainen tai melko korkea velkaantumisaste |
— |
kohtalaisen heikko liiketoimintaprofiili ja heikko näyttö hallinnollisista valmiuksista. |
Yksikön talous- ja omistustietoja koskeva viestintä on myös kohtuullisen laadukasta, ellei tuen saaminen emoyhtiöltä (tai valtiolta), jonka ostajariskiluokitus on yhtä korkea tai korkeampi kuin ostajariskiluokkaa vastaava luokitus, ole hyvin todennäköistä.
Sen maan luokituksesta riippuen, johon velallinen/takaaja on sijoittautunut, on todennäköistä, että akkreditoidut luottolaitokset luokittelevat ostajariskiluokkaan CC4 luokitellun velallisen/takaajan luokkien BB+ (maaluokka 1) ja B- tai heikompi (maaluokka 5) välille.
Heikko luottokelpoisuus (CC5)
Maksujen keskeytymisen riskin odotetaan olevan suuri tai hyvin suuri. Velallisella/takaajalla on melko heikot tai heikot takaisinmaksuvalmiudet. Velallisella/takaajalla on tällä hetkellä takaisinmaksuvalmius, mutta turvamarginaali on pieni. Maksuongelmien syntyminen on kuitenkin todennäköistä, koska maksukyvyn säilyminen riippuu pysyvästä ja suotuisasta liiketoiminta- ja talousympäristöstä. Kielteiset liiketoiminnalliset, rahoitukselliset tai taloudelliset olosuhteet todennäköisesti heikentävät takaisinmaksuvalmiuksia tai maksuhalukkuutta. Luottokelpoisuus perustuu tavanomaisesti joihinkin tai jopa kaikkiin seuraaviin liiketoiminta- ja rahoitusprofiilin erityispiirteisiin:
— |
melko heikko tai hyvin heikko käteisvarojen ja tulojen muodostus |
— |
melko heikko tai heikko likviditeetti |
— |
melko korkea tai korkea velkaantumisaste |
— |
heikko liiketoimintaprofiili eikä näyttöä hallinnollisista valmiuksista. |
Yksikön talous- ja omistustietoja koskeva viestintä ei myöskään ole laadukasta, ellei tuen saaminen emoyhtiöltä (tai valtiolta), jonka ostajariskiluokitus on yhtä korkea tai korkeampi kuin ostajariskiluokkaa vastaava luokitus, ole hyvin todennäköistä.
Sen maan luokituksesta riippuen, johon velallinen/takaaja on sijoittautunut, on todennäköistä, että akkreditoidut luottolaitokset luokittelevat ostajariskiluokkaan CC5 luokitellun velallisen/takaajan luokkien BB- (maaluokka 1) ja B- tai heikompi (maaluokka 4) välille.
LIITE XII
MAARISKIN LIEVENTÄMISMENETELMIÄ KOSKEVAT PERUSTEET JA EDELLYTYKSET JA OSTAJARISKEIHIN LIITTYVÄT LISÄVAKUUSJÄRJESTELYT
TARKOITUS
Tässä liitteessä annetaan yksityiskohtaiset tiedot järjestelyn 30 artiklan a kohdassa lueteltujen maariskin lieventämismenetelmien ja järjestelyn 31 artiklan a kohdassa lueteltujen ostajariskien kattamiseen tarkoitettujen lisävakuusjärjestelyjen käytöstä. Niiden käyttöön sovellettavat perusteet, edellytykset ja erityistilanteet pätevät myös vähimmäistakuumaksuihin kohdistuviin vaikutuksiin.
MAARISKIN LIEVENTÄMISMENETELMÄT
1. Ulkomailla sijaitseva tulevien rahavirtojen rakenne ja sulkutili
Määritelmä:
Kirjallinen asiakirja, kuten kirjallinen sopimus, oikeuden luovutus tai toimitsijamiesjärjestely, joka on sinetöity ja toimitettu kolmannelle osapuolelle eli henkilölle, joka ei ole välineessä asianosaisena, pidettäväksi tämän hallussa tiettyjen edellytysten täyttymiseen asti ja tämän jälkeen toimitettavaksi toiselle osapuolelle täytäntöönpanoa varten. Seuraavien perusteiden täyttyessä ja luetellut lisätekijät huomioon ottaen siirtoriskejä voidaan tällä menetelmällä vähentää tai poistaa erityisesti korkeamman riskin maariskiluokkiin kuuluvissa maissa.
Perusteet:
— |
Sulkutili liittyy valuuttatulohankkeeseen, ja sille ohjautuvat rahavirrat ovat hankkeen tuottamia ja/tai muita ulkomaan vientisaatavia. |
— |
Sulkutilit ovat ns. offshore-tilejä eli ne sijaitsevat hankkeen ulkopuolisessa maassa, jossa siirtoriskit tai muut maariskit ovat hyvin vähäisiä (eli korkean tulotason OECD-maassa tai korkean tulotason euroalueen maassa). |
— |
Sulkutilit sijaitsevat ensiluokkaisessa pankissa, joka ei ole velallisen tai tämän maan välittömässä tai välillisessä valvonnassa. |
— |
Tilin varat on turvattu pitkäaikaisilla tai muilla asianmukaisilla sopimuksilla. |
— |
Tilin kautta kulkevat velallisen tulonlähteet (eli hankkeen tuottamat ja/tai muista lähteistä peräisin olevat varat) ovat kovaa valuuttaa ja niiden voidaan kohtuudella odottaa yhteenlaskettuina riittävän lainanhoitoon luoton koko keston ajan, ja ne tulevat yhdeltä tai useammalta luottokelpoiselta ulkomaiselta asiakkaalta, joka on sijoittautunut hankkeen sijaintimaata parempaan riskiluokkaan kuuluvaan maahan (yleensä korkean tulotason OECD-maahan tai korkean tulotason euroalueen maahan). |
— |
Velallinen kehottaa peruuttamattomasti ulkomaisia asiakkaita suorittamaan maksun suoraan tilille (eli maksuja ei ohjata velallisen hallinnassa olevan tilin tai tämän maan kautta). |
— |
Tilin katteen on vastattava vähintään kuuden kuukauden velanhoitomaksuja. Sovellettaessa hankerahoitusrakenteen mukaisia joustavia takaisinmaksuehtoja tilin katteen on vastattava tosiasiallisia kuuden kuukauden velanhoitokustannuksia kyseisten joustavien ehtojen mukaisesti; tämä määrä voi vaihdella eri aikoina velanhoitoprofiilista riippuen. |
— |
Velallisen tilinkäyttöoikeus on rajoitettu (eli tilinkäyttö sallitaan luottoehtojen mukaisten velanhoitomaksujen suorittamisen jälkeen). |
— |
Tilille talletettujen tulojen välittömäksi edunsaajaksi nimetään luotonantaja luoton koko keston ajaksi. |
— |
Tilin avaamiseen on saatu kaikki tarvittavat juridiset valtuutukset paikallisilta ja muilta asianomaisilta viranomaisilta. |
— |
Sulkutili ja sopimusperusteiset järjestelyt eivät voi olla ehdollisia ja/tai kumottavissa ja/tai kestoltaan rajoitettuja. |
Muut huomioon otettavat tekijät:
Menetelmää sovelletaan tarkastellen tapauskohtaisesti edellä mainittuja tekijöitä ja ottaen huomioon muun muassa seuraavat tekijät:
— |
maa, velallinen (joko julkinen tai yksityinen), ala, haavoittuvuus suhteessa asianomaisiin hyödykkeisiin tai palveluihin, myös niiden saatavuus luoton koko keston ajan, asiakkaat |
— |
oikeudelliset rakenteet, esimerkiksi se, onko menetelmä riittävän riippumaton velallisen tai tämän maan vaikutusmahdollisuuksista |
— |
missä määrin valtio voi puuttua menetelmään, uusia sen tai vetäytyä siitä |
— |
onko tili riittävästi suojattu hankekohtaisilta riskeiltä |
— |
tilille ohjautuvien rahavirtojen määrä ja tapa riittävien rahavirtojen säilyttämiseksi |
— |
tilanne Pariisin klubin osalta (esimerkiksi mahdollinen poikkeus) |
— |
muiden maariskien kuin siirtoriskin mahdollinen vaikutus |
— |
suojautuminen maakohtaisilta riskeiltä tilin sijaintimaassa |
— |
asiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset niiden luonne ja kesto mukaan luettuina ja |
— |
odotettujen valuuttatulojen kokonaismäärä suhteessa luoton kokonaismäärään. |
Vähimmäistakuumaksuihin kohdistuva vaikutus
Tämän maariskin lieventämismenetelmän soveltaminen voi johtaa toimeen sovellettavan maariskiluokituksen parantumiseen yhdellä luokalla muissa kuin maariskiluokkaan 1 kuuluvissa toimissa.
2. Paikallisvaluuttamääräinen rahoitus
Määritelmä:
Sopimus ja rahoitus neuvotellaan muunnettavissa ja saatavilla olevissa paikallisissa valuutoissa, jotka ovat muita kuin kovia valuuttoja, ja rahoitus hoidetaan paikallisesti siirtoriskin lieventämiseksi tai poistamiseksi. Kahden ensimmäisen maakohtaisen luottoriskin esiintyminen ei periaatteessa vaikuta paikallisessa valuutassa olevaan ensisijaiseen velkasitoumukseen.
Perusteet:
— |
Vientiluottolaitoksen vastuu tai suoralle luotonantajalle suoritettavat korvaukset tai maksut ilmaistaan ja suoritetaan paikallisessa valuutassa. |
— |
Vientiluottolaitokselle ei yleensä synny siirtoriskiä. |
— |
Paikallisessa valuutassa tehtyjä talletuksia ei yleensä tarvitse muuntaa kovaksi valuutaksi. |
— |
Takaisinmaksua, jonka luotonsaaja suorittaa omassa valuutassaan ja omassa maassaan, pidetään laillisena velanmaksuna. |
— |
Jos luotonsaajan tulot ovat sen omassa valuutassa, luotonsaaja on suojattu valuuttakurssien haitalliselta vaihtelulta. |
— |
Luotonsaajan maan siirtomääräykset eivät vaikuta luotonsaajan takaisinmaksuvelvoitteisiin, jotka säilyvät paikallisessa valuutassa. |
Muut huomioon otettavat tekijät:
Menetelmää sovelletaan valikoivasti muunnettaviin ja siirrettäviin valuuttoihin silloin, kun talous on terveellä perustalla. Osallistujan vientiluottolaitoksen tulisi pystyä täyttämään sen omassa valuutassa ilmaistut maksuvelvoitteet, jos paikallisesta valuutasta tulee joko ei-siirrettävä tai ei-muunnettava valuutta sen jälkeen, kun vientiluottolaitos on hyväksynyt vastuun. (Tämä riski kohdistuisi kuitenkin suoraan luotonantajaan.)
Vähimmäistakuumaksuihin kohdistuva vaikutus
Tämän maariskin lieventämismenetelmän soveltaminen voi johtaa vähimmäistakuumaksun maakohtaista luottoriskiä koskevan osuuden enintään 20 prosentin alennukseen (eli paikallisvaluuttaa koskeva tekijä (LCF) on enintään 0,2).
OSTAJARISKEIHIN LIITTYVÄT LISÄVAKUUSJÄRJESTELYT
Jäljempänä olevassa taulukossa määritellään, mitä lisävakuusjärjestelyjä voidaan soveltaa ostajariskien kattamiseksi ja miten paljon ne voivat enimmillään vaikuttaa sovellettaviin vähimmäistakuumaksuihin vähimmäistakuumaksun kaavaan sisältyvän CEF:n kautta.
Luoton lisävakuus |
Määritelmä |
CEF enintään |
Sopimustuottojen tai sopimussaatavien siirtäminen |
Jos luotonsaaja on tehnyt sopimuksia joko ulkomaisten tai paikallisten vahvojen ostositoumusten antajien kanssa, sopimuksen oikeudellisesti pätevä siirto antaa oikeuden toteuttaa luotonsaajan sopimukset ja/tai tehdä päätöksiä luotonsaajan voimassa olevista sopimuksista luoton laiminlyönnin jälkeen. Luotonantajat voivat hakea toimeen osallistuvan kolmannen osapuolen kanssa (kaivos- tai energia-alaa koskevassa toimessa paikallishallinnon virasto) tehdyn suoran sopimuksen perusteella valtion hallinnosta oikaisua pakkolunastuksen tai toimeen liittyvien muiden sopimusvelvoitteiden rikkomisen vuoksi. Haasteellisilla markkinoilla tai alalla toimivalla yrityksellä voi olla tuotannon myyntiin liittyviä saatavia yhdeltä tai useammalta yritykseltä, joka toimii vakaammassa ympäristössä. Tällaiset saatavat ovat usein kovaa valuuttaa, mutta niihin ei sovelleta erityisiä sopimusehtoja. Näiden saatavien siirtämiseen saattaa liittyä luotonsaajan omaisuuseriin perustuva vakuus, joka antaa luotonantajalle erityiskohtelun luotonsaajan synnyttämän kassavirran osalta. |
0,10 |
Omaisuuseriin perustuva vakuus |
Omaisuuseriin perustuva vakuus Omaisuuserien hallinta osoitetaan panttaamalla (1) kaikki irtain ja arvokas omaisuus ja (2) itsessään arvokas omaisuus. Omaisuuseriin perustuva vakuus, joka koskee esimerkiksi veturia, lääkinnällistä laitteistoa tai rakennusvälineitä, voidaan lunastaa melko helposti. Tällaista vakuutta arvioidessaan vientiluottolaitoksen on otettava huomioon, onko lunastaminen oikeudellisesti helppoa. Arvo on toisin sanoen suurempi, kun omaisuuseriin perustuvaa vakuutta täydentää vakiintunut oikeudellinen järjestely, ja arvo on pienempi, kun oikeudelliset mahdollisuudet lunastaa vakuuden kohde ovat kyseenalaiset. Omaisuuseriin perustuvan vakuuden täsmällinen arvo määräytyy markkinoiden perusteella, minkä yhteydessä asiaankuuluvat ’markkinat’ ulottuvat paikallismarkkinoita laajemmalle, koska pääoma voidaan siirtää toiselle lainkäyttöalueelle. Huom. Luoton lisävakuuden soveltaminen omaisuuseriin perustuvan vakuuden yhteydessä koskee ostajariskiä, jossa omaisuuseriin perustuva vakuus on voimassa siinä maassa, jossa on toimen kotipaikka. |
0,25 |
Käyttöomaisuuteen perustuva vakuus |
Käyttöomaisuuteen perustuva vakuus on tyypillisin kaluston osa, joka voidaan sen fyysisten ominaisuuksien vuoksi pidättää, kuten turbiini tai kokoamislinjaan integroitu valmistuskoneisto. Käyttöomaisuuteen perustuvan vakuuden tarkoitus ja arvo perustuu siihen, että vientiluottolaitoksella on laajemmat mahdollisuudet käyttää omaisuutta luottotappioiden hyvittämiseksi. Käyttöomaisuuteen perustuvan vakuuden arvo riippuu taloudellisista ja oikeudellisista tekijöistä, markkinoihin liittyvistä tekijöistä ja muista tekijöistä. |
0,15 |
Sulkutili |
Sulkutilit ovat velanhoidon varantotilejä, jotka toimivat vakuuksina luotonantajille, tai muun muotoisia käteissaatavatilejä, jotka toimivat vakuuksina luotonantajille ja joita hallinnoiva osapuoli ei ole ostajan/velallisen valvonnassa eikä sillä ole yhteisiä omistuksia tämän kanssa. Kyseinen summa on talletettava sulkutilille ennakkoon. Tällaisen vakuuden arvo on lähes aina 100 prosenttia kyseisillä käteistileillä olevasta nimellissummasta. Sulkutilin ansiosta käteisvarojen käyttöä voidaan valvoa tehokkaammin ja voidaan varmistaa, että velka suoritetaan ennen muuta harkinnanvaraista kulutusta. Huom. Sulkutilin käyttö luoton lisävakuutena kohdistuu ostajariskiin, jolloin sulkutiliä pidetään siinä maassa, jossa on toimen kotipaikka. Käteisvakuus vähentää merkittävästi katettujen lainanlyhennysten luottotappion riskiä. |
sulkutilille talletettu summa osuutena luotosta enintään 0,10 |
LIITE XIII
KEHITYSAVUN LAADUN ARVIOINTIPERUSTEET
KEHITYSAVULLA RAHOITETTUJEN HANKKEIDEN LAADUN ARVIOINTI
OECD:n kehitysapukomitea DAC on kehittänyt viime vuosina perusteita, joiden avulla pyritään varmistamaan, että osittain tai kokonaan julkisella kehitysavulla (ODA) rahoitetut kehitysmaahankkeet edistävät kehitystä. Nämä perusteet on lueteltu olennaisilta osiltaan
— |
DAC:n perusteissa hankkeiden ennakkoarviointia varten (DAC Principles for Project Appraisal, 1988) |
— |
yhdistelmärahoitusta ja sidottua tai osittain sitomatonta julkista kehitysapua koskevissa DAC:n suuntaviivoissa (DAC Guiding Principles for Associated Financing and Tied and Partially Untied Official Development Assistance, 1987) ja |
— |
julkisen kehitysavun hyvissä hankintakäytännöissä (Good Procurement Practices for Official Development Aid, 1986). |
HANKKEEN YHTEENSOPIVUUS VASTAANOTTAJAMAAN YLEISTEN INVESTOINTITAVOITTEIDEN KANSSA (HANKKEIDEN VALINTA)
Onko hanke osa vastaanottajamaan keskeisten rahoitus- ja suunnitteluviranomaisten jo hyväksymiä investointiohjelmia tai julkisten varojen käyttöohjelmia?
(On ilmoitettava asiakirja, jossa hanke mainitaan, esimerkiksi vastaanottajamaan julkinen investointiohjelma.)
Rahoittaako jokin kansainvälinen kehitysapurahoituslaitos osan hankkeesta?
Onko todisteita siitä, että jokin kansainvälinen kehitysapurahoituslaitos tai jokin muu DAC:n jäsen on harkinnut hankkeen rahoittamista ja hylännyt sen kehitysyhteistyön kannalta vähämerkityksisenä?
Kun on kyse yksityisen sektorin hankkeesta, onko vastaanottajamaan hallitus hyväksynyt hankkeen?
Sovelletaanko hankkeeseen sellaista hallitustenvälistä sopimusta, joka antaa avunantajalle laajemman avustustoimintavalikoiman vastaanottajamaassa?
HANKKEIDEN VALMISTELU JA ENNAKKOARVIOINTI
Onko hanke valmisteltu, suunniteltu ja arvioitu sellaisten vaatimusten ja perusteiden mukaisesti, jotka vastaavat suurin piirtein DAC:n määrittämiä hankkeiden ennakkoarvioinnin perusteita (PPA)? Hankkeen arvioinnissa huomioon otettavat tekijät ovat
a) |
taloudelliset tekijät (PPA:n kohdat 30–38) |
b) |
tekniset tekijät (PPA:n kohta 22) |
c) |
rahoitukselliset tekijät (PPA:n kohdat 23–29). |
Kun on kyse tuottavasta hankkeesta, erityisesti jos tuotanto on suunnattu markkinoille, joilla on kilpailua, onko kehitysapurahoituksen lahja-aste saatettu varojen loppukäyttäjän käyttöön? (PPA:n kohta 25)
a) |
institutionaalisten tekijöiden arviointi (PPA:n kohdat 40–44) |
b) |
sosiaalinen analyysi sekä kustannusten ja etujen jakaantumisen määrittely (PPA:n kohdat 47–57) |
c) |
ympäristötekijöiden arviointi (PPA:n kohdat 55–57). |
HANKINTAMENETTELYT
Mitä seuraavista hankintamenettelyistä käytetään? (Periaatteet on määritelty julkisen kehitysavun hyvissä hankintakäytännöissä.)
a) |
Kansainvälinen tarjouskilpailu (Hankintakäytäntöjen periaate III ja sen liite 2: Tehokkaan kansainvälisen tarjouskilpailun vähimmäisvaatimukset) |
b) |
Kansallinen tarjouskilpailu (periaate IV) |
c) |
Epävirallinen kilpailu ja suorat neuvottelut (periaate V, A tai B). |
Onko hankintojen hinnan ja laadun tarkistusta suunniteltu? (PPA:n kohta 63)
LIITE XIV
MÄÄRITELMÄT
Tässä järjestelyssä sovelletaan seuraavia määritelmiä:
a) |
Sitoumuksella tarkoitetaan kaikenlaisia lausuntoja, joissa vastaanottajamaalle, ostajalle, luotonsaajalle, viejälle tai rahoituslaitokselle ilmoitetaan halukkuudesta tai aikomuksesta myöntää julkista tukea. |
b) |
Yhteisellä kannalla tarkoitetaan sopimuspuolten välistä sopimusta julkisen tuen rahoittamisen perusteista tietyn toimen yhteydessä tai tietyissä olosuhteissa. Hyväksytyn yhteisen kannan mukaisia sääntöjä sovelletaan järjestelyn sääntöjen sijasta ainoastaan yhteisessä kannassa yksilöidyn toimen tai siinä yksilöityjen olosuhteiden yhteydessä. |
c) |
Sidotun avun lahja-asteella tarkoitetaan 100 prosentin lahja-astetta, kun kyseessä on lahjoitus. Lainojen osalta lahja-aste on puolestaan lainan nimellisarvon ja luotonsaajan suorittamien tulevien lainanhoitomaksujen diskontatun nykyarvon välinen erotus. Tämä erotus ilmaistaan prosenttiosuutena lainan nimellisarvosta. |
d) |
Käytöstä poistamisella tarkoitetaan ydinvoimalaitoksen sulkemista tai purkamista. |
e) |
Vientisopimuksen arvolla tarkoitetaan vientitavaroiden ja/tai -palvelujen ostajan maksamaa tai sen puolesta maksettavaa kokonaismäärää jäljempänä määriteltyjä paikalliskustannuksia lukuun ottamatta. Leasingvuokraustoimen yhteydessä leasingvuokrasta vähennetään korkoa vastaava osa. |
f) |
Lopullisella maksusitoumuksella tarkoitetaan sitoumusta, jossa sopimuspuoli sitoutuu (joko yksittäisenä toimena tai puiteluottona toteutettavan) vientiluottotoimen yhteydessä täsmällisiin ja täydellisiin rahoitusehtoihin joko kahdenvälisellä sopimuksella tai yksipuolisella tahdonilmaisulla. |
g) |
Ensimmäisellä polttoainelatauksella tarkoitetaan latausta, joka koostuu enintään alun perin asennettavasta ytimestä sekä kahdesta seuraavasta uudelleenlatauksesta, jotka saavat yhdessä muodostaa enintään kaksi kolmasosaa ytimestä. |
h) |
Korkotuella tarkoitetaan hallituksen ja pankkien tai muiden rahoituslaitosten välistä järjestelyä, jonka avulla voidaan myöntää kiinteäkorkoista vientirahoitusta, joka vastaa markkinakorkoa tai on sitä korkeampi. |
i) |
Puiteluotoilla tarkoitetaan kaikenlaisia vientiluottojen kehyksiä, jotka koskevat useita tiettyyn hankkeeseen mahdollisesti liittyviä liiketoimia. |
j) |
Paikalliskustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia sellaisten ostajamaasta peräisin olevien tavaroiden ja palvelujen hankkimisesta, jotka ovat tarpeen joko viejän sopimuksen panemiseksi täytäntöön tai sellaisen hankkeen päätökseen saattamiseksi, josta viejän sopimus on osa. Paikalliskustannuksiin ei lasketa viejän edustajalle ostajamaassa maksettavaa palkkiota. |
k) |
Pelkällä takuukatteella tarkoitetaan hallituksen myöntämää tai sen puolesta myönnettävää julkista tukea, jota myönnetään ainoastaan vientiluoton takuuna tai vakuutuksena ja johon ei siis liity julkista rahoitustukea. |
l) |
Takaisinmaksuajalla tarkoitetaan ajanjaksoa, joka alkaa tässä liitteessä tarkoitettuna luoton alkamisajankohtana ja päättyy sopimuksen mukaisena pääoman viimeisen lyhennyserän maksupäivänä. |
m) |
Luoton alkamisajankohdalla tarkoitetaan tapauksen mukaan seuraavaa:
|
n) |
Sidotulla tuella tarkoitetaan tukea, joka on tosiasiallisesti (oikeudellisesti tai käytännössä) sidottu tuotteiden ja/tai palveluiden hankintaan rahoituksen myöntävästä maasta ja/tai rajallisesta määrästä maita. Siihen kuuluvat lainat, lahjoitukset tai yhdistelmärahoitus, joiden lahja-aste on suurempi kuin nolla prosenttia. Tätä määritelmää sovelletaan riippumatta siitä, ovatko rahoituksen myöntävä ja sen vastaanottava maa sopineet avustuksen ’sitomisesta’ virallisella sopimuksella tai epävirallisesti, taikka siitä, sisältyykö rahoitukseen järjestelyn 34 artiklassa esitetyissä muodoissa esiintyviä tekijöitä, joita ei voida vapaasti ja kokonaisuudessaan käyttää vastaanottajamaassa, muissa kehitysmaissa ja osallistujamaissa tehtyjen ostojen rahoittamiseen, tai sisältääkö se käytäntöjä, joiden OECD:n kehitysapukomitea (DAC) tai osallistujat arvioivat vastaavan tällaista sitomista. |
o) |
Sitomattomalla tuella tarkoitetaan tukea, johon sisältyvät lainat ja lahjoitukset ovat täysimääräisesti ja vapaasti käytettävissä hankintojen tekemiseen mistä tahansa maasta. |
p) |
Keskimääräisellä painotetulla takaisinmaksuajalla tarkoitetaan aikaa, jonka kuluessa puolet luottopääomasta maksetaan takaisin. Se on luoton alkamisajankohdasta kuhunkin pääomalyhennykseen kuluvien vuosien summa painotettuna kunakin lyhennysajankohtana maksetun määrän osuudella pääomasta. |
(1) OECD-yleissopimuksen 5 artiklassa annetun määritelmän mukainen.
(2) Maailmanpankin määritelmä, joka perustuu asukasta kohti laskettuun bruttokansantuloon.
(3) Maan asemaa sen mukaan, 1) onko se korkean tulotason maa (siten kuin Maailmanpankki sen vuosittain määrittelee asukasta kohti lasketun bruttokansantulon mukaan), 2) OECD:n jäsen ja 3) kuuluuko se euroalueeseen, tarkastellaan vuosittain. Maan luokittelu 25 artiklan c kohdan mukaisesti korkean tulotason OECD-maaksi tai korkean tulotason euroalueen maaksi sekä tällaisen luokittelun poistaminen tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun maan tulotason luokitus (korkean tulotason maa tai muu) on pysynyt samana kaksi peräkkäistä vuotta. Muutos maan luokittelussa korkean tulotason OECD-maaksi tai korkean tulotason euroalueen maaksi sekä tällaisen luokittelun poistaminen sen vuoksi, että sen tilanne OECD:n jäsenyyden tai euroalueeseen kuulumisen kannalta muuttuu, tulee voimaan välittömästi maiden aseman vuotuisen tarkastelun yhteydessä.
(4) 24 artiklan c kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua ennakkoilmoitusvaatimusta ei sovelleta 30. kesäkuuta 2015 jälkeen.
(5) Takuumaksuihin, joita laskutetaan toimista, joilla on kolmannen osapuolen myöntämä takuu, jonka tarjoaa korkean tulotason OECD-maasta tai korkean tulotason euroalueen maasta oleva velallinen, sovelletaan 24 artiklan c kohdassa säädettyjä vaatimuksia.
(6) Kun takuun on myöntänyt kolmas osapuoli, sovellettava maariskiluokitus ja ostajariskiluokka on määritettävä saman yksikön eli velallisen tai takaajan perusteella.
(7) Hallinnollisista syistä joitakin maita, jotka soveltuvat luokiteltaviksi johonkin kahdeksasta maariskiluokasta, ei mahdollisesti ole luokiteltu, jos ne eivät tavallisesti saa julkisesti tuettuja vientiluottoja. Osallistujat voivat soveltaa tällaisiin luokittelemattomiin maihin vapaasti tarkoituksenmukaiseksi katsomaansa maariskiluokitusta.
(8) Ostajien luokittelusääntöjen on ymmärrettävä tarkoittavan suotuisinta sovellettavissa olevaa luokitusta eli esimerkiksi valtio-ostajalle annettava ostajariskiluokitus voi olla sitä heikompi.
(9) Valtion luottoriskiä parempaan (SOV+) ostajariskiluokkaan liittyvät vähimmäistakuumaksut ovat 10 prosenttia pienemmät kuin valtio-ostajan riskiluokkaan (CC0) liittyvät vähimmäistakuumaksut.
(10) Sihteeristö laatii luettelon akkreditoiduista luottoluokituslaitoksista ja ylläpitää sitä.
(11) Jos useampi kuin yksi akkreditoitu luottolaitos on luokitellut muun kuin valtiolainaajan, ilmoitus on tehtävä ainoastaan, jos ostajariskiluokitus on korkeampi kuin korkein luottolaitoksen myöntämä luokitus.
(12) Ostajariskin perusteella luokitellut monenväliset ja alueelliset instituutiot luokitellaan ostajariskiluokkaan SOV/CC0.
(13) Maailmanpankin vuosittaiseen maaluokittelutarkistukseen perustuen käytetään henkeä kohden laskettua bruttokansantuloa (BKTL) määriteltäessä kelpoisuutta sidottuun apuun. Kynnysarvot ovat nähtävillä OECD:n verkkosivuilla (http://www.oecd.org/trade/exportcredits/classification.htm).
(14) 24 artiklan c kohdan kolmannessa luetelmakohdassa tarkoitettua ennakkoilmoitusvaatimusta ei sovelleta 31. joulukuuta 2014 jälkeen.
(15) Kuitenkin tapauksissa, joissa kytkentäkentän ostaja on sama kuin voimalaitoksen ostaja ja sopimus tehdään kyseisen voimalaitoksen alkuperäisestä kytkentäkentästä, alkuperäisen kytkentäkentän ehdot eivät voi olla edullisemmat kuin ydinvoimalaitoksen ehdot.
(16) Ks. 1 artiklan a kohdan 1 alakohta.
(17) Ks. 1 artiklan a kohdan 2–4 alakohta.
(18) Jos ehdotettu ostajan/luotonsaajan riskiluokitus ylittää kyseisen valtion riskiluokituksen, on annettava selvitys.
(19) Sopimuspuoli, joka ei halua noudattaa tämän lisäyksen 6–8 artiklan mukaista riskinluokitusmenetelmää, soveltaa toimissa, joiden vientisopimuksen arvo on alle 5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, ostajaan/luotonsaajaan luokitusta ’8’ ja ilmoittaa toimesta tämän alakohtaisen sopimuksen 24 artiklan a kohdan mukaisesti.
(20) Toimiin, joiden vientisopimuksen arvo on alle 5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria, sovelletaan viiden työpäivän määräaikaa.
(21) Myös tiedot mahdollisesta osallisuudesta (asianmukaista luottamuksellisuutta noudattaen).
(22) Myös tiedot mahdollisesta osallisuudesta (asianmukaista luottamuksellisuutta noudattaen).
(23) Tässä kyselylomakkeessa ’valtiolla’ tarkoitetaan maata, jota ehdotetaan lisättäväksi Kapkaupungin yleissopimuksen luetteloon alakohtaisen sopimuksen lisäyksessä II olevan 2 jakson mukaisesti. Näihin kysymyksiin on vastattava soveltuvin osin myös valtion sen ’alueen’ lainsäädännön perusteella, jossa asianomainen lentokaluston käyttäjä (tai muu lisäyksessä II olevan 35 artiklan b kohdassa tarkoitettu asiaankuuluva elin) sijaitsee, ja ’kansallisen lainsäädännön’ on tulkittava käsittävän myös alueellista lainsäädäntöä koskevat viittaukset.
(24) Tässä kyselylomakkeessa ’kansallisella lainsäädännöllä’ tarkoitetaan valtion kaikkea kansallista lainsäädäntöä, mukaan lukien mutta ei pelkästään perustuslaki ja sen muutokset sekä mahdolliset liittovaltion, osavaltioiden ja hallintoalueiden lait ja asetukset.
(25) Esimerkiksi i) sopimukset ovat ensisijaisia muuhun lainsäädäntöön nähden valtion X perustuslain tai vastaavan puitelainsäädännön perusteella tai ii) valtiossa X edellytetään lainsäädännön antamista, ja siinä on nimenomaisesti säädetty Kapkaupungin yleissopimuksen ja/tai muun vastaavan syrjäyttävän lainsäädännön ensisijaisuudesta tai iii) Kapkaupungin yleissopimus tai sen täytäntöönpanolainsäädäntö on a) muuta lainsäädäntöä täsmällisempää (lex specialis derogat legi generali), ja/tai b) vahvistettu myöhemmin kuin muu lainsäädäntö (lex posterior derogat legi priori), ja on sen vuoksi ensisijainen tällaiseen muuhun lainsäädäntöön nähden.
(26) Esimerkiksi onko mitään syitä, joiden vuoksi yleissopimuksessa, myös toimivaltaa koskevissa julistuksissa, velkojille myönnettyjen oikeuksien ja oikeussuojakeinojen ei voitaisi katsoa olevan a) tehokkaita tai b) riittäviä sellaisinaan, jotta niitä voitaisiin pätevästi käyttää valtiossa?
(27) Yksi esimerkki tässä kysymyksessä tarkoitetusta hallinnollisesta toimesta on se, ettei valtio ole ottanut käyttöön menettelyjä tai luonut edellytyksiä yleissopimuksen tai toimivaltaa koskevan julistuksen määräysten toteuttamiseksi. Toinen esimerkki on se, ettei valtion ilma-alusrekisterissä ole käytössä asianmukaista menettelyä rekisterimerkinnän poistamista ja esineen vientiä koskevan peruuttamattoman, kirjatun valtuutuksen rekisteröimiseksi.
(28) Sisällyttäkää selvitykseen mahdolliset aiemmat päätökset, jotka koskevat luotonantajien, soveltuvin osin myös vientiluottolaitosten, oikeuksien vahvistamista.
(29) Ilmoittakaa 2 000 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ylittävät osuudet 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin monikertoina.
(30) Vuonna 2012 annettua suositusta sovelletaan myös hankkeisiin, joihin ei voida soveltaa tässä vahvistettuja rahoitusehtoja.
(31) Tuuliturbiinilaitoksissa käytettyjen jack-up-lauttojen enimmäistakaisinmaksuaika on 12 vuotta.
(32) Jos voimalaitos käyttää polttoaineenaan maakaasua, sen hiili-intensiteetin oletetaan olevan huomattavasti alhaisempi.
(33) Boilerin (tai höyrynkehittimen) energian muunnon hyötysuhde = (tuodun höyryn nettolämpö / polttoaineen lämpöarvo (LHV)) (× 100 %).
(34) Kaasuttimen tehokkuus = (kaasun lämpöarvo käytettyä polttoainekiloa kohden / yhden polttoainekilon keskimääräinen nettolämpöarvo (LHV) (× 100 %).
(35) IPCC (2007), Fourth Assessment Report: Climate Change 2007, http://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg3/en/ch4s4-3-5.html
(36) Yhdistetyn lämmön- ja energiantuotantojärjestelmän kokonaistehokkuus (ηo) on hyödynnettävän energiantuotannon (WE) ja hyödynnettävän lämmöntuotannon (ΣQTH) summa jaettuna käytetyn polttoaineen kokonaismäärällä (QFUEL) seuraavan kaavan mukaisesti:
a) |
2 artiklassa ja 3 artiklan d kohdassa vahvistettuja rahoitusehtoja sovelletaan toimiin, joista on tehty lopullinen sitoumus viimeistään 31. joulukuuta 2015. |
b) |
2 artiklassa ja 3 artiklan d kohdassa vahvistettuja rahoitusehtoja ei sovelleta joulukuun 31. päivän 2015 jälkeen, elleivät osallistujat toisin sovi. |
c) |
Jos 2 artiklan ja 3 artiklan d kohtaa ei enää sovelleta, ne korvataan seuraavasti:
|
(38) Jos arvo ylittää 280 miljoonaa erityisnosto-oikeutta, ilmoitetaan ylittävä osuus 40 miljoonan monikertoina, ts. 410 miljoonaa erityisnosto-oikeutta olisi luokka XV + 3.
(39) Tyypillisimmin kyseessä on keskuspankin tai valtiovarainministeriön riski. Muiden keskushallinnon yksikköjen kuin valtiovarainministeriön osalta tehdään due diligence -tarkastus, jossa varmistetaan, että yksiköllä on valtion täysi luottamus ja vakuudet.