15.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 340/60

(1)

Jäsenvaltiot keskeyttivät vuonna 2011 kansainvälistä suojelua hakevien Kreikkaan suuntautuneet siirrot, jotka perustuvat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 604/2013 (1), jäljempänä ’Dublin-asetus’. Siirrot keskeytettiin sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan unionin tuomioistuin antoivat kaksi tuomiota (2), joissa Kreikan turvapaikkajärjestelmässä havaittiin systeemisiä puutteita. Nämä puutteet johtavat sellaisten kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden perusoikeuksien loukkaamiseen, jotka siirretään neuvoston asetuksen (EY) N:o 343/2003 (3) nojalla muista jäsenvaltioista Kreikkaan.

(2)

Euroopan neuvoston ministerikomitea on seurannut tilannetta Kreikassa sen jälkeen, kun Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi vuonna 2011 tuomionsa asiassa M.S.S v. Belgia ja Kreikka. Seurannassa on käytetty kertomuksia, joita Kreikan edellytetään antavan todisteeksi edistymisestään tuomion toimeenpanossa, sekä todistusaineistoa, jota on saatu Kreikassa toimivilta kansalaisjärjestöiltä ja kansainvälisiltä järjestöiltä, kuten YK:n pakolaisjärjestöltä (UNHCR). Ministerikomitea on Kreikan kesäkuussa 2016 esittämästä pyynnöstä suostunut lykkäämään arviointimenettelyä sen perusteella, että Kreikkaan kohdistuu tällä hetkellä valtava muuttopaine ja että tilanne on poikkeuksellinen ja epävakaa sekä poikkeaa asiassa M.S.S viisi vuotta sitten annetun tuomion aikana vallinneesta tilanteesta.

(3)

Asiassa M.S.S annetun tuomion johdosta Kreikka sitoutui uudistamaan turvapaikkajärjestelmänsä elokuussa 2010 esittämänsä ja tammikuussa 2013 tarkistamansa turvapaikkajärjestelmän uudistusta ja maahanmuuton hallintaa koskevan kansallisen toimintasuunnitelman, jäljempänä ’Kreikan toimintasuunnitelma’, perusteella. Kreikka esitti neuvostolle 1. lokakuuta 2015 etenemissuunnitelmansa siirtojärjestelmän ja hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanossa. Suunnitelmassa hahmoteltiin myös tiettyjä toimia, jotka olisi asetettava etusijalle sen varmistamiseksi, että turvapaikan hakua ja muuttajien vastaanottoa koskevat sovitut mutta keskeneräiset toimet toteutetaan.

(4)

Nykyinen pakolais- ja muuttoliikekriisi aiheuttaa edelleen paineita Kreikan turvapaikka- ja maahanmuuttojärjestelmälle, koska Kreikka on ensimmäisenä ottamassa vastaan itäisen Välimeren reitiltä tulevia muuttajia. Kreikkaan saapui tammikuun ja 4 päivän joulukuuta 2016 välisenä aikana laittomasti 171 909 henkilöä (4). EU:n ja Turkin julkilausuman (5) ansiosta Turkista Kreikkaan päivittäin saapuvien tulijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi (6), mutta toisaalta Kreikan viranomaiset ovat julkilausuman myötä saaneet myös uusia tehtäviä vastuulleen. Kreikkaan päivittäin saapuvien tulijoiden keskimääräinen määrä on lisäksi kasvanut elokuun 2016 alusta verrattuna ajanjaksoon 1 päivästä toukokuuta31 päivään heinäkuuta 2016 (7). Kreikan tilanne on sitä paitsi muuttunut merkittävästi myös sen jälkeen, kun Länsi-Balkanin reitti tosiasiallisesti suljettiin, mikä esti kolmansien maiden kansalaisia jatkamasta matkaa. Tämän vuoksi Kreikassa on tällä hetkellä yli 62 000 sääntöjenvastaisesti saapunutta kolmansien maiden kansalaista (8). Samaan aikaan kahteen neuvoston päätökseen (9), jäljempänä ’sisäisiä siirtoja koskevat päätökset’, perustuva hätätilanteeseen sovellettava siirtojärjestelmä näyttää kehittyneen myönteisesti erityisesti Kreikassa, jossa sisäisten siirtojen määrä on kasvanut siten, että se on tällä hetkellä noin 1 000 henkilöä kuukaudessa. Kaikkien jäsenvaltioiden on kuitenkin pyrittävä vielä tehokkaammin keventämään Kreikkaan kohdistuvia paineita. Sitä varten komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita sitoutumaan siihen, että ne ottavat kuukausittain vastaan yhteensä vähintään 2 000 sisäisesti siirrettävää henkilöä joulukuusta 2016 lähtien ja että tätä määrää kasvatetaan vähitellen (10).

(5)

Komissio antoi 10. helmikuuta ja 15. kesäkuuta 2016 Kreikan tasavallalle suositukset kiireellisistä toimenpiteistä, jotka Kreikan on toteutettava Dublin-asetuksen nojalla tehtävien siirtojen aloittamiseksi uudelleen (11). Suosituksissa todettiin, että Kreikan tilanne vaatii vielä huomattavia parannuksia, ennen kuin komissio voisi tehdä sellaisen arvion, että Dublin-asetuksen mukaiset siirrot Kreikkaan mahdollisesti voitaisiin aloittaa uudelleen. Komissio osoitti 28. syyskuuta 2016 Kreikan tasavallalle kolmannen suosituksen kiireellisistä erityistoimenpiteistä, jotka Kreikan on toteutettava Dublin-asetuksen nojalla tehtävien siirtojen aloittamiseksi uudelleen (12), jäljempänä ’kolmas suositus’. Kolmannen suosituksen mukaan Kreikalla on edelleen haasteita, jotka johtuvat uusien turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä. Haasteet johtuvat etenkin niin sanotun ennakkorekisteröintimenettelyn täytäntöönpanosta mutta myös siitä, että maahan saapuu edelleen tulijoita sääntöjenvastaisesti. Sitä paitsi lisätyötä katsottiin tarvittavan siinä, että Kreikan turvapaikkajärjestelmän jäljellä olevat systeemiset puutteet korjataan ja erityisesti lievitetään kapasiteettipulaa. Jos parannuksia saadaan aikaan, kolmannen suosituksen mukaan Dublin-asetuksen mukaisten Kreikkaan tehtävien siirtojen alkaessa uudelleen olisi otettava huomioon vaikean tilanteen vaikutus koko turvapaikkajärjestelmän toimintaan. Niinpä palautukset olisi aloitettava vähitellen ja tapauskohtaisesti.

(6)

Kreikka toimitti komissiolle 22. marraskuuta 2016 päivätyllä kirjeellä lisätietoja, jotka koskivat turvapaikanhakijoiden tilannetta Kreikassa sekä sitä, miten Kreikka on edistynyt turvapaikkajärjestelmänsä uudistamisessa. Kreikka ilmoitti lisäksi olevansa huolissaan mahdollisesta Dublin-asetuksen mukaisten siirtojen uudelleen alkamisesta, koska maassa on jo suuri määrä muuttajia, mistä aiheutuu maan kokoon nähden kohtuuton taakka. Sen takia maan turvapaikka- ja vastaanottokapasiteetti on kokonaan käytössä. Kreikka huomautti myös, että siirtoja Kreikasta muihin jäsenvaltioihin on toteutettu huomattavasti vähemmän kuin sisäisiä siirtoja koskevissa päätöksissä edellytetään. Kreikka kuitenkin korosti, ettei sen tarkoituksena ole jättäytyä pysyvästi Dublin-järjestelmän ulkopuolelle, vaan se pyysi muilta mailta todellista yhteisvastuullisuutta ja tukea, kunnes tilanne maassa on palautunut normaaliksi.

(7)

Kreikan toimittamien 22 päivältä marraskuuta 2016 olevien tietojen mukaan Kreikan turvapaikkavirastoon on jätetty noin 39 000 turvapaikkahakemusta 1. tammikuuta 2016 lähtien. Syyskuun 30 päivänä ensimmäisessä asteessa oli vireillä yli 17 000 hakemusta. Kreikan viranomaiset arvioivat, että vuoden 2016 loppuun mennessä turvapaikkahakemuksia on jätetty yhteensä 50 000 (13). Kreikan tilanne on vakiintunut viime aikoina, ja turvapaikkamenettelyyn pääsy on parantunut. Muun muassa näiden seikkojen takia Kreikan turvapaikkavirasto on vastaanottanut huomattavasti enemmän turvapaikkahakemuksia kuin aiempina vuosina.

(8)

Komissio on aiemmissa suosituksissaan todennut, että Kreikka on kohentanut lainsäädäntökehystään. Kreikka on pyrkinyt tällä tavalla varmistamaan, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU (14) (jäljempänä ’uudelleenlaadittu turvapaikkamenettelydirektiivi’) uudet säännökset ja osa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2013/33/EU (15) (jäljempänä ’uudelleenlaadittu vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi’) saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kreikan parlamentti hyväksyi 3. huhtikuuta 2016 uuden lain (laki 4375/2016) (16). Parlamentti hyväksyi 22. kesäkuuta 2016 muutoksen lakiin 4375/2016. Muutos koski muun muassa valituslautakuntien kokoonpanoa ja turvapaikanhakijoiden oikeutta suulliseen kuulemiseen valituslautakunnissa (17). Lisäksi Kreikan parlamentti hyväksyi 31. elokuuta 2016 lain, joka koski Kreikassa asuvia kouluikäisiä pakolaislapsia (18).

(9)

Kreikka on viime vuonna lisännyt huomattavasti kokonaiskapasiteettiaan sekä sääntöjenvastaisesti maahan saapuvien että kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottamiseksi. Kreikan viranomaiset julkistivat 6. joulukuuta 2016 päiväkohtaisia tietoja, joiden mukaan Kreikan vastaanottokeskuksissa on käytettävissä 71 539 paikkaa lähinnä tilapäiseen käyttöön, mukaan lukien UNHCR:n tarjoama majoitus (ks. johdanto-osan 11 kappale), sekä sääntöjenvastaisesti maahan tulleiden että kansainvälistä suojelua hakevien majoittamiseksi (19). Egeanmeren saarilla on kuitenkin vakavia kapasiteetin ylikuormittumiseen liittyviä haasteita: vastaanottokapasiteetti on enimmillään noin 8 200 paikkaa, mutta saarilla oli 5. joulukuuta 2016 kaikkiaan 16 295 rekisteröityä muuttajaa (20).

(10)

Kreikka on myös lisännyt haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten, majoituspaikkoja. Ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä varten oli 17. marraskuuta 2016 käytettävissä 1 191 paikkaa riippumatta siitä, olivatko he hakeneet turvapaikkaa vai eivät. Lisäksi vuoden 2016 loppuun mennessä on tarkoitus perustaa vielä 130 lisäpaikkaa, jotka soveltuvat ilman huoltajaa saapuville alaikäisille. Haavoittuvassa asemassa oleville hakijoille soveltuvia paikkoja ei kuitenkaan ole vielä läheskään riittävästi, sillä tilat ovat tällä hetkellä täynnä ja jonossa on 1 199 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä, jotka on saatava majoitettua asianmukaisiin tiloihin (21). Edistyminen on tässä asiassa liian hidasta, ja Kreikan on ilman muuta tehostettava toimiaan sen varmistamiseksi, että tällaisten asuintilojen tarve tyydytetään ja ilman huoltajaa saapuville alaikäisille on tarjolla asianmukainen määrä vastaanottotiloja.

(11)

Komissio ja UNHCR allekirjoittivat tammikuussa 2016 yhteensä 80 miljoonan euron valtuutussopimuksen. Sopimuksella on määrä perustaa 20 000 avointa majoituspaikkaa (vuokrajärjestelyjä, hotelliseteleitä ja isäntäperheohjelmia), jotka tarjotaan ensisijaisesti sisäiseen siirtoon oikeutetuille kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille. Valtuutussopimusta tarkistettiin heinäkuussa 2016 siinä tarkoituksessa, että majoitusjärjestelyyn voitaisiin osoittaa paikkoja myös keskuksista, joita UNHCR hallinnoi turvapaikanhakijoiden sisäisiä siirtoja varten. Lisäksi tarkoituksena oli selventää sopimustekstiä siten, että majoitusjärjestelyn kohderyhmään kuuluvat paitsi sisäisten siirtojen piirissä olevat hakijat myös muut turvapaikanhakijat ja erityisesti Dublin-asetuksen mukaista perheenyhdistämistä hakevat henkilöt sekä haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin kuuluvat hakijat, kuten ilman huoltajaa olevat ja perheestään eroon joutuneet lapset, vammaiset tai ikääntyneet henkilöt, yksinhuoltajat, pitkäaikaissairaat, raskaana olevat naiset jne. Käytettävissä olevien majoituspaikkojen määrä on syyskuun jälkeen kasvanut merkittävästi (noin 8 100 lisäpaikalla). UNHCR oli sitoutunut joulukuussa 2015 tarjoamaan sisäisten siirtojen piiriin kuuluville hakijoille vuokrajärjestelyn puitteissa 20 000 paikkaa. Niistä oli 6. joulukuuta käytettävissä 20 145 paikkaa, joista 6 344 oli hotelleissa tai kokonaisissa rakennuksissa, 11 711 asuinhuoneistoissa, 484 isäntäperheissä, 960 sisäisiä siirtoja varten tarkoitetuissa keskuksissa ja 646 ilman huoltajaa olevia alaikäisiä varten varatuissa tiloissa (22). Nykyisen valtuutussopimuksen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2016. Komissio on käynnistänyt keskustelut UNHCR:n kanssa järjestelyn jatkamiseksi vuonna 2017 Kreikan vastaanottotarpeita koskevan päivitetyn arvion pohjalta.

(12)

Monet Kreikan tarjoamista vastaanottotiloista eivät laadullisesti edelleenkään täytä vaatimuksia, jotka vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä 2013/33/EU asetetaan kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille tarjottaville majoitustiloille. Erityisesti tämä koskee Kreikan saarilla olevia tiloja ja eräitä mantereella olevia väliaikaisia tiloja. Kreikan saarilla olevat järjestelykeskukset ovat ylikuormitettuja, eivätkä aineelliset olosuhteet keskuksissa täytä puhtaanapidolle ja hygienialle sekä olennaisten palvelujen, kuten terveydenhuollon, saatavuudelle asetettuja normeja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta. Turvallisuus ei ole riittävällä tasolla, ja eri kansallisuuksien välit ovat edelleen jännittyneet. Mantereella UNHCR:n majoitusjärjestely tarjoaa riittävät olosuhteet, mutta suuri osa muusta vastaanottokapasiteetista koostuu leireistä (tällä hetkellä käytössä 53) ja hätämajoituksesta, joiden laatu vaihtelee ja on usein riittämätön sekä aineellisten olosuhteiden että turvallisuuden kannalta. Osaa tiloista on ruvettu muuttamaan talviolosuhteita vastaaviksi, mutta työ etenee hitaasti. Kaikista leireistä ei kohennusten avullakaan saada asianmukaisia pysyviä vastaanottotiloja. Saattaakin olla tarpeen sulkea osa leireistä, kun taas joitakin leirejä voitaisiin vahvistaa.

(13)

Kreikan vastaanottovalmiuksien koordinointi vaikuttaa riittämättömältä sen takia, että Kreikalla ei ole sitä varten selkeää oikeudellista kehystä eikä seurantajärjestelmää ja joitakin leirejä hallinnoi muuttoliikeasioista vastaava ministeriö ja joitakin taas vastaanotosta ja henkilöllisyyden todentamisesta vastaava virasto. Toistaiseksi ei ole päätetty, mitkä vastaanottotilat olisi muutettava pysyviksi. Vastaanotosta vastaava virasto keskittyy edelleen kapasiteetin lisäämiseen.

(14)

Kreikalla on edellä esitetyn perusteella vielä tekemistä, ennen kuin sillä on tarjota turvapaikanhakijoille riittävästi laadukkaita ja pysyviä vastaanottotiloja, jotka vastaavat asianmukaisella tavalla EU:n säännöstön vaatimuksia. Tähän kuuluu muun muassa se, että kaikkia vastaanottotiloja hallinnoidaan keskitetysti ja että käytössä on järjestelmä kyseisten tilojen aineellisten edellytysten ja niissä tarjottavien palvelujen valvomiseksi. Osa tilapäisistä tiloista olisi muutettava pysyviksi, mutta lisäksi olisi varmistettava, että käytössä on riittävästi myös tilapäistä kapasiteettia, jotta odottamatta maahan tuleville ihmisille riittää majoitustilaa. Kuten komission kolmannessa suosituksessa edellytetään, Kreikan viranomaisten on ehdottomasti annettava tarkempia tietoja vastaanottokapasiteetistaan sekä toimitettava kattava ja jatkuvasti ajan tasalla pidettävä tarvearviointi, joka koskee kokonaiskapasiteettia ja sen ominaisuuksia.

(15)

Aiempien suositusten mukaan merkittäviä parannuksia on nähtävissä alueellisten turvapaikkatoimistojen perustamisessa. Kreikan lainsäädännön mukaan alueellisia turvapaikkatoimistoja on perustettava Attikan, Thessalonikin, Traakian, Epeiroksen, Thessalian, Länsi-Kreikan, Kreetan, Lesboksen, Chioksen, Sámoksen, Léroksen ja Ródoksen alueille (23). Turvapaikkaviraston johtajan päätöksellä on mahdollista ottaa käyttöön myös itsenäisiä turvapaikkayksiköitä turvapaikkaviraston lisätarpeiden tyydyttämiseksi. Kreikan 22. marraskuuta 2016 päivätyssä kirjeessä ilmoittamien tietojen mukaan tähän mennessä toimintansa on aloittanut seitsemän alueellista toimistoa seuraavilla alueilla: Attika, Traakia, Thessaloniki, Lesbos, Samos, Ródos ja Patras. Lisäksi toiminnassa on yhdeksän itsenäistä turvapaikkayksikköä seuraavilla alueilla: Piraeus, Evros, Xanthi, Léros, Kos, Korinthos. Alímoksessa on sisäisistä siirroista vastaava yksikkö. Lain mukaan kolmen uuden alueellisen turvapaikkatoimiston on määrä aloittaa toimintansa Kosin, Epeiroksen (Ioannina), Kreetan (Iraklion) ja Thessalian (Volos) alueilla.

(16)

Kreikan turvapaikkavirasto lisää parhaillaan kapasiteettiaan. Tällä hetkellä turvapaikkavirastossa työskentelee 478 henkilöä (24). Tämä kattaa sekä keskusyksikössä että toiminnassa olevissa aluetoimistoissa ja turvapaikkayksiköissä työskentelevät henkilöt. Kreikan talousarviosta katetaan 250 työntekijän palkat, ja loput rahoitetaan useista EU:n ja ETA:n rahoituslähteistä. Henkilöstön määrää on tarkoitus kasvattaa vuoden loppuun mennessä 659 työntekijään. Näiden työntekijöiden lisäksi tulevat UNHCR:n palkkaamat määräaikaiset työntekijät ja EASOn henkilöstön jäsenet sekä jäsenvaltioiden asiantuntijat, jotka on lähetetty EASOn kautta määräajaksi Kreikan turvapaikkavirastoon. Kreikan viranomaiset aikovat korvata kaikki sopimussuhteiset työntekijät pysyvillä työntekijöillä vuoden 2017 loppuun mennessä, minkä jälkeen kapasiteettia ei enää ole tarkoitus kasvattaa. Kreikan turvapaikkavirasto on ilmoittanut komission yksiköille, että henkilöstön määrää ei voida kasvattaa nopeammin, sillä kokeneemmista työntekijöistä, jotka voisivat kouluttaa, ohjata ja valvoa uusia työntekijöitä, on puutetta. Koska turvapaikkaviraston henkilöstön määrä kolminkertaistuu vuoden 2016 aikana, virasto on ilmoittanut, että sen on pikaisesti kyettävä vakiinnuttamaan toimintaansa sekä erityisesti kehittämään keskijohtoa ja lisäämään henkilöstön asiantuntemusta.

(17)

Kun otetaan huomioon turvapaikkahakemusten määrän mittava kasvu Kreikassa, ei ole vielä selvää, riittääkö turvapaikkaviraston henkilöstön nykyinen ja suunniteltu määrä tämänhetkisten ja todennäköisten tulevien hakemusten käsittelemiseen ajallaan ja asianmukaisesti. Yksi turvapaikkaviraston ensisijaisista tehtävistä on lyhentää aikaa, joka kuluu turvapaikkahakemuksen tekemisestä sen jättämiseen. Tällä hetkellä tähän kuluu usein liian kauan, mikä vaikuttaa hakijoiden oikeuksiin ja aiheuttaa turhautumista. Lyhentämisvaatimus perustuu turvapaikkamenettelydirektiivin 6 artiklan 2 kohtaan, jonka mukaan henkilöllä, joka on tehnyt turvapaikkahakemuksen, on oltava tosiasiallinen mahdollisuus jättää se ”mahdollisimman pian”. Lisäksi on olennaista, että heti kun hakemus on jätetty, se käsitellään direktiivissä vahvistettujen määräaikojen kuluessa eli yleensä kuudessa kuukaudessa. Tällä hetkellä turvapaikkahakemus käsitellään parhaimmillaankin vasta kuukausien kuluessa sen jättämisestä. Tämä ei kuitenkaan koske siirtotapauksia, jotka käsitellään nopeammin. Huomattavaa epävarmuutta esiintyy myös siitä, kuinka nopeasti nykyinen hakemussuma saadaan purettua. Komissio ottaa kuitenkin asianmukaisesti huomioon Kreikan 22. marraskuuta 2016 lähettämässä kirjeessä esittämät huomautukset, joiden mukaan turvapaikkaviraston henkilöstön määrän lisääminen vielä nopeammin saattaisi heikentää päätösten johdonmukaisuutta ja laatua.

(18)

On tarpeen arvioida pikaisesti, onko turvapaikkaviraston henkilöstöresurssien tähänastinen lisäys riittävä, sekä tarkastella tapoja, joilla komissio, asiaan kuuluvat EU:n virastot ja myös jäsenvaltiot voisivat parhaiten auttaa Kreikkaa käsittelemään hakemukset nopeammin. Tätä varten olisi tehtävä kattava ja jatkuvasti ajan tasalla pidettävä tarvearviointi. Siinä olisi otettava huomioon niiden turvapaikkahakemusten määrä, jotka ovat tällä hetkellä vireillä ja joita Kreikan turvapaikkavirasto todennäköisesti käsittelee samanaikaisesti, sekä näiden hakemusten käsittelyyn tarvittavan tai todennäköisesti tarvittavan henkilöstön määrä. Kyseinen henkilöstö voisi koostua Kreikan itsensä rahoittamista uusista työntekijöistä sekä jäsenvaltioiden lähettämistä asiantuntijoista, jotka muodostavat yhden tai useamman EASOn tukitiimin. Samalla kun huolehditaan päätösten laadusta, olisi myös pohdittava keinoja järkeistää ja tehostaa työtapoja, jotta voitaisiin nopeuttaa haastatteluja ja menettelyjä, tarvittaessa EASOn tuella.

(19)

Turvapaikanhakijoilla on oltava käytössään tehokkaita oikeussuojakeinoja muutoksen hakemiseksi kielteisiin turvapaikkapäätöksiin. Tältä osin on edistytty merkittävästi. Muutoksenhakuviranomainen ja valituslautakunnat on perustettu lailla 4375/2016, joka hyväksyttiin huhtikuussa 2016. Kesäkuussa 2016 hyväksytyllä lailla 4399/2016 on perustettu uudet valituslautakunnat. Niiden tehtävänä on tutkia kaikki Kreikan turvapaikkaviraston päätöksistä tehdyt valitukset, jotka on jätetty 20. heinäkuuta 2016 lähtien. Ensisijaisesti valituslautakunnat keskittyvät valituksiin, jotka on jätetty Kreikan saarilla. Tällä tavoin pyritään edistämään EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoa. Valituslautakuntia on tällä hetkellä kuusi. Lisäksi 21. heinäkuuta jälkeen on perustettu yksi valituslautakunta toimimaan pysyvien lautakuntien sijaisena (25). Selviytyäkseen valitusten kasvavasta määrästä ja saadakseen kaikki odottamassa olevat tapaukset käsiteltyä Kreikka aikoo perustaa vielä seitsemän uutta valituslautakuntaa, joiden on tarkoitus aloittaa toimintansa joulukuun 2016 loppuun mennessä. Valituslautakuntia on siten tarkoitus olla helmikuun 2017 lopussa yhteensä 20.

(20)

Lailla 4399/2016 muutettiin myös kyseisten lautakuntien rakennetta siten, että niissä on nyt kolme jäsentä: kaksi hallintotuomioistuimen tuomaria ja yksi Kreikan kansalainen, jolla on asiaankuuluva tausta sekä kokemusta ja jota esittää tehtäväänsä UNHCR tai Kreikan kansallinen ihmisoikeuskomissio.

(21)

Kreikan viranomaisten 22. marraskuuta 2016 lähettämässä kirjeessä esitettyjen tietojen mukaan valituslautakunnille on toimitettu 21. heinäkuuta 2016 lähtien 2 347 valitusta, mutta niiden perusteella on tehty vain 573 päätöstä.

(22)

Vanhoille Kreikan valitussumaa purkaville valituslautakunnille oli alun perin annettu lisätoimivaltuudet käsitellä ensimmäisen asteen päätöksistä tehtyjen, asiasisältöä koskevien valitusten lisäksi valitukset päätöksiin, jotka koskivat tutkittavaksi ottamista EU:n ja Turkin julkilausuman puitteissa. Kreikan viranomaisten 22. marraskuuta lähettämässä kirjeessä esitettyjen tietojen mukaan valitussumaa purkaville valituslautakunnille on toimitettu yli 2 000 valitusta, jotka tehtiin huhtikuun ja 20. heinäkuuta 2016 välisenä aikana. Kesäkuun 24 päivänä 2016 (26) perustetut uudet valituslautakunnat ovat keventäneet 20:n valitussumaa purkavan valituslautakunnan työtaakkaa niin, että viimeksi mainitut kykenevät ratkaisemaan ruuhkaantuneet valitukset nopeammin.

(23)

Presidentin asetuksella 114/2010 säänneltävän niin sanotun vanhan menettelyn mukaisten valitusten pitkäaikaisen suman selvittämisessä on edistytty. Suma käsitti 22. marraskuuta 2016 noin 6 589 tapausta. Määrä on laskenut tähän kaikkiaan noin 51 000 tapauksesta, jotka katsottiin sumaan kuuluviksi vuoden 2013 alussa, ja noin 8 075 tapauksesta, jotka siihen kuuluivat syyskuussa 2016. Kreikan viranomaiset ovat myöntäneet humanitaarisista syistä oleskelulupia henkilöille, joiden turvapaikkahakemukset ovat olleet vireillä huomattavan pitkään ja jotka täyttävät humanitaarisista tai muista poikkeuksellisista syistä annettavan oleskeluluvan saamisen edellytykset Kreikan lain 4375/2016 mukaisesti. Oleskeluluvat myönnetään kahdeksi vuodeksi, ja ne voidaan uusia (27). Edunsaajat saavat näiden oleskelulupien myötä samat oikeudet ja edut kuin henkilöt, joille on myönnetty toissijainen suojeluasema Kreikassa (28), eikä heitä enää pidetä turvapaikanhakijoina. Joistakin ruuhkautuneista valituksista kuitenkin tutkitaan myös asiasisältö. Vaikka Kreikka on komission aiempien suositusten jälkeen edistynyt merkittävästi, sen olisi jatkettava työtä valitussuman purkamiseksi. Tällöin olisi varmistettava, että hakijoilla, joiden valitukseen ei ole annettu päätöstä, on mahdollisuus käyttää oikeuttaan tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

(24)

Koska hakemusten määrä Kreikassa on kasvanut EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon alettua, on sitäkin tärkeämpää, että muutoksenhakuviranomaisessa on täysi miehitys ja että se kykenee selviytymään odotettavissa olevasta valitusten määrän merkittävästä kasvusta. Valituslautakuntien toimintaa olisi tehostettava, samalla kun huolehditaan päätösten laadusta ja lautakuntien jäsenten riippumattomuudesta. Valituslautakunnat voisivat muun muassa kokoontua useammin, päätösten laadinnassa voitaisiin hyödyntää oikeudellista neuvontaa, lautakunnat voisivat erikoistua tiettyihin tehtäviin, ja niiden jäsenten olisi hoidettava tehtäviään täysipäiväisesti. Lisäksi tarvitaan enemmän tukihenkilöstöä (29). Myös tarvearviointia olisi suoritettava jatkuvasti. Siinä olisi otettava huomioon niiden valitusten määrä, jotka ovat parhaillaan vireillä eri muutoksenhakuelimissä tai jotka todennäköisesti tulevat niiden käsiteltäviksi. Näin voitaisiin arvioida valituslautakuntien määrän riittävyyttä ja työmenetelmien asianmukaisuutta.

(25)

Uudessa lainsäädännössä (laki 4375/2016) on valitusvaiheessa oleville hakijoille annettavaa maksutonta oikeusapua koskeva säännös. Kaikkia toimia tämän lain täytäntöönpanemiseksi käytännössä ei kuitenkaan ole vielä toteutettu. Ministeriön päätös, jolla pannaan täytäntöön oikeusapua koskeva lain 4375/2016 säännös, hyväksyttiin 9. syyskuuta 2016. Maksuttoman oikeusavun täytäntöönpanoon on saatu rahoitus turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoon, jäljempänä ’AMIF-rahasto’, perustuvasta Kreikan kansallisesta ohjelmasta. Lisäksi UNHCR:lle myönnettiin AMIF-rahaston hätäapurahoituksesta yhteensä 30 miljoonan euron avustussopimus (30). UNHCR käyttää tätä rahoitusta muun muassa maksuttoman oikeusavun tarjoamiseen valitusvaiheessa oleville kansainvälistä suojelua hakeneille henkilöille vuoden 2017 alkuun asti, minkä jälkeen Kreikan viranomaisten odotetaan ottavan käyttöön oma maksutonta oikeusapua koskeva järjestelmänsä. Parhaillaan toteutetaan kahta hanketta yhteistyössä kansalaisjärjestöjen (Metaction sekä Kreikan pakolaisneuvosto) kanssa: toinen, Kreikan saarilla toteutettava hanke kattaa kaikki valitukset, ja toinen, mantereella täytäntöön pantava hanke kattaa vain osittain Ateenassa ja Thessalonikissa jätetyt valitukset, mutta ei säilöön otettuja turvapaikanhakijoita. Kreikka ilmoitti komissiolle 19. syyskuuta, että turvapaikkavirastossa ylläpidettävä asianajajien luettelo otetaan käyttöön vuoden 2017 alussa. Kreikan olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla taataan viipymättä maksutonta oikeusapua koskevan oikeuden toteutuminen kaikkien valituksen tehneiden turvapaikanhakijoiden osalta.

(26)

Haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, suojeluun liittyy edelleen vakavaa huolta. Erityisesti tämä johtuu siitä, että käytössä ei ole toimivaa huoltajuusjärjestelmää eikä riittävästi asianmukaisia majoitustiloja eikä heidän turvallisuuttaan myöskään ole yleisesti ottaen taattu riittävällä tavalla. Uudessa laissa 4375/2016 säädetään sisäasiain ja hallinnollisen jälleenrakentamisen ministeriöön perustettavista uusista yksiköistä, joista toinen käsittelee vastaanottoasioita ja toinen yhteiskuntaan integroitumista. Kumpaankin yksikköön kuuluu erityisosastoja, joissa käsitellään ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten vastaanottoa ja kotouttamista sekä laillisen edustajan tarjoamista heille. Näiden toimien lisäksi Kreikan viranomaisten on vielä hyväksyttävä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joilla varmistetaan asianmukaisten menettelyllisten takeiden ja vastaanotto-olosuhteiden tarjoaminen käytännön tilanteissa ilman huoltajaa oleville alaikäisille. Lisäksi on annettava uusi säädöskehys, johon olisi sisällyttävä tehokasta huoltajuusjärjestelmää koskevia säännöksiä. Kreikan viranomaiset ovat vahvistaneet, että ilman huoltajaa olevista alaikäisistä vastuussa oleva työ- ja sosiaaliturvaministeriö valmistelee uutta huoltajuuslakia, jonka on tarkoitus olla valmis vielä ennen vuoden 2016 loppua. Lain puitteissa on tarkoitus luoda uusi erityisyksikkö, mahdollisesti osasto, joka vastaa huoltajuusjärjestelmästä. Kreikan hallitus on jo hyväksynyt ilman huoltajaa olevien alaikäisten turvapaikanhakijoiden iän arviointia koskevan ministeriön päätöksen (31). Arviointien käytännön toteutukseen liittyy kuitenkin edelleen epävarmuutta, sillä henkilöiden tunnistamisessa on puutteita eikä poliisin suorittaman iän arvioinnin osalta ole olemassa oikeussuojakeinoja.

(27)

Koulutukseen pääsy on parantunut merkittävästi. Elokuussa 2016 hyväksytyn lain 4415/2016 tarkoituksena on muun muassa turvata turvapaikanhakijoiden lapsille psykososiaalista tukea ja koulutusta samoin kuin – valmistelu- ja siirtymäkauden jälkeen – vaivaton sopeutuminen Kreikan koulutusjärjestelmään niille, jotka jäävät Kreikkaan. Paikallisesta vastustuksesta huolimatta Kreikan viranomaiset ovat ryhtyneet merkittäviin toimenpiteisiin tämän oikeudellisen kehyksen panemiseksi täytäntöön täysimääräisesti ja tehokkaasti.

(28)

Useiden sidosryhmien mukaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten tilanne on edelleen yleisesti turvaton mantereen ja saariston vastaanottokeskuksissa. Jotkin järjestöt väittävät, että ennen kuin lapsille löydetään asianmukainen majoitus, heitä pidetään edelleen säilöönotettuina tai erityisillä avoimien vastaanottokeskusten ”suojelualueilla” pitkiäkin aikoja täyteen ahdetuissa ja epäterveellisissä oloissa eikä heille anneta edustajaa tai mahdollisuutta saada oikeusapua (32). Kuten johdanto-osan 10 kappaleessa todetaan, alaikäisille sopivien majoituspaikkojen puute on edelleen vakava ongelma, joka on korjattava kiireellisesti.

(29)

Euroopan komissio on antanut Kreikalle merkittävää rahoitusta, jolla tuetaan maan pyrkimyksiä saada turvapaikka-asioiden hallinnointijärjestelmä vastaamaan EU:n vaatimuksia. Vuoden 2015 alusta alkaen Kreikalle on myönnetty hätäapuna yli 352 miljoonaa euroa sisäasioiden alaan kuuluvien rahastojen (AMIF-rahasto ja sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’ISF-rahasto’) kautta joko suoraan Kreikan viranomaisille tai unionin virastojen ja Kreikassa toimivien kansainvälisten järjestöjen kautta. Tästä määrästä noin 90 miljoonaa euroa myönnettiin suoraan Kreikan viranomaisille heinäkuussa 2016. Pyrkimyksenä oli vahvistaa viranomaisten valmiuksia parantaa elinoloja ja tarjota perusterveydenhuollon palveluja pakolaisten vastaanottokeskuksissa sekä tarjota muuttajille vastaanotto- ja terveydenhoitopalveluja. Merkittävää rahoitusta (noin 198 miljoonaa euroa), jonka tarkoituksena on tyydyttää muuttajien ja pakolaisten humanitaarisia perustarpeita, on lisäksi myönnetty humanitaarista työtä tekeville kumppanijärjestöille äskettäin luodusta hätätilanteen tukivälineestä. Rahoituksella edistetään komission, Kreikan viranomaisten ja/tai asiaankuuluvien sidosryhmien kehittämän valmiussuunnitelman täytäntöönpanoa. Tavoitteena on nykyiseen humanitaariseen tilanteeseen puuttuminen paikan päällä ja/tai EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon tukeminen.

(30)

Hätäavulla täydennetään Kreikalle AMIF- ja ISF-rahastoista maan kansallisten ohjelmien kautta vuosiksi 2014–2020 osoitettua 509 miljoonan euron summaa, minkä johdosta Kreikka pitää EU:n jäsenvaltioiden joukossa kärkisijaa sisäasioiden EU-rahastojen edunsaajana.

(31)

Kreikan olisi varmistettava, että nämä taloudelliset resurssit käytetään viipymättä ja täysimääräisesti vaikuttavimmalla ja tehokkaimmalla tavalla. Tätä varten sisäasioiden alaan kuuluvien rahastojen (AMIF, ISF) mukaisia Kreikan kansallisia ohjelmia tarkistetaan, jotta ne saadaan vastaamaan uusia painopisteitä. Kansallisen AMIF-ohjelman tarkistus on saatettu päätökseen, ja kansallisen ISF-ohjelman tarkistus on loppusuoralla ja saadaan päätökseen piakkoin. Vaikka uusi vastuuviranomainen on virallisesti nimetty oikeusperustassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti, menettelyjä ja käytännön toimenpiteitä on edelleen selkeytettävä. Näin voidaan taata, että Kreikan viranomaiset alkavat täysimääräisesti käyttää kansallisista ohjelmista saatavaa rahoitusta kiireellisiin tarpeisiin erityisesti maahantulijoiden vastaanoton ja muiden palveluiden alalla.

(32)

Kuten Schengen-järjestelmän normaalin toiminnan palauttamisesta 4. maaliskuuta 2016 annetussa komission tiedonannossa (33) todetaan, Dublin-järjestelmän täysimääräisen toiminnan varmistaminen on välttämätön osa laajempia toimia turvapaikka-, muuttoliike- ja rajapolitiikkojen vakauttamiseksi. Dublin-järjestelmän toiminnan palauttamista koskevat toimet johtaisivat puolestaan Schengen-alueen normaalin toiminnan palauttamiseen. Dublin-asetuksen mukaisten Kreikkaan suuntautuvien siirtojen keskeyttäminen vuodesta 2011 lähtien on johtanut siihen, että Kreikkaan sääntöjenvastaisesti saapuvat turvapaikanhakijat haluavat jatkaa matkaansa muihin jäsenvaltioihin. Tämä on yksi niistä syistä, jotka johtavat Schengen-järjestelmän moitteetonta toimintaa heikentävään turvapaikanhakijoiden luvattomaan edelleen liikkumiseen. Siksi on tärkeää, että Kreikka toteuttaa pikaisesti tässä suosituksessa mainitut tekemättä olevat toimet. Samalla olisi otettava painopisteeksi komission esittämä Dublin-sääntöjen uudistaminen (34) jäsenvaltioiden välisen solidaarisuuden ja oikeudenmukaisen vastuunjaon tavoitteiden perusteella. Ehdotuksesta neuvotellaan parhaillaan.

(33)

Komissio toteaa, että Kreikka on vuonna 2011 asiassa M.S.S annetun tuomion jälkeen parantanut merkittävästi turvapaikkajärjestelmäänsä. Kreikkaa ovat tässä tukeneet komissio, EASO, jäsenvaltiot, kansainväliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt. Kreikalla on kuitenkin edelleen haasteita, jotka johtuvat uusien turvapaikanhakijoiden suuresta määrästä. Haasteet johtuvat etenkin ennakkorekisteröintimenettelyn täytäntöönpanosta, siitä, että vaikka sääntöjenvastaisesti maahan saapuvia on vähemmän kuin ennen maaliskuuta 2016, heitä riittää edelleen, sekä EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanoon liittyvistä Kreikan velvollisuuksista. Kreikan turvapaikkajärjestelmässä jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi on vielä toteutettava merkittäviä toimia erityisesti vastaanottokeskusten laadun ja haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden kohtelun parantamiseksi ja turvapaikkahakemusten rekisteröimisen, jättämisen ja kahdessa eri instanssissa tapahtuvan käsittelyn nopeuttamiseksi. Ottaen huomioon tämän vaikean tilanteen vaikutuksen turvapaikkajärjestelmän yleiseen toimintaan ja Kreikan säästämiseksi kestämättömältä taakalta Kreikkaan suuntautuvia Dublin-asetuksen mukaisia siirtoja ei vielä voida aloittaa uudelleen, mutta se on kuitenkin edelleen tavoitteena.

(34)

Kreikka on kuitenkin saavuttanut merkittävää edistystä ottaessaan käyttöön olennaisen tärkeät hyvin toimivaa turvapaikkajärjestelmää koskevat institutionaaliset ja oikeudelliset rakenteet. On olemassa hyvät mahdollisuudet, että täysin toimiva turvapaikkajärjestelmä on käytössä lähitulevaisuudessa, kun kaikki jäljellä olevat puutteet on korjattu erityisesti siltä osin kuin on kyse vastaanotto-olosuhteista ja haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, mukaan lukien ilman huoltajaa olevien alaikäisten, kohtelusta. Sen vuoksi on aiheellista suositella, että siirrot käynnistetään asteittain yksittäisten vakuutusten pohjalta ottaen huomioon valmiudet ottaa vastaan ja käsitellä hakemuksia asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi olisi otettava huomioon tiettyjen henkilöryhmien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien hakijoiden, mukaan lukien ilman huoltajaa olevien alaikäisten, tähän asti puutteellinen kohtelu. Siirtojen uudelleen aloittamista ei myöskään pitäisi soveltaa taannehtivasti, vaan se koskee turvapaikanhakijoita, joiden osalta Kreikka on vastuussa tietystä päivämäärästä alkaen. Tarkoituksena on näin välttää kestämättömän taakan asettaminen Kreikalle. Olisi suositeltavaa, että kyseinen päivämäärä on 15. maaliskuuta 2017.

(35)

Edellä esitetyn perusteella tässä suosituksessa vahvistetaan toimenpiteet, jotka Kreikan viranomaisten on toteutettava tai ylläpidettävä niitä turvapaikanhakijoita koskevien Dublin-asetuksen mukaisten siirtojen uudelleen aloittamista varten, jotka ovat ylittäneet Kreikan ulkorajat sääntöjenvastaisesti 15. maaliskuuta 2017 alkaen tai joista Kreikka on vastuussa muiden säännösten kuin asetuksen (EU) N:o 604/2013 III luvun 13 artiklan nojalla kyseisestä päivämäärästä alkaen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Kreikan olisi kiireellisesti toteutettava kaikki tämän suosituksen mukaiset toimenpiteet. Muiden jäsenvaltioiden olisi yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteen mukaisesti myös edistettävä tämän tavoitteen saavuttamista erityisesti lähettämällä asiantuntijoita auttamaan Kreikan viranomaisia EASOn pyyntöjen perusteella sekä noudattamalla täysimääräisesti sisäisiä siirtoja koskevista päätöksistä johtuvia velvoitteitaan.

(36)

Tässä suosituksessa vahvistetaan myös siirtojen uudelleen aloittamista koskevat säännöt, joihin olisi sisällyttävä jäsenvaltioiden vilpittömän yhteistyövelvollisuuden pohjalta tiivis yhteistyö Kreikan viranomaisten sekä siirtävän jäsenvaltion viranomaisten välillä yksittäistapauksissa myös sen varmistamiseksi, että henkilö majoitetaan asianmukaisesti ja noudattaen direktiivissä 2013/33/EU vahvistettuja vaatimuksia ja että hänen pyyntönsä käsitellään direktiivin 2013/32/EU mukaisesti. Tämä edellyttää Kreikalta erityisiä vakuuksia siitä, että kutakin siirrettävää henkilöä kohdellaan asianmukaisesti. Lisäksi olisi perustettava tuki- ja raportointimekanismi, joka käsittää jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuvan EASO-ryhmän, jotta voidaan varmistaa näiden vaatimusten käytännön soveltaminen siirrettyjen henkilöiden osalta.

(37)

Kreikan antamat säännölliset kertomukset näiden toimien täytäntöönpanossa saavutetusta edistyksestä ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan varmistaa tämän suosituksen täysimääräinen täytäntöönpano. Kreikan olisi tämän suosituksen mukaisesti toimitettava viimeistään 15. helmikuuta 2017 ensimmäinen kertomus, jossa olisi erityisesti kuvailtava sitä, kuinka Kreikan viranomaiset ottavat käyttöön menettelyn vakuutuksien antamiseksi henkilöiden kohtelemisesta EU:n lainsäädännön mukaisesti yksittäisissä siirroissa. Tämän jälkeen Kreikan olisi annettava kahden kuukauden välein kertomus tämän suosituksen täytäntöönpanosta.

(38)

Komissio antaa tämän kertomuksen sekä kaikkien muiden käytettävissään olevien asiaa koskevien tietojen tai muiden seikkojen perusteella säännöllisesti kertomuksen tämän suosituksen täytäntöönpanossa tapahtuneesta edistyksestä ja tarvittaessa päivittää siinä esitetyt suositukset.

(39)

Päätökset, joiden perusteella Dublin-siirrot aloitetaan uudelleen yksittäisissä tapauksissa, kuuluvat jäsenvaltioiden viranomaisten yksinomaiseen toimivaltaan. Viranomaisia valvovat tuomioistuimet, jotka voivat pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta ennakkoratkaisuja Dublin-asetuksen tulkinnasta,

1.

Kreikan olisi jatkettava toimiaan sen varmistamiseksi, että vastaanottotilat riittävät kaikkien sen alueella kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden majoittamiseen ja että kaikkien vastaanottotilojen vastaanotto-olosuhteet täyttävät EU:n lainsäädännön vaatimukset. Kreikan olisi erityisesti

Kreikan olisi myös varmistettava, että sillä on pysyvien tilojen lisäksi riittävä määrä tilapäisiä avoimia vastaanottotiloja tai että tällaisia tilapäisiä tiloja voidaan ottaa käyttöön lyhyellä varoitusajalla, jotta maahan odottamatta saapuvat kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt ja heidän huollettavansa voidaan majoittaa asianmukaisissa olosuhteissa.

Kreikan viranomaisten olisi tehtävä kattava tarvearviointi, jossa kartoitetaan, miten paljon vastaanottokapasiteettia tarvitaan ja millaista kapasiteetin on oltava, minkä lisäksi niiden olisi jatkuvasti myös ajantasaistettava tarvearviointia tilanteen kehittymisen mukaan.

2.

Kreikan olisi jatkettava ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että kaikki kansainvälistä suojelua hakevat henkilöt pääsevät turvapaikkamenettelyyn, ja sen olisi erityisesti

Tarvearviointi, johon a alakohdassa viitataan, olisi pidettävä jatkuvasti ajan tasalla, ja siinä olisi annettava tietoa palvelukseen otettujen työntekijöiden lukumäärästä.

3.

Kreikan olisi jatkettava ponnistelujaan sen varmistamiseksi, että kaikilla kansainvälistä suojelua hakevilla henkilöillä on käytettävissään tehokkaat oikeussuojakeinot, ja sen olisi erityisesti varmistettava, että

Kreikan viranomaisten olisi määriteltävä kokonaisvaltaisen ja jatkuvan tarvearvioinnin perusteella, kuinka paljon uuden muutoksenhakuviranomaisen alaisia valituslautakuntia tarvitaan käsittelemään kaikki kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden esittämät valitukset, kuinka paljon henkilöresursseja tarvitaan kyseisten lautakuntien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja mitä muita toimenpiteitä, kuten muutoksia työskentelytapoihin, voidaan tarvita. Tähän olisi erityisesti sisällyttävä arvio siitä, riittävätkö vuoden 2017 helmikuun loppuun mennessä perustettavat 20 valituslautakuntaa.

4.

Kreikan olisi varmistettava, että oikeudellista kehystä, jonka nojalla turvataan maksuton oikeusapu, sovelletaan myös käytännössä ja että kaikki turvapaikanhakijat saavat tarvitsemaansa oikeudellista apua hakiessaan muutosta kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista tehtyihin hallinnollisiin päätöksiin. Kreikan olisi erityisesti

5.

Kreikan olisi huolehdittava sellaisten asianmukaisten rakenteiden perustamisesta ja asianmukaisten toimenpiteiden toteuttamisesta, joiden avulla tunnistetaan haavoittuvassa asemassa olevat hakijat, mukaan lukien ilman huoltajaa olevat alaikäiset, ja huolehditaan heistä. Kreikan olisi erityisesti

6.

Kreikan olisi varmistettava, että sille myönnetty merkittävä EU:n rahoitus käytetään täysimääräisesti etenkin ottamalla viipymättä käyttöön kansallisten AMIF- ja ISF-ohjelmien kautta saatavilla olevat resurssit ja kartoittamalla mahdollisuuksia saada täydentävää rahoitusta rakennerahastoista. Tässä tilanteessa Kreikan olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet kansallisten ohjelmien kautta saatavilla olevan rahoituksen hyödyntämiseksi täysimääräisesti, jotta voidaan vastata Kreikassa olevien muuttajien kiireellisiin tarpeisiin erityisesti vastaanoton ja muiden palveluiden alalla varsinkin parantamalla asiaankuuluvien sidosryhmien keskinäistä koordinointia, lujittamalla toimintakapasiteettia ja parantamalla toteutusmekanismia.

7.

Jäsenvaltioita pyydetään antamaan Kreikalle lisätukea nimeämällä asiantuntijoita EASOn pyyntöjen perusteella niin, että tehtäviin saadaan pidemmäksi ajaksi kokeneita ja erikoistuneita asiantuntijoita.

8.

Suositetaan, että asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaiset turvapaikanhakijoiden siirrot Kreikkaan olisi aloitettava uudelleen 9 ja 10 kohdassa säädetyin edellytyksin ja niissä vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

9.

Turvapaikanhakijoiden siirrot olisi aloitettava uudelleen niiden hakijoiden osalta, jotka ovat ylittäneet Kreikan ulkorajat sääntöjenvastaisesti 15. maaliskuuta 2017 alkaen, tai muiden sellaisten henkilöiden osalta, joista Kreikka on vastuussa muiden säännösten kuin asetuksen (EU) N:o 604/2013 III luvun 13 artiklan nojalla asteittain kyseisestä päivämäärästä alkaen ottaen huomioon Kreikan valmiudet ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja kohdella heitä asianmukaisesti direktiivien 2013/32/EU ja 2013/33/EU mukaisesti. Haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita, mukaan lukien ilman huoltajaa olevia alaikäisiä, ei pitäisi siirtää Kreikkaan toistaiseksi.

10.

Ennen hakijan siirtämistä Kreikkaan jäsenvaltion viranomaisia kehotetaan toimimaan tiiviissä yhteistyössä Kreikan viranomaisten kanssa sen varmistamiseksi, että 9 kohdassa mainitut edellytykset täyttyvät ja erityisesti, että hakija otetaan vastaan vastaanottotiloissa, jotka täyttävät EU:n lainsäädännössä ja erityisesti vastaanotto-olosuhteita koskevassa direktiivissä 2013/33/EU vahvistetut vaatimukset, että hänen hakemuksensa tutkitaan turvapaikkamenettelydirektiivissä 2013/32/EU asetetuissa määräajoissa ja että häntä kohdellaan EU:n lainsäädännön mukaisesti kaikkien muiden seikkojen osalta. Kreikan viranomaisia pyydetään toimimaan täydessä yhteistyössä ja antamaan kyseiset vakuutukset muille jäsenvaltioille.

11.

EASOn olisi perustettava Kreikkaan lähetettävä jäsenvaltioiden asiantuntijoista koostuva ryhmä, jonka tehtävänä on tukea jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja raportoida, kohdellaanko Dublin-asetuksen mukaisesti takaisin Kreikkaan siirrettyjä henkilöitä 10 kohdassa mainittujen Kreikan antamien vakuutusten mukaisesti.

12.

Kreikkaa pyydetään antamaan viimeistään 15. helmikuuta 2017 kertomus, joka koskee edistymistä tämän suosituksen täytäntöönpanossa. Kertomuksessa olisi erityisesti oltava kuvaus toimenpiteistä tässä suosituksessa mainittujen jäljellä olevien puutteiden korjaamiseksi, mukaan lukien selostus siitä, miten Kreikan viranomaiset ovat ottaneet tai suunnittelevat ottavansa käyttöön tämän suosituksen 1–5 kohdassa tarkoitetut tarvittavat henkilö- ja aineelliset resurssit, sekä kuvaus tämän suosituksen 1–3 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista tarvearvioinneista. Lisäksi siinä olisi kuvailtava yksityiskohtaisesti, miten Kreikan viranomaiset aikovat panna täytäntöön 10 kohdassa tarkoitetun menettelyn vakuutusten antamiseksi yksittäisissä tapauksissa.

13.

Kertomuksessa olisi annettava myös seuraavat tiedot:

14.

Kreikan olisi annettava 15. helmikuuta 2017 jälkeen kahden kuukauden välein kertomus tämän suosituksen täytäntöönpanosta.