22.1.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 15/31

(1)

Neuvosto otti polkumyyntitutkimuksen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, jälkeen annetulla asetuksella (EY) N:o 1187/2008 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa.

(2)

Toimenpiteet toteutettiin 39,7 prosentin arvotullina, lukuun ottamatta yrityksiä Hebei Meihus MSG Group Co. Ltd (33,8 %), Tongliao Meihua Bio-Tech Co. Ltd (33,8 %) ja Fujian Province Jianyang Wuyi MSG Co. Ltd (36,5 %).

(3)

Nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (3) julkaisemisen johdosta komissiota pyydettiin panemaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukainen kyseisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu.

(4)

Pyynnön esitti Ajinomoto Foods Europe SAS -niminen yritys, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, joka on mononatriumglutamaatin ainoa tuottaja unionissa, ja edustaa näin ollen 100 prosenttia mononatriumglutamaatin kokonaistuotannosta unionissa.

(5)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(6)

Kun komissio oli neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se ilmoitti 29 päivänä marraskuuta 2013 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelun vireillepanosta julkaisemalla asiaa koskevan ilmoituksen (4), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(7)

Komissio ilmoitti samana päivänä panevansa vireille perusasetuksen 5 artiklan mukaisen rinnakkaisen polkumyyntitutkimuksen (5), joka koskee mononatriumglutamaatin tuontia Indonesiasta unioniin.

(8)

Kyseisen tutkimuksen perusteella komissio otti asetuksella (EU) N:o 904/2014 (6) elokuussa 2014 käyttöön väliaikaisen polkumyyntitullin Indonesiasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa, jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’. Väliaikaiset toimenpiteet otettiin käyttöön kuuden kuukauden ajanjaksoksi.

(9)

Näillä kahdella rinnakkaisella tutkimuksella oli sama (tarkastelua koskeva) tutkimusajanjakso ja sama tarkastelujakso, jotka määritetään 10 kappaleessa.

(10)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyttä koskeva tutkimus käsitti 1 päivän lokakuuta 2012 ja 30 päivän syyskuuta 2013 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä huhtikuuta 2010 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’ (7).

(11)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, vientiä harjoittaville tuottajille, unionin tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä asianomaisen viejämaan edustajille.

(12)

Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää kuulemista vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(13)

Koska kiinalaisia vientiä harjoittavia tuottajia ja unionin etuyhteydettömiä tuojia oli ilmeisen runsaasti, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttämistä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(14)

Pystyäkseen päättämään Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia koskevan otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan niitä koskevan edustavan otoksen komissio pyysi kyseisiä osapuolia ilmoittautumaan 15 päivän kuluessa tarkastelun vireillepanosta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot. Koska vain kaksi kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti komissiolle pyydetyt tiedot, otantaa ei pidetty tarpeellisena.

(15)

Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia etuyhteydettömiä tuojia ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksessa esitetyt tiedot.

(16)

Vastaus saatiin 14 etuyhteydettömältä tuojalta. Yksikään näistä yrityksistä ei kuitenkaan tuonut mononatriumglutamaattia Kiinasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Sen vuoksi otanta ei ollut tarpeen.

(17)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot määrittääkseen, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista.

(18)

Kyselylomakkeet lähetettiin niille kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jotka ilmoittautuivat otantaa koskevassa menettelyssä, unionin ainoalle tuottajalle ja 33 tiedossa olevalle unionin käyttäjälle.

(19)

Vastaukset kyselylomakkeeseen saatiin ainoalta unionin tuottajalta, yhdeltä kauppiaalta ja viideltä käyttäjältä. Kumpikaan kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toimittanut vastausta kyselylomakkeeseen.

(20)

Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

Unionin tuottaja

Käyttäjät

(21)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin sovellettava lopullinen polkumyyntitulli pidetään voimassa. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat esittää huomautuksia tämän ilmoituksen johdosta. Osapuolten huomautukset otettiin huomioon niiltä osin kuin se oli tarkoituksenmukaista.

(22)

Tämän tarkastelun kohteena on sama tuote kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli Kiinasta peräisin oleva mononatriumglutamaatti, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin ex 2922 42 00, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’. Mononatriumglutamaatti on elintarvikelisäaine, ja sitä käytetään pääasiassa arominvahventeena keitoissa, liemissä, liha- ja kalaruoissa, maustesekoituksissa ja valmisruoissa. Mononatriumglutamaattia käytetään myös kemianteollisuudessa muissa kuin elintarvikesovelluksissa, esimerkiksi pesuaineissa. Sitä tuotetaan erikokoisina valkoisina hajuttomina kiteinä. Mononatriumglutamaattia on saatavilla erikokoisissa pakkauksissa 0,5 gramman kuluttajapakkauksista 1 000 kilogramman suurpakkauksiin. Pienempiä pakkauskokoja myydään vähittäiskaupassa yksityisille kuluttajille, ja yli 20 kilogramman pakkaukset on tarkoitettu teolliseen käyttöön. Lisäksi tarjolla on eri puhtausasteita. Pakkauskoosta ja puhtausasteesta riippumatta mononatriumglutamaatin ominaisuudet pysyvät kuitenkin samoina.

(23)

Mononatriumglutamaattia valmistetaan pääasiassa eri lähteistä saatavien sokerien (maissitärkkelys, tapiokatärkkelys, sokerisiirappi, ruokosokerimelassi ja sokerijuurikasmelassi) käymisen kautta.

(24)

Tarkastelua koskevassa tutkimuksessa samoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin, että tarkasteltavana olevalla tuotteella ja asianomaisen maan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä mononatriumglutamaatilla, unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tuottamalla ja myymällä mononatriumglutamaatilla ja kahdessa mahdollisessa vertailumaassa eli Thaimaassa ja Indonesiassa tuotetulla ja niiden kotimarkkinoilla myydyllä mononatriumglutamaatilla on samat fyysiset, tekniset ja kemialliset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset.

(25)

Tämän vuoksi kyseisten tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(26)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, esiintyikö polkumyyntiä kyseisellä hetkellä ja johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(27)

Vaikka kyselylomakkeet lähetettiin niille kahdelle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle, jotka olivat ilmoittautuneet otantaa koskevassa menettelyssä (ks. 18 ja 19 kappale), kumpikaan ei toimittanut vastausta eikä kumpikaan siten toiminut tutkimuksessa yhteistyössä. Sen vuoksi hyödynnettiin käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti.

(28)

Kiinan viranomaisille ja yhteistyöstä kieltäytyneille kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille ilmoitettiin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan soveltamisesta, ja niille annettiin mahdollisuus esittää huomautuksia. Huomautuksia ei esitetty.

(29)

Tästä syystä jäljempänä esitetyt polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä koskevat päätelmät tehtiin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella ja etenkin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä esitettyjen ja Eurostatilta ja Kiinan vientitietokannasta saatujen tilastotietojen perusteella.

(30)

Perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti normaaliarvo määritettiin markkinataloutta toteuttavan kolmannen maan hinnan tai laskennallisen arvon perusteella sellaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua. Tätä varten oli valittava markkinataloutta toteuttava kolmas maa, jäljempänä ’vertailumaa’.

(31)

Vireillepanoilmoituksessa komissio ilmoitti asianomaisille osapuolille aikovansa käyttää Thaimaata tai Indonesiaa mahdollisena vertailumaana ja pyysi osapuolia esittämään huomautuksia. Alkuperäisessä tutkimuksessa (8) vertailumaana käytettiin Thaimaata. Tässä tutkimuksessa vertailumaaksi ehdotettiin Indonesiaa, koska samana päivänä kuin tämä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tutkimus pantiin vireille myös rinnakkainen, Indonesiasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuontia unioniin koskeva polkumyyntitutkimus (9) (ks. 7 kappale). Yksi asianomainen osapuoli väitti, että Thaimaa ei soveltunut vertailumaaksi, koska yhteistyössä toimiva thaimaalainen tuottaja kuului samaan ryhmään kuin pyynnön esittäjä. Lisäksi väitettiin, että Thaimaan markkinoilla ei ole tarpeeksi kilpailua ja että Thaimaan kotimarkkinoiden myynti oli pääasiassa vähittäismyyntiin tarkoitettujen pienten pakkauskokojen myyntiä, kun taas Kiinasta unioniin tulevan tuonnin sanottiin muodostuvan teollisuuskäyttöön tarkoitetuista suurpakkauksista tai irtotavarasta.

(32)

Komissio pyysi useampaa kuin viittä tiedossa olevaa thaimaalaista samankaltaisen tuotteen tuottajaa antamaan tietoja. Vain yksi thaimaalainen tuottaja ilmoittautui ja toimitti vastauksen kyselylomakkeeseen. Kyseinen tuottaja kuului samaan yritysryhmään kuin pyynnön esittäjä. Päinvastoin kuin mitä eräs asianomainen osapuoli väitti, kuuluminen pyynnön esittäjän kanssa samaan yritysryhmään ei automaattisesti tarkoita sitä, että normaaliarvo ei ole luotettava. Kyseinen asianomainen osapuoli ei selittänyt, millä tavalla mainittu liikesuhde voisi vaikuttaa Thaimaan kotimarkkinoiden normaaliarvoon. Väite olisi näin ollen hylättävä.

(33)

Kuten 24 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa kävi ilmi, että Thaimaan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä mononatriumglutamaatilla on samat tekniset, fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottamalla ja unioniin viemällä tuotteella. Myös tuotantoprosessit olivat Kiinassa samanlaiset kuin Thaimaan markkinoilla. Lisäksi kilpailu on Thaimaassa huomattava, sillä siellä on useita kotimaisia tuottajia ja tuontia muista kolmansista maista, myös Kiinasta. Päinvastoin kuin väitettiin, tutkimus niin ikään osoitti, että Thaimaan kotimarkkinoiden myynti muodostui sekä tukkueristä että vähittäismyynnistä. Sen vuoksi väite, jonka mukaan Thaimaa ei soveltuisi vertailumaaksi edellä esitetyistä syistä, olisi hylättävä.

(34)

Indonesialaiset vientiä harjoittavat tuottajat suostuivat siihen, että niitä koskevia, 7 kappaleessa mainitussa rinnakkaisessa tutkimuksessa toimitettuja tietoja käytetään tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa. Kuten 24 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa kävi ilmi, että Indonesian kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä mononatriumglutamaatilla on samat tekniset, fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset kuin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuottamalla ja unioniin viemällä tuotteella. Käytettävissä olevien tietojen perusteella myös tuotantoprosessit olivat Kiinassa samanlaiset kuin Indonesian markkinoilla. Lisäksi kilpailu on Indonesiassa huomattava, sillä siellä on useita kotimaisia tuottajia ja tuontia muista kolmansista maista, myös Kiinasta. Tutkimus niin ikään osoitti, että Indonesian kotimarkkinoiden myynti muodostui sekä tukku- että vähittäismyynnistä.

(35)

Edellä esitetyn perusteella todetaan, että sekä Thaimaa että Indonesia olisivat sopiva valinta vertailumaaksi. Koska rinnakkaisen tutkimuksen kohteena olevaa Indonesiaa koskevien käytettävissä olevien tietojen taso oli huomattavasti parempi kuin ainoaa thaimaalaista yhteistyössä toiminutta tuottajaa koskevien tietojen taso, komissio katsoi perustellummaksi valita vertailumaaksi Indonesian perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

(36)

Yhteistyössä toimineilta indonesialaisilta tuottajilta saatuja tietoja käytettiin perustana määritettäessä normaaliarvoa Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille.

(37)

Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki ensin, oliko kunkin indonesialaisen yhteistyössä toimineen tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kotimarkkinamyynnin katsotaan olevan edustavaa, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä oli vähintään 5 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kunkin indonesialaisen tuottajan kotimarkkinamyynnin todettiin olleen edustavaa. Lisäksi selvitettiin, voidaanko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti tavanomaisessa kaupankäynnissä. Tätä varten määritettiin, kuinka suuri osuus tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana riippumattomille asiakkaille kotimarkkinoilla suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa.

(38)

Todettiin, että kotimarkkinamyynti tapahtui riittävässä määrin ja tavanomaisessa kaupankäynnissä, joten normaaliarvo laskettiin tosiasiallisen kotimarkkinahinnan perusteella, joka taas laskettiin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(39)

Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, vientihinta oli laskettava perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti käytettävissä olevien tietojen perusteella.

(40)

Näin olleen vientihinta määritettiin Eurostatin tilastojen perusteella painotettuna keskiarvona.

(41)

Komissio vertasi normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna lähettäjältä -tasolla. Tasapuolisen vertailun varmistamiseksi komissio oikaisi tarvittaessa normaaliarvoa ja vientihintaa hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erojen huomioon ottamiseksi perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin rahti- ja kuljetuskustannusten osalta ottaen huomioon indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoon rinnakkaisessa tutkimuksessa tehdyt oikaisut (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 41 kappale).

(42)

Lisäksi yksi asianomainen osapuoli väitti, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat hyötyvät kustannuseduista thaimaalaisiin tuottajiin nähden siltä osin kuin on kyse tuotantoprosessista (vertikaalinen integraatio), raaka-ainehintojen kehityksestä ja energian kulutuksesta. Koska vertailumaana käytettiin Indonesiaa, väite ei ollut olennainen. Kuten 34 kappaleessa todetaan, mononatriumglutamaatin tuotantoprosessit olivat Kiinassa ja Indonesiassa samanlaiset. On syytä huomata, että kaikki mononatriumglutamaatin tuottajat ympäri maailmaa käyttävät samoja tuotantomenetelmiä. Mononatriumglutamaattia valmistetaan eri lähteistä saatavien sokerien (maissitärkkelys, tapiokatärkkelys, sokerisiirappi, ruokosokerimelassi ja sokerijuurikasmelassi) käymisen kautta.

(43)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että tuonti Kiinasta tapahtui pääasiassa tukkuerinä, kun taas Thaimaan kotimarkkinamyynti tapahtui pääasiassa vähittäismyyntiin. Sen vuoksi väitettiin, että polkumyyntimarginaali olisi laskettava ainoastaan tukkuerien perusteella. Koska yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä, Kiinan vientimyynnin myyntiolosuhteista, kaupan tasosta tai pakkauksista ei ollut käytettävissä tietoja.

(44)

Väite ei ollut kuitenkaan olennainen, koska vertailumaana käytettiin Indonesiaa. Joka tapauksessa riippumatta siitä, oliko mukana vähittäismyyntiä vai ei, vertailun tuloksena oli kaikissa tapauksissa huomattavat polkumyyntimarginaalit (ks. 47 kappale).

(45)

Komissio laski lisäksi polkumyyntimarginaalit vertailumaalle määritettyjen normaaliarvojen perusteella. Vertailun mukaan polkumyyntimarginaalit olivat huomattavat (ks. 47 kappale).

(46)

Komissio vertasi keskenään painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti. Koska Kiinan vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, Kiinasta tuotuja tuotelajeja ei voitu määrittää. Sen vuoksi vertailu tuotelajeittain ei ollut mahdollinen. Sen sijaan vertailu oli tehtävä vientihintaa koskevien tilastotietojen perusteella, kuten 39 ja 40 kappaleessa selitetään.

(47)

Tämän perusteella painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali ilmaistuina prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla oli kaikissa tapauksissa 25 prosenttia.

(48)

Sen lisäksi, että selvitettiin polkumyynnin esiintymistä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, tutkittiin polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumottaisiin, ja analysoitiin seuraavat tekijät: Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja hinnat, Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus Kiinasta tulevan tuonnin kannalta.

(49)

Käytössä olevista toimenpiteistä huolimatta Kiinasta tulevan tuonnin määrä kasvoi tarkastelujaksolla 65 prosenttia ja markkinaosuus vastaavasti 68 prosenttia, kuten 81 kappaleessa todetaan. Vaikka Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivatkin suhteellisesti, absoluuttisesti ne pysyivät alhaisella tasolla koko tarkastelujakson ajan.

(50)

Koska Kiinan vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, tuontihinnat määritettiin Eurostatin tietojen perusteella. Kiinan keskimääräinen tuontihinta laski aina tilikaudesta 2010/2011 tarkastelua koskevalle tutkimusajanjaksolle asti eli kaiken kaikkiaan 20 prosenttia tarkastelujaksolla (ks. 84 kappale), ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuonnin katsottiin tapahtuneen polkumyynnillä. Lisäksi todettiin, että hinnat alittaisivat unionin tuotannonalan hinnat keskimäärin yli 10 prosenttia, jos polkumyyntitullia ei oteta huomioon.

(51)

Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti määritettiin pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella. Koska tiedot eivät olleet julkisesti saatavilla, komissio ristiintarkasti ne muiden, julkisista lähteistä saatavien tietojen kanssa, mukaan lukien asianomaisten osapuolten tarkasteltavaksi tarkoitettuihin tietoihin sisältyvät lehtiartikkelit. Niiden mukaan Kiina on maailman suurin mononatriumglutamaatin tuottajamaa, jonka vuosikapasiteetti ja vuosituotanto kasvoivat tarkastelujaksolla. Vuonna 2012 mononatriumglutamaatin tuotantokapasiteetti alueella oli 3,5–4 miljoonaa tonnia, kun taas itse tuotanto kyseisellä alueella oli 2,5–3 miljoonaa tonnia. Näin ollen alueella oli 600 000–900 000 tonnia käyttämätöntä kapasiteettia vuonna 2012.

(52)

Saman lähteen mukaan mononatriumglutamaatin tuotantokapasiteetti ja tuotanto Kiinassa vielä kasvaa vuoteen 2017 asti, koska sen kysyntä Kiinassa on kasvussa.

(53)

Vuonna 2011 Kiinan hallitus käynnisti teollisuus- ja tietotekniikkaministeriönsä (MIIT) välityksellä yleisen hankkeen vanhentuneen ja tehottoman laitosteknologian poistamiseksi; hanke koskee 19 keskeistä Kiinan teollisuuden alaa, mukaan lukien mononatriumglutamaatin tuotanto. Tämän seurauksena mononatriumglutamaatin tuottajien määrä Kiinassa on vähentynyt huomattavasti. Tällä perusteella yksi asianomainen osapuoli väitti, että Kiinan kapasiteetti ei ole todennäköisesti lisääntynyt. Pyyntöön sisältyvien tietojen ja lehtiartikkeleiden pohjalta tutkimuksessa todettiin, että suuremmat yritykset ovat lisänneet kapasiteettiaan. Tästä syystä mononatriumglutamaatin kokonaistuotantokapasiteetti Kiinassa on lisääntynyt, ja kyseisen osapuolen väite olisi siksi hylättävä.

(54)

Lisäksi pyynnön esittäjän toimittamien tietojen perusteella mononatriumglutamaatin varastot ovat viime vuosina koko ajan kasvaneet Kiinassa ja olivat kaksi kertaa niin suuret kuin unionin kulutus tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Yksi asianomainen osapuoli väitti, että koska väitettyä suurta varastoa koskevia tietoja ei ole esitetty ei-luottamuksellisissa asiakirjoissa, asianomaiset osapuolet eivät voi tarkistaa niitä, minkä vuoksi niitä ei pitäisi ottaa huomioon. Niin ikään väitettiin, että varastojen suuri koko vaikuttaa epätodennäköiseltä, koska kapasiteetti on vähentynyt Kiinan hallituksen toimien johdosta. Tältä osin olisi huomattava, että asianomainen osapuoli ei esittänyt näyttöä väitteen tueksi. Kuten edellä 27 kappaleessa jo todettiin, yksikään kiinalainen vientiä harjoittava tuottaja ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Sen vuoksi oli hyödynnettävä käytettävissä olevia tietoja perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Perusasetuksen 19 artiklan 3 kohdan nojalla komissio voi jättää ottamatta huomioon luottamuksellisina toimitetut tiedot, jos niistä ei ole toimitettu tarkoituksenmukaista ei-luottamuksellista yhteenvetoa, mutta yhteenvedon toimittamatta jättäminen ei kuitenkaan johda luottamuksellisten tietojen automaattiseen hylkäämiseen. Vaikka kaikkia pyyntöön sisältyviä kohtia ei voitukaan ristiintarkistaa, mukaan lukien Kiinan varastoja koskevat tiedot, tässä tapauksessa toimitettujen tietojen katsottiin kuitenkin olevan kohtuullisia ja oikeita, koska ne olivat samassa linjassa pyynnön esittäjän toimittamien sellaisten tietojen kanssa, jotka voitiin ristiintarkistaa. Vaikka Kiinan kokonaistuotantokapasiteetti lisääntyi (ks. 51 kappale), ylimääräiset varastot eivät olleet ainoa tekijä, jonka perusteella pääteltiin, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia. Komissio myös mahdollisuuksien mukaan vertasi tietoja muihin käytettävissä oleviin lähteisiin, kuten lehtiartikkeleihin, ja käytti tietoja ainoastaan silloin, kun se uskoi niiden olevan kohtuullisia ja riittävän luotettavia. Tämä väite olisi näin ollen hylättävä.

(55)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen sama asianomainen osapuoli väitti, että komission havainnot eivät perustuneet tosiasioihin, kuten WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen (10) 11 artiklan 3 kohdassa edellytetään, vaan pelkkiin oletuksiin. Kyseinen osapuoli toisti väitettyä kapasiteetin pienenemistä ja Kiinan käyttämätöntä kapasiteettia koskevat väitteensä.

(56)

Kuten 27 kappaleessa todetaan, yksikään kiinalaisista vientiä harjoittavista tuottajista ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa, ja siksi komission oli tehtävä päätelmänsä käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Edellä 29 ja 51 kappaleessa todetaan lisäksi, että pääasiassa käytettiin pyynnön esittäjän pyynnön yhteydessä toimittamia tietoja, jotka ristiintarkastettiin aina, kun se oli mahdollista. Koska kyseiset tiedot olivat ainoat käytettävissä olevat luotettavat tiedot, väite päätelmien perustumisesta pelkkiin oletuksiin hylättiin.

(57)

Myös kyseisen asianomaisen osapuolen toimittamia tietoja tarkasteltiin. Kiinan käytettävissä olevan kapasiteetin ja ylimääräisen kapasiteetin osalta kyseinen asianomainen osapuoli toimitti kuitenkin ristiriitaisia tietoja. Päinvastoin kuin kyseinen osapuoli väitti, sen toimittama näyttö esimerkiksi osoittaa mononatriumglutamaatin tuotannon kapasiteetin pikemminkin kasvaneen Kiinassa kuin vähentyneen. Tämä on yhdenmukainen komission päätelmien kanssa (53 kappale). Näin ollen osapuolen väite Kiinan kokonaiskapasiteetin todennäköisestä vähenemisestä hylättiin.

(58)

Sen vuoksi päätellään, että kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, jonka avulla vientiä unioniin todennäköisesti lisättäisiin merkittävästi, jos toimenpiteiden annetaan raueta, kuten 61 ja 62 kappaleessa todetaan.

(59)

Käytössä olevista toimenpiteistä johtuen unionin markkinoiden osuus Kiinan viennistä oli tarkastelujaksolla vähäinen. Yksi asianomainen osapuoli väitti, että unionin markkinat eivät olisi houkuttelevat kiinalaisille vientiä harjoittaville tuottajille, koska mononatriumglutamaatin kysynnän uskotaan kasvavan Aasiassa ja muissa kehittyvissä talouksissa, myös Kiinassa. Kyseinen osapuoli väitti vielä, että koska Kiinan hintataso muihin kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä on keskimäärin korkeampi tai sama kuin unioniin suuntautuvassa viennissä, kiinalaisilla vientiä harjoittavilla tuottajilla ei ole mitään syytä lisätä vientiä unionin markkinoille.

(60)

Tutkimuksessa kävi kyllä ilmi, että Kiinan hinnat muihin kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä olivat keskimäärin hiukan korkeammat kuin unioniin suuntautuvassa viennissä, mutta tämä saattaa johtua siitä, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat alensivat unionin viennin hintoja käytössä olevien polkumyyntitullien vuoksi. Sen vuoksi se ei välttämättä anna viitteitä hintojen mahdollisesta tasosta, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Kun otetaan huomioon käytössä olevien polkumyyntitullien taso, kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat voisivat sen sijaan nostaa vientihintojaan, mutta pysyä silti vielä polkumyyntitasolla ja alittaa unionin tuotannonalan myyntihinnat.

(61)

Vaikka Kiinan kotimaisen kulutuksen ja Aasian ja muiden kehittyvien markkinoiden kulutuksen uskotaankin kasvavan, Kiinan ylimääräisen tuotantokapasiteetin taso antaa aihetta olettaa, että vaihtoehtoisten markkinoiden löytämiseen tätä ylimääräistä kapasiteettia varten on voimakkaat kannustimet.

(62)

Komissio otti huomioon myös mahdollisen toimenpiteiden käyttöönoton Kiinasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin viennissä Amerikan yhdysvaltoihin, jäljempänä ’Yhdysvallat’, niiden rinnakkaisten polkumyynnin ja tukien vastaisten tutkimusten perusteella, joita Yhdysvaltojen viranomaiset parhaillaan suorittavat Yhdysvalloissa saman tuotteen osalta. Yhdysvaltojen viranomaiset ottivatkin lopullisen polkumyyntitullin käyttöön 26 päivänä marraskuuta 2014. Neljälle kiinalaiselle vientiä harjoittavalle tuottajalle määritettiin 20,09 prosentin suuruinen yksilöllinen tulli, ja jäännöstulliksi vahvistettiin 39,03 prosenttia. Tämän seurauksena Kiinan vienti Yhdysvaltojen markkinoille todennäköisesti vähenee ja suuria määriä Kiinasta peräisin olevaa mononatriumglutamaattia suunnataan uudelleen unionin markkinoille, etenkin jos unionin toimenpiteiden annetaan raueta. Tältä osin on syytä huomata, että vuonna 2013 mononatriumglutamaattia vietiin Kiinasta Yhdysvaltoihin 26 600 tonnia, mikä vastaa merkittävää osaa unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(63)

Lisäksi sekä unionin tuotannonalan keskimääräinen hinta että indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien keskimääräinen tuontihinta unionissa, kuten rinnakkaisessa tutkimuksessa vahvistettiin (ks. väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 61 ja 80 kappale), olivat korkeammat kuin Kiinasta unioniin suuntautuvan tuonnin keskimääräiset hinnat ilman polkumyyntitullia ja Kiinasta muihin kolmansiin maihin suuntautuvan viennin keskimääräiset hinnat. Koska Kiinan vientiä harjoittavat tuottajat eivät toimineet yhteistyössä, analyysi tehtiin käytettävissä olevien tietojen eli Kiinan vientitietokannan perusteella. Kiinalaisten viejien hinnoittelukäyttäytyminen antaa aihetta olettaa, että unionin markkinat olisivat niille houkuttelevat, jos toimenpiteiden annetaan raueta, koska ne voisivat tällöin nostaa unioniin suuntautuvan viennin hintoja.

(64)

Myös Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuuden kasvaminen voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta osoittaa, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat ovat edelleen kiinnostuneita unionin markkinoista. EU:n mononatriumglutamaatin markkinat ovat todettujen hintatasojen perusteella siis edelleen houkuttelevat kiinalaisten viejien kannalta. Kiinnostus todennäköisesti kasvaa, jos toimenpiteet kumotaan.

(65)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen edellä mainittu asianomainen osapuoli toisti väitteensä, jotka koskivat Kiinan kotimarkkinoiden kasvavaa mononatriumglutamaatin kysyntää, Kiinasta unionin tulevan tuonnin vähäisiä määriä, Kiinan markkinaosuutta ja Kiinasta muihin kolmansiin maihin vietävän mononatriumglutamaatin korkeampaa hintaa verrattuna unioniin suuntautuvan viennin hintaan. Kyseinen osapuoli väitti, että näitä tekijöitä ei ollut otettu huomioon komission analyysissä.

(66)

Ensinnäkään ei ole perusteltua väittää, että Kiinan tuotantokapasiteetin ja käyttämättömän kapasiteetin kehitystä, mononatriumglutamaatin kasvavaa kysyntää Kiinan kotimarkkinoilla, Kiinasta unioniin tulevan tuonnin vähäistä määrää, Kiinan markkinaosuutta (ks. 49 kappale) ja Kiinan viennin hintoja unioniin ja muihin kolmansiin maihin suuntautuvassa viennissä ei olisi otettu huomioon. Näitä tekijöitä analysoitiin, kuten 49–64 kappaleesta käy ilmi, ja niitä koskevat päätelmät ilmoitettiin asianomaisille osapuolille. Toiseksi, kyseinen osapuoli ei toimittanut väitteidensä tueksi sellaista uutta näyttöä, jota komissio ei jo olisi ottanut huomioon tutkimuksen aikana.

(67)

Lopuksi kyseinen osapuoli vastusti 62 kappaleessa esitettyä komission arviota, jonka mukaan Kiinasta tulevaa vientiä voitaisiin ohjata Yhdysvaltojen sijasta unioniin Yhdysvaltojen viranomaisten ottaessa käyttöön polkumyyntitoimenpiteitä Kiinasta Yhdysvaltoihin suuntautuvan mononatriumglutamaatin viennissä.

(68)

Kuten 62 kappaleessa selitetään, on huomattava, että Kiinasta Yhdysvaltoihin suuntautuvan mononatriumglutamaatin viennissä käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden vuoksi on todennäköistä, että Kiinasta tulevaa vientiä ohjataan unionin markkinoille.

(69)

Tätä koskeva asianomaisen osapuolen väite oli siksi hylättävä.

(70)

Edellä esitetty analyysi osoittaa, että kiinalaisia tuotteita tuotiin edelleen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin ja että polkumyyntimarginaalit olivat huomattavat. Merkittävää Kiinassa olevaa käyttämätöntä kapasiteettia koskevien päätelmien perusteella ja sen perusteella, että vientiä ohjattaisiin todennäköisesti merkittävässä määrin ja polkumyyntihinnoin uudelleen unionin markkinoille, komissio katsoi, että polkumyynnin jatkuminen on erittäin todennäköistä, jos toimenpiteet kumotaan.

(71)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana samankaltaista tuotetta valmisti yksi unionin tuottaja. Tämä tuottaja muodostaa perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun unionin tuotannonalan.

(72)

Koska unionin tuotannonalan muodostaa yksi ainoa tuottaja, kaikki arkaluonteisiin tietoihin liittyvät luvut oli luottamuksellisuussyistä indeksoitava tai annettava tietyllä vaihteluvälillä.

(73)

Komissio määritti unionin kulutuksen Eurostatin tietojen perusteella lisäämällä unionin tuotannonalan myynnin unionin markkinoilla Kiinasta ja muista kolmansista maista tulevaan tuontiin sekä rinnakkaisen polkumyyntitutkimuksen (ks. 7 kappale) kohteena olevien indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella.

(74)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että Eurostatin CN-koodit kattavat tarkasteltavana olevan tuotteen lisäksi myös muita tuotteita, minkä vuoksi Kiinaa koskevat tuontimäärät saattavat sisältää glutamiinihapon ja sen suolat. Koska tuontitiedot saatiin Eurostatilta Taric-koodien (Euroopan unionin yhtenäistariffi) tasolla, ne kattavat kuitenkin vain tarkasteltavana olevan tuotteen, ja siksi väite hylättiin.

(75)

Sama asianomainen osapuoli väitti, että kaiken Kiinassa tuotetun ja unioniin viedyn mononatriumglutamaatin puhtausaste ei täytä unionin elintarvikelisäaineita koskevia vaatimuksia, ja tiedusteli, oliko tämä otettu huomioon Kiinan tuontimäärissä. Kuten 22 kappaleessa todetaan, kaikki mononatriumglutamaatin tuotelajit puhtausasteesta riippumatta kuuluvat tämän tutkimuksen piiriin, ja siksi väite hylättiin.

(76)

Tämän perusteella unionin kulutus on kehittynyt seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus (tonnia)

(77)

Unionin kulutus laski tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana ja kasvoi jälleen hieman tilikauden 2012/2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kaiken kaikkiaan kulutus laski 2 prosenttia tarkastelujakson aikana. Kulutuksen lasku tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana johtui lähinnä siitä, että unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla väheni, mikä puolestaan johtui tuotannon vähenemisestä samana ajanjaksona (ks. 100 kappale). Kokonaistuonti säilyi samalla tasolla samana ajanjaksona. Kulutuksen kasvu tilikaudella 2012/2013 katettiin lähes yksinomaan kokonaistuonnin kasvulla, sillä unionin tuotannonalan myynti pysyi suurin piirtein samalla tasolla. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, kun unionin tuotannonalan myynti taas väheni, tuonnin määrä kasvoi huomattavasti, erityisesti Indonesiasta (ks. 88 kappale).

(78)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että kulutuksen kehityksen kuvaus on puutteellinen, koska siinä ei otettu huomioon sitä, että mononatriumglutamaatin tuonti Vietnamista korvattiin tuonnilla Indonesiasta ja että tämän seurauksena käyttäjät eivät enää varautuneet hintojen lisäkorotuksiin vaan vähensivät varastojaan. Vaikka on totta, että mononatriumglutamaatin muista kolmansista maista tapahtuneen tuonnin osalta tuonti Vietnamista väheni tarkastelujaksolla ja tuonti Indonesiasta kasvoi, se ei kuitenkaan vaikuta unionin kokonaiskulutuksen kehitykseen sinänsä. Myöskään minkä tahansa muun kehityksen vaikutukset tuontivirtoihin ja talouden toimijoiden, kuten käyttäjien, mahdolliset reaktiot tällaiseen kehitykseen eivät vaikuta kulutuksen kehitykseen sinänsä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(79)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus määritettiin Eurostatin tietojen ja rinnakkaisen polkumyyntitutkimuksen (ks. 7 kappale) kohteena olevien indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella.

(80)

Asianomaisesta maasta unioniin tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(81)

Kiinasta tulevan tuonnin määrä väheni tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana, mutta kasvoi merkittävästi tilikaudella 2012/2013 ja edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan Kiinasta tuleva tuonti kasvoi 65 prosenttia tarkastelujaksolla. Vastaava markkinaosuus kehittyi samansuuntaisesti eli se pieneni ensin tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana ja kasvoi sitten merkittävästi tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti. Kaiken kaikkiaan markkinaosuus kasvoi tarkastelujakson aikana 68 prosenttia. Tästä suhteellisesta kasvusta huolimatta Kiinasta tulevan tuonnin tuontimäärä ja markkinaosuus pysyivät absoluuttisesti ilmaistuna alhaisella tasolla tarkastelujakson aikana.

(82)

Tuontihinnat määritettiin Eurostatin tietojen perusteella.

(83)

Seuraavassa taulukossa esitetään Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta:

Taulukko 3

Tuontihinnat

(84)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat laskivat jatkuvasti tilikaudesta 2010/2011 alkaen ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla; kaiken kaikkiaan hinta laski tarkastelujaksolla 20 prosenttia.

(85)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vertaamalla seuraavia:

(86)

Vertailun tulosten perusteella Kiinasta tulevan tuonnin hinnat eivät alittaneet unionin tuotannonalan hintoja unionin markkinoilla. Kun polkumyyntitullien vaikutukset jätetään huomioimatta, alittavuuden marginaali nousee kuitenkin yli 10 prosenttiin.

(87)

Komissio määritti Indonesiasta tulevan tuonnin määrän Eurostatin tietojen ja rinnakkaisen tutkimuksen (ks. 7 kappale) kohteena olevien indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella.

(88)

Indonesiasta unioniin tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(89)

Indonesiasta tulevan tuonnin määrä lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla. Se kasvoi jatkuvasti ja merkittävästi, yhteensä 182 prosenttia, 8 638 tonnista tilikaudella 2010/2011 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 24 385 tonniin.

(90)

Vastaava markkinaosuus lähes kolminkertaistui tarkastelujaksolla. Se kasvoi 187 prosenttia huolimatta kulutuksen yleisestä pienenemisestä (– 2 %).

(91)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tietojen ja meneillään olevassa rinnakkaisessa tutkimuksessa (ks. 7 kappale) otokseen valittujen indonesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen perusteella.

(92)

Indonesiasta unioniin tulevan tuonnin keskimääräinen hinta kehittyi seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinnat

(93)

Indonesiasta tuotavan mononatriumglutamaatin keskimääräinen tuontihinta nousi hieman tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana, mutta laski tilikaudella 2012/2013 ja vielä lisää tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Indonesiasta tuotavan mononatriumglutamaatin keskimääräiset tuontihinnat laskivat kaiken kaikkiaan 8 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(94)

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä, markkinaosuus ja hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 6

Tuonti muista kolmansista maista

(95)

Tuonti muista kolmansista maista väheni 10 268 tonnista tilikaudella 2010/2011 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson 2 894 tonniin eli 72 prosenttia tarkastelujaksolla. Vastaava markkinaosuus pieneni samana ajanjaksona 71 prosenttia. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana muiden kolmansien maiden tuonnin markkinaosuus oli vain noin neljännes tilikaudella 2010/2011 vallinneesta tasosta. Kaiken kaikkiaan kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat nousivat tarkastelujakson aikana 10 prosenttia.

(96)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että kokonaistuonti, Kiina ja Indonesia mukaan lukien, on pysynyt vakaana tarkastelujakson aikana.

(97)

Tämä väite oli ristiriidassa niiden käytettävissä olevien tilastojen kanssa, joihin tutkimuksen havainnot perustuvat, kuten jäljempänä olevasta taulukosta 7 käy ilmi. Itse asiassa unioniin tulevan tuonnin kokonaismäärä kasvoi tarkastelujakson aikana 46 prosenttia. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(98)

Kokonaistuonti, Kiina ja Indonesia mukaan lukien, kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 7

Tuonti yhteensä

(99)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia taloudellisia tekijöitä ja osoittimia, joilla on vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(100)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(101)

Tuotanto vaihteli tarkastelujakson aikana. Se laski tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana, kasvoi tilikauden 2011/2012 ja tilikauden 2012/2013 välisenä aikana ja oli alhaisimmillaan tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaihtelujen syynä olivat pääasiassa huoltoseisokit, joita unionin tuotannonala toteutti 15 kuukauden välein, sekä talven 2010/2011 huonot sääolot, jotka keskeyttivät yhden pääraaka-aineen (ammoniakki) toimitukset. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana huoltoseisokkia pidennettiin, koska suuria varastoja yritettiin pienentää. Tuotantomäärä laski kaiken kaikkiaan 9 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(102)

Yksi osapuoli väitti, että tuotantomäärä ja kapasiteetin käyttöaste laskivat vasta noustuaan huomattavasti tarkastelujaksoa edeltävällä ajanjaksolla. Tästä syystä kyseinen osapuoli katsoi, että laskeva suuntaus kyseisten tekijöiden kehityksessä ei ole osoitus vahingosta. Komissio arvioi eri vahinkoindikaattoreiden kehityssuuntaukset tutkimuksen käynnistämisen yhteydessä vahvistetun tarkastelujakson perusteella. Tarkastelujakso käsittää tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ja kolme sitä edeltävää tilikautta, mikä vastaa vakiintunutta käytäntöä. Pelkästään se seikka, että tiettyjen vahinkoindikaattoreiden arvot olivat korkeammat ennen tarkastelujaksoa, ei ole riittävä peruste poiketa käytännöstä. Sen vuoksi voidaan ottaa huomioon vain tarkastelujakson kehityssuuntaukset. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(103)

Tuotantokapasiteetti pysyi kaiken kaikkiaan vakaana tarkastelujakson aikana.

(104)

Tuotantomäärän laskun ja vakaan tuotantokapasiteetin seurauksena kapasiteetin käyttöaste kehittyi samansuuntaisesti tuotantomäärän kanssa, eli ensin se laski tilikaudella 2011/2012, sitten kasvoi tilikaudella 2012/2013 ja laski jälleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kapasiteetin käyttöaste laski tarkastelujaksolla yhteensä 9 prosenttia seuraten tuotannon määrän laskua.

(105)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(106)

Unionin tuotannonalan myymän mononatriumglutamaatin määrä väheni tarkastelujaksolla 17 prosenttia. Myyntimäärä laski pääasiassa tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana, kun taas seuraavina vuosina se pysyi suhteellisen vakaana. Myyntimäärien lasku yhdessä kulutuksen samanaikaisen vähenemisen ja pääasiassa Indonesiasta tulevan tuonnin lisääntymisen kanssa johtivat siihen, että unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni kaiken kaikkiaan noin 15 prosenttia tarkastelujakson aikana. Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana 4 prosenttia, ja samalla ajanjaksolla Indonesiasta ja Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus suureni. Tilikauden 2012/2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni jatkuvasti, kun taas Indonesiasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat huomattavasti. Niin ikään Kiinasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus kasvoivat tarkastelujaksolla, joskin ne pysyivät alhaisella tasolla koko kyseisen ajanjakson ajan.

(107)

Unionin kulutus väheni tarkastelujaksolla 2 prosenttia, mutta unionin tuotannonalan myynti laski 17 prosenttia, mikä näkyi 15 prosentin markkinaosuuden menetyksenä.

(108)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Työllisyys ja tuottavuus

(109)

Unionin tuotannonalan työllisyys kasvoi jatkuvasti ja kaiken kaikkiaan 8 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tämä kasvu johtui pääasiassa siitä, että tuotannonalaan liittyi vuonna 2011 entinen tytäryhtiö ja että unionin tuotannonalan huolto-osasto laajeni.

(110)

Tuottavuus laski, mikä johtui työllisyyden kasvun ja tuotannon vähenemisen yhteisvaikutuksesta, kuten 100 kappaleessa olevassa taulukossa 8 esitetään.

(111)

Kiinalle määritetty polkumyyntimarginaali oli huomattavasti vähimmäistasoa korkeampi, ja Kiinasta tuleva tuonti pysyi vähäisenä tarkastelujakson aikana. Jos toimenpiteet kuitenkin kumottaisiin, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan olisi merkittävä johtuen Kiinasta tulevan tuonnin kehityksestä eli sen määrän kasvusta ja tuontihinnan laskusta, mikä olisi odotettavissa, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Samaan aikaan rinnakkaisessa mononatriumglutamaatin tuontia Indonesiasta koskevassa polkumyyntitutkimuksessa (ks. 7 kappale) määritettiin huomattavat polkumyyntimarginaalit yhteistyössä toimineille indonesialaisille vientiä harjoittaville tuottajille, joiden markkinaosuus unionin markkinoilla kasvoi tarkastelujaksolla huomattavasti.

(112)

Unionin tuotannonala oli edelleen elpymässä vaikutuksista, jotka aiheutuivat Kiinasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin vahingollisella polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista, kuten 124 kappaleessa selitetään. Koska polkumyynnillä tapahtunut tuonti Indonesiasta lisääntyi merkittävästi tarkastelujaksolla ja sen todettiin aiheuttaneen merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle (12), talouden elpymisen voidaan katsoa pysähtyneen.

(113)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Keskimääräiset myyntihinnat

(114)

Unionin tuotannonalan keskimääräinen yksikkömyyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laski 3 prosenttia tarkastelujakson aikana. Ensin se kasvoi 7 prosenttia tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana, mutta laski sen jälkeen jatkuvasti tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon asti. Hintojen nousun tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana voidaan katsoa johtuvan kustannusten noususta samalla ajanjaksolla, vaikkakin kustannusten nousu oli voimakkaampaa kuin hintojen nousu. Samaan aikaan tuonti Indonesiasta kasvoi ja aiheutti merkittävän hintapaineen unionin tuotannonalalle. Tämän seurauksena unionin tuotannonalan hinnat laskivat 6 prosenttia tilikauden 2011/2012 ja tilikauden 2012/2013 välisenä aikana ja edelleen 4 prosenttia tilikauden 2012/2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(115)

Tuotannon yksikkökustannukset nousivat tarkastelujaksolla 30 prosenttia. Tilikaudella 2011/2012 alkoi jatkuva nousu, mikä johtui pääasiassa raaka-aine- ja työvoimakustannusten noususta. Kuten edellä mainitaan, tätä kustannusten nousua ei pystytty kattamaan vastaavalla hintojen nostamisella Indonesiasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi.

(116)

Yksi asianomainen osapuoli pyysi komissiota tutkimaan, olisiko mahdollinen sivutuotteiden sisällyttäminen unionin tuotannonalan tuotantokustannuksiin voinut keinotekoisesti nostaa unionin tuotannonalan keskimääräisiä tuotantokustannuksia. Tutkimuksessa vahvistettiin, että sivutuotteet kohdistettiin asianmukaisesti eivätkä millään tavalla vääristäneet vahingosta saatua käsitystä. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(117)

Unionin tuotannonalan keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(118)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat 24 prosenttia. Tämä selittyy pääasiassa unionin tuotannonalan kasvavilla pyrkimyksillä parantaa työntekijöidensä suorituskykyä tuotantoprosessin optimoimiseksi.

(119)

Unionin tuottajan varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Varastot

(120)

Kaiken kaikkiaan loppuvarastot kasvoivat tarkastelujaksolla 43 prosenttia. Tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana loppuvarastot pienenivät tuotantomäärän laskun ja vientimyynnin määrän kasvun seurauksena. Tilikauden 2011/2012 ja tilikauden 2012/2013 välisenä aikana varastot kasvoivat tuotannon kasvun johdosta, kun unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla pysyi lähes muuttumattomana. Tilikauden 2012/2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana loppuvarastot pienenivät jälleen, mikä johtui pääasiassa päätöksestä supistaa tuotantoa, jotta suuret varastot saataisiin pienenemään.

(121)

Loppuvarastot prosentteina tuotannosta pienenivät tilikauden 2010/2011 ja tilikauden 2011/2012 välisenä aikana, mutta lähes kaksinkertaistuivat tilikauden 2011/2012 ja tilikauden 2012/2013 välisenä aikana. Ne kasvoivat edelleen tilikauden 2012/2013 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana. Kaiken kaikkiaan ne kasvoivat tarkastelujakson aikana 56 prosenttia. Tilikaudella 2012/2013 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tapahtuneeseen kasvuun vaikutti Indonesiasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrän kasvu, sillä unionin myynti pysyi lähes muuttumattomana saman ajanjakson aikana.

(122)

Unionin tuottajan kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 14

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(123)

Komissio määritti unionin tuotannonalan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Tilikausilla 2010/2011 ja 2011/2012 kannattavuus heikkeni merkittävästi mutta pysyi edelleen positiivisena. Tilikaudesta 2012/2013 alkaen kannattavuus kääntyi negatiiviseksi. Se heikkeni edelleen tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kaiken kaikkiaan kannattavuus heikkeni tarkastelujaksolla 180 prosenttia. Tämä kehitys johtui pääasiassa Indonesiasta unioniin polkumyyntihinnoin tulevan tuonnin aiheuttamasta hintapaineesta, jonka vuoksi unionin tuotannonala ei voinut asettaa hintojaan kustannusten kasvun mukaisesti. Nettokassavirta on unionin tuotannonalan kyky rahoittaa itse toimintaansa. Nettokassavirta seurasi samaa suuntausta kuin kannattavuus eli laski jatkuvasti koko tarkastelujakson ajan ja muuttui negatiiviseksi tilikaudesta 2012/2013 alkaen. Tämä suuntaus korostui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Nettokassavirta pieneni tarkastelujaksolla kaiken kaikkiaan 119 prosenttia.

(124)

Investoinnit kasvoivat tarkastelujaksolla 97 prosenttia. Ne olivat pääasiassa investointeja, joita tarvittiin kunnossapitoa ja lakisääteisten turvallisuusvaatimusten noudattamista varten. Vaikka unionin tuotannonala oli edelleen toipumassa tarkastelujaksoa edeltäneestä kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien polkumyynnistä, se alkoi parantaa tilannettaan ja oli kannattava tarkastelujakson alussa tilikauteen 2011/2012 saakka. Näissä olosuhteissa tehtiin joitakin investointeja, joita ei voitu enää lykätä, mikä selittää investointien merkittävän kasvun tilikaudella 2011/2012 ja sitä seuraavina vuosina.

(125)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Kuten muutkin taloudelliset indikaattorit, investointien tuotto samankaltaisen tuotteen tuotannosta ja myynnistä oli negatiivinen tilikaudesta 2012/2013 alkaen, mikä heijastaa kannattavuuden negatiivista suuntausta. Kaiken kaikkiaan investointien tuotto pieneni tarkastelujaksolla 210 prosenttia.

(126)

Kun otetaan huomioon kannattavuuden heikkeneminen ja kassavirran pieneneminen, myös yrityksen pääoman saantiin aiheutui kielteisiä vaikutuksia.

(127)

Lähes kaikki tärkeimmät vahinkoindikaattorit osoittivat negatiivista suuntausta. Tarkastelujakson aikana tuotantomäärä ja kapasiteetin käyttöaste laskivat noin 9 prosenttia ja myynnin määrä 17 prosenttia. Kun unionin tuotannonala pyrki korvaamaan menetykset myyntimäärissä ja markkinaosuudessa, sen keskimääräiset hinnat laskivat 3 prosenttia tarkastelujakson aikana, kun taas tuotantokustannukset kasvoivat samanaikaisesti 30 prosenttia. Tämän seurauksena kannattavuus, joka oli positiivinen tarkastelujakson alussa, laski ja kääntyi negatiiviseksi tilikaudella 2012/2013 ja jatkoi laskua tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Samanlaisia negatiivisia suuntauksia voitiin havaita nettokassavirran ja investointien tuoton osalta.

(128)

Työllisyys kasvoi tarkastelujakson aikana 8 prosenttia. Tarkastelujaksolla tapahtunut kasvu johtui siitä, että tuotannonalaan liittyi vuonna 2011 entinen tytäryhtiö ja että unionin tuotannonalan huolto-osasto laajeni. Myös investointien kehitys oli positiivinen. Investoinnit liittyivät pääasiassa ehkäiseviin toimenpiteisiin ja turvallisuusvaatimuksiin, eivät kapasiteetin nostamiseen. Nämä myönteiset suuntaukset eivät sen vuoksi sulje pois vahingon olemassaolon mahdollisuutta.

(129)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että ei ole perusteltua todeta merkittävää vahinkoa aiheutuneen sillä perusteella, että jotkin vahinkoindikaattorit ovat kehittyneet negatiivisesti. Perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa ei edellytetä, että kaikkien vahinkoindikaattoreiden kehityssuuntaus on negatiivinen, vaan että unionin tuotannonalan tilannetta analysoidaan arvioimalla kaikkien vahinkoindikaattoreiden kehitystä kokonaisuutena. Tässä tapauksessa melkein kaikki vahinkoindikaattorit kehittyivät negatiivisesti, myös pääindikaattorit kuten myynti- ja tuotantomäärä, markkinaosuus, keskimääräinen myyntihinta ja kannattavuus.

(130)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(131)

Kuten 99–130 kappaleessa osoitetaan, unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koko tarkastelujakson aikana tuonti Kiinasta unionin markkinoille oli vähäistä, kun taas Indonesiasta tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus melkein kolminkertaistuivat samana ajanjaksona. Rinnakkaisessa mononatriumglutamaatin tuontia Indonesiasta koskevassa polkumyyntitutkimuksessa (ks. 7 kappale) katsottiin, että Indonesiasta tuleva tuonti tapahtui polkumyynnillä ja aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle (13), kun taas Kiinasta tuleva tuonti ei vähäisen määränsä ja hintatasonsa vuoksi vaikuttanut vahingon aiheutumiseen. Samaan aikaan, kuten 48 ja 70 kappaleessa todetaan, tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinasta tuleva tuonti tapahtui polkumyynnillä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana ja että polkumyynnin jatkuminen on todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(132)

Komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahingon toistumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että nyt voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta, eli Kiinasta tulevan tuonnin mahdollisia vaikutuksia unionin markkinoihin ja unionin tuotannonalaan.

(133)

Analyysissä tarkasteltiin kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta ja kiinalaisten tuottajien hinnoittelukäyttäytymistä unionin markkinoilla. Lisäksi otettiin huomioon Indonesiasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa käyttöön otetut polkumyyntitoimenpiteet.

(134)

Kuten 51 kappaleessa todetaan, Kiinan käyttämätön kapasiteetti mononatriumglutamaatin tuotannon osalta oli noin 600 000–900 000 tonnia vuonna 2012. Määrä on huomattavasti suurempi kuin mononatriumglutamaatin kokonaiskulutus unionissa samana ajanjaksona.

(135)

Voidaan kohtuudella olettaa, että unionin markkinoiden houkuttelevuuden (ks. 59–64 kappale) vuoksi ainakin osa tästä käyttämättömästä kapasiteetista ohjataan suurella todennäköisyydellä unionin markkinoille, jos toimenpiteet kumotaan.

(136)

Kuten 50 kappaleessa todetaan, ilman polkumyyntitulleja Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittaisivat unionin myyntihinnat keskimäärin yli 10 prosenttia. Ne olisivat myös alhaisemmat kuin Indonesiasta tulevan tuonnin hinnat. Tämän perusteella katsottiin, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat todennäköisesti lisäävät hintapainetta unionin markkinoilla ja pahentavat unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että rinnakkaisessa polkumyyntitutkimuksessa kävi ilmi, että Indonesiasta tuleva tuonti aiheutti hintapainetta unionin markkinoilla, joten unionin tuotannonala ei voinut nostaa hintojaan kustannustensa kasvun mukaisesti, vaan sen oli päinvastoin laskettava hintojaan tarkastelujakson aikana.

(137)

Kuten 60 kappaleessa esitetään, Kiinasta tulevan tuonnin hinta voi nousta, jos toimenpiteiden annetaan raueta. Vaikka kiinalaiset viejät nostaisivatkin hintojaan, niillä on silti liikkumavaraa pitää hintansa unionin tuottajien hintoja alhaisempina, kun otetaan huomioon niille määritetyt merkittävät alittavuuden marginaalit, jotka saadaan polkumyyntitullit vähentämällä; tämän vuoksi ne voivat todennäköisesti suurentaa markkinaosuuttaan. Jos näin tapahtuu, unionin tuotannonalan myynti ja myyntihinnat romahtavat välittömästi.

(138)

Kun otetaan huomioon rinnakkainen Indonesiaa koskeva tutkimus ja kyseisestä maasta tulevaa mononatriumglutamaatin tuontia koskevat vastaavat toimenpiteet, unionin tuotannonalan uskotaan voivan toipua sille aiheutuneesta merkittävästä vahingosta. Elpyminen vaarantuisi, jos toimenpiteiden kumoamisen seurauksena Kiinasta tulisi taas tuontia merkittävässä määrin ja polkumyyntihinnoin.

(139)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen yksi asianomainen osapuoli väitti, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei parantaisi unionin tuottajan tilannetta, koska tilanteen heikkeneminen johtui pääasiassa muista tekijöistä kuin Kiinasta tulevasta mononatriumglutamaatin tuonnista. Kyseinen osapuoli väitti, että tällaisia tekijöitä ovat erityisesti unionin tuotannonalan investointipolitiikan vaikutus sen kannattavuuteen, työvoimakustannusten kasvu ja väitetty voimavarojen tehoton käyttö. Väitettiin, että näiden tekijöiden vaikutusta ei ollut otettu riittävästi huomioon arvioitaessa unionin tuotannonalan kokonaistilannetta.

(140)

On syytä huomata, että kyseessä oleva asianomainen osapuoli ei toimittanut uutta tietoa tai näyttöä väitteidensä tueksi.

(141)

Unionin tuotannonalan investointien osalta kyseinen osapuoli ei selittänyt, missä määrin investoinnit olisivat voineet vaikuttaa tuotannonalan kannattavuuteen. Kuten 124 kappaleessa todetaan, unionin tuotannonalan tekemät investoinnit perustuivat kohtuullisiin liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, eikä niitä voida pitää tarpeettomina. Lisäksi investointikustannukset poistetaan kirjanpidosta pidemmän ajan kuluessa, eikä niillä sellaisenaan ollut merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalan kannattavuuteen.

(142)

Työvoimakustannuksia koskevia tarkkoja lukuja ei voida antaa luottamuksellisuussyistä, mutta tutkimuksessa todettiin, että niiden kasvun vaikutus tuotannon kokonaiskustannuksiin ei ollut merkittävä.

(143)

Voimavarojen tehottoman käytön osalta osapuoli ei pystynyt erittelemään väitetyn tehottomuuden luonnetta, eikä tutkimuksessa tullut esiin mitään unionin tuotannonalan potentiaaliseen tehottomuuteen liittyvää.

(144)

Tämän perusteella väitteet hylättiin.

(145)

Kun otetaan huomioon tutkimuksen havainnot eli käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja Kiinasta tulevan tuonnin odotettavissa oleva hintataso, katsotaan, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi erittäin todennäköisesti vahingon toistumiseen ja pahentaisi entisestään unionin tuotannonalalle aiheutunutta vahinkoa, koska Kiinasta polkumyynnillä ja unionin tuotannonalan myyntihinnat alittavin hinnoin tapahtuva tuonti todennäköisesti lisääntyisi.

(146)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti komissio tarkasteli, olisiko Kiinaan kohdistuvien voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuudessaan unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien edut.

(147)

Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(148)

Tämän perusteella komissio tutki, onko olemassa pakottavia syitä, joiden nojalla olisi pääteltävä, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista siitäkin huolimatta, että päätelmien mukaan polkumyynti ja vahinko todennäköisesti jatkuvat.

(149)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kuten 131 kappaleessa todetaan, merkittävän vahingon aiheutti Indonesiasta polkumyynnillä tapahtuva tuonti. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että merkittävän vahingon toistuminen on todennäköistä, jos Kiinasta tulevaan tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden annetaan raueta. Niin ikään on todennäköistä, että unionin tuotannonalan odotettavissa oleva elpyminen Indonesiasta tulevan tuonnin aiheuttamasta merkittävästä vahingosta kyseisen maan osalta käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden ansiosta vaarantuu, jos mononatriumglutamaatin tuonti Kiinasta unionin markkinoille alkaisi uudelleen polkumyyntihinnoin.

(150)

Jos toimenpiteet pidetään voimassa, on syytä olettaa, että unionin tuotannonala pystyy hyötymään kokonaisvaltaisesti Indonesiasta tulevaa mononatriumglutamaatin tuontia koskevan rinnakkaisen tutkimuksen yhteydessä käyttöön otettujen toimenpiteiden vaikutuksista eli pystyy toipumaan sille aiheutuneesta merkittävästä vahingosta. Viime kädessä sen pitäisi pystyä parantamaan kannattavuuttaan.

(151)

Sen vuoksi katsottiin, että Kiinaan kohdistuvien polkumyyntitullien voimassa pitäminen olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(152)

Vireillepanoilmoituksen julkaisemisen jälkeen ilmoittautui 14 yritystä. Yksikään näistä yrityksistä ei kuitenkaan tuonut mononatriumglutamaattia Kiinasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(153)

Tutkimuksen aikana käyttäjäksi ilmoittautui yksi unionissa toimiva kauppias, joka osallistui mononatriumglutamaatin jälleenmyyntiin unionissa ja sen ulkopuolella. Kyseinen kauppias osti mononatriumglutamaattia pääsiassa unionin tuotannonalalta mutta myös tuojilta. Kauppias ei ostanut kiinalaista mononatriumglutamaattia mutta oli ostanut Indonesiasta ja muista kolmansista maista peräisin olevaa mononatriumglutamaattia. Kauppiaan mononatriumglutamaattiin liittyvä toiminta oli hyvin vähäistä verrattuna sen koko toimintaan. Näistä syistä katsottiin, että voimassa olevilla Kiinasta tuotavaan mononatriumglutamaattiin kohdistuvilla toimenpiteillä ei ollut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia kauppiaan tilanteeseen.

(154)

Käyttäjät toimivat lähinnä elintarvike- ja juoma-alalla ja käyttävät mononatriumglutamaattia mausteseosten, keittojen ja valmisruokien tuotannossa. Mononatriumglutamaattia käytetään myös tietyissä muissa kuin elintarvikesovelluksissa, esimerkiksi pesuaineiden valmistuksessa.

(155)

Yhteensä ilmoittautui 33 yritystä, ja niille toimitettiin kyselylomake. Viisi yritystä toimi tutkimuksessa yhteistyössä vastaamalla kyselylomakkeeseen. Neljä niistä toimi elintarvike- ja juoma-alalla ja yksi muiden kuin elintarvikkeiden alalla. Kahteen yhteistyössä toimineeseen yritykseen, joista toinen toimi elintarvike- ja juoma-alalla ja toinen oli pesuaineiden tuottaja, tehtiin tarkastuskäynti.

(156)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että mononatriumglutamaatin osuus oli keskimäärin noin 5 prosenttia sellaisten mononatriumglutamaattia sisältävien tuotteiden kokonaiskustannuksista, joita yhteistyössä toimineet ja tarvittavat tiedot toimittaneet yritykset valmistivat.

(157)

Neljästä yhteistyössä toimineesta käyttäjästä vain yksi toi mononatriumglutamaattia Kiinasta. Kyseinen yhteistyössä toiminut yritys osti mononatriumglutamaattia unionin tuotannonalalta ja toi Kiinasta noin 40 prosenttia mononatriumglutamaatin kokonaisostoistaan. Noin kolmannes sen kaikesta toiminnasta liittyi mononatriumglutamaattia sisältäviin tuotteisiin. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana yrityksen havaittiin olleen kannattava.

(158)

Kolme muuta yritystä eivät tuoneet mononatriumglutamaattia Kiinasta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Niistä kahdella mononatriumglutamaattiin liittyvä toiminta oli suhteellisen vähäistä verrattuna koko yrityksen toimintaan. Lisäksi nämä kaksi yritystä olivat annettujen tietojen perusteella kannattavia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Kolmannen yrityksen mononatriumglutamaattia sisältäviin tuotteisiin liittyvä toiminta oli kolmannes koko yrityksen toiminnasta, ja sen todettiin olleen kannattava tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(159)

Yksi yhteistyössä toimineista yrityksistä käytti mononatriumglutamaattia pesuaineiden tuotannossa. Mononatriumglutamaatin osuus näiden tuotteiden tuotantokustannuksista oli 15–20 prosenttia. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana yritys osti mononatriumglutamaattia pääasiassa unionin tuotannonalalta. Lisäksi se toi mononatriumglutamaattia muista kolmansista maista, ei kuitenkaan Kiinasta. Ainoastaan vähäinen osuus sen koko toiminnasta liittyi mononatriumglutamaattia sisältäviin tuotteisiin; lisäksi yrityksen todettiin päässeen positiivisiin, 5–10 prosentin voittomarginaaleihin tutkimusajanjakson aikana.

(160)

Kyseinen osapuoli väitti, että koska EU:n sääntelykehyksessä kielletään fosfaattien ja muiden fosforiyhdisteiden käyttö (14), mononatriumglutamaattia käytetään tulevaisuudessa todennäköisesti yhä enemmän korvaamaan fosfaatit ja muut fosforiyhdisteet pesuaineiden valmistuksessa. Tästä syystä on odotettavissa, että mononatriumglutamaatin kysyntä unionissa kasvaa huomattavasti ja että mononatriumglutamaatin tuontia koskevat polkumyyntitullit vaikuttaisivat haitallisesti näiden uusien markkinoiden kehitykseen. Kyseinen osapuoli väitti myös, että Kiinasta tulevaan mononatriumglutamaatin tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden taso estää Kiinasta tulevan tuonnin pääsyn unionin markkinoille, mikä puolestaan voi vaarantaa tarjonnan unionissa. Lisäksi kyseinen yritys väitti, että koska toimenpiteitä kohdistuu myös Indonesiasta tulevaan tuontiin, myöskin vaihtoehtoisista toimituslähteistä olisi pulaa.

(161)

Kyseinen käyttäjä väitti vielä, että myös unionin tuotannonala hyötyisi edellä mainitusta odotettavissa olevasta mononatriumglutamaatin kysynnän kasvusta ja voisi lisätä myyntiään unionin markkinoilla. Toisaalta käyttäjä väitti, että unionin tuotannonalalla ei ole riittävästi kapasiteettia vastata lisääntyvään kysyntään unionin markkinoilla.

(162)

Tässä vaiheessa on kuitenkin vaikea ennakoida, millaisia vaikutuksia uudella oikeudellisella kehyksellä on unionin markkinoihin ja edistääkö se tai missä määrin se edistää mononatriumglutamaattipohjaisten pesuaineiden tuotantoa ja siten vaikuttaa mononatriumglutamaatin kysyntään unionissa. Asianomainen osapuoli ei myöskään toimittanut mitään näyttöä siitä, missä määrin polkumyyntitullilla voisi olla haitallinen vaikutus. Tältä osin on huomattava, että polkumyyntitullin käyttöönoton tavoitteena on palauttaa tasapuoliset kilpailuedellytykset unionin markkinoilla. Tutkimuksessa tuli esiin myös useita vaihtoehtoisia hankintalähteitä, kuten Brasilia, Vietnam ja Korea.

(163)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen sama asianomainen osapuoli toisti väitteensä siitä, että mononatriumglutamaatin kysyntä kasvaa unionissa merkittävästi fosfaattien käyttöä koskevan kiellon vuoksi ja että unionin tuotannonala ei pysty vastaamaan unionin lisääntyvään kysyntään. Kyseessä oleva osapuoli ei kuitenkaan toimittanut uutta tietoa tai näyttöä väitteidensä tueksi, ja siksi väite hylättiin.

(164)

Vaihtoehtoisista hankintalähteistä voi todeta, että tilikautena 2010/2011 muista kolmansista maista tulevan tuonnin markkinaosuus oli huomattava, ja sen pieneneminen johtui ainoastaan Indonesiasta tulevan tuonnin epäreilusta hinnoittelusta. On syytä olettaa, että Indonesiasta tulevassa mononatriumglutamaatin tuonnissa rinnakkaisen tutkimuksen perusteella käyttöön otetut tullit mahdollistavat sen, että muut kolmannet maat saavat takaisin menettämiään markkinaosuuksia. Kiinaa koskevien toimenpiteiden kumoaminen vaarantaisi Indonesiaan kohdistuvien polkumyyntitullien odotetut vaikutukset, koska tällöin Kiinasta unionin markkinoille polkumyyntihinnoin tuleva tuonti todennäköisesti lisääntyisi merkittävästi ja alittaisi unionin tuotannonalan unionin markkinoiden hinnat (ks. 149–151 kappale).

(165)

Päätelmistä ilmoittamisen jälkeen edellä mainittu asianomainen osapuoli toisti väitteensä siitä, että todellisia vaihtoehtoisia hankintalähteitä ei ole, koska kolmansien maiden markkinoilla toimivat tuottajat kuuluvat samaan yritysryhmään kuin unionin tuotannonala.

(166)

Kuten 94 ja 95 kappaleessa todetaan, vaihtoehtoisia mononatriumglutamaatin hankintalähteitä on useissa kolmansissa maissa, muun muassa Brasiliassa, Korean tasavallassa ja Vietnamissa. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla muista kolmansista maista kuin Kiinasta tai Indonesiasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli vain noin neljännes tilikaudella 2010/2011 vallinneesta tasosta. Jos Kiinasta tulevaa tuontia koskevat toimenpiteet pidetään voimassa, ei ole mitään syytä, miksi tuonti muista kolmansista maista ei voisi kattaa ainakin osittain mononatriumglutamaatin käyttäjien tarpeet markkinaosuudella, jos niiden markkinaosuus nousisi tilivuoden 2010/2011 tasolle tai sen yli. Lisäksi niiden käytettävissä olevien tietojen perusteella, jotka olivat osapuolten saatavilla ei-luottamuksellisessa yhteenvedossa, nämä vaihtoehtoiset hankintalähteet kuuluvat joko Ajinomoto-ryhmään tai yrityksille/yritysryhmille, jotka ovat riippumattomia Ajinomoto-ryhmästä. Joka tapauksessa, vaikka nämä vaihtoehtoiset hankintalähteet kuuluisivatkin Ajinomoto-ryhmään, ei ole olemassa mitään viitteitä siitä, että ne eivät toimittaisi tavaraa unionin markkinoille oikeudenmukaisilla ehdoilla. Tämä väite olisi näin ollen hylättävä.

(167)

Sama osapuoli väitti myös, että unionin tuotannonalalla oli määräävä asema unionin markkinoilla ja että markkinoilla ei esiinny kilpailua. Se väitti, että Kiinasta peräisin olevaa mononatriumglutamaattia koskevien toimenpiteiden voimassa pitäminen vahvistaisi unionin tuotannonalan asemaa unionin markkinoilla entisestään.

(168)

Tutkimuksessa kävi selvästi ilmi, että unionin tuotannonala ei pystynyt säilyttämään myyntimääräänsä unionissa, sillä etenkin Indonesiasta tuleva tuonti pienensi sen markkinaosuutta. Unionin tuotannonala ei myöskään pystynyt nostamaan hintojaan raaka-ainekustannusten nousua vastaavasti Indonesiasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttaman hintapaineen vuoksi, ja se kärsi huomattavia tappioita tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Komissio totesi myös, että tuonti muutamasta muusta kolmannesta maasta, joilla on vapaa pääsy unionin markkinoille, saa aikaan kilpailua. Näillä perusteilla ei ollut riittävästi näyttöä unionin tuotannonalan väitetystä määräävästä asemasta, joten väite oli hylättävä.

(169)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen kyseessä oleva asianomainen osapuoli väitti, että ei olisi unionin edun mukaista, että unionin käyttäjät ovat riippuvaisia unionin tuotannonalasta ja että vaihtoehtoisia hankintalähteitä olisi oltava riittävästi. Väitteen tueksi asianomainen osapuoli totesi, että kulutuksen väheneminen tilivuoden 2010/2011 ja tilivuoden 2011/2012 välillä johtui pääosin unionin tuotannonalan tuotantomäärien vähenemisestä.

(170)

Kuten 100 kappaleessa todetaan, tuotanto laski 5 prosenttia tilivuoden 2010/2011 ja tilivuoden 2011/2012 välillä, kun taas samana ajanjaksona kulutus väheni 13 prosenttia (ks. 76 ja 78 kappale). Tilivuonna 2011/2012 kapasiteetin käyttöaste oli 5 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin tilivuonna 2010/2011, mikä tarkoittaa sitä, että tilivuonna 2011/2012 oli olemassa varakapasiteettia. Unionin tuotannonalan tuotantoa ei voida siksi pitää kulutuksen vähenemiseen tilivuonna 2011/2012 vaikuttaneena tekijänä. Joka tapauksessa vaihtoehtoisia hankintalähteitä on saatavilla kolmansissa maissa (166 kappale). Tämä väite olisi näin ollen hylättävä.

(171)

Koska Kiinaa koskevilla toimenpiteillä ei vaikuttanut olevan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia yhteistyössä toimineisiin käyttäjiin, komissio katsoi edellä esitetyn perusteella, että toimenpiteiden voimassa pitämisellä ei todennäköisesti olisi merkittävää vaikutusta alan toimijoiden taloudelliseen tilanteeseen.

(172)

Neljä unionin raaka-aineiden toimittajaa ilmoittautui ja vastasi kyselylomakkeeseen. Näiden toimittajien raaka-ainemyynti unionin tuotannonalalle edusti vain pientä osaa niiden kokonaisliikevaihdosta. Kaksi toimittajista kiisti päätelmän ja väitti, että unionin tuotannonalan häviämisellä olisi merkittävä vaikutus niiden liiketoimintaan. Toimittajat väittivät, että mononatriumglutamaatin tuotannon loppumisella unionissa olisi haitallinen vaikutus niiden koko liiketoimintaan, koska sokeritehtaat tuottavat väkisinkin tietyn määrän sokerisiirappeja ja melasseja, ja unionin tuotannonala on niiden suurin ostaja. Tässä muodossa olevan sokerin myymättä jääminen vaikuttaisi koko kyseessä olevan tehtaan tehokkuuteen.

(173)

Väitteiden tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä, minkä vuoksi ne hylättiin.

(174)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että Kiinaa koskevien toimenpiteiden vaikutusta olisi arvioitava kumulatiivisesti yhdessä Indonesiasta tulevan mononatriumglutamaatin tuonnissa käyttöön otettujen toimenpiteiden vaikutusten kanssa.

(175)

Molempien toimenpiteiden vaikutusta käyttäjiin analysoitiin tutkittaessa mahdollisuutta käyttää vaihtoehtoisia hankintalähteitä. Analyysissä kävi ilmi, että monella kolmannella maalla on potentiaalia viedä mononatriumglutamaattia unioniin. Nämä kolmannet maat itse asiassa toimivatkin unionin markkinoilla ennen kuin Indonesiasta polkumyynnillä unioniin tapahtuvan tuonnin määrä kasvoi.

(176)

Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta nykyisten Kiinaa koskevien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

(177)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(178)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti Kiinasta peräisin olevan mononatriumglutamaatin tuonnissa asetuksella (EY) N:o 1187/2008 käyttöön otetut polkumyyntitoimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(179)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle. Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(180)

Perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettu komitea ei antanut lausuntoa,