EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32014R1299
Commission Regulation (EU) No 1299/2014 of 18 November 2014 on the technical specifications for interoperability relating to the ‘infrastructure’ subsystem of the rail system in the European Union Text with EEA relevance
Komission asetus (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014 , Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
Komission asetus (EU) N:o 1299/2014, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014 , Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä ETA:n kannalta merkityksellinen teksti
EUVL L 356, 12.12.2014, p. 1–109
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force: This act has been changed. Current consolidated version: 28/09/2023
12.12.2014 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 356/1 |
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1299/2014,
annettu 18 päivänä marraskuuta 2014,
Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta yhteisössä 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY (1) ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 881/2004 (2) 12 artiklan mukaan Euroopan rautatievirasto, jäljempänä ’virasto’, varmistaa, että yhteentoimivuuden tekniset eritelmät, jäljempänä ’YTE:t’, mukautetaan tekniseen kehitykseen ja markkinasuuntauksiin sekä sosiaalisiin vaatimuksiin, ja ehdottaa komissiolle tarpeelliseksi katsomiaan muutoksia YTE:iin. |
(2) |
Komissio antoi 29 päivänä huhtikuuta 2010 tekemällään päätöksellä K(2010) 2576 virastolle tehtäväksi kehittää ja tarkistaa yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä siten, että ne saataisiin kattamaan Euroopan unionin koko rautatiejärjestelmä. Toimeksiannossa virastoa pyydettiin laajentamaan infrastruktuuriosajärjestelmää koskevan YTE:n soveltamisala kattamaan koko unionin rautatiejärjestelmä. |
(3) |
Virasto antoi 21 päivänä joulukuuta 2012 suosituksen infrastruktuuriosajärjestelmää koskevan YTE:n muutoksista. (ERA/REC/10–2012/INT). |
(4) |
Jotta voitaisiin pysyä tekniikan kehityksen tasalla ja kannustaa uudenaikaistamiseen, innovatiivisia ratkaisuja olisi edistettävä ja niiden toteuttaminen olisi sallittava tietyin edellytyksin. Jos innovatiivista ratkaisua ehdotetaan, valmistajan tai sen valtuutetun edustajan olisi selvitettävä, miten ratkaisu eroaa asianomaisesta YTE:n jaksosta tai täydentää sitä, ja komission olisi arvioitava kyseinen innovatiivinen ratkaisu. Jos arvioinnin tulos on myönteinen, viraston olisi laadittava innovatiivisen ratkaisun asianmukaiset toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät sekä kehitettävä ratkaisua koskevat arviointimenetelmät. |
(5) |
Tässä asetuksessa säädettävässä infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä ei käsitellä kaikkia olennaisia vaatimuksia. Tekniset seikat, joita ei käsitellä YTE:ssä, on direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 6 kohdan mukaisesti yksilöitävä ”avoimina kohtina”, joita säännellään kussakin jäsenvaltiossa sovellettavilla kansallisilla säännöillä. |
(6) |
Direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on annettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tiedoksi erityistapauksissa käytettävät vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt sekä elimet, jotka vastaavat näiden menettelyjen suorittamisesta. Avoimiin kohtiin olisi sovellettava samaa velvoitetta. |
(7) |
Nykyään rautatieliikennettä säännellään voimassa olevilla kansallisilla, kahdenvälisillä, monikansallisilla tai kansainvälisillä sopimuksilla. On tärkeää, että kyseiset sopimukset eivät estä yhteentoimivuuden alalla nykyään tai tulevaisuudessa tapahtuvaa edistystä. Jäsenvaltioiden olisi siksi annettava tällaiset sopimukset komissiolle tiedoksi. |
(8) |
Direktiivin 2008/57/EY 11 artiklan 5 kohdan mukaisesti infrastruktuuria koskevassa YTE:ssä olisi sallittava rajoitettuna aikana yhteentoimivuuden osatekijöiden sisällyttäminen osajärjestelmiin ilman tarkastustodistusta, jos tietyt edellytykset täyttyvät. |
(9) |
Sen vuoksi komission päätökset 2008/217/EY (3) ja 2011/275/EU (4) olisi kumottava. |
(10) |
Tarpeettomien lisäkustannusten ja hallinnollisten rasitteiden välttämiseksi päätöksiä 2008/217/EY ja 2011/275/EU olisi sovellettava niiden kumoamisen jälkeenkin direktiivin 2008/57/EY 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin osajärjestelmiin ja hankkeisiin. |
(11) |
Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2008/57/EY 29 artiklan 1 kohdan mukaisesti perustetun komitean lausunnon mukaiset, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Kohde
Vahvistetaan liitteenä oleva koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskeva yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (YTE).
2 artikla
Soveltamisala
1. Tätä YTE:ää sovelletaan kaikkeen uuteen, parannettavaan tai uusittavaan infrastruktuuriin Euroopan unionin rautatiejärjestelmässä, joka määritellään direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa.
2. YTE:ää sovelletaan unionin rautatiejärjestelmän uusiin ratoihin, jotka otetaan käyttöön 1 päivästä tammikuuta 2015 alkaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 7 ja 8 artiklan sekä liitteen 7.2 kohdan soveltamista.
3. YTE:ää ei sovelleta Euroopan unionin rautatiejärjestelmän olemassa olevaan infrastruktuuriin, joka on 1 päivänä tammikuuta 2015 jo otettu käyttöön jonkin jäsenvaltion koko verkossa tai verkon osassa, ellei sitä uudisteta tai paranneta direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan ja liitteessä olevan 7.3 jakson mukaisesti.
4. YTE:ää sovelletaan seuraaviin verkkoihin:
a) |
direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 1.1 kohdassa määritelty Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkko; |
b) |
direktiivin 2008/57/EY liitteessä I olevassa 2.1 kohdassa määritelty Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataverkko; |
c) |
rautatiejärjestelmän rataverkon muut osat unionissa; |
ja sitä ei sovelleta direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan 3 kohdassa mainittuihin tapauksiin.
5. YTE:ää sovelletaan verkkoihin, joiden nimelliset raideleveydet ovat seuraavat: 1 435 mm, 1 520 mm, 1 524 mm, 1 600 mm ja 1 668 mm.
6. Metrin levyinen raide ei sisälly tämän YTE:n soveltamisalaan.
7. Tämän asetuksen tekninen ja maantieteellinen soveltamisala esitetään liitteessä olevassa 1.1 ja 1.2 jaksossa.
3 artikla
Avoimet kohdat
1. YTE:n lisäyksessä R ”avoimiksi kohdiksi” luokitelluissa kysymyksissä direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 2 kohdan mukaisessa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne kansalliset säännöt, joita sovelletaan tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvalle osajärjestelmälle käyttöönottoluvan myöntävässä jäsenvaltiossa.
2. Kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta kunkin jäsenvaltion on lähetettävä muille jäsenvaltioille ja komissiolle seuraavat tiedot, ellei niitä ole lähetetty aiemmin komission päätöksen 2008/217/EY tai 2011/275/EU nojalla:
a) |
1 kohdassa tarkoitetut kansalliset säännöt; |
b) |
vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt, joita on noudatettava 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten sääntöjen soveltamisessa; |
c) |
elimet, jotka on nimetty direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti suorittamaan vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt ja tarkastusmenettelyt avointen kohtien osalta. |
4 artikla
Erityistapaukset
1. Tämän asetuksen liitteessä olevassa 7.7 kohdassa tarkoitettujen erityistapausten osalta direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 2 kohdan mukaisessa yhteentoimivuuden tarkastamisessa noudatettavia ehtoja ovat ne kansalliset säännöt, joita sovelletaan tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvalle osajärjestelmälle käyttöönottoluvan myöntävässä jäsenvaltiossa.
2. Kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta kunkin jäsenvaltion on annettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle tiedoksi seuraavat tiedot:
a) |
1 kohdassa tarkoitetut kansalliset säännöt; |
b) |
vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt, joita on noudatettava 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten sääntöjen soveltamisessa; |
c) |
elimet, jotka on direktiivin 2008/57/EY 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti nimetty suorittamaan liitteen 7.7 kohdassa tarkoitettujen erityistapausten vaatimustenmukaisuuden arviointi- ja tarkastusmenettelyt. |
5 artikla
Kahdenvälisiä sopimuksia koskevat ilmoitukset
1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2015 kaikki jäsenvaltioiden ja rautatieyritysten, rataverkon haltijoiden tai muiden valtioiden kuin jäsenvaltioiden välillä tehdyt voimassa olevat kansalliset, kahdenväliset, monenväliset ja kansainväliset sopimukset, jotka ovat aiotun rautatiepalvelun erityis- tai paikallisluonteen vuoksi välttämättömiä tai joilla on merkittävä vaikutus paikalliseen tai alueelliseen yhteentoimivuuteen.
2. Tämä velvoite ei koske sopimuksia, jotka on jo ilmoitettu komissiolle päätöksen 2008/217/EY mukaisesti.
3. Jäsenvaltioiden on välittömästi ilmoitettava komissiolle kaikista tulevista sopimuksista tai muutoksista voimassa oleviin sopimuksiin.
6 artikla
Pitkälle edenneet hankkeet
Direktiivin 2008/57/EY 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle yhden vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta luettelo sen alueella toteutettavista pitkälle edenneistä hankkeista.
7 artikla
EY-tarkastustodistus
1. Osajärjestelmälle, joka sisältää sellaisia yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, voidaan myöntää EY-tarkastustodistus siirtymäkaudella, joka päättyy 31 päivänä toukokuuta 2021, sillä edellytyksellä, että liitteessä olevassa 6.5 kohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät.
2. Jos osajärjestelmässä on yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole annettu todistusta, kyseisen osajärjestelmän toteuttaminen, parantaminen tai uusiminen, käyttöönotto mukaan luettuna, on saatettava päätökseen ennen 1 kohdassa määritellyn siirtymäkauden päättymistä.
3. Edellä 1 kohdassa määritellyn siirtymäkauden aikana
a) |
ilmoitetun laitoksen on ennen direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan mukaista EY-todistuksen myöntämistä ilmoitettava selvästi syyt sille, miksi yhteentoimivuuden osatekijällä ei ole todistusta; |
b) |
kansallisten turvallisuusviranomaisten on direktiivin 2004/49/EY 16 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla ilmoitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY (5) 18 artiklassa tarkoitetussa vuosikertomuksessaan, onko lupamenettelyjen yhteydessä käytetty yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole todistusta. |
4. Uusilla yhteentoimivuuden osatekijöillä on oltava EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutus 1 päivästä tammikuuta 2016.
8 artikla
Vaatimustenmukaisuuden arviointi
1. Liitteessä olevassa 6 jaksossa vahvistettujen vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja EY-tarkastusmenettelyjen on perustuttava komission päätöksessä 2010/713/EU (6) vahvistettuihin moduuleihin.
2. Yhteentoimivuuden osatekijöiden tyyppi- tai suunnittelutarkastustodistus ovat voimassa seitsemän vuoden ajan. Tänä aikana samantyyppisiä uusia osatekijöitä voidaan ottaa käyttöön ilman uutta vaatimustenmukaisuuden arviointia.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut todistukset, jotka on myönnetty komission päätöksen 2011/275/EU [YTE INF CR] tai komission päätöksen 2008/217/EY [YTE INF HS] vaatimusten mukaisesti ovat edelleen voimassa alkuperäiseen voimassaolon päättymispäivään asti, ilman että tarvitaan uutta vaatimustenmukaisuuden arviointia. Todistuksen uusimista varten suunnittelu tai tyyppi arvioidaan uudelleen vain tämän asetuksen liitteessä asetettuihin uusiin tai muutettuihin vaatimuksiin nähden.
9 artikla
Täytäntöönpano
1. Liitteessä olevassa 7 jaksossa vahvistetaan kokonaisuudessaan yhteentoimivan infrastruktuuriosajärjestelmän käyttöönotossa noudatettavat vaiheet.
Sanotun rajoittamatta direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan soveltamista, jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmat, joissa kuvataan niiden tämän YTE:n noudattamiseksi liitteessä olevan 7 jakson mukaisesti toteuttamat toimet. Jäsenvaltioiden on lähetettävä kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa muille jäsenvaltioille ja komissiolle 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä. Jäsenvaltioiden, jotka ovat jo lähettäneet kansalliset täytäntöönpanosuunnitelmansa, ei tarvitse lähettää niitä uudelleen.
2. Kun tarvitaan uusi lupa ja kun YTE:ää ei noudateta kaikilta osin, jäsenvaltioiden on direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan mukaan ilmoitettava komissiolle
a) |
syyt, miksi YTE:ää ei sovelleta kaikilta osin, |
b) |
YTE:n sijasta sovellettavat tekniset ominaisuudet, |
c) |
elimet, jotka huolehtivat direktiivin 2008/57/EY 18 artiklassa tarkoitetusta tarkastusmenettelystä. |
3. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle kertomus direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan täytäntöönpanosta kolmen vuoden kuluttua 1 päivästä tammikuuta 2015. Kertomus käsitellään direktiivin 2008/57/EY 29 artiklalla perustetussa komiteassa, ja liitteenä olevaa YTE:ää muutetaan tarvittaessa.
10 artikla
Innovatiiviset ratkaisut
1. Jotta pysyttäisiin tekniikan kehityksen tasalla, tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja, jotka eivät ole liitteessä vahvistettujen eritelmien mukaisia tai joihin ei voida soveltaa liitteessä vahvistettuja arviointimenetelmiä.
2. Innovatiiviset ratkaisut voivat liittyä infrastruktuuriosajärjestelmään, sen osiin ja sen yhteentoimivuuden osatekijöihin.
3. Jos innovatiivista ratkaisua ehdotetaan, valmistajan tai sen unioniin sijoittautuneen valtuutetun edustajan on ilmoitettava, miten ratkaisu poikkeaa liitteessä vahvistetuista asianmukaisista YTE:n kohdista tai täydentää niitä ja toimitettava eroavuudet komissiolle analysoitaviksi. Komissio voi pyytää virastolta lausuntoa ehdotetusta innovatiivisesta ratkaisusta.
4. Komissio antaa lausunnon ehdotetusta innovatiivisesta ratkaisusta. Jos lausunto on myönteinen, on laadittava tarvittavat toiminnalliset ja liitäntää koskevat eritelmät sekä arviointimenetelmät, jotka on sisällytettävä YTE:ään, jotta kyseinen innovatiivinen ratkaisu voitaisiin ottaa käyttöön, ja ne on sisällytettävä YTE:iin direktiivin 2008/57/EY 6 artiklan mukaisessa myöhemmin toteutettavassa tarkistusprosessissa. Jos lausunto on kielteinen, ehdotettua innovatiivista ratkaisua ei saa käyttää.
5. Ennen YTE:n tarkistamista komission antama myönteinen lausunto katsotaan hyväksyttäväksi tavaksi täyttää direktiivin 2008/57/EY keskeiset vaatimukset, ja sitä voidaan käyttää osajärjestelmän arvioinnissa.
11 artikla
Kumoaminen
Kumotaan päätökset 2008/217/EY ja 2011/275/EU 1 päivästä tammikuuta 2015.
Niitä sovelletaan kuitenkin edelleen
a) |
kyseisten päätösten mukaisesti hyväksyttyihin osajärjestelmiin; |
b) |
sellaisiin uusia, uudistettuja tai parannettuja osajärjestelmiä koskeviin hankkeisiin, jotka ovat edistyneet pitkälle tai joista on olemassa toteuttamisvaiheessa oleva sopimus tämän asetuksen julkaisupäivänä. |
12 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2015. Käyttöönottolupa voidaan kuitenkin myöntää tämän asetuksen liitteessä määritellyn YTE:n mukaisesti jo ennen 1 päivää tammikuuta 2015.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 18 päivänä marraskuuta 2014.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Jean-Claude JUNCKER
(1) EUVL L 191, 18.7.2008, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 881/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan rautatieviraston perustamisesta (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 1).
(3) Komission päätös 2008/217/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2007, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 77, 19.3.2008, s. 1).
(4) Komission päätös 2011/275/EU, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2011, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 126, 14.5.2011, s. 53).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/49/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, yhteisön rautateiden turvallisuudesta sekä rautatieyritysten toimiluvista annetun neuvoston direktiivin 95/18/EY ja rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta annetun direktiivin 2001/14/EY muuttamisesta (rautatieturvallisuusdirektiivi) (EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44).
(6) Komission päätös 2010/713/EU, annettu 9 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesti hyväksytyissä yhteentoimivuuden teknisissä eritelmissä käytettävistä vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyjen ja EY-tarkastusmenettelyn moduuleista (EUVL L 319, 4.12.2010, s. 1).
LIITE
SISÄLLYSLUETTELO
1. |
Johdanto | 11 |
1.1 |
Asiakirjan tekninen soveltamisala | 11 |
1.2 |
Maantieteellinen soveltamisala | 11 |
1.3 |
Tämän YTE:n sisältö | 11 |
2. |
Osajärjestelmän määritelmä ja soveltamisala | 11 |
2.1 |
Infrastruktuuriosajärjestelmän määritelmä | 11 |
2.2 |
Tämän YTE:n liitännät muihin YTE:iin | 12 |
2.3 |
Tämän YTE:n liitännät vammaisten ja liikuntaesteisten henkilöiden pääsyä rautatiejärjestelmään koskevaan YTE:ään | 12 |
2.4 |
Tämän YTE:n liitännät rautatietunneleiden turvallisuutta koskevaan YTE:ään | 12 |
2.5 |
Suhde turvallisuusjohtamisjärjestelmään | 12 |
3. |
Olennaiset vaatimukset | 12 |
4. |
Infrastruktuuriosajärjestelmän kuvaus | 15 |
4.1 |
Johdanto | 15 |
4.2 |
Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät | 16 |
4.2.1 |
YTE-rataluokat | 16 |
4.2.2 |
Infrastruktuuriosajärjestelmää kuvaavat perusparametrit | 18 |
4.2.3 |
Radan linjaus | 20 |
4.2.4 |
Radan parametrit | 22 |
4.2.5 |
Vaihteet | 27 |
4.2.6 |
Raiteen kuormitettavuus | 27 |
4.2.7 |
Rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan | 28 |
4.2.8 |
Radan geometrian virheitä koskevat välittömän toiminnan rajat | 30 |
4.2.9 |
Laiturit | 33 |
4.2.10 |
Terveys, turvallisuus ja ympäristö | 34 |
4.2.11 |
Käyttöä koskeva määräys | 35 |
4.2.12 |
Kiinteät laitteet junien kunnossapitoa varten | 36 |
4.3 |
Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät | 36 |
4.3.1 |
Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään | 37 |
4.3.2 |
Liitännät energiaosajärjestelmään | 39 |
4.3.3 |
Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään | 39 |
4.3.4 |
Liitännät käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään | 40 |
4.4 |
Käyttöä koskevat säännöt | 40 |
4.5 |
Kunnossapitoa koskevat säännöt | 40 |
4.5.1 |
Kunnossapitokansio | 40 |
4.5.2 |
Kunnossapitosuunnitelma | 41 |
4.6 |
Ammatillinen pätevyys | 41 |
4.7 |
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset | 41 |
5. |
Yhteentoimivuuden osatekijät | 41 |
5.1 |
Yhteentoimivuuden osatekijöiden valintaperusteet | 41 |
5.2 |
Osatekijöiden luettelo | 41 |
5.3 |
Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät | 41 |
5.3.1 |
Kiskot | 41 |
5.3.2 |
Kiskojen kiinnitysjärjestelmät | 42 |
5.3.3 |
Ratapölkyt | 42 |
6. |
Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointi ja osajärjestelmien EY-tarkastus | 42 |
6.1 |
Yhteentoimivuuden osatekijät | 42 |
6.1.1 |
Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt | 42 |
6.1.2 |
Moduulien soveltaminen | 43 |
6.1.3 |
Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat innovatiiviset ratkaisut | 43 |
6.1.4 |
Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskeva EY-Vaatimustenmukaisuusvakuutus | 43 |
6.1.5 |
Yhteentoimivuuden osatekijöiden erityiset arviointimenettelyt | 44 |
6.2 |
Infrastruktuuriosajärjestelmä | 44 |
6.2.1 |
Yleiset säännökset | 44 |
6.2.2 |
Moduulien soveltaminen | 45 |
6.2.3 |
Innovatiiviset ratkaisut | 45 |
6.2.4 |
Infrastruktuuriosajärjestelmää koskevat erityiset arviointimenettelyt | 45 |
6.2.5 |
Tekniset ratkaisut, joiden perusteella vaatimustenmukaisuus voidaan olettaa suunnitteluvaiheessa | 48 |
6.3 |
EY-tarkastus, kun nopeutta käytetään siirtymäajan kriteerinä | 49 |
6.4 |
Kunnossapitokansion arviointi | 49 |
6.5 |
Osajärjestelmät, jotka sisältävät yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vakuutusta | 49 |
6.5.1 |
Ehdot | 49 |
6.5.2 |
Asiakirjat | 50 |
6.5.3 |
EY-tarkastustodistuksen 6.5.1 kohdan mukaisesti saaneiden osajärjestelmien kunnossapito | 50 |
6.6 |
Osajärjestelmä, joka sisältää käyttökuntoisia ja uudelleenkäyttöön soveltuvia yhteentoimivuuden osatekijöitä | 50 |
6.6.1 |
Ehdot | 50 |
6.6.2 |
Asiakirjat | 50 |
6.6.3 |
Käyttökuntoisten yhteentoimivuuden osatekijöiden käyttö kunnossapidossa | 51 |
7. |
Infrastruktuuria koskevan YTE:n täytäntöönpano | 51 |
7.1 |
Tämän YTE:n soveltaminen ratoihin | 51 |
7.2 |
Tämän YTE:n soveltaminen uusiin ratoihin | 51 |
7.3 |
Tämän YTE:n soveltaminen vanhoihin ratoihin | 51 |
7.3.1 |
Radan parantaminen | 51 |
7.3.2 |
Radan uudistaminen | 52 |
7.3.3 |
Kunnossapitoon liittyvä osien vaihto | 52 |
7.3.4 |
Vanhat radat, joita koskevia uudistus- tai parannushankkeita ei ole meneillään | 52 |
7.4 |
Tämän YTE:n soveltaminen käytössä oleviin laitureihin | 53 |
7.5 |
Nopeus täytäntöönpanon kriteerinä | 53 |
7.6 |
Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston yhteensopivuuden varmistaminen liikkuvan kaluston luvansaannin jälkeen | 53 |
7.7 |
Erityistapaukset | 53 |
7.7.1 |
Itävallan rataverkon erityispiirteitä | 53 |
7.7.2 |
Belgian rataverkon erityispiirteitä | 54 |
7.7.3 |
Bulgarian rataverkon erityispiirteitä | 54 |
7.7.4 |
Tanskan rataverkon erityispiirteitä | 54 |
7.7.5 |
Viron rataverkon erityispiirteitä | 54 |
7.7.6 |
Suomen rataverkon erityispiirteitä | 55 |
7.7.7 |
Ranskan rataverkon erityispiirteitä | 58 |
7.7.8 |
Saksan rataverkon erityispiirteitä | 58 |
7.7.9 |
Kreikan rataverkon erityispiirteitä | 58 |
7.7.10 |
Italian rataverkon erityispiirteitä | 58 |
7.7.11 |
Latvian rataverkon erityispiirteitä | 59 |
7.7.12 |
Puolan rataverkon erityispiirteitä | 60 |
7.7.13 |
Portugalin rataverkon erityispiirteitä | 62 |
7.7.14 |
Irlannin tasavallan rataverkon erityispiirteitä | 64 |
7.7.15 |
Espanjan rataverkon erityispiirteitä | 65 |
7.7.16 |
Ruotsin rataverkon erityispiirteitä | 68 |
7.7.17 |
Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkon erityispiirteitä Ison-Britannian osalta | 68 |
7.7.18 |
Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkon erityispiirteitä Pohjois-Irlannin osalta | 70 |
7.7.19 |
Slovakian rataverkon erityispiirteitä | 70 |
Lisäys A — |
Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointi | 75 |
Lisäys B — |
Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi | 76 |
Lisäys C — |
Radan rakenteen ja vaihteiden rakenteen tekniset ominaisuudet | 79 |
Lisäys D — |
Radan rakenteen ja vaihteiden rakenteen käyttöehdot | 81 |
Lisäys E — |
Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain | 82 |
Lisäys F — |
Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneessä kuningaskunta | 84 |
Lisäys G — |
Nopeuden muuntaminen maileiksi tunnissa Irlannin tasavaltaa ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyttä kuningaskuntaa varten | 86 |
Lisäys H — |
1 520 mm:n raideleveysjärjestelmän aukean tilan ulottuma | 87 |
Lisäys I — |
Vastakaarteet, joiden säde on 150–300 m | 89 |
Lisäys J — |
Kiinteiden kaksikärkisten risteyksien turvallisuuden varmistaminen | 91 |
Lisäys K — |
Rakenteita koskevien matkustajavaunuihin ja junayksikköihin liittyvien vähimmäisvaatimusten perusta | 95 |
Lisäys L — |
EN-rataluokan a12 määritelmä liikennekoodia P6 varten | 96 |
Lisäys M — |
Viron rataverkon erityistapaus | 97 |
Lisäys N — |
Kreikan rataverkon erityistapaus | 97 |
Lisäys O — |
Irlannin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannin rataverkkojen erityistapaus | 97 |
Lisäys P — |
Alaosan aukean tilan ulottuma 1 668 mm:n raideleveydelle Espanjan rataverkossa | 98 |
Lisäys Q — |
Yhdistyneen kuningaskunnan Ison-Britannian erityistapauksia koskevat kansalliset tekniset säännöt | 100 |
Lisäys R — |
Avointen kohtien luettelo | 101 |
Lisäys S — |
Sanasto | 102 |
Lisäys T — |
Luettelo standardeista, joihin on viitattu | 108 |
1. JOHDANTO
1.1 Asiakirjan tekninen soveltamisala
Tämä YTE koskee Euroopan unionin rautatiejärjestelmän infrastruktuuriosajärjestelmää sekä osaa sen kunnossapito-osajärjestelmästä direktiivin 2008/57/EY 1 artiklan mukaisesti.
Infrastruktuuriosajärjestelmä määritellään direktiivin 2008/57/EY liitteessä II olevassa 2.1. kohdassa.
Tämän YTE:n tekninen soveltamisala on määritelty tarkemmin asetuksen 2 artiklan 1, 5 ja 6 kohdassa.
1.2 Maantieteellinen soveltamisala
Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on määritelty asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa.
1.3 Tämän YTE:n sisältö
(1) |
Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä
Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti määrättävistä erityistapauksista kerrotaan 7 jaksossa. |
(2) |
Tämän YTE:n vaatimukset koskevat kaikkia tämän soveltamisalaan kuuluvia YTE:n raideleveysjärjestelmiä, ellei jossain kohdassa viitata tiettyihin raideleveysjärjestelmiin tai tiettyihin nimellisiin raideleveyksiin. |
2. OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ JA SOVELTAMISALA
2.1 Infrastruktuuriosajärjestelmän määritelmä
Tämä YTE kattaa seuraavat järjestelmät:
a) |
infrastruktuuria koskeva rakenteellinen osajärjestelmä |
b) |
se osa kunnossapidon toiminnallisesta osajärjestelmästä, joka liittyy infrastruktuuriosajärjestelmään (eli junien ulkopuoliseen puhdistukseen tarkoitettuja pesupaikkoja, vedentäyttöä, polttoainetäydennystä, kiinteitä käymälöiden tyhjennyslaitteita ja sähkönsyöttöä). |
Infrastruktuuriosajärjestelmään kuuluvat osatekijät luetellaan direktiivin 2008/57/EY liitteessä II (2.1 Infrastruktuuri).
Tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvat näin ollen seuraavat infrastruktuuriosajärjestelmän näkökohdat:
a) |
radan linjaus |
b) |
radan parametrit |
c) |
vaihteet |
d) |
raiteen kuormitettavuus |
e) |
rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan |
f) |
radan geometrian virheitä koskevat välittömän toiminnan raja-arvot |
g) |
laiturit |
h) |
terveys, turvallisuus ja ympäristö |
i) |
käyttöä koskevat säännöt |
j) |
kiinteät laitteet junien kunnossapitoa varten. |
Lisätietoja asiasta on tämän YTE:n 4.2.2 kohdassa.
2.2 Tämän YTE:n liitännät muihin YTE:iin
Tämän YTE:n 4.3 kohdassa on toiminnallinen ja tekninen eritelmä, joka koskee liitäntöjä seuraavassa mainittuihin, eri YTE:issä määriteltyihin osajärjestelmiin:
a) |
liikkuvan kaluston osajärjestelmä |
b) |
energiaosajärjestelmä |
c) |
ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmä |
d) |
käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmä. |
Liitännät vammaisten ja liikuntaesteisten henkilöiden pääsyä rautatiejärjestelmään koskevaan YTE:ään käsitellään jäljempänä 2.3 kohdassa.
Liitännät rautatietunneleiden turvallisuutta koskevaan YTE:ään käsitellään jäljempänä 2.4 kohdassa.
2.3 Tämän YTE:n liitännät vammaisten ja liikuntaesteisten henkilöiden pääsyä rautatiejärjestelmään koskevaan YTE:ään
Kaikki infrastruktuuriosajärjestelmään liittyvät vaatimukset, jotka koskevat liikuntaesteisten henkilöiden mahdollisuutta käyttää rautatiejärjestelmää, on esitetty vammaisten ja liikuntaesteisten henkilöiden pääsyä rautatiejärjestelmään koskevassa YTE:ssä.
2.4 Tämän YTE:n liitännät rautatietunneleiden turvallisuutta koskevaan YTE:ään
Kaikki infrastruktuuriosajärjestelmään liittyvät vaatimukset, jotka koskevat rautatietunneleiden turvallisuutta, on esitetty rautatietunneleiden turvallisuutta koskevassa YTE:ssä.
2.5 Suhde turvallisuusjohtamisjärjestelmään
Prosessit, joita tarvitaan turvallisuuden hallinnoimiseksi tämän YTE:n soveltamisalaan sisältyvien vaatimusten mukaisesti, mukaan lukien rajapinnat ihmisiin, organisaatioihin tai muihin teknisiin järjestelmiin, suunnitellaan ja pannaan täytäntöön rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, kuten direktiivissä 2004/49/EY edellytetään.
3. OLENNAISET VAATIMUKSET
Seuraavassa taulukossa esitetään tämän YTE:n perusparametrit ja niitä vastaavat olennaiset vaatimukset direktiivin 2008/57/EY liitteessä III olevan numeroinnin mukaisesti.
Taulukko 1
Infrastruktuuriosajärjestelmän perusparametrit ja niitä vastaavat olennaiset vaatimukset
YTE:n kohta |
YTE:n kohdan otsikko |
Turvallisuus |
Luotettavuus Käytettävyys |
Terveysvaikutus |
Ympäristönsuojelu |
Tekninen yhteensopivuus |
Saavutettavuus |
4.2.3.1 |
Aukean tilan ulottuma |
1.1.1, 2.1.1 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.3.2 |
Raideväli |
1.1.1, 2.1.1 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.3.3 |
Suurimmat pituuskaltevuudet |
1.1.1 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.3.4 |
Pienin kaarresäde |
1.1.3 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.3.5 |
Pienin kaltevuustaitteen pyöristys |
1.1.3 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.4.1 |
Nimellinen raideleveys |
|
|
|
|
1.5 |
|
4.2.4.2 |
Kallistus |
1.1.1, 2.1.1 |
|
|
|
1.5 |
1.6.1 |
4.2.4.3 |
Kallistuksen vajaus |
1.1.1 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.4.4 |
Kallistuksen vajauksen äkillinen muutos |
2.1.1 |
|
|
|
|
|
4.2.4.5 |
Tehollinen kartiokkuus |
1.1.1, 1.1.2 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.4.6 |
Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle |
1.1.1, 1.1.2 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.4.7 |
Kiskon kallistus |
1.1.1, 1.1.2 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.5.1 |
Vaihteiden suunnittelugeometria |
1.1.1, 1.1.2, 1.1.3 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.5.2 |
Kääntyväkärkisten risteysten käyttö |
1.1.2, 1.1.3 |
|
|
|
|
|
4.2.5.3 |
Kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisin ohjaukseton osuus |
1.1.1, 1.1.2 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.6.1 |
Raiteen kantavuus |
1.1.1, 1.1.2, 1.1.3 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.6.2 |
Raiteen pitkittäisvastus |
1.1.1, 1.1.2, 1.1.3 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.6.3 |
Raiteen poikittaisvastus |
1.1.1, 1.1.2, 1.1.3 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.7.1 |
Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan |
1.1.1, 1.1.3 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.7.2 |
Uusia maarakenteita koskeva ekvivalentti pystykuormitus ja uusiin rakenteisiin kohdistuvat maanpaineen vaikutukset |
1.1.1, 1.1.3 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.7.3 |
Raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kestokyky |
1.1.1, 1.1.3 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.7.4 |
Vanhojen siltojen ja maarakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan |
1.1.1, 1.1.3 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.8.1 |
Välittömän toiminnan raja nuolikorkeudelle |
1.1.1, 1.1.2 |
1.2 |
|
|
|
|
4.2.8.2 |
Välittömän toiminnan raja korkeuspoikkeamalle |
1.1.1, 1.1.2 |
1.2 |
|
|
|
|
4.2.8.3 |
Välittömän toiminnan raja raiteen kieroudelle |
1.1.1, 1.1.2 |
1.2 |
|
|
|
|
4.2.8.4 |
Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille |
1.1.1, 1.1.2 |
1.2 |
|
|
|
|
4.2.8.5 |
Välittömän toiminnan raja kallistukselle |
1.1.1, 1.1.2 |
1.2 |
|
|
|
|
4.2.8.6 |
Välittömän toiminnan raja vaihteille |
1.1.1, 1.1.2 |
1.2 |
|
|
1.5 |
|
4.2.9.1 |
Laiturin hyötypituus |
1.1.1, 2.1.1 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.9.2 |
Laiturin korkeus |
1.1.1, 2.1.1 |
|
|
|
1.5 |
1.6.1 |
4.2.9.3 |
Laiturin etäisyys raiteesta |
1.1.1, 2.1.1 |
|
|
|
1.5 |
1.6.1 |
4.2.9.4 |
Raiteiden sijainti laiturien vieressä |
1.1.1, 2.1.1 |
|
|
|
1.5 |
1.6.1 |
4.2.10.1 |
Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut |
1.1.1, 2.1.1 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.10.2 |
Sivutuulten vaikutukset |
1.1.1, 2.1.1 |
1.2 |
|
|
1.5 |
|
4.2.10.3 |
Sepelin lentäminen |
1.1.1 |
1.2 |
|
|
1.5 |
|
4.2.11.1 |
Etäisyysmerkit |
1.1.1 |
1.2 |
|
|
|
|
4.2.11.2 |
Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus |
1.1.1, 1.1.2 |
|
|
|
1.5 |
|
4.2.12.2 |
Käymälöiden tyhjennys |
1.1.5 |
1.2 |
1.3.1 |
|
1.5 |
|
4.2.12.3 |
Laitteistot junien ulkopuoliseen puhdistukseen |
|
1.2 |
|
|
1.5 |
|
4.2.12.4 |
Vedentäyttö |
1.1.5 |
1.2 |
1.3.1 |
|
1.5 |
|
4.2.12.5 |
Polttoaineen lisääminen |
1.1.5 |
1.2 |
1.3.1 |
|
1.5 |
|
4.2.12.6 |
Ulkoinen virran syöttö |
1.1.5 |
1.2 |
|
|
1.5 |
|
4.4 |
Käyttöä koskevat säännöt |
|
1.2 |
|
|
|
|
4.5 |
Kunnossapitoa koskevat säännöt |
|
1.2 |
|
|
|
|
4.6 |
Ammatillinen pätevyys |
1.1.5 |
1.2 |
|
|
|
|
4.7 |
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset |
1.1.5 |
1.2 |
1.3 |
1.4.1 |
|
|
4. INFRASTRUKTUURIOSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS
4.1 Johdanto
1) |
Direktiivin 2008/57/EY soveltamisalaan kuuluva unionin rautatiejärjestelmä, jonka osia infrastruktuuri- ja kunnossapito-osajärjestelmät ovat, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse infrastruktuuriosajärjestelmän eritelmistä, sen liitännöistä muihin osajärjestelmiin unionin rautatiejärjestelmässä, johon se on integroitu, sekä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä. |
2) |
Tässä YTE:ssä annettuja raja-arvoja ei ole tarkoitus määrätä yleisiksi suunnitteluarvoiksi. Suunnitteluarvojen on kuitenkin oltava tässä YTE:ssä annettujen raja-arvojen mukaiset. |
3) |
Tämän YTE:n 4.2 ja 4.3 kohdassa kuvatut osajärjestelmän ja sen liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät eivät edellytä tiettyjen tekniikoiden tai teknisten ratkaisujen käyttöä paitsi silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista unionin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden kannalta. |
4) |
Innovatiiviset ratkaisut, jotka eivät täytä tässä YTE:ssä esitettyjä vaatimuksia ja/tai joita ei voida arvioida tässä YTE:ssä esitetyillä tavoilla, edellyttävät uusia eritelmiä ja/tai arviointimenetelmiä. Teknisen innovoinnin mahdollistamiseksi nämä eritelmät ja arviointimenetelmät laaditaan 10 artiklassa kuvatun innovatiivisen ratkaisun prosessin mukaisesti. |
5) |
Viitattaessa EN-standardeihin ei sovelleta mahdollisia eroja, joita kutsutaan ”kansallisiksi poikkeamiksi” EN-standardissa, ellei tässä YTE:ssä toisin määrätä. |
6) |
Kun ratojen nopeudet ilmoitetaan tässä YTE:ssä kilometreinä tunnissa rataluokkana tai suorituskykyparametrina, nopeus on sallittua muuntaa maileiksi tunnissa lisäyksen G mukaisesti Irlannin tasavallan ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkkojen osalta. |
4.2 Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät
4.2.1 YTE-rataluokat
1) |
Direktiivin 2008/57/EY liitteessä I todetaan, että unionin rataverkko voidaan jakaa eri ryhmiin Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän rataverkon (1.1 kohta), Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän rataverkon (2.1 kohta) ja soveltamisalan laajentamisen (4.1 kohta) osalta. Yhteentoimivuuden kustannustehokkuuden varmistamiseksi YTE:ssä määritellään YTE-rataluokkien suoritustasot. |
2) |
Näitä YTE-rataluokkia käytetään olemassa olevien ratojen luokitteluun tavoitteena olevan järjestelmän määrittelemiseksi siten, että asianomaiset suorituskykyparametrit täyttyvät. |
3) |
YTE-rataluokan on oltava liikennekoodien yhdistelmä. Radoilla, joilla kulkee vain yhdentyyppistä liikennettä (esimerkiksi vain tavaraliikenteeseen käytettävä rata), vaatimusten esittämiseen voidaan käyttää yhtä koodia; radat, joilla kulkee sekaliikennettä, kuvataan yhdellä tai useammalla matkustaja- ja tavaraliikenteen koodilla. Yhdistetyt liikennekoodit kuvaavat niitä raja-arvoja, joiden sisällä haluttua liikenneyhdistelmää voidaan liikennöidä. |
4) |
YTE-luokitusta varten radat luokitellaan yleisesti liikennetyypin (liikennekoodin) perusteella, joita kuvataan seuraavilla suorituskykyparametreillä:
Sarakkeita ”ulottuma” ja ”akselipaino” on käsiteltävä vähimmäisvaatimuksina, koska niillä hallitaan suorasti junia, joita radalla voidaan liikennöidä. Sarakkeet ”radan nopeus”, ”laiturin hyötypituus” ja ”junan pituus” ilmaisevat niiden arvojen ohjeellisen vaihteluvälin, joita tavallisesti sovelletaan eri liikennetyyppeihin, eivätkä ne suorasti aseta rajoituksia radan liikenteelle. |
5) |
Taulukoissa 2 ja 3 lueteltuja suorituskykyparametreja ei ole tarkoitus käyttää sellaisinaan liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin yhteensopivuuden selvittämiseen. |
6) |
Tietoja suurimman sallitun akselipainon ja suurimman sallitun nopeuden välisestä suhteesta kalustoyksikkötyypin mukaan annetaan lisäyksessä E ja lisäyksessä F. |
7) |
Taulukoissa 2 ja 3 esitetään kunkin liikennetyypin suoritustasot. Taulukko 2 Matkustajaliikenteen suorituskykyparametrit
Taulukko 3 Tavaraliikenteen suorituskykyparametrit
|
8) |
Rakenteiden osalta akselipaino ei yksinään riitä infrastruktuuria koskevien vaatimusten määrittämiseksi. Vaatimukset määritetään uusien rakenteiden osalta 4.2.7.1.1 kohdassa ja olemassa olevien rakenteiden osalta 4.2.7.4 kohdassa. |
9) |
Henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohdat sekä yhdysradat sisällytetään tarvittaessa yllä oleviin liikennekoodeihin. |
10) |
Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 7 kohdassa sanotaan: ”YTE:t eivät ole esteenä jäsenvaltioiden päätöksille, jotka koskevat rataverkon käyttöä muiden kuin YTE:issä tarkoitettujen kalustoyksikköjen liikennöintiin.” Tämän vuoksi on sallittua suunnitella uusia ja parannettuja ratoja, jotka soveltuvat myös eritelmien mukaisia suuremmille ulottumille, akselipainoille, nopeuksille ja laiturien hyötypituuksille sekä pidemmille junille. |
11) |
Kun uusi rata luokitellaan liikennekoodiin P1, on varmistettava, että suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n (komission päätös 2008/232/EY (1)) mukaiset luokan 1 junat, joiden nopeus on yli 250 km/h, voivat liikennöidä radalla suurimmalla nopeudellaan, tämän rajoittamatta sitä, mitä 7.6 jaksossa ja 4.2.7.1.2 kohdan 3 alakohdassa määrätään. |
12) |
Tietyt radan kohdat on sallittua suunnitella taulukoissa 2 ja 3 ilmoitettuja arvoja pienemmille radan nopeudelle, laiturin hyötypituudelle ja junan pituudelle, jos se on asianmukaisesti perusteltua maantieteellisten tai kaupunkiympäristöön tai ympäristöön liittyvien vaatimusten vuoksi. |
4.2.2 Infrastruktuuriosajärjestelmää kuvaavat perusparametrit
4.2.2.1
Seuraavassa luetellaan infrastruktuuriosajärjestelmää kuvaavat perusparametrit, jotka on ryhmitelty 2.1 kohdassa lueteltujen näkökohtien mukaisesti:
A. |
Radan linjaus:
|
B. |
Radan parametrit:
|
C. |
Vaihteet:
|
D. |
Raiteen kuormitettavuus:
|
E. |
Rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan:
|
F. |
Radan geometrian virheitä koskevat välittömän toiminnan raja-arvot:
|
G. |
Laiturit:
|
H. |
Terveys, turvallisuus ja ympäristö:
|
I. |
Käyttöä koskeva määräys:
|
J. |
Kiinteät laitteet junien kunnossapitoa varten:
|
K. |
Kunnossapitoa koskevat säännöt:
|
4.2.2.2
1) |
Nämä vaatimukset on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Niissä on myös kuvattu kyseisille parametreille ja liitännöille sallittavat erityisehdot. |
2) |
Määritellyt perusparametrien arvot ovat voimassa vain 350 km/h:n suurimpaan sallittuun nopeuteen asti. |
3) |
Irlannin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannin rataverkon osalta määritellyt perusparametrien arvot ovat voimassa vain 165 km/h:n suurimpaan sallittuun nopeuteen asti. |
4) |
Jos kyseessä on monikiskoinen raide, tämän YTE:n vaatimuksia on sovellettava erikseen kuhunkin raiteeseen, joita on tarkoitus käyttää erillisinä raiteina. |
5) |
Kohdassa 7.7 käsitellään vaatimuksia, joita sovelletaan erityistapauksissa. |
6) |
Radalla voi olla lyhyt osuus, jossa on laitteita raideleveyden vaihtamista varten. |
7) |
Vaatimukset kuvaavat osajärjestelmää normaalikäytössä. Töiden suorittamisesta johtuvat tilanteet, jotka voivat aiheuttaa tilapäisiä muutoksia osajärjestelmän suorituskykyyn, on käsitelty 4.4 kohdassa. |
8) |
Junien suoritustasoja voidaan nostaa erilaisilla järjestelmillä, kuten kallistuvakorisuudella. Tällaisten junien kululle sallitaan erikoisehtoja edellyttäen, etteivät ne aiheuta rajoituksia sellaisille junille, joissa tällaista järjestelmää ei ole. |
4.2.3 Radan linjaus
4.2.3.1
1) |
Yläosan aukean tilan ulottuma on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien mukaisesti. Nämä ulottumat on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä C sekä liitteessä D olevassa D.4.8 kohdassa. |
2) |
Alaosan aukean tilan ulottuman on oltava standardin EN 15273–3:2013 liitteessä C määritelty GI2. Jos radat on varustettu raidejarruilla, alaosan ulottumaan sovelletaan EN 15273–3:2013 liitteessä C määriteltyä aukean tilan ulottumaa GI1. |
3) |
Aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen kinemaattista menetelmää, joka on standardin EN 15273–3:2013 luvuissa 5, 7 ja 10 sekä sen liitteessä C ja liitteen D kohdassa D.4.8 mainittujen vaatimusten mukainen. |
4) |
Edellä olevista 1–3 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä kaikkia 4.2.1 kohdan mukaisesti valittuja liikennekoodeja sovelletaan tämän YTE:n lisäyksessä H määritellyn yhtenäisen aukean tilan ”S”-ulottuman kanssa. |
5) |
Edellä olevista 1–3 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä kaikkia 4.2.1 kohdan mukaisesti valittuja liikennekoodeja sovelletaan tämän YTE:n lisäyksessä O määritellyn yhtenäisen aukean tilan ulottuman IRL1 kanssa. |
4.2.3.2
1) |
Raideväli on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien perusteella. |
2) |
Uusien ratojen nimellinen raideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla taulukossa 4 esitettyjä arvoja pienempi; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten. Taulukko 4 Vähimmäisraideväli
|
3) |
Raidevälin on täytettävä vähintään asennusraidevälin raja-arvon vaatimukset, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 luvun 9 mukaisesti. |
4) |
Edellä olevista 1–3 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä raideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla taulukossa 5 esitettyjä arvoja pienempi; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten. Taulukko 5 Vähimmäisraidevälit 1 520 mm raideleveyden järjestelmää varten
|
5) |
Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä raideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla taulukossa 6 esitettyjä arvoja pienempi; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten. Taulukko 6 Vähimmäisraidevälit 1 668 mm raideleveyden järjestelmää varten
|
6) |
Edellä olevista 1–3 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä raideväli on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien mukaisesti. Uusien ratojen nimellinen raideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla pienempi kuin 3,57 m ulottuman IRL1 osalta; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten. |
4.2.3.3
1) |
Uusien ratojen matkustajalaiturien vieressä olevien raiteiden pituuskaltevuus saa olla korkeintaan 2,5 mm/m paikoissa, joissa kalustoyksikköjä kytketään tai irrotetaan säännöllisesti. |
2) |
Liikkuvan kaluston pysäköimistä varten tarkoitettujen uusien pysäköintiraiteiden pituuskaltevuus saa olla korkeintaan 2,5 mm/m, ellei ole toteutettu erityisiä varokeinoja liikkuvan kaluston liikkeellelähdön estämiseksi. |
3) |
Suunnitteluvaiheessa uusien matkustajaliikenteeseen tarkoitettujen liikennekoodin P1 ratojen pääraiteille voidaan sallia pituuskaltevuuksia aina jyrkkyyteen 35 mm/m asti, kunhan noudatetaan seuraavia reunaehtoja:
|
4.2.3.4
Suunniteltaessa pienintä kaarresädettä on otettava huomioon paikallinen kaarteen mitoitusnopeus.
1) |
Uusilla radoilla kaarresäteen on oltava vähintään 150 m. |
2) |
Vastakaarteet (muualla kuin järjestelyratapihoilla, joilla vaunuja vaihdetaan yksitellen), joiden säteet ovat 150–300 m, on suunniteltava puskimien ristiinmenon estämiseksi. Kaarteiden välisten suorien rataosuuksien osalta sovelletaan lisäyksen I taulukkoja 43 ja 44. Kaarteiden välisten muiden kuin suorien rataosuuksien osalta on tehtävä yksityiskohtaiset laskelmat kaarreylityksen erojen suuruuden tarkistamiseksi. |
3) |
Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä vastakaarteet, joiden säteet ovat 150–250 m, on suunniteltava siten, että kaarteiden välissä on vähintään 15 m pitkä suora osuus. |
4.2.3.5
1) |
Pienimmän pyöristyssäteen on mäen huipulla oltava vähintään 500 m ja notkossa 900 m (poikkeuksena järjestelyratapihojen laskumäet). |
2) |
Järjestelyratapihojen laskumäkien pyöristyssäteen on mäen huipulla oltava vähintään 250 m ja notkossa 300 m. |
3) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä pienimmän pyöristyssäteen on (järjestelyratapihojen laskumäkiä lukuun ottamatta) oltava vähintään 5 000 m sekä mäen huipulla että notkossa. |
4) |
Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä ja järjestelyratapihojen laskumäissä pienimmän pyöristyssäteen on oltava mäen huipulla vähintään 350 m ja notkossa 250 m. |
4.2.4 Radan parametrit
4.2.4.1
1) |
Eurooppalaisen nimellisen standardiraideleveyden on oltava 1 435 mm. |
2) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä nimellisen raideleveyden on oltava 1 520 mm. |
3) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä nimellisen raideleveyden on oltava 1 668 mm. |
4) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä nimellisen raideleveyden on oltava 1 600 mm. |
4.2.4.2
1) |
Ratojen suunniteltu kallistus saa olla enintään taulukossa 7 esitettyjen arvojen mukainen. Taulukko 7 Suunniteltu kallistus [mm]
|
2) |
Sellaisten laiturien, joilla junien on tarkoitus pysähtyä normaalissa liikenteessä, vieressä sijaitsevien raiteiden suunniteltu kallistus saa olla enintään 110 mm. |
3) |
Uusien seka- tai tavaraliikenteeseen tarkoitettujen ratojen kaarteissa, joiden kaarresäde on alle 305 m ja kallistuksen muutos jyrkempi kuin 1 mm/m, kallistus on rajoitettava seuraavan kaavan mukaiseksi: D ≤ (R – 50)/1,5 jossa D on kallistus millimetreinä ja R on säde metreinä. |
4) |
Edellä olevista 1–3 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä suunniteltu kallistus saa olla enintään 150 mm. |
5) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä suunniteltu kallistus saa olla enintään 180 mm. |
6) |
Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä sellaisten laiturien, joilla junien on tarkoitus pysähtyä normaalissa liikenteessä, vieressä sijaitsevien raiteiden suunniteltu kallistus saa olla enintään 125 mm. |
7) |
Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä uusien seka- tai tavaraliikenteeseen tarkoitettujen ratojen kaarteissa, joiden kaarresäde on alle 250 m, kallistus on rajoitettava seuraavan kaavan mukaiseksi: D ≤ 0,9 * (R – 50) jossa D on kallistus millimetreinä ja R on säde metreinä. |
8) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä suunniteltu kallistus saa olla enintään 185 mm. |
4.2.4.3
1) |
Kallistuksen vajauksen enimmäisarvot esitetään taulukossa 8. Taulukko 8 Suurin sallittu kallistuksen vajaus [mm]
|
2) |
Junat, jotka on suunniteltu ajamaan suuremmalla kallistuksen vajauksella (junayksiköt, joiden akselipainot ovat taulukossa 2 esitettyjä arvoja pienemmät, kallistuksen vajauksen kompensointijärjestelmällä varustetut junat), saavat ajaa suuremmilla kallistuksen vajausarvoilla edellyttäen, että kulun turvallisuus voidaan osoittaa. |
3) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen kaiken 1 520 mm:n raideleveyden järjestelmässä käytettävän liikkuvan kaluston osalta kallistuksen vajaus saa olla enintään 115 mm. Tämä koskee enintään 200 km/h:n nopeuksia. |
4) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 668 mm:n raideleveyden järjestelmän suurimman sallitun kallistuksen vajauksen arvot on esitetty taulukossa 9. Taulukko 9 Suurin sallittu kallistuksen vajaus 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä [mm]
|
4.2.4.4
1) |
Suurimmat arvot kallistuksen vajauksen muuttuessa äkillisesti ovat seuraavat:
|
2) |
Jos V ≤ 40 km/h ja kallistuksen vajaus on ≤ 75 mm sekä ennen jyrkkää kaarteen muutosta että sen jälkeen, arvoa voidaan kallistuksen vajauksen muuttuessa äkillisesti korottaa 150 mm:iin. |
3) |
Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä suurimmat arvot kallistuksen vajauksen muuttuessa äkillisesti ovat seuraavat:
|
4) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä suurimmat suunnitteluarvot kallistuksen vajauksen muuttuessa äkillisesti ovat seuraavat:
|
Kallistuksen vajauksen äkilliset muutokset eivät ole sallittuja yli 230 km/h nopeuksissa.
4.2.4.5
1) |
Taulukossa 10 mainitut tehollisen kartiokkuuden raja-arvot on laskettava käyttäen seuraavia pyöräkerran sivuttaisliikkeen amplitudin (y) arvoja:
missä TG on raideleveys ja SR on pyöränlaippojen välinen etäisyys. |
2) |
Vaihteiden osalta ei vaadita tehollisen kartiokkuuden arviointia. |
3) |
Raideleveyden, kiskon hamaran profiilin ja kiskon kallistuksen suunnitteluarvot on tavallisella radalla valittava niin, ettei taulukossa 10 määriteltyjä tehollisen kartiokkuuden rajoja ylitetä. Taulukko 10 Tehollisen kartiokkuuden suunnitteluarvot
|
4) |
Seuraavat pyöräkerrat on mallinnettava kulkemaan suunnittelun mukaisissa rataolosuhteissa (simuloitu standardin EN 15302:2008+A1:2010 mukaisella laskelmalla):
SR 1:n ja SR 2:n osalta sovelletaan seuraavia arvoja:
|
5) |
Edellä olevista 1–4 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä ei vaadita tehollisen kartiokkuuden arviointia. |
4.2.4.6
1) |
Kiskon hamaran profiili on valittava standardin EN 13674–1:2011 liitteessä A ja standardin EN13674-4:2006+A1:2009 liitteessä A vahvistetulta väliltä tai siten, että se vastaa jäljempänä 2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia. |
2) |
Kiskon hamaran profiilin, joka on tarkoitettu normaalille raiteelle, on oltava seuraavanlainen:
Kuva 1 Kiskon hamaran profiili
|
3) |
Näitä vaatimuksia ei sovelleta kiskojen laajenemisen salliviin laitteisiin. |
4.2.4.7
4.2.4.7.1 Normaali raide
1) |
Kisko on kallistettava raiteen keskiviivaa kohti. |
2) |
Kiskon kallistus tietyllä reitillä on valittava väliltä 1/20–1/40. |
3) |
Kiskotus voidaan tehdä ilman kiskojen kallistusta alle 100 metrin mittaisilla raideosuuksilla, jotka ovat sellaisten vaihteiden välillä, joissa ei ole kallistusta, ja joilla ajonopeus on enintään 200 km/h. |
4.2.4.7.2 Vaihteita koskevat vaatimukset
1) |
Vaihteisiin suunniteltavien kiskojen on oltava joko pystysuoria tai kallistettuja. |
2) |
Jos kisko on kallistettu, sen kallistus on valittava väliltä 1/20–1/40. |
3) |
Kallistuskulma voidaan ilmoittaa kiskon yläosan profiilin aktiivisen osan muodon perusteella. |
4) |
Vaihteissa, joissa ajonopeus on yli 200 km/h ja enintään 250 km/h, kiskotus voidaan tehdä ilman kiskojen kallistusta edellyttäen, että se rajoitetaan enintään 50 metrin pituisiin rataosuuksiin. |
(5) |
Yli 250 km/h nopeuksia varten kiskot on kallistettava. |
4.2.5 Vaihteet
4.2.5.1
Tämän YTE:n 4.2.8.6 kohdassa määritellään vaihteita koskevat välittömän toiminnan raja-arvot, jotka ovat yhteensopivia liikkuvan kaluston YTE:issä määriteltyjen pyöräkertojen geometristen ominaisuuksien kanssa. Rataverkon haltijan tehtävänä on päättää sen kunnossapitosuunnitelmaan soveltuvista geometrisistä suunnitteluarvoista.
4.2.5.2
Yli 250 km/h:n nopeuksia varten vaihteet on varustettava kääntyvillä kärjillä.
4.2.5.3
Kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisimmän ohjauksettoman osuuden suunnitteluarvon on vastattava tämän YTE:n lisäyksessä J vahvistettuja vaatimuksia.
4.2.6 Raiteen kuormitettavuus
4.2.6.1
Raiteen suunnittelussa, mukaan luettuina vaihteet, on otettava huomioon vähintään seuraavat voimat:
a) |
edellä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittu akselipaino |
b) |
suurimmat pystysuorat pyörävoimat; suurimmat pyörävoimat määritellyissä testiolosuhteissa on määritelty standardin EN 14363:2005 kohdassa 5.3.2.3; |
c) |
pystysuorat kvasistaattiset pyörävoimat; suurimmat kvasistaattiset pyörävoimat määritellyissä testiolosuhteissa on määritelty standardin EN 14363:2005 kohdassa 5.3.2.3. |
4.2.6.2
4.2.6.2.1 Suunnittelussa huomioitavat voimat
Raide, mukaan luettuina vaihteet, on suunniteltava kestämään jarrutuksesta johtuvat pituussuuntaiset voimat, kun hidastuvuus on 2,5 m/s2, 4.2.1 kohdan mukaisesti valittuja suorituskykyparametreja varten.
4.2.6.2.2 Yhteensopivuus jarrujärjestelmien kanssa
1) |
Raide, mukaan luettuina vaihteet, on suunniteltava siten, että hätäjarrutuksissa voidaan käyttää magneettisia jarrujärjestelmiä. |
2) |
Sellaisen raiteen, mukaan luettuna vaihteet jolla voidaan käyttää pyörrevirtajarrujärjestelmiä, suunnittelua koskevat vaatimukset ovat avoin kohta. |
3) |
1 600 mm:n raideleveyden järjestelmän osalta on sallittua olla soveltamatta edellä olevaa 1 kohtaa. |
4.2.6.3
Raiteen suunnittelussa, mukaan luettuina vaihteet, on otettava huomioon vähintään seuraavat voimat:
a) |
poikittaisvoimat; suurimmat pyöräkerran raiteeseen kohdistamat poikittaisvoimat määritellyissä testiolosuhteissa on määritelty standardin EN 14363:2005 kohdassa 5.3.2.2; |
b) |
kvasistaattiset ohjausvoimat; suurimmat kvasistaattiset ohjausvoimat määritetyille säteelle ja testiolosuhteille on määritelty standardin EN 14363:2005 kohdassa 5.3.2.3. |
4.2.7 Rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan
Tässä YTE:ssä eriteltyjä standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 ja standardin EN 1990:2002 liitteen A2 (julkaistu standardina EN 1990:2002/A1:2005) vaatimuksia on sovellettava näiden standardien kansallisissa liitteissä olevien vastaavien kohtien mukaisesti, jos sellaisia on.
4.2.7.1
4.2.7.1.1 Pystysuorat kuormat
1) |
Rakenteet on suunniteltava kestämään pystykuormia seuraavien standardissa EN 1991–2:2003/AC:2010 määriteltyjen kuormakaavioiden mukaisesti:
|
2) |
Kuormakaaviot kerrotaan alfa-kertoimella (α), kuten standardissa EN 1991–2:2003/AC:2010 olevissa 6.3.2 (3)P ja 6.3.3 (5)P kohdissa on selostettu. |
3) |
Alfan arvo (a) voi olla taulukossa 11 mainittu luku tai sitä suurempi luku. Taulukko 11 Alfa-kerroin (α) uusien rakenteiden suunnittelussa
|
4.2.7.1.2 Pystykuormien dynaamisten vaikutusten huomioon ottaminen
1) |
Kuormitusmalleista 71 ja SW/0 saadut kuormitusvaikutukset korotetaan dynaamisella suurennuskertoimella fii (Φ), kuten standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohdissa 6.4.3 (1)P ja 6.4.5.2 (2) on selostettu. |
2) |
Yli 200 km/h:n nopeuksille tarkoitettujen siltojen osalta, joista on standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohdan 6.4.4 mukaan suoritettava dynaaminen analyysi, rakenteet on lisäksi suunniteltava standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohdissa 6.4.6.1.1 (3)–(6) määritellyn HSLM-kuormakaavion mukaan. |
3) |
On sallittua suunnitella uusia siltoja siten, että ne kestävät yksittäisen matkustajajunan, jonka akselipainot ovat HSLM-kuormakaaviossa mainittuja suuremmat. Dynaaminen analyysi on suoritettava käyttäen ominaisarvona yksittäisen junan aiheuttamaa kuormitusta, joka on lisäyksen K mukainen suunnittelumassa normaalilla hyötykuormalla, jossa on otettu huomioon seisoma-alueilla olevat matkustajat lisäyksen K huomautuksen 1 mukaisesti. |
4.2.7.1.3 Keskipakokuormat
Jos sillalla oleva raide on kaareva sillan koko pituudelta tai sen osalta, keskipakokuorma on otettava huomioon rakenteiden suunnittelussa standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohtien 6.5.1 (2), (4)P ja (7) mukaisesti.
4.2.7.1.4 Sivusysäyskuormat
Sivusysäyskuorma on otettava huomioon rakenteiden suunnittelussa standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohdan 6.5.2 mukaisesti.
4.2.7.1.5 Vedon ja jarrutuksen vaikutus (pitkittäissuuntaiset kuormat)
Veto- ja jarrukuormat on otettava huomioon rakenteiden suunnittelussa standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohtien 6.5.3 (2)P, (4), (5), (6) ja (7)P mukaisesti.
4.2.7.1.6 Rautatieliikenteen vaikutuksista johtuva suunniteltu raiteen kierous
Rautatieliikenteen vaikutuksista johtuva suurin raiteen suunniteltu kierous ei saa ylittää standardin EN 1990:2002 liitteessä A2 (julkaistu standardina EN 1990:2002/A1:2005) olevassa A2.4.4.2.2(3)P kohdassa esitettyjä ehtoja.
4.2.7.2
1) |
Maarakenteiden suunnittelussa ja maanpaineen vaikutusten määrittelyssä on otettava huomioon standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohdan 6.3.2 (2) mukaiset kuormakaavion 71 aiheuttamat pystykuormat. |
2) |
Ekvivalentti pystykuormitus kerrotaan alfa-kertoimella (α), kuten standardissa EN 1991–2:2003/AC:2010 olevassa 6.3.2 (3)P kohdassa on selostettu. Alfan arvo (a) voi olla taulukossa 11 mainittu luku tai sitä suurempi luku. |
4.2.7.3
Ohikulkevien junien aerodynaamiset vaikutukset on otettava huomioon standardin EN 1991–2:2003/AC:2010 kohtien 6.6.2–6.6.6 mukaisesti.
4.2.7.4
1) |
Sillat ja maarakenteet on saatettava määritellylle yhteentoimivuuden tasolle 4.2.1 kohdassa määriteltyjen YTE-rataluokkien mukaisesti. |
2) |
Kunkin liikennekoodin rakenteiden kantavuutta koskevat vähimmäisvaatimukset on esitetty lisäyksessä E. Kukin arvo on vähimmäistavoite, joka rakenteen on täytettävä, jotta rata voidaan vakuuttaa yhteentoimivaksi. |
3) |
Seuraaviin tapauksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota:
|
4) |
Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan rautatieverkon osalta EN-rataluokitus voidaan edellä olevissa 2 ja 3 kohdassa korvata Route Availability (RA) -numerolla (joka on annettu tätä tarkoitusta varten ilmoitetun kansallisen teknisen säännön mukaisesti), ja silloin viittaus lisäykseen E korvataan viittauksella lisäykseen F. |
4.2.8 Radan geometrian virheitä koskevat välittömän toiminnan rajat
4.2.8.1
1) |
Välittömän toiminnan rajat nuolikorkeuden yksittäisille virheille määritellään standardin EN 13848–5:2008 + A1:2010 kohdassa 8.5. Yksittäiset virheet eivät saa ylittää EN-standardin taulukossa 6 esitetyn aallonpituusvälin D1 rajoja. |
2) |
Nuolikorkeuden yksittäisiä virheitä koskevat välittömän toiminnan rajat yli 300 km/h:n nopeuksille ovat avoin kohta. |
4.2.8.2
1) |
Välittömän toiminnan rajat korkeuspoikkeaman yksittäisille virheille määritellään standardin EN 13848–5:2008 + A1:2010 kohdassa 8.3. Yksittäiset virheet eivät saa ylittää EN-standardin taulukossa 5 esitetyn aallonpituusvälin D 1 rajoja. |
2) |
Korkeuspoikkeaman yksittäisiä virheitä koskevat välittömän toiminnan rajat yli 300 km/h:n nopeuksille ovat avoin kohta. |
4.2.8.3
1) |
Raiteen kierouden ollessa yksittäinen virhe välittömän toiminnan raja ilmoitetaan arvona nollasta huippuarvoon. Raiteen kierous määritellään standardin EN 13848–1:2003 + A1:2008 kohdassa 4.6. |
2) |
Raiteen kierouden raja-arvo perustuu standardin EN 13848–5:2008 + A1:2010 kohdan 8.6 mukaisesti käytettyyn mittakantaan. |
3) |
Rataverkon haltijan on määriteltävä kunnossapitosuunnitelmassa sen rataosuuden pituus, joka on mitattava sen tarkistamiseksi, onko rata tämän vaatimuksen mukainen. Mittakannoissa on oltava vähintään yksi 2–5 metrin välillä oleva mittakanta. |
4) |
Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä raiteen kierous saa mittakannan ollessa 10 m olla enintään:
|
5) |
Edellä olevasta 3 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä rataverkon haltijan on määriteltävä kunnossapitosuunnitelmassa sen rataosuuden pituus, joka on mitattava sen tarkistamiseksi, onko rata tämän vaatimuksen mukainen. Mittakannassa on oltava vähintään yksi 10 metrin pituinen mittakanta. |
6) |
Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä raiteen kierouden raja-arvo perustuu yhden seuraavista yhtälöistä mukaisesti käytettyyn mittakantaan kallistuksen mukaan:
|
4.2.8.4
1) |
Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12 Välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle
|
2) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 13. Taulukko 13 1 520 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle
|
3) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille ovat seuraavat:
|
4.2.8.5
1) |
Suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 180 mm. |
2) |
Matkustajaliikenteeseen tarkoitetuilla radoilla suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 190 mm. |
3) |
Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 150 mm. |
4) |
Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 185 mm. |
5) |
Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmässä suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 200 mm. |
4.2.8.6
Kuva 2
Kärjen lyhennys kiinteissä yksikärkisissä risteyksissä
1) |
Vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:
|
2) |
Kaikkia vaihteita koskevia asiaankuuluvia vaatimuksia sovelletaan myös muihin teknisiin ratkaisuihin, joissa käytetään vaihteiden kiskoja, esimerkiksi monikiskoisilla radoilla käytettäviin sivuttaissiirtäjiin. |
3) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:
|
4) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:
|
4.2.9 Laiturit
1) |
Tässä kohdassa esitettyjä vaatimuksia sovelletaan vain matkustajalaitureihin, joilla junien on tarkoitus pysähtyä normaalissa liikenteessä. |
2) |
Tässä kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaan laituri voidaan rakentaa nykyisten vaatimusten mukaisesti edellyttäen, että kohtuullisen helposti ennakoitavissa oleviin tulevaisuuden palveluvaatimuksiin on passiivisesti varauduttu. Määriteltäessä liitäntöjä laituriin pysähtyviin juniin on otettava huomioon sekä nykyiset palveluvaatimukset että laiturin käyttöönottoa seuraavien vähintään kymmenen vuoden kohtuullisen helposti ennakoitavissa olevat palveluvaatimukset. |
4.2.9.1
Laiturin hyötypituus on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti.
4.2.9.2
1) |
Laiturin nimelliskorkeuden on oltava 550 mm tai 760 mm kulkupinnan yläpuolella, jos kaarresäde on 300 m tai sitä suurempi. |
2) |
Jos kaarresäde on tätä pienempi, laiturin nimelliskorkeus voidaan mukauttaa laiturin etäisyyteen raiteesta, jotta minimoidaan junan ja laiturin välinen kulkuetäisyys. |
3) |
Laitureihin, joilla pysähtyy vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n soveltamisalaan kuulumattomia junia, saatetaan soveltaa erilaisia laiturin nimelliskorkeutta koskevia säännöksiä. |
4) |
Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä laiturin nimelliskorkeuden on oltava 200 mm tai 550 mm kulkupinnan yläpuolella. |
5) |
Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä laiturin nimelliskorkeuden on oltava 915 mm kulkupinnan yläpuolella. |
4.2.9.3
1) |
Standardin EN 15273–3:2013 luvussa 13 määritelty radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa (bq) määritellään erityiskohteiden aukean tilan ulottuman (bqlim) perusteella. Erityiskohteiden aukean tilan ulottuma on laskettava G1 -ulottuman perusteella. |
2) |
Laituri on rakennettava ulottuman mukaisesti enimmäistoleranssin ollessa 50 mm. Arvon bq on näin ollen oltava: bqlim ≤ bq ≤ bqlim + 50 mm |
3) |
Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä laiturin etäisyyden raiteesta on oltava:
|
4) |
Edellä olevista 1 ja 2 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä laiturin etäisyyden raiteesta on oltava 1 560 mm. |
4.2.9.4
1) |
Laiturin vieressä olevan raiteen on oltava mieluiten suora, eikä kaarteen säde saa missään olla alle 300 m. |
2) |
Uusien, uusittujen tai parannettujen laiturien vieressä sijaitseville vanhoille radoille ei määritellä arvoja. |
4.2.10 Terveys, turvallisuus ja ympäristö
4.2.10.1
1) |
Tunneleissa ja maanalaisissa rakenteissa, jotka on tarkoitettu 200 km:n tai sitä suuremmalla tuntinopeudella tapahtuvaa liikennöintiä varten, suurimmalla sallitulla nopeudella tunnelin läpi kulkevan junan aiheuttama paineenvaihtelu ei saa ylittää arvoa 10 kPa sinä aikana, kun juna kulkee tunnelin läpi. |
2) |
Edellä esitetyn vaatimuksen on täytyttävä vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n mukaisten junien ulkopinnalla. |
4.2.10.2
1) |
Rata on sivutuulen osalta yhteentoimiva, jos voidaan taata vertailujunan turvallisuus sivutuulessa kyseisellä radalla kaikkein vaikeimmissa ajo-olosuhteissa. |
2) |
Vaatimustenmukaisuuden osoittamista koskevissa säännöissä on otettava huomioon vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määriteltyjen vertailujunien ominaistuulikäyrät. |
3) |
Jos turvallisuutta ei voida taata ilman sivutuulen vaikutusta vähentäviä toimenpiteitä joko radan maantieteellisen sijainnin tai muiden erityisten seikkojen vuoksi, rataverkon haltijan on toteutettava tarvittavat toimenpiteet turvallisuuden säilyttämiseksi. Sen on esimerkiksi
|
4) |
Toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen on osoitettava, että turvallisuusvaatimukset täyttyvät. |
4.2.10.3
1) |
Liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin välinen aerodynaaminen vuorovaikutus saattaa aiheuttaa ratapohjan sepelin irtoamista ja lentämistä. |
2) |
Infrastruktuuriosajärjestelmää koskevat vaatimukset, joilla pyritään vähentämän sepelin lentämisen riskiä, koskevat ainoastaan ratoja, joilla suurin sallittu nopeus on 200 km/h tai suurempi. |
3) |
Edellä 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset ovat avoin kohta. |
4.2.11 Käyttöä koskeva määräys
4.2.11.1
Etäisyysmerkkejä on oltava enintään 1 000 m välein radan varrella.
4.2.11.2
1) |
Jos kulun epävakaudesta on ilmoitettu, rautatieyritys ja rataverkon haltija paikantavat rataosuuden yhteisellä tutkimuksella jäljempänä olevien 2 ja 3 kohdan mukaisesti. Huomautus: Tämä yhteinen tutkimus on määritelty myös vetureita ja matkustajaliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n 4.2.3.4.3.2 kohdassa liikkuvan kaluston toiminnan osalta. |
2) |
Rataverkon haltijan on mitattava raideleveys ja kiskon hamaran profiilit kyseiseltä kohdalta noin 10 metrin matkalta. Keskimääräinen tehollinen kartiokkuus 100 metrin matkalta on laskettava käyttämällä mallinnuksessa tämän YTE:n 4.2.4.5 kohdan 4 alakohdassa mainittuja pyöräkertoja a–d, jotta tarkastetaan yhteistä tarkastusta varten, että rata on taulukossa 14 esitettyjen käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden raja-arvojen mukainen. Taulukko 14 Radan käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden raja-arvot (yhteistä tarkastusta varten)
|
3) |
Jos keskimääräinen tehollinen kartiokkuus 100 metrin matkalta on taulukossa 14 esitettyjen raja-arvojen mukainen, rautatieyrityksen ja rataverkon haltijan on yhdessä aloitettava tutkimus epävakauden syyn selvittämiseksi. |
4.2.12 Kiinteät laitteet junien kunnossapitoa varten
4.2.12.1
Tässä 4.2.12 kohdassa määritellään kunnossapito-osajärjestelmään sisältyvät infrastruktuurin osa-alueet, jotka liittyvät junien kunnossapitoon.
4.2.12.2
Käymälöiden kiinteiden tyhjennyslaitteiden on oltava yhteensopivia liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määritellyn säiliökäymälän ominaisuuksien kanssa.
4.2.12.3
1) |
Jos käytössä on pesulaite, sen on kyettävä puhdistamaan ulkopuolelta yksi- tai kaksikerroksiset junat seuraavilta korkeuksilta:
|
2) |
Pesulaite on suunniteltava niin, että junat voivat kulkea sen läpi nopeudella 2–5 km/h. |
4.2.12.4
1) |
Kiinteiden vedentäyttölaitteiden on oltava yhteensopivia liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määritellyn vesijärjestelmän ominaisuuksien kanssa. |
2) |
Yhteentoimivissa rataverkoissa oleviin kiinteisiin vedentoimituslaitteistoihin on toimitettava juomavettä neuvoston direktiivin 98/83/EY (2) mukaisesti. |
4.2.12.5
Polttoaineen täyttölaitteiden on oltava liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määritellyn polttoainejärjestelmän ominaisuuksien mukaisia.
4.2.12.6
Jos virran syöttöä käytetään, sen on tapahduttava yhden tai useamman sellaisen virransyöttöjärjestelmän avulla, jotka on määritelty liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä.
4.3 Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät
Infrastruktuuriosajärjestelmän liitännät muihin osajärjestelmiin ovat teknisen yhteensopivuuden kannalta seuraavissa kohdissa kuvattujen mukaisia.
4.3.1 Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään
Taulukko 15
Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään, ”vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskeva YTE”
Liitäntä |
Infrastruktuuria koskevan YTE:n viite |
Vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n viite |
||||||||||||||||||||||
Raideleveys |
|
|
||||||||||||||||||||||
Ulottuma |
|
|
||||||||||||||||||||||
Akselipaino ja akseliväli |
|
|
||||||||||||||||||||||
Kulkuominaisuudet |
|
|
||||||||||||||||||||||
Kulun vakaus |
|
|
||||||||||||||||||||||
Pitkittäissuuntaiset vaikutukset |
|
|
||||||||||||||||||||||
Pienin kaarresäde |
|
Liite A, A.1 Puskimet |
||||||||||||||||||||||
Dynaamiset kulkuominaisuudet |
|
|
||||||||||||||||||||||
Suurin hidastuvuus |
|
|
||||||||||||||||||||||
Ilmavirran vaikutus |
|
|
||||||||||||||||||||||
Sivutuuli |
|
|
||||||||||||||||||||||
Junien kunnossapitoon tarvittavat laitteet |
|
|
Taulukko 16
Liitännät liikkuvan kaluston osajärjestelmään, ”tavaravaunuja koskeva YTE”
Liitäntä |
Infrastruktuuria koskevan YTE:n viite |
Tavanomaisen rautatiejärjestelmän tavaravaunuja koskevan YTE:n viite |
||||||||||||
Raideleveys |
|
|
||||||||||||
Ulottuma |
|
|
||||||||||||
Akselipaino ja akseliväli |
|
|
||||||||||||
Dynaamiset kulkuominaisuudet |
|
|
||||||||||||
Pitkittäissuuntaiset vaikutukset |
|
|
||||||||||||
Pienin sallittu kaarresäde |
|
|
||||||||||||
Pystysuuntainen kaarre |
|
|
||||||||||||
Sivutuuli |
|
|
4.3.2 Liitännät energiaosajärjestelmään
Taulukko 17
Liitännät energiaosajärjestelmään
Liitäntä |
Infrastruktuuria koskeva YTE:n viite |
Energiaa koskevan YTE:n viite |
||||
Ulottuma |
|
|
4.3.3 Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään
Taulukko 18
Liitännät ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmään
Liitäntä |
Infrastruktuuria koskevan YTE:n viite |
Ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-YTE:n viite |
||||||||||
Ohjaus-, hallinta- ja merkinantolaitteille määritelty aukean tilan ulottuma Radanvarren ohjaus- ja hallinta- ja merkinantolaitteiden näkyvyys |
|
|
4.3.4 Liitännät käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään
Taulukko 19
Liitännät käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan osajärjestelmään
Liitäntä |
Infrastruktuuria koskevan YTE:n viite |
Käyttötoiminnan ja liikenteen hallinnan YTE:n viite |
||||||
Kulun vakaus |
|
|
||||||
Pyörrevirtajarrujen käyttö |
|
|
||||||
Sivutuuli |
|
|
||||||
Käyttöä koskevat säännöt |
|
|
||||||
Henkilöstön pätevyys |
|
|
4.4 Käyttöä koskevat säännöt
1) |
Käyttösäännöt laaditaan niiden menettelyjen mukaan, jotka on kuvailtu rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. Näissä säännöissä otetaan huomioon käyttöön liittyvät asiakirjat, jotka kuuluvat direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdan mukaisiin ja sen liitteessä VI (I.2.4 kohta) määriteltyihin teknisiin asiakirjoihin. |
2) |
Joissakin etukäteen suunniteltujen töiden tapauksissa saattaa olla tarpeen tilapäisesti peruuttaa tämän YTE:n 4 ja 5 jaksossa määritellyt infrastruktuuriosajärjestelmän eritelmät ja sen yhteentoimivuuden osatekijät. |
4.5 Kunnossapitoa koskevat säännöt
1) |
Kunnossapitoa koskevat säännöt laaditaan niiden menettelyjen mukaan, jotka on kuvailtu rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. |
2) |
Ennen radan käyttöönottoa on laadittava kunnossapitokansio, joka on osa tarkastusvakuutukseen liitettäviä teknisiä asiakirjoja. |
3) |
Osajärjestelmää varten on laadittava kunnossapitosuunnitelma, jotta varmistetaan, että tässä YTE:ssä asetetut vaatimukset täyttyvät koko osajärjestelmän käyttöiän ajan. |
4.5.1 Kunnossapitokansio
Kunnossapitokansiossa on oltava vähintään seuraavat tiedot:
a) |
välittömän toiminnan raja-arvot |
b) |
toteutettavat toimenpiteet (nopeusrajoitus, korjausaika), kun sallitut arvot ylitetään, |
jotka liittyvät radan geometrian laatuun ja yksittäisiä virheitä koskeviin rajoihin.
4.5.2 Kunnossapitosuunnitelma
Rataverkon haltijalla on oltava kunnossapitosuunnitelma, joka sisältää 4.5.1 kohdassa luetellut asiat sekä vähintään seuraavat samoihin tekijöihin liittyvät asiat:
a) |
raja-arvot toiminnalle ja huomioinnille |
b) |
selvitys menetelmistä, henkilöstön ammatillisesta pätevyydestä ja henkilökohtaisista suojalaitteista, joita on käytettävä |
c) |
raiteilla tai niiden läheisyydessä työskentelevien henkilöiden suojaamista koskevat säännöt |
d) |
keinot, joita käytetään tarkistettaessa, että käytönaikaisia arvoja noudatetaan. |
4.6 Ammatillinen pätevyys
Infrastruktuuriosajärjestelmän käyttöön ja kunnossapitoon tarvittavan henkilöstön ammattipätevyyttä ei määritellä tässä YTE:ssä, mutta se esitetään rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä.
4.7 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset
1) |
Infrastruktuuriosajärjestelmän käyttöön ja kunnossapitoon tarvittavan henkilöstön terveyttä ja turvallisuutta koskevien vaatimusten on oltava asiaa koskevan EU:n ja kansallisen lainsäädännön mukaisia. |
2) |
Tämä asia kuuluu niiden menettelyjen piiriin, jotka on kuvailtu rataverkon haltijan turvallisuusjohtamisjärjestelmässä. |
5. YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT
5.1 Yhteentoimivuuden osatekijöiden valintaperusteet
1) |
Jäljempänä olevan 5.3 kohdan vaatimukset perustuvat sepelikerrosten päälle rakennetun radan perinteiseen rakenteeseen, jossa Vignole-kisko (tasapohjainen kisko) on betonisten tai puisten ratapölkkyjen päällä ja pituussuuntainen siirtyminen estetään kiskon alle tuetulla kiinnityksellä. |
2) |
Muun mallisten ratojen rakentamisessa käytettäviä osia ja osakokoonpanoja ei katsota yhteentoimivuuden osatekijöiksi. |
5.2 Osatekijöiden luettelo
1) |
Tässä yhteentoimivuuden teknisessä eritelmässä pidetään yhteentoimivuuden osatekijöinä vain seuraavia elementtejä, jotka voivat olla radan erillisiä osia tai osakokonaisuuksia:
|
2) |
Seuraavissa kohdissa on kutakin mainittua osatekijää koskevat tekniset eritelmät. |
3) |
Kiskoja, kiskojen kiinnittimiä ja ratapölkkyjä, joita käytetään lyhyillä rataosuuksilla erityiskohteissa, esimerkiksi vaihteissa, kiskojen laajenemisen sallivissa laitteissa, siirtymälaatoissa ja erikoisrakenteissa, ei katsota yhteentoimivuuden osatekijöiksi. |
5.3 Osatekijöiden suoritustasot ja eritelmät
5.3.1 Kiskot
Yhteentoimivuuden osatekijää ”kiskot” koskevat eritelmät koskevat seuraavia parametreja:
a) |
kiskon hamaran profiili |
b) |
kiskoteräs. |
5.3.1.1
Kiskon hamaran profiilin on täytettävä vaatimukset, jotka on esitetty 4.2.4.6 kohdassa ”Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle”.
5.3.1.2
1) |
Kiskoteräs liittyy vaatimuksiin, jotka on esitetty 4.2.6 kohdassa ”Raiteen kuormitettavuus”. |
2) |
Kiskoteräksen on täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
5.3.2 Kiskojen kiinnitysjärjestelmät
1) |
Kiskojen kiinnitysjärjestelmät liittyvät vaatimuksiin, jotka on esitetty 4.2.6.1 kohdassa ”Raiteen kantavuus”, 4.2.6.2 kohdassa ”Raiteen pitkittäisvastus” ja 4.2.6.3 kohdassa ”Raiteen poikittaisvastus”. |
2) |
Kiskojen kiinnitysjärjestelmien on laboratorio-olosuhteissa täytettävä seuraavat vaatimukset:
|
5.3.3 Ratapölkyt
1) |
Ratapölkyt on suunniteltava niin, että niiden ominaisuudet tietyn kiskon ja kiskonkiinnityksen kanssa käytettäessä vastaavat vaatimuksia, jotka on esitetty 4.2.4.1 kohdassa ”Nimellinen raideleveys”, 4.2.4.7 kohdassa ”Kiskon kallistus” ja 4.2.6 kohdassa ”Raiteen kuormitettavuus”. |
2) |
1 435 mm nimellisraideleveyden järjestelmässä ratapölkkyjen suunnitteluraideleveyden on oltava 1 437 mm. |
6. YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMIEN EY-TARKASTUS
Vaatimustenmukaisuuden ja käyttöönsoveltuvuuden arviointimenettelyt ja EY-tarkastusmenettelyt on kuvattu tämän asetuksen 8 artiklassa.
6.1 Yhteentoimivuuden osatekijät
6.1.1 Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt
1) |
Tämän YTE:n 5 jaksossa määriteltyjen yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointi on tehtävä käyttäen asiaan kuuluvia moduuleja. |
2) |
Käyttökuntoisiin yhteentoimivuuden osatekijöihin, jotka soveltuvat uudelleenkäyttöön, ei sovelleta vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä. |
6.1.2 Moduulien soveltaminen
1) |
Käytössä ovat seuraavat yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat moduulit:
|
2) |
Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnissa käytettävät moduulit on valittava taulukossa 20 esitetyistä vaihtoehdoista. Taulukko 20 Yhteentoimivuuden osatekijöihin sovellettavat vaatimustenmukaisuuden arviointimoduulit
|
3) |
Jos tuote on saatettu markkinoille ennen asianomaisen YTE:n julkaisemista, tyyppi katsotaan hyväksytyksi, ja tämän vuoksi EY-tyyppitarkastus (moduuli CB) ei ole välttämätön. Tällöin valmistajan on kuitenkin osoitettava, että yhteentoimivuuden osatekijät ovat läpäisseet testit ja tarkastukset aiempien hakemusten yhteydessä vastaavissa olosuhteissa ja että ne ovat tämän YTE:n vaatimusten mukaisia. Tällöin nämä arvioinnit jäävät voimaan uuden hakemuksen osalta. Jos ei voida osoittaa, että ratkaisu on aiemmin hyväksytysti tarkastettu, osatekijään sovelletaan menettelyä, joka koskee tämän YTE:n julkaisemisen jälkeen EU:n markkinoille saatettuja yhteentoimivuuden osatekijöitä. |
4) |
Yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on käsitettävä tämän YTE:n lisäyksen A taulukossa 36 esitetyt vaiheet ja ominaisuudet. |
6.1.3 Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskevat innovatiiviset ratkaisut
Jos yhteentoimivuuden osatekijää varten ehdotetaan innovatiivista ratkaisua, on sovellettava 10 artiklassa kuvattua menettelyä.
6.1.4 Yhteentoimivuuden osatekijöitä koskeva EY-Vaatimustenmukaisuusvakuutus
6.1.4.1
1) |
Direktiivin 2008/57/EY 13 artiklan 3 kohdassa sanotaan seuraavaa: ”Jos yhteentoimivuuden osatekijöistä on annettu muita näkökohtia koskevia yhteisön direktiivejä, EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutuksessa tulee ilmaista tällöin, että yhteentoimivuuden osatekijä täyttää myös näiden muiden direktiivien vaatimukset.” |
2) |
Direktiivin 2008/57/EY liitteessä IV olevan 3 kohdan mukaisesti EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen on liitettävä lausuma, jossa määritellään käyttöedellytykset. |
6.1.4.2
Lausumaa, jossa määritellään käyttöedellytykset, ei vaadita.
6.1.4.3
EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen on liitettävä lausuma, jossa määritellään
a) |
kiskojen, kiskon kallistuksen, välilevyn ja ratapölkkytyyppien yhdistelmät, joiden kanssa kiinnitysjärjestelmää voi käyttää |
b) |
suurin akselipaino, jota kiskon kiinnitys suunnittelun mukaisesti kestää |
6.1.4.4
EY-vaatimustenmukaisuusvakuutukseen on liitettävä lausuma, jossa määritellään
a) |
kiskojen, kiskon kallistuksen ja kiskojen kiinnitysjärjestelmän yhdistelmä, joiden kanssa ratapölkkyä voi käyttää |
b) |
nimellinen ja suunnitteluraideleveys |
c) |
akselipainon ja junan nopeuden yhdistelmät, jotka ratapölkky on suunniteltu kestämään. |
6.1.5 Yhteentoimivuuden osatekijöiden erityiset arviointimenettelyt
6.1.5.1
Kiskoteräksen arviointi on suoritettava seuraavien vaatimusten mukaisesti:
a) |
Kiskojen kovuus on testattava kiskon pinnalta standardin EN 13674–1:2011 kohdan 9.1.8 mukaisesti mittaamalla yksi sarjatuotannosta otettava näytekappale. |
b) |
Vetolujuus on testattava standardin EN 13674–1:2011 kohdan 9.1.9 mukaisesti mittaamalla yksi sarjatuotannosta otettava näytekappale. |
c) |
Väsymistesti on suoritettava standardin EN 13674–1:2011 kohtien 8.1 ja 8.4 mukaisesti |
6.1.5.2
(1) |
Toukokuun 31. päivään 2021 asti ratapölkyille sallitaan suunnitteluraideleveys, joka on pienempi kuin 1 437 mm. |
(2) |
Useille raideleveyksille tarkoitettujen ratapölkkyjen osalta on sallittua olla arvioimatta suunnitteluraideleveyttä, kun nimellinen raideleveys on 1 435 mm. |
6.2 Infrastruktuuriosajärjestelmä
6.2.1 Yleiset säännökset
1) |
Ilmoitettu laitos suorittaa hakijan pyynnöstä infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastuksen direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan mukaisesti sekä noudattaen asiaa koskevien moduulien määräyksiä. |
2) |
Jos hakija osoittaa, että infrastruktuuriosajärjestelmän tai osajärjestelmän osien testit tai tarkastukset ovat samanlaiset kuin ne, jotka ovat antaneet hyväksyttävän tuloksen edellisten hakemusten yhteydessä, ilmoitetun laitoksen on otettava kyseiset testit ja tarkastukset huomioon EY-tarkastuksessa. |
3) |
Infrastruktuuriosajärjestelmän vaatimustenmukaisuuden arvioinnin on käsitettävä tämän YTE:n lisäyksen B taulukossa 37 esitetyt vaiheet ja ominaisuudet. |
4) |
Tämän YTE:n 4.2.1 kohdan mukaisista suorituskykyparametreista ei suoriteta osajärjestelmän EY-tarkastusta. |
5) |
Infrastruktuuriosajärjestelmän perusparametrien erityiset arviointimenettelyt esitetään 6.2.4 kohdassa. |
6) |
Hakijan on laadittava infrastruktuuriosajärjestelmän EY-tarkastusvakuutus direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan ja liitteen V mukaisesti. |
6.2.2 Moduulien soveltaminen
Hakija voi valita infrastruktuuriosajärjestelmän tarkastusmenettelyksi toisen seuraavista:
a) |
Moduuli SG: yksikkötarkastukseen perustuva EY-tarkastus |
b) |
Moduuli SH1: täydelliseen laatujärjestelmään ja suunnittelutarkastukseen perustuva EY-tarkastus. |
6.2.2.1
Jos vaatimustenmukaisuuden arviointi voidaan tehdä tehokkaimmin käyttämällä hyväksi rataverkon haltijan, hankintayksikön tai pääurakoitsijoiden keräämiä tietoja (esimerkiksi radan mittausvaunusta tai muista mittauslaitteista saadut tiedot), ilmoitetun laitoksen on otettava kyseiset tiedot huomioon vaatimustenmukaisuuden arviointia tehdessään.
6.2.2.2
Moduuli SH1 voidaan valita vain, jos käytössä on tarkastettavaksi esitettävään osajärjestelmään vaikuttavat toiminnot (suunnittelu, valmistus, kokoonpano, asennus) kattava ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma laadunvarmistus, joka kattaa suunnittelun, tuotannon, tuotteen lopullisen tarkastuksen ja testauksen.
6.2.3 Innovatiiviset ratkaisut
Jos infrastruktuuriosajärjestelmää varten ehdotetaan innovatiivista ratkaisua, on sovellettava 10 artiklassa kuvattua menettelyä.
6.2.4 Infrastruktuuriosajärjestelmää koskevat erityiset arviointimenettelyt
6.2.4.1
1) |
Suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella ja siinä on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 oleviin 5, 7, 10 lukuihin, liitteeseen C ja liitteen D kohtaan D.4.8 perustuvien laskelmien tuloksia. |
2) |
Tyypillisiä poikkileikkauksia ovat seuraavat:
|
3) |
Asennuksen jälkeen ennen käyttöönottoa tilan riittävyys on tarkastettava kohdissa, joissa suunnitellun erityiskohteiden aukean tilan ulottumaa lähestytään alle 100 mm etäisyydellä tai nimellistä asennusulottumaa tai yhtenäistä ulottumaa lähestytään alle 50 mm etäisyydellä. |
4) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan ulottuman arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella käyttäen tämän YTE:n lisäyksessä H määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa ”S”. |
5) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan ulottuman arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella käyttäen tämän YTE:n lisäyksessä O määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa ”IRL1”. |
6.2.4.2
1) |
Suunnittelukatselmuksessa raidevälin arvioimiseksi on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 olevaan 9 lukuun perustuvien laskelmien tuloksia. Nimellinen raideväli on tarkastettava radan linjauksella, jonka etäisyydet mitataan vaakatasossa. Asennusraidevälin raja-arvo on tarkastettava kaarresäde ja kallistus huomioon ottaen. |
2) |
Asennuksen jälkeen ennen käyttöönottoa raideväli on tarkastettava kohdissa, joissa standardissa EN 15273–3:2013 olevassa 9 luvussa määriteltyyn asennusraidevälin raja-arvoon jäävä etäisyys on pienempi kuin 50 mm. |
3) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä raidevälin arvioimiseksi suoritettavassa suunnittelukatselmuksessa on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien laskelmien tuloksia. Nimellinen raideväli on tarkastettava radan linjauksella, jonka etäisyydet mitataan vaakatasossa. Asennusraidevälin raja-arvo on tarkastettava kaarresäde ja kallistus huomioon ottaen. |
4) |
Edellä olevasta 2 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä raideväli on asennuksen jälkeen ennen käyttöönottoa tarkastettava kohdissa, joissa asennusraidevälin raja-arvoon jäävä etäisyys on pienempi kuin 50 mm. |
6.2.4.3
1) |
Suunnittelukatselmukseen liittyvä nimellisen raideleveyden arviointi on tehtävä tarkastamalla hakijan esittämä ilmoitus. |
2) |
Nimellisen raideleveyden arviointi asennuksen yhteydessä ennen käyttöönottoa on tehtävä tarkastamalla yhteentoimivuuden osatekijän muodostavien ratapölkkyjen tarkastustodistus. Sellaisten yhteentoimivuuden osatekijöiden osalta, joilla ei ole todistusta, nimellisen raideleveyden arviointi on tehtävä tarkastamalla hakijan esittämä ilmoitus. |
6.2.4.4
1) |
Suunnittelukatselmuksessa kaarevuus, kallistus, kallistuksen vajaus ja kallistuksen vajauksen äkilliset muutokset on arvioitava suhteessa paikalliseen suunnittelunopeuteen. |
2) |
Vaihteiden geometrian arviointia ei vaadita. |
6.2.4.5
Edellä 4.2.4.3 kohdan 2 alakohdassa todetaan seuraavaa: ”Junat, jotka on suunniteltu ajamaan suuremmalla kallistuksen vajauksella (akselipainoltaan taulukossa 2 esitettyjä arvoja pienemmät junayksiköt, kallistuksen vajauksen kompensointijärjestelmällä varustetut junat), saavat ajaa suuremmilla kallistuksen vajausarvoilla edellyttäen, että kulun turvallisuus voidaan osoittaa.” Tällainen osoittaminen ei kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan, eikä se siten edellytä ilmoitetun laitoksen suorittamaa infrastruktuuriosajärjestelmän tarkastusta. Turvallisuuden osoittaa rautatieyritys tarvittaessa yhteistyössä rataverkon haltijan kanssa.
6.2.4.6
Tehollisen kartiokkuuden teoreettisten arvojen arvioinnissa on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardiin EN 15302:2008+A1:2010 perustuvien laskelmien tuloksia.
6.2.4.7
1) |
Kiskon hamaran profiili on tarkastettava 4.2.4.6 kohdan mukaisesti. |
2) |
Uudelleen käytettäviin käyttökuntoisiin kiskoihin ei sovelleta 4.2.4.6 kohdassa esitettyjä kiskon hamaran profiilia koskevia vaatimuksia. |
6.2.4.8
Edellä oleviin 4.2.5.1–4.2.5.3 kohtiin liittyvä vaihteiden arviointi tehdään tarkastamalla, että rataverkon haltijan tai hankintayksikön antama ilmoitus on olemassa.
6.2.4.9
1) |
Uusien rakenteiden arviointi tehdään tarkastamalla, vastaavatko suunnittelussa käytetyt liikenteen kuormitus ja raiteen kierouden raja-arvo 4.2.7.1–4.2.7.3 kohdissa esitettyjä vaatimuksia. Ilmoitetun laitoksen ei tarvitse suorittaa suunnittelun katselmusta eikä tehdä laskelmia. Suunnittelussa 4.2.7.1 kohdan mukaisesti käytetyn alfan arvoa tarkistettaessa riittää, että todetaan alfan arvon vastaavan taulukkoa 11. |
2) |
Maarakenteiden ja maanpaineen vaikutusten arviointi tehdään tarkastamalla, vastaavatko suunnittelussa käytetyt pystykuormat 4.2.7.2 kohdassa esitettyjä vaatimuksia. Suunnittelussa 4.2.7.2 kohdan mukaisesti käytetyn alfan arvoa tarkistettaessa riittää, että todetaan alfan arvon vastaavan taulukkoa 11. Ilmoitetun laitoksen ei tarvitse suorittaa suunnittelun katselmusta eikä tehdä laskelmia. |
6.2.4.10
1) |
Arviointi siitä, vastaavatko vanhat rakenteet 4.2.7.4 kohdan 3 alakohdan b ja c alakohdan vaatimuksia, on tehtävä jollakin seuraavista menetelmistä:
|
2) |
Suunnittelun katselmusta ja laskelmia ei vaadita. |
3) |
Vanhojen rakenteiden arvioinnissa sovelletaan vastaavasti 4.2.7.4 kohdan 4 alakohtaa. |
6.2.4.11
1) |
Radan keskiviivan ja laiturin reunan välisen etäisyyden suunnittelukatselmuksena suoritettavassa arvioinnissa on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 olevaan 13 lukuun perustuvien laskelmien tuloksia. |
2) |
Tilan riittävyys on tarkastettava asennuksen jälkeen ennen käyttöönottoa. Raiteen etäisyys laiturista tarkastetaan laiturin päissä ja 30 m välein suoralla raiteella ja 10 m välein kaartuvalla raiteella. |
3) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä radan keskiviivan ja laiturin reunan välisen etäisyyden suunnittelukatselmuksena suoritettavassa arvioinnissa tarkastetaan, että 4.2.9.3 kohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti. |
4) |
Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä radan keskiviivan ja laiturin reunan välisen etäisyyden suunnittelukatselmuksena suoritettavassa arvioinnissa tarkastetaan, että 4.2.9.3 kohdan 4 alakohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät. Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan vastaavasti. |
6.2.4.12
1) |
Tunneleissa syntyvän paineen enimmäisvaihtelua (enimmäisarvo 10 kPa) on arvioitava käyttäen rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemiä standardin EN 14067–5:2006+A1:2010 lukujen 4 ja 6 mukaisia numeerisia simulaatioita, jotka perustuvat kaikkiin odotettavissa oleviin toimintaolosuhteisiin kaikilla junilla, jotka ovat vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevan YTE:n mukaisia ja tarkoitettuja kulkemaan arvioitavassa tunnelissa yli 200 km:n tuntinopeudella. |
2) |
Syöttöparametreina on käytettävä arvoja, jotka noudattavat vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä määriteltyä junien viitteellistä painekäyrää. |
3) |
Yhteentoimivien junien huomioon otettavan viitteellisen poikkipinta-alan (sama koko junan matkalta), kullekin vetävälle tai vedettävälle vaunulle erikseen, on oltava
Kalustoyksikön ulottuma on määriteltävä 4.2.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien perusteella. |
4) |
Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mahdolliset rakenteelliset yksityiskohdat, jotka vähentävät painevaihteluja, sekä tunnelin pituus. |
5) |
Ilmastollisista tai maantieteellisistä olosuhteista johtuvat paineenvaihtelut voidaan jättää huomiotta. |
6.2.4.13
Tällainen turvallisuuden osoittaminen ei kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan eikä se siten edellytä ilmoitetun laitoksen suorittamaa tarkastusta. Turvallisuuden osoittaa rataverkon haltija tarvittaessa yhteistyössä rautatieyrityksen kanssa.
6.2.4.14
Junien kunnossapitoon tarvittavien kiinteiden laitteiden arvioinnista vastaa kyseessä oleva jäsenvaltio.
6.2.5 Tekniset ratkaisut, joiden perusteella vaatimustenmukaisuus voidaan olettaa suunnitteluvaiheessa
Tekniset ratkaisut, joiden perusteella vaatimustenmukaisuus voidaan olettaa suunnitteluvaiheessa, voidaan arvioida ennen tiettyä hanketta ja siitä riippumattomasti.
6.2.5.1
1) |
Se, että raide vastaa 4.2.6 kohdassa esitettyjä vaatimuksia, voidaan osoittaa viittaamalla johonkin olemassa olevaan radan rakenteeseen, joka täyttää kyseiselle osajärjestelmälle tarkoitetut käyttöehdot. |
2) |
Radan rakenne määräytyy tämän YTE:n lisäyksessä C.1 esitettyjen teknisten ominaisuuksien ja tämän YTE:n lisäyksessä D.1 esitettyjen käyttöehtojen mukaan. |
3) |
Radan rakennetta pidetään olemassa olevana, jos molemmat seuraavista ehdoista täyttyvät:
|
4) |
Olemassa olevan radan rakenteen käyttöehdoilla tarkoitetaan normaalikäytössä sovellettavia ehtoja. |
5) |
Olemassa olevan radan rakenne arvioidaan tarkastamalla, että tämän YTE:n lisäyksessä C.1 esitetyt tekniset ominaisuudet ja tämän YTE:n lisäyksessä D.1 esitetyt käyttöehdot on määritelty ja että viittaus radan rakenteen aiempaan käyttöön on saatavilla. |
6) |
Kun aiemmin arvioitua radan rakennetta käytetään jossain hankkeessa, ilmoitetun laitoksen on tarkastettava vain, että käyttöehtoja noudatetaan. |
7) |
Uusille radan rakenteille, jotka perustuvat olemassa oleviin radan rakenteisiin, voidaan tehdä uusi arviointi tarkastamalla eroavaisuudet ja arvioimalla niiden vaikutus raiteen kuormitettavuuteen. Tämän arvioinnin tueksi voidaan tehdä esimerkiksi tietokonesimulaatioita tai laboratoriossa tai paikan päällä tehtäviä testejä. |
8) |
Radan rakenteen katsotaan olevan uusi, jos vähintään yksi tämän YTE:n lisäyksessä C esitetyistä teknisistä ominaisuuksista tai tämän YTE:n lisäyksessä D esitetyistä käyttöehdoista muuttuu. |
6.2.5.2
1) |
Edellä 6.2.5.1 kohdan määräyksiä sovelletaan radan kuormitettavuuden arviointiin vaihteiden osalta. Lisäyksessä C.2 esitetään vaihteiden rakenteen tekniset ominaisuudet ja lisäyksessä D.2 vaihteiden rakenteen käyttöehdot. |
2) |
Vaihteiden suunnittelugeometria arvioidaan tämän YTE:n 6.2.4.8 kohdan mukaisesti. |
3) |
Kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisin ohjaukseton osuus arvioidaan tämän YTE:n 6.2.4.8 kohdan mukaisesti. |
6.3 EY-tarkastus, kun nopeutta käytetään siirtymäajan kriteerinä
1) |
Tämän YTE:n 7.5 kohdassa hyväksytään, että otettaessa rata käyttöön ajetaan alhaisemmalla nopeudella kuin mikä on lopullinen tarkoitettu ajonopeus. Tässä kohdassa kerrotaan, mitä vaatimuksia EY-tarkastukselle tällöin asetetaan. |
2) |
Jotkin 4 jaksossa esitetyt raja-arvot riippuvat siitä, mikä on reitille tarkoitettu nopeus. Vaatimustenmukaisuus on arvioitava lopullisessa tarkoitetussa nopeudessa. Ajonopeudesta riippuvia ominaisuuksia voidaan kuitenkin arvioida alhaisemmassa nopeudessa, kun rata otetaan käyttöön. |
3) |
Muiden ominaisuuksien vaatimustenmukaisuus reitille tarkoitetussa nopeudessa pysyy voimassa. |
4) |
Yhteentoimivuuden toteaminen tässä tarkoitetussa nopeudessa edellyttää vain niiden ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden arviointia, jotka eivät tilapäisesti ole vaatimusten mukaisia, sen jälkeen, kun ne on saatettu vaaditulle tasolle. |
6.4 Kunnossapitokansion arviointi
1) |
Tämän YTE:n 4.5 kohdassa edellytetään, että rataverkon haltijalla on infrastruktuuriosajärjestelmän kunnossapitokansio jokaiselle yhteentoimivalle radalle. |
2) |
Ilmoitetun laitoksen on vahvistettava kunnossapitokansion olemassaolo ja se, että siinä on 4.5.1 kohdassa luetellut asiat. Ilmoitettu laitos ei vastaa kunnossapitokansiossa esitettyjen yksityiskohtaisten vaatimusten käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista. |
3) |
Ilmoitetun laitoksen on liitettävä direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin teknisiin asiakirjoihin viite tämän YTE:n 4.5.1 kohdassa edellytettyyn kunnossapitokansioon. |
6.5 Osajärjestelmät, jotka sisältävät yhteentoimivuuden osatekijöitä, joilla ei ole EY-vakuutusta
6.5.1 Ehdot
1) |
Ilmoitettu laitos voi 31 päivään toukokuuta 2021 asti antaa vaatimustenmukaisuustodistuksen osajärjestelmälle, vaikka joillekin siihen sisältyville yhteentoimivuuden osatekijöille ei olisikaan tämän YTE:n mukaista EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai käyttöönsoveltuvuusvakuutusta, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
|
2) |
Tällä tavalla arvioiduille yhteentoimivuuden osatekijöille ei laadita EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta. |
6.5.2 Asiakirjat
1) |
Osajärjestelmän EY-tarkastustodistuksessa on ilmoitettava selvästi, mitkä yhteentoimivuuden osatekijät ilmoitettu laitos on arvioinut osana osajärjestelmän tarkastusta. |
2) |
Osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutuksesta on selvästi käytävä ilmi seuraavat asiat:
|
6.5.3 EY-tarkastustodistuksen 6.5.1 kohdan mukaisesti saaneiden osajärjestelmien kunnossapito
1) |
Siirtymäkauden aikana ja siirtymäkauden jälkeen siihen saakka, kun osajärjestelmää parannetaan tai uusitaan (ottaen huomioon YTE:ien soveltamista koskeva jäsenvaltion päätös), yhteentoimivuuden osatekijöitä, joille ei ole EY-vaatimustenmukaisuus- ja/tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta ja jotka ovat samantyyppiset, voidaan käyttää osajärjestelmän kunnossapitoon liittyvissä töissä (varaosina) kunnossapidosta vastaavan elimen vastuulla. |
2) |
Kunnossapidosta vastaavan elimen on kaikissa tapauksissa varmistettava, että osat soveltuvat kunnossapitotöissä käytettäviksi varaosiksi ja että niitä käytetään oikeissa paikoissa. Myös rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus on taattava ja täytettävä samanaikaisesti olennaiset vaatimukset. Kyseiset osat on voitava jäljittää ja niiden on oltava tarkastettuja kansallisten tai kansainvälisten säännösten tai rautatiealalla laajasti tunnustetun käytännön mukaisesti. |
6.6 Osajärjestelmä, joka sisältää käyttökuntoisia ja uudelleenkäyttöön soveltuvia yhteentoimivuuden osatekijöitä
6.6.1 Ehdot
1) |
Ilmoitettu laitos voi antaa vaatimustenmukaisuustodistuksen osajärjestelmälle, vaikka jotkin siihen sisältyvät yhteentoimivuuden osatekijät olisivat käyttökuntoisia ja uudelleenkäyttöön soveltuvia yhteentoimivuuden osatekijöitä, jos seuraavat ehdot täyttyvät:
|
2) |
Tällä tavalla arvioiduille yhteentoimivuuden osatekijöille ei laadita EY-vaatimustenmukaisuus- tai EY-käyttöönsoveltuvuusvakuutusta. |
6.6.2 Asiakirjat
1) |
Osajärjestelmän EY-tarkastustodistuksessa on ilmoitettava selvästi, mitkä yhteentoimivuuden osatekijät ilmoitettu laitos on arvioinut osana osajärjestelmän tarkastusta. |
2) |
Osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutuksesta on selvästi käytävä ilmi seuraavat asiat:
|
6.6.3 Käyttökuntoisten yhteentoimivuuden osatekijöiden käyttö kunnossapidossa
1) |
Käyttökuntoisia ja uudelleenkäyttöön soveltuvia yhteentoimivuuden osatekijöitä on sallittua käyttää osajärjestelmän kunnossapitoon liittyvissä töissä (varaosina) kunnossapidosta vastaavan elimen vastuulla. |
2) |
Kunnossapidosta vastaavan elimen on kaikissa tapauksissa varmistettava, että osat soveltuvat kunnossapitotöissä käytettäviksi varaosiksi ja että niitä käytetään oikeissa paikoissa. Myös rautatiejärjestelmän yhteentoimivuus on taattava ja täytettävä samanaikaisesti olennaiset vaatimukset. Kyseiset osat on voitava jäljittää ja niiden on oltava tarkastettuja kansallisten tai kansainvälisten säännösten tai rautatiealalla laajasti tunnustetun käytännön mukaisesti. |
7. INFRASTRUKTUURIA KOSKEVAN YTE:N TÄYTÄNTÖÖNPANO
Jäsenvaltioiden on laadittava kansallinen suunnitelma tämän YTE:n täytäntöön panemiseksi ja otettava tässä yhteydessä huomioon koko Euroopan unionin rautatiejärjestelmän yhtenäisyys. Suunnitelmaan on sisällyttävä kaikki infrastruktuuriosajärjestelmien uusimiseen ja parantamiseen liittyvät hankkeet jäljempänä 7.1–7.7 kohdassa mainittujen yksityiskohtaisten seikkojen mukaisesti.
7.1 Tämän YTE:n soveltaminen ratoihin
Tämän YTE:n 4–6 jaksoa ja jäljempänä olevien 7.2–7.6 kohtien mahdollisia erityismääräyksiä sovelletaan kokonaisuudessaan tämän YTE:n maantieteelliseen soveltamisalaan kuuluviin ratoihin, jotka otetaan käyttöön yhteentoimivina ratoina tämän YTE:n voimaantulon jälkeen.
7.2 Tämän YTE:n soveltaminen uusiin ratoihin
1) |
Tässä YTE:ssä ”uudella radalla” tarkoitetaan rataa, jonka avulla syntyy junareitti paikkaan, jossa ei sellaista ole ennestään. |
2) |
Seuraavat tapaukset, joissa tavoitteena on esimerkiksi nopeuden lisääminen tai suorituskyvyn parantaminen, voidaan siis katsoa radan parantamiseksi eikä uuden radan rakentamiseksi:
|
7.3 Tämän YTE:n soveltaminen vanhoihin ratoihin
7.3.1 Radan parantaminen
1) |
Direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan m alakohdan mukaan ”parantamisella” tarkoitetaan osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan muuttamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joilla parannetaan osajärjestelmän yleistä suoritustasoa. |
2) |
Tässä YTE:ssä radan infrastruktuuriosajärjestelmää katsotaan parannettavan, jos vähintään 4.2.1 kohdassa määriteltyjä akselipainon ja ulottuman suorituskykyparametreja muutetaan jonkin toisen liikennekoodin vaatimusten täyttämiseksi. |
3) |
Kun kyse on muista YTE:n suorituskykyparametreista, jäsenvaltio päättää direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti, miten laajasti YTE:ää on sovellettava hankkeeseen. |
4) |
Jos parannus edellyttää käyttöönottoluvan ja siihen sovelletaan sen vuoksi direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan 2 kohtaa, jäsenvaltiot päättävät, mitä YTE:n vaatimuksia on sovellettava. |
5) |
Jos parannus ei edellytä käyttöönottolupaa eikä direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan 2 kohtaa näin ollen sovelleta, tämän YTE:n noudattaminen on suositeltavaa. Ellei YTE:n noudattaminen ole mahdollista, hankintayksikön on ilmoitettava jäsenvaltiolle syyt siihen. |
6) |
Jos kyseessä on hanke, jonka kaikki osatekijät eivät ole YTE:n mukaisia, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja EY-tarkastukseen liittyvistä menettelyistä on sovittava jäsenvaltion kanssa. |
7.3.2 Radan uudistaminen
1) |
Direktiivin 2008/57/EY 2 artiklan n alakohdan mukaan ”uudistamisella” tarkoitetaan osajärjestelmän tai osajärjestelmän osan korvaamiseen liittyviä merkittäviä töitä, joilla ei muuteta osajärjestelmän yleistä suoritustasoa. |
2) |
Tässä yhteydessä korvaamiseen liittyvät merkittävät työt olisi ymmärrettävä hankkeeksi, jossa radan tai rataosuuden tekijöitä vaihdetaan uusiin järjestelmällisesti. Uudistaminen eroaa 7.3.3 kohdassa tarkoitetusta kunnossapitoon liittyvästä osien vaihdosta siinä, että uudistamisen tuloksena reitistä voi tulla YTE:n mukainen. Käytännössä uudistaminen tarkoittaa samaa kuin parantaminen, mutta se ei muuta suorituskykyparametreja. |
3) |
Jos uudistaminen edellyttää käyttöönottolupaa ja siihen sovelletaan tästä syystä direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan 2 kohtaa, jäsenvaltiot päättävät, mitä YTE:n vaatimuksia on sovellettava. |
4) |
Jos uudistaminen ei edellytä käyttöönottolupaa eikä direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan 2 kohtaa näin ollen sovelleta, yhdenmukaisuus tämän YTE:n kanssa on suositeltavaa. Ellei YTE:n noudattaminen ole mahdollista, hankintayksikön on ilmoitettava jäsenvaltiolle syyt siihen. |
5) |
Jos kyseessä on hanke, jonka kaikki osatekijät eivät ole YTE:n mukaisia, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja EY-tarkastukseen liittyvistä menettelyistä on sovittava jäsenvaltion kanssa. |
7.3.3 Kunnossapitoon liittyvä osien vaihto
1) |
Kun on kyse osajärjestelmän osien kunnossapidosta jollakin radalla, tämän YTE:n mukaista virallista käyttöönottotarkastusta ja -lupaa ei vaadita. Kunnossapitoon liittyvä varaosien vaihto tulisi kuitenkin suorittaa tämän YTE:n vaatimusten mukaisesti, milloin se vain on kohtuudella mahdollista. |
2) |
Tavoitteena olisi oltava, että vaihto-osia käyttämällä rata muuttuisi vähitellen yhteentoimivaksi radaksi. |
3) |
Jotta merkittävä osa infrastruktuuriosajärjestelmästä kehittyisi vähitellen yhteentoimivaksi, seuraavien perusparametriryhmään kuuluvien parametrien on aina oltava yhteensopivia:
|
4) |
Tällaisissa tapauksissa on huomattava, että mikään edellä mainituista tekijöistä ei erikseen pysty takaamaan koko osajärjestelmän vaatimustenmukaisuutta. Osajärjestelmän vaatimustenmukaisuus voidaan todeta vasta kun kaikki sen tekijät on saatettu YTE:n mukaisiksi. |
7.3.4 Vanhat radat, joita koskevia uudistus- tai parannushankkeita ei ole meneillään
Sen osoittaminen, missä määrin vanhat radat vastaavat YTE:n perusparametreja, on vapaaehtoista. Tämän osoittamismenettelyn on oltava yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla annetun komission suosituksen 2014/881/EU (3) mukainen.
7.4 Tämän YTE:n soveltaminen käytössä oleviin laitureihin
Infrastruktuuriosajärjestelmän parannuksen tai uudistuksen tapauksessa tämän YTE:n 4.2.9.2 kohdassa esitettyyn laiturin korkeuteen sovelletaan seuraavia ehtoja:
a) |
On sallittua soveltaa muita laiturin nimelliskorkeuksia yhdenmukaisuuden aikaansaamiseksi radan tai rataosuuden tietyn parannus- tai uudistusohjelman kanssa. |
b) |
On sallittua soveltaa muita laiturin nimelliskorkeuksia, jos työ edellyttää rakenteellisia muutoksia kantaviin osiin. |
7.5 Nopeus täytäntöönpanon kriteerinä
1) |
Kun rata otetaan käyttöön yhteentoimivana ratana, on sallittua ajaa tarkoitettua lopullista ajonopeutta pienemmällä nopeudella. Tällöin ei rataa kuitenkaan saa rakentaa tavalla, joka estää lopullisen tarkoitetun nopeuden käyttöön ottamisen radalla. |
2) |
Esimerkiksi raidevälin on oltava tarkoitetulle nopeudelle soveltuva, sen sijaan kaltevuuden on sovelluttava siihen nopeuteen, jota ajetaan radan käyttöönottovaiheessa. |
3) |
Vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevat vaatimukset tässä tilanteessa esitetään 6.3 jaksossa. |
7.6 Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston yhteensopivuuden varmistaminen liikkuvan kaluston luvansaannin jälkeen
1) |
Liikkuvan kaluston YTE:n mukainen liikkuva kalusto ei ole automaattisesti yhteensopiva kaikkien tämän infrastruktuuria koskevan YTE:n mukaisten ratojen kanssa. Esimerkiksi GC-ulottuman mukainen kalustoyksikkö ei ole yhteensopiva GB-ulottuman mukaisen tunnelin kanssa. Reitin yhteensopivuuden varmistamiseksi noudatettavan menettelyn on oltava rakenteellisten osajärjestelmien ja kalustoyksikköjen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/57/EY mukaisesta käyttöönottoluvasta annetun komission suosituksen (4) mukainen. |
2) |
Edellä 4 jaksossa määritellyt YTE-rataluokat sopivat suunnittelultaan yleensä standardin EN 15528:2008+A1:2012 mukaan luokitellulle liikkuvalle kalustolle lisäyksessä E esitettyyn suurimpaan sallittuun nopeuteen asti. Vaarana ovat kuitenkin liialliset dynaamiset vaikutukset, kuten tiettyjen siltojen resonointi, joka voi haitata liikkuvan kaluston ja infrastruktuurin yhteensopivuutta. |
3) |
Rataverkon haltijan ja rautatieyrityksen välillä sovittujen toimintaa koskevien skenaarioiden perusteella voidaan tehdä tarkastuksia lisäyksessä E mainittua suurinta sallittua nopeutta nopeammin ajavan liikkuvan kaluston yhteensopivuuden toteamiseksi. |
4) |
Kuten tämän YTE:n 4.2.1 kohdassa todetaan, on sallittua suunnitella uusia ja parannettuja ratoja, joihin mahtuvat myös eritelmien mukaisia suuremmat ulottumat, akselipainot, nopeudet ja laiturien hyötypituudet sekä pitemmät junat. |
7.7 Erityistapaukset
Seuraavat erityistapaukset ovat sallittuja tietyissä rataverkoissa. Erityistapaukset luokitellaan seuraavasti:
a) P-tapaukset: pysyvät tapaukset
b) T-tapaukset: tilapäiset tapaukset, joissa suositellaan, että tavoitteena olevaan järjestelmään siirrytään vuoteen 2020 mennessä (tavoite, joka on ilmaistu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1692/96/EY (5)).
7.7.1 Itävallan rataverkon erityispiirteitä
7.7.1.1
P-tapaukset
Tämän asetuksen 2 artiklan 4 alakohdassa määritellyn unionin rataverkon muiden osien osalta sallitaan uudistuksissa ja parannuksissa laiturin nimellinen korkeus, joka on 380 mm kulkupinnan yläpuolella.
7.7.2 Belgian rataverkon erityispiirteitä
7.7.2.1
P-tapaukset
Kun laiturin korkeus on 550 mm tai 760 mm, laiturin ja raiteen välisen etäisyyden perinteinen arvo bq0 lasketaan seuraavilla kaavoilla:
|
kaarteessa, jonka säde on 1 000 ≤ R ≤ ∞ (m) |
|
kaarteessa, jonka säde on R < 1 000 (m) |
7.7.3 Bulgarian rataverkon erityispiirteitä
7.7.3.1
P-tapaukset
Uudistettujen tai parannettujen laiturien osalta sallitaan nimelliset korkeudet, jotka ovat 300 mm ja 1 100 mm kulkupinnan yläpuolella.
7.7.3.2
P-tapaukset
Edellä olevista 4.2.9.3(1) ja 4.2.9.3(2) kohdasta poiketen laiturin etäisyyden raiteesta on oltava
a) |
1 650 mm, kun laiturin korkeus on 300 mm, ja |
b) |
1 750 mm, kun laiturin korkeus on 1 100 mm. |
7.7.4 Tanskan rataverkon erityispiirteitä
7.7.4.1
P-tapaukset
S-Tog-palvelujen osalta sallitaan laiturin nimellinen korkeus, joka on 920 mm kulkupinnan yläpuolella.
7.7.5 Viron rataverkon erityispiirteitä
7.7.5.1
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.4.1(2) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä nimellisen raideleveyden on oltava joko 1 520 mm tai 1 524 mm.
7.7.5.2
P-tapaukset
1 520 mm raideleveyden järjestelmässä radoilla, joilla akselipaino on 30 t, on sallittua suunnitella rakenteet kestämään tämän YTE:n lisäyksessä M esitetyn kuormakaavion mukaisia pystykuormia.
7.7.5.3
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.6(3)(a) alakohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä ohitustilan vähimmäisarvo avoimen vaihteen kiskon ja vastakiskon välillä on 54 mm.
7.7.6 Suomen rataverkon erityispiirteitä
7.7.6.1
P-tapaukset
Edellä 4.2.1(6) kohdassa olevien taulukkojen 2 ja 3 sarakkeissa ”Ulottuma”1 524 mm:n nimellisraideleveydelle esitettyjen ulottumien sijasta on sallittua käyttää ulottumaa FIN1.
7.7.6.2
P-tapaukset
1) |
Edellä olevista 4.2.3.1(1) ja 4.2.3.1(2) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta sekä ylä- että alaosan aukean tilan ulottuma määritellään ulottuman FIN1 perusteella. Nämä ulottumat on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.8 kohdassa. |
2) |
Edellä olevasta 4.2.3.1(3) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen staattista menetelmää, joka on standardin EN 15273–3:2013 lukujen 5, 6 ja 10 sekä sen liitteessä D olevan D.4.4. kohdan vaatimusten mukainen. |
7.7.6.3
P-tapaukset
1) |
Edellä olevasta 4.2.3.2(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm raideväli on määriteltävä ulottuman FIN1 mukaisesti. |
2) |
Edellä olevasta 4.2.3.2(2) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm uusien ratojen nimellisraideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla taulukossa 21 esitettyjä arvoja pienempi; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten. Taulukko 21 Vähimmäisraideväli
|
(3) |
Edellä olevasta 4.2.3.2(3) kohdasta poiketen 1 524 mm raideleveyden järjestelmässä raidevälin on täytettävä vähintään asennusraidevälin raja-arvon vaatimukset, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.4.5 kohdassa. |
7.7.6.4
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.2(3) kohdasta poiketen 1 524 mm raideleveyden järjestelmässä vastakaarteet (muualla kuin järjestelyratapihoilla, joilla vaunuja vaihdetaan yksitellen), joiden säteet ovat 150–275 m, on suunniteltava taulukon 22 mukaisesti puskimien ristiinmenon estämiseksi.
Taulukko 22
Kahden vastakkaisen pitkän ympyräkaarteen välisen välisuoran pituuden raja-arvot (m)] (*4)
Linjausketju (*4) |
Sekaliikenteelle tarkoitettujen ratojen raja-arvot (m) |
R = 150 m — suora — R = 150 m |
16,9 |
R = 160 m — suora — R = 160 m |
15,0 |
R = 170 m — suora — R = 170 m |
13,5 |
R = 180 m — suora — R = 180 m |
12,2 |
R = 190 m — suora — R = 190 m |
11,1 |
R = 200 m — suora — R = 200 m |
10,00 |
R = 210 m — suora — R = 210 m |
9,1 |
R = 220 m — suora — R = 220 m |
8,2 |
R = 230 m — suora — R = 230 m |
7,3 |
R = 240 m — suora — R = 240 m |
6,4 |
R = 250 m — suora — R = 250 m |
5,4 |
R = 260 m — suora — R = 260 m |
4,1 |
R = 270 m — suora — R = 270 m |
2,0 |
R = 275 m — suora — R = 275 m |
0 |
7.7.6.5
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.4.1(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden on oltava 1 524 mm.
7.7.6.6
P-tapaukset
(1) |
Edellä olevasta 4.2.4.2(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm suunniteltu kallistus saa olla enintään 180 mm sepelipohjaisilla tai muilla kuin sepelipohjaisilla radoilla. |
(2) |
Edellä olevasta 4.2.4.2 (3) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm kallistus uusien seka- tai tavaraliikenteeseen tarkoitettujen ratojen kaarteissa, joiden kaarresäde on pienempi kuin 320 m ja kallistusviiste jyrkempi kuin 1 mm/m, on rajoitettava seuraavan kaavan mukaiseksi: D ≤ (R–50) × 0,7 jossa D on kallistus millimetreinä ja R on säde metreinä. |
7.7.6.7
P-tapaukset
Nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm lisäyksessä J olevassa 1 kohdassa
a) |
Lisäyksessä J.1 olevasta b alakohdasta poiketen kaksikärkisen risteyksen pienimmän säteen on oltava 200 m; jos säde on 200–220 m, säteen pienuus on korvattava raideleveyttä leventämällä. |
b) |
Lisäyksessä J.1 olevasta c alakohdasta poiketen vastakiskon vähimmäiskorkeuden on oltava 39 mm. |
7.7.6.8
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.4(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveydettä koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 23.
Taulukko 23
1 524 mm:n nimellisraideleveydettä koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle
Nopeus (km/h) |
Mitat (mm) |
|
|
Vähimmäisraideleveys |
Enimmäisraideleveys |
v ≤ 60 |
1 515 |
1 554 |
60 < v ≤ 120 |
1 516 |
1 552 |
120 < v ≤ 160 |
1 517 |
1 547 |
160 < v ≤ 200 |
1 518 |
1 543 |
200 < v ≤ 250 |
1 519 |
1 539 |
v > 250 |
1 520 |
1 539 |
7.7.6.9
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.5(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 190 mm.
7.7.6.10
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.6(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:
a) |
Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vaihteissa: 1 469 mm. Arvoa voidaan muuttaa suuremmaksi, jos rataverkon haltija voi osoittaa, että vaihteen kääntö- ja lukitusjärjestelmä kestää pyöräkerran poikittaissuuntaiset törmäykset. |
b) |
Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä: 1 476 mm. Arvo on mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella kulkureunalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan. Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP). |
c) |
Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä: 1 440 mm. |
d) |
Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vasta-/siipikiskon alkupisteessä: 1 469 mm. |
e) |
Laippauran vähimmäisleveys: 42 mm. |
f) |
Laippauran vähimmäissyvyys: 40 mm. |
g) |
Vastakiskon enimmäiskorotus: 55 mm. |
7.7.6.11
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.9.3(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa määräytyy erityiskohteiden aukean tilan ulottuman perusteella, ja se on määritelty standardissa EN 15273–3:2013 olevassa 13 luvussa. Laskennallinen ulottuma on määriteltävä ulottuman FIN1 perusteella. Pienimpään etäisyyteen bq, joka lasketaan standardissa EN 15273–3:2013 olevan 13 luvun mukaisesti, viitataan jäljempänä lyhenteellä bqlim.
7.7.6.12
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.12.3(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta määrätään, että jos käytössä on pesulaite, sen on kyettävä puhdistamaan ulkopuolelta yksi- tai kaksikerroksiset junat seuraavilta korkeuksilta:
a) |
yksikerroksiset junat 330–4 367 mm:n korkeudelta |
b) |
kaksikerroksiset junat 330–5 300 mm:n korkeudelta. |
7.7.6.13
P-tapaukset
Edellä olevasta 6.2.4.1(1) kohdasta poiketen 1 524 mm:n nimellisraideleveyden osalta määrätään, että suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella ja siinä on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 oleviin 5, 6 ja 10 lukuihin ja liitteen D kohtaan D.4.4 perustuvien laskelmien tuloksia.
7.7.7 Ranskan rataverkon erityispiirteitä
7.7.7.1
P-tapaukset
Ile-de-Francen rataverkon osalta sallitaan laiturin nimellinen korkeus, joka on 920 mm kulkupinnan yläpuolella.
7.7.8 Saksan rataverkon erityispiirteitä
7.7.8.1
P-tapaukset
S-bahn-palvelujen osalta sallitaan laiturin nimellinen korkeus, joka on 960 mm kulkupinnan yläpuolella.
7.7.9 Kreikan rataverkon erityispiirteitä
7.7.9.1
P-tapaukset
Sallitaan laiturin nimellinen korkeus, joka on 300 mm kulkupinnan yläpuolella.
7.7.10 Italian rataverkon erityispiirteitä
7.7.10.1
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.9.3(1) kohdasta poiketen 550 mm korkeiden laiturien osalta keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys bqlim [mm] kulkupinnan suunnassa lasketaan seuraavalla kaavalla:
a) |
suoralla radalla ja sisäkaarteissa: bqlim = 1 650 + 3 750/R + (g – 1 435)/2 + 11,5 |
b) |
ulkokaarteissa: bqlim = 1 650 + 3 750/R + (g – 1 435)/2 + 11,5 + 220 * tanδ jossa R on radan kaarresäde metreinä, g on raideleveys ja δ on kallistuskulma vaakatasoon nähden. |
7.7.10.2
P-tapaukset
1) |
Edellä olevasta 4.2.4.5.(3) kohdasta poiketen raideleveyden, kiskon hamaran profiilin ja kiskon kallistuksen suunnitteluarvot on tavallisella radalla valittava niin, ettei taulukossa 24 määriteltyjä tehollisen kartiokkuuden rajoja ylitetä. Taulukko 24 Tehollisen kartiokkuuden suunnitteluarvot
|
2) |
Edellä olevasta 4.2.4.5 (4) kohdasta poiketen seuraavat pyöräkerrat on mallinnettava kulkemaan suunnittelun mukaisissa rataolosuhteissa (simuloitu standardin EN 15302:2008+A1:2010 mukaisella laskelmalla):
SR 1:n ja SR 2:n osalta sovelletaan seuraavia arvoja:
|
7.7.10.3
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.11.2.(2) kohdasta poiketen rataverkon haltijan on mitattava raideleveys ja kiskon hamaran profiilit kyseiseltä kohdalta noin 10 metrin matkalta. Keskimääräinen tehollinen kartiokkuus 100 metrin matkalta on laskettava käyttämällä mallinnuksessa tämän YTE:n 7.7.10.2(2) kohdassa mainittuja pyöräkertoja a–e, jotta tarkastetaan yhteistä tarkastusta varten, että rata on taulukossa 14 esitetyn käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden raja-arvon mukainen.
7.7.11 Latvian rataverkon erityispiirteitä
7.7.11.1
P-tapaukset
1) |
Edellä olevassa 4.2.7.1.1(1)(a) alakohdassa 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä on sovellettava kuormakaaviota 71 käyttäen 100 kN/m:n jakaantunutta kuormaa qvk. |
2) |
Edellä olevasta 4.2.7.1.1(3) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä alfa-kertoimen (α) arvon on oltava kaikissa tapauksissa 1,46. |
7.7.12 Puolan rataverkon erityispiirteitä
7.7.12.1
P-tapaukset
Edellä olevassa 4.2.1(7) kohdassa olevan taulukon 2 rivillä P3 parannetuilla tai uusituilla radoilla sallitaan Puolassa ulottuma G2.
7.7.12.2
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.2(4) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm sallitaan 3,60 metrin vähimmäisraideväli asemilla olevilla radoilla, joita käytetään tavaroiden lastaamiseen suoraan vaunusta toiseen.
7.7.12.3
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.4(3) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm muiden raiteiden kuin pääraiteiden vastakaarteet, joiden säteet ovat 150–250 m, on suunniteltava siten, että kaarteiden välisuoran pituus on vähintään 10 m.
7.7.12.4
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.5(3) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm pienimmän pyöristyssäteen on (järjestelyratapihojen laskumäkiä lukuun ottamatta) oltava vähintään 2 000 m sekä mäen huipulla että notkossa.
7.7.12.5
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.4.3(3) kohdasta poiketen kaiken 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä käytettävän liikkuvan kaluston osalta kallistuksen vajaus saa olla enintään 130 mm.
7.7.12.6
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.4.4.(3) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm sovelletaan 4.2.4.4(1) ja 4.2.4.4(2) kohdassa esitettyjä vaatimuksia.
7.7.12.7
P-tapaukset
Edellä olevista 4.2.8.3.(4) ja 4.2.8.3(5) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm sovelletaan 4.2.8.3(1) ja 4.2.8.3(3) kohtia.
7.7.12.8
P-tapaukset
Edellä kohdassa 4.2.8.4(2) olevan taulukon 13 sijasta raideleveyttä 1 520 mm Puolassa koskevat rajat annetaan seuraavassa taulukossa:
Taulukko 25
1 520 mm raideleveyden järjestelmää Puolassa koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle
Nopeus (km/h) |
Mitat (mm) |
|
|
Vähimmäisraideleveys |
Enimmäisraideleveys |
V < 50 |
1 511 |
1 548 |
50 ≤ V ≤ 140 |
1 512 |
1 548 |
V > 140 |
1 512 |
1 536 |
7.7.12.9
P-tapaukset
1) |
Edellä olevasta 4.2.8.6(1)(d) alakohdasta poiketen tietyntyyppisille vaihteille, joiden kaarresäde on 190 m, ja risteyksille, joiden kaltevuus on 1:9 ja 1:4,444, kulusta vapaan tilan enimmäisarvoksi vasta-/siipikiskon alkupisteessä on sallittava 1 385 mm. |
2) |
Edellä olevasta 4.2.8.6(3) kohdasta poiketen raideleveyden ollessa 1 520 mm vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:
|
7.7.12.10
P-tapaukset
1) |
Kaupunki- tai esikaupunkirautatiepalvelujen osalta sallitaan laiturin nimellinen korkeus, joka on 960 mm kulkupinnan yläpuolella. |
2) |
Parannetuilla tai uusituilla radoilla, joilla suurin sallittu nopeus on enintään 160 km/h, on sallittava nimellinen laiturin korkeus, joka on 220–380 mm kulkupinnan yläpuolella. |
7.7.12.11
T-tapaukset
Puolassa on sallittua jättää tämä parametri arvioimatta, kunnes käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden laskentaan tarvittavien tekijöiden mittauslaitteet on otettu käyttöön.
7.7.12.12
P-tapaukset
Edellä olevassa 5.3.3(2) kohdassa esitettyä vaatimusta on sovellettava yli 250 km/h:n nopeuksiin.
7.7.13 Portugalin rataverkon erityispiirteitä
7.7.13.1
P-tapaukset
1) |
Edellä olevasta 4.2.3.1(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm yläosan aukean tilan ulottuma on määritettävä taulukoissa 26 ja 27 esitettyjen ulottumien perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.3 kohdassa. Taulukko 26 Portugalin matkustajaliikenteen ulottumat
Taulukko 27 Portugalin tavaraliikenteen ulottumat
|
2) |
Edellä olevasta 4.2.3.1(2) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm alaosan aukean tilan ulottuman on oltava standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevan D.4.3.4 kohdan mukainen. |
3) |
Edellä olevasta 4.2.3.1(3) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen kinemaattista menetelmää, joka on standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevan D.4.3 kohdan vaatimusten mukainen. |
7.7.13.2
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.2(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm raideväli on määritettävä vertailuääriviivojen PTb, PTb+ tai PTc perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.3 kohdassa.
7.7.13.3
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.4(1) kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 28.
Taulukko 28
Portugalin välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle
Nopeus (km/h) |
Mitat (mm) |
|
|
Vähimmäisraideleveys |
Enimmäisraideleveys |
V ≤ 120 |
1 657 |
1 703 |
120 < V ≤ 160 |
1 658 |
1 703 |
160 < V ≤ 230 |
1 661 |
1 696 |
V > 230 |
1 663 |
1 696 |
7.7.13.4
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.6(1) kohdasta poiketen 1 668 mm:n nimellisraideleveyden osalta vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:
a) |
Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vaihteissa: 1 618 mm. Arvoa voidaan muuttaa suuremmaksi, jos rataverkon haltija voi osoittaa, että vaihteen kääntö- ja lukitusjärjestelmä kestää pyöräkerran poikittaissuuntaiset törmäykset. |
b) |
Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä: 1 625 mm. Arvo on mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella kulkureunalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan. Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP). |
c) |
Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä: 1 590 mm. |
d) |
Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vasta-/siipikiskon alkupisteessä: 1 618 mm. |
e) |
Laippauran vähimmäisleveys: 38 mm. |
f) |
Laippauran vähimmäissyvyys: 40 mm. |
g) |
Vastakiskon enimmäiskorotus: 70 mm. |
7.7.13.5
P-tapaukset
Nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm uudistettujen tai parannettujen laiturien osalta sallitaan nimelliset korkeudet, jotka ovat 685 mm ja 900 mm kulkupinnan yläpuolella kaarresäteen ollessa suurempi kuin 300 m.
7.7.13.6
P-tapaukset
1) |
Edellä olevasta 4.2.9.3(1) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm standardin EN 15273–3:2013 luvussa 13 määritelty radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa (bq) määritellään erityiskohteiden aukean tilan ulottuman (bqlim) perusteella. Erityiskohteiden aukean tilan ulottuma on laskettava ulottuman PTb+ perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.3 kohdassa. |
2) |
Kolmekiskoisilla raiteilla erityiskohteiden aukean tilan ulottuman on oltava ulkopintojen ulottuma, kun raideleveyteen 1 668 mm painottuva erityiskohteiden aukean tilan ulottuma asetetaan 4.2.9.3.(1) kohdassa määritetyn raideleveyteen 1 435 mm painottuvan erityiskohteiden aukean tilan ulottuman päälle. |
7.7.13.7
P-tapaukset
Edellä olevasta 6.2.4.1(1) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella ja siinä on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 oleviin 5, 7, 10 lukuihin ja kohtaan D.4.3 perustuvien laskelmien tuloksia.
7.7.13.8
P-tapaukset
Edellä olevasta 6.2.4.12(3) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm huomioon otettavan viitteellisen poikkipinnan (sama koko junan matkalta), kullekin vetävälle tai vedettävälle vaunulle erikseen, on oltava
a) |
12 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu PTc -profiilin mukaisesti |
b) |
11 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu PTb ja PTb+-profiilin mukaisesti. |
Huomioon otettava kalustoyksikön ulottuma on määriteltävä 7.7.13.1 kohdan mukaisesti valitun ulottuman mukaisesti.
7.7.14 Irlannin tasavallan rataverkon erityispiirteitä
7.7.14.1
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.1(5) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 600 mm on sallittua soveltaa tämän YTE:n lisäyksessä O määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa IRL2.
7.7.14.2
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.2(6) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 600 mm raideväli on määriteltävä 7.7.14.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien mukaisesti. Uusien ratojen nimellinen raideväli määritellään suunnittelua varten, eikä se saa olla pienempi kuin 3,47 m ulottuman IRL2 osalta; siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten.
7.7.14.3
P-tapaukset
Edellä olevasta 6.2.4.1(5) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 600 mm suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan ulottuman arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella käyttäen tämän YTE:n lisäyksessä O määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa IRL2.
7.7.15 Espanjan rataverkon erityispiirteitä
7.7.15.1
P-tapaukset
1) |
Edellä olevasta 4.2.3.1(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm yläosan aukean tilan ulottuma on määritettävä taulukoissa 29 ja 30 esitettyjen ulottumien perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevan D.4.11 kohdassa. Taulukko 29 Espanjan rataverkon matkustajaliikenteen ulottumat
Taulukko 30 Espanjan rataverkon tavaraliikenteen ulottumat
Uusituilla tai parannetuilla radoilla yläosan aukean tilan ulottuma on määritettävä ulottuman GHE16 perusteella, joka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevan D.4.11 kohdassa. |
2) |
Edellä olevasta 4.2.3.1(2) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm alaosan yhtenäisen aukean tilan ulottuman on oltava tämän YTE:n lisäyksessä P määritelty ulottuma GEI2. Jos radat on varustettu kiskojarruilla, alaosaan on sovellettava aukean tilan ulottumaa GEI1 tämän YTE:n lisäyksen P mukaisesti. |
3) |
Edellä olevasta 4.2.3.1(3) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen kinemaattista menetelmää, joka on yläosan osalta standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.11 kohdassa esitettyjen vaatimusten ja alaosan osalta tämän YTE:n lisäyksessä P esitettyjen vaatimusten mukainen. |
7.7.15.2
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.2(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm raideväli on määritettävä yläosan ulottumien GHE16, GEB16 tai GEC16 perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevan D.4.11 kohdassa.
7.7.15.3
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.7.1.6 kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm rautatieliikenteen vaikutuksista johtuva suurin raiteen suunniteltu kierous saa olla enintään 8 mm/3 m.
7.7.15.4
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.4(1) kohdasta poiketen 1 668 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 31.
Taulukko 31
Raideleveyden 1 668 mm välittömän toiminnan rajat
Nopeus (km/h) |
Mitat [mm] |
|
Vähimmäisraideleveys |
Enimmäisraideleveys |
|
V ≤ 80 |
1 659 |
1 698 |
80 < V ≤ 120 |
1 659 |
1 691 |
120 < V ≤ 160 |
1 660 |
1 688 |
160 < V ≤ 200 |
1 661 |
1 686 |
200 < V ≤ 240 |
1 663 |
1 684 |
240 < V ≤ 280 |
1 663 |
1 682 |
280 < V ≤ 320 |
1 664 |
1 680 |
320 < V ≤ 350 |
1 665 |
1 679 |
7.7.15.5
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.6(1) kohdasta poiketen nimellisraideleveyden ollessa 1 668 mm vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:
a) |
Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vaihteissa: 1 618 mm. Arvoa voidaan muuttaa suuremmaksi, jos rataverkon haltija voi osoittaa, että vaihteen kääntö- ja lukitusjärjestelmä kestää pyöräkerran poikittaissuuntaiset törmäykset. |
b) |
Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä: 1 626 mm. Arvo on mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella kulkureunalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan. Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP). |
c) |
Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä: 1 590 mm. |
d) |
Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo vasta-/siipikiskon alkupisteessä: 1 620 mm. |
e) |
Laippauran vähimmäisleveys: 38 mm. |
f) |
Laippauran vähimmäissyvyys: 40 mm. |
g) |
Vastakiskon enimmäiskorkeus: 70 mm. |
7.7.15.6
P-tapaukset
Nimelliskorkeus laitureille, jotka on tarkoitettu laiturilla normaalikäytössä pysähtyvään
a) |
lähiliikenteeseen tai alueelliseen liikenteeseen |
b) |
lähi- ja kaukoliikenteeseen |
c) |
alueelliseen liikenteeseen ja kaukoliikenteeseen |
saa olla 680 mm kulkupinnan yläpuolella kaarteissa, joiden säde on 300 m tai enemmän.
7.7.15.7
P-tapaukset
1) |
Edellä olevasta 4.2.9.3(1) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm standardin EN 15273–3:2013 luvussa 13 määritelty radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa (bq) määritellään erityiskohteiden aukean tilan ulottuman (bqlim) perusteella. Erityiskohteiden aukean tilan ulottuma on laskettava yläosan ulottumien GHE16 tai GEC16 perusteella, jotka on määritelty standardin EN 15273–3:2013 liitteessä D olevassa D.4.11 kohdassa. |
2) |
Kolmekiskoisilla raiteilla erityiskohteiden aukean tilan ulottuman on oltava ulkopintojen ulottuma, kun raideleveyteen 1 668 mm painottuva erityiskohteiden aukean tilan ulottuma asetetaan 4.2.9.3.(1) kohdassa määritetyn raideleveyteen 1 435 mm painottuvan erityiskohteiden aukean tilan ulottuman päälle. |
7.7.15.8
P-tapaukset
Edellä olevasta 6.2.4.1(1) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella ja siinä on käytettävä rataverkon haltijan tai hankintayksikön tekemien, standardissa EN 15273–3:2013 oleviin 5, 7, 10 lukuihin ja liitteen D kohtaan D.4.3 perustuvien laskelmien tuloksia yläosien osalta ja tämän YTE:n lisäykseen P perustuvien laskelmien tuloksia alaosien osalta.
7.7.15.9
P-tapaukset
Edellä olevasta 6.2.4.12(3) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 668 mm huomioon otettavan viitteellisen poikkipinnan, kullekin vetävälle tai vedettävälle vaunulle erikseen, on oltava
a) |
12 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu GEC16 -profiilin mukaisesti |
b) |
11 m2 kalustoyksiköille, jotka on suunniteltu GEB16- ja GHE16-profiilin mukaisesti. |
Huomioon otettava kalustoyksikön ulottuma on määriteltävä 7.7.15.1 kohdan mukaisesti valitun ulottuman mukaisesti.
7.7.16 Ruotsin rataverkon erityispiirteitä
7.7.16.1
P-tapaukset
Infrastruktuurissa, joka on suorassa yhteydessä Suomen rataverkkoon, sekä satamien infrastruktuurissa voidaan soveltaa tämän YTE:n 7.7.6 kohdassa määriteltyjä Suomen rataverkon erityispiirteitä ratoihin, jotka on tarkoitettu kalustoyksiköille, joiden nimellisraideleveys on 1 524 mm.
7.7.16.2
P-tapaukset
Edellä olevan 4.2.9.3(1) kohdan mukaisesti standardin EN 15273–3:2013 luvussa 13 määritelty radan keskiviivan ja laiturin reunan välinen etäisyys kulkupinnan suunnassa (bq) lasketaan seuraavien sallittavan lisäylityksen (Skin) arvojen perusteella:
a) |
sisäkaarteessa: Skin = 40,5/R, |
b) |
ulkokaarteessa: Skin = 31,5/R, |
7.7.17 Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkon erityispiirteitä Ison-Britannian osalta
7.7.17.1
P-tapaukset
1) |
Kun ratojen nopeudet ilmoitetaan tässä YTE:ssä kilometreinä tunnissa [km/h] rataluokkana tai suorituskykyparametrina, nopeus on sallittua muuntaa maileiksi tunnissa [mph] lisäyksen G mukaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkossa Ison-Britannian osalta. |
2) |
Edellä olevassa 4.2.1(7) kohdassa olevien taulukkojen 2 ja 3 sarakkeesta ”Ulottuma” poiketen kaikkien ratojen ulottumien osalta on sallittua käyttää kansallisia teknisiä sääntöjä lisäyksen Q mukaisesti, lukuun ottamatta uusia, suurnopeusjunille tarkoitettuja liikennekoodin P1 ratoja. |
7.7.17.2
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.1 kohdasta poiketen 7.7.17.1(2) kohdan mukaisesti valittujen kansallisten ulottumien osalta aukean tilan ulottuma on määriteltävä lisäyksen Q mukaisesti.
7.7.17.3
P-tapaukset
1) |
Edellä olevasta 4.2.3.2 kohdasta poiketen nimellisraidevälin on oltava 3 400 mm suoralla radalla ja kaarteessa, jonka säde on 400 m tai suurempi. |
2) |
Jos maaston muodot estävät sen, että raideväli on 3 400 mm, raideväliä voidaan pienentää edellyttäen, että junien välinen turvallinen ohitustila varmistetaan erityistoimien avulla. |
3) |
Raidevälin pienentämisen on tapahduttava lisäyksessä Q esitetyn kansallisen teknisen säännön mukaisesti. |
7.7.17.3.a
P-tapaukset
1) |
Edellä olevasta 4.2.4.5(3) kohdasta poiketen raideleveyden, kiskon hamaran profiilin ja kiskon kallistuksen suunnitteluarvot on tavallisella radalla valittava niin, ettei taulukossa 32 määriteltyjä tehollisen kartiokkuuden rajoja ylitetä. Taulukko 32 Tehollisen kartiokkuuden suunnitteluarvot
|
2) |
Edellä kohdasta 4.2.4.5 (4) poiketen seuraavat pyöräkerrat on mallinnettava kulkemaan suunnittelun mukaisissa rataolosuhteissa (simuloitu standardin EN 15302:2008+A1:2010 mukaisella laskelmalla):
SR 1:n ja SR 2:n osalta sovelletaan seuraavia arvoja:
|
7.7.17.4
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.5.3 kohdasta poiketen kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisimmän ohjauksettoman osuuden suunnitteluarvon on oltava lisäyksessä Q esitetyn kansallisen teknisen säännön mukainen.
7.7.17.5
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.6(1)(b) alakohdasta poiketen ”CEN56 Vertical” -mallisissa vaihteissa risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvoksi hyväksytään tavallisissa risteyksissä 1 388 mm (mitattu 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella radalla, sopivalla etäisyydellä todellisesta kärjestä (RP) kuvan 2 mukaan).
7.7.17.6
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.9.2 kohdasta poiketen laiturin korkeuden osalta sallitaan lisäyksessä Q esitetyt kansalliset tekniset säännöt.
7.7.17.7
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.9.3 kohdasta poiketen laiturin ja raiteen välisen etäisyyden osalta sallitaan lisäyksessä Q esitetyt kansalliset tekniset säännöt.
7.7.17.8
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.11.2.(2) kohdasta poiketen rataverkon haltijan on mitattava raideleveys ja kiskon hamaran profiilit kyseiseltä kohdalta noin 10 metrin matkalta. Keskimääräinen tehollinen kartiokkuus 100 metrin matkalta on laskettava käyttämällä mallinnuksessa tämän YTE:n 7.7.17.3(2) kohdassa mainittuja pyöräkertoja a–e, jotta tarkastetaan yhteistä tarkastusta varten, että rata on taulukossa 14 esitetyn käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden raja-arvon mukainen.
7.7.17.9
P-tapaukset
Edellä olevasta 6.2.4.1 kohdasta poiketen aukean tilan ulottuma on sallittua arvioida lisäyksessä Q esitettyjen kansallisten teknisten sääntöjen mukaisesti
7.7.17.10
P-tapaukset
Edellä olevasta 6.2.4.2 kohdasta poiketen raideväli voidaan arvioida lisäyksessä Q esitettyjen kansallisten teknisten sääntöjen mukaisesti
7.7.17.11
P-tapaukset
Edellä olevasta 6.2.4.11 kohdasta poiketen laiturin ja raiteen välinen etäisyys voidaan arvioida lisäyksessä Q esitettyjen kansallisten teknisten sääntöjen mukaisesti
7.7.18 Yhdistyneen kuningaskunnan rataverkon erityispiirteitä Pohjois-Irlannin osalta
7.7.18.1
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.1(5) kohdasta poiketen nimellisen raideleveyden ollessa 1 600 mm on sallittua soveltaa tämän YTE:n lisäyksessä O määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa IRL3.
7.7.18.2
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.3.2(6) kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä raideväli on määriteltävä 7.7.17.1 kohdan mukaisesti valittujen ulottumien mukaisesti. Nimellinen raideväli määritellään suunnittelua varten, ja siinä otetaan huomioon marginaalit ilmavirran vaikutuksia varten. Yhtenäisen aukean tilan ulottuman IRL3 pienin sallittu arvo on avoin kohta.
7.7.18.3
P-tapaukset
Edellä olevasta 6.2.4.1(5) kohdasta poiketen 1 600 mm raideleveyden järjestelmässä suunnittelukatselmuksena suoritettava aukean tilan ulottuman arviointi on tehtävä tyypillisten poikkileikkausten perusteella käyttäen tämän YTE:n lisäyksessä O määriteltyä yhtenäistä aukean tilan ulottumaa ”IRL3”.
7.7.19 Slovakian rataverkon erityispiirteitä
7.7.19.1
P-tapaukset
Edellä kohdassa 4.2.1(7) olevassa taulukossa 3 määritellyn liikennekoodin F1520 osalta 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä on sallittua käyttää 24,5 t:n akselipainoa ja junan pituutta, joka on 650–1 050 m.
7.7.19.2
P-tapaukset
1) |
Edellä olevan 4.2.3.4(2) kohdan sijasta uusien ratojen vastakaarteet (muualla kuin järjestelyratapihoilla, joilla vaunuja vaihdetaan yksitellen), joiden säteet ovat 150–300 m, on suunniteltava taulukkojen 33 ja 34 mukaisesti puskimien ristiinmenon estämiseksi. |
2) |
Edellä olevasta 4.2.3.4(3) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä pääraiteiden vastakaarteet, joiden säteet ovat 150–250 m, on suunniteltava siten, että kaarteiden välissä on vähintään 15 m pitkä välisuora. |
3) |
Edellä olevasta 4.2.3.4(3) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä muiden raiteiden kuin pääraiteiden vastakaarteet, joiden säteet ovat 150–250 m, on suunniteltava taulukkojen 33 ja 34 mukaisesti. Taulukko 33 Kahden vastakkaisen pitkän ympyräkaarteen välisen välisuoran pituuden raja-arvot (m)
Taulukko 34 Kahden vastakkaisen pitkän ympyräkaarteen välisen välisuoran pituuden raja-arvot [m] matkustajajunille, joiden nopeus on enintään 40 km/h, muilla raiteilla kuin pääraiteilla
|
7.7.19.3
P-tapaukset
1) |
Edellä olevasta 4.2.3.5(1) kohdasta poiketen ainoastaan sivuraiteilla, joilla suurin sallittu nopeus on 10 km/h, pienimmän pyöristyssäteen on (järjestelyratapihojen laskumäkiä lukuun ottamatta) oltava vähintään 500 m sekä mäen huipulla että notkossa. |
2) |
Edellä olevasta 4.2.3.5(3) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä pienimmän pyöristyssäteen on (järjestelyratapihojen laskumäkiä lukuun ottamatta) oltava vähintään 2 000 m sekä mäen huipulla että notkossa ja ahtaissa olosuhteissa (esim. riittämätön tila) vähintään 1 000 m sekä mäen huipulla että notkossa. |
3) |
Sivuraiteilla, joilla suurin sallittu nopeus on 10 km/h, on sallittua käyttää pienintä pyöristyssädettä, joka on vähintään 500 m sekä mäen huipulla että notkossa. |
4) |
Edellä olevasta 4.2.3.5(4) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä järjestelyratapihojen laskumäissä pienimmän pyöristyssäteen on oltava mäen huipulla vähintään 300 m ja notkossa 250 m. |
7.7.19.4
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.4.3(3) kohdasta poiketen kaiken 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä käytettävän liikkuvan kaluston osalta kallistuksen vajaus saa olla enintään 137 mm. Tämä koskee matkustajaliikenteen osalta enintään 230 km/h:n nopeuksia. Sekaliikenteen osalta tämä raja-arvo koskee enintään 160 km/h:n nopeuksia.
7.7.19.5
P-tapaukset
Edellä olevista 4.2.8.3.(4) ja 4.2.8.3(5) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä sovelletaan 4.2.8.3(1)–4.2.8.3(3) kohtia.
7.7.19.6
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.4(2) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille on esitetty taulukossa 35.
Taulukko 35
1 520 mm raideleveyden järjestelmää koskevat välittömän toiminnan rajat raideleveyden vaihtelulle Slovakian tasavallassa
Nopeus (km/h) |
Mitat (mm) |
|
|
Vähimmäisraideleveys |
Enimmäisraideleveys |
V ≤ 80 |
1 511 |
1 555 |
80 < V ≤ 120 |
1 512 |
1 550 |
120 < V ≤ 160 |
1 513 |
1 545 |
160 < V ≤ 230 |
1 514 |
1 540 |
7.7.19.7
P-tapaukset
Edellä olevasta 4.2.8.5(3) kohdasta poiketen 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä suurin sallittu käytönaikainen kallistus on 170 mm.
7.7.19.8
P-tapaukset
Edellä olevan 4.2.8.6(3) kohdan sijasta 1 520 mm raideleveyden järjestelmässä vaihteiden teknisten ominaisuuksien on noudatettava seuraavia käytönaikaisia arvoja:
a) |
Ohitustilan vähimmäisarvo avoimen vaihteen kiskon ja vastakiskon välillä on 60 mm. |
b) |
Risteyksen ja vastakiskon kiinteän välin vähimmäisarvo tavallisissa risteyksissä on 1 472 mm. Se mitataan 14 mm kulkupinnan alapuolelta ja teoreettisella radalla, sopivalla etäisyydellä kärjen todellisesta pisteestä (RP) kuvan 2 mukaan. Arvo voi olla pienempi risteyksissä, joiden kärki on lyhennetty. Tässä tapauksessa rataverkon haltijan on osoitettava, että kärjen lyhennys on riittävä sen varmistamiseksi, ettei pyörä osu todelliseen kärkeen (RP). |
c) |
Kulusta vapaan tilan enimmäisarvo risteyksen kärjessä on 1 436 mm. |
d) |
Laippauran vähimmäisleveys on 40 mm. |
e) |
Laippauran vähimmäissyvyys on 40 mm. |
f) |
Vastakiskon enimmäiskorotus on 54 mm. |
7.7.19.9
P-tapaukset
Uusituilla radoilla, joilla suurin sallittu nopeus on enintään 120 km/h, laiturin nimelliskorkeus saa olla 200–300 mm kulkupinnan yläpuolella.
7.7.19.10
T-tapaukset
Slovakian tasavallassa on sallittua jättää tämä parametri arvioimatta, kunnes käytönaikaisen tehollisen kartiokkuuden laskentaan tarvittavien tekijöiden mittauslaitteet on otettu käyttöön.
7.7.19.11
P-tapaukset
Edellä olevassa 5.3.3(2) kohdassa esitettyä vaatimusta on sovellettava yli 250 km/h:n nopeuksiin.
(*1) Akselipaino perustuu suunnittelumassaan toimintakunnossa moottorivaunujen (ja liikennekoodin P2 veturien) osalta ja toimintamassaan normaalilla hyötykuormalla standardin EN 15663:2009+AC:2010 kohdan 2.1 määritelmän mukaista matkustajista tai matkatavaroista koostuvaa hyötykuormaa kuljettamaan kykenevien kalustoyksiköiden osalta. Matkustajista tai matkatavaroista koostuvaa hyötykuormaa kuljettamaan kykenevien kalustoyksiköiden vastaavat ** akselikuorma-arvot ovat 21,5 t liikennekoodin P1 ja 22,5 t liikennekoodin P2 osalta tämän YTE:n lisäyksessä K olevan määritelmän mukaisesti.
(*2) Akselipaino perustuu suunnittelumassaan toimintakunnossa standardin EN 15663:2009+AC:2010 kohdan 2.1 määritelmän mukaisesti moottorivaunujen ja veturien osalta ja muiden kalustoyksiköiden osalta suunnittelumassaan poikkeuksellisella hyötykuormalla tämän YTE:n lisäyksessä K olevan määritelmän mukaisesti.
(*3) Akselipaino perustuu suunnittelumassaan toimintakunnossa standardin EN 15663:2009+AC:2010 kohdan 2.1 määritelmän mukaisesti moottorivaunujen ja veturien osalta ja muiden kalustoyksiköiden osalta suunnittelumassaan poikkeuksellisella hyötykuormalla tämän YTE:n lisäyksessä K olevan määritelmän mukaisesti.
(1) Komission päätös 2008/232/EY, tehty 21 päivänä helmikuuta 2008, Euroopan laajuisen suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 84, 26.3.2008, s. 132).
(2) Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EUVL L 330, 5.12.1998, s. 32).
(3) Komission suositus 2014/881/EU, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, yhteentoimivuuden teknisten eritelmien perusparametrien noudattamistason todentamismenettelystä olemassa olevilla radoilla (katso tämän virallisen lehden sivu 520).
(4) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1692/96/EY, tehty 23 päivänä heinäkuuta 1996, yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi (EYVL L 228, 9.9.1996, s. 1) sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä N:o 884/2004/EY (EUVL L 167, 30.4.2004, s. 1)
Huomautus: Vastakaarteissa, joilla on erilaiset säteet, käytetään jyrkemmän kaarteen sädettä kaarteiden välisuoran suunnitteluun.
Lisäys A
Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointi
Yhteentoimivuuden osatekijöiden ominaisuudet, jotka ilmoitetun laitoksen tai valmistajan on suunnittelun, kehityksen ja tuotannon eri vaiheissa arvioitava valitun moduulin mukaisesti, on taulukossa 36 merkitty X:llä. Jos arviointia ei vaadita, taulukkoon on merkitty ”ei”.
Infrastruktuuriosajärjestelmän yhteentoimivuuden osatekijöitä varten ei vaadita erityisiä arviointimenettelyjä.
Taulukko 36
Yhteentoimivuuden osatekijöiden arviointi EY-vaatimustenmukaisuusvakuutusta varten
Arvioitavat ominaisuudet |
Vaihe, jossa arviointi tehdään |
|||||
Suunnittelu- ja kehitysvaihe |
Tuotantovaihe Valmistusprosessi + tuotetestaus |
|||||
Suunnittelun katselmus |
Valmistusprosessin katselmus |
Tyyppitesti |
Tuotteen laatu (sarjatuotannossa) |
|||
|
|
|
|
|
||
|
X |
ei |
X |
X |
||
|
X |
X |
X |
X |
||
|
ei |
ei |
X |
X |
||
|
X |
X |
ei |
X |
Lisäys B
Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi
Osajärjestelmän suunnittelu-, asennus- ja käyttövaiheissa arvioitavat ominaisuudet on merkitty X:llä taulukossa 37.
Jos ilmoitetun laitoksen arviointia ei vaadita, taulukkoon on merkitty ”ei”. Tästä huolimatta muut arvioinnit voivat olla tarpeen jossakin muussa vaiheessa.
Arviointivaiheiden määrittely:
1) ”Suunnittelun katselmus”: tähän sisältyy arvojen/parametrien paikkansapitävyyden tarkistaminen verrattuna lopulliseen rakenteeseen liittyviin YTE:n sovellettaviin vaatimuksiin.
2) ”Kokoonpano, ennen käyttöönottoa”: paikan päällä tapahtuva tarkistus sen suhteen, että tuote tai osajärjestelmä on suunnitteluparametrien mukainen juuri ennen kuin se otetaan käyttöön.
Sarakkeessa 3 viitataan 6.2.4 kohtaan ”Osajärjestelmän erityiset arviointimenettelyt” ja 6.2.5 kohtaan ”Tekniset ratkaisut, joiden perusteella voidaan olettaa vaatimustenmukaisuus suunnitteluvaiheessa”.
Taulukko 37
Infrastruktuuriosajärjestelmän arviointi EY-vaatimustenmukaisuustarkastusta varten
Arvioitavat ominaisuudet |
Uusi ratahanke tai parannus/uudistushanke |
Erityiset arviointimenettelyt |
|
Suunnittelun katselmus |
Kokoonpano, ennen käyttöönottoa |
||
1 |
2 |
3 |
|
Aukean tilan ulottuma (4.2.3.1) |
X |
X |
6.2.4.1 |
Raideväli (4.2.3.2) |
X |
X |
6.2.4.2 |
Suurimmat pituuskaltevuudet (4.2.3.3) |
X |
ei |
|
Pienin kaarresäde (4.2.3.4) |
X |
X |
6.2.4.4 |
Pienin kaltevuustaitteen pyöristys (4.2.3.5) |
X |
ei |
6.2.4.4 |
Nimellinen raideleveys (4.2.4.1) |
X |
X |
6.2.4.3 |
Kallistus (4.2.4.2) |
X |
X |
6.2.4.4 |
Kallistuksen vajaus (4.2.4.3) |
X |
ei |
6.2.4.4 6.2.4.5 |
Kallistuksen vajauksen äkillinen muutos (4.2.4.4) |
X |
ei |
6.2.4.4 |
Tehollisen kartiokkuuden teoreettisten arvojen arviointi (4.2.4.5) |
X |
ei |
6.2.4.6 |
Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle (4.2.4.6) |
X |
ei |
6.2.4.7 |
Kiskon kallistus (4.2.4.7) |
X |
ei |
|
Vaihteiden suunnittelugeometria (4.2.5.1) |
X |
ei |
6.2.4.8 |
Kääntyväkärkisten risteysten käyttö (4.2.5.2) |
X |
ei |
6.2.4.8 |
Kaksikärkisten risteysten pisin ohjaukseton osuus (4.2.5.3) |
X |
ei |
6.2.4.8 |
Raiteen kantavuus (4.2.6.1) |
X |
ei |
6.2.5 |
Raiteen pitkittäisvastus (4.2.6.2) |
X |
ei |
6.2.5 |
Raiteen poikittaisvastus (4.2.6.3) |
X |
ei |
6.2.5 |
Uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7.1) |
X |
ei |
6.2.4.9 |
Uusia maarakenteita ja maanpaineen vaikutuksia koskeva ekvivalentti pystykuormitus (4.2.7.2) |
X |
ei |
6.2.4.9 |
Raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kestokyky (4.2.7.3) |
X |
ei |
6.2.4.9 |
Vanhojen siltojen ja maarakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7.4) |
X |
ei |
6.2.4.10 |
Välittömän toiminnan raja nuolikorkeudelle (4.2.8.1) |
ei |
ei |
|
Välittömän toiminnan raja korkeuspoikkeamalle (4.2.8.2) |
ei |
ei |
|
Välittömän toiminnan raja kiskojen kieroudelle (4.2.8.3) |
ei |
ei |
|
Välittömän toiminnan raja raideleveyden vaihtelun yksittäisille virheille (4.2.8.4) |
ei |
ei |
|
Välittömän toiminnan raja kallistukselle (4.2.8.5) |
ei |
ei |
|
Välittömän toiminnan rajat vaihteille (4.2.8.6) |
ei |
ei |
|
Laiturin hyötypituus (4.2.9.1) |
X |
ei |
|
Laiturin korkeus (4.2.9.2) |
X |
X |
|
Laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3) |
X |
X |
6.2.4.11 |
Raiteiden sijainti laiturien vieressä (4.2.9.4) |
X |
ei |
|
Tunneleissa syntyvät suurimmat sallitut paineenvaihtelut (4.2.10.1) |
X |
ei |
6.2.4.12 |
Sivutuulten vaikutus (4.2.10.2) |
ei |
ei |
6.2.4.13 |
Sijaintimerkit (4.2.11.1) |
ei |
ei |
|
Käytönaikainen tehollinen kartiokkuus (4.2.11.2) |
ei |
ei |
|
Käymälöiden tyhjennys (4.2.12.2) |
ei |
ei |
6.2.4.14 |
Laitteistot junien ulkopuoliseen puhdistukseen (4.2.12.3) |
ei |
ei |
6.2.4.14 |
Vedentäyttö (4.2.12.4) |
ei |
ei |
6.2.4.14 |
Polttoaineen lisääminen (4.2.12.5) |
ei |
ei |
6.2.4.14 |
Ulkoinen virran syöttö (4.2.12.6) |
ei |
ei |
6.2.4.14 |
Yhteentoimivuuden osatekijöiden soveltaminen |
ei |
X |
|
Lisäys C
Radan rakenteen ja vaihteiden rakenteen tekniset ominaisuudet
Lisäys C.1
Radan rakenteen tekniset ominaisuudet
Radan rakenne on määriteltävä vähintään seuraavien teknisten ominaisuuksien perusteella:
a) |
Kisko
|
b) |
Kiinnitysjärjestelmä
|
c) |
Ratapölkky
|
d) |
Kiskon kallistus |
e) |
Sepelikerroksen poikkileikkaukset (sepelipohjainen penger — sepelikerroksen paksuus) |
f) |
Sepelityyppi (rakeisuus = raekoko) |
g) |
Ratapölkkyjen väli |
h) |
Erityiset laitteet: esimerkiksi ratapölkkyjen ankkurit, kolmas tai neljäs kisko jne. |
Lisäys C.2
Vaihteiden rakenteen tekniset ominaisuudet
Vaihteiden rakenne on määriteltävä vähintään seuraavien teknisten ominaisuuksien perusteella:
a) |
Kisko
|
b) |
Kiinnitysjärjestelmä
|
c) |
Ratapölkky
|
d) |
Kiskon kallistus |
e) |
Sepelin poikkileikkaukset (sepelipohjainen penger — sepelikerroksen paksuus) |
f) |
Sepelityyppi (rakeisuus = raekoko) |
g) |
Risteyksen tyyppi (kiinteä tai liikkuva kärki) |
h) |
Lukituksen tyyppi (kytkinpaneeli, liikkuva kärki) |
i) |
Erityiset laitteet: esimerkiksi ratapölkkyjen ankkurit, kolmas tai neljäs kisko jne. |
j) |
Yleinen piirros vaihteista, josta ilmenee
|
Lisäys D
Radan rakenteen ja vaihteiden rakenteen käyttöehdot
Lisäys D.1
Radan rakenteen käyttöehdot
Radan rakenteen käyttöehdot on määritelty seuraaviksi:
a) |
Suurin akselipaino [t] |
b) |
Suurin sallittu radan nopeus [km/h] |
c) |
Pienin kaarresäde [m] |
d) |
Suurin sallittu kallistus [mm] |
e) |
Suurin sallittu kallistuksen vajaus [mm] |
Lisäys D.2
Vaihteiden rakenteen käyttöehdot
Vaihteiden rakenteen käyttöehdot on määritelty seuraaviksi:
a) |
Suurin akselipaino (t) |
b) |
Suurin sallittu radan nopeus (km/h) vaihteiden suoralla raiteella ja poikkeavalla raiteella |
c) |
Kaartuvia yksinkertaisia vaihteita koskevat yleisiin rakenteisiin perustuvat säännöt, joissa ilmoitetaan vähimmäiskaarevuudet (vaihteiden suoralla raiteella ja poikkeavalla raiteella) |
Lisäys E
Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain
Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset on määritelty taulukoissa 38 ja 39 taulukoissa 2 ja 3 esitettyjen liikennekoodien mukaan. Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset on määritelty taulukoissa 38 ja 39 yhdistettynä suureena, joka koostuu EN-rataluokasta ja vastaavasta suurimmasta sallitusta nopeudesta. EN-rataluokka ja vastaava suurin sallittu nopeus on katsottava yhdeksi yhdistetyksi suureeksi.
EN-rataluokka perustuu akselipainoon ja akseliväliin liittyviin geometrisiin näkökohtiin. EN-rataluokat määritellään standardin EN 15528:2008+A1:2012 liitteessä A.
Taulukko 38
EN-rataluokka — Vastaava nopeus (1) (6) [km/h] — Matkustajaliikenne
Liikennekoodi |
Matkustajavaunut (mukaan lukien matkustaja- ja matkatavaravaunut sekä autonkuljetusvaunut) ja kevyet tavaravaunut (2) (3) |
Sähkö- tai dieselmoottorijunat, vetokalustot ja kiskobussit (2) (3) |
|
P1 |
Avoin kohta |
||
P2 |
|||
P3a (> 160 km/h) |
A – 200 B1-160 |
D2-200 (11) |
Avoin kohta |
P3b (≤ 160 km/h) |
B1-160 |
D2-160 |
C2 (8) – 160 D2 (9) – 120 |
P4a (> 160 km/h) |
A – 200 B1-160 |
D2-200 (11) |
Avoin kohta |
P4b (≤ 160 km/h) |
A – 160 B1-140 |
D2-160 |
B1 (7) – 160 C2 (8) – 140 D2 (9) – 120 |
P5 |
B1-120 |
C2-120 (5) |
B1-120 |
P6 |
a12 (10) |
||
P1520 |
Avoin kohta |
||
P1600 |
Avoin kohta |
Taulukko 39
EN-rataluokka — Vastaava nopeus (1) (6) [km/h] — Tavaraliikenne
Liikennekoodi |
Tavaravaunut ja muu liikkuva kalusto |
Veturit (2) |
F1 |
D4-120 |
D2-120 |
F2 |
D2-120 |
D2-120 |
F3 |
C2-100 |
C2-100 |
F4 |
B2-100 |
B2-100 |
F1520 |
Avoin kohta |
|
F1600 |
Avoin kohta |
(1) Taulukossa esitetty nopeuden arvo on rataa koskeva enimmäisvaatimus ja se voi olla alhaisempi 4.2.1(10) kohdan vaatimusten mukaisesti. Tarkastettaessa radan yksittäisiä rakenteita on hyväksyttävää ottaa huomioon kalustoyksikön tyyppi ja paikallinen suurin sallittu nopeus.
(2) Matkustajavaunut (mukaan lukien henkilö- ja matkatavaravaunut sekä autonkuljetusvaunut), muu liikkuva kalusto, veturit, moottorivaunut, sähkö- ja dieselmoottorijunat, vetokalustot ja kiskobussit on määritelty liikkuvan kaluston YTE:ssä. Kevyet tavaravaunut määritellään matkatavaravaunuiksi, paitsi että niitä voidaan siirtää muodostelmissa, joita ei ole tarkoitettu henkilöiden siirtämiseen.
(3) Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun kyseessä ovat sellaiset matkustajavaunut, matkatavaravaunut, autonkuljetusvaunut, kevyet tavaravaunut tai sähkö- ja dieselmoottorijunissa ja vetokalustoissa olevat vaunut, joiden pituus voi olla 18–27,5 m tavanomaisissa ja taittuvissa vaunuissa, ja 9–14 m, jos juna on yksiakselinen.
(4) Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun kyseessä on korkeintaan kaksi peräkkäistä kytkettyä veturia ja/tai moottorivaunua. Jos suurin tuntinopeus on 120 km/h, rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun peräkkäin kytkettyjä vetureita ja/tai moottorivaunuja on kolme tai enemmän (tai kyseessä on yhdistelmä, jossa on vetureita ja/tai moottorivaunuja). Veturien ja moottorivaunujen on noudatettava tavaravaunuille asetettuja vastaavia raja-arvoja.
(5) Jäsenvaltio voi ilmoittaa liikennekoodin P5 osalta, sovelletaanko vetureita ja moottorivaunuja koskevia vaatimuksia.
(6) Tarkastettaessa yksittäisten junien ja rakenteiden yhteensopivuutta tarkastusperusteiden on oltava tämän YTE:n lisäyksen K mukaiset.
(7) Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta on 2,75 t/m.
(8) Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta on 3,1 t/m.
(9) Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta on 3,5 t/m.
(10) Ks. tämän YTE:n lisäys L.
(11) Vain neliakseliset kalustoyksiköt sallitaan. Telin akselivälin on oltava vähintään 2,6 m. Keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta saa olla enintään 5,0 t/m.
Lisäys F
Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneessä kuningaskunta
Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset on määritelty taulukoissa 40 ja 41 taulukoissa 2 ja 3 esitettyjen liikennekoodien mukaan. Rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset määritellään taulukoissa 40 ja 41 yhdistettynä suureena, joka koostuu Route Availability -numerosta ja vastaavasta suurimmasta sallitusta nopeudesta. Route Availability -numero ja sitä vastaava suurin sallittu nopeus on katsottava yhdeksi yhdistetyksi suureeksi.
Route Availability -numero perustuu akselipainoon ja akseliväliin liittyviin geometrisiin näkökohtiin. Route Availability -numerot on määritelty kansallisissa teknisissä säännöissä, joista on esitetty tätä varten ilmoitus.
Taulukko 40
Route Availability -numero — Vastaava nopeus (1) (5) [mailia tunnissa] — Matkustajaliikenne
Liikennekoodi |
Matkustajavaunut (mukaan lukien matkustaja- ja matkatavaravaunut sekä autonkuljetusvaunut) ja kevyet tavaravaunut (2) (3) (6) |
Sähkö- tai dieselmoottorijunat, vetokalustot ja kiskobussit (2) (3) (6) |
|
P1 |
Avoin kohta |
||
P2 |
|||
P3a (> 160 km/h) |
RA1-125 RA2-90 |
RA7-125 (7) RA8-110 (7) RA8-100 (8) RA5-125 (9) |
Avoin kohta |
P3b (≤ 160 km/h) |
RA1-100 RA2-90 |
RA8-100 (8) RA5-100 (9) |
RA3-100 |
P4a (> 160 km/h) |
RA1-125 RA2-90 |
RA7-125 (7) RA7-100 (8) RA4-125 (9) |
Avoin kohta |
P4b (≤ 160 km/h) |
RA1-100 RA2-90 |
RA7-100 (8) RA4-100 (9) |
RA3-100 |
P5 |
RA1-75 |
RA3-75 |
|
P6 |
RA1 |
||
P1600 |
Avoin kohta |
Taulukko 41
Route Availability -numero — Vastaava nopeus (1) (5) [mailia tunnissa] — Tavaraliikenne
Liikennekoodi |
Tavaravaunut ja muu liikkuva kalusto |
|
F1 |
RA8-75 |
RA7-75 |
F2 |
RA7-75 |
RA7-75 |
F3 |
RA5-60 |
RA7-60 |
F4 |
RA4-60 |
RA5-60 |
F1600 |
Avoin kohta |
(1) Taulukossa esitetty nopeuden arvo on rataa koskeva enimmäisvaatimus ja se voi olla alhaisempi 4.2.1(10) kohdan vaatimusten mukaisesti. Tarkastettaessa radan yksittäisiä rakenteita on hyväksyttävää ottaa huomioon kalustoyksikön tyyppi ja paikallinen suurin sallittu nopeus.
(2) Matkustajavaunut (mukaan lukien henkilö- ja matkatavaravaunut sekä autonkuljetusvaunut), muu liikkuva kalusto, veturit, moottorivaunut, sähkö- ja dieselmoottorijunat, vetokalustot ja kiskobussit on määritelty liikkuvan kaluston YTE:ssä. Kevyet tavaravaunut määritellään matkatavaravaunuiksi, paitsi että niitä voidaan siirtää muodostelmissa, joita ei ole tarkoitettu henkilöiden siirtämiseen.
(3) Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun kyseessä ovat sellaiset matkustajavaunut, matkatavaravaunut, autonkuljetusvaunut, kevyet tavaravaunut tai sähkö- ja dieselmoottorijunissa ja vetokalustoissa olevat vaunut, joiden pituus voi olla 18–27,5 m tavanomaisissa ja taittuvissa vaunuissa ja 9–14 m, jos juna on yksiakselinen.
(4) Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun kyseessä on korkeintaan kaksi peräkkäistä kytkettyä veturia ja/tai moottorivaunua. Jos suurin nopeus on 75 mph, rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun peräkkäin kytkettyjä vetureita ja/tai moottorivaunuja on enintään viisi (tai kyseessä on yhdistelmä, jossa on vetureita ja/tai moottorivaunuja). Veturien ja moottorivaunujen on noudatettava tavaravaunuille asetettuja vastaavia raja-arvoja.
(5) Tarkastettaessa yksittäisten junien ja rakenteiden yhteensopivuutta, tarkastusperusteiden on oltava tämän YTE:n lisäyksen K mukainen ellei niitä ole muutettu tätä tarkoitusta varten ilmoitetuilla kansallisilla teknisillä säännöillä.
(6) Rakenteita koskevat vaatimukset ovat yhteensopivia, kun keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta on 3,0 t/m.
(7) Vain neliakseliset kalustoyksiköt sallitaan. Telin akselivälin on oltava vähintään 2,6 m. Keskimääräinen massa pituusyksikköä kohden kunkin vaunun pituudelta saa olla enintään 4,6 t/m.
(8) Neli- tai kuusiakseliset kalustoyksiköt sallitaan.
(9) Moottorivaunut, vain neliakseliset kalustoyksiköt sallitaan. Sisältää myös veturit, jos veturin ja vedettävien kalustoyksikköjen pituusero on vähemmän kuin 15 prosenttia vedettävien kalustoyksikköjen pituudesta yli 90 mph:n nopeuksilla.
(10) Jäsenvaltio voi ilmoittaa liikennekoodin P5 osalta, sovelletaanko vetureita ja moottorivaunuja koskevia vaatimuksia.
Lisäys G
Nopeuden muuntaminen maileiksi tunnissa Irlannin tasavaltaa ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyttä kuningaskuntaa varten
Taulukko 42
Nopeuden muuntaminen kilometreistä tunneissa[km/h] maileihin tunnissa [mph]
Nopeus (km/h) |
Nopeus (km/h) |
2 |
1 |
3 |
1 |
5 |
3 |
10 |
5 |
15 |
10 |
20 |
10 |
30 |
20 |
40 |
25 |
50 |
30 |
60 |
40 |
80 |
50 |
100 |
60 |
120 |
75 |
140 |
90 |
150 |
95 |
160 |
100 |
170 |
105 |
180 |
110 |
190 |
120 |
200 |
125 |
220 |
135 |
225 |
140 |
230 |
145 |
250 |
155 |
280 |
175 |
300 |
190 |
320 |
200 |
350 |
220 |
Lisäys H
1 520 mm:n raideleveysjärjestelmän aukean tilan ulottuma
Kuva 3
1 520 mm:n raideleveysjärjestelmän aukean tilan ulottuma S [etäisyydet millimetreinä]
Kuvan 3 selitykset:
|
Kaikki vaakasuuntaiset etäisyydet mitataan raiteen keskiviivasta ja kaikki pystysuuntaiset etäisyydet mitataan kiskon hamaran yläpinnalta. |
|
Ääriviivan vasen puoli — sovelletaan asemilla ja seisakkeilla oleviin raiteisiin ja sivuraiteisiin/teollisuusraiteisiin (paitsi ääriviivat Ia, Ib, IIa, IIIa), |
|
Ääriviivan oikea puoli — sovelletaan normaalin radan raiteisiin. |
Ääriviivan eri osien soveltaminen:
|
1,I — 1, I — aukean tilan ulottuman ääriviiva sähköistämättömille radoille, |
|
1,I — II — III — II — 1,I — aukean tilan ulottuman ääriviiva sähköistetyille radoille — tavallisen radan (avoradan) raiteille sekä asemilla oleville raiteille ja sivuraiteille/teollisuusraiteille, joissa kalustoyksikköjen ei odoteta seisovan, |
|
Ia — Ib — IIa — IIIa — aukean tilan ulottuman ääriviiva sähköistetyille radoille — muille asemilla oleville raiteille ja muille sivuraiteille/teollisuusraiteille. Huomautus: Osoittajissa esitetyt arvot 1 000 mm, 1 020 mm, 6 900 mm ja 6 400 mm koskevat johdinjärjestelmää, jossa on kannatinkaapeli. Osoittajissa esitetyt arvot 1 100 mm, 1 120 mm, 6 750 mm ja 6 250 mm koskevat johdinjärjestelmää, jossa ei ole kannatinkaapelia. |
|
11–10–3 — aukean tilan ulottuman ääriviiva rakenteille ja laitteille (paitsi tunneleille, silloille, laitureille ja luiskille) ulommaisten raiteiden ulkopuolella, |
|
9–4a — aukean tilan ulottuman ääriviiva tunneleille, sillan kaiteille, korotetuille radoille (sepelikerroksen profiili), opasteille, penkereen seinämille ja muiden radan päällysrakenteen rakenteiden kaiteille, |
|
12–12 — ääriviiva, jonka yläpuolella (radoilla asemien välillä tai asemilla radan hyötypituudella) mikään laite ei saa olla, paitsi tasoristeyksen kansi, veturin merkinantoinduktorit, vaihdemekanismit ja niiden lähellä olevat merkinanto- ja turvalaitteet, |
|
14–14 — rakennuksen (tai perustuksen), maanalaisten kaapelien, teräskaapelien, putkien ja muiden rautateihin liittymättömien rakenteiden (merkinanto- ja turvalaitteita lukuun ottamatta) ääriviiva. |
Nimellisraideleveyden ollessa 1 520 mm a1 = 670 mm ja a2 = 760 mm.
Nimellisraideleveyden ollessa 1 524 mm a1 = 672 mm ja a2 = 762 mm.
Kuva 4
Liikkuvan kaluston alaosan vertailuprofiili kaksoisvaihteilla varustetuilla radoilla
Kuvan 4 selitys:
Etäisyys 760 mm koskee raideleveyttä 1 520 mm ja etäisyys 762 mm raideleveyttä 1 524 mm.
Kuva 5
Liikkuvan kaluston alaosan vertailuprofiili kiskojarruilla varustetuilla järjestelyratapihoilla
Lisäys I
Vastakaarteet, joiden säde on 150–300 m
Taulukon 43 arvot perustuvat vertailukalustoyksikköön (tavallinen matkustajavaunu, jossa telikeskiöiden välinen etäisyys a = 19 m ja puskimen etureunan ja telikeskiön välinen etäisyys nt = 3,7 m, puskimen leveys Δ = 635 mm ja kalustoyksikön sivusuuntainen välys w = +/– 60 mm) ja kahden peräkkäisen tavallisen matkustajavaunun kaarreylitysten eroon, joka on 395 mm.
Taulukon 44 arvot perustuvat vertailukalustoyksikköön (tavallinen tavaravaunu, jossa päätypyöräkertojen tai telikeskiöiden välinen etäisyys on 12 m ja puskimen etureunan ja päätypyöräkerran tai telikeskiön välinen etäisyys on 3 m) ja kahden peräkkäisen tavallisen tavaravaunun kaarreylitysten eroon, joka on 225 mm.
Paikallisten olosuhteiden vuoksi voi olla tarpeen edellyttää vanhojen kalustoyksikköjen osalta, jotka eivät vastaa näitä oletusarvoja, pidempää välisuoraa, erityisiä käyttöehtoja tai suurempaa puskimen leveyttä puskinten ristiinmenon estämiseksi.
Taulukko 43
Kahden vastakkaisen pitkän ympyräkaarteen välisen välisuoran vähimmäispituus [m]
R1 R2 |
150 |
155 |
160 |
165 |
170 |
175 |
180 |
185 |
190 |
195 |
200 |
205 |
210 |
215 |
220 |
150 |
10,78 |
10,53 |
10,29 |
10,06 |
9,83 |
9,6 |
9,38 |
9,16 |
8,94 |
8,73 |
8,52 |
8,31 |
8,11 |
7,91 |
7,71 |
160 |
10,29 |
9,86 |
9,48 |
9,22 |
8,97 |
8,73 |
8,49 |
8,25 |
8,02 |
7,79 |
7,56 |
7,34 |
7,12 |
6,91 |
6,69 |
170 |
9,83 |
9,37 |
8,97 |
8,62 |
8,3 |
8,04 |
7,78 |
7,53 |
7,28 |
7,04 |
6,8 |
6,55 |
6,31 |
6,06 |
5,81 |
180 |
9,38 |
8,91 |
8,49 |
8,12 |
7,78 |
7,48 |
7,2 |
6,93 |
6,65 |
6,37 |
6,08 |
5,79 |
5,49 |
5,18 |
4,86 |
190 |
8,94 |
8,45 |
8,02 |
7,63 |
7,28 |
6,96 |
6,65 |
6,33 |
6 |
5,67 |
5,33 |
4,97 |
4,59 |
4,19 |
3,76 |
200 |
8,52 |
8,01 |
7,56 |
7,16 |
6,8 |
6,44 |
6,08 |
5,71 |
5,33 |
4,93 |
4,5 |
4,04 |
3,54 |
2,97 |
2,28 |
210 |
8,11 |
7,59 |
7,12 |
6,7 |
6,31 |
5,91 |
5,49 |
5,06 |
4,59 |
4,09 |
3,54 |
2,91 |
2,11 |
0,73 |
0 |
220 |
7,71 |
7,17 |
6,69 |
6,25 |
5,81 |
5,35 |
4,86 |
4,34 |
3,76 |
3,1 |
2,28 |
0,95 |
0 |
0 |
0 |
230 |
7,32 |
6,77 |
6,27 |
5,79 |
5,29 |
4,76 |
4,18 |
3,52 |
2,74 |
1,67 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
240 |
6,95 |
6,38 |
5,85 |
5,32 |
4,74 |
4,11 |
3,38 |
2,5 |
1,07 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
250 |
6,58 |
5,99 |
5,42 |
4,81 |
4,14 |
3,36 |
2,39 |
0,51 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
260 |
6,22 |
5,6 |
4,97 |
4,26 |
3,46 |
2,44 |
0,36 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
270 |
5,86 |
5,2 |
4,48 |
3,66 |
2,64 |
0,86 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
280 |
5,51 |
4,78 |
3,96 |
2,96 |
1,45 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
290 |
5,15 |
4,33 |
3,37 |
2,06 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
300 |
4,77 |
3,85 |
2,68 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
310 |
4,37 |
3,31 |
1,75 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
320 |
3,95 |
2,67 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
330 |
3,47 |
1,85 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
340 |
2,94 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
350 |
2,3 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
360 |
1,41 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
370 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
380 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
Taulukko 44
Kahden vastakkaisen pitkän kaarteen välisen välisuoran pituuden raja-arvot tavaraliikenteeseen tarkoitetuilla radoilla [m]
R1 R2 |
150 |
155 |
160 |
165 |
170 |
175 |
180 |
185 |
190 |
195 |
200 |
150 |
6,79 |
6,61 |
6,43 |
6,25 |
6,09 |
5,92 |
5,76 |
5,60 |
5,44 |
5,28 |
5,13 |
160 |
6,43 |
6,20 |
6,01 |
5,82 |
5,63 |
5,45 |
5,26 |
5,07 |
4,89 |
4,70 |
4,51 |
170 |
6,09 |
5,85 |
5,63 |
5,42 |
5,20 |
4,98 |
4,76 |
4,54 |
4,31 |
4,08 |
3,84 |
180 |
5,76 |
5,51 |
5,26 |
5,01 |
4,76 |
4,51 |
4,25 |
3,98 |
3,70 |
3,40 |
3,09 |
190 |
5,44 |
5,16 |
4,89 |
4,60 |
4,31 |
4,01 |
3,70 |
3,36 |
3,01 |
2,61 |
2,15 |
200 |
5,13 |
4,82 |
4,51 |
4,18 |
3,84 |
3,48 |
3,09 |
2,65 |
2,15 |
1,51 |
0 |
210 |
4,82 |
4,47 |
4,11 |
3,73 |
3,32 |
2,88 |
2,37 |
1,73 |
0,68 |
0 |
0 |
220 |
4,50 |
4,11 |
3,69 |
3,25 |
2,75 |
2,15 |
1,35 |
0 |
0 |
0 |
0 |
230 |
4,17 |
3,73 |
3,24 |
2,70 |
2,04 |
1,07 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
240 |
3,83 |
3,32 |
2,74 |
2,04 |
0,96 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
250 |
3,47 |
2,87 |
2,15 |
1,07 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
260 |
3,08 |
2,36 |
1,35 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
270 |
2,65 |
1,73 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
280 |
2,16 |
0,68 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
290 |
1,51 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
300 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
0 |
Lisäys J
Kiinteiden kaksikärkisten risteyksien turvallisuuden varmistaminen
(J.1)
Kiinteät kaksikärkiset risteykset olisi suunniteltava siten, että ohjaukseton osuus ei ole liian pitkä. Kaksikärkisessä risteyksessä vastakiskoja ei voida asentaa siten, että ne varmistavat ohjauksen koko pituudelta. Tämä ohjaukseton osuus on hyväksyttävissä tiettyyn rajaan asti, joka määräytyy seuraavan vertailutilanteen perusteella:
a) |
Pienin sallittu risteyskulma: tangentti 1:9 (tga = 0,11, a = 6°20′) |
b) |
Kaksikärkisen risteyksen pienin sallittu säde: 450 m |
c) |
Vastakiskon vähimmäiskorkeus: 45 mm |
d) |
Kärjen muoto on seuraavassa kuvassa esitetyn mukainen: |
Kuva 6
Kaksikärkinen risteys
Kuva 7
Kärjen lyhennys X kiskon ulkoreunassa
X = 3 mm (150 mm:n pituudelta).
Y = 8 mm (noin 200–500 mm:n pituudelta)
(J.2)
Jos yksi tai useampi edellä mainituista vaatimuksista ei täyty, rakenne on tarkastettava joko ohjauksettoman osuuden pituuden vastaavuuden tai pyörän ja vaihteen kärjen kosketuksesta aiheutuvien häiriöiden hyväksyttävyyden suhteen.
(J.3)
Rakenne on tarkastettava pyörille, joiden halkaisija on 630–840 mm. Halkaisijaltaan 330–630 mm olevien pyörien osalta vaaditaan erityisiä selvityksiä.
(J.4)
Seuraavien kaavioiden avulla on helppo tarkastaa ohjauksettoman osuuden pituus tietyssä tilanteessa, kun risteyskulmat, vastakiskon korkeus ja risteyksen kaarevuus vaihtelevat.Kaavioissa on otettu huomioon seuraavat raiteen enimmäistoleranssit:
a) |
Raideleveys 1 433–1 439 mm |
b) |
Risteyksen ja vastakiskon väli 1 393–1 398 mm |
c) |
Kulusta vapaa tila ≤ 1 356 mm |
Kuvan 8 avulla voidaan määritellä sellaisen pienimmän pyörän halkaisija, joka voi kulkea kaarevista kaksikärkisistä risteyksistä, joiden kaarresäde on 450 m. Kuva 9 mahdollistaa saman suorien kaksikärkisten risteysten osalta.
Muissa tilanteissa voidaan suorittaa erityisiä laskelmia.
(J.5)
Muiden kuin 1 435 mm:n raideleveyden järjestelmien osalta on suoritettava erityisiä laskelmia.
Kuva 8
Pienin pyörän halkaisija suhteessa risteyskulmaan kaksikärkisissä risteyksissä, joiden kaarresäde on 450 m
1 |
Pienin pyörän halkaisija [mm] |
2 |
N, kun risteyskulman tangentti on 1:N |
3 |
Vastakiskon korkeus [mm] (Z3) |
Kuva 9
Pienin pyörän halkaisija suhteessa risteyskulmaan suorissa kaksikärkisissä risteyksissä
1 |
Pienin pyörän halkaisija[mm] |
2 |
N, kun risteyskulman tangentti on 1:N |
3 |
Vastakiskon korkeus [mm] (Z3) |
Lisäys K
Rakenteita koskevien matkustajavaunuihin ja junayksikköihin liittyvien vähimmäisvaatimusten perusta
Seuraavat matkustajavaunujen ja junayksikköjen massaa koskevat määritelmät muodostavat perustan rakenteiden vähimmäisvaatimuksille ja rakenteiden ja matkustajavaunujen ja junayksikköjen yhteensopivuuden tarkastamiselle.
Lisäyksessä E mainitut EN-rataluokat perustuvat standardin EN 15663:2009+AC:2010 kohdan 2.1 mukaiseen suunnittelumassaan poikkeuksellisella hyötykuormalla ottaen huomioon taulukossa 45 esitetyt seisoma-alueilla olevien matkustajien muodostaman hyötykuorman arvot.
Kun rautatiesiltojen dynaaminen käyttäytyminen on tarkastettava sillan kantavuuden määrittämiseksi, sillan kantavuus olisi määriteltävä ja ilmaistava standardin EN 15663:2009+AC:2010 kohdan 2.1 mukaisena suunnittelumassana poikkeuksellisella hyötykuormalla ottaen huomioon taulukossa 45 esitetyt seisoma-alueilla olevien matkustajien muodostaman hyötykuorman arvot.
On odotettavissa, että standardin EN 15528+A1:2012 seuraavassa tarkistuksessa täsmennetään, että näitä massaa koskevia määritelmiä on käytettävä tarkastettaessa infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston yhteensopivuutta.
Taulukko 45
Matkustajien muodostama hyötykuorma seisoma-alueilla (kg/m2)
Junatyyppi |
Normaali hyötykuorma määriteltävä Dynaaminen yhteensopivuus |
Poikkeuksellinen hyötykuorma määriteltävä Rataluokka (Staattinen yhteensopivuus) |
Suurnopeus- ja kaukojunat Standardissa EN 15663:2009+AC:2010 oleva taulukko 3 |
160 (1) |
320 |
Suurnopeus- ja kaukojunat Paikkavaraus pakollinen Standardissa EN 15663:2009+AC:2010 oleva taulukko 3 |
0 |
320 |
Muut (alueellisen, lähi- ja esikaupunkiliikenteen junat) Standardissa EN 15663:2009+AC:2010 oleva taulukko 4 |
280 |
500 (2) |
(1) Standardissa EN 15663:2009+AC:2010 olevan taulukon 3 mukainen normaali hyötykuorma ja lisäksi 160 kg/m2 seisoma-alueiden osalta
(2) Tietyntyyppisissä lähiliikennepalveluissa (esim. Pariisin RATP-järjestelmä) matkustajien muodostama hyötykuorma seisoma-alueilla on 700 kg/m2
Lisäys L
EN-rataluokan a12 määritelmä liikennekoodia P6 varten
Liikennekoodi P6 määritellään EN-rataluokan a12 perusteella.
EN-rataluokka a12 määritellään kuormakaaviolla, joka koostuu rajattomasta määrästä referenssivaunuja a12 kuvan 11 mukaisesti. Vertailuvaunu a12 määritellään akselipainon, akselivälin geometristen ominaisuuksien ja pituusyksikköä kohden mitatun massan perusteella kuvan 10 mukaisesti.
Kuva 10
EN-rataluokan a12 referenssivaunu
Vertailuvaunu |
Akselipaino P (t) |
massa pituusyksikköä kohden pituusyksikköä kohden p (t/m) |
Geometriset ominaisuudet |
a12 |
12,0 |
2,4 |
|
Kuva 11
EN-rataluokan a12 kuormakaavio
Rataluokka |
Vertailuvaunujen järjestely n ….rajaton määrä |
a12 |
|
Infrastruktuurin luokitusta varten EN-rataluokkaa a12 on käytettävä standardissa EN 15528:2008+A1:2012 olevan 5 luvun mukaisesti.
Yleisiä tietoja EN-rataluokan a12 käytöstä kalustoyksiköiden luokittelemiseksi EN-rataluokkiin annetaan standardissa EN 15528:2008+A1:2012 olevassa 6.1 luvussa, ja ne on luettava yhdessä tämän YTE:n lisäyksen K kanssa.
On odotettavissa, että standardin EN15528+A1:2012 seuraavassa tarkistuksessa siihen sisällytetään rataluokka a12.
Lisäys M
Viron rataverkon erityistapaus
1)
Veturi
2)
Jakaantunut kuorma: 140 kN/m
3)
Vaunu
Lisäys N
Kreikan rataverkon erityistapaus
Poistettu
Lisäys O
Irlannin tasavallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannin rataverkkojen erityistapaus
Ulottumiin IRL1, IRL2 ja IRL3 liittyvät säännöt ja suunnitelmat ovat avoin kohta.
Lisäys P
Alaosan aukean tilan ulottuma 1 668 mm:n raideleveydelle Espanjan rataverkossa
Aukean tilan ulottumat määritellään kinemaattisten vertailuprofiilien ja niihin liittyvien sääntöjen perusteella.
Aukean tilan ulottumaa koskevat laskelmat on tehtävä käyttäen kinemaattista menetelmää, joka on standardin EN 15273–3:2013 luvuissa 5, 7 ja 10 esitettyjen vaatimusten mukainen, sekä tässä lisäyksessä määriteltyjä kinemaattisia vertailuprofiileja ja niihin liittyviä sääntöjä.
P.1 VERTAILUPROFIILIT
P.1.1 Kinemaattinen vertailuprofiili GEI1
Kuvassa 12 on kalustoyksikköjä, jotka voivat kulkea kytkettyinä olevien kiskojarrujen yli, koskevan kinemaattisen ulottuman GEI1 vertailuprofiili.
Mitat millimetreinä
Kuva 12
Kalustoyksikköjä, jotka voivat kulkea kytkettyinä olevien kiskojarrujen yli, koskevan kinemaattisen ulottuman GEI1 vertailuprofiili (l = raideleveys)
(1) |
Kulkupinta |
P.1.2 Kinemaattinen vertailuprofiili GEI2
Kuvassa 13 on kalustoyksikköjä, jotka voivat kulkea kytkemättömien kiskojarrujen yli, koskevan kinemaattisen ulottuman GEI2 vertailuprofiili.
Mitat millimetreinä
Kuva 13
Kalustoyksikköjä, jotka voivat kulkea kytkemättömien kiskojarrujen yli, koskevan kinemaattisen ulottuman GEI2 vertailuprofiili kalustoyksiköille (l = raideleveys)
(1) |
Kulkupinta |
P.2 VERTAILUPROFIILEIHIN LIITTYVÄT SÄÄNNÖT
Taulukossa 46 esitetään ulottumien GEI1 ja GEI2 lisäylitykset.
Taulukko 46
Ulottumien GEI1 ja GEI2 lisäylityksiä S koskevat säännöt
Raideleveyttä ”l” ja korkeutta ”h” koskevat lisäylitykset suhteessa kulkupintaan |
|
Säde |
h ≤ 0,4 m |
250 ≤ R < ∞ |
|
150 ≤ R < 250 |
|
P.3 PYSTYSUUNTAINEN MATALOITTAMINEN
Alaosan korkeuksia on vähennettävä arvolla 50/Rv (m), kun säde ilmaistaan metreinä.
Pyöristyssäde Rv saa olla enintään 500 m. Enintään 80 mm:n korkeuksien on katsottava olevan yhtä kuin nolla, kun pyöristyssäde Rv on 500–625 m.
Lisäys Q
Yhdistyneen kuningaskunnan Ison-Britannian erityistapauksia koskevat kansalliset tekniset säännöt
Tämän YTE:n 7.7.17 kohdassa tarkoitetut Yhdistyneen kuningaskunnan Ison-Britannian erityistapauksia koskevat kansalliset tekniset säännöt sisältyvät taulukossa 47 lueteltuihin asiakirjoihin. Kaikki asiakirjat ovat saatavissa verkkosivulla www.rgsonline.co.uk.
Taulukko 47
Ilmoitetut Yhdistyneen kuningaskunnan Ison-Britannian erityistapauksia koskevat kansalliset tekniset säännöt
Erityistapaus |
YTE:n kohta |
Vaatimus |
Kansallisen teknisen säännön viite |
Kansallisen teknisen säännön otsikko |
7.7.17.1 |
4.2.1: Taulukko 2 ja taulukko 3 |
Rataluokat: Ulottuma |
GC/RT5212 |
Requirements for Defining and Maintaining Clearances |
GE/RT8073 |
Requirements for the Application of Standard Vehicle Gauges |
|||
GI/RT7016 |
Interface between Station Platforms, Track and Trains |
|||
7.7.17.2. ja 7.7.17.8 |
4.2.3.1 ja 6.2.4.1 |
Aukean tilan ulottuma |
GC/RT5212 |
Requirements for Defining and Maintaining Clearances |
GE/RT8073 |
Requirements for the Application of Standard Vehicle Gauges |
|||
GI/RT7016 |
Interface between Station Platforms, Track and Trains |
|||
7.7.17.3. ja 7.7.17.9 |
4.2.3.2: taulukko 4 ja 6.2.4.2 |
Raideväli |
GC/RT5212 |
Requirements for Defining and Maintaining Clearances |
7.7.17.4 |
4.2.5.3 ja lisäys J |
Kiinteän kaksikärkisen risteyksen pisin ohjaukseton osuus |
GC/RT5021 |
Track System Requirements |
GM/RT2466 |
Railway Wheelsets |
|||
7.7. 17.6 |
4.2.9.2 |
Laiturin korkeus |
GI/RT7016 |
Interface between Station Platforms, Track and Trains |
7.7. 17.7 ja 7.7. 17.10 |
4.2.9.3 ja 6.2.4.11 |
Laiturin etäisyys raiteesta |
GI/RT7016 |
Interface between Station Platforms, Track and Trains |
GC/RT5212 |
Requirements for Defining and Maintaining Clearances |
Lisäys R
Avointen kohtien luettelo
(1) |
Sellaisen raiteen, mukaan luettuna vaihteet, suunnittelua koskevat vaatimukset, jolla voidaan käyttää pyörrevirtajarrujärjestelmiä (4.2.6.2.2) |
(2) |
Pienin alfa-kerroin (a) liikennekoodeille P1520 ja F1520 (4.2.7.1.1) |
(3) |
Nuolikorkeuden yksittäisiä virheitä koskevat välittömän toiminnan rajat yli 300 km/h:n nopeuksille (4.2.8.1). |
(4) |
Korkeuspoikkeaman yksittäisiä virheitä koskevat välittömän toiminnan rajat yli 300 km/h:n nopeuksille (4.2.8.2). |
(5) |
Raidevälin pienin sallittu arvo yhtenäisessä aukean tilan ulottumassa IRL3 (7.7.18.2) |
(6) |
EN-rataluokka — Vastaava nopeus [km/h] liikennekoodeille P1, P2, P3a, P4a, P1520, P1600, F1520 ja F1600 (lisäys E, taulukot 38 ja 39) |
(7) |
EN-rataluokka — Vastaava nopeus [km/h] liikennekoodeille P1, P2, P1600 ja F1600 (lisäys F, taulukot 40 ja 41) |
(8) |
Ulottumia IRL1, IRL2 ja IRL3 koskevat säännöt ja suunnitelmat (lisäys O) |
(9) |
Sepelin lentämiseen liittyvän riskin vähentämistä koskevat vaatimukset (4.2.10.3 kohta) (avoin kohta myös vetureita ja henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevassa YTE:ssä) |
Lisäys S
Sanasto
Taulukko 48
Termit
Määritelty termi |
YTE:n kohta |
Määritelmä |
Todellinen kärki (RP)/Actual point (RP) / Praktischer Herzpunkt / Pointe de coeur |
4.2.8.6 |
V:n muotoisen risteyksen fyysinen päätepiste. Ks. kuva 2, jossa näkyy todellisen kärjen (RP) ja risteyskärjen (IP) välinen suhde. |
Huomioraja/Alert limit / Auslösewert / Limite d'alerte |
4.5.2 |
Arvo, jonka ylittäminen johtaa siihen, että raiteen geometriset arvot on analysoitava ja otettava huomioon säännöllisissä kunnossapitotoimenpiteissä. |
Akselipaino/Axle load / Achsfahrmasse / Charge à l'essieu |
4.2.1, 4.2.6.1 |
Pyöräkerran tai kahden itsenäisen pyörän raiteeseen kohdistamien staattisten pystysuorien pyörävoimien summa jaettuna maan vetovoiman kiihtyvyydellä. |
Pyörien ja kiskojen välisestä kitkasta riippumattomat jarrujärjestelmät/Braking systems independent of wheel-rail adhesion conditions |
4.2.6.2.2 |
|
Kallistus/Cant / Überhöhung / Dévers de la voie |
4.2.4.2 4.2.8.5 |
Raiteen kahden kiskon korkeusero tietyssä kohdassa suhteessa pystytasoon, mitattuna kiskojen yläpinnan keskipisteistä. |
Kallistuksen vajaus/Cant deficiency/Überhöhungsfehlbetrag/Insuffisance de devers |
4.2.4.3 |
Raiteella käytetyn kallistuksen ja suuremman tasapainokallistuksen välinen ero. |
Yksikärkinen risteys/Common crossing / Starres Herzstück / Coeur de croisement |
4.2.8.6 |
Järjestely, jolla saadaan aikaan yksinkertaisten vaihteiden tai risteysvaihteiden kiskojen kahden vastakkaisen kulkureunan leikkaus ja jossa on yksi V-kulma ja kaksi siipikiskoa. |
Sivutuuli/Crosswind / Seitenwind / Vents traversiers |
4.2.10.2 |
Rataa kohden sivusuunnassa puhaltava voimakas tuuli, joka voi haitata junan turvallista kulkua. |
Suunnitteluarvo/Design value / Planungswert / Valeur de conception |
4.2.3.4, 4.2.4.2, 4.2.4.5, 4.2.5.1, 4.2.5.3 |
Suunnitteluarvo ilman valmistukseen, rakentamiseen tai kunnossapitoon liittyvää toleranssia. |
Suunnitteluraideleveys/Design track gauge / Konstruktionsspurweite / Ecartement de conception de la voie |
5.3.3 |
Yksi arvo, joka saadaan, kun kaikki radan osat vastaavat täsmälleen suunnittelumittojaan tai niiden mediaaniarvoa, jos mitoille sallitaan vaihteluväli. |
Raideväli/Distance between track centres / Gleisabstand / Entraxe de voies |
4.2.3.2 |
Kahden tarkasteltavan raiteen keskilinjalla olevien pisteiden välinen etäisyys mitattuna vertailuradan (vähemmän kaltevan radan) kulkupinnan suunnassa. |
Dynaaminen poikittaisvoima/Dynamic lateral force/Dynamische Querkraft / Effort dynamique transversal |
4.2.6.3 |
Pyöräkerran rataan sivusuunnassa kohdistamien voimien summa. |
Maarakenteet/Earthworks / Erdbauwerke / Ouvrages en terre |
4.2.7.2, 4.2.7.4 |
Maarakenteet ja maan tukirakenteet, jotka joutuvat alttiiksi rautatieliikenteen kuormitukselle. |
EN-rataluokka/EN Line Category / EN Streckenklasse / EN Catégorie de ligne |
4.2.7.4, lisäys E |
Standardin EN 15528:2008+A1:2012 liitteessä A määritellyn luokitteluprosessin tulos, jota samassa standardissa nimitetään ”rataluokaksi”. Se kuvaa infrastruktuurin kykyä kestää pystysuorat kuormitukset, joita liikkuva kalusto aiheuttaa radalla tai rataosuudella säännöllisessä liikenteessä. |
Tehollinen kartiokkuus/Equivalent conicity / Äquivalente Konizität / Conicité équivalente |
4.2.4.5, 4.2.11.2 |
Sellaisen kartiokkailla pyörillä varustetun pyöräkerran kartiokulman tangentti, jonka sivuttaisliikkeellä on sama kinemaattinen aallonpituus kuin tarkasteltavalla pyöräkerralla suoralla radalla ja laajoissa kaarteissa.!! |
Risteyksen ja vastakiskon kiinteä väli/Fixed nose protection / Leitweite / Cote de protection de pointe |
4.2.5.3, lisäys J |
Risteyksen kärjen ja vastakiskon välinen etäisyys (ks. etäisyys 2 jäljempänä olevassa kuvassa 14). |
Laippauran syvyys/Flangeway depth / Rillentiefe / Profondeur d'ornière |
4.2.8.6. |
Kiskon pinnan ja laippauran pohjan välinen etäisyys (ks. etäisyys 6 jäljempänä olevassa kuvassa 14). |
Laippauran leveys/Flangeway width / Rillenweite / Largeur d'ornière |
4.2.8.6. |
Kiskon ja viereisen vasta- tai siipikiskon välinen etäisyys (ks. etäisyys 5 jäljempänä olevassa kuvassa 14). |
Kulusta vapaa tila vastakiskon tai siipikiskon alkupisteessä/Free wheel passage at check rail/wing rail entry / Freier Raddurchlauf im Radlenker-Einlauf/Flügelschienen-Einlauf/Côte d'équilibrage du contre-rail |
4.2.8.6. |
Etäisyys risteyksen vastakiskon tai siipikiskon työpinnasta vastakkaisen kiskon mittauspintaan raiteen poikki vastakiskon tai siipikiskon alkupisteestä mitattuna. (Ks. etäisyydet 4 jäljempänä olevassa kuvassa 14). Vastakiskon tai siipikiskon alkupiste on kohta, jossa pyörä pääsee kosketuksiin vastakiskon tai siipikiskon kanssa. |
Kulusta vapaa tila risteyksen kärjessä/Free wheel passage at crossing nose / Freier Raddurchlauf im Bereich der Herzspitze / Cote de libre passage dans le croisement |
4.2.8.6. |
Etäisyys risteyksen siipikiskon työpinnasta vastakkaiseen vastakiskoon raiteen poikki (ks. etäisyys 3 jäljempänä olevassa kuvassa 14). |
Kulusta vapaa tila vaihteissa/Free wheel passage in switches/Freier Raddurchlauf im Bereich der Zungen-vorrichtung/Côte de libre passage de l'aiguillage |
4.2.8.6. |
Etäisyys yhden vaihdekiskon mittauspinnasta vastakkaisen vaihdekiskon takareunaan (ks. etäisyys 1 jäljempänä olevassa kuvassa 14). |
Ulottuma/Gauge / Begrenzungslinie / Gabarit |
4.2.1, 4.2.3.1 |
Säännöstö, johon kuuluu referenssikäyrä ja siihen liittyvät laskentasäännöt, joiden avulla voidaan määritellä liikkuvan kaluston ulkomitat ja tila, joka on oltava vapaa infrastruktuurista. |
HBW/HBW/HBW/HBW |
5.3.1.2 |
Metallien kovuutta ilmaiseva muu kuin SI-yksikkö, joka määritellään standardissa EN ISO 6506–1:2005 ”Metallien Brinellin kovuuskoe”. Testimenetelmä. |
Vastakiskon korkeus/Height of check rail / Radlenkerüberhöhung / Surélévation du contre rail |
4.2.8.6, lisäys J |
Vastakiskon korotus viereiseen kiskoon nähden (ks. etäisyys 7 jäljempänä olevassa kuvassa 14). |
Välittömän toiminnan raja/Immediate Action Limit/Soforteingriffsschwelle / Limite d'intervention immédiate |
4.2.8, 4.5 |
Arvo, jonka ylittyessä vaaditaan toimenpiteitä, jotta voitaisiin vähentää kiskoilta suistumisen vaara hyväksyttävälle tasolle. |
Rataverkon haltija/Infrastructure Manager / Betreiber der Infrastruktur / Gestionnaire de l'Infrastructure |
4.2.5.1, 4.2.8.3, 4.2.8.6, 4.2.11.2 4.4, 4.5.2, 4.6, 4.7, 6.2.2.1, 6.2.4, 6.4 |
Määritelty rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta 26 päivänä helmikuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/14/EY 2 artiklan h kohdassa (EYVL L 75, 15.3.2001, s. 29). |
Käytönaikainen arvo/In service value / Wert im Betriebszustand / Valeur en exploitation |
4.2.8.5, 4.2.11.2 |
Arvo, joka on mitattu jossain vaiheessa sen jälkeen kun infrastruktuuri on otettu käyttöön. |
Risteyskärki (IP)/Intersection point (IP) / Theoretischer Herzpunkt / Point d'intersection théorique |
4.2.8.6 |
Sisäpintojen teoreettinen leikkauspiste risteyksen keskellä (ks. kuva 2). |
Toiminnan raja-arvo /Intervention Limit/Eingriffsschwelle / Valeur d'intervention |
4.5.2 |
Arvo, jonka ylittyessä vaaditaan korjaavia kunnossapitotoimenpiteitä, jotta välittömän toiminnan raja ei tule vastaan ennen seuraavaa tarkastusta. |
Yksittäinen virhe/Isolated defect / Einzelfehler / Défaut isolé |
4.2.8 |
Erillinen virhe radan geometriassa. |
Radan nopeus/Line speed / Streckengeschwindigkeit / Vitesse de la ligne |
4.2.1 |
Enimmäisnopeus, jota varten rata on suunniteltu. |
Kunnossapitokansio/Maintenance file / Instandhaltungsdossier / Dossier de maintenance |
4.5.1 |
Ne osat teknisestä asiakirjasta, jotka liittyvät käyttöehtoihin ja -rajoituksiin sekä kunnossapito-ohjeisiin. |
Kunnossapitosuunnitelma/Maintenance plan / Instandhaltungsplan / Plan de maintenance |
4.5.2 |
Rataverkon haltijan hyväksymät kunnossapitotoimet sisältävä asiakirjasarja. |
Monikiskoinen raide/Multi-rail track/ Mehrschienengleis / Voie à multi écartement |
4.2.2.2 |
Raide, joka muodostuu useammasta kuin kahdesta kiskosta ja jossa vähintään kaksi raidetta on suunniteltu toimimaan erillisinä raiteina, joiden raideleveys voi olla erilainen. |
Nimellinen raideleveys/Nominal track gauge/Nennspurweite / Ecartement nominal de la voie |
4.2.4.1 |
Yksi arvo, joka ilmaisee raideleveyden, mutta voi poiketa suunnitteluraideleveydestä. |
Normaali käyttö/Normal service / Regelbetrieb / Service régulier |
4.2.2.2 4.2.9 |
Rautatie, joka on käytössä suunnitellun aikataulun mukaisesti. |
Passiivinen varaus/Passive provision / Vorsorge für künftige Erweiterungen/Réservation pour extension future |
4.2.9 |
Varaus, joka tehdään, jotta rakennetta voidaan tulevaisuudessa laajentaa fyysisesti (esimerkiksi laiturin pidentäminen). |
Suorituskykyparametri/Performance Parameter / Leistungskennwert / Paramètre de performance |
4.2.1 |
YTE-rataluokkaa kuvaava parametri, johon infrastruktuuriosajärjestelmän osien suunnittelu perustuu ja joka ilmaisee radan suoritustason. |
Normaali raide/Plain line / Freie Strecke / Voie courante |
4.2.4.5 4.2.4.6 4.2.4.7 |
Rataosuus, jossa ei ole vaihteita. |
Kärjen lyhennys/Point retraction / Spitzenbeihobelung / Dénivelation de la pointe de cœur |
4.2.8.6 |
Vertailurata voi kiinteissä yksikärkisissä risteyksissä poiketa teoreettisesta radasta. Tietyllä etäisyydellä risteyksen kärjestä V-risteyksen vertailurata voi, suunnittelusta riippuen, vetäytyä tästä teoreettisesta kulkupinnasta kauemmas, poispäin pyörän laipasta, jotta osien kosketus voidaan välttää. Tämä tilanne esitetään kuvassa 2. |
Kiskon kallistus/Rail inclination/Schienenneigung / Inclinaison du rail |
4.2.4.5 4.2.4.7 |
Kulma, joka määrittelee radalle asennetun kiskon hamaran kallistuksen suhteessa kulkupintaan. Se on sama kuin kiskon symmetria-akselin (tai vastaavan symmetrisen kiskon, jonka hamaran profiili on sama) ja radan kulkupintaa vastaan kohtisuoran tason välinen kulma. |
Välilevy/Rail pad / Schienenzwischenlage / Semelle sous rail |
5.3.2 |
Kiskon ja tukipölkyn tai aluslevyn väliin asennettu joustava taso. |
Vastakaari/Reverse curve / Gegenbogen / Courbes et contre-courbes |
4.2.3.4 |
Kaksi peräkkäistä kaarretta, jotka kaartuvat eri suuntiin. |
Aukean tilan ulottuma/Structure gauge / Lichtraum / Gabarit des obstacles |
4.2.3.1 |
Määrittelee, millainen tila suhteessa vertailurataan on pidettävä vapaana kaikista kohteista tai rakenteista ja viereisten ratojen liikenteestä, jotta vertailuradan käyttö on turvallista. Se määritellään referenssikäyrän perusteella ja soveltamalla siihen liittyviä sääntöjä. |
Kääntyvä kärki/Swing nose |
4.2.5.2 |
|
Vaihde/Switch / Zungenvorrichtung / aiguillage |
4.2.8.6 |
Raideyksikkö, johon kuuluu kaksi kiinteää kiskoa (vaihteen vastakiskot) ja kaksi siirrettävää kiskoa (vaihdekiskot), joilla ohjataan kulkuneuvoja raiteelta toiselle. |
Vaihteet/Switches and crossings / Weichen und Kreuzungen / Appareil de voie |
4.2.4.5, 4.2.4.7, 4.2.5, 4.2.6, 4.2.8.6, 5.2, 6.2.4.4, 6.2.4.8, 6.2.5.2, 7.3.3, lisäys C ja D |
Rata, joka koostuu vaihteista ja yksittäisistä risteyksistä sekä niitä yhdistävistä kiskoista. |
Suora reitti/Through route / Stammgleis / Voie directe |
Lisäys D |
Vaihteiden yhteydessä reitti, joka noudattaa radan yleistä linjausta. |
Radan rakenne/Track design |
4.2.6, 6.2.5, lisäys C ja D |
Radan rakenne koostuu poikkileikkauksesta, jossa määritellään perusetäisyydet ja radan osat (esimerkiksi kisko, kiskojen kiinnittimet, ratapölkyt ja sepeli) ja jota käytetään yhdessä 4.2.6 kohtaan liittyviin voimiin vaikuttavien käyttöehtojen, kuten akselipainon, nopeuden ja kaarresäteen kanssa. |
Raideleveys/Track gauge / Spurweite / Ecartement de la voie |
4.2.4.1, 4.2.4.5, 4.2.8.4, 5.3.3, 6.1.5.2, 6.2.4.3, lisäys H |
Lyhyin etäisyys kulkupintaa vasten kohtisuorassa olevien ja raiteen yläpään profiilin 0–14 mm kulkupinnan alapuolella leikkaavien viivojen muodostamien pisteiden välillä. |
Raiteen kierous/Track twist / Gleisverwindung / Gauche |
4.2.7.1.6, 4.2.8.3, 6.2.4.9 |
Raiteen kierous määritellään kahden tietyllä etäisyydellä toisistaan olevan mitatun poikkitason algebrallisena erona ja ilmaistaan yleensä niiden kahden pisteen välisenä kaltevuutena, joista poikkitaso mitataan. |
Junan pituus/Train length / Zuglänge / Longueur du train |
4.2.1 |
Sellaisen junan pituus, joka voi liikennöidä normaalikäytössä tietyllä radalla. |
Kaksikärkisen risteyksen ohjaukseton osuus/Unguided length of an obtuse crossing / Führungslose Stelle / Lacune dans la traversée |
4.2.5.3, lisäys J |
Se osa kaksikärkisestä risteyksestä, jossa ei ole pyörän ohjausta ja jota kutsutaan ”ohjauksemattomaksi etäisyydeksi” standardissa EN 13232–3:2003. |
Laiturin hyötypituus/Usable length of a platform/Bahnsteignutzlänge / Longueur utile de quai |
4.2.1, 4.2.9.1 |
Sen laiturin osan suurin yhtenäinen pituus, jonka vieressä junan on tarkoitus olla pysähdyksissä normaaleissa oloissa, jotta matkustajat voivat nousta junaan ja poistua junasta. Junan pysähtymisen vaatima toleranssi on otettava huomioon. Normaalit olot tarkoittavat, että rautatie ei ole vajaatoimintatilassa (esimerkiksi kiskojen kitka on normaali, opasteet ovat kunnossa ja kaikki toimii suunnitellusti). |
Kuva 14
Vaihteiden geometria
(1) |
Kulusta vapaa tila vaihteissa |
(2) |
Risteyksen ja vastakiskon kiinteä väli |
(3) |
Kulusta vapaa tila risteyksen kärjessä |
(4) |
Kulusta vapaa tila vasta-/siipikiskon alkupisteessä |
(5) |
Laippauran leveys |
(6) |
Laippauran syvyys |
(7) |
Vastakiskon korkeus |
Lisäys T
Luettelo standardeista, joihin on viitattu
Taulukko 49
Luettelo standardeista, joihin on viitattu
Nro |
Viite |
Asiakirjan nimi |
Versio (vuosi) |
Kohta (kohdat) |
1 |
EN 13674–1 |
Kiskoliikenne — Rata — Kisko Osa 1: Vignole-kiskot, joiden massa pituusyksikköä kohden on 46 kg/m tai enemmän |
2011 |
Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle (4.2.4.6), kiskojen arviointi (6.1.5.1) |
2 |
EN 13674–4 |
Kiskoliikenne — Rata — Kisko — Osa 4: Vignole-kiskot, joiden massa pituusyksikköä kohden on 27 kg/m tai enemmän mutta vähemmän kuin 46 kg/m (ja muutos A1:2009) |
2006 |
Kiskon hamaran profiili normaalille raiteelle (4.2.4.6) |
3 |
EN 13715 |
Kiskoliikenne — Pyöräkerrat ja telit — Pyörät — Pyörän profiili (ja muutos A1:2010) |
2006 A1:2010 |
Tehollinen kartiokkuus (4.2.4.5) |
4 |
EN 13848–1 |
Ratageometrian laatu — Osa 1: Ratageometrian kuvaus (ja muutos A1:2008) |
2003 |
Välittömän toiminnan raja raiteen kieroudelle (4.2.8.3), keskimääräisen raideleveyden vähimmäisarvon arviointi (6.2.4.5) |
5 |
EN 13848–5 |
Kiskoliikenne — Rata — Ratageometrian laatu — Osa 5: Geometriasuureiden virherajat — Ratalinja (ja muutos A1:2010) |
2008 |
Välittömän toiminnan raja nuolikorkeudelle (4.2.8.1), välittömän toiminnan raja korkeuspoikkeamalle (4.2.8.2), välittömän toiminnan raja kiskojen kieroudelle (4.2.8.3) |
6 |
EN 14067–5 |
Kiskoliikenne — Aerodynamiikka — Osa 5: Aerodynamiikka tunneleissa — Vaatimukset ja testimenetelmät (ja muutos A1:2010) |
2006 |
Tunneleissa syntyvien suurimpien sallittujen painevaihteluiden arviointi (6.2.4.12) |
7 |
EN 15273–3 |
Kiskoliikenne — Ulottumat — Osa 3: Aukean tilan ulottumat |
2013 |
Aukean tilan ulottuma (4.2.3.1), raideväli (4.2.3.2), laiturin etäisyys raiteesta (4.2.9.3), aukean tilan ulottuman arviointi (6.2.4.1), raidevälin arviointi (6.2.4.2), laiturin ja raiteen välisen etäisyyden arvioiminen (6.2.4.11) |
8 |
EN 15302 |
Kiskoliikenne — Tehollisen kartiokkuuden määritysmenetelmä (ja muutos A1:2010) |
2008 |
Tehollinen kartiokkuus (4.2.4.5), tehollisen kartiokkuuden teoreettisten arvojen arviointi (6.2.4.6) |
9 |
EN 15528 |
Kiskoliikenne — Ratalinjojen luokitus — Rautatievaunujen kuormitusrajat ja infrastruktuuri (ja muutos A1:2012) |
2008 |
Infrastruktuurin ja liikkuvan kaluston yhteensopivuuden varmistaminen liikkuvan kaluston luvansaannin jälkeen (7.6), rakenteiden kantokykyä koskevat vaatimukset liikennekoodeittain (lisäys E), matkustajavaunujen ja junayksikköjen rakenteita koskevien vähimmäisvaatimusten perusta (lisäys K), EN-rataluokan a12 määritelmä liikennekoodia P6 varten (lisäys L) |
10 |
EN 15663 |
Kiskoliikenne — Ajoneuvon referenssimassan määrittely (ja oikaisut AC:2010) |
2009 |
YTE-rataluokat (4.2.1), matkustajavaunujen ja junayksikköjen rakenteita koskevien vähimmäisvaatimusten perusta (lisäys K) |
11 |
EN 1990 |
Eurokoodi — Rakenteiden suunnitteluperusteet (ja muutos A1.2005 ja oikaisu AC:2010) |
2002 |
Rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7), uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7.1) |
12 |
EN 1991–2 |
Eurokoodi 1 — Rakenteiden kuormat — Osa 2: Siltojen liikennekuormat (ja oikaisu AC:2010) |
2003 |
Rakenteiden kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7), uusien siltojen kuormitettavuus liikenteen kuormitusta vastaan (4.2.7.1), uusia maarakenteita ja maanpaineen vaikutuksia koskeva ekvivalentti pystykuormitus (4.2.7.2), raiteiden päällä tai vieressä olevien uusien rakenteiden kestokyky (4.2.7.3) |
13 |
EN 14363:2005 |
Kiskoliikenne — Kiskoajoneuvojen kulkuominaisuuksien hyväksymistestaus — Liikkeessä olevan ajoneuvon testaus ja paikallaan olevan testit |
2005 |
Raiteen kantavuus (4.2.7.1), raiteen poikittaisvastus (4.2.7.3) |