30.7.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 217/33

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja parantaa sen kilpailukykyä.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2). Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Jäsenvaltioiden valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)

Neuvosto antoi 10 päivänä heinäkuuta 2012 suosituksen (3) Saksan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Saksan vuosien 2012–2016 vakausohjelmasta.

(5)

Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2012 vuotuisen kasvuselvityksen, mikä aloitti vuoden 2013 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson. Komissio hyväksyi niin ikään 28 päivänä marraskuuta 2012 makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011 (4) perusteella toisen varoitusmekanismia koskevan kertomuksen, jossa se katsoi, että Saksa ei kuulu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)

Euroopan parlamentti on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisesti osallistunut asianmukaisesti eurooppalaiseen ohjausjaksoon, ja se on 7 päivänä helmikuuta 2013 hyväksynyt päätöslauselman vuotuisen kasvuselvityksen 2013 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista sekä päätöslauselman osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2013.

(7)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 14 päivänä maaliskuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(8)

Saksa toimitti vuodeksi 2013 laaditun kansallisen uudistusohjelmansa 12 päivänä huhtikuuta 2013 sekä vuosia 2012–2017 koskevan vakausohjelmansa 17 päivänä huhtikuuta 2013. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(9)

Neuvosto on asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen vakausohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että Saksan julkinen talous on ollut kokonaisuudessaan terve ja julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite on saavutettu. Julkisen talouden kehitysarvioiden perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Vakausohjelmaan sisältyvät makrotaloudelliset kehitysarviot vastaavat yleisesti ottaen komission yksiköiden kevään 2013 talousennustetta talouskasvun vauhdin ja rakenteen osalta vuosina 2013 ja 2014 sekä komission arviota Saksan keskipitkän aikavälin potentiaalisesta kasvuvauhdista. Vakausohjelmassa kaavaillun julkisen talouden strategian tavoitteena on varmistaa, että julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan jatkossakin. Vakausohjelmassa vahvistetaan aiempi keskipitkän aikavälin tavoite, joka on –0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Keskipitkän aikavälin tavoite vastaa asianmukaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Saksa saavutti rakenteellisen ylijäämän ja näin myös keskipitkän aikavälin tavoitteen vuonna 2012. Vakausohjelman mukaan (uudelleen laskettu) (5) rakenteellinen rahoitusasema pysyy positiivisena vuosina 2013 ja 2014. Tämä vastaa pääosin komission yksiköiden kevään 2013 talousennustetta ja mahdollistaa näin automaattisten vakauttajien vapaan toiminnan. Saksa noudatti myös menojen kasvulle asetettua vakaus- ja kasvusopimuksen viitearvoa vuonna 2012. Vakausohjelmaan sisältyvien tietojen perusteella julkisten menojen kasvuvauhti, josta on vähennetty tulopuolen päätösperäiset toimenpiteet, ylittäisi menojen kasvulle asetetun vertailuarvon vuonna 2013, mutta jäisi vertailuarvon alle vuonna 2014. Vakausohjelman mukaan bruttovelan suunnitellaan supistuvan 80½ prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2013 ja jatkavan laskuaan tämänkin jälkeen.

Vuoden 2011 liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen Saksa on siirtymävaiheessa velkakriteerin noudattamisen osalta ja se on edistynyt riittävästi kriteerin noudattamisessa vuonna 2012. Jos vakausohjelma toteutetaan suunnitelmien mukaan, Saksa edistyy riittävästi velkakriteerin noudattamisessa myös vuonna 2013 ja velan supistamista koskeva viitearvo saavutetaan siirtymäkauden lopussa vuonna 2014. Yleisesti ottaen alijäämä- ja velkatavoitteet vaikuttavat realistisilta.

(10)

Saksa on pyrkinyt tehostamaan terveydenhuoltoon ja pitkäaikaishoitoon suunnattavien julkisten varojen käyttöä vain jossain määrin. Terveydenhuoltosektorin aikaisemmat uudistustoimet ja tämänvuotinen pitkäaikaishoidon uudistus vaikuttavat riittämättömiltä, jotta niiden avulla voitaisiin hillitä kustannusten tulevaa kasvua. Saksa näyttää etenevän asianmukaisesti koulutus- ja tutkimusmenoja koskevan kansallisen tavoitteen saavuttamisessa, mutta sen pitäisi harkita vieläkin määrätietoisempia jatkotavoitteita, jotta se saavuttaisi kaikkein innovatiivisimmat taloudet.

(11)

Saksa ei hyödynnä kasvua edistäviä tulonlähteitä riittävässä määrin. Alennetun alv-kannan (tällä hetkellä 7 prosenttia) soveltamista nykyisin melko monenlaisiin tavaroihin ja palveluihin voitaisiin rajoittaa ja alv-hallintoa tarkistaa pyrkien parantamaan tehokkuutta ja veronkantoa sekä torjumaan petoksia. Juoksevista kiinteistöveroista saatavat tulot ovat Saksassa erityisen alhaiset (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011, kun vastaava luku 27:n jäsenvaltion EU:ssa oli 1,3 prosenttia). Tämä saattaisi mahdollistaa kunnallisesta kiinteistöverosta (Grundsteuer) kertyvien tulojen lisäämisen erityisesti arvioimalla uudelleen veropohjaa.

(12)

Perustuslakiin sisällytettävän tasapainoisen talousarvion säännön (ns. velkajarru) toteuttamisessa on edistytty jonkin verran viimevuotisen suosituksen jälkeen. Useimpien osavaltioiden olisi kuitenkin vielä laadittava erityiset soveltamissäännöt, jotta voitaisiin varmistaa velkajarrun tehokas soveltaminen vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(13)

Finanssisektorilla on toteutettu merkittäviä sopeutustoimia, ja sääntely- ja valvontapuitteita on lujitettu. Komission valtiontukipäätöksillä on jatkettu pyrkimyksiä edistää Landesbank-pankkien uudelleenjärjestelyä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että pankkisektorin markkinalähtöiselle vakauttamiselle on edelleen ohjausjärjestelmään liittyviä esteitä, jotka vaikuttavat finanssisektorin yleiseen tehokkuuteen.

(14)

Saksa on toteuttanut vain jossain määrin toimia, joilla poistettaisiin kotitalouksien toisiin palkansaajiin kohdistuvat huomattavat pidäkkeet, ja kokoaikaisen päivähoidon ja kokopäiväkoulujen saatavuutta olisi lisättävä edelleen. Saksa on edennyt jonkin verran vähäosaisten henkilöiden koulutussaavutusten parantamisessa, mutta kaikkien osavaltioiden olisi jatkettava tavoitteellisia toimia sellaisen koulujärjestelmän luomiseksi, jossa kaikille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet. Politiikkatoimet pienipalkkaisten työntekijöiden suuren verokiilan kaventamiseksi ovat toistaiseksi olleet vähäisiä. Toimia pitkäaikaistyöttömien työmarkkinoille integroimiseksi olisi vahvistettava. Saksan pitäisi toteuttaa lisää toimia pienistä palkoista perittävien korkeiden verojen ja sosiaaliturvamaksujen vähentämiseksi. Lisäpanostusta tarvitaan helpottamaan siirtymistä tietyntyyppisistä työsopimuksista, kuten minityöpaikoista, vakaampiin työsopimusmuotoihin. Näin voidaan välttää työmarkkinoiden segmentoitumista. Reaalipalkat ovat edelleen vuotta 2000 alhaisemmalla tasolla, mikä on edesauttanut työttömyysasteen rakenteellista supistumista 8 prosentista 5,5 prosenttiin. Reaalipalkat ovat nyt alkaneet nousta selvästi, mutta se ei ole vaikuttanut kielteisesti kilpailukykyyn. Samalla palkkaerot ovat kasvaneet.

(15)

Saksa pyrkii pitämään energiajärjestelmänsä uudistamisesta aiheutuvat taloudelliset kokonaiskustannukset mahdollisimman alhaisina. Tämä on johtanut eräisiin ensimmäisiin tuloksiin, mutta kokonaiskustannukset ovat jatkaneet kasvuaan ja jäljellä on edelleen merkittäviä riskejä ja mahdollisia tehottomuustekijöitä. Saksa toteuttaa merkittäviä toimia energiaverkkojen laajentamisen nopeuttamiseksi. Sen kansallista energiapolitiikkaa ei koordinoida riittävässä määrin naapurimaiden politiikkojen kanssa.

(16)

Palvelusektorin tilanne ei ole muuttunut merkittävällä tavalla vuodesta 2012, ja voimassa on edelleen tiettyihin ammatteihin pääsyä ja niiden harjoittamista koskevia rajoituksia. Saksan pitäisi panostaa enemmän palvelusektorinsa avaamiseen poistamalla perusteettomat rajoitukset ja markkinoille pääsyn esteet. Tämä johtaisi hintatason laskuun ja tekisi palveluista kohtuuhintaisempia, niin että pienituloisilla olisi varaa käyttää niitä. Monilla käsityöammattien sektoreilla, muun muassa rakennussektorilla, sovelletaan edelleen vaatimusta mestarintodistuksen (Meisterbrief) tai vastaavan ammattipätevyyden suorittamisesta edellytyksenä yritystoiminnan harjoittamiselle. Myös rakennussektorilla on rajoituksia, jotka koskevat kaupallista viestintää ja lupamenettelyjä. Moniin asiantuntijapalveluihin sovelletaan myös oikeudellista muotoa ja osakkuutta koskevia vaatimuksia. Saksa voisi arvioida, voitaisiinko samat yleisen edun mukaiset tavoitteet ehkä saavuttaa kevyemmän sääntelyn avulla. Lisäksi eri osavaltioissa sovellettavien sääntelyjärjestelmien moninaisuus viittaa siihen, että olisi jatkettava pyrkimyksiä kartoittaa vähiten raskas sääntelytapa ja laajentaa se koskemaan koko maata, mikä vähentäisi yritysten rasitteena olevaa byrokratiaa. Tosiasiallinen kilpailun taso rautatieliikenteen sektorilla on säilynyt alhaisena. Julkisten hankintojen alalla niiden sopimusten arvo on huomattavan alhainen, jotka Saksan viranomaiset ovat julkaisseet julkisia hankintoja koskevan unionin oikeuden nojalla. Lainsäädäntöprosessia, johon sisältyi kilpailunrajoitusten vastaisen lain tarkistaminen, ei ole vielä saatu päätökseen. Vähittäiskauppasektorilla kaavoitussäännökset rajoittavat merkittävästi uusien toimijoiden tuloa markkinoille.

(17)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Saksan talouspolitiikkaa. Se on arvioinut kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Saksan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset on otettu huomioon jäljempänä esitettävissä suosituksissa 1–4.

(18)

Neuvosto on tutkinut vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto (6) ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(19)

Komissio on eurooppalaisen ohjausjakson osana myös analysoinut koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia euroalueen jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro (7). Koska Saksan rahayksikkö on euro, sen olisi myös varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

1.

säilyttää suunnitellusti julkisen talouden rahoitusaseman vakauden, jolla varmistetaan, että keskipitkän aikavälin tavoitetta noudatetaan ohjelmakauden aikana; noudattaa kasvua edistävää finanssipolitiikkaa lisäämällä toimia, joilla parannetaan julkisten varojen kustannustehokkuutta terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon alalla kehittämällä hoidon tarjonnan yhtenäistämistä ja painottamalla enemmän ennaltaehkäisyä, kuntoutusta ja itsenäistä asumista; parantaa verojärjestelmän tehokkuutta, erityisesti laajentamalla alv-pohjaa ja arvioimalla uudelleen kunnallisen kiinteistöveron veropohjaa; hyödyntää käytettävissä olevia mahdollisuuksia lisätä ja tehostaa koulutukseen ja tutkimukseen suunnattua, kasvua edistävää varainkäyttöä kaikilla hallinnon tasoilla; saattaa velkajarrun täytäntöönpanon päätökseen yhdenmukaisella tavalla kaikissa osavaltioissa ja huolehtii oikea-aikaisista ja asianmukaisista seurantamenettelyistä ja korjausmekanismeista;

2.

ylläpitää olosuhteita, jotka mahdollistavat kotimaista kysyntää tukevan palkkojen nousun; tämän toteuttamiseksi alentaa erityisesti pienipalkkaisten korkeita veroja ja sosiaaliturvamaksuja ja parantaa vähäosaisten henkilöiden koulutussaavutuksia; jatkaa asianmukaisia aktivointi- ja integrointitoimenpiteitä, erityisesti pitkäaikaistyöttömille suunnattuja toimenpiteitä; helpottaa siirtymistä minityöpaikkojen kaltaisesta epätyypillisestä työstä kestävämpiin työsuhteisiin; toteuttaa toimenpiteitä, joilla parannetaan työnteon kannustimia ja työntekijöiden, erityisesti kotitalouksien toisten tulonsaajien ja matalan taitotason työntekijöiden, työllistettävyyttä, pyrkien myös kohottamaan heidän tulotasoaan; poistaa tätä tarkoitusta varten kotitalouksien toisiin palkansaajiin kohdistuvat pidäkkeet ja lisää edelleen kokoaikaisen päivähoidon ja kokopäiväkoulujen saatavuutta;

3.

parantaa energiapolitiikkansa koordinointia naapurimaiden kanssa ja pitää energiajärjestelmän uudistamisen kokonaiskustannukset mahdollisimman vähäisinä, erityisesti tarkistamalla edelleen uusiutuvien energialähteiden tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävien energiapoliittisten välineiden kustannusvaikuttavuutta ja vauhdittamalla edelleen kansallisten ja rajatylittävien sähkö- ja kaasuverkkojen laajentamista;

4.

toteuttaa toimenpiteitä kilpailun edistämiseksi edelleen palvelusektoreilla, muun muassa eräiden käsityöammattien, erityisesti rakennussektorin, ja asiantuntijapalvelujen alalla kasvun kotimaisten lähteiden kehittämiseksi; toteuttaa kiireellisesti toimia korottaakseen merkittävästi julkisten hankintasopimusten arvoa; vahvistaa ja toteuttaa ilmoitetun lainsäädäntöuudistuksen, jolla parannetaan kilpailulainsäädännön soveltamista kilpailunrajoituksiin; poistaa kaavoitusrajoitukset, jotka rajoittavat perusteettomasti uusien toimijoiden tuloa vähittäiskauppasektorille; toteuttaa uusia toimenpiteitä rautatieliikenteen markkinoilla vielä olevien kilpailuesteiden poistamiseksi; jatkaa pankkisektorin vakauttamistoimia, myös kehittämällä ohjausjärjestelmää.