Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32013D0163

2013/163/EU: Komission täytäntöönpanopäätös, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013 , teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien laatimisesta sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotantoa varten (tiedoksiannettu numerolla C(2013) 1728) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti

EUVL L 100, 9.4.2013, p. 1–45 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec_impl/2013/163/oj

9.4.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 100/1


KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2013,

teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisten parhaita käytettävissä olevia tekniikoita (BAT) koskevien päätelmien laatimisesta sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotantoa varten

(tiedoksiannettu numerolla C(2013) 1728)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2013/163/EU)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU (1) ja erityisesti sen 13 artiklan 5 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti komissio järjestää tietojenvaihdon jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden, ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen ja komission välillä helpottaakseen kyseisen direktiivin 3 artiklan 11 kohdassa määriteltyjen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien vertailuasiakirjojen laatimista.

(2)

Direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 2 kohdan mukaan tietoja on vaihdettava laitosten ja tekniikkojen tehokkuudesta päästöjen kannalta (tarvittaessa lyhyen ja pitkän aikavälin keskiarvoina, sekä niihin liittyvistä vertailuolosuhteista), raaka-aineiden ominaisuuksista ja kulutuksesta, vedenkulutuksesta, energian käytöstä ja jätteen tuottamisesta, käytetyistä tekniikoista, niihin liittyvästä tarkkailusta, kokonaisympäristövaikutuksista, taloudellisesta ja teknisestä toteutuskelpoisuudesta ja niiden kehityksestä sekä parhaista käytettävissä olevista tekniikoista ja uusista tekniikoista, jotka yksilöidään mainitun direktiivin 13 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa mainittujen kysymysten tarkastelun jälkeen.

(3)

Direktiivin 2010/75/EU 3 artiklan 12 kohdan määritelmän mukaan BAT-päätelmät ovat parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevan vertailuasiakirjan tärkein osa, jossa esitetään päätelmät parhaista käytettävissä olevista tekniikoista, niiden kuvaus, tiedot niiden sovellettavuuden arvioimiseksi, parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot, siihen liittyvä tarkkailu ja kulutustasot ja tarvittaessa asiaankuuluvat laitoksen kunnostustoimet.

(4)

Direktiivin 2010/75/EU 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti BAT-päätelmiä käytetään lähtökohtana mainitun direktiivin II luvun soveltamisalaan kuuluvia laitoksia koskevia lupaehtoja määritettäessä.

(5)

Direktiivin 2010/75/EU 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava päästöjen raja-arvot, joilla varmistetaan, etteivät päästöt normaalien toimintaolosuhteiden vallitessa ylitä parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyviä päästötasoja, jotka on vahvistettu direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuissa BAT-päätelmistä tehdyissä päätöksissä.

(6)

Direktiivin 2010/75 15 artiklan 4 kohdassa säädetään 15 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia koskevista poikkeuksista, joita voidaan kuitenkin soveltaa ainoastaan siinä tapauksessa, että parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen saavuttaminen johtaisi suhteettoman suuriin kustannuksiin ympäristöhyötyihin verrattuna kyseessä olevan laitoksen maantieteellisen sijainnin tai paikallisten ympäristöolojen vuoksi taikka kyseessä olevan laitoksen teknisten ominaisuuksien vuoksi.

(7)

Direktiivin 2010/75/EU 16 artiklan 1 kohdassa säädetään, että direktiivin 14 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen tarkkailuvaatimusten on tapauksen mukaan perustuttava BAT-päätelmissä kuvattuihin tarkkailua koskeviin päätelmiin.

(8)

Direktiivin 2010/75/EU 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti neljän vuoden kuluessa siitä, kun päätökset BAT-päätelmistä on julkaistu, toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava ja tarvittaessa saatettava ajan tasalle kaikki lupaehdot ja varmistettava, että laitos on kyseisten lupaehtojen mukainen.

(9)

Tietojenvaihtoa koskevan foorumin perustamisesta teollisuuden päästöistä annetun direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan mukaisesti 16 päivänä toukokuuta 2011 annetulla komission päätöksellä (2) perustetaan jäsenvaltioiden, kyseisen teollisuuden ja ympäristönsuojelua edistävien valtioista riippumattomien järjestöjen edustajista koostuva foorumi.

(10)

Komissio sai kyseiseltä foorumilta 13 päivänä syyskuuta 2012 direktiivin 2010/75/EU 13 artiklan 4 kohdan mukaisen lausunnon (3) sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotantoa koskevan BAT-vertailuasiakirjan ehdotetusta sisällöstä ja toimitti kyseisen lausunnon julkisesti saataville.

(11)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat direktiivin 2010/75/EU 75 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

BAT-päätelmät sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotantoa varten vahvistetaan tämän päätöksen liitteessä.

2 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 26 päivänä maaliskuuta 2013.

Komission puolesta

Janez POTOČNIK

Komission jäsen


(1)  EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17.

(2)  EUVL C 146, 17.5.2011, s. 3

(3)  http://circa.europa.eu/Public/irc/env/ied/library?l=/ied_art_13_forum/opinions_article


LIITE

SEMENTIN, KALKIN JA MAGNESIUMOKSIDIN VALMISTUKSEN PARASTA KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAA TEKNIIKKAA (BAT) KOSKEVAT PÄÄTELMÄT

SOVELTAMISALA

HUOMAUTUS TIETOJENVAIHDOSTA

MÄÄRITELMÄT

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

BAT-PÄÄTELMÄT

1.1

Yleiset BAT-päätelmät

1.1.1

Ympäristöasioiden hallinnointijärjestelmät (EMS)

1.1.2

Melu

1.2

Sementtiteollisuutta koskevat BAT-päätelmät

1.2.1

Tavalliset primaariset menetelmät

1.2.2

Seuranta

1.2.3

Energiankulutus ja prosessin valinta

1.2.4

Jätteen käyttö

1.2.5

Pölypäästöt

1.2.6

Kaasumaiset yhdisteet

1.2.7

PCDD/F-päästöt

1.2.8

Metallipäästöt

1.2.9

Prosessista syntyvä jäännös/jäte

1.3

Kalkkiteollisuutta koskevat BAT-päätelmät

1.3.1

Tavalliset primääriset menetelmät

1.3.2

Seuranta

1.3.3

Energiankulutus

1.3.4

Kalkkikiven kulutus

1.3.5

Polttoaineiden valinta

1.3.6

Hiukkaspäästöt

1.3.7

Kaasumaiset yhdisteet

1.3.8

PCDD/F-päästöt

1.3.9

Metallipäästöt

1.3.10

Prosessista syntyvä jäännös/jäte

1.4

Magnesiumoksiditeollisuutta koskevat BAT-päätelmät

1.4.1

Seuranta

1.4.2

Energiankulutus

1.4.3

Hiukkaspäästöt

1.4.4

Kaasumaiset yhdisteet

1.4.5

Prosessista syntyvä jäännös/jäte

1.4.6

Jätteiden käyttö polttoaineina ja/tai raaka-aineina

MENETELMIEN KUVAUS

1.5

Sementtiteollisuuden menetelmien kuvaus

1.5.1

Pölypäästöt

1.5.2

NOx-päästöt

1.5.3

SOx-päästöt

1.6

Kalkkiteollisuuden menetelmien kuvaus

1.6.1

Pölypäästöt

1.6.2

NOx-päästöt

1.6.3

SOx-päästöt

1.7

Magnesiittiteollisuuden (kuivamenetelmä) menetelmien kuvaus

1.7.1

Pölypäästöt

1.7.2

SOx-päästöt

SOVELTAMISALA

Nämä BAT-päätelmät koskevat seuraavaa direktiivin 2010/75/EU liitteessä I olevassa 3.1 kohdassa täsmennettyä teollista toimintaa:

”3.1.

Sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotanto”, johon kuuluvat seuraavat:

a)

klinkkerin (sementti) tuotanto kiertouuneissa, joiden tuotantokapasiteetti ylittää 500 tonnia päivässä, tai muun tyyppisissä uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti ylittää 50 tonnia päivässä;

b)

kalkin tuotanto uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti ylittää 50 tonnia päivässä;

c)

magnesiumoksidin tuotanto uuneissa, joiden tuotantokapasiteetti ylittää 50 tonnia päivässä.

Kohdan 3.1 c osalta nämä BAT-päätelmät koskevat vain magnesiumoksidin valmistusta kuivamenetelmällä louhitusta luonnon magnesiitista (magnesiumkarbonaatti MgCO3).

Edellä mainituista toiminnoista nämä BAT-päätelmät kattavat erityisesti seuraavat:

sementin, kalkin ja magnesiumoksidin tuotanto (kuivamenetelmällä)

raaka-aineet – varastointi ja valmistaminen

polttoaineet – varastointi ja valmistaminen

jätteen käyttö raaka-aineena ja/tai polttoaineena, laatuvaatimukset, valvonta ja valmistelu

tuotteet – varastointi ja valmistaminen

pakkaaminen ja lähettäminen.

Nämä BAT-päätelmät eivät koske seuraavia toimintoja:

magnesiumoksidin tuotanto märkämenetelmällä magnesiumkloridia lähtöaineena käyttäen; tähän sovelletaan vertailuasiakirjaa ”Best Available Techniques for Large Volume Inorganic Chemicals – Solids and Others Industry” (LVIC-S) (Parhaat käytettävissä olevat tekniikat: epäorgaanisten peruskemikaalien valmistus – kiinteät ja muut)

erittäin vähähiilisen dolomiittikalkin (eli kalsium- ja magnesiumoksidien sekoituksen (CaCO3.MgCO3), jota syntyy, kun dolomiitista poistetaan lähes kaikki hiili) tuotanto; tuotteeseen jäävä hiilidioksidipitoisuus on alle 0,25 prosenttia ja tuotteen tiheys huomattavasti alle 3,05 g/cm3

sementtiklinkkerin tuotannossa käytettävät kuilu-uunit

toimet, jotka eivät suoraan liity varsinaiseen tuotantotoimintaan, esimerkiksi louhinta.

Muut näiden BAT-päätelmien kattamien toimintojen kannalta merkitykselliset BAT-vertailuasiakirjat:

Vertailuasiakirjat

Toiminto

Varastoinnista syntyvät päästöt (EFS)

Raaka-aineiden ja tuotteiden varastointi ja käsittely

Yleiset tarkkailuperiaatteet (MON)

Päästöjen tarkkailu

Jätteidenkäsittelyala (WT)

Jätteiden käsittely

Energiatehokkuus (ENE)

Yleinen energiatehokkuus

Taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset (ECM)

Tekniikan taloudelliset vaikutukset ja kokonaisympäristövaikutukset

Näissä BAT-päätelmissä luetellut ja kuvaillut menetelmät eivät ole määrääviä eivätkä tyhjentäviä. Muita menetelmiä voidaan käyttää, jos niillä voidaan turvata vähintään vastaava ympäristösuojelun taso.

Näiden BAT-päätelmien osilla, jotka koskevat jätettä käyttäviä rinnakkaispolttolaitoksia, ei rajoiteta direktiivin 2010/75/EU IV luvun tai liitteen VI säännösten soveltamista.

Näiden BAT-päätelmien energiatehokkuutta koskevilla osilla ei rajoiteta uuden energiatehokkuusdirektiivin 2012/27/EU Euroopan parlamentin ja neuvoston (1) säännösten soveltamista.

HUOMAUTUS TIETOJENVAIHDOSTA

Sementin, kalkin ja magnesiumoksidin valmistuksen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskeva tietojenvaihto päättyi vuonna 2008. Tuolloin käytettävissä olevia tietoja, joita täydennettiin lisätiedoilla magnesiumoksidin tuotannosta peräisin olevista päästöistä, käytettiin näiden BAT-päätelmien valmistelussa.

MÄÄRITELMÄT

Näissä BAT-päätelmissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Käsite

Määritelmä

Uusi laitos

Näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen tehdasalueella käyttöön otettu laitos tai laitos, joka on rakennettu kokonaan uudelleen tehtaan olemassa oleville perustuksille näiden BAT-päätelmien julkaisemisen jälkeen.

Olemassa oleva laitos

Muu kuin uusi laitos.

Perusparannus

Laitoksen tai uunin parannustyö, jossa uunin vaatimuksiin tai tekniikkaan tehdään merkittävä muutos tai uuni vaihdetaan

”Jätteen käyttö polttoaineena ja/tai raaka-aineena”

Käsite kattaa seuraavien materiaalien käytön:

jätepolttoaineet, joiden lämpöarvo on huomattava, sekä

jätemateriaalit, joilla ei ole huomattavaa lämpöarvoa, mutta jotka sisältävät raaka-aineina käytettäviä mineraaleja, joista voidaan valmistaa välituotteena klinkkeriä, sekä

jätemateriaalit, joiden lämpöarvo on huomattava ja jotka lisäksi sisältävät mineraaleja.

Eräiden tuotteiden määritelmät

Käsite

Määritelmä

Valkosementti

Sementti, joka kuuluu seuraavaan PRODCOM 2007 -luokkaan: 26.51.12.10 – valkoinen portlandsementti

Erikoissementti

Erikoissementti, joka kuuluu seuraaviin PRODCOM 2007 -luokkiin:

26.51.12.50 – aluminaattisementti

26.51.12.90 – muut hydrauliset sementit

Dolomiittikalkki tai kalsinoitu dolomiittikalkki

Kalsium- ja magnesiumoksidien sekoitus, jota saadaan aikaan poistamalla hiili dolomiitista (CaCO3.MgCO3); lopputuotteeseen jäävä hiilidioksidipitoisuus on yli 0,25 prosenttia ja kaupan olevan tuotteen tiheys huomattavasti alle 3,05 g/cm3. Vapaa pitoisuus magnesiumoksidina (MgO) on yleensä 25–40 prosenttia.

Sintrattu dolomiittikalkki

Kalsium- ja magnesiumoksidien sekoitus, jota käytetään ainoastaan tulenkestävien rakennuskivien ja muiden tulenkestävien tuotteiden tuotannossa ja jonka vähimmäistiheys on 3,05 g/cm3.

Eräiden ilman epäpuhtauksien määritelmä

Käsite

Määritelmä

NOx ilmaistuna typpidioksidina NO2

Typpioksidin (NO) ja typpidioksidin (NO2) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna typpidioksidina NO2

SOx ilmaistuna rikkidioksidina SO2

Rikkidioksidin (SO2) ja rikkitrioksidin (SO3) yhteenlaskettu määrä ilmaistuna rikkidioksidina SO2

Kloorivety ilmaistuna kloorivetynä HCl

Kaikki kaasumaiset kloridit ilmaistuina kloorivetynä HCl

Fluorivety ilmaistuna fluorivetynä HF

Kaikki kaasumaiset fluoridit ilmaistuina fluorivetynä HF

Lyhenteet

ASK

Rengaskuilu-uuni (annular shaft kiln)

DBM

Ylipoltettu magnesiitti (dead burned magnesia)

I-TEQ

Kansainvälinen toksisuusekvivalentti (international toxicity equivalent)

LRK

Pitkä kiertouuni (long rotary kiln)

MFSK

Kuilu-uuni sekasyötöllä (mixed feed shaft kiln)

OK

Muut uunit (other kilns)

Kalkkiteollisuudessa tähän kuuluvat seuraavat:

kaksoiskallistuskuilu-uunit

monikammiokuilu-uunit

keskuspoltinkuilu-uunit

ulkokammiokuilu-uunit

palkkipoltinkuilu-uunit

sisäholvilla varustetut kuilu-uunit

liikkuvalla arinalla varustetut uunit

kartionmuotoiset uunit

flash-kalsinointiuunit

pyörivällä tulipesällä varustetut uunit

OSK

Muu kuilu-uuni (other shaft kiln) eli muut kuilu-uunit kuin ASK ja MFSK

PCDD

Polykloorattu dibentso-p-dioksiini

PCDF

Polykloorattu dibentsofuraani

PFRK

Kaksoiskuilu-uuni (parallel flow regenerative kiln)

PRK

Esilämmittimellä varustettu kiertouuni (rotary kiln with preheater)

YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

Ilmaan joutuvien päästöjen keskiarvojen laskentajaksot ja vertailuolosuhteet

Näissä BAT-päätelmissä esitettyjä ilmapäästöjä koskevat parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaiset päästöarvot (BAT-AEL-arvot) tarkoittavat vakio-olosuhteita, jotka ovat kuiva kaasu 273 K:n lämpötilassa ja 1 013 hPa:n ilmanpaineessa.

Pitoisuusarvot pätevät seuraavissa vertailuolosuhteissa:

Toiminnot

Vertailuolosuhteet

Toiminnot, joissa käytetään uunia

Sementtiteollisuus

Happipitoisuus 10 tilavuusprosenttia

Kalkkiteollisuus (2)

Happipitoisuus 11 tilavuusprosenttia

Magnesiumoksiditeollisuus (kuivamenetelmä) (3)

Happipitoisuus 10 tilavuusprosenttia

Toiminnot, joissa ei käytetä uunia

Kaikki prosessit

Ei happikorjausta

Kalkin hydratointilaitokset

Päästöjen mukaan

(ei happikorjausta tai kuivakaasukorjausta)

Laskentajaksoihin sovelletaan seuraavia määritelmiä:

Vuorokausikeskiarvo

Kahdenkymmenenneljän tunnin pituisen ajanjakson aikana päästöjen jatkuvassa tarkkailussa mitattu keskiarvo.

Keskiarvo otantajakson aikana

Sellaisten (määräajoin tehtävien) pistemittausten keskiarvo, jotka ovat kestäneet aina vähintään 30 minuuttia, ellei muuta mainita.

Muuntaminen standardin mukaiseksi happipitoisuudeksi

Päästöpitoisuus standardinmukaisessa happipitoisuudessa voidaan laskea seuraavan kaavan mukaan.

Formula

jossa:

ER (mg/Nm3)

:

päästöpitoisuus suhteessa standardinmukaiseen happipitoisuuteen OR

OR (tilavuusprosenttia)

:

standardinmukainen happipitoisuus

EM (mg/Nm3)

:

päästöpitoisuus suhteessa mitattuun happipitoisuuteen OM

OM (tilavuusprosenttia)

:

mitattu happipitoisuus.

BAT-PÄÄTELMÄT

1.1   Yleiset BAT-päätelmät

Tässä jaksossa mainitut BAT-tekniikat koskevat kaikkia näissä BAT-päätelmissä tarkoitettuja laitoksia (sementti-, kalkki- ja magnesiumoksiditeollisuus).

Tässä jaksossa mainittujen yleisten BAT-tekniikoiden lisäksi sovelletaan jaksoissa 1.2–1.4 esitettyjä prosessikohtaisia BAT-tekniikoita.

1.1.1   Ympäristöasioiden hallinnointijärjestelmät (EMS)

1.   Sementtiä, kalkkia ja magnesiumoksidia valmistavien laitosten yleisen ympäristönsuojelun tason kohentamiseksi BAT-tekniikoiden mukaista on varmistaa seuraavat ominaisuudet sisältävän ympäristöasioiden hallinnointijärjestelmän (EMS) täytäntöönpano ja noudattaminen:

i.

johtajien sitoutuminen, ylin johto mukaan lukien;

ii.

sellaisen ympäristöpolitiikan määritteleminen, jossa laitosten johdon tehtävänä on jatkuvasti kehittää laitosten toimintaa;

iii.

tarvittavien menettelyjen, tavoitteiden ja päämäärien suunnittelu ja vahvistaminen sekä rahoituksen ja investointien suunnittelu;

iv.

menettelyjen täytäntöönpano kiinnittämällä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

a)

rakenne ja vastuu

b)

koulutus, tietoisuus ja pätevyys

c)

viestintä

d)

henkilöstön osallistuminen

e)

dokumentointi

f)

tehokas prosessinohjaus

g)

kunnossapito-ohjelmat

h)

torjuntavalmius ja torjunta

i)

ympäristölainsäädännön noudattamisen varmistaminen;

v.

toimivuuden varmistaminen ja korjaavien toimien toteuttaminen kiinnittämällä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

a)

seuranta ja mittaukset (ks. myös yleisiä tarkkailuperiaatteita koskeva vertailuasiakirja)

b)

korjaavat ja ennalta ehkäisevät toimet

c)

tietokantojen ylläpitäminen

d)

riippumattomat (tapauksen mukaan) sisäiset ja ulkoiset tarkastukset sen määrittämiseksi, onko EMS suunniteltujen järjestelyjen mukainen ja onko sen täytäntöönpano ja ylläpito asianmukaista;

vi.

ylimmän johdon toimet EMS:n ja sen jatkuvan toimivuuden, riittävyyden ja tehokkuuden tarkastamiseksi;

vii.

puhtaampien tekniikoiden kehityksen seuraaminen;

viii.

laitoksen mahdollisen käytöstäpoiston ympäristövaikutusten tarkastelu suunniteltaessa uutta laitosta ja koko sen elinkaaren ajan;

ix.

alakohtaisen vertailuanalyysin säännöllinen soveltaminen.

Sovellettavuus

EMS-järjestelmän sovellettavuus (esim. tietojen taso) ja luonne (esim. standardoitu tai standardoimaton) ovat yleensä sidoksissa laitoksen luonteeseen, laajuuteen ja monimutkaisuuteen sekä sen mahdollisten ympäristövaikutusten vaihteluväliin.

1.1.2   Melu

2.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää melupäästöjä ja pitää ne mahdollisimman pieninä sementin, kalkin ja magnesiumoksidin valmistusprosessien aikana käyttämällä seuraavien menetelmien yhdistelmää:

 

Menetelmä

a

Sopivan paikan valinta melua aiheuttavalle toiminnalle

b

Eri prosessien/yksiköiden melueristys

c

Eri prosessien/yksiköiden tärinäeristys

d

Sisäinen ja ulkoinen vuoraus iskunvaimennusmateriaalilla

e

Melua tuottavien prosessien äänieristäminen

f

Rakennuksista ja/tai luonnonesteistä muodostuvien meluvallien rakentaminen

g

Savukaasuputkistojen äänenvaimentimet

h

Melusuojatuissa rakennuksissa sijaitsevien putkien ja puhaltimien eristäminen

i

Suljettujen tilojen ovien ja ikkunoiden sulkeminen

j

Konesalien äänieristys

k

Seinissä olevien aukkojen äänieristys esimerkiksi asentamalla sulut hihnakuljettimen sisääntuloaukkoon

l

Äänenvaimentimien asentaminen ilmanpoistoaukkoihin, esimerkiksi hiukkaspoistoyksiköiden puhdaskaasuaukkoihin

m

Virtausnopeuden vähentäminen putkissa

n

Putkien äänieristys

o

Melulähteiden ja esimeriksi kompressorien ja putkien mahdollisesti resonoivien komponenttien rakenteellinen erottaminen toisistaan

p

Suodatinpuhaltimien äänenvaimentimet

q

Teknisten laitteiden (esimerkiksi kompressorien) sijoittaminen äänieristettyihin moduuleihin

r

Kumisuojusten käyttö jyrsimissä siten, että vältetään kahden metallipinnan välinen kosketus

s

Rakennusten pystyttäminen tai puiden ja pensaiden istuttaminen suojattavan alueen ja melua aiheuttavan toiminnan väliin

1.2   Sementtiteollisuutta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin mainita, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin sementtiteollisuuden laitoksiin.

1.2.1   Tavalliset primaariset menetelmät

3.   BAT-tekniikoiden mukaista on tehokas energiankäyttö ja polton tuottamien päästöjen vähentäminen sekä sujuva ja vakaa polttoprosessi pysyttelemällä lähellä prosessin muuttujille määriteltyjä tasoja. Tässä käytettävät menetelmät ovat seuraavat:

 

Menetelmä

a

Prosessinohjauksen optimointi, mukaan lukien tietokoneistettu automaattiohjaus

b

Nykyaikaisten, gravimetristen kiinteän polttoaineen syöttöjärjestelmien käyttö

4.   BAT-tekniikoiden mukaista on ehkäistä ja/tai vähentää päästöjä valitsemalla tarkkaan kaikki uuniin menevät aineet ja valvomalla niitä.

Kuvaus

Uuniin joutuvien aineiden valvonnalla ja tarkalla valitsemisella voidaan vähentää päästöjä. Valinnassa olisi otettava huomioon aineiden kemiallinen koostumus sekä tapa, jolla ne syötetään uuniin. Aineita, joihin olisi kiinnitettävä huomiota, voivat olla esimerkiksi BAT 11:ssä ja 24–28:ssa mainitut aineet.

1.2.2   Seuranta

5.   BAT-tekniikoiden mukaista on seurata ja mitata säännöllisesti prosessiparametreja ja päästöjä sekä seurata päästöjä asiaa koskevien EN-standardien mukaisesti; ellei EN-standardeja ole, käytetään kansallisia standardeja, ISO-standardeja tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tieteelliseltä laadultaan vastaavan tiedon saanti, mukaan lukien seuraavat:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Prosessin vakautta osoittavien prosessiparametrien, kuten lämpötilan, O2-pitoisuuden, paineen ja virtausnopeuden, jatkuvat mittaukset

Voidaan soveltaa yleisesti

b

Kriittisten prosessiparametrien eli raaka-aineseoksen ja polttoaineensyötön homogeenisuuden, säännöllisen annostelun sekä hapen ylimäärän seuranta ja vakauttaminen

Voidaan soveltaa yleisesti

c

NH3-päästöjen jatkuvat mittaukset, kun selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR) on käytössä

Voidaan soveltaa yleisesti

d

Pöly-, NOx-, SOx- ja CO-päästöjen jatkuvat mittaukset

Voidaan soveltaa prosesseihin, joissa käytetään uunia

e

PCDD/F- ja metallipäästöjen määräaikaismittaukset

f

HCl-, HF- ja orgaanisen hiilen kokonaispäästöjen jatkuvat tai määräaikaismittaukset

g

Pölyn jatkuvat tai määräaikaismittaukset

Voidaan soveltaa toimintoihin, joissa ei käytetä uunia.

Pienten päästölähteiden (<10 000 Nm3/h) tapauksessa muista pölyävistä toiminnoista kuin jäähdytys- ja pääjauhatusprosesseista syntyvän pölyn mittaustaajuuden tai toimintakokeiden tiheyden olisi pohjauduttava kunnossapidon hallintajärjestelmään.

Kuvaus

Valinta BAT 5 f kohdassa mainittujen jatkuvien tai määräaikaismittausten välillä perustuu päästölähteeseen sekä odotettavissa olevan epäpuhtauden tyyppiin.

1.2.3   Energiankulutus ja prosessin valinta

1.2.3.1   Prosessin valinta

6.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää energiankulutusta käyttämällä kuivamenetelmää hyödyntäviä uuneja, joissa on monivaiheinen esilämmitys- ja esikalsinointijärjestelmä.

Kuvaus

Tällaisessa polttojärjestelmässä poistokaasuja ja jäähdyttimestä talteen otettua hukkalämpöä voidaan hyödyntää raaka-aineen esilämmityksessä ja esikalsinoinnissa ennen sen uuniin syöttämistä, jolloin saavutetaan huomattavaa energiansäästöä.

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa uusiin laitoksiin ja perusparannettuihin vanhoihin tehtaisiin; riippuu raaka-aineen kosteuspitoisuudesta.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät energiankulutustasot

Katso taulukko 1.

Taulukko 1

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät energiankulutustasot uusille laitoksille ja perusparannetuille vanhoille tehtaille, kun käytössä on kuivamenetelmää hyödyntävä uuni, jossa on monivaiheinen esilämmitys- ja esikalsinointijärjestelmä.

Prosessi

Yksikkö

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät energiankulutustasot (4)

Kuivamenetelmä sekä monivaiheinen esilämmitys- ja esikalsinointijärjestelmä

MJ/tonnia klinkkeriä

2 900 – 3 300 (5)  (6)

1.2.3.2   Energiankulutus

7.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää lämpöenergian kulutusta tai minimoida se käyttämällä seuraavien menetelmien yhdistelmää:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Hyödynnetään parannettuja ja optimoituja uunijärjestelmiä ja sujuvaa ja vakaata polttoprosessia, joka tapahtuu lähellä prosessin muuttujille määriteltyjä tasoja. Tässä hyödynnetään seuraavia menetelmiä:

I.

prosessinohjauksen optimointi, mukaan lukien tietokoneistetut automaattiohjausjärjestelmät

II.

nykyaikaiset, gravimetriset kiinteän polttoaineen syöttöjärjestelmät

III.

esilämmityksen ja esikalsinoinnin mahdollisimman laaja hyödyntäminen, kun otetaan huomioon olemassa oleva uunijärjestelmä.

Voidaan soveltaa yleisesti. Vanhoissa uuneissa esilämmityksen ja esikalsinoinnin sovellettavuus riippuu uunijärjestelmästä.

b

Otetaan talteen uuneissa muodostuva ylijäämälämpö erityisesti jäähdytysvyöhykkeellä. Varsinkin jäähdytysvyöhykkeeltä tai esilämmittimestä talteen otettua uunin ylijäämälämpöä (kuumaa ilmaa) voidaan käyttää raaka-aineiden kuivattamiseen.

Voidaan soveltaa yleisesti sementtiteollisuudessa.

Ylijäämälämmön talteenottoa jäähdytysvyöhykkeeltä voidaan soveltaa arinanjäähdyttimiä käytettäessä.

Satelliittijäähdyttimiä käytettäessä talteenoton tehokkuus on rajallista.

c

Otetaan käyttöön riittävän monta syklonivaihetta käytettävien raaka-aineiden ja polttoaineiden ominaisuuksista riippuen.

Sykloniesilämmitinvaiheita voidaan soveltaa uusissa laitoksissa ja perusparannetuissa vanhoissa tehtaissa.

d

Käytetään polttoaineita, joiden ominaisuuksilla on myönteinen vaikutus lämpöenergian kulutukseen.

Menetelmää voidaan soveltaa yleisesti sementtiuuneissa polttoaineen saatavuudesta riippuen sekä vanhoissa uuneissa riippuen siitä, onko polttoaineen syöttäminen uuniin teknisesti mahdollista.

e

Perinteisiä polttoaineita jätepolttoaineilla korvattaessa käytetään sopivia, jätteenpolttoon optimoituja sementtiuunijärjestelmiä

Voidaan soveltaa yleisesti kaikentyyppisissä sementtiuuneissa

f

Minimoidaan savukaasujen ohivirtaukset (bypass)

Voidaan soveltaa yleisesti sementtiteollisuudessa

Kuvaus

Nykyaikaisten uunijärjestelmien energiankulutukseen vaikuttavat monet tekijät, kuten raaka-aineiden ominaisuudet (esimerkiksi kosteuspitoisuus ja poltettavuus), ominaisuuksiltaan erilaisten polttoaineiden käyttö sekä kaasun ohivirtausjärjestelmän käyttö. Myös uunin tuotantokapasiteetilla on vaikutusta energiankulutukseen.

Menetelmä 7c: Esilämmityksen syklonivaiheiden oikea lukumäärä riippuu uunin tehosta sekä savukaasun jäännöslämmöllä kuivattavien raaka-aineiden ja polttoaineiden kosteuspitoisuudesta, sillä paikallisten raaka-aineiden kosteuspitoisuudessa ja poltettavuudessa on huomattavaa vaihtelua.

Menetelmä 7d: Perinteisiä polttoaineita ja jätepolttoaineita voidaan käyttää sementtiteollisuudessa. Käytettävien polttoaineiden ominaisuuksilla, kuten sopivalla lämpöarvolla ja pienellä kosteuspitoisuudella, on myönteinen vaikutus uunin ominaisenergiankulutukseen.

Menetelmä 7f: Kuuman raaka-aineen ja kuuman kaasun poistamisen tuloksena ominaisenergiankulutus kasvaa suurin piirtein suhteessa 6–12 MJ/ tonnia klinkkeriä per yksi prosenttiyksikkö poistettua uunin syöttöpään savukaasua. Kaasun ohivirtauksen käytön minimoimisella on siis myönteinen vaikutus energiankulutukseen.

8.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää primaarienergian kulutusta, minkä vuoksi on syytä harkita, onko sementin ja sementtituotteiden klinkkeripitoisuutta mahdollista pienentää.

Kuvaus

Sementin ja sementtituotteiden klinkkeripitoisuutta on mahdollista pienentää lisäämällä jauhamisvaiheessa täyte- ja/tai lisäaineita, kuten masuunikuonaa, kalkkikiveä, lentotuhkaa tai potsolaania, sovellettavien sementtistandardien mukaisesti.

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa yleisesti sementtiteollisuudessa riippuen täyte- ja/tai lisäaineiden (paikallisesta) saatavuudesta sekä paikallisten markkinoiden erityisominaisuuksista.

9.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää primaarienergian kulutusta, minkä vuoksi on syytä harkita sähkön ja lämmön tai sähkön ja höyryn yhteistuotantolaitosten käyttöönottoa.

Kuvaus

Sähkön ja lämmön tai sähkön ja höyryn yhteistuotantolaitoksia voidaan käyttää sementtiteollisuudessa, jos klinkkerijäähdyttimen tai uunin poistokaasujen hukkalämpö otetaan talteen perinteisiä höyrynkiertoprosesseja tai muita tekniikoita käyttämällä. Klinkkerijäähdyttimen tai uunin poistokaasuista talteen otettua ylijäämälämpöä voidaan käyttää myös kaukolämpönä tai teollisuudessa.

Sovellettavuus

Menetelmää voidaan soveltaa kaikissa sementtiuuneissa, joissa muodostuu riittävästi ylijäämälämpöä, jos prosessiparametrit saavutetaan ja taloudellinen toteuttamiskelpoisuus varmistetaan.

10.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää sähköenergian kulutusta tai minimoida se käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Tehohallintajärjestelmien hyödyntäminen

b

Energiatehokkaiden jauhatuslaitteiden ja muiden energiatehokkaiden sähkökäyttöisten laitteiden käyttö

c

Kehittyneiden seurantajärjestelmien käyttö

d

Järjestelmään vuotavan ilman vähentäminen

e

Prosessinohjauksen optimointi

1.2.4   Jätteen käyttö

1.2.4.1   Jätteen laadunvalvonta

11.   BAT-tekniikoiden mukaista on varmistaa raaka-aineina ja/tai sementtiuunin polttoaineina käytettävien jätteiden ominaisuudet sekä vähentää päästöjä käyttämällä seuraavia menetelmiä:

 

Menetelmä

a

Sovelletaan laadunvarmistusjärjestelmiä, joilla taataan jätteen ominaisuudet ja analysoidaan seuraavat ominaisuudet jätteestä, jota on tarkoitus käyttää raaka-aineena ja/tai sementtiuunin polttoaineena:

I.

tasainen laatu

II.

fysikaaliset ominaisuudet, esimerkiksi päästöjen muodostus, karkeus, reaktiivisuus, poltettavuus, lämpöarvo

III.

kemialliset ominaisuudet, esimerkiksi kloori-, rikki-, alkali- ja fosfaattipitoisuudet sekä relevanttien metallien pitoisuudet

b

Valvotaan raaka-aineena ja/tai sementtiuunin polttoaineena käytettävässä jätteessä olevien relevanttien muuttujien pitoisuuksia, kuten kloorin, relevanttien metallien (esimerkiksi kadmium, elohopea ja tallium), rikin ja halogeenin kokonaispitoisuuksia

c

Sovelletaan laadunvarmistusjärjestelmää kuhunkin jätelastiin

Kuvaus

Primaariset raaka-aineet ja/tai fossiiliset polttoaineet voidaan korvata sementin valmistuksessa erilaisilla jätemateriaaleilla, mikä säästää myös luonnonvaroja.

1.2.4.2   Jätteen syöttö uuniin

12.   BAT-tekniikoiden mukaista on varmistaa uunissa raaka-aineina ja/tai polttoaineena käytettävien jätteiden asianmukainen käsittely käyttämällä seuraavia menetelmiä:

 

Menetelmä

a

Käytetään oikeita syöttökohtia uuniin lämpötilan ja viipymäajan mukaan uunin rakenteesta ja toiminnasta riippuen

b

Jätteet, jotka sisältävät sellaisia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat haihtua ennen kalsinointivyöhykettä, syötetään uunin vyöhykkeisiin, joissa lämpötila on riittävän korkea

c

Toimitaan niin, että jätteen rinnakkaispoltosta syntyvän kaasun lämpötila nousee valvotusti ja homogeenisesti kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 °C:een

d

Nostetaan lämpötila 1 100 °C:een, jos rinnakkaispoltettavan vaarallisen jätteen sisältämien halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on enemmän kuin yksi prosentti kloorina ilmaistuna

e

Syötetään jäte yhtäjaksoisesti ja tasaisesti

f

Keskeytetään jätteen rinnakkaispoltto tai viivästetään sitä muun muassa käynnistys- ja/tai pysäytystoimien ajaksi silloin, kun edellä a–d kohdassa edellytettyjä lämpötiloja ja viipymisaikoja ei ole mahdollista saavuttaa

1.2.4.3   Vaarallisten jätteiden käyttöön liittyvä turvallisuusasioiden hallinnointi

13.   BAT-tekniikoiden mukaista on toteuttaa turvallisuusasioiden hallinnointia vaarallisten jätteiden varastoinnissa, käsittelyssä ja syötössä esimerkiksi käyttämällä riskinarviointiin perustuvaa toimintatapaa jätteen lähteen ja tyypin mukaisesti, kun jätettä merkitään, tarkastetaan ja testataan ja kun siitä otetaan näytteitä.

1.2.5   Pölypäästöt

1.2.5.1   Pölyn hajapäästöt

14.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää pölyävistä toiminnoista syntyviä pölyn hajapäästöjä tai minimoida ne käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Toimintojen sijoittelu laitosalueelle yksinkertaistetusti ja suoralinjaisesti

Voidaan soveltaa vain uusissa laitoksissa

b

Pölyävien toimintojen, kuten jauhamisen, seulomisen ja sekoittamisen, eristys tai kotelointi

Voidaan soveltaa yleisesti

c

Kuljettimien ja elevaattoreiden peittäminen ja niiden rakentaminen suljetuiksi järjestelmiksi, jos pölyävistä materiaaleista todennäköisesti irtoaa pölyn hajapäästöjä

d

Ilma- ja pölyvuotojen vähentäminen

e

Automaattisten laitteiden ja ohjausjärjestelmien käyttö

f

Toiminnan sujuvuuden varmistaminen

g

Laitoksen asianmukaisen ja kattavan kunnossapidon varmistaminen kiinteällä ja siirrettävällä imurijärjestelmällä.

Kunnossapitotoimien aikana tai kuljetinjärjestelmien vikatilanteissa aineita saattaa päästä vuotamaan. Pölyn hajapäästöjen muodostuminen poistotoimien aikana olisi estettävä imurijärjestelmiä käyttämällä. Uusiin rakennuksiin voidaan helposti asentaa kiinteä imuriputkisto, mutta vanhoissa rakennuksissa siirrettävien järjestelmien ja joustavien liittimien käyttö on yleensä kannattavampaa.

Erityistapauksissa pneumaattisissa kuljetinjärjestelmissä voidaan suosia kiertoprosessia.

h

Ilmanvaihto ja pölyn kokoaminen tekstiilisuodattimiin:

Kaiken materiaalien käsittelyn olisi mahdollisimman pitkälle tapahduttava alipaineistetuissa suljetuissa järjestelmissä. Tämän jälkeen imuilmasta poistetaan pöly tekstiilisuodattimella ennen sen johtamista ulkoilmaan.

i

Automaattisella käsittelyjärjestelmällä varustetun suljetun varaston käyttö:

Klinkkerisiiloja sekä täysin automatisoituja suljettuja raaka-aineiden varastointialueita pidetään tehokkaimpana ratkaisuna suurista varastoista aiheutuvien pölyn hajapäästöjen muodostamaan ongelmaan. Tällaisissa varastoissa on yksi tai useampia tekstiilisuodattimia, jotka estävät pölyn hajapäästöjen syntymisen lastauksen ja purkamisen yhteydessä.

Täyttöjen yhteydessä vapautuvan pölypitoisen ilman käsittelyyn käytetään kapasiteetiltaan sopivia varastosiiloja, pintamittauksia, ylitäytön estäjiä sekä suodattimia.

j

Joustavien täyttöputkien käyttö lähettämis- ja lastausprosesseissa; sementin lastausta varten putkissa on kuorma-auton lastauspohjaan sijoitettu pölynerotusjärjestelmä.

15.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää irtovarastoinnista syntyviä pölyn hajapäästöjä tai minimoida ne käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Irtovarastointialueet tai -kasat katetaan tai ne ympäröidään siirrettävillä tai kiinteillä väliseinillä tai pystysuuntaisella kasvillisuudella (keinotekoisilla tai luonnonmukaisilla tuuliesteillä, jotka suojaavat avokasaa tuulelta)

b

Avokasojen tuulisuojaus:

Pölyävien materiaalien kasaamista ulos olisi syytä välttää, mutta niistä syntyviä pölyn hajapäästöjä voidaan vähentää oikein suunnitelluilla tuuliesteillä.

c

Vesisuihkun ja pölynmuodostusta estävien kemiallisten aineiden käyttö:

Jos pölyn hajapäästöjen syntykohdan sijainti tunnetaan hyvin, tähän kohtaan voidaan asentaa vesisuihkutusjärjestelmä. Pölyhiukkasten kosteuttaminen lisää niiden agglomeroitumista ja vähentää näin pölyn kulkeutumista. Vesisuihkun toimivuuden parantamiseen on myös saatavilla useita erilaisia aineita.

d

Päällystämisestä, teiden kastelusta sekä yleisestä siisteydestä huolehtiminen

Kuorma-autojen käyttämät alueet olisi mahdollisuuksien mukaan päällystettävä, ja päällysteen pinta olisi pidettävä mahdollisimman puhtaana. Teiden kastelu voi vähentää pölyn hajapäästöjä erityisesti kuivalla säällä. Teitä voidaan puhdistaa myös lakaisukoneilla. Pölyn hajapäästöt olisi pidettävä mahdollisimman vähäisinä myös yleisestä siisteydestä huolehtimalla.

e

Kasojen kostuttamisesta huolehtiminen:

Kasoista syntyviä pölyn hajapäästöjä voidaan vähentää käyttämällä sopivaa kostutusmenetelmää kuormaus- ja purkupaikoissa sekä käyttämällä hihnakuljettimia, joiden korkeutta voidaan säätää.

f

Purkukorkeus sovitetaan kasan korkeuden mukaiseksi mieluiten automaattisesti tai purkunopeutta vähentämällä, ellei pölyn hajapäästöjen muodostumista varastointialueiden kuormaus- ja purkupaikoissa voida kokonaan välttää.

1.2.5.2   Pölyävistä toiminnoista syntyvät pistemäiset pölypäästöt

Tässä osiossa käsitellään pölypäästöjä, jotka syntyvät muista pölyävistä toiminnoista kuin poltosta, jäähdytyksestä ja pääjauhatusprosesseista. Näihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat prosessit: raaka-aineiden murskaus, raaka-aineiden kuljettimet ja elevaattorit, raaka-aineiden, klinkkerin ja sementin varastointi, polttoaineiden varastointi ja sementin lastaus.

16.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää pistemäisiä pölypäästöjä hyödyntämällä kunnossapidon hallintajärjestelmää, jossa kiinnitetään erityistä huomiota muissa pölyävissä toiminnoissa kuin poltossa, jäähdytyksessä ja pääjauhatusprosessissa käytettävien suodatinten toimintaan. BAT-tekniikoiden mukaista on huomioida tämä hallintajärjestelmä ja puhdistaa kuivat savukaasut suodattimella.

Kuvaus

Pölyävissä toiminnoissa suodattimen avulla tapahtuva kuivan savukaasun puhdistus tarkoittaa yleensä tekstiilisuodatinta. Tekstiilisuodattimia on kuvattu osiossa 1.5.1.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Pölyävistä toiminnoista (muista kuin poltosta, jäähdytyksestä ja pääjauhatusprosessista) aiheutuvien pistemäisten pölypäästöjen BAT-AEL-arvo on <10 mg/Nm3, joka on tietyn otantajakson (pistonäyte, vähintään puoli tuntia kestävä) keskiarvo.

Huomattavaa on, että pienten päästölähteiden (<10 000 Nm3/h) tapauksessa on sovellettava kunnossapidon hallintajärjestelmään perustuvaa priorisointia siinä, miten usein suodattimen toimintakyky tarkistetaan (katso myös BAT 5).

1.2.5.3   Polttoprosessista aiheutuvat pölypäästöt

17.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessien savukaasuista aiheutuvia pölypäästöjä puhdistamalla kuivat savukaasut suodattimella.

 

Menetelmä (7)

Sovellettavuus

a.

Sähkösuotimet

Voidaan soveltaa kaikissa uunijärjestelmissä

b.

Tekstiilisuodattimet

c.

Hybridisuodattimet

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Polttoprosessissa syntyvien savukaasujen pölypäästöjen BAT-AEL-arvo on vuorokausikeskiarvona ilmaistuna <10–20 mg/Nm3. Alempaan arvoon päästään kuitusuodattimilla tai uusilla tai parannetuilla sähkösuotimilla.

1.2.5.4   Jäähdytys- ja jauhatusprosessista aiheutuvat pölypäästöt

18.   BAT-tekniikan mukaista on vähentää jäähdytys- ja jauhatusprosessien savukaasuista aiheutuvia pölypäästöjä puhdistamalla kuivat savukaasut suodattimella.

 

Menetelmä (8)

Sovellettavuus

a.

Sähkösuotimet

Voidaan soveltaa yleisesti klinkkerijäähdyttimiin ja sementtimyllyihin.

b.

Tekstiilisuodattimet

Voidaan soveltaa yleisesti klinkkerijäähdyttimiin ja -myllyihin.

c.

Hybridisuodattimet

Voidaan soveltaa klinkkerijäähdyttimiin ja sementtimyllyihin.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Jäähdytys- ja jauhatusprosessien savukaasuista aiheutuvien pölypäästöjen päiväkohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskimääräinen BAT-AEL-arvo on <10–20 mg/Nm3. Alempaan arvoon päästään kuitusuodattimilla tai uusilla tai parannetuilla sähkösuotimilla.

1.2.6   Kaasumaiset yhdisteet

1.2.6.1   NOx-päästöt

19.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa ja/tai esilämmitys- tai esikalsinointiprosesseissa syntyvien savukaasujen NOx-päästöjä käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä (9)

Sovellettavuus

a

Primaariset menetelmät

I.

Liekin/polttovyöhykkeen jäähdytys

Voidaan soveltaa kaikenlaisiin sementin valmistuksessa käytettäviin uuneihin. Sovellettavuutta saattavat rajoittaa tuotteen laatuvaatimukset sekä mahdolliset prosessin vakauteen vaikuttavat tekijät.

II.

Typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet (Low-NOx-polttimet)

Voidaan soveltaa kaikenlaisiin kiertouuneihin sekä uunin pääpolttimessa että esikalsinoinnissa.

III.

Polttoaineen syöttö uunin keskiosaan

Voidaan soveltaa yleisesti pitkiin kiertouuneihin.

IV.

Mineralisaattorien lisääminen raakajauhon poltettavuuden parantamiseksi (mineralisoitu klinkkeri)

Voidaan soveltaa yleisesti kiertouuneihin riippuen lopputuotteen laatuvaatimuksista.

V.

Prosessin optimointi

Voidaan soveltaa yleisesti kaikkiin uuneihin.

b

Vaiheistettu palaminen (perinteiset ja jätepolttoaineet), myös yhdistettynä esikalsinointiin sekä optimoidun polttoaineseoksen käyttöön.

Voidaan soveltaa yleisesti vain esikalsinoinnilla varustettuihin uuneihin. Sykloniesilämmitinjärjestelmät, joissa ei ole esikalsinointia, edellyttävät laitoksissa huomattavia muutostöitä.

Uuneissa, joissa ei ole esikalsinointia, kappalemuotoisen polttoaineen polttamisella saattaa olla myönteinen vaikutus NOx-päästöjen vähentämiseen riippuen siitä, miten hyvin hallitun pelkistysympäristön luominen ja samassa yhteydessä esiintyvien CO-päästöjen rajoittaminen onnistuu.

c

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (SNCR)

Voidaan periaatteissa soveltaa sementtikiertouuneihin. Ruiskutusvyöhykkeet vaihtelevat polttoprosessin tyypin mukaan. Pitkissä märkä- ja kuivaprosessiuuneissa voi olla vaikeaa saavuttaa tarvittavaa lämpötilaa ja viipymäaikaa. Katso myös BAT 20

d

Selektiivinen katalyyttinen pelkistys (SCR)

Sovellettavuus riippuu sopivan katalyytin ja prosessin kehityksestä sementtiteollisuudessa.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 2.

Taulukko 2

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot sementtiteollisuuden polttoprosesseista ja/tai esilämmitys- tai esikalsinointiprosesseissa syntyvien savukaasujen NOx-päästöille

Uunin tyyppi

Yksikkö

BAT-AEL-arvo

(vuorokausikeskiarvo)

Esilämmittimellä varustetut uunit

mg/Nm3

<200 – 450 (10)  (11)

Lepol-uunit ja pitkät kiertouunit

mg/Nm3

400 – 800 (12)

20.   Selektiivistä ei-katalyyttista pelkistystä käytettäessä BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää tehokkaasti NOx-päästöjä ja pitää ammoniakkipäästöt mahdollisimman pieninä käyttämällä seuraavaa menetelmää:

 

Menetelmä

a

Vähennetään NOx-päästöjä riittävän tehokkaasti ja säilytetään käyttöprosessi vakaana.

b

Sovelletaan asianmukaista ammoniakin syöttösuhdetta, jotta saavutetaan mahdollisimman tehokas NOx-vähennys ja vähäinen NH3-päästöjen määrä.

c

Säilytetään savukaasuista peräisin olevat, reagoimattomasta ammoniakista johtuvat NH3-päästöt mahdollisimman pieninä ottaen huomioon riippuvuussuhde NOx-päästöjen puhdistustehokkuuden ja NH3-päästöjen välillä.

Sovellettavuus

Selektiivistä ei-katalyyttista pelkistystä voidaan soveltaa yleisesti sementtikiertouuneihin. Ruiskutusvyöhykkeet vaihtelevat polttoprosessin tyypin mukaan. Pitkissä märkä- ja kuivaprosessiuuneissa voi olla vaikeaa saavuttaa tarvittavaa lämpötilaa ja viipymäaikaa. Katso myös BAT 19.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 3.

Taulukko 3

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot savukaasujen NH3-päästöissä selektiivistä ei-katalyyttista pelkistystä käytettäessä.

Parametri

Yksikkö

BAT-AEL-arvo

(vuorokausikeskiarvo)

NH3-päästö

mg/Nm3

<30 – 50 (13)

1.2.6.2   SOx-päästöt

21.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa ja/tai esilämmitys- tai esikalsinointiprosesseissa syntyvien savukaasujen SOx-päästöjä käyttämällä jotakin seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä (14)

Sovellettavuus

a

Absorbentin lisääminen

Absorbentin lisäämistä voidaan periaatteessa soveltaa kaikissa uunijärjestelmissä, vaikka useimmiten sitä käytetään sykloniesilämmittimissä. Kalkin lisääminen uunin syöttöön heikentää granuleiden/noduleiden laatua ja aiheuttaa virtausongelmia Lepol-uuneissa. Esilämmittimellä varustetuissa uuneissa on havaittu, että sammutetun kalkin syöttäminen suoraan savukaasuun ei ole yhtä tehokasta kuin sammutetun kalkin lisääminen uunin syöttöön.

b

Märkäpesuri

Voidaan soveltaa kaikissa sementtiuunityypeissä, joissa SO2-taso on riittävä kipsin valmistusta varten.

Kuvaus

Raaka-aineista ja polttoaineen laadusta riippuen SOx-päästöjen tasot voidaan pitää alhaisina puhdistusmenetelmiä käyttämättä.

Tarvittaessa SOx-päästöjä voidaan vähentää primaarisilla menetelmillä ja/tai absorbentin lisäämisen ja märkäpesurin kaltaisilla puhdistusmenetelmillä.

Märkäpesureita on jo käytetty laitoksissa, joissa SOx-päästöjen lähtötaso ilman puhdistusta on yli 800–1 000 mg/Nm3.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 4.

Taulukko 4

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot sementtiteollisuuden polttoprosesseista ja/tai esilämmitys- tai esikalsinointiprosesseissa syntyvien savukaasujen SOx-päästöille

Parametri

Yksikkö

BAT-AEL-arvo (15)  (16)

(vuorokausikeskiarvo)

SOx ilmaistuna rikkidioksidina SO2

mg/Nm3

<50 – 400

22.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää poltossa syntyviä SO2-päästöjä optimoimalla raaka-aineen jauhatusprosessit.

Kuvaus

Menetelmä tarkoittaa raaka-aineen jauhatusprosessien optimoimista siten, että raaka-ainejauhinta voidaan käyttää uunin SO2-puhdistajana. Tähän päästään muokkaamalla esimerkiksi seuraavia tekijöitä:

raaka-aineen kosteus

myllyn lämpötila

viipymäaika myllyssä

jauhetun aineen karkeus.

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa kuivajauhatusprosessissa myllyn käydessä.

1.2.6.3   CO-päästöt ja CO-piikit

1.2.6.3.1   CO-piikkien vähentäminen

23.   BAT-tekniikoiden mukaista on minimoida CO-piikkien esiintymistiheys ja pitää niiden kokonaiskesto alle 30 minuutissa/vuosi sähkösuotimien ja hybridisuodattimien käytön yhteydessä käyttämällä seuraavien menetelmien yhdistelmää:

 

Menetelmä

a

CO-piikkien kuriin saaminen, jotta saadaan vähennettyä aikaa, jonka sähkösuotimet ovat poissa käytöstä

b

Jatkuvatoimiset automaattiset CO-mittaukset sellaisilla CO-lähteen läheisyyteen sijoitetuilla mittauslaitteilla, joiden vasteajat ovat lyhyet

Kuvaus

Turvallisuussyistä räjähdysvaaran vuoksi sähkösuotimet on otettava pois käytöstä, kun savukaasujen CO-pitoisuudet ovat koholla. Seuraavilla menetelmillä estetään CO-piikkejä ja tällä tavoin vähennetään aikaa, jonka sähkösuotimet ovat poissa käytöstä:

polttoprosessin hallinta

raaka-aineiden orgaanisen kuorman hallinta

polttoaineiden ja polttoaineen syöttöjärjestelmän laadun hallinta.

Häiriöitä esiintyy pääasiassa toiminnan käynnistämisvaiheessa. Jotta toiminta on turvallista, sähkösuodinsuojauksen kaasuanalysaattorien on oltava toiminnassa toiminnan kaikissa vaiheissa. Aikaa, jonka sähkösuotimet ovat poissa käytöstä, voidaan vähentää käyttämällä jatkuvasti käytössä olevaa varaseurantajärjestelmää.

Jatkuvatoimisen CO-seurantajärjestelmän vasteaika on optimoitava, ja järjestelmä olisi sijoitettava CO-lähteen läheisyyteen, esimerkiksi esilämmittimen ulostulon yhteyteen tai märkäuunisovellusta käytettäessä uunin syöttöpään läheisyyteen.

Hybridisuodattimia käytettäessä on suositeltavaa maadoittaa suodatuspussin tukikehikko keräyslevyihin.

1.2.6.4   Orgaanisen hiilen kokonaispäästöt (TOC)

24.   BAT-tekniikoiden mukaista on pitää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen TOC-päästöt alhaisina niin, ettei uunijärjestelmään syötetä raaka-aineiden syöttöväylän kautta sellaisia raaka-aineita, joissa haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuus on suuri.

1.2.6.5   Kloorivetypäästöt (HCI) ja fluorivetypäästöt (HF)

25.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen HCl-päästöjä tai ehkäistä niiden syntyminen käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista primaarisista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Niukasti klooria sisältävien raaka-aineiden ja polttoaineiden käyttö

b

Klooripitoisuuden rajoittaminen kaikissa jätteissä, joita on tarkoitus käyttää raaka-aineena tai sementtiuunin polttoaineena

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

HCl-päästöjen päiväkohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskimääräinen BAT-AEL-arvo on <10 mg/Nm3.

26.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen HF-päästöjä tai ehkäistä niiden syntyminen käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista primäärisista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Niukasti fluoria sisältävien raaka-aineiden ja polttoaineiden käyttö

b

Fluoripitoisuuden rajoittaminen kaikissa jätteissä, joita on tarkoitus käyttää raaka-aineena tai sementtiuunin polttoaineena

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

HF-päästöjen päiväkohtainen tai otantajakson (pistonäyte, vähintään puoli tuntia) keskimääräinen BAT-AEL-arvo on <1 mg/Nm3.

1.2.7   PCDD/F-päästöt

27.   BAT-tekniikoiden mukaista on ehkäistä PCDD/F-päästöjä tai pitää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen PCDD/F-päästöt vähäisinä käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Uuniin syötettävien aineiden (raaka-aineiden) eli kloorin, kuparin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden valvonta ja tarkka valinta.

Voidaan soveltaa yleisesti

b

Uuniin syötettävien aineiden (polttoaineiden) eli kloorin ja kuparin valvonta ja tarkka valinta

Voidaan soveltaa yleisesti

c

Kloorattuja orgaanisia aineita sisältävien jätteiden käytön rajoittaminen tai välttäminen

Voidaan soveltaa yleisesti

d

Runsaasti halogeeneja sisältävien polttoaineiden (esimerkiksi kloorin) syöttämisen välttäminen sekundaarisessa poltossa

Voidaan soveltaa yleisesti

e

Uunin savukaasujen nopea jäähdyttäminen alle 200 °C:een sekä savukaasujen viipymäajan ja happipitoisuuden minimointi alueilla, joilla lämpötila on 300–450 °C.

Voidaan soveltaa pitkiin märkäuuneihin ja sellaisiin pitkiin kuivauuneihin, joissa ei ole esilämmitystä. Nykyaikaisissa esilämmityksellä ja esikalsinoinnilla varustetuissa uuneissa ominaisuus on jo vakiona.

f

Jätteen rinnakkaispolton keskeyttäminen esimerkiksi käynnistys- ja/tai pysäytystoimien ajaksi

Voidaan soveltaa yleisesti

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Polttoprosessien savukaasuista peräisin olevien PCDD/F-päästöjen otantajakson (6–8 tuntia) keskimääräinen BAT-AEL-arvo on <0,05–0,1 ng PCDD/F I-TEQ/Nm3.

1.2.8   Metallipäästöt

28.   BAT-tekniikoiden mukaista on minimoida polttoprosessissa syntyvien savukaasujen metallipäästöt käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Relevantteja metalleja niukasti sisältävien materiaalien valitseminen ja relevanttien metallien, erityisesti elohopean, pitoisuuden rajoittaminen materiaaleissa

b

Käytettyjen jätemateriaalien ominaisuuksien takaaminen laadunvarmistusjärjestelmän avulla

c

BAT 17:ssä säädettyjen tehokkaiden pölynpoistomenetelmien käyttö

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 5.

Taulukko 5

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot polttoprosesseista syntyvien savukaasujen metallipäästöille

Metallit

Yksikkö

BAT-AEL-arvo

(keskiarvo otantajakson aikana (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus))

Hg

mg/Nm3

<0.05 (18)

Σ (Cd, Tl)

mg/Nm3

<0.05 (17)

Σ (As, Sb, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V)

mg/Nm3

<0.5 (17)

1.2.9   Prosessista syntyvä jäännös/jäte

29.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää sementin valmistuksessa syntyvää kiinteää jätettä ja samalla säästämään raaka-aineita seuraavilla menetelmillä:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Kerätyn pölyn uudelleenkäyttö prosessissa silloin, kun se on käytännöllistä

Voidaan soveltaa yleisesti, mutta riippuu pölyn kemiallisesta koostumuksesta

b

Kertyneen pölyn käyttö muissa kaupallisissa tuotteissa mahdollisuuksien mukaan

Päätöksen tekeminen pölyn käytöstä muissa kaupallisissa tuotteissa ei välttämättä ole toiminnanharjoittajan hallinnassa

Kuvaus

Kerätty pöly voidaan kierrättää takaisin valmistusprosessiin, jos se on käytännöllistä. Kierrätys voi tapahtua suoraan uuniin tai uunin syöttöön (rajoittavana tekijänä on alkalimetallipitoisuus) tai sekoittamalla kerätty pöly valmiisiin sementtituotteisiin. Kerätyn pölyn kierrättäminen takaisin tuotantoprosesseihin saattaa edellyttää laadunvarmistusmenettelyä. Kierrätyskelvottomalle materiaalille voi löytyä vaihtoehtoisia käyttötapoja (esimerkiksi savukaasun rikinpoiston lisäaineena polttolaitoksissa).

1.3   Kalkkiteollisuutta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin mainita, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin kalkkiteollisuuden laitoksiin.

1.3.1   Tavalliset primääriset menetelmät

30.   BAT-tekniikoiden mukaista on pyrkiä tehokkaaseen energiankäyttöön ja kaikkien polton tuottamien päästöjen vähentämiseen sekä saavuttaa sujuva ja tasainen polttoprosessi pysyttelemällä lähellä prosessin muuttujille määriteltyjä tasoja. Tässä käytettävät menetelmät ovat seuraavat:

 

Menetelmä

a

Prosessinohjauksen optimointi automaatio-ohjelmia käyttämällä

b

Nykyaikaisten, gravimetrisiin menetelmiin perustuvien kiinteän polttoaineen syöttöjärjestelmien ja/tai kaasumaisten virtausmittarien käyttö

Sovellettavuus

Prosessinohjauksen optimointia voidaan soveltaa vaihtelevassa määrin kaikissa kalkkilaitoksissa. Prosessin täysimittainen automaatio ei ole yleensä mahdollinen hallitsemattomien muuttujien kuten kalkkikiven laadun vaihtelun vuoksi.

31.   BAT-tekniikan mukaista on ehkäistä ja/tai vähentää päästöjä valitsemalla tarkkaan uuniin menevät raaka-aineet ja valvomalla niitä.

Kuvaus

Uuniin menevillä raaka-aineilla on epäpuhtauspitoisuuksiensa vuoksi merkittävä vaikutus ilmaan joutuviin päästöihin. Raaka-aineiden tarkan valinnan avulla näitä päästöjä voidaankin vähentää jo niiden syntyhetkellä. Esimerkiksi kalkkikiven/dolomiitin rikki- ja klooripitoisuuden vaihtelu vaikuttaa savukaasun SO2- ja HCl-pitoisuuksiin ja orgaanisen aineen olemassaolo vaikuttaa orgaanisen hiilen päästöihin ja CO-päästöihin.

Sovellettavuus

Sovellettavuus riippuu niukasti epäpuhtauksia sisältävien raaka-aineiden (paikallisesta) saatavuudesta. Lopputuotteen laatu ja käytetyn uunin tyyppi saattavat myös olla rajoittavia tekijöitä.

1.3.2   Seuranta

32.   BAT-tekniikoiden mukaista on seurata ja mitata säännöllisesti prosessiparametreja ja päästöjä sekä seurata päästöjä asiaa koskevien EN-standardien mukaisesti; ellei EN-standardeja ole, käytetään kansallisia standardeja, ISO-standardeja tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tieteelliseltä laadultaan vastaavan tiedon saanti, mukaan lukien seuraavat:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Prosessin vakautta osoittavien prosessiparametrien, kuten lämpötilan, O2-pitoisuuden, paineen, virtausnopeuden ja CO-päästöjen, jatkuvat mittaukset

Sovellettavissa uuniprosesseihin

b

Kriittisten prosessiparametrien, esimerkiksi polttoaineensyötön, tasaisen annostelun ja hapen ylimäärän, seuranta ja vakauttaminen

c

Hiukkas-, NOx-, SOx-, CO- ja NH3-päästöjen jatkuvat tai määräaikaismittaukset selektiivistä ei-katalyyttista pelkistystä käytettäessä

Sovellettavissa uuniprosesseihin

d

HCl- ja HF-päästöjen jatkuvat tai määräaikaismittaukset, jos jätteitä rinnakkaispoltetaan

Sovellettavissa uuniprosesseihin

e

TOC-päästöjen jatkuvat tai määräaikaismittaukset tai jatkuvat mittaukset, jos jätteitä rinnakkaispoltetaan

Sovellettavissa uuniprosesseihin

f

PCDD/F- ja metallipäästöjen määräaikaismittaukset

Sovellettavissa uuniprosesseihin

g

Hiukkaspäästöjen jatkuvat tai määräaikaismittaukset

Sovellettavissa uuniprosesseihin

Pienten päästölähteiden (<10 000 Nm3/h) tapauksessa mittaustaajuuden olisi perustuttava kunnossapidon hallintajärjestelmään

Kuvaus

Valinta BAT 32 c–f kohdissa mainittujen jatkuvien tai määräaikaismittausten välillä perustuu päästölähteeseen sekä odotettavissa oleviin epäpuhtauksiin.

Hiukkas-, NOx-, SOx- ja CO-päästöjen määräaikaismittauksissa viitearvoksi voidaan normaaleissa toimintaolosuhteissa antaa taajuus kerran kuukaudessa–kerran vuodessa.

PCDD/F-, TOC-, HCl-, HF- ja metallipäästöjen määräaikaismittauksissa sovelletaan prosessissa käytettävien raaka-aineiden ja polttoaineiden tarkoituksenmukaista mittaustaajuutta.

1.3.3   Energiankulutus

33.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää lämpöenergian kulutusta tai minimoida se käyttämällä seuraavien menetelmien yhdistelmää:

 

Menetelmä

Kuvaus

Sovellettavuus

a

Hyödynnetään parannettuja ja optimoituja uunijärjestelmiä ja sujuvaa ja vakaata polttoprosessia, joka tapahtuu lähellä prosessin muuttujille määriteltyjä tasoja. Tässä hyödynnetään seuraavia menetelmiä:

I.

prosessinohjauksen optimointi

II.

lämmön talteenotto savukaasuista (kiertouuneista saadulla savukaasujen ylijäämälämmön talteenotolla voidaan esimerkiksi kuivattaa kalkkikiveä muita prosesseja, kuten jauhatusta, varten)

III.

nykyaikaiset, gravimetrisiin menetelmiin perustuvat kiinteän polttoaineen syöttöjärjestelmät

IV.

laitteistojen kunnossapito (esimerkiksi ilmatiiviys ja tulenkestävyyden kuluminen)

V.

kiven optimaalisen raekoon käyttö

Kun uunin ohjauksen parametrit pidetään lähellä optimiarvoja, tämä pienentää kaikkia kulutusparametreja muun muassa siksi, että alasajojen ja häiriöiden määrä vähenee.

Kiven optimaalinen raekoon käyttö riippuu raaka-aineen saatavuudesta

Menetelmää (a) II voidaan soveltaa vain pitkiin kiertouuneihin (LRK)

b

Käytetään polttoaineita, joiden ominaisuuksilla on myönteinen vaikutus lämpöenergian kulutukseen.

Polttoaineiden ominaisuudet, esimerkiksi korkea lämpöarvo ja alhainen kosteuspitoisuus, voivat vaikuttaa myönteisesti lämpöenergian kulutukseen

Sovellettavuus riippuu siitä, onko valitun polttoaineen syöttäminen uuniin mahdollista, sekä (esimerkiksi lämpöarvon ja alhaisen kosteuden suhteen) sopivien polttoaineiden saatavuudesta, johon jäsenvaltion energiapolitiikalla saattaa olla vaikutusta

c

Liikailman rajoittaminen

Polttoon käytettävän liikailman rajoittamisella on suora vaikutus polttoaineen kulutukseen, sillä korkeat ilmapitoisuudet vaativat enemmän lämpöenergiaa, kun ylimääräinen tilavuus on lämmitettävä.

Liikailman rajoittaminen vaikuttaa lämpöenergian kulutukseen vain pitkissä kiertouuneissa ja esilämmittimellä varustetuissa kiertouuneissa.

Menetelmä saattaa lisätä orgaanisen hiilen päästöjä ja CO-päästöjä.

Voidaan soveltaa pitkiin kiertouuneihin ja esilämmittimellä varustettuihin kiertouuneihin, kuitenkin siten, että uunin vyöhykkeitä ei päästetä ylikuumenemaan, mikä lyhentää tulen kestävien materiaalien käyttöikää

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät kulutustasot

Katso taulukko 6.

Taulukko 6

BAT-tekniikoiden mukaiset lämpöenergian kulutuksen tasot kalkki- ja dolomiittikalkkiteollisuudessa

Uunin tyyppi

Lämpöenergian kulutus (19)

GJ/tonni lopputuotetta

Pitkät kiertouunit (LRK)

6.0 – 9.2

Esilämmittimellä varustetut kiertouunit (PRK)

5.1 – 7.8

Kaksoiskuilu-uunit (PFRK)

3.2 – 4.2

Rengaskuilu-uunit (ASK)

3.3 – 4.9

Sekasyötöllä varustetut kuilu-uunit (MFSK)

3.4 – 4.7

Muut uunit (OK)

3.5 – 7.0

34.   BAT-tekniikoiden mukaista on minimoida sähköenergian kulutus käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Energiahallintajärjestelmien hyödyntäminen

b

Kalkkikiven optimaalinen raekoon käyttö

c

Energiatehokkaiden jauhatuslaitteiden ja muiden sähkökäyttöisten laitteiden käyttö

Kuvaus – Menetelmä (b)

Pystyuuneissa voidaan yleensä polttaa vain karkearakeista kalkkikiveä. Kiertouuneissa, joiden energiankulutus on suurempi, voidaan kuitenkin hyödyntää myös pienempiä jakeita, ja uudet pystyuunit voivat polttaa fraktioita, joiden koko on vähintään 10 mm. Uunin syöttökiven suurempia raekokoja käytetään enemmän pystyuuneissa kuin kiertouuneissa.

1.3.4   Kalkkikiven kulutus

35.   BAT-tekniikoiden mukaista on minimoida kalkkikiven kulutus käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Kalkkikiven selektiivinen louhinta, murskaaminen ja huolellisesti suunnattu käyttö (laatu, raekoko)

Voidaan soveltaa yleisesti kalkkiteollisuudessa; kiven prosessointi riippuu kuitenkin kalkkikiven laadusta

b

Valitaan optimoituja menetelmiä käyttäviä uuneja, joissa voidaan käyttää raekooltaan monenlaista kalkkikiveä, jolloin louhittua kalkkikiveä voidaan käyttää optimaalisella tavalla

Voidaan soveltaa uusiin laitoksiin ja uunien perusparannuksiin

Pystyuuneissa voidaan periaatteessa polttaa vain karkearakeista kalkkikiveä. Hienolle kalkille tarkoitetuissa kaksoiskuilu-uuneissa voidaan käyttää raekooltaan pienempää kalkkikiveä

1.3.5   Polttoaineiden valinta

36.   BAT-tekniikoiden mukaista on ehkäistä ja/tai vähentää päästöjä valitsemalla huolellisesti uuniin menevät polttoaineet sekä valvomalla niitä.

Kuvaus

Uuniin menevillä polttoaineilla voi sisältämiensä epäpuhtauksien vuoksi olla merkittävä vaikutus ilmaan joutuviin päästöihin. Rikkipitoisuus (erityisesti pitkissä kiertouuneissa) sekä typpi- ja klooripitoisuus vaikuttavat siihen, miten paljon savukaasussa on SOx-, NOx- ja HCl-päästöjä. Polttoaineen kemiallisesta koostumuksesta sekä käytetyn uunin tyypistä riippuen sopivien polttoaineiden tai polttoaineseoksen valinnalla voi vaikuttaa päästöjen vähentämiseen.

Sovellettavuus

Sekasyötöllä varustettuja kuilu-uuneja lukuun ottamatta kaikenlaisia uuneja voidaan käyttää kaikentyyppisillä polttoaineilla ja polttoaineseoksilla riippuen polttoaineiden saatavuudesta, johon jäsenvaltion energiapolitiikalla saattaa olla vaikutusta. Polttoaineen valinta riippuu myös lopputuotteen halutusta laadusta, taloudellisista kysymyksistä sekä siitä, onko polttoaineen syöttö valittuun uuniin teknisesti mahdollista.

1.3.5.1   Jätepolttoaineiden käyttö

1.3.5.1.1   Jätteen laadunvalvonta

37.   BAT-tekniikoiden mukaista on varmistaa kalkkiuunin polttoaineena käytettävän jätteen ominaisuudet käyttämällä seuraavia menetelmiä:

 

Menetelmä

a

Sovelletaan laadunvarmistusjärjestelmää, jolla taataan jätteen ominaisuudet ja valvotaan niitä sekä analysoidaan seuraavat ominaisuudet jätteestä, jota on tarkoitus käyttää polttoaineena uunissa:

I.

tasainen laatu

II.

fysikaaliset ominaisuudet, esimerkiksi päästöjen muodostus, karkeus, reaktiivisuus, poltettavuus, lämpöarvo

III.

kemialliset ominaisuudet, esimerkiksi kokonaisklooripitoisuus, rikki-, alkali- ja fosfaattipitoisuus sekä relevanttien metallien pitoisuudet (esimerkiksi kromin, lyijyn, kadmiumin, elohopean ja talliumin kokonaispitoisuus)

b

Valvotaan relevanttien komponenttien määrää polttoaineena käytettävässä jätteessä, kuten halogeenien ja metallien (esimerkiksi kromi, lyijy, kadmium, elohopea ja tallium) sekä rikin kokonaispitoisuuksia.

1.3.5.1.2   Jätteen syöttö uuniin

38.   BAT-tekniikoiden mukaista on ehkäistä tai vähentää jätepolttoaineiden käytöstä uunissa aiheutuvia päästöjä käyttämällä seuraavia menetelmiä:

 

Menetelmä

a

Käytetään tarkoitukseen sopivan jätteen syöttämiseen asiaankuuluvia polttimia uunin rakenteesta ja toimintatavasta riippuen

b

Toimitaan niin, että jätteen rinnakkaispoltosta syntyvän kaasun lämpötila nousee valvotusti ja homogeenisesti kaikkein epäedullisimmissakin olosuhteissa kahdeksi sekunniksi 850 °C:een

c

Nostetaan lämpötila 1 100 °C:een, jos rinnakkaispoltettavan vaarallisen jätteen sisältämien halogenoitujen orgaanisten aineiden pitoisuus on enemmän kuin yksi prosentti kloorina ilmaistuna

d

Syötetään jäte yhtäjaksoisesti ja tasaisesti

e

Keskeytetään jätteen syöttö muun muassa käynnistys- ja/tai pysäytystoimien ajaksi silloin, kun edellä b ja c kohdassa edellytettyjä lämpötiloja ja viipymisaikoja ei ole mahdollista saavuttaa

1.3.5.1.3   Vaarallisten jätteiden käyttöön liittyvä turvallisuusasioiden hallinnointi

39.   BAT-tekniikoiden mukaista on estää vahingossa tapahtuvat päästöt vaarallisten jätemateriaalien varastoinnin, käsittelyn ja uuniin syötön turvallisuuden hallinnan avulla.

Kuvaus

Turvallisuusasioiden hallinnointi vaarallisten jätteiden varastoinnissa, käsittelyssä ja syötössä tarkoittaa riskinarviointiin perustuvaa toimintatapaa jätteen lähteen ja tyypin mukaisesti, kun jätettä merkitään, tarkastetaan ja testataan ja kun siitä otetaan näytteitä.

1.3.6   Hiukkaspäästöt

1.3.6.1   Hiukkasten hajapäästöt

40.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää pölyävistä toiminnoista syntyviä pölyn hajapäästöjä tai minimoida ne käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Pölyävien toimintojen, kuten jauhamisen, seulomisen ja sekoittamisen, eristys tai kotelointi

b

Kuljettimien ja elevaattoreiden peittäminen ja niiden rakentaminen suljetuiksi järjestelmiksi, jos pölyävistä materiaaleista todennäköisesti irtoaa pölypäästöjä

c

Kapasiteetiltaan sopivien varastosiilojen, tasonilmaisinten, ylitäytön estäjien sekä suodattimien käyttö täyttöjen yhteydessä vapautuvan pölypitoisen ilman käsittelyssä

d

Kiertoprosessin suosiminen pneumaattisissa kuljetinjärjestelmissä

e

Materiaalin käsittely alipaineistetuissa suljetuissa järjestelmissä ja imuilman pölynpoisto tekstiilisuodattimella ennen sen johtamista ulkoilmaan

f

Ilma- ja pölyvuotojen ja valumakohtien vähentäminen, laitoksen viimeistely

g

Laitoksen asianmukainen ja kattava kunnossapito

h

Automaattisten laitteiden ja ohjausjärjestelmien käyttö

i

Häiriötön toiminta

j

Joustavien täyttöputkien käyttö; kalkin lastausta varten putkissa on kuorma-auton lastauspohjaan sijoitettu pölynerotusjärjestelmä

Sovellettavuus

Raaka-ainetta valmisteltaessa, esimerkiksi murskauksessa ja seulonnassa, ei tavallisesti ole tarvetta pölynerotukselle raaka-aineen kosteuspitoisuuden vuoksi.

41.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää irtovarastoinnista syntyviä hiukkasten hajapäästöjä tai minimoida ne käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Varastointipaikat ympäröidään siirrettävillä tai kiinteillä väliseinillä tai pystysuuntaisella viherkasvustolla (keinotekoisilla tai luonnonmukaisilla tuuliesteillä, jotka suojaavat avokasaa tuulelta).

b

Käytetään tuotesiiloja ja suljettuja, täysin automatisoituja raaka-ainevarastoja. Tällaisissa varastoissa on yksi tai useampia tekstiilisuodattimia, jotka estävät hiukkasten hajapäästöjen syntymisen lastauksen ja purkamisen yhteydessä.

c

Kasoista syntyviä hiukkasten hajapäästöjä vähennetään käyttämällä sopivaa kostutusmenetelmää kasan kuormaus- ja purkupaikoissa sekä käyttämällä liukuhihnoja, joiden korkeutta voidaan säätää. Kostutus- tai suihkutusmenetelmiä käytettäessä maapohja voidaan sulkea ja ylimääräinen vesi kerätä talteen, jolloin se voidaan tarvittaessa käsitellä ja käyttää suljetussa kierrossa.

d

Ellei hiukkasten hajapäästöjen muodostumista varastointialueiden kuormaus- ja purkupaikoissa voida kokonaan välttää, niiden määrää vähennetään sovittamalla poistokorkeus kasan korkeuden mukaiseksi mieluiten automaattisesti tai purkunopeutta vähentämällä.

e

Paikat ja erityisesti kuivat alueet pidetään kosteina kastelulaitteiden avulla, ja ne puhdistetaan puhdistusautoilla.

f

Poiston aikana käytetään imujärjestelmiä. Uusiin rakennuksiin voidaan helposti asentaa kiinteä imupuhdistusjärjestelmä, mutta vanhoissa rakennuksissa liikkuvien järjestelmien ja joustavien liittimien käyttö on yleensä kannattavampaa.

g

Vähennetään hiukkasten hajapäästöjen muodostumista kuorma-autojen käyttämillä alueilla päällystämällä nämä alueet mahdollisuuksien mukaan ja pitämällä pinta mahdollisimman puhtaana. Teiden kastelu voi vähentää hiukkasten hajapäästöjä erityisesti kuivalla säällä. Hiukkasten hajapäästöt voidaan pitää mahdollisimman vähäisinä myös yleisestä siisteydestä huolehtimalla.

1.3.6.2   Pistemäiset hiukkaspäästöt muista pölyävistä toiminnoista kuin polttoprosessista

42.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää muissa pölyävissä toiminnoissa kuin poltossa syntyviä pistemäisiä hiukkaspäästöjä käyttämällä jotakin seuraavista menetelmistä ja hyödyntämällä kunnossapidon hallintajärjestelmää, jossa kiinnitetään erityistä huomiota suodattimien toimintaan:

Menetelmä (20)  (21)

Sovellettavuus

Tekstiilisuodatin

Voidaan soveltaa yleisesti jauhatuslaitoksissa ja kalkkiteollisuuden apuprosesseissa, materiaalin kuljetuksessa sekä varastointi- ja lastaustiloissa. Savukaasujen suuri kosteuspitoisuus ja alhainen lämpötila saattaa rajoittaa tekstiilisuodattimien sovellettavuutta kalkin sammutuslaitoksissa.

Märkäpesurit

Voidaan soveltaa pääasiassa kalkin sammutuslaitoksissa.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 7.

Taulukko 7

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät muista pölyävistä toiminnoista kuin polttoprosessista aiheutuvien pistemäisten hiukkaspäästöjen tasot

Menetelmä

Yksikkö

BAT-AEL-arvo

(vuorokausikohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskiarvo)

Tekstiilisuodatin

mg/Nm3

<10

Märkäpesuri

mg/Nm3

<10–20

Huomattavaa on, että pienten päästölähteiden (<10 000 Nm3/h) tapauksessa on sovellettava priorisointia siinä, miten usein suodattimen toimintakyky tarkistetaan (katso BAT 32).

1.3.6.3   Polttoprosessista aiheutuvat hiukkaspäästöt

43.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessien savukaasuista aiheutuvia hiukkaspäästöjä käyttämällä suodattimen avulla tapahtuvaa savukaasun puhdistusta. Tässä voidaan käyttää yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

Menetelmä (22)

Sovellettavuus

Sähkösuodin

Sovellettavissa kaikissa uunijärjestelmissä

Tekstiilisuodatin

Sovellettavissa kaikissa uunijärjestelmissä

Märkähiukkaserotin

Sovellettavissa kaikissa uunijärjestelmissä

Keskipakoluokitin/sykloni

Keskipakoluokittimet sopivat vain esierottimiksi, ja niitä voidaan käyttää kaikenlaisista uunijärjestelmistä peräisin olevien savukaasujen esipuhdistukseen.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 8.

Taulukko 8

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot polttoprosesseista syntyvien savukaasujen hiukkaspäästöille

Menetelmä

Yksikkö

BAT-AEL-arvo

(vuorokausikohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskiarvo)

Tekstiilisuodatin

mg/Nm3

<10

Sähkösuotimet tai muut suodattimet

mg/Nm3

<20 (23)

1.3.7   Kaasumaiset yhdisteet

1.3.7.1   Primääriset menetelmät kaasumaisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi

44.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen kaasumaisten yhdisteiden (eli NOx, SOx, HCl, CO, TOC/VOC, haihtuvat metallit) päästöjä käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista primäärisista menetelmistä:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Uuniin joutuvien aineiden valvonta ja huolellinen valitseminen

Voidaan soveltaa yleisesti

b

Epäpuhtauksien vähentäminen polttoaineissa ja mahdollisuuksien mukaan raaka-aineissa eli

I.

niukasti rikkiä, typpeä ja klooria sisältävien polttoaineiden valitseminen silloin, kun niitä on saatavilla (erityisesti pitkiin kiertouuneihin)

II.

niukasti orgaanisia aineita sisältävien raaka-aineiden valitseminen mahdollisuuksien mukaan

III.

prosessiin ja polttimeen sopivien jätepolttoaineiden valitseminen.

Voidaan soveltaa yleisesti kalkkiteollisuudessa riippuen raaka-aineiden ja polttoaineiden paikallisesta saatavuudesta, käytettävien uunien tyypistä, tuotteen halutuista ominaisuuksista sekä siitä, onko polttoaineen syöttäminen valittuun uuniin teknisesti mahdollista

c

Prosessinoptimointimenetelmien käyttö, millä varmistetaan rikkidioksidin tehokas absorptio (esimerkiksi se, että uunikaasut ja sammuttamaton kalkki joutuvat tehokkaasti kosketuksiin toistensa kanssa)

Voidaan soveltaa kaikissa kalkkilaitoksissa.

Prosessin täysimittainen automaatio ei ole yleensä mahdollinen hallitsemattomien muuttujien kuten kalkkikiven laadun vaihtelun vuoksi.

1.3.7.2   NOx-päästöt

45.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen NOx-päästöjä käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Primääriset menetelmät

 

I.

Sopivan polttoaineen valinta sekä polttoaineen typpipitoisuuden rajoittaminen

Voidaan soveltaa yleisesti kalkkiteollisuudessa riippuen polttoaineen saatavuudesta, johon jäsenvaltion energiapolitiikalla saattaa olla vaikutusta, sekä siitä, onko tietynlaisen polttoaineen syöttäminen valittuun uuniin teknisesti mahdollista

II.

Prosessin optimointi, mukaan lukien liekin säätö ja lämpötilaprofiili

Prosessin optimointia ja ohjausta voidaan käyttää kalkin valmistuksessa lopputuotteen laadusta riippuen

III.

Polttimen malli (typen oksidien syntymistä vähentävä poltin (24)

Typen oksidien syntymistä vähentäviä polttimia voidaan käyttää kiertouuneissa sekä rengaskuilu-uuneissa, joissa primaari-ilmaa on runsaasti. Kaksoiskuilu-uuneissa ja muissa kuilu-uuneissa palaminen tapahtuu liekittömästi, minkä vuoksi typen oksidien syntymistä vähentäviä polttimia ei voida käyttää tämäntyyppisissä uuneissa.

IV.

Ilman vaiheistaminen (24)

Ei voida soveltaa kuilu-uuneissa.

Voidaan soveltaa vain esilämmittimellä varustetuissa kiertouuneissa, mutta ei kovapoltettua kalkkia tuotettaessa. Sovellettavuutta saattavat rajoittaa lopputuotteen tyypin asettamat rajoitukset, kun jotkin uunin vyöhykkeet saattavat ylikuumeta niin, että tulenkestävä materiaali heikkenee

b

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys (24)

Voidaan soveltaa Lepol-kiertouuneissa. Katso myös BAT 46

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 9.

Taulukko 9

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot kalkkiteollisuuden polttoprosesseissa syntyvien savukaasujen NOx-päästöille

Uunin tyyppi

Yksikkö

BAT-AEL-arvo

(vuorokausikohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskiarvo ilmaistuna typpidioksidina NO2)

PFRK, ASK, MFSK, OSK

mg/Nm3

100–350 (25)  (27)

LRK, PRK

mg/Nm3

<200–500 (25)  (26)

46.   Selektiivistä ei-katalyyttista pelkistystä käytettäessä BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää tehokkaasti NOx-päästöjä ja pitää ammoniakkipäästöt mahdollisimman pieninä käyttämällä seuraavaa menetelmää:

 

Menetelmä

a

Vähennetään NOx-päästöjä riittävän tehokkaasti ja säilytetään käyttöprosessi vakaana

b

Sovelletaan asianmukaista ammoniakin syöttösuhdetta, jotta saavutetaan mahdollisimman tehokas NOx-vähennys ja vähäinen NH3-päästöjen määrä.

c

Säilytetään savukaasuista peräisin olevat, reagoimattomasta ammoniakista johtuvat NH3-päästöt mahdollisimman pieninä ottaen huomioon riippuvuussuhde NOx-päästöjen puhdistustehokkuuden ja NH3-päästöjen välillä.

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa vain Lepol-kiertouuneissa, joissa on mahdollista saavuttaa 850–1 020 °C:n lämpötila. Katso myös BAT 45, menetelmä b).

BAT-tekniikoiden mukaiset päästötasot

Savukaasuista johtuvien NH3-päästöjen vuorokausikohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskimääräinen BAT-AEL-arvo on <30 mg/Nm3.

1.3.7.3   SOx-päästöt

47.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen SOx-päästöjä käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Prosessin optimoinnilla varmistetaan rikkidioksidin tehokas absorptio (esimerkiksi se, että uunikaasut ja sammuttamaton kalkki joutuvat tehokkaasti kosketuksiin toistensa kanssa)

Prosessinohjauksen optimointia voidaan soveltaa kaikissa kalkkilaitoksissa

b

Niukasti rikkiä sisältävien polttoaineiden valitseminen

Voidaan soveltaa yleisesti riippuen polttoaineen saatavuudesta erityisesti pitkissä kiertouuneissa käytettäessä korkeiden SOx-päästöjen vuoksi

c

Absorbentin lisäämismenetelmien käyttö (esimerkiksi absorbentin lisääminen, suodattimen avulla tapahtuva savukaasun kuivapuhdistus, märkäpesuri tai aktiivihiilen syöttäminen) (28)

Absorbentin lisäämistekniikoita voidaan periaatteessa soveltaa kalkkiteollisuudessa. Tätä tekniikkaa ei ole kuitenkaan sovellettu kalkkiteollisuudessa vielä vuoteen 2007 mennessä. Erityisesti kalkkikiertouunien kyseessä ollessa menetelmän soveltuvuuden arviointi edellyttää vielä lisätutkimuksia.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 10.

Taulukko 10

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot kalkkiteollisuuden polttoprosesseissa syntyvien savukaasujen SOx-päästöille

Uunin tyyppi

Yksikkö

BAT-AEL-arvo (29)  (30)

(vuorokausikohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskiarvo SOx ilmaistuna rikkidioksidina SO2)

PFRK, ASK, MFSK, OSK, PRK

mg/Nm3

<50–200

LRK

mg/Nm3

<50–400

1.3.7.4   CO-päästöt ja CO-piikit

1.3.7.4.1   CO-päästöt

48.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen CO-päästöjä käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Niukasti orgaanisia aineita sisältävien raaka-aineiden valitseminen

Voidaan soveltaa yleisesti kalkkiteollisuudessa; rajoittavia tekijöitä raaka-aineiden paikallinen saatavuus ja koostumus, käytetyn uunin tyyppi sekä lopputuotteen laatu

b

Vakaan ja täydellisen palamisen aikaansaaminen prosessinoptimointimenetelmillä

Voidaan soveltaa kaikissa kalkkilaitoksissa.

Prosessin täysimittainen automaatio ei ole yleensä mahdollinen hallitsemattomien muuttujien eli kalkkikiven laadun vaihtelun vuoksi.

Katso tässä yhteydessä myös BAT 30 ja 31 osiossa 1.3.1 sekä BAT 32 osiossa 1.3.2.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 11.

Taulukko 11

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot polttoprosesseista syntyvän savukaasun CO-päästöille

Uunin tyyppi

Yksikkö

BAT-AEL-arvo (31)  (32)

(vuorokausikohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskiarvo)

PFRK, OSK, LRK, PRK

mg/Nm3

<500

1.3.7.4.2   CO-piikkien vähentäminen

49.   BAT-tekniikoiden mukaista on minimoida CO-piikkien esiintymistiheys sähkösuotimia käytettäessä käyttämällä seuraavia menetelmiä:

 

Menetelmä

a

CO-piikkien kuriin saaminen, jotta saadaan vähennettyä aikaa, jonka sähkösuotimet ovat poissa käytöstä

b

Jatkuvat automaattiset CO-mittaukset sellaisilla CO-lähteen läheisyyteen sijoitetuilla mittauslaitteilla, joiden vasteajat ovat lyhyet

Kuvaus

Turvallisuussyistä räjähdysvaaran vuoksi sähkösuotimet on otettava pois käytöstä, kun savukaasujen CO-pitoisuudet ovat koholla. Seuraavilla menetelmillä estetään CO-piikkejä ja tällä tavoin vähennetään aikaa, jonka sähkösuotimet ovat poissa käytöstä:

polttoprosessin hallinta

raaka-aineiden orgaanisen kuorman hallinta

polttoaineiden ja polttoaineen syöttöjärjestelmän laadun hallinta.

Häiriöitä esiintyy pääasiassa toiminnan käynnistämisvaiheessa. Jotta toiminta on turvallista, sähkösuodinsuojauksen kaasuanalysaattorien on oltava toiminnassa toiminnan kaikissa vaiheissa. Aikaa, jonka sähkösuotimet ovat poissa käytöstä, voidaan vähentää käyttämällä jatkuvasti käytössä olevaa varmistusseurantajärjestelmää.

Jatkuvan CO-seurantajärjestelmän reaktioaika on optimoitava, ja järjestelmä olisi sijoitettava CO-lähteen läheisyyteen, esimerkiksi esilämmitinkolonnin ulostulon yhteyteen tai märkäuunisovellusta käytettäessä uunin imuaukon läheisyyteen.

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa yleisesti sähkösuotimilla varustetuissa kiertouuneissa.

1.3.7.5   Orgaanisen hiilen kokonaispäästöt (TOC)

50.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen orgaanisen hiilen päästöjä käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Käytetään tavallisia primäärisia menetelmiä ja seurantaa (katso myös BAT 30 ja 31 osiossa 1.3.1 sekä BAT 32 osiossa 1.3.2)

b

Vältetään runsaasti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältävien raaka-aineiden syöttämistä uunijärjestelmään (paitsi hydraulisen kalkin tuotannossa)

Sovellettavuus

Tavallisten primääristen menetelmien ja seurannan soveltuvuudesta katso BAT 30 ja 31 osiossa 1.3.1 sekä BAT 32 osiossa 1.3.2.

Menetelmää b) voidaan soveltaa yleisesti kalkkiteollisuudessa riippuen paikallisesta raaka-aineiden saatavuudesta ja/tai tuotetun kalkin tyypistä.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 12.

Taulukko 12

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot polttoprosesseista syntyvän savukaasun TOC-päästöille

Uunin tyyppi

Yksikkö

BAT-AEL-arvo (33)

(vuorokausikohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskiarvo)

LRK, PRK

mg/Nm3

<10

ASK, MFSK (34), PFRK (34)

mg/Nm3

<30

1.3.7.6   Kloorivetypäästöt (HCI) ja fluorivetypäästöt (HF)

51.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää HCl- ja HF-päästöjä polttoprosessien savukaasuista jätteitä käytettäessä käyttämällä seuraavia primaarisia menetelmiä:

 

Menetelmä

a

Niukasti klooria ja fluoria sisältävien perinteisten polttoaineiden käyttö

b

Kloori- ja fluoripitoisuuden rajoittaminen kaikissa jätteissä, joita on tarkoitus käyttää kalkkiuunin polttoaineena

Sovellettavuus

Menetelmiä voidaan soveltaa yleisesti kalkkiteollisuudessa kuitenkin sopivan polttoaineen paikallisesta saatavuudesta riippuen.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 13.

Taulukko 13

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot polttoprosesseissa syntyvän savukaasun HCl- ja HF-päästöille jätteitä käytettäessä

Päästö

Yksikkö

BAT-AEL-arvo

(vuorokausikohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskiarvo)

HCl

mg/Nm3

<10

HF

mg/Nm3

<1

1.3.8   PCDD/F-päästöt

52.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen PCDD/F-päästöjä käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista primäärisistä menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Niukasti klooria sisältävien polttoaineiden valitseminen

b

Polttoaineen välityksellä syötettävän kuparin määrän rajoittaminen

c

Savukaasujen viipymäajan ja happipitoisuuden minimointi vyöhykkeillä, joilla lämpötila on 300–450 °C

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Otantajakson (6–8 tuntia) keskimääräinen BAT-AEL-arvo on <0,05–0,1 ng PCDD/F I-TEQ/Nm3.

1.3.9   Metallipäästöt

53.   BAT-tekniikoiden mukaista on minimoida polttoprosessissa syntyvien savukaasujen metallipäästöt käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Niukasti metalleja sisältävien polttoaineiden valitseminen

b

Käytettyjen jätepolttoaineiden ominaisuuksien takaaminen laadunvarmistusjärjestelmän avulla

c

Relevanttien metallien, erityisesti elohopean, pitoisuuksien rajoittaminen aineissa

d

Yhden tai useamman BAT 43:ssä säädetyn pölynpoistomenetelmän käyttö

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 14.

Taulukko 14

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot polttoprosesseista syntyvien savukaasujen metallipäästöille jätteitä käytettäessä

Metallit

Yksikkö

BAT-AEL-arvo

(otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskiarvo)

Hg

mg/Nm3

<0,05

Σ (Cd, Tl)

mg/Nm3

<0,05

Σ (As, Sb, Pb, Cr, Co, Cu, Mn, Ni, V)

mg/Nm3

<0,5

Huom!

BAT 53 a–d kohdassa mainittuja menetelmiä käytettäessä tasojen on ilmoitettu jääneen alhaisiksi.

Katso tässä yhteydessä myös BAT 37 osioissa 1.3.5.1.1 sekä BAT 38 osiossa 1.3.5.1.2.

1.3.10   Prosessista syntyvä jäännös/jäte

54.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää kalkin valmistusprosesseissa syntyvää kiinteää jätettä ja säästää raaka-aineita käyttämällä seuraavia menetelmiä:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Kerättyjen hiukkasten tai muun hiukkasaineksen (esimerkiksi hiekka ja sora) uudelleenkäyttö prosessissa

Voidaan soveltaa yleisesti, kun se on tarkoituksenmukaista

b

Hiukkasten, epäkurantin sammuttamattoman kalkin ja epäkurantin sammutetun kalkin käyttö eräissä kaupallisissa tuotteissa

Hyödynnetään yleisesti erilaisissa valikoiduissa kaupallisissa tuotteissa, kun se on tarkoituksenmukaista

1.4   Magnesiumoksiditeollisuutta koskevat BAT-päätelmät

Jollei toisin mainita, tässä jaksossa esitettyjä BAT-päätelmiä voidaan soveltaa kaikkiin magnesiumoksiditeollisuuden laitoksiin.

1.4.1   Seuranta

55.   BAT-tekniikoiden mukaista on seurata ja mitata säännöllisesti prosessiparametreja ja päästöjä sekä seurata päästöjä asiaa koskevien EN-standardien mukaisesti; ellei EN-standardeja ole, käytetään kansallisia standardeja, ISO-standardeja tai muita kansainvälisiä standardeja, joilla varmistetaan tieteelliseltä laadultaan vastaavan tiedon saanti, mukaan lukien seuraavat:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Prosessin vakautta osoittavien prosessiparametrien, kuten lämpötilan, O2-pitoisuuden, paineen ja virtausnopeuden, jatkuvat mittaukset

Voidaan soveltaa yleisesti prosesseihin, joissa käytetään uunia

b

Kriittisten prosessiparametrien eli raaka-aineen ja polttoaineen syötön, säännöllisen annostelun sekä hapen ylimäärän seuranta ja vakauttaminen

c

Hiukkas-, NOx-, SOx- ja CO-päästöjen jatkuvat tai määräaikaismittaukset

Voidaan soveltaa yleisesti prosesseihin, joissa käytetään uunia

d

Hiukkaspäästöjen jatkuvat tai määräaikaismittaukset

Voidaan soveltaa prosesseihin, joissa ei käytetä uunia.

Pienten päästölähteiden (<10 000 Nm3/h) tapauksessa mittaustaajuuden tai toimintakokeiden välin olisi perustuttava kunnossapidon hallintajärjestelmään

Kuvaus

Valinta BAT 55 c kohdassa mainittujen jatkuvien tai määräaikaismittausten välillä perustuu päästölähteeseen sekä odotettavissa olevan epäpuhtauden tyyppiin.

Polttoprosesseissa muodostuvien hiukkas-, NOx-, SOx- ja CO-päästöjen määräaikaismittausten tiheyden viitearvoksi voidaan antaa taajuus kerran kuukaudessa –kerran vuodessa normaaleissa toimintaolosuhteissa.

1.4.2   Energiankulutus

56.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää lämpöenergian kulutusta käyttämällä seuraavien menetelmien yhdistelmää:

 

Menetelmä

Kuvaus

Sovellettavuus

a

Hyödynnetään parannettuja ja optimoituja polttojärjestelmiä ja sujuvaa ja vakaata polttoprosessia soveltamalla seuraavia menetelmiä:

I.

prosessinohjauksen optimointi

II.

uunista ja jäähdyttimistä peräisin olevien savukaasujen lämmön talteenotto

Savukaasuissa olevan lämmön talteenottoa magnesiitin esilämmityksellä voidaan käyttää vähentämään polttoaineen energiankulutusta. Uunista talteen otetulla lämmöllä voidaan kuivattaa polttoaineita, raaka-aineita ja pakkausmateriaaleja

Prosessinohjauksen optimointia voidaan soveltaa kaikentyyppisissä magnesiittiteollisuudessa käytettävissä uuneissa.

b

Käytetään polttoaineita, joiden ominaisuuksilla on myönteinen vaikutus lämpöenergian kulutukseen

Polttoaineiden ominaisuudet, esimerkiksi korkea lämpöarvo ja alhainen kosteuspitoisuus, vaikuttavat myönteisesti lämpöenergian kulutukseen

Voidaan soveltaa yleisesti riippuen polttoaineiden saatavuudesta, käytettävien uunien tyypistä, tuotteen halutuista ominaisuuksista sekä siitä, onko polttoaineen syöttäminen uuniin teknisesti mahdollista.

c

Liikailman rajoittaminen

Tuotteiden vaadittava taso ja optimaalinen palaminen saavutetaan käytännössä yleensä silloin, kun liikahapen taso on noin 1–3 %.

Voidaan soveltaa yleisesti

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät kulutustasot

BAT:iin liittyvä lämpöenergian kulutus on 6–12 GJ/t prosessista ja tuotteista riippuen (35).

57.   BAT-tekniikoiden mukaista on minimoida sähköenergian kulutus käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Tehohallintajärjestelmien hyödyntäminen

b

Energiatehokkaiden jauhimien ja muiden sähkökäyttöisten laitteiden käyttö

1.4.3   Hiukkaspäästöt

1.4.3.1   Hiukkasten hajapäästöt

58.   BAT-tekniikoiden mukaista on ehkäistä pölyävistä toiminnoista syntyviä hiukkasten hajapäästöjä tai minimoida ne käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä

a

Yksinkertaistettu ja suoralinjainen toimintojen sijoittelu laitosalueelle

b

Rakennusten ja teiden yleinen siisteys sekä laitoksen asianmukainen ja kattava kunnossapito

c

Raaka-ainekasojen kastelu

d

Pölyävien toimintojen, kuten jauhamisen ja sihtaamisen, eristys tai kotelointi

e

Kuljettimien ja nostimien peittäminen ja niiden rakentaminen suljetuiksi järjestelmiksi, jos pölyävistä materiaaleista todennäköisesti irtoaa hiukkaspäästöjä

f

Täyttöjen yhteydessä vapautuvan hiukkaspitoisen ilman käsittelyyn käytetään kapasiteetiltaan sopivia varastosiiloja, jotka on varustettu suodattimilla

g

Kiertoprosessin suosiminen pneumaattisissa kuljetinjärjestelmissä

h

Ilmavuotojen ja valumakohtien vähentäminen

i

Automaattisten laitteiden ja ohjausjärjestelmien käyttö

k

Jatkuvasti sujuva toiminta

1.4.3.2   Pistemäiset hiukkaspäästöt muista pölyävistä toiminnoista kuin polttoprosessista

59.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää muissa pölyävissä toiminnoissa kuin poltossa syntyviä pistemäisiä hiukkaspäästöjä savukaasujen suodatinpuhdistuksen avulla käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä ja hyödyntämällä kunnossapidon hallintajärjestelmää, jossa kiinnitetään erityistä huomiota menetelmien toimivuuteen:

 

Menetelmä (36)

Sovellettavuus

a

Tekstiilisuodattimet

Voidaan soveltaa yleisesti kaikissa magnesiumoksidin valmistusprosessin yksiköissä erityisesti pölyävässä toiminnassa, sihtauksessa ja jauhatuksessa

b

Keskipakoluokitin/syklonit

Järjestelmästä riippuvan rajallisen erotteluasteen vuoksi sykloneita voidaan pääasiassa käyttää karkeiden hiukkasten ja savukaasujen esierottimina

c

Märkähiukkaserottimet

Voidaan soveltaa yleisesti

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Pölyävistä toiminnoista (muista kuin poltosta) aiheutuvien pistemäisten hiukkaspäästöjen BAT-AEL-arvo on <10 mg/Nm3, joka on päiväkohtainen tai tietyn otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävät pistemittaukset) keskiarvo.

Huomattavaa on, että pienten päästölähteiden (<10 000 Nm3/h) tapauksessa on sovellettava kunnossapidon hallintajärjestelmään perustuvaa priorisointia siinä, miten usein suodattimen toimintakyky tarkistetaan (katso BAT 55).

1.4.3.3   Polttoprosesseista aiheutuvat hiukkaspäästöt

60.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen hiukkaspäästöjä savukaasujen suodatinpuhdistuksen avulla käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista menetelmistä:

 

Menetelmä (37)

Sovellettavuus

a

Sähkösuotimet

Sähkösuotimia voidaan soveltaa pääasiassa kiertouuneissa. Niitä voidaan käyttää, kun savukaasun lämpötila ylittää kastepisteen ja on enintään 370–400 °C

b

Tekstiilisuodattimet

Tekstiilisuodattimia voidaan käyttää savukaasujen hiukkaspoistoon periaatteessa kaikissa magnesiumoksidin valmistusprosessin vaiheissa. Niitä voidaan käyttää, kun savukaasun lämpötila ylittää kastepisteen ja on enintään 280 °C.

Emäksisen kalsinoidun magnesiitin ja sintratun/ylipoltetun magnesiitin tuotannossa on korkeiden lämpötilojen sekä polttoprosessissa syntyvien savukaasujen korroosio-ominaisuuksien ja suuren määrän vuoksi käytettävä erikoisvalmisteisia tekstiilisuodattimia, joiden suodatinmateriaali kestää korkeita lämpötiloja. Ylipoltettua magnesiittia tuottavan magnesiittiteollisuuden kokemukset osoittavat kuitenkin, ettei sopivia tarvikkeita ole saatavilla magnesiitintuotantoon, jossa savukaasujen lämpötilat voivat kohota noin 400 °C:een.

c

Keskipakoluokitin/syklonit

Järjestelmästä riippuvan rajallisen erotteluasteen vuoksi sykloneita voidaan pääasiassa käyttää karkean hiukkasten ja savukaasujen esierottimina

d

Märkähiukkaserottimet

Voidaan soveltaa yleisesti

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Polttoprosessien savukaasuista aiheutuvien hiukkaspäästöjen päiväkohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskimääräinen BAT-AEL-arvo on <20–35 mg/Nm3.

1.4.4   Kaasumaiset yhdisteet

1.4.4.1   Tavalliset primaariset menetelmät kaasumaisten yhdisteiden päästöjen vähentämiseksi

61.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen kaasumaisten yhdisteiden (eli NOx, HCl, SOx, CO) päästöjä käyttämällä yhtä tai useampaa seuraavista primaarisista menetelmistä:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Uuniin menevien aineiden tarkka valitseminen ja valvonta epäpuhtauksien esiasteiden vähentämiseksi eli

I.

valitaan polttoaineita, jotka sisältävät niukasti rikkiä (jos näitä on saatavilla), klooria ja typpeä

II.

valitaan niukasti orgaanisia aineita sisältäviä raaka-aineita

III.

valitaan prosessiin ja polttimeen sopivia jätepolttoaineita.

Voidaan soveltaa yleisesti riippuen raaka-aineiden ja polttoaineiden saatavuudesta, käytettävän uunin tyypistä, tuotteen halutuista ominaisuuksista sekä siitä, onko polttoaineen syöttäminen uuniin teknisesti mahdollista.

Jätemateriaalit voidaan katsoa magnesiittiteollisuudessa polttoaineeksi, mutta magnesiittiteollisuus ei vuoteen 2007 mennessä ollut vielä käyttänyt niitä.

b

Prosessin optimointitoimilla tai -tekniikoilla voidaan varmistaa sujuva ja vakaa polttoprosessi, jossa tarvittavan ilman taso on lähes stoikiometrinen

Prosessinohjauksen optimointia voidaan soveltaa kaikentyyppisissä magnesiittiteollisuudessa käytettävissä uuneissa. Tässä saatetaan kuitenkin tarvita erittäin tarkkaa prosessinohjausjärjestelmää.

1.4.4.2   NOx-päästöt

62.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen NOx-päästöjä käyttämällä seuraavien menetelmien yhdistelmää:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Sopivan polttoaineen valinta sekä polttoaineen typpipitoisuuden rajoittaminen

Voidaan soveltaa yleisesti polttoaineiden saatavuudesta riippuen

b

Prosessin optimointi ja parannetun polttotekniikan käyttö

Voidaan soveltaa yleisesti magnesiittiteollisuudessa

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Polttoprosessien savukaasuista aiheutuvien NOX-päästöjen päiväkohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskimääräinen BAT-AEL-arvo on <500–1 500 mg/Nm3. Korkeammat arvot liittyvät korkean lämpötilan prosesseihin, joissa tuotetaan ylipoltettua magnesiittia.

1.4.4.3   CO-päästöt ja CO-piikit

1.4.4.3.1   CO-päästöt

63.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen CO-päästöjä käyttämällä seuraavien menetelmien yhdistelmää:

 

Menetelmä

Kuvaus

a

Niukasti orgaanisia aineita sisältävien raaka-aineiden valitseminen

Osa CO-päästöistä syntyy raaka-aineiden orgaanisista aineista, joten CO-päästöjä voidaan vähentää niukasti orgaanisia aineita sisältäviä raaka-aineita valitsemalla

b

Prosessinohjauksen optimointi

Täydellinen ja asianmukainen palaminen on CO-päästöjen vähentämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Jäähdyttimestä tulevaa ilmaa, primaari-ilmaa sekä poistoputken tuulettimen puhallusta voidaan ohjata niin, että happitaso säilyy palamisen aikana välillä 1 % (kuona) ja 1,5 % (emäksinen). CO-päästöjä voidaan vähentää ilma- ja polttoainelatausta muuttamalla. Lisäksi CO-päästöjä voidaan vähentää polttimen syvyyttä muuttamalla.

c

Polttoaineiden syöttäminen valvotusti, yhtäjaksoisesti ja keskeytymättä

Polttoaineen valvottu lisääminen tarkoittaa esimerkiksi seuraavia asioita:

paino-ohjattujen syöttölaitteiden ja tarkkuuskiertoventtiilien käyttö petrokoksin syötössä ja/tai

virtausmittarien ja tarkkuusventtiilien käyttö säädeltäessä raskaan öljyn tai kaasun syöttöä uunin polttimeen

Sovellettavuus

CO-päästöjen vähentämisessä käytettyjä menetelmiä voidaan soveltaa yleisesti magnesiittiteollisuudessa. Niukasti orgaanisia aineita sisältävien raaka-aineiden valinta riippuu raaka-aineiden saatavuudesta.

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Polttoprosessien savukaasuista aiheutuvien CO-päästöjen päiväkohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskimääräinen BAT-AEL-arvo on <50–1 000 mg/Nm3.

1.4.4.3.2   CO-piikkien vähentäminen

64.   BAT-tekniikoiden mukaista on minimoida CO-piikkien määrä sähkösuotimia käytettäessä käyttämällä seuraavia menetelmiä:

 

Menetelmä

a

CO-piikkien kuriin saaminen, jotta saadaan vähennettyä aikaa, jonka sähkösuotimet ovat poissa käytöstä

b

Jatkuvat automaattiset CO-mittaukset sellaisilla CO-lähteen läheisyyteen sijoitetuilla mittauslaitteilla, joiden vasteajat ovat lyhyet

Kuvaus

Turvallisuussyistä räjähdysvaaran vuoksi sähkösuotimet on otettava pois käytöstä, kun savukaasujen CO-pitoisuudet ovat koholla. Seuraavilla menetelmillä estetään CO-piikkejä ja tällä tavoin vähennetään aikaa, jonka sähkösuotimet ovat poissa käytöstä:

paloprosessin hallinta

raaka-aineiden orgaanisen kuorman hallinta

polttoaineiden ja polttoaineen syöttöjärjestelmän laadun hallinta.

Häiriöitä esiintyy pääasiassa toiminnan käynnistämisvaiheessa. Jotta toiminta on turvallista, sähkösuodinsuojauksen kaasuanalysaattorien on oltava toiminnassa toiminnan kaikissa vaiheissa. Aikaa, jonka sähkösuotimet ovat poissa käytöstä, voidaan vähentää käyttämällä jatkuvasti käytössä olevaa varmistusseurantajärjestelmää.

Jatkuvan CO-seurantajärjestelmän reaktioaika on optimoitava, ja järjestelmä olisi sijoitettava CO-lähteen läheisyyteen, esimerkiksi esilämmitinkolonnin ulostulon yhteyteen tai märkäuunisovellusta käytettäessä uunin imuaukon läheisyyteen.

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa yleisesti sähkösuotimilla varustetuissa uuneissa.

1.4.4.4   SOx-päästöt

65.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää polttoprosessissa syntyvien savukaasujen SOx-päästöjä käyttämällä seuraavien primaaristen ja sekundaaristen menetelmien yhdistelmää:

 

Menetelmä

Sovellettavuus

a

Prosessinoptimointimenetelmät

Voidaan soveltaa yleisesti

b

Niukasti rikkiä sisältävien polttoaineiden valitseminen

Voidaan soveltaa yleisesti riippuen vähärikkisten polttoaineiden saatavuudesta, johon jäsenvaltion energiapolitiikalla saattaa olla vaikutusta. Polttoaineen valinta riippuu myös lopputuotteen laadusta, teknisistä mahdollisuuksista sekä taloudellisista kysymyksistä

c

Kuivan absorbentin lisäämismenetelmä (lisätään savukaasuvirtaan sorboivaa ainetta, kuten reaktiivisia magnesiumoksidifraktioita, sammutettua kalkkia, aktiivihiiltä tms.) yhdessä suodattimen kanssa (38)

Voidaan soveltaa yleisesti

d

Märkäpesuri (38)

Sovellettavuus voi olla rajallinen kuivilla alueilla, koska vettä tarvitaan paljon ja jätevesien käsittely ja kokonaisympäristövaikutukset on otettava huomioon

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot

Katso taulukko 15.

Taulukko 15

Parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvät päästötasot magnesiittiteollisuuden polttoprosesseissa syntyvien savukaasujen SOx-päästöille

Parametri

Yksikkö

BAT-AEL-arvo (39)  (40)

(päiväkohtainen tai otantajakson (vähintään puoli tuntia kestävä pistemittaus) keskiarvo)

SOX ilmaistuna rikkidioksidina SO2

mg/Nm3

<50–400 (41)

1.4.5   Prosessista syntyvä jäännös/jäte

66.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää prosessista syntyvän jäännöksen/jätteen määrää tai minimoida se käyttämällä erityyppinen kerätty magnesiumkarbonaattihiukkaset uudelleen prosessissa.

Sovellettavuus

Voidaan soveltaa yleisesti riippuen hiukkasten kemiallisesta koostumuksesta.

67.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää prosessista syntyvän jäännöksen/jätteen määrää tai minimoida se hyödyntämällä erityyppinen kerätty magnesiumkarbonaattipöly muissa myyntikelpoisissa tuotteissa silloin, kun pöly ei ole kierrätettävää.

Sovellettavuus

Päätöstä magnesiumkarbonaattipölyn käytöstä muissa myyntikelpoisissa tuotteissa ei välttämättä tee toiminnanharjoittaja.

68.   BAT-tekniikoiden mukaista on vähentää prosessista syntyvän jäännöksen/jätteen määrää tai minimoida se käyttämällä uudelleen savukaasun rikinpoiston märkäprosessissa syntyvä liete joko prosessissa tai muilla aloilla.

Sovellettavuus

Päätöstä savukaasun rikinpoiston märkäprosessissa syntyvän lietteen hyödyntämisestä ei välttämättä tee toiminnanharjoittaja.

1.4.6   Jätteiden käyttö polttoaineina ja/tai raaka-aineina

69.   BAT-tekniikoiden mukaista on varmistaa raaka-aineina ja/tai magnesiumoksidiuunin polttoaineena käytettävän jätteen ominaisuudet käyttämällä seuraavia menetelmiä:

 

Menetelmä

a

Valitaan prosessiin ja polttimeen sopivia jätteitä

b

Sovelletaan laadunvarmistusjärjestelmää, jolla taataan jätteen ominaisuudet ja valvotaan niitä sekä analysoidaan seuraavat ominaisuudet käytettäväksi tarkoitetusta jätteestä:

I.

saatavuus

II.

tasainen laatu

III.

fysikaaliset ominaisuudet, esimerkiksi päästöjen muodostus, karkeus, reaktiivisuus, poltettavuus, lämpöarvo

IV.

kemialliset ominaisuudet, esimerkiksi kloori-, rikki-, emäs- ja fosfaattipitoisuus sekä relevantit metallit (esimerkiksi kromin, lyijyn, kadmiumin, elohopean ja talliumin kokonaispitoisuus)

c

Valvotaan relevanttien parametrien määrää käytettäväksi tarkoitetussa jätteessä, kuten halogeenin ja metallien (esimerkiksi kromi, lyijy, kadmium, elohopea ja tallium) sekä rikin kokonaispitoisuuksia

Sovellettavuus

Jätteitä voidaan käyttää magnesiittiteollisuudessa polttoaineina ja/tai raaka-aineina (tosin vuoteen 2007 mennessä niitä ei vielä ollut käytetty magnesiittiteollisuudessa) riippuen saatavuudesta, käytetyn uunin tyypistä, tuotteen halutuista ominaisuuksista sekä siitä, onko polttoaineiden syöttö uuniin teknisesti mahdollista.

MENETELMIEN KUVAUS

1.5   Sementtiteollisuuden menetelmien kuvaus

1.5.1   Pölypäästöt

 

Menetelmä

Kuvaus

a

Sähkösuotimet

Sähkösuotimet muodostavat sähkömagneettisen kentän ilmavirrassa kulkeutuvan hiukkasaineksen tielle. Hiukkaset saavat negatiivisen varauksen ja ajautuvat kohti positiivisesti varattuja keräyslevyjä. Keräyslevyjä napautetaan tai täristetään aika ajoin, jolloin materiaali irtoaa ja putoaa alla oleviin keräysastioihin. On tärkeää, että sähkösuotimien täristysjaksot valitaan optimaalisesti niin, että mahdollisimman harvat hiukkaset lähtevät kulkeutumaan uudelleen, jolloin ne myös vaikuttavat savupatsaan näkyvyyteen mahdollisimman vähän.

Sähkösuotimille ominaista on niiden kyky toimia korkeissa lämpötiloissa (noin 400 °C:een saakka) ja ilman kosteuksissa. Tekniikan suurin haittapuoli on sähkösuotimien tehoa vähentävä eristävä kerros sekä suurista kloori- ja rikkimääristä syntyvän materiaalin keräytyminen. CO-piikkien välttäminen on tärkeää sähkösuotimien toiminnalle.

Sähkösuotimien sovellettavuudelle sementtiteollisuuden eri prosesseissa ei ole teknisiä esteitä, mutta niitä ei kovin usein valita sementtimyllyjen pölynpoistoon investointikustannusten sekä (suhteellisen suuria päästöjä aiheuttavien) käynnistys- ja pysäytysvaiheiden tehokkuuden vuoksi.

b

Tekstiilisuodattimet

Tekstiilisuodattimet keräävät pölyä tehokkaasti. Tekstiilisuodattimen käytössä perusperiaatteena on, että kankaasta valmistettu kalvo päästää kaasun läpi, mutta pidättää pölyn. Suodatinaine on geometrisesti sijoitettu. Aluksi pöly tarttuu sekä pinnan kuituihin että kankaan sisään, mutta pintakerroksen paksuuntuessa pölystä itsestään tulee tärkein suodatinaine. Poistuva kaasu voi virrata joko pussin sisältä ulospäin tai päinvastaiseen suuntaan. Pölykerroksen paksuuntuessa kaasuvirran resistanssi kasvaa. Suodatinaineen säännöllinen puhdistaminen on siis välttämätöntä, sillä näin ohjataan suodattimessa tapahtuvaa kaasunpaineen alenemista. Tekstiilisuodattimessa pitäisi olla useita lokeroita, jotka pussin hajotessa voidaan eristää yksitellen.Lokeroita olisi oltava riittävä määrä, jotta suodatin toimii edelleen riittävän hyvin, vaikka joku lokeroista olisi pois käytöstä. Jokaisessa lokerossa olisi oltava pussin hajoamisesta varoittava ilmaisin, joka pussin hajottua ilmoittaisi huoltotarpeesta. Suodatinpusseja valmistetaan erilaisista kudoksista ja kuitukankaista. Nykyaikaisia synteettisiä kankaita voidaan käyttää jopa 280 °C:n asteen lämpötilassa.

Tekstiilisuodattimien toimintaan vaikuttavat pääasiassa erilaiset muuttuvat parametrit, kuten suodatinaineen yhteensopivuus savukaasun ja pölyn ominaisuuksien kanssa, lämmönkestävyys ja fysikaalisen rasituksen kestävyys sekä herkkyys erilaisille kemiallisille rasitteille, kuten hydrolyysille, hapoille, alkaleille, hapettumiselle ja prosessilämpötiloille. Menetelmää valittaessa on otettava huomioon savukaasujen kosteus ja lämpötila.

c

Hybridisuodattimet

Hybridisuodattimet ovat sähkösuotimien ja kuitusuodattimien yhdistelmiä. Yleensä ne on valmistettu muuttamalla vanhaa sähkösuodinta. Näin vanhoja laitteita voidaan osittain käyttää uudelleen.

1.5.2   NOx-päästöt

 

Menetelmä

Kuvaus

a

Primaariset toimenpiteet/menetelmät

 

I

Liekin/polttovyöhykkeen jäähdytys

Kun polttoaineeseen tai suoraan liekkiin lisätään vettä erilaisia syöttömenetelmiä käyttäen (esimerkiksi syöttämällä yhtä nestettä tai kahta nestettä (nestemäistä ja kompressoitua ilmaa tai kiinteää ainetta) tai käyttämällä runsaasti vettä sisältäviä kiinteitä tai nestemäisiä jätteitä, lämpötila laskee ja hydroksyyliradikaalien pitoisuus kasvaa. Tällä voi olla myönteinen vaikutus polttovyöhykkeen NOx-päästöjen vähenemiseen.

II

Typen oksidien syntymistä vähentävät polttimet

Typen oksidien syntymistä vähentäviä polttimia (epäsuora poltto) on erimallisia, mutta periaatteessa polttoainetta ja ilmaa syötetään uuniin samankeskisten putkien kautta. Primaari-ilman osuus vähenee noin 6–10 prosenttiin siitä, mitä stoikiometrinen palaminen vaatii (perinteisissä polttimissa yleensä 10–15 prosenttia). Ulompaan kanavaan syötetään suurella momentilla akselin suuntaista ilmaa. Hiiltä voidaan puhaltaa keskimmäisen putken tai keskikanavan kautta. Kolmatta kanavaa käytetään ilmapyörteelle, joka saadaan aikaan polttoputken suulla tai sen takana olevilla siivekkeillä. Tällaisen polttimen suurin etu on, että varsinkin polttoaineessa olevat haihtuvat yhdisteet syttyvät hyvin aikaisessa vaiheessa vähän happea sisältävässä ympäristössä, mikä vähentää NOx-päästöjen muodostumista.

Typen oksidien syntymistä vähentävien polttimien käyttöönoton tuloksena ei kuitenkaan aina ole NOx-päästöjen väheneminen. Polttimen asetukset on säädettävä optimaalisiksi.

III

Polttoaineen syöttö uunin keskiosaan

Pitkissä märkä- ja kuivauuneissa NOx-päästöjä voidaan vähentää polttamalla kappalemuotoista polttoainetta, jolloin uuniin muodostuu pelkistävä vyöhyke. Pitkissä uuneissa ei yleensä ole mahdollista saavuttaa lämpötilavyöhykettä 900–1 000 °C, mutta uuniin voidaan asentaa polttoainetta uunin keskiosaan syöttävä järjestelmä. Näin voidaan käyttää sellaisiakin jätepolttoaineita, joita ei voi johtaa pääpolttimen läpi, kuten autonrenkaita.

Polttoaineiden palamisnopeudella saattaa olla kriittinen merkitys. Jos palaminen tapahtuu liian hitaasti, voi polttovyöhykkeellä muodostua pelkistävät olosuhteet, millä saattaa olla vakavia vaikutuksia tuotteiden laatuun. Jos palaminen taas tapahtuu liian nopeasti, uunin ketjut saattavat ylikuumentua, jolloin ketjut palavat poikki. Lämpötila-alueen ollessa alle 1 100 °C ei ole mahdollista käyttää vaarallisia jätteitä, joiden klooripitoisuus on yli yksi prosentti.

IV

Mineralisaattorien lisääminen raakajauhon poltettavuuden parantamiseksi (mineralisoitu klinkkeri)

Mineralisaattorien, kuten fluorin, lisääminen raaka-aineeseen on menetelmä, jolla klinkkerin laatua voidaan säätää ja sintrausvyöhykkeen lämpötilaa vähentää. Palamislämpötilan laskiessa vähenee myös NOx-päästöjen muodostuminen.

V

Prosessin optimointi

NOx-päästöjen vähentämisessä voidaan soveltaa prosessin optimointia, kuten uunin toiminnan ja poltto-olosuhteiden sujuvoittamista ja optimointia, uunin toiminnanohjauksen optimointia ja/tai polttoaineen syöttöjen homogenisointia. Käytössä olevia yleisiä primaarisia optimointitoimenpiteitä/menetelmiä ovat esimerkiksi prosessin ohjaukseen liittyvät toimenpiteet ja menetelmät, parannettu epäsuora polttomenetelmä, jäähdyttimen liitinten ja polttoaineen valinnan optimointi sekä happitasojen optimointi.

b

Vaiheistettu palaminen (perinteiset ja jätepolttoaineet), myös yhdistettynä esikalsinointiin sekä optimoidun polttoaineseoksen käyttöön

Vaiheistettua palamista sovelletaan sementtiuuneissa, joissa on tarkoitusta varten suunniteltu esikalsinointi. Ensimmäinen palamisvaihe tapahtuu kiertouunissa klinkkerin palamisprosessille ihanteellisissa olosuhteissa. Toisessa palamisvaiheessa käytetään uunin syöttöpään luona olevaa poltinta, joka saa aikaan pelkistävät olosuhteet, joissa osa sintrausalueella muodostuneista typen oksideista hajoaa. Tässä kohdassa vallitseva korkea lämpötila on erityisen otollinen reaktiolle, jossa typen oksidit muuttuvat takaisin typeksi. Kolmannessa palamisvaiheessa kalsinaattoripolttoaineen mukana kalsinaattoriin syötetään tertiääri-ilmaa, jolloin myös kalsinaattoriin muodostuu pelkistävät olosuhteet. Tällä järjestelmällä vähennetään polttoaineesta syntyvien NOx-päästöjen määrää sekä saadaan vähennettyä uunista tulevia NOx-päästöjä. Neljännessä ja viimeisessä palamisvaiheessa jäljelle jäänyt tertiääri-ilma syötetään takaisin järjestelmään loppuun palamisen varmistamiseksi.

c

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys

Selektiivisessä ei-katalyyttisessa pelkistyksessä (SNCR) savukaasuun syötetään ammoniakkivettä (jossa NH3:n osuus on enintään 25 prosenttia), ammoniakin esiasteiden seosta tai urealiuosta, jolloin typpimonoksidi NO muuttuu typpikaasuksi N2. Reaktio toimii parhaiten lämpötila-alueella 830–1 050 °C, ja syötettyjen aineiden viipymäajan on oltava riittävä, jotta ne ehtivät reagoida typpimonoksidin kanssa

d

Selektiivinen katalyyttinen pelkistys

Selektiivisessä katalyyttisessa pelkistyksessä (SCR) typpimonoksidi NO ja typpidioksidi NO2 saadaan pelkistymään typpikaasuksi N2 käyttämällä ammoniakkia NH3 sekä katalyyttia noin 300–400 °C:n lämpötila-alueella. Tätä menetelmää käytetään yleisesti NOx-päästöjen puhdistuksessa muilla teollisuudenaloilla (hiilivoimaloissa, jätteenpolttolaitoksissa). Sementtiteollisuudessa kyseeseen tulee periaatteessa kaksi järjestelmää: pölynpoistoyksikön ja piipun välinen järjestelmä, jossa pölyä on vähän, sekä esilämmittimen ja pölynpoistoyksikön välinen järjestelmä, jossa pölyä on runsaasti. Järjestelmissä, joissa savukaasussa on vähän pölyä, on savukaasut lämmitettävä uudelleen pölynpoiston jälkeen, mikä saattaa lisätä energiakustannuksia ja aiheuttaa painehäviöitä. Järjestelmiä, joissa pölyä on runsaasti, pidetään parempina teknisten ja taloudellisten syiden vuoksi. Näissä järjestelmissä ei tarvita esilämmitystä, koska jätekaasun lämpötila esilämmitysjärjestelmän ulostulon kohdalla on yleensä selektiiviselle katalyyttiselle pelkistykselle sopiva.

1.5.3   SOx-pääst öt

 

Menetelmä

Kuvaus

a

Absorbentin lisääminen

Absorbenttia lisätään joko raaka-aineisiin (jolloin lisättävä absorbentti on esimerkiksi sammutettua kalkkia) tai syötetään kaasuvirtaan (jolloin absorbentti on esimerkiksi sammutettua kalkkia (Ca(OH)2), sammuttamatonta kalkkia (CaO), aktivoitua lentotuhkaa, jonka CaO-pitoisuus on korkea, tai natriumbikarbonaattia (NaHCO3)).

Sammutettua kalkkia voidaan ladata raakamyllyyn yhdessä raaka-aineiden ainesosien kanssa tai lisätä suoraan uunin syöttöön. Sammutetun kalkin lisäämisen etuna on, että kalsiumia kuljettava lisäaine muodostaa reaktiotuotteita, jotka voidaan ottaa suoraan mukaan klinkkerin polttoprosessiin.

Absorbentin syöttämistä kaasuvirtaan voidaan käyttää kuivassa tai kosteassa muodossa (puolikuiva pesu). Absorbenttia syötetään savukaasun reitille lämpötila-alueella, joka on lähellä veden kastepistettä, jolloin olosuhteet ovat SO2:n talteenotolle otollisemmat. Sementtiuunijärjestelmissä tämä lämpötila-alue saavutetaan yleensä raakamyllyn ja pölynkeräimen välisellä alueella.

b

Märkäpesuri

Märkäpesuri on yleisimmin käytetty menetelmä hiilivoimaloiden savukaasujen rikinpoistossa. Sementinvalmistusprosesseissa SO2-päästöjen vähentäminen märkämenetelmän avulla on vakiintunut menetelmä. Märkäpesu perustuu seuraavaan kemialliseen reaktioon:

Formula

Suihkutornissa suihkutettu neste/liete absorboi SOx-päästöt. Absorbenttina käytetään yleensä kalsiumkarbonaattia. Märkäpesujärjestelmillä saavutettava liukenevien happokaasujen poistoteho on kaikista savukaasujen rikinpoistomenetelmistä paras, ja samalla ylimääräisiä stoikiometrisiä tekijöitä on vähiten ja kiinteän jätteen muodostus hitainta. Menetelmässä tarvitaan jonkin verran vettä, ja vastaavasti jätevesi on puhdistettava.

1.6   Kalkkiteollisuuden menetelmien kuvaus

1.6.1   Pölypäästöt

 

Menetelmä

Kuvaus

a

Sähkösuodin

Sähkösuotimen yleiskuvaus on osiossa 1.5.1.

Sähkösuotimia voidaan käyttää, kun lämpötila ylittää kastepisteen ja on enintään 400 °C. Sähkösuotimia on lisäksi mahdollista käyttää lähellä kastepistettä tai sen alla. Suurten virtausten ja suhteellisen suurten hiukkaskuormitusten vuoksi sähkösuotimia käytetään pääasiassa sellaisissa kiertouuneissa, joissa ei ole esilämmitintä, mutta jonkin verran myös esilämmittimellä varustetuissa kiertouuneissa. Erinomainen puhdistustulos saadaan aikaan käyttämällä sähkösuodinta yhdessä sammutustornin kanssa.

b

Tekstiili-suodatin

Tekstiilisuodattimien yleiskuvaus on osiossa 1.5.1.

Tekstiilisuodattimet sopivat hyvin uuneihin, sammuttamattoman kalkin ja kalkkikiven jauhatuslaitoksiin, sammutuslaitoksiin, materiaalien kuljetukseen sekä varastointi- ja lastaustiloihin. Useissa tapauksissa on hyödyllistä yhdistää tekstiilisuodattimet ja sykloniesisuodattimet. Tekstiilisuodatinten toimintaa rajoittavat savukaasun ominaisuudet, kuten lämpötila, kosteus, hiukkaskuormitus ja hiukkasten kemiallinen koostumus. Tekstiilisuodattimia valmistetaan erilaisista mekaanista, kemiallista ja lämpökuormitusta kestävistä kuitumateriaaleista, jotta ne sietävät myös tällaisia olosuhteita.

c

Märkäpölyn-erotin

Märkähiukkaserottimilla hiukkaset poistetaan poistuvista kaasuvirroista tuomalla kaasuvirta läheiseen kosketukseen pesunesteen (yleensä veden) kanssa, jolloin hiukkaset jäävät veteen ja ne voidaan huuhdella pois. Hiukkasten poistoa varten on olemassa useita erityyppisiä märkäpesureita. Tärkeimpiä kalkkiuuneissa käytettäviä tyyppejä ovat kaskadityyppiset/monivaiheiset märkäpesurit, dynaamiset märkäpesurit ja venturipesurit. Suurin osa kalkkiuuneissa käytettävistä märkäpesureista on kaskadityyppisiä/monivaiheisia märkäpesureita.

Märkäpesuri sopii käyttökohteisiin, joissa savukaasun lämpötila on lähellä kastepistettä tai sen alla. Niitä voidaan käyttää myös kohteissa, joissa tilaa on vähän. Märkäpesureita käytetään joskus myös korkeammassa lämpötilassa oleville kaasuille, jolloin vesi jäähdyttää kaasut ja pienentää niiden tilavuutta.

d

Keskipakoluokitin/sykloni

Keskipakoluokittimessa/syklonissa poistuvasta kaasuvirrasta poistettavat hiukkaset pakotetaan yksikön ulkoseinää vasten linkoavalla liikkeellä, minkä jälkeen ne poistetaan yksikön pohjassa olevasta aukosta. Keskipakovoima saadaan aikaan johtamalla kaasuvirtaus syöksykierremäisellä liikkeellä sylinterinmuotoisen astian läpi (syklonierottimet) tai pyörittämällä yksikössä olevaa ahtopyörää (mekaaniset keskipakoluokittimet). Nämä laitteet soveltuvat kuitenkin vain esierottimiksi, koska niiden hiukkasten poistamisteho on rajallinen. Niillä voidaan poistaa enin hiukkasmäärä ennen sähkösuotimia ja tekstiilisuodattimia, jolloin kulumisen aiheuttamat ongelmat vähenevät.

1.6.2   NOx-päästöt

 

Menetelmä

Kuvaus

a

Polttimen malli (typen oksidien syntymistä vähentävä poltin)

Typen oksidien syntymistä vähentäviä polttimia käytetään liekin lämpötilan alentamisessa, jolloin lämmöstä (ja jossain määrin polttoaineesta) peräisin olevien typen oksidien määrä vähenee. Typen oksidien määrää saadaan vähennettyä liekin lämpötilaa alentavaa huuhteluilmaa syöttämällä tai polttimen pulssimaisella toiminnalla. Typen oksidien syntymistä vähentävien polttimien tarkoitus on vähentää primääri-ilman osuutta, jolloin NOx-päästöjä muodostuu vähemmän, kun taas tavallisia monikanavapolttimia käytettäessä primääri-ilman osuus kaikesta paloilmasta on 10–18 prosenttia. Kun primääri-ilman osuus on suurempi, liekki on lyhyt ja voimakas, sillä kuuma sekundääri-ilma ja polttoaine sekoittuvat varhaisessa vaiheessa. Tuloksena on kuuma liekki ja samalla suurten NOx-määrien muodostuminen. Tämä voidaan välttää typen oksidien syntymistä vähentävän polttimen käytöllä.

b

Ilman vaiheistaminen

Pelkistävä vyöhyke saadaan aikaan rajoittamalla käytettävissä olevaa happea primaarireaktiovyöhykkeillä. Tällä vyöhykkeellä vallitseva korkea lämpötila on erityisen otollinen reaktiolle, jossa typen oksidit muuttuvat takaisin typeksi. Myöhemmillä palamisvyöhykkeillä ilman ja hapen syöttöä lisätään, jotta muodostuneet kaasut hapettuvat. Ilman ja kaasun tehokas sekoittuminen polttoalueella on välttämätöntä, jotta sekä CO- että NOx-päästöt pysyvät alhaisina.

Vuoteen 2007 mennessä ilman vaiheistamista ei ollut koskaan käytetty kalkkiteollisuudessa.

c

Selektiivinen ei-katalyyttinen pelkistys

Polttokaasuissa olevat typen oksidit (NO ja NO2) poistetaan selektiivisellä ei-katalyyttisella pelkistyksellä ja muutetaan typeksi ja vedeksi syöttämällä uuniin pelkistysainetta, joka reagoi typen oksidien kanssa. Pelkistysaineena käytetään tyypillisesti ammoniakkia tai ureaa. Reaktiot tapahtuvat lämpötila-alueella 850–1 020 °C, ja ihanteellinen lämpötila-alue on yleensä 900–920 °C.

1.6.3   SOx-päästöt

 

Menetelmä

Kuvaus

a

Absorbentin lisäämismenetelmät

Menetelmässä poistetaan SOx-päästöjä lisäämällä (syöttämällä tai ruiskuttamalla) absorbenttia kuivassa muodossa uuniin tai (esimerkiksi sammutettua kalkkia tai natriumkarbonaattia) kuivassa tai märässä muodossa savukaasuihin. Kun absorbenttia ruiskutetaan savukaasuihin, on ruiskutuskohdan ja hiukkaserottimen (tekstiilisuodattimen tai sähkösuotimen) välillä oltava riittävästi viipymäaikaa tehokasta absorptiota varten.

Kiertouuneissa absorptiomenetelmiä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Hienon kalkkikiven käyttö: Dolomiitilla syötettävässä suorassa kiertouunissa SO2-päästöjä voidaan vähentää merkittävästi käyttämällä syöttökiviä, jotka joko sisältävät runsaasti hienoksi jakautunutta kalkkikiveä tai rikkoutuvat herkästi kuumentuessa. Hienontuneet kalkkijakeet kulkeutuvat uunikaasuihin ja hiukkaserotinta kohti edetessään sekä sen sisällä poistavat SO2-päästöjä.

Kalkin syöttäminen polttoilmaan: Patentoitu menetelmä (EP 0 734 755 A1), jossa SO2-päästöjä poistetaan kiertouuneista ruiskuttamalla hienoksi jakautunutta sammuttamatonta tai sammutettua kalkkia uunin polttotilaan syötettyyn ilmaan.

1.7   Magnesiittiteollisuuden (kuivamenetelmä) menetelmien kuvaus

1.7.1   Pölypäästöt

 

Toimenpide/menetelmä

Kuvaus

a

Sähkösuotimet

Sähkösuotimen yleiskuvaus on osiossa 1.5.1.

b

Tekstiilisuodattimet

Tekstiilisuodattimien yleiskuvaus on osiossa 1.5.1.

Tekstiilisuodattimet pidättävät runsaasti hiukkasia. Hiukkaskoosta riippuen osuus on 98–99 prosenttia. Tämä menetelmä on hiukkasten keräämisessä tehokkain muihin magnesiittiteollisuudessa käytettyihin hiukkaspuhdistustoimenpiteisiin/menetelmiin verrattuna. Uunin savukaasujen korkeiden lämpötilojen vuoksi on kuitenkin käytettävä erityisiä suodatinmateriaaleja, jotka kestävät korkeita lämpötiloja.

Ylipoltetun magnesiitin valmistuksessa käytetään suodatinmateriaaleja, jotka toimivat jopa 250 °C:n lämpötiloissa, esimerkiksi PTFE:tä (teflonia). Tämä suodatinmateriaali kestää hyvin happamia ja emäksisiä aineita, ja sen avulla on ratkaistu monia korroosioon liittyviä kysymyksiä.

c

Sykloni (keskipakosihti)

Syklonin yleiskuvaus on osiossa 1.6.1. Syklonit ovat kestäviä laitteita, ne kuluttavat vähän energiaa ja niitä voidaan käyttää monenlaisissa lämpötiloissa. Järjestelmästä riippuvan rajallisen erotteluasteen vuoksi sykloneita voidaan pääasiassa käyttää karkeiden hiukkasten ja savukaasujen esierottimina

d

Märkähiukkaserottimet

Märkähiukkaserottimien, joita kutsutaan myös märkäpesureiksi, yleiskuvaus on osiossa 1.6.1.

Märkähiukkaserottimet voidaan jakaa rakenteensa ja toimintaperiaatteensa perusteella useisiin tyyppeihin, joita on esimerkiksi venturipesuri. Venturipesurilla on magnesiittiteollisuudessa runsaasti käyttökohteita, joista yhdessä kaasu johdetaan venturiputken kapeimman kohdan läpi, jolloin kaasun nopeus voi olla 60–120 m/s. Venturiputkeen syötettävät pesunesteet diffusoituvat erittäin pienistä pisaroista koostuvaksi sumuksi, jolloin ne sekoittuvat voimakkaasti kaasun joukkoon. Vesipisaroiden pinnalle erottautuneet hiukkaset muuttuvat painavammiksi, jolloin ne voidaan helposti vetää pois venturi-märkäpölyerottimeen asennetulla pisaranerottimella.

1.7.2   SOx-päästöt

 

Menetelmä

Kuvaus

a

Absorbentin lisäämismenetelmä

Tässä menetelmässä SOx-päästöjä poistetaan ruiskuttamalla absorbenttia kuivassa tai märässä muodossa (puolikuiva pesu) savukaasuihin. On tärkeää, että ruiskutuskohdan ja hiukkaskeräimen välissä kaasulla on riittävästi viipymäaikaa, jotta absorptio ehtii toimia tehokkaasti. Reaktiivisia MgO-laatuja voidaan magnesiittiteollisuudessa käyttää tehokkaina SO2-päästöjen absorbentteina. Vaikka reaktiiviset MgO-laadut eivät ole yhtä tehokkaita kuin muut absorbentit, niiden käytöstä on kahdenlaista hyötyä: toisaalta investointikustannukset pienenevät, toisaalta suodatinhiukkasten joukossa ei ole muita aineita, jolloin pölyä voidaan käyttää uudelleen raaka-aineiden sijasta magnesiitin tuotannossa tai lannoitteena (magnesiumsulfaattina), jolloin jätteen tuotanto pysyy mahdollisimman vähäisenä.

b

Märkäpesuri

Märkäpesutekniikassa SOx-päästöt imeytyvät nesteeseen/lietteeseen, jota ruiskutetaan suihkutornissa savukaasuihin nähden vastavirtaan. Menetelmä vaatii vettä 5–12 m3/tonni lopputuotetta, minkä lisäksi myös jätevedet on käsiteltävä.


(1)  EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1.

(2)  Kaksoiskäsittelyprosessilla tuotetulle sintratulle dolomiittikalkille ei sovelleta happikorjausta.

(3)  Kaksoiskäsittelyprosessilla tuotetulle ylipoltetulle magnesiitille ei sovelleta happikorjausta.

(4)  Tasoja ei sovelleta laitoksiin, jotka tuottavat erikoissementtiä tai valkosementtiklinkkeriä, jotka edellyttävät tuotespesifikaatioista johtuen huomattavasti korkeampia prosessilämpötiloja.

(5)  Normaaleissa toimintaolosuhteissa (pois lukien esimerkiksi käynnistykset ja alasajot) sekä optimoiduissa toimintaolosuhteissa.

(6)  Tuotantokapasiteetti vaikuttaa energiantarpeeseen siten, että kapasiteetin ollessa suurempi energiansäästöä saadaan aikaan enemmän ja kapasiteetin ollessa pienempi energiaa kuluu enemmän. Energiankulutus riippuu myös sykloniesilämmitinvaiheiden lukumäärästä; mitä enemmän näitä vaiheita on, sitä vähemmän polttoprosessi kuluttaa energiaa. Sopiva sykloniesilämmitinvaiheiden lukumäärä riippuu pääasiassa raaka-aineiden kosteuspitoisuudesta.

(7)  Menetelmiä kuvataan osiossa 1.5.1.

(8)  Menetelmiä kuvataan osiossa 1.5.1.

(9)  Menetelmiä kuvataan osiossa 1.5.2.

(10)  BAT-AEL-arvon vaihteluvälin yläraja on 500 mg/Nm3, jos NOx-lähtötaso primaaristen menetelmien jälkeen on >1 000 mg/Nm3.

(11)  Olemassa olevan uunijärjestelmän rakenteella ja polttoaineseoksen ominaisuuksilla, kuten jätteen ja raaka-aineen (esimerkiksi erikoissementti tai valkosementtiklinkkeri) poltettavuudella voi olla vaikutusta siihen, miten hyvin vaihteluvälissä pysytään. Alle 350 mg/Nm3:n tasolle päästään ihanteellisissa olosuhteissa, kun uunissa käytetään selektiivistä ei-katalyyttista pelkistystä. Vuonna 2008 alempi arvo 200 mg/Nm3 on ilmoitettu kuukausikeskiarvoksi kolmessa ei-katalyyttista pelkistystä hyödyntävässä laitoksessa helposti poltettavaa raaka-aineseosta käytettäessä.

(12)  Riippuu lähtötasosta ja NH3-päästöistä.

(13)  Ammoniakkipäästö riippuu NOx-lähtötasosta sekä NOx-päästöjen puhdistuksen tehokkuudesta. Lepol-uuneissa ja pitkissä kiertouuneissa päästöt voivat olla tätäkin korkeampia.

(14)  Menetelmiä kuvataan osiossa 1.5.3.

(15)  Vaihteluvälissä on otettu huomioon raaka-aineiden rikkipitoisuus.

(16)  Valkosementin ja erikoissementtiklinkkerin tuotannossa klinkkerin kyky pidättää polttoaineen rikkiä saattaa olla huomattavasti pienempi, jolloin SOx-päästöt ovat korkeammat.

(17)  Alhaisia tasoja on ilmoitettu raaka-aineiden ja polttoaineiden laadun perusteella.

(18)  Alhaisia tasoja on ilmoitettu raaka-aineiden ja polttoaineiden laadun perusteella. Arvot, jotka ylittävät 0,03 mg/Nm3, on tutkittava tarkemmin. Jos arvot lähestyvät 0,05 mg/Nm3:a, on harkittava lisämenetelmiä (esimerkiksi savukaasun lämpötilan alentamista tai aktiivihiilen käyttöä).

(19)  Energiankulutus riippuu tuotteen tyypistä ja laadusta, prosessiolosuhteista ja raaka-aineista

(20)  Menetelmiä kuvataan osiossa 1.6.1.

(21)  Savukaasujen esikäsittelynä voidaan tarvittaessa käyttää keskipakoluokittimia tai sykloneita.

(22)  Menetelmiä kuvataan osiossa 1.6.1.

(23)  Poikkeustilanteissa, joissa hiukkasten resistiivisyys on korkea, vuorokausikohtainen keskimääräinen BAT-AEL-arvo voi olla korkeampi, jopa 30 mg/Nm3.

(24)  Menetelmiä kuvataan osiossa 1.6.2.

(25)  Vaihteluvälien yläpäät liittyvät dolomiittikalkin ja kovaksi poltetun kalkin tuotantoon. Vaihteluvälien ylärajoja suuremmat tasot saattavat liittyä sintratun dolomiittikalkin tuotantoon.

(26)  Kovaksi poltettua kalkkia tuottavalla kuilulla varustetuille pitkille kiertouuneille ja esilämmittimellä varustetuille kiertouuneille ylätaso voi olla enintään 800 mg/Nm3.

(27)  Jos tätä tasoa ei saavuteta BAT 45 a kohdan I alakohdassa mainituilla primäärimenetelmillä eikä sekundäärimenetelmiä soveltamalla NOx-päästöjä saada vähennettyä tasolle 350 mg/Nm3, ylätaso on 500 mg/Nm3 erityisesti kovaksi poltetulle kalkille sekä käytettäessä polttoaineena biomassaa.

(28)  Menetelmiä kuvataan osiossa 1.6.3.

(29)  Taso riippuu savukaasun SOx-tason lähtöarvosta sekä käytetystä vähennystekniikasta.

(30)  Kun sintratun dolomiittikalkin tuotannossa käytetään kaksoiskäsittelyprosessia, SOx-päästöt saattavat olla vaihteluvälin ylärajoja suuremmat.

(31)  Päästöt voivat olla korkeampia käytetyistä raaka-aineista ja/tai tuotetun kalkin tyypistä (esimerkiksi hydraulinen kalkki) riippuen.

(32)  BAT-AEL-arvo ei koske sekasyötöllä varustettuja kuilu-uuneja tai rengaskuilu-uuneja.

(33)  Taso voi olla korkeampi riippuen käytettyjen raaka-aineiden orgaanisen aineen pitoisuudesta sekä tuotetun kalkin tyypistä erityisesti luontaisen hydraulisen kalkin tuotannossa.

(34)  Poikkeustapauksissa taso voi olla korkeampi.

(35)  Tämä vaihteluväli viittaa vain vertailuasiakirjan magnesiumoksidia käsittelevässä luvussa ilmoitettuihin tietoihin. Tarkempaa tietoa parhaiten toimivista tekniikoista sekä tuotetuista tuotteista ei ole saatu.

(36)  Menetelmiä kuvataan osiossa 1.7.1.

(37)  Menetelmiä kuvataan osiossa 1.7.1.

(38)  Toimenpidettä/menetelmää kuvataan osiossa 1.7.2.

(39)  BAT-AEL-arvot riippuvat raaka-aineiden ja polttoaineiden rikkipitoisuudesta. Vaihteluvälin pienemmät arvot liittyvät niukasti rikkiä sisältävien raaka-aineiden sekä maakaasun käyttöön, kun taas vaihteluvälin suuremmat arvot liittyvät runsaasti rikkiä sisältävien raaka-aineiden ja/tai rikkiä sisältävien polttoaineiden käyttöön.

(40)  Kokonaisympäristövaikutukset olisi otettava huomioon arvioitaessa, millaisella parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden yhdistelmällä saavutetaan paras SOx-päästöjen vähennys.

(41)  Kun märkäpesuria ei voida käyttää, BAT-AEL-arvot riippuvat raaka-aineiden ja polttoaineiden rikkipitoisuudesta. Tässä tapauksessa BAT-AEL-arvo on <1 500 mg/Nm3 samalla kun SOX -päästöjen poistotehokkuuden taataan olevan vähintään 60 %.


Top