KÄÄNNÖS

ELINTARVIKEAPUA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

JOHDANTO-OSA

TÄMÄN YLEISSOPIMUKSEN OSAPUOLET, jotka

VAHVISTAVAT olevansa jatkuvasti sitoutuneita elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen edelleen päteviin tavoitteisiin, jotka ovat maailman elintarviketurvan edistäminen ja kansainvälisellä yhteisöllä olevan kyvyn parantaminen vastata elintarvikkeita koskeviin hätätilanteisiin ja muihin elintarvikkeita koskeviin kehitysmaiden tarpeisiin;

PYRKIVÄT parantamaan elintarvikeavun tuloksellisuutta, tehokkuutta ja laatua, minkä tarkoituksena on säilyttää ihmishenkiä ja lievittää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien kärsimystä erityisesti hätätilanteissa lujittamalla kansainvälistä yhteistyötä ja yhteensovittamista, erityisesti osapuolten ja sidosryhmien kesken;

TUNNUSTAVAT, että heikossa asemassa olevilla väestöryhmillä on elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen liittyviä erityistarpeita;

VAHVISTAVAT, että valtiot ovat ensisijaisesti itse vastuussa omasta elintarviketurvansa varmistamisesta, ja näin ollen niiden vastuulla on toteuttaa asteittain oikeus elintarvikkeiden riittävään saantiin, sellaisena kuin se on määritelty Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) neuvoston marraskuussa 2004 hyväksymissä vapaaehtoisissa suuntaviivoissa, jotka koskevat oikeutta elintarvikkeiden riittävään saantiin koskevan tavoitteen asteittaisen toteutumisen tukemista kansallisen elintarviketurvan puitteissa (Food and Agriculture Organization (FAO) Voluntary Guidelines to support the Progressive Realization of the Right to Adequate Food in the Context of National Food Security);

ROHKAISEVAT puutteellisesta elintarviketurvasta kärsivien maiden hallituksia kehittämään ja panemaan täytäntöön kansallisia strategioita, jotka kohdistuvat elintarviketurvan puutteellisuuden perimmäisiin syihin pitkän aikavälin toimenpiteiden avulla ja varmistamaan hätäavun, toipumisvaiheen ja kehitystoimien asianmukainen niveltyminen toisiinsa;

VIITTAAVAT kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja humanitaarisiin perusperiaatteisiin, jotka ovat humaanisuus, puolueettomuus, tasapuolisuus ja riippumattomuus;

VIITTAAVAT Tukholmassa 17 päivänä kesäkuuta 2003 hyväksyttyihin hyvän humanitaarisen avunannon periaatteisiin ja käytäntöihin;

TUNNUSTAVAT, että osapuolilla on omat toimintapolitiikkansa, jotka koskevat elintarvikeavun toimittamista hätä- ja muissa tilanteissa;

OTTAVAT HUOMIOON maailman ravintotilannetta käsitelleen Rooman huippukokouksen vuonna 1996 hyväksymän toimintaohjelman sekä maailmanlaajuista kestävää elintarviketurvaa koskevat Rooman julistuksen viisi periaatetta, jotka on mainittu vuonna 2009 pidetyn maailman ruokaturvaa käsitelleen huippukokouksen julistuksessa, erityisesti sitoumuksen saavuttaa elintarviketurva maailmanlaajuisesti ja Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistuksessa vahvistamat ja meneillään olevat ponnistelut köyhyyden vähentämiseksi ja nälän poistamiseksi;

OTTAVAT HUOMIOON avunantaja- ja -vastajanottajamaiden tekemät sitoumukset parantaa kehitysavun tuloksellisuutta soveltaen periaatteita, jotka Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) hyväksyi vuonna 2005 annetussa kehitysavun tuloksellisuutta koskevassa Pariisin julistuksessa;

OVAT PÄÄTTÄNEET toimia Maailman kauppajärjestöön (WTO) liittyvien velvoitteidensa ja erityisesti WTO:n elintarvikeapua koskevien periaatteiden mukaisesti,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Tavoitteet

Tämän yleissopimuksen tavoitteena on pelastaa ihmishenkiä, vähentää nälkää, parantaa elintarviketurvaa sekä parantaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien ravitsemustilaa

a)	vastaamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien elintarvike- ja ravitsemustarpeisiin elintarvikeavun toimittamista koskevin osapuolten sitoumuksin, millä parannetaan turvallisen ja ravitsevan ruoan riittävää saantia ja kulutusta,

b)	varmistamalla, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille annettava elintarvikeapu on soveltuvaa, oikea-aikaista, tuloksellista, tehokasta ja perustuu tarpeisiin ja yhteisiin periaatteisiin, ja

c)	helpottamalla tietojen jakamista, yhteistyötä ja yhteensovittamista ja tarjoamalla keskustelufoorumin, jotta osapuolten voimavarojen käytön tuloksellisuutta, tehokkuutta ja johdonmukaisuutta voidaan parantaa tarpeisiin vastattaessa.

2 artikla

Elintarvikeavun periaatteet

Antaessaan ja toimittaessaan elintarvikeapua kaikkein heikoimmassa asemassa oleville väestöryhmille osapuolten olisi aina noudatettava seuraavia periaatteita:

a)

Yleiset elintarvikeavun periaatteet: i) Elintarvikeapua annetaan ainoastaan silloin, kun se on kaikkein tuloksellisin ja sopivin keino tyydyttää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien elintarvike- tai ravitsemustarpeet. ii) Elintarvikeapua annettaessa otetaan huomioon vastaanottajamaiden pitkän aikavälin tavoitteet, jotka koskevat olojen ennalleen palauttamista ja kehittämistä, ja tarvittaessa tuetaan laajempaa tavoitetta, joka koskee elintarviketurvan saavuttamista. iii) Elintarvikeapua annetaan tavalla, joka suojelee heikossa asemassa olevien väestöryhmien ja paikallisyhteisöjen elinkeinoja ja parantaa niiden omavaraisuutta ja selviytymiskykyä sekä ehkäisee ja lievittää elintarviketurvaa uhkaavia kriisejä ja auttaa niihin valmistautumisessa ja vastaamisessa niihin. iv) Elintarvikeapua annetaan siten, että vältetään riippuvuutta ja minimoidaan suorat ja välilliset kielteiset vaikutukset avunsaajiin ja muihin. v) Elintarvikeapua annetaan tavalla, joka ei vaikuta kielteisesti paikalliseen tuotantoon, markkinaolosuhteisiin, kaupan pitämisen rakenteisiin ja kauppaan tai heikossa asemassa oleville väestöryhmille välttämättömien tavaroiden hintaan. vi) Elintarvikeapu toimitetaan kokonaisuudessaan avustuksina aina kun se on mahdollista.

b)

Elintarvikeavun tuloksellisuutta koskevat periaatteet: i) Jotta heikossa asemassa oleville väestöryhmille tarkoitettuun elintarvikeapuun käytettävissä olevaa rahamäärää ja avun tuloksellisuutta voidaan lisätä, liitännäiskustannukset pidetään mahdollisimman pieninä. ii) Pyritään aktiivisesti tekemään yhteistyötä, sovittamaan yhteen ja jakamaan tietoa elintarvikeapuohjelmien tuloksellisuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi sekä elintarvikeavun ja siihen liittyvien politiikan alojen ja välineiden keskinäisen johdonmukaisuuden parantamiseksi. iii) Ostetaan elintarvikkeet ja muut elintarvikeapuun kuuluvat hyödykkeet paikallisilta tai alueellisilta toimittajilta aina, kun se on mahdollista ja asianmukaista. iv) Lisätään mahdollisuuksien mukaan sitomattoman, käteiseen perustuvan elintarvikeavun osuutta, kun tämä on mahdollista ja vastaa tarpeita. v) Muutetaan elintarvikeapu rahaksi ainoastaan, kun siihen on selkeä tarve ja tällä parannetaan heikossa asemassa olevien väestöryhmien elintarviketurvaa. Rahaksi muuttamisen on perustuttava avoimeen ja objektiiviseen markkina-analyysiin, ja kaupallista väärinkäyttöä on ehkäistävä. vi) Varmistetaan, että elintarvikeapua ei käytetä osapuolten markkinatavoitteiden edistämiseen. vii) Vältetään mahdollisimman pitkälle elintarvikeavun jälleenvientiä, jollei kyse ole hätätilanteen ehkäisemisestä tai siinä auttamisesta. Elintarvikeapua voidaan jälleenviedä ainoastaan siten, että kaupallinen väärinkäyttö ehkäistään. viii) Tunnustetaan, silloin kun aiheellista, että elintarvikeaputoimien järjestelyt, yhteensovittaminen ja toteuttaminen ovat ensisijaisesti toimivaltaisten viranomaisten tai asiaankuuluvien sidosryhmien tehtäviä ja niiden vastuulla.

c)

Elintarvikeavun toimittamista koskevat periaatteet: i) Kohdennetaan elintarvikeapu heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien elintarvike- ja ravitsemustarpeiden mukaisesti. ii) Otetaan avunsaajat sekä soveltuvissa tapauksissa muut mahdolliset sidosryhmät mukaan tarpeiden arviointiin sekä elintarvikeavun suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. iii) Annetaan sellaista elintarvikeapua, joka täyttää sovellettavat turvallisuus- ja laatuvaatimukset, kunnioittaa paikallisia ja kulttuuriin liittyviä ravitsemustottumuksia sekä vastaa avunsaajien ravitsemuksellisia tarpeita. iv) Vaalitaan elintarvikeavun vastaanottajien ihmisarvoa.

d)

Elintarvikeavun vastuullisuutta koskevat periaatteet: i) Toteutetaan soveltuvia erityistoimenpiteitä elintarvikeapua koskevien toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja toimien vastuullisuuden ja tarkasteltavuuden parantamiseksi. ii) Seurataan ja arvioidaan elintarvikeavun tuloksia ja vaikutusta ja tiedotetaan niistä säännöllisesti ja avoimesti, jotta parhaita käytäntöjä voidaan kehittää edelleen ja saada aikaan mahdollisimman suuri vaikutus.

3 artikla

Suhde WTO-sopimuksiin

Tällä yleissopimuksella ei poiketa osapuolten välillä sovellettavista olemassa olevista tai tulevista WTO-velvoitteista. Jos tällaiset velvoitteet ovat ristiriidassa tämän yleissopimuksen kanssa, ensin mainitut ovat ensisijaisia. Mikään tässä yleissopimuksessa ei rajoita kantoja, joita osapuolet voivat omaksua missä tahansa neuvotteluissa WTO:ssa.

4 artikla

Hyväksytty maa, hyväksytyt heikossa asemassa olevat väestöryhmät, hyväksytyt tuotteet, hyväksytyt toimet ja liitännäiskustannukset

1.   ’Hyväksytyllä maalla’ tarkoitetaan kaikkia OECD:n kehitysapukomitean (DAC) virallisen kehitysavun vastaanottajiksi luokittelemia maita tai mitä tahansa muuta maata, joka mainitaan menettely- ja täytäntöönpanosäännöissä (Rules of Procedure and Implementation).

2.   ’Hyväksytyillä heikossa asemassa olevilla väestöryhmillä’ tarkoitetaan heikossa asemassa olevia väestöryhmiä missä tahansa hyväksytyssä maassa.

3.   ’Hyväksytyillä tuotteilla’ tarkoitetaan ihmisravinnoksi tarkoitettuja tuotteita, jotka vastaavat kohdemaan kansallisia periaatteita ja asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, mukaan luettuina sovellettavat kansainväliset elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua koskevat normit, sekä tuotteita, joilla edistetään elintarviketarpeiden tyydyttymistä ja turvataan elinkeinoja hätätilanteissa ja toipumisvaiheen alussa. Hyväksyttyjen tuotteiden luettelo sisältyy menettely- ja täytäntöönpanosääntöihin.

4.   Osapuolen 5 artiklan mukaiseen vuotuiseen vähimmäissitoumukseen hyväksyttyjen toimien on oltava 1 artiklan mukaisia, ja niihin on sisällyttävä ainakin seuraavat toimet:

a)	hyväksyttyjen tuotteiden toimitus ja jakelu;

b)	käteisten varojen ja elintarvikekuponkien tarjoaminen; sekä

c)	ravitsemukselliset toimenpiteet.

Hyväksyttyjä toimia käsitellään tarkemmin menettely- ja täytäntöönpanosäännöissä.

5.   Osapuolen 5 artiklan mukaisen vuotuisen vähimmäissitoumuksen täytäntöönpanoon hyväksyttyjen liitännäiskustannusten on oltava 1 artiklan mukaiset, ja niiden on rajoituttava kustannuksiin, jotka liittyvät suoraan menettely- ja täytäntöönpanosäännöissä tarkemmin kuvattuihin hyväksyttyihin toimiin.

5 artikla

Sitoumus

1.   Kukin osapuoli sopii tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tekevänsä lakiensa ja säädöstensä mukaisen vuotuisen elintarvikeapusitoumuksen. Kunkin osapuolen sitoumusta kutsutaan sen ”vuotuiseksi vähimmäissitoumukseksi”.

2.   Vuotuinen vähimmäissitoumus on ilmaistava arvona tai määränä menettely- ja täytäntöönpanosäännöissä tarkemmin esitetyn mukaisesti. Osapuoli voi ilmaista sitoumuksensa joko vähimmäisarvona tai vähimmäismääränä tai näiden yhdistelmänä.

3.   Arvona ilmaistavat vuotuiset vähimmäissitoumukset voidaan ilmaista osapuolen valitsemana valuuttana. Määränä ilmaistavat vuotuiset vähimmäissitoumukset voidaan ilmaista viljayksikkötonneina tai muissa mittayksiköissä, jotka on mainittu menettely- ja täytäntöönpanosäännöissä.

4.   Kukin osapuoli ilmoittaa sihteeristölle alustavan vuosittaisen vähimmäissitoumuksensa mahdollisimman pian ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta tai kolmen kuukauden kuluessa sen liittymisestä tähän yleissopimukseen.

5.   Kukin osapuoli ilmoittaa sihteeristölle kaikista muutoksista seuraavien vuosien vuotuiseen vähimmäissitoumukseensa viimeistään muutosta edeltävän vuoden joulukuun 15 päivänä.

6.   Sihteeristö ilmoittaa ajan tasalle saatetut vuotuiset vähimmäissitoumukset kaikille osapuolille mahdollisimman pian ja viimeistään kunkin vuoden tammikuun 1 päivänä.

7.   Vuotuiseen vähimmäissitoumukseen luettavat suoritukset olisi tehtävä kokonaisuudessaan avustuksina aina kun se on mahdollista. Osapuolen sitoumuksen täytäntöönpanoon luettavasta elintarvikeavusta on vähintään 80 prosenttia menettely- ja täytäntöönpanosäännöissä tarkemmin määritellyille hyväksytyille maille ja hyväksytyille heikossa asemassa oleville väestöryhmille osoitettavasta elintarvikeavusta annettava kokonaisuudessaan avustuksina. Osapuolet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan vähitellen kasvattamaan tätä osuutta. Suoritukset, joita ei tehdä kokonaisuudessaan avustuksina, olisi kirjattava kunkin osapuolen vuosikertomukseen.

8.   Osapuolet sitoutuvat suorittamaan kaikki tähän yleissopimukseen perustuvat elintarvikeaputoiminnot siten, että vältetään häiriöitä tavanomaisille tuotantotavoille ja kansainväliselle kaupalle.

9.   Osapuolet varmistavat, että elintarvikeavun antaminen ei ole suoraan tai välillisesti, virallisesti tai epävirallisesti eikä avoimesti tai peitetysti sidoksissa maataloustuotteiden taikka muiden tavaroiden ja palveluiden kaupalliseen vientiin vastaanottajamaihin.

10.   Täyttääkseen arvona tai määränä ilmaistun vuotuisen vähimmäissitoumuksensa osapuoli tekee tämän yleissopimuksen mukaisia suorituksia, jotka koostuvat varoista, jotka on tarkoitettu 4 artiklassa mainittujen, menettely- ja täytäntöönpanosäännöissä tarkemmin määritettyjen hyväksyttyjen tuotteiden ja toimien sekä liitännäiskustannusten rahoitukseen.

11.   Tämän yleissopimukseen perustuvan vuotuisen vähimmäissitoumuksen täyttämiseksi tehtävät suoritukset voidaan kohdentaa ainoastaan 4 artiklassa mainituille, menettely- ja täytäntöönpanosäännöissä tarkemmin määritellyille hyväksytyille maille tai hyväksytyille heikossa asemassa oleville väestöryhmille.

12.   Osapuolten suoritukset voidaan toimittaa kahdenvälisesti, hallitustenvälisten tai muiden kansainvälisten järjestöjen taikka muiden elintarvikeapukumppaneiden, mutta ei muiden osapuolten välityksellä.

13.   Kukin osapuoli pyrkii toteuttamaan vuotuisen vähimmäissitoumuksensa. Jos osapuoli ei pysty toteuttamaan jonkin vuoden vuotuista vähimmäissitoumustaan, se selostaa epäonnistumiseen johtaneet seikat kyseisen vuoden vuosikertomuksessaan. Puuttuva määrä lisätään osapuolen seuraavan vuoden vuotuiseen vähimmäissitoumukseen, jollei 7 artiklan nojalla perustettu komitea toisin päätä tai jollei poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ole perusteltua olla toimimatta tällä tavoin.

14.   Jos osapuolen suoritukset ylittävät sen vuotuisen vähimmäissitoumuksen, ylittyvä osuus, kuitenkin enintään viisi prosenttia sen vuotuisesta vähimmäissitoumuksesta, voidaan laskea osaksi osapuolen seuraavan vuoden sitoumukseen perustuvia suorituksia.

6 artikla

Vuosikertomukset ja tietojen vaihto

1.   Kukin osapuoli laatii 90 päivän kuluessa kalenterivuoden päättymisestä sihteeristölle menettely- ja täytäntöönpanosääntöjen mukaisen vuosikertomuksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti, miten se on toteuttanut tähän yleissopimukseen perustuvan vuotuisen vähimmäissitoumuksensa.

2.   Vuosikertomuksessa on oltava kertova osio, johon voidaan sisällyttää tietoja siitä, miten osapuolen elintarvikeapupolitiikka, -ohjelmat ja toimet edistävät tämän yleissopimuksen tavoitteita ja periaatteita.

3.   Osapuolten olisi jatkuvasti vaihdettava tietoja elintarvikeapupolitiikoistaan ja -ohjelmistaan sekä näiden politiikkojen ja ohjelmien arvioinneissa havaitsemistaan tuloksista.

7 artikla

Elintarvikeapukomitea

1.   Perustetaan elintarvikeapukomitea, jäljempänä ’komitea’, joka koostuu kaikista tämän yleissopimuksen osapuolista.

2.   Komitea tekee päätöksensä virallisissa istunnoissaan ja suorittaa tehtävät, joita tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano sen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti edellyttää.

3.   Komitea hyväksyy menettelytapasääntönsä; se voi myös hyväksyä sääntöjä, joissa selvennetään tämän yleissopimuksen määräyksiä niiden asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Elintarvikeapua koskevan vuoden 1999 yleissopimuksen nojalla perustetun elintarvikeapukomitean 25 päivänä huhtikuuta 2012 hyväksymä asiakirja FAC(11/12)1 toimii alkuvaiheessa tämän yleissopimuksen menettely- ja täytäntöönpanosääntöinä. Komitea voi myöhemmin päättää muuttaa näitä menettely- ja täytäntöönpanosääntöjä.

4.   Komitea tekee päätöksensä yhteisymmärryksellä eli siten, että yksikään osapuoli ei virallisesti vastusta ehdotusta virallisessa istunnossa käsiteltävää aihetta koskevaksi komitean päätökseksi. Virallisen vastustuksen voi ilmaista joko virallisessa istunnossa tai 30 päivän kuluessa siitä, kun virallisen istunnon pöytäkirja, johon kyseiset päätösehdotukset on kirjattu, on jaettu.

5.   Sihteeristö laatii kunkin vuoden osalta komitealle yhteenvetokertomuksen, joka laaditaan, hyväksytään ja julkaistaan menettely- ja täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

6.   Komitean on tarkoitus tarjota osapuolille foorumi, jolla keskustella elintarvikeapua koskevista kysymyksistä, kuten tarpeesta saada riittäviä ja oikea-aikaisia voimavaroja koskevia sitoumuksia ratkaisuna elintarvike- ja ravinnontarpeisiin erityisesti hätä- ja kriisitilanteissa. Sen tarkoituksena on helpottaa tietojen vaihtoa muiden sidosryhmien kanssa ja niiden jakamista näille ryhmille, ja sen olisi kuultava näitä ryhmiä ja ottaa niiltä vastaan tietoja komiteassa käytävien keskustelujen tueksi.

7.   Kukin osapuoli nimeää edustajan, joka ottaa vastaan sihteeristön toimittamat ilmoitukset ja muut tiedonannot.

8 artikla

Komitean puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

1.   Komitea nimeää kunkin vuoden viimeisessä virallisessa istunnossa puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavalle vuodelle.

2.   Puheenjohtajalla on seuraavat tehtävät:

a)	kunkin virallisen istunnon ja epävirallisen kokouksen esityslistaluonnoksen hyväksyminen;

b)	puheen johtaminen virallisissa istunnoissa ja epävirallisissa kokouksissa;

c)	virallisten istuntojen ja epävirallisten kokousten avaaminen ja päättäminen;

d)	esityslistaluonnoksen saattaminen komitean hyväksyttäväksi virallisten istuntojen ja epävirallisten kokousten alussa;

e)	keskustelujen johtaminen sekä menettely- ja täytäntöönpanosääntöjen noudattamisen varmistaminen;

f)	puheenvuorojen jakaminen osapuolille;

g)	menettelytapakysymyksistä päättäminen asiaa koskevien menettely- ja täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti, ja

h)	kysymysten esittäminen ja päätöksistä ilmoittaminen.

3.   Jos puheenjohtaja on poissa virallisesta istunnosta tai epävirallisesta kokouksesta koko sen keston ajan tai osan aikaa tai väliaikaisesti kykenemätön hoitamaan puheenjohtajan tehtäviä, puheenjohtajana toimii varapuheenjohtaja. Sekä puheenjohtajan että varapuheenjohtajan poissa ollessa komitea nimeää väliaikaisen puheenjohtajan.

4.   Jos puheenjohtaja ei jostakin syystä kykene jatkamaan puheenjohtajan tehtävässä, varapuheenjohtajasta tulee puheenjohtaja meneillään olevan vuoden loppuun saakka.

9 artikla

Viralliset istunnot ja epäviralliset kokoukset

1.   Komitea pitää virallisia istuntoja ja epävirallisia kokouksia menettely- ja täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

2.   Komitea pitää vähintään yhden virallisen istunnon vuodessa.

3.   Komitea pitää muita virallisia istuntoja ja epävirallisia kokouksia puheenjohtajan tai vähintään kolmen osapuolen pyynnöstä.

4.   Komitea voi kutsua virallisiin istuntoihinsa tai epävirallisiin kokouksiinsa menettely- ja täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti tarkkailijoita ja asianomaisia sidosryhmiä keskustelemaan elintarvikeapuun liittyvistä erityiskysymyksistä.

5.   Komitea kokoontuu menettely- ja täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti määritetyssä paikassa.

6.   Virallisten istuntojen ja epävirallisten kokousten esityslista laaditaan menettely- ja täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti.

7.   Virallisen istunnon pöytäkirja, johon on sisällytettävä kaikki ehdotukset komitean päätöksiksi, on jaettava 30 päivän kuluessa istunnosta.

10 artikla

Sihteeristö

1.   Komitea nimeää sihteeristön ja käyttää sen palveluja menettely- ja täytäntöönpanosääntöjen mukaisesti. Komitea pyytää kansainväliseltä viljaneuvostolta, että sen sihteeristö toimisi alkuvaiheessa komitean sihteeristönä.

2.   Sihteeristö hoitaa tässä yleissopimuksessa sekä menettely- ja täytäntöönpanosäännöissä määriteltyjä tehtäviä ja hallinnollisia tehtäviä, mukaan lukien asiakirjojen ja kertomusten käsittely ja jakelu, sekä suorittaa muut komitean määrittämät tehtävät.

11 artikla

Riitojen ratkaisu

Komitea pyrkii ratkaisemaan osapuolten mahdolliset riidat, jotka koskevat tämän yleissopimuksen tai menettely- ja täytäntöönpanosääntöjen tulkintaa tai täytäntöönpanoa, mukaan luettuina väitteet tässä yleissopimuksessa määriteltyjen velvoitteiden laiminlyönnistä.

12 artikla

Allekirjoittaminen, ratifiointi ja hyväksyntä

Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Alankomaiden kuningaskunnalle, Amerikan yhdysvalloille, Argentiinalle, Australialle, Belgian kuningaskunnalle, Bulgarian tasavallalle, Espanjan kuningaskunnalle, Euroopan unionille, Helleenien tasavallalle, Irlannille, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneelle kuningaskunnalle, Italian tasavallalle, Itävallan tasavallalle, Japanille, Kanadalle, Kroatian tasavallalle, Kyproksen tasavallalle, Latvian tasavallalle, Liettuan tasavallalle, Luxemburgin suurherttuakunnalle, Maltan tasavallalle, Norjan kuningaskunnalle, Portugalin tasavallalle, Puolan tasavallalle, Ranskan tasavallalle, Romanialle, Ruotsin kuningaskunnalle, Saksan liittotasavallalle, Slovakian tasavallalle, Slovenian tasavallalle, Suomen tasavallalle, Sveitsin valaliitolle, Tanskan kuningaskunnalle, Tšekin tasavallalle, Unkarille ja Viron tasavallalle Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa kesäkuun 11 päivästä 2012joulukuun 31 päivään 2012. Kunkin allekirjoittajan on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

13 artikla

Sopimukseen liittyminen

1.   Mikä tahansa 12 artiklassa lueteltu valtio, joka ei ole allekirjoittanut tätä yleissopimusta ennen allekirjoituksille varatun ajan päättymistä, tai Euroopan unioni, jos se ei ole allekirjoittanut sitä tuona määräaikana, voi milloin tahansa liittyä siihen tuon määräajan päätyttyä. Liittymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.

2.   Kun tämä yleissopimus on tullut voimaan 15 artiklan mukaisesti, se on avoinna liittymistä varten sellaisille muille kuin 12 artiklassa tarkoitetuille valtioille tai sellaisille ulkomaisten kauppasuhteidensa hoidossa täysin autonomisille erillisille tullialueille, jotka on komitean päätöksellä katsottu liittymiskelpoisiksi. Liittymisasiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.

14 artikla

Ilmoitus väliaikaisesta soveltamisesta

Mikä tahansa 12 artiklassa tarkoitettu valtio tai Euroopan unioni, joka aikoo ratifioida tai hyväksyä tämän yleissopimuksen taikka liittyä siihen, tai mikä tahansa valtio tai erillinen tullialue, joka on 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti katsottu komitean päätöksellä liittymiskelpoiseksi mutta joka ei ole vielä tallettanut asiakirjaansa, voi milloin tahansa tallettaa tämän yleissopimuksen väliaikaista soveltamista koskevan ilmoituksen tallettajan huostaan. Yleissopimusta sovelletaan väliaikaisesti tällaisen valtion, erillisen tullialueen tai Euroopan unionin osalta siitä päivästä, jona sen ilmoitus on talletettu.

15 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä yleissopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013, jos viisi allekirjoittajaa on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjansa viimeistään 30 päivänä marraskuuta 2012.

2.   Jos tämä yleissopimus ei tule voimaan 1 kohdan mukaisesti, ne tämän yleissopimuksen allekirjoittajat, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjansa, ja valtiot tai Euroopan unioni, jotka ovat tallettaneet liittymisasiakirjansa 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti, voivat päättää yksimielisesti, että yleissopimus tulee voimaan niiden välillä.

3.   Jos valtio tai erillinen tullialue tai Euroopan unioni ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun yleissopimus on tullut voimaan, yleissopimus tulee sen osalta voimaan päivänä, jona se on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa.

16 artikla

Arviointi- ja muutosmenettely

1.   Mikä tahansa osapuoli voi milloin tahansa tämän yleissopimuksen tultua voimaan ehdottaa yleissopimuksen asianmukaisuuden arviointia tai ehdottaa siihen muutoksia. Sihteeristö antaa mahdolliset muutosehdotukset tiedoksi kaikille osapuolille vähintään kuusi kuukautta etukäteen, ja niistä keskustellaan ensimmäisessä tämän tiedoksiantoajanjakson päättymistä seuraavassa komitean virallisessa istunnossa.

2.   Yleissopimuksen muutoksia koskevat ehdotukset hyväksytään komitean päätöksellä. Sihteeristö toimittaa komitean hyväksymät muutosehdotukset kaikille osapuolille ja tallettajalle. Tallettaja antaa hyväksytyt muutokset tiedoksi kaikille osapuolille.

3.   Osapuolet lähettävät tallettajalle ilmoituksen muutoksen hyväksymisestä. Hyväksytty muutos tulee voimaan tällaisen ilmoituksen lähettäneiden osapuolten osalta 90 päivän kuluttua päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut tällaiset ilmoitukset vähintään niiden neljältä viidesosalta, jotka olivat tämän yleissopimuksen osapuoli päivänä, jona komitea hyväksyi muutosehdotuksen. Muiden osapuolten osalta tällainen muutos tulee voimaan 90 päivän kuluttua siitä, kun kyseinen osapuoli on tallettanut ilmoituksensa tallettajan huostaan. Komitea voi päättää muun vaadittavien ilmoitusten vähimmäismäärän käytöstä tietyn muutoksen voimaan tulon edellytyksenä. Sihteeristö ilmoittaa tällaisesta päätöksestä kaikille osapuolille ja tallettajalle.

17 artikla

Luopuminen ja purkaminen

1.   Osapuoli voi luopua tästä yleissopimuksesta minkä tahansa vuoden lopussa antamalla tallettajalle ja komitealle kirjallisen ilmoituksen luopumisestaan vähintään 90 päivää ennen kyseisen vuoden päättymistä. Osapuoli ei tämän johdosta vapaudu tämän yleissopimuksen nojalla sen osapuolena antamastaan vuotuisesta vähimmäissitoumuksesta eikä sille kuuluneista raportointivelvoitteista, joita ei ole täytetty ennen kyseisen vuoden päättymistä.

2.   Osapuoli voi milloin tahansa tämän yleissopimuksen tultua voimaan ehdottaa tämän yleissopimuksen voimassaolon päättämistä. Ehdotuksesta on ilmoitettava kirjallisesti sihteeristölle, joka antaa sen tiedoksi kaikille osapuolille vähintään kuusi kuukautta ennen sen saattamista komitean käsiteltäväksi.

18 artikla

Tallettaja

1.   Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri nimetään tämän yleissopimuksen tallettajaksi.

2.   Tallettaja saa ilmoituksen kustakin tämän yleissopimuksen allekirjoituksesta, ratifioinnista, hyväksymisestä, väliaikaisesta soveltamisesta sekä siihen liittymisestä ja antaa näistä ilmoituksista tiedon kaikille osapuolille ja allekirjoittajille.

19 artikla

Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappaleet, jonka englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.