LIITE

TIETEELLISET JA TEKNOLOGISET TAVOITTEET SEKÄ AIHEALUEIDEN JA TOIMIEN PÄÄPIIRTEET

I.   TUTKIMUKSEN AIHEALUEET

I.A   Fuusioenergiatutkimus

Yleistavoite

Tavoitteena on ITER-hankkeen tietämysperustan kehittäminen ja hankkeen toteuttaminen merkittävänä askeleena kohti prototyyppireaktorien luomista turvallisia, kestäviä, ympäristöä kunnioittavia ja taloudellisesti elinkelpoisia voimalaitoksia varten.

Toimet

1.   ITERin toteuttaminen

Hankkeen isäntänä yhteisöllä on erityinen vastuu ITER-organisaatiossa ja johtava rooli erityisesti kansainvälisen ITER-organisaation hallinnon, johdon ja henkilöstön suhteen sekä yleisen teknisen ja hallinnollisen tuen antamisessa.

Yhteisö osallistuu ITERin osapuolena edelleen ITERin sijoituspakalla tarvittavien laitteiden ja laitosten rakentamiseen ja tukee hanketta rakentamisvaiheen aikana.

ITERin rakentamista tukevien T&K-toimien toteuttamisesta huolehtivat fuusioassosiaatiot ja Euroopan teollisuus. Näihin toimiin sisältyvät komponenttien ja järjestelmien kehittäminen ja testaus.

2.   ITERin toimintaa valmistelevat T&K-toimet

Kohdennetun fysiikka- ja teknologiaohjelman tavoitteena on valita ITER-hankkeessa käytettävät vaihtoehdot ja valmistella ITERin toiminnan nopeaa käynnistämistä. Ohjelma toteutetaan koordinoituina kokeellisina, teoreettisina ja mallintamistoimina, joissa hyödynnetään JET-laitteita ja muita asiaankuuluvia koe- ja tietokonelaitteistoja. Sen avulla varmistetaan, että Eurooppa kykenee vaikuttamaan tarvittavalla tavalla ITER-hankkeeseen, ja pohjustetaan Euroopalle vahvaa asemaa ITERin hyödyntämisessä. Ohjelmaan sisältyvät:

—	tiettyjen ITERin toiminnan kannalta keskeisten teknologioiden arviointi hyödyntämällä parannettuja JET-laitteita (ITERin vaatimuksia vastaava ensiseinä, kuumennusjärjestelmät, diagnostiikka);

—	ITERin käyttöskenaarioiden tutkiminen JET-laitteilla ja muilla laitteilla tehtävillä kohdennetuilla kokeilla sekä koordinoidut mallintamistoimet.

3.   DEMOa valmistelevat rajatut teknologiatoimet

DEMO-voimalaitoksen lupamenettelyissä, rakentamisessa ja toiminnassa tarvittavien keskeisten teknologioiden ja materiaalien kehittämistä jatketaan fuusioassosiaatioissa ja teollisuudessa, jotta niitä voidaan testata ITERissä ja jotta Euroopan teollisuus saavuttaisi sellaisen osaamisen tason, että se kykenee rakentamaan DEMOn ja kehittämään tulevaisuuden fuusiovoimalaitoksia. Toteutettavat toimet ovat seuraavat:

—

teknisten validointi- ja suunnittelutoimien (Engineering Validation and Engineering Design Activities, EVEDA) hankeryhmän työ, jolla valmistellaan kansainvälisen fuusiomateriaalien säteilytyslaitoksen (International Fusion Materials Irradiation Facility, IFMIF) rakentamista fuusiovoimalaitoksessa käytettävien materiaalien testausta varten;

—

heikosti aktivoituvien ja säteilyä kestävien materiaalien kehittäminen, säteilytystestaus ja mallintaminen, fuusiovoimalaitoksen toiminnassa tarvittavien keskeisten teknologioiden, muun muassa vaipparakenteiden, kehittäminen, sekä DEMOn rakennekonseptia koskevat suunnittelutoimet, mukaan lukien turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat.

4.   Pidemmän aikavälin T&K-toimet

Erityisesti ITERiin ja DEMOon kohdennettujen toimien pohjalta erityisohjelmassa kehitetään osaamista ja tietämysperustaa aloilla, joilla on strategista merkitystä tulevaisuuden fuusiovoimalaitosten kannalta. Nämä tutkimustoimet parantavat fuusiovoiman teknistä toteutettavuutta ja taloudellista kannattavuutta. Puiteohjelman erityistoimiin sisältyvät seuraavat rajatut toimet:

—

magneettisen koossapidon ratkaisujen parannettujen mallien tutkiminen, stellaraattorit mukaan luettuina. Työssä keskitytään W7-X-stellaraattorin toiminnan valmisteluun, kokeellisten tietokantojen laajentamiseen olemassa olevien laitteistojen avulla ja näiden konfiguraatioiden tulevaisuudennäkymien arviointiin;

—	kokeilu, teoreettinen tutkimustyö ja mallintaminen, jonka lopullisena tavoitteena on reaktoreissa käytettävien fuusioplasmojen syvällinen ymmärtäminen;

—	fuusioenergian tuotannon yhteiskunnallis-tieteellisiin näkökohtiin ja taloudelliseen merkitykseen liittyvät tutkimukset sekä toimet fuusiota koskevan yleisen tietoisuuden ja ymmärryksen lisäämiseksi.

5.   Inhimilliset voimavarat ja koulutus – ns. ITER-sukupolven kouluttaminen

Pyritään varmistamaan inhimillisten voimavarojen riittävyys ja korkean tason yhteistyö fuusioenergian aihealueella (sekä ITERin välittömiä ja keskipitkän aikavälin tarpeita että fuusioteknologian tulevaa kehittämistä varten) seuraavin toimin:

—	tuetaan tutkijoiden liikkuvuutta erityisohjelmaan osallistuvien organisaatioiden välillä yhteistyön lisäämiseksi ja tutkimustoimien välisten yhteyksien edistämiseksi ja kansainvälisen yhteistyön tukemiseksi;

—	annetaan korkeatasoista koulutusta perus- tai tohtorintutkinnon suorittaneille insinööreille ja tutkijoille, mihin sisältyy laitteistojen käyttäminen koulutustarkoituksiin, erikoistuneiden seminaarien ja työpajojen järjestäminen sekä korkea-asteen oppilaitosten yhteistyön tukeminen.

6.   Infrastruktuurit

ITERin toteuttaminen Euroopassa ITER-organisaation muodostamissa kansainvälisissä puitteissa on yksi osatekijä uusissa tutkimusinfrastruktuureissa, joilla on vahva eurooppalainen ulottuvuus.

7.   Teknologian siirto, teollisuuden osallistuminen ja innovointi

ITER vaatii uusia ja joustavampia organisaatiorakenteita, jotta siitä saatava innovointi ja teknologinen kehitys voidaan siirtää nopeasti teollisuuteen tavalla, joka lisää Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Tähän pyritään seuraavasti:

—

edistetään innovointia ja asiantuntemuksen vaihtoa alan korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden kanssa, mukaan lukien asianmukainen vuorovaikutus ITER-organisaation ja eurooppalaisen F4E-yhteisyrityksen (Fusion for Energy) kanssa (annetaan teollisuutta edustaville kumppaneille yhtäläiset osallistumismahdollisuudet asiaa koskevien unionin hankintasääntöjen mukaisesti);

—	kannustetaan patenttien kehittämiseen;

—	edistetään fuusioteollisuuden innovaatiofoorumia (Fusion Industry Innovation Forum), joka tulee laatimaan fuusioteknologian etenemissuunnitelman ja aloitteita inhimillisten voimavarojen kehittämiseksi painottaen innovointia ja uusien tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista.

I.B   Ydinfissio, ydinturvallisuus ja säteilysuojelu

Yleistavoite

Tavoitteena on luoda vankka tieteellinen ja tekninen perusta, jotta voidaan nopeuttaa pitkäikäisen radioaktiivisen jätteen turvallisempaan jätehuoltoon liittyvää käytännön kehitystyötä, parantaa erityisesti ydinturvallisuutta edistäen samalla ydinenergian resurssitehokkuutta ja kustannustehokkuutta sekä luoda luotettava ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävä järjestelmä ihmisen ja ympäristön suojelemiseksi ionisoivan säteilyn vaikutuksilta.

Toimet

Ydinfissioon, ydinturvallisuuteen ja säteilysuojeluun liittyviä epäsuoria toimia toteutetaan seuraavassa esitellyillä viidellä ensisijaisella toiminnan alalla. Ottaen huomioon, että ydinturvallisuutta painotetaan yhä enemmän, mikä on johtanut ydintutkimuksen kohdentamiseen uudelleen, määrärahoja suunnataan mahdollisimman suuressa määrin ydinlaitosten turvallisuuteen, säteilysuojeluun (lääketieteellinen käyttö mukaan lukien) ja riskinarviointiin. Toimilla on läheisiä kytköksiä yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehdyllä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1982/2006/EY (1) hyväksytyssä unionin seitsemännessä puiteohjelmassa toteutettavaan tutkimukseen erityisesti seuraavilla aloilla: energia, eurooppalaiset standardit, koulutus, ympäristönsuojelu, terveys, materiaalitiede, hallinto, yhteiset infrastruktuurit, valvonta- ja turvallisuuskulttuuri. Kansainväliseen yhteistyöhön kannustetaan useilla tutkimustoiminnan aloilla, erityisesti ydinlaitosten turvallisuuden alalla, ja tämä toteutetaan yhdessä asiaankuuluvien teknologia- ja sidosryhmäfoorumien kanssa päätöksen 2012/93/Euratom liitteessä I olevassa I.B kohdassa tarkoitettujen ydinfissiota, ydinturvallisuutta ja säteilysuojelua koskevien toimien perustelujen mukaisesti.

1.   Loppusijoitettavan radioaktiivisen jätteen huolto

Geologisten jätevarastojen toteutusmallien tekninen suunnittelu ja demonstrointi täytäntöönpanon valmistelemiseksi, samalla kun varmistetaan käyttöturvallisuus. Tutkimukset, joilla pyritään lisäämään tietämystä jätteistä ja niiden käyttäytymisestä ajan kuluessa, häiriösietoisten menetelmien kehittäminen suorituskyvyn ja turvallisuuden arviointiin, yleiseen hyväksyttävyyteen liittyvien hallinnollisten ja yhteiskunnallisten kysymysten tarkastelu sekä muut toimet, joilla tuetaan yhteisen eurooppalaisen näkemyksen aikaansaamista jätehuoltoa koskeviin keskeisiin kysymyksiin, päästöistä aina jätteen loppusijoitukseen.

2.   Reaktorijärjestelmät

Samalla kun otetaan huomioon yleistavoite, tehdään tutkimusta, jolla tuetaan kaikkien Euroopassa käytössä olevien reaktorijärjestelmien turvallista toimintaa (polttoainekiertoon liittyvät laitokset mukaan luettuina) tai tarpeellisessa laajuudessa ydinturvallisuusalan laajan asiantuntemuksen säilyttämiseksi Euroopassa sellaisten reaktorityyppien toimintaa, joita saattaa olla käytössä tulevaisuudessa keskittyen yksinomaan turvallisuusnäkökohtiin. Tähän sisältyvät laitosten elinkaaren arviointi ja hallinta, turvallisuuskulttuuri (inhimillisen erehdyksen riskin ja organisaation virheiden minimointi), kehittyneet turvallisuusarviointimenetelmät, numeeriset simulointityökalut, instrumentointi ja valvonta sekä vakavien onnettomuuksien ehkäiseminen ja lieventäminen sekä liitännäistoimet, joilla pyritään optimoimaan tietämyksen hallinta ja ylläpitämään osaamista.

Toimiin kuuluvat perustutkimus ja keskeiset monialaiset tutkimustoimet (esim. materiaalitieteen alalla) (2) sekä yksinomaan turvallisuusnäkökohtiin keskittyen tulevia reaktoreita koskeva tutkimus ja polttoainekierron kaikki vaiheet kuten partitio ja transmutaatio.

3.   Säteilysuojelu

Tämän alan toimilla keskitytään

—	kvantifioimaan paremmin vähäiseen mutta pitkäaikaiseen säteilyaltistukseen liittyviä terveysriskejä, yksilöllinen vaihtelu huomioon ottaen, tekemällä epidemiologisia tutkimuksia ja parantamalla mekanismien ymmärtämistä solu- ja molekyylibiologisten tutkimusten avulla;

—	parantamaan uusien teknologisten ratkaisujen avulla säteilyn lääketieteellisen käytön turvallisuutta ja tehokkuutta sekä saavuttamaan sopiva tasapaino tällaisiin käyttömuotoihin liittyvien hyötyjen ja riskien välillä;

—	parantamaan hätätilanteiden hallinnan ja onnettomuuksien jälkihoidon johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä Euroopassa kehittämällä yhteisiä välineitä ja strategioita ja demonstroimalla niiden toimivuutta käyttöympäristöissä;

—	sisällyttämään kansallisia tutkimustoimia tehokkaammin mukaan muilla aloilla, sikäli kuin tämä katsotaan tarpeelliseksi.

4.   Infrastruktuurit

Tuetaan, silloin kun on mahdollista saada selkeää lisäarvoa EU:n tasolla, erityisesti kriittisen massan saavuttamiseksi, millä tahansa edellä mainitulla aihealueella tarvittavien keskeisten tutkimusinfrastruktuurien suunnittelua, parantamista, rakentamista ja/tai toimintaa sekä helpotetaan yksittäisten tutkijoiden ja tutkimusryhmien asianmukaisia mahdollisuuksia käyttää nykyisiä ja tulevaisuudessa rakennettavia infrastruktuureja.

5.   Inhimilliset voimavarat ja koulutus (3)

Koordinoidaan kansallisia ohjelmia ja yleistä ydintutkimuksen ja -teknologian koulutusta erilaisten välineiden kautta, mukaan lukien lyhyen aikavälin tuloksia tuovat välineet ja kilpailuun perustuvat välineet, osana inhimillisten voimavarojen yleistä tukemista kaikilla aihealueilla. Tämä sisältää koulutuskurssien ja -verkostojen tukemisen sekä toimenpiteet, joilla lisätään alan houkuttelevuutta nuorille tutkijoille ja insinööreille ja joilla parannetaan unionin koulutuslaitosten välistä koordinointia sen varmistamiseksi, että pätevyysvaatimukset ovat samat kaikissa jäsenvaltioissa.

II.   EETTISET NÄKÖKOHDAT

Tämän erityisohjelman täytäntöönpanossa ja siihen perustuvassa tutkimustoiminnassa on noudatettava eettisiä perusperiaatteita, joita ovat muun muassa seuraavat Euroopan unionin perusoikeuskirjaan sisältyvät periaatteet: ihmisarvon ja ihmiselämän suojelu, henkilötietojen ja yksityisyyden suoja sekä ympäristön ja eläinten suojelu yhteisön oikeuden ja kansainvälisten sopimusten, ohjeistojen ja käytännesääntöjen uusimpien versioiden mukaisesti. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi Helsingin julistus, Oviedossa 4 päivänä huhtikuuta 1997 allekirjoitettu Euroopan neuvoston yleissopimus ihmisoikeuksista ja biolääketieteestä sekä sen lisäpöytäkirjat, YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista, Unescon yleismaailmallinen julistus ihmisen geeniperimästä ja ihmisoikeuksista, YK:n yleissopimus bakteriologisista (biologisista) ja toksiiniaseista (BTWC), elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskeva kansainvälinen sopimus sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n asiaan liittyvät päätöslauselmat.

Lisäksi otetaan huomioon bioteknologian eettisiä näkökohtia käsitelleen eurooppalaisen neuvonantajaryhmän lausunnot (1991–1997) sekä luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän lausunnot (1998–).

Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti ja koska Euroopassa sovelletaan useita erilaisia lähestymistapoja, tutkimushankkeisiin osallistuvien on noudatettava tutkimuksen suoritusmaassa voimassa olevia lakeja, määräyksiä ja eettisiä sääntöjä. Kansallisia säännöksiä sovelletaan kaikissa tapauksissa, eikä yhteisö rahoita missään jäsenvaltiossa tai muussa maassa sellaista tutkimusta, joka on kielletty kyseisessä jäsenvaltiossa tai maassa.

Tutkimushankkeiden toteuttajien on tarvittaessa pyydettävä asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä toimikunnilta hyväksyntä ennen TTK-toimien aloittamista. Lisäksi komissio tekee poikkeuksetta eettisen arvioinnin ehdotuksista, jotka koskevat eettisesti arkaluonteisia kysymyksiä tai joissa eettisiä näkökohtia ei ole otettu riittävällä tavalla huomioon. Erityistapauksissa eettinen arviointi voidaan tehdä myös hankkeen toteutuksen aikana.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 13 artiklassa edellytetään, että unioni ja jäsenvaltiot muun muassa tutkimusta koskevaa politiikkaa laatiessaan ja sitä täytäntöön pannessaan ottavat täysimääräisesti huomioon eläinten hyvinvoinnin asettamat vaatimukset. Kokeisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 24 päivänä marraskuuta 1986 annetussa neuvoston direktiivissä 86/609/ETY (4) edellytetään, että kaikki kokeet on suunniteltava siten, että vältetään aiheuttamasta koe-eläimille kärsimystä sekä tarpeetonta kipua tai tuskaa. Lisäksi kyseisen direktiivin mukaan vaihtoehtoisista kokeista on valittava ne, joissa tarvitaan vähiten eläimiä ja joissa käytetään eläimiä, joilla on mahdollisimman alhainen neurofysiologinen herkkyystaso, ja jotka aiheuttavat vähiten kipua, tuskaa, kärsimystä tai pysyvää haittaa. Eläinten geeniperimän muuttaminen ja eläinten kloonaaminen voivat tulla kysymykseen ainoastaan, jos tavoitteet ovat eettisesti oikeutettuja ja olosuhteet ovat sellaiset, että taataan eläinten hyvinvointi ja noudatetaan biodiversiteetin periaatteita. Komissio seuraa erityisohjelman täytäntöönpanon aikana säännöllisesti tieteen edistymistä sekä kansallisia ja kansainvälisiä säännöksiä niissä tapahtuvan kehityksen huomioon ottamiseksi.

---

(1)  EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

(2)  Pioneeritutkimuksen tukemisesta kaikilla tieteen ja teknologian aloilla vastaa ERC.

(3)  Tutkijoiden liikkuvuuden tukemisesta kaikilla tieteen ja teknologian aloilla vastaa Ihmiset-erityisohjelma EU:n puiteohjelman puitteissa.

(4)  EYVL L 358, 18.12.1986, s. 1.