17.8.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 209/24

(1)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä4 päivänä joulukuuta 2010 julkaistulla ilmoituksella (2) polkumyynnin vastaisen menettelyn vireillepanosta Amerikan yhdysvalloista, jäljempänä ’Yhdysvallat’ tai ’asianomainen maa’, peräisin olevan vinyyliasetaatin tuonnissa unioniin.

(2)

Menettely pantiin vireille, kun Ineos Oxide Ltd, jäljempänä ’valituksen tekijä’, jonka tuotanto muodostaa huomattavan osan eli tässä tapauksessa yli 25 prosenttia vinyyliasetaatin kokonaistuotannosta unionissa, teki valituksen 22 päivänä lokakuuta 2010. Valituksessa esitetty alustava näyttö kyseisen tuotteen polkumyynnistä ja siitä aiheutuneesta aineellisesta vahingosta katsottiin riittäväksi menettelyn vireille panemiseksi.

(3)

Komissio ilmoitti virallisesti menettelyn vireillepanosta valituksen tekijälle, muille tiedossa olleille unionin tuottajille, asianomaisen maan vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, kauppiaille, käyttäjille, tavarantoimittajille ja järjestöille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä Yhdysvaltojen edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(4)

Kaikkia niitä asiaan liittyviä osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(5)

Komissio lähetti kyselylomakkeet neljälle tiedossa olleelle asianomaisen maan vientiä harjoittavalle tuottajalle. Kolme näistä tuottajista toimitti vastaukset lomakkeeseen. Neljäs vientiä harjoittava tuottaja kieltäytyi toimimasta yhteistyössä tutkimuksessa, ja sille ilmoitettiin, että sitä käsitellään perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti yhteistyöstä kieltäytyneenä yrityksenä.

(6)

Komissio lähetti kyselylomakkeet myös valituksen tekijälle ja toiselle valituksessa mainitulle unionin tuottajalle.

(7)

Koska tutkimuksessa on mahdollisesti osallisena suuri määrä etuyhteydettömiä tuojia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttöä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Jotta komissio pystyisi päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen, kaikkia etuyhteydettömiä tuojia pyydettiin ilmoittautumaan komissiolle ja toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Koska kuitenkin vain kaksi tuojaa ilmoittautui vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa, päätettiin, että otanta ei ole tarpeen. Kaksi unionin tuojaa täytti kyselylomakkeen, ja niistä toisen toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti.

(8)

Toisaalta käyttäjiksi ilmoittautui useita osapuolia. Näille osapuolille lähetettiin erityisesti käyttäjille suunnattu kyselylomake. Kyselylomakkeeseen vastasi 12 yritystä, ja niistä kahden toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin, siitä aiheutuneen vahingon ja unionin edun alustavan määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot ja teki tarkastuskäyntejä seuraavien yritysten toimitiloihin:

(10)

Polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2009 ja 30 päivän syyskuuta 2010 välisen ajan, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi 1 päivän tammikuuta 2007 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(11)

Tarkasteltavana oleva tuote on Yhdysvalloista peräisin oleva vinyyliasetaatti, joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodiin 2915 32 00.

(12)

Vinyyliasetaatti, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’, on etikkahaposta johdettu yleisesti myynnissä oleva kemikaali.

(13)

Vinyyliasetaatilla on useita käyttötarkoituksia. Suurin osa tuotetusta vinyyliasetaatista käytetään tuotantopanoksena kahden jatkojalostustuotteen, polyvinyyliasetaatin ja polyvinyylialkoholin, tuotannossa. Nämä jatkojalostustuotteet ovat merkittäviä polymeerejä useilla tuotannonaloilla. Vinyyliasetaattipolymeerejä käytetään yleisesti maalien, liimojen, pinnoitteiden ja tekstiilien viimeistelyaineiden tuotannossa.

(14)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkasteltavana olevaa tuotetta on olemassa vain yhden lajista.

(15)

Tutkimuksen mukaan unionin tuotannonalan unionissa tuottamalla ja myymällä vinyyliasetaatilla ja asianomaisessa maassa tuotetulla ja unioniin viedyllä vinyyliasetaatilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset. Tämän vuoksi näitä tuotteita pidetään alustavasti perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(16)

Normaaliarvon määrittämiseksi tutkittiin ensin, oliko asianomaisen maan vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille ollut perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti edustavaa, eli oliko kyseisen myynnin kokonaismäärän osuus vähintään 5 prosenttia niiden tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä unioniin.

(17)

Komissio tutki tämän jälkeen, voitiinko kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tämä tehtiin määrittämällä riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kannattavan kotimarkkinamyynnin osuus tutkimusajanjaksolla.

(18)

Kotimarkkinoiden myyntitapahtumia pidettiin kannattavina, jos yksikköhinta oli vähintään tuotantokustannusten tasolla. Tämän vuoksi määritettiin kotimarkkinoiden tuotantokustannukset tutkimusajanjakson aikana.

(19)

Tapauksissa, joissa yli 80 prosenttia kotimarkkinamyynnin määrästä tapahtui kustannukset ylittävillä hinnoilla ja myyntihintojen painotettu keskiarvo oli vähintään sama kuin tuotantokustannusten painotettu keskiarvo, normaaliarvo laskettiin kaikessa kotimarkkinamyynnissä veloitettujen hintojen painotettuna keskiarvona, riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei. Tapauksissa, joissa kannattavan myynnin määrä oli enintään 80 prosenttia kokonaismyynnin määrästä tai myyntihintojen painotettu keskiarvo oli alle tuotantokustannusten painotetun keskiarvon, normaaliarvo laskettiin vain kannattavan kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona.

(20)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että vinyyliasetaattia vientiin asianomaisesta maasta unioniin joko i) unionissa sijaitsevien etuyhteydessä olevien kauppayhtiöiden kautta tai ii) yhden vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa unionin ulkopuolella sijaitsevan etuyhteydessä olevan kauppayhtiön kautta.

(21)

Molemmissa tapauksissa vientihinnat määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti ensimmäisiltä riippumattomilta asiakkailta unionissa veloitettujen jälleenmyyntihintojen perusteella; hintoja oikaistiin asianmukaisesti kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneiden kustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi.

(22)

Vientiä harjoittaville tuottajille määritettyä normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(23)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolista, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin käsittely-, varastointi-, kuljetus-, vakuutus- ja luottokustannusten, alennusten, palkkioiden ja tuontitullien erojen huomioon ottamiseksi aina, kun se katsottiin perustelluksi.

(24)

Yhteistyössä toimineille yhdysvaltalaisille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin polkumyyntimarginaali perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja painotetun keskimääräisen vientihinnan välisen vertailun perusteella.

(25)

Polkumyyntimarginaalin määrittämiseksi yhteistyöstä kieltäytyneille vientiä harjoittaville tuottajille määritettiin ensin yhteistyöstä kieltäytymisen taso. Sitä varten verrattiin yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittaman unioniin suuntautuneen viennin määrää Eurostatin vastaaviin tuontitilastoihin.

(26)

Koska yhdysvaltalaisten yritysten yhteistyössä toimimisen aste oli korkea (yli 90 prosenttia), katsottiin alustavasti, että on asianmukaista vahvistaa yhdysvaltalaisten yhteistyöstä kieltäytyneiden vientiä harjoittavien tuottajien jäännöspolkumyyntimarginaali yhtä korkeaksi kuin korkein yhteistyössä toimineelle viejälle määritetty tulli. Asiaa voidaan tarkastella vielä uudelleen lopullisessa vaiheessa.

(27)

Edellä esitetyn perusteella alustavat polkumyyntimarginaalit ovat prosentteina cif unionin rajalla tullaamattomana -tuontihinnasta ilmaistuna seuraavat:

(28)

Valituksen teki Ineos Oxide Ltd, jäljempänä ’valituksen tekijä’, joka on vinyyliasetaatin tuottaja unionissa ja edustaa valtaosaa unionin kokonaistuotannosta. Toinen unionin tuottaja, Wacker GmbH, tuki menettelyn vireillepanoa. Näin ollen valitusta tukivat unionin tuottajat, joiden osuus on yli 25 prosenttia unionin tuotannonalan tuottaman vinyyliasetaatin kokonaistuotannosta. Menettely on näin ollen pantu vireille perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(29)

Kolmannen unionissa sijaitsevan tuottajan (Celanese Europe GmbH) havaittiin olevan etuyhteydessä asianomaisessa maassa sijaitsevaan vientiä harjoittavaan tuottajaan. Tutkimuksen aikana saatujen tietojen mukaan vahvistettiin alustavasti, että kyseinen tuottaja oli Yhdysvalloissa sijaitsevan Celanese Corporation -yrityksen määräysvallassa kokonaan; kyseisellä yrityksellä on ratkaiseva asema keskeisissä Euroopan liiketoimissa, kuten liiketoimintasuunnittelussa, tuotannon valvonnassa sekä osto- ja myyntitoiminnassa.

(30)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että Celanese Europe GmbH:n asema ryhmässä oli sellainen, että sen toiminta eroaisi muiden etuyhteydettömien tuottajien toiminnasta perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Katsottiin myös, että tämän yhteyden vuoksi yritys voisi saada suojaa vahingollisen polkumyynnin kielteisiltä vaikutuksilta. Lisäksi tällaisen yrityksen sisällyttäminen vahinkoa koskeviin päätelmiin vääristäisi unionin tuotannonalan kokoonpanoa koskevia kokonaistietoja.

(31)

Tällä perusteella pääteltiin alustavasti, että Celanese Europe GmbH olisi jätettävä pois unionin tuotannonalan määritelmästä.

(32)

Sen vuoksi kaksi tuottajaa, Ineos Oxide Ltd ja Wacker GmbH, muodostavat unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ja ne edustavat 100:aa prosenttia unionin tuotannosta. Niistä käytetään jäljempänä ilmaisua ’unionin tuotannonala’.

(33)

Sen määrittämiseksi, oliko unionin tuotannonalalle, sellaisena kuin se on määriteltynä 28 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa, aiheutunut merkittävää vahinkoa, tarkasteltiin, missä määrin unionin tuotannonalan tarkasteltavana olevan tuotteen tuotanto kytkösmarkkinoita varten olisi otettava huomioon analyysissä.

(34)

Unionin tuotannonala myy tarkasteltavana olevaa tuotetta sekä a) vapaille markkinoille että b) kytkösmarkkinoille (saman yritysryhmän sisällä). Kytkösmarkkinoilla tarkasteltavana olevaa tuotetta käytetään raaka-aineena esimerkiksi erilaisten maaleissa, liimoissa ja pinnoitteissa käytettävien tuotteiden valmistuksessa.

(35)

Tässä yhteydessä tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiä samaan ryhmään kuuluville yrityksille käytettäväksi raaka-aineena muiden tuotteiden valmistukseen pidetään ”käyttönä kytkösmarkkinoilla”, jos ainakin toinen seuraavista kahdesta edellytyksestä toteutuu: i) myynti ei tapahdu markkinahinnoilla tai ii) asiakas ei voi valita samaan yritysryhmään kuuluvaa tavarantoimittajaa vapaasti. Tutkimuksen kuluessa todettiin alustavasti, että myyntiä etuyhteydessä oleville yrityksille, jotka ostivat tarkasteltavana olevaa tuotetta raaka-aineeksi eri tuotteiden valmistukseen, oli pidettävä myyntinä kytkösmarkkinoilla; yritysten kauppapolitiikan mukaisesti nämä etuyhteydessä olevat yritykset eivät voineet valita tavarantoimittajaa vapaasti.

(36)

Tämä ero on merkityksellinen vahinkoanalyysin kannalta. Kytkösmarkkinoilla käytettäväksi tarkoitetun vinyyliasetaatin ei havaittu kilpailevan suoraan asianomaisesta maasta tulevan tuonnin kanssa. Vapailla markkinoilla myytäväksi tarkoitetun tuotannon sitä vastoin havaittiin kilpailevan suoraan kyseisen tuonnin kanssa, koska tämä myynti tapahtui tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, joissa tavarantoimittaja voidaan valita vapaasti. Tämän perusteella kytkösmarkkinoiden ja vapaiden markkinoiden erottelu oli perusteltua tiettyjen vahinkoindikaattoreiden analyysissä.

(37)

Tältä osin havaittiin, että unionin tuotannonalaan liittyviä seuraavia taloudellisia indikaattoreita voitiin tarkastella viittaamalla koko toimintaan eli ottaen huomioon myös unionin tuotannonalan kytkösmarkkinakäyttö: tuotanto, kapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, investoinnit, varastot, työllisyys, tuottavuus, palkat ja polkumyyntimarginaalin suuruus. Tämä siksi, että kyseisiin indikaattoreihin kohdistuu vaikutus riippumatta siitä, siirretäänkö tuote yrityksen tai yritysryhmän sisällä jatkojalostusta varten vai myydäänkö se vapailla markkinoilla.

(38)

Kannattavuuden, kassavirran, investointien tuoton ja pääomansaantikyvyn osalta analyysi tehtiin vain vapaiden markkinoiden tasolla, koska kytkösmarkkinoiden hinnat eivät edusta tavanomaisia markkinaolosuhteita, ja tämä vaikuttaa kyseisten indikaattoreiden luotettavuuteen.

(39)

Muut unionin tuotannonalaan liittyvät taloudelliset indikaattorit, eli kulutus, myynti, markkinaosuus ja hinnat unionin markkinoilla, analysoitiin ja arvioitiin pääasiassa tarkastelemalla sellaista vapailla markkinoilla vallitsevaa tilannetta, jossa markkinaolosuhteet ovat mitattavissa ja liiketoimet tapahtuvat tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, jolloin tavarantoimittaja voidaan valita vapaasti.

(40)

Kytkösmarkkinat otettiin kuitenkin huomioon myös näiden indikaattoreiden osalta, ja niitä verrattiin vapaita markkinoita koskeviin tietoihin sen määrittämiseksi, muuttaisiko kytkösmarkkinoiden tilanne todennäköisesti pelkästään vapaita markkinoita koskevaan analyysiin perustuvia havaintoja.

(41)

Unionin kulutus määritettiin lisäämällä vinyyliasetaatin kokonaistuontimäärä, joka saatiin Eurostatin tiedoista ja ristiintarkistettiin vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien asianomaisesta maasta peräisin olevaa tuontia koskevien tarkastettujen tietojen perusteella, unionin tuotannonalan ja unionissa sijaitsevan toisen tuottajan kokonaismyyntimäärään unionin markkinoilla.

(42)

Tavarantoimittajien vähäisen määrän ja perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti luottamuksellisten liiketietojen suojaamistarpeen vuoksi kulutuksen kehitys esitetään indeksoituna.

Taulukko 1

Kulutus unionissa

(43)

Tarkastelujaksolla kulutus laski hieman koko unionin markkinoilla (1 %) ja vapailla markkinoilla (3 %). Kytkösmarkkinoilla kirjattiin sitä vastoin 4 prosentin nousu samalla kaudella.

(44)

Asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin määrä ja markkinaosuus ovat kehittyneet seuraavasti:

Taulukko 2

Tuonti Amerikan yhdysvalloista

(45)

Tuonti koko unionin markkinoille (kytkösmarkkinat ja vapaat markkinat) asianomaisesta maasta kasvoi tarkastelujaksolla 48 prosenttia. Tämä johti siihen, että markkinaosuus kasvoi samalla kaudella 49 prosenttia. Markkinaosuus vapailla markkinoilla kasvoi 52 prosenttia.

(46)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Yhdysvalloista tulevan tuonnin hinnat

(47)

Asianomaisesta maasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kohosivat hieman tutkimusajanjaksolla mutta laskivat 26 prosenttia vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä.

(48)

Unionin markkinoiden myyntihintoja tutkittiin vertaamalla unionin tuotannonalan vapailla markkinoilla veloittamia keskimääräisiä hintoja ja asianomaisesta maasta peräisin olevan tuonnin keskimääräisiä hintoja. Unionin tuotannonalan hintoja oikaistiin tarvittaessa noudettuna lähettäjältä -tasolle eli ilman unionissa syntyneitä rahtikustannuksia ja alennusten ja hyvitysten vähentämisen jälkeen.

(49)

Näitä hintoja verrattiin yhteistyössä toimineiden yhdysvaltalaisten vientiä harjoittavien tuottajien veloittamiin hintoihin, joista vähennettiin alennukset ja joita oikaistiin tarvittaessa cif-hinta unionin rajalla -tasolle, jolloin tehtiin asianmukaiset tulliselvityskustannuksia ja tuonnin jälkeisiä kustannuksia koskevat oikaisut.

(50)

Vertailu osoitti, että kaikilta yhteistyössä toimineilta viejiltä tuodut tarkasteltavana olevat tuotteet myytiin tutkimusajanjaksolla unionissa hinnoilla, jotka alittivat unionin tuotannonalan hinnat. Hintojen keskimääräinen alittavuus ilmaistuna prosentteina unionin tuotannonalan hinnoista oli 17,9 prosenttia yhteistyössä toimineilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatujen tarkistettujen tietojen perusteella. Hintojen alittavuuden tasoon yhdistyivät vielä negatiivinen hintakehitys ja merkittävä hintojen aleneminen.

(51)

Seuraavassa taulukossa esitetään muista kolmansista maista tulevan tuonnin kehitys.

Taulukko 4

Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä

(52)

Tarkastelujakson alussa tuonti asianomaisesta maasta kilpaili muista maista, kuten Taiwanista, Ukrainasta ja Venäjältä, tulevan tuonnin kanssa. Tarkastelujakson lopussa tuonti näistä perinteisistä lähteistä oli laskenut lähes nollaan.

(53)

Uusi vientiä harjoittava maa, Saudi-Arabia, joka tuli unionin markkinoille tutkimusajanjakson aikana, vei noin 73 000 tonnia tutkimusajanjaksolla. Tämän kehityksen vaikutusta unionin tuotannonalaan käsitellään 91 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa.

(54)

Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan otettiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti huomioon kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen vuodesta 2007 tutkimusajanjakson päättymiseen asti.

(55)

Makrotaloudellisia indikaattoreita (tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, työllisyys, tuottavuus, palkat ja polkumyyntimarginaalin suuruus) sekä mikrotaloudellisia indikaattoreita (varastot, myyntihinnat, kannattavuus, kassavirta, investointien tuotto, pääoman saanti, investoinnit ja tuotantokustannukset) arvioitiin koko unionin tuotannonalan tasolla. Arviointi perustui tietoihin, jotka saatiin unionin tuotannonalan toimittamista tarkastetuista kyselylomakkeista.

(56)

On huomattava, että valituksen tekijä hankki tuotantolaitoksensa vasta vuonna 2007; tämän vuoksi tiettyihin vahinkoindikaattoreihin (kannattavuus, palkat, investoinnit, investointien tuotto, kassavirta) liittyviä tietoja ei saatu vuodelta 2007. Näin ollen näiden indikaattoreiden analyysi kattaa kauden vuodesta 2008 tutkimusajanjaksoon. Muiden indikaattoreiden osalta vuotta 2007 koskevat luvut olivat saatavilla, ja niitä koskeva analyysi kattaa koko tarkastelujakson (vuodesta 2007 tutkimusajanjaksoon).

(57)

Valituksen tekijä toimittaa tarkasteltavana olevaa tuotetta ainoastaan vapaille markkinoille kun taas toinen unionin tuottaja keskittyy kytkösmarkkinoihin ja vain pieni osuus sen tuotannosta on suunnattu vapaille markkinoille. Kun otetaan huomioon, että tiedot vahinkoanalyysiä varten on saatu pääasiassa vain kahdesta lähteestä, joista toinen keskittyy pääasiassa kytkösmarkkinoille, ja että useiden vahinkoindikaattoreiden osalta on tehtävä ero koko markkinoiden ja vapaiden markkinoiden välille, unionin tuotannonalaan liittyvät tiedot oli indeksoitava, jotta voidaan säilyttää tietojen luottamuksellisuus perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

(58)

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään koko unionin tuotannonalan tuotannon, tuotantokapasiteetin ja kapasiteetin käyttöasteen kehitys.

Taulukko 5

Unionin koko tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(59)

Kuten edellä olevasta taulukosta käy ilmi, unionin koko tuotanto laski 8 prosenttia tarkastelujaksolla.

(60)

Samana ajanjaksona tuotantokapasiteetti kohosi 43 prosenttia. Kapasiteetin kasvu ei kuitenkaan liittynyt uusien tuotantolinjojen perustamiseen vaan olemassa olevan kapasiteetin käytön tehostumiseen.

(61)

Näiden kahden tekijän yhdistelmä eli tuotantomäärän lasku ja tuotantokapasiteetin kasvu samalla kaudella johti kapasiteetin käyttöasteen merkittävään alenemiseen (36 %) tarkastelujaksolla.

(62)

Jäljempänä esitetyt luvut kuvaavat unionin tuotannonalan myyntimääriä, markkinaosuutta ja keskimääräisiä yksikkömyyntihintoja kokonaismarkkinoilla, kytkösmarkkinoilla ja vapailla markkinoilla.

Taulukko 6

Myyntimäärät ja markkinaosuus

(63)

Myyntimäärä laski kaiken kaikkiaan 12 prosenttia tarkastelujaksolla. Lasku oli vieläkin jyrkempää vapailla markkinoilla, joilla pudotusta oli 33 prosenttia vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä. Kytkösmarkkinoilla suuntaus oli vastakkainen, ja myyntimäärä kohosi 13 prosenttia samalla kaudella.

(64)

Myyntimäärän lasku heijastui markkinaosuudessa, joka laski 11 prosenttia koko markkinoilla ja 31 prosenttia vapailla markkinoilla vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä. Kytkösmarkkinoilla suuntaus oli jälleen vastakkainen, ja markkinaosuus kohosi 9 prosenttia samalla kaudella.

(65)

Kokonaistyöllisyys pysyi vakaana vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä. On huomattava, että vinyyliasetaatin tuotanto ei ole erityisen työvoimavaltaista, eivätkä työllisyysluvut sen vuoksi liity tiiviisti tuotantolukuihin. Näin ollen työllisyys ei ole merkittävä indikaattori tällä sektorilla.

(66)

Kokonaistuottavuus työntekijää kohti laski tarkastelujaksolla 8 prosenttia vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä. Tämä oli seurausta tuotannon laskusta ja tuotantokapasiteetin kohoamisesta, kuten 58 kappaleessa ja sitä seuraavissa kappaleissa selitetään.

(67)

Polkumyyntimarginaalit on ilmoitettu edellä polkumyyntiä käsittelevässä jaksossa. Kaikki vahvistetut marginaalit ovat vähimmäistasoa korkeammat. Tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin vaikutusta ei myöskään voida pitää vähäisenä, kun otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin määrä ja hinnat.

(68)

Mikrotaloudelliset indikaattorit (varastot, myyntihinnat, kannattavuus, kassavirta, investointien tuotto, pääoman saanti, investoinnit ja tuotantokustannukset) analysoitiin koko unionin tuotannonalan tasolla (ks. 28 kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(69)

Edellä esitetyistä indikaattoreista kannattavuuden, palkkojen, investointien, investointien tuoton ja kassavirran arvioinnissa oli keskityttävä vapaille markkinoille, mikä tarkoittaa sitä, että arvioinnissa tulevat esiin pääasiassa valituksen tekijän toimittamat tiedot. Edellä sanottu huomioon ottaen voittoa ja kassavirtaa koskevien indikaattoreiden kehittymistä ei voitu esittää indeksoituina luottamuksellisuussyistä.

(70)

Kuten lisäksi 56 kappaleessa selitetään, valituksen tekijä ei pystynyt toimittamaan vuotta 2007 koskevia tietoja tietyistä vahinkoindikaattoreista, minkä vuoksi kyseisten indikaattoreiden analyysi tehtiin vuodesta 2008 tutkimusajanjaksoon ulottuvalta kaudelta.

(71)

Jäljempänä esitetyt luvut edustavat unionini tuotannonalan varastojen kehittymistä kunkin tarkasteltavana olevan kauden osalta.

Taulukko 8

Varastot

(72)

Varastot pienenivät 31 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tätä indikaattoria ei voida kuitenkaan pitää relevanttina tällä sektorilla, sillä vinyyliasetaatin tuottajat tuottavat tilauksen mukaan ja varastot ovat yleensä pienet. Varastot vastaavat itse asiassa vain muutaman viikon toimituksia.

(73)

Jäljempänä olevassa taulukossa näkyy unionin tuotannonalan hintojen kehitys jaettuna kokonaismarkkinoihin, kytkösmarkkinoihin ja vapaisiin markkinoihin.

Taulukko 9

Myyntihinnat

(74)

Myyntihinnat unionin kokonaismarkkinoilla laskivat 16 prosenttia tarkastelujaksolla. Myyntihinnat putosivat molemmilla markkinoilla, vaikka lasku olikin jyrkempää vapailla markkinoilla (–23 %) kuin kytkösmarkkinoilla (–8 %).

(75)

Samankaltaisen tuotteen kannattavuus vapailla markkinoilla määritettiin ilmaisemalla unionin tuotannonalan samankaltaisen tuotteen myynnistä saama nettovoitto ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(76)

Kannattavuus vapailla markkinoilla laski tarkastelujaksolla. Tutkimusajanjaksolla raportoitiin tappioita joka kuukaudelta. Tämä oli seurausta sekä myyntimäärien että myyntihintojen voimakkaasta laskusta.

(77)

Jäljempänä olevasta taulukosta näkyy, että unionin tuotannonala kasvatti investointejaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen, vaikka kannattavuus olikin laskussa. Investoinnit tehtiin pääasiassa tuoteteknologian ja prosessien kehittämiseen ja ylläpitämiseen tehokkuuden parantamiseksi.

Taulukko 10

Investoinnit

(78)

Investoinnit lisääntyivät 27 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(79)

Investointien kasvusta huolimatta investointien tuotto tarkasteltavana olevan tuotteen osalta ei vastannut odotettua tuottoa ja laski vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä.

(80)

Myös kassavirrassa havaittiin laskua vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä, ja se osoittaa, että unionin tuotannonalan kyky kerryttää rahavaroja heikkeni jatkuvasti, minkä seurauksena unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni.

(81)

Näin ollen tuotannonala osoitti investointejaan lisäämällä, että sillä oli edelleen kyky hankkia pääomaa, joskin tätä kykyä haittasivat vähenevä myynti ja lisääntyvät vaikeudet kassavirran hankkimisessa.

(82)

Unionin tuotannonalan tilanteen analyysi osoittaa kaikkien tärkeimpien vahinkoindikaattoreiden heikkenevän suuntauksen. Suhteellisen vakaassa kulutustilanteessa kokonaistuotanto putosi 8 prosenttia tarkastelujaksolla. Samalla kaudella unionin tuotannonala menetti 11 prosenttia koko markkinaosuudesta ja 33 prosenttia vapaiden markkinoiden osuudesta. Kapasiteetin käyttöaste laski 36 prosenttia. Samalla kaudella tuonti asianomaisesta maasta lisääntyi 48 prosenttia.

(83)

Tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan kokonaismyyntimäärä laski 12 prosenttia. Myyntimäärien voimakkaampi laskeva suuntaus voidaan havaita, jos tarkastellaan suuntauksia vapailla markkinoilla, joilla laskua oli 33 prosenttia tarkastelujaksolla.

(84)

Unionin tuotannonalan myyntimäärien laskuun liittyi hintojen 16 prosentin kokonaislasku. Kuten myyntimäärienkin tapauksessa, tilanne oli vieläkin heikompi vapailla markkinoilla, joilla hintojen lasku oli 23 prosenttia. Myyntimäärien lasku yhdessä hintojen laskun kanssa vaikutti voittotasoihin ja johti tappioihin tutkimusajanjakson kunakin kuukautena.

(85)

Ainoat indikaattorit, jotka osoittivat positiivista suuntausta, olivat investoinnit, jotka kasvoivat 27 prosenttia, sekä kyky hankkia pääomaa. Investoinnit eivät kuitenkaan tuottaneet odotettua tuottoa ja laskivat vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välillä.

(86)

Edellä esitetyn perusteella tutkimuksessa vahvistettiin, että jos tilanne jatkuu ennallaan, tutkimuksen aikana havaitut tappiot johtavat todennäköisesti siihen, että unionin tuotannonalan vapaille markkinoille suunnattu vinyyliasetaatin tuotanto ei jatku merkittävässä määrin.

(87)

Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa tutkimusajanjaksolla.

(88)

Komissio tutki perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdan mukaisesti, oliko asianomaisesta maasta polkumyynnillä tuleva tuonti syynä unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen merkittävään vahinkoon. Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi tarkasteltiin myös muita tiedossa olleita tekijöitä, jotka olisivat saattaneet vahingoittaa unionin tuotannonalaa, sen varmistamiseksi, ettei niiden aiheuttamaa vahinkoa katsottaisi polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin aiheuttamaksi.

(89)

Vuoden 2007 ja tutkimusajanjakson välillä tapahtuneen polkumyyntituonnin kasvamisen ja samalla kaudella tapahtuneen unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetyksen välillä on selvä ajallinen yhteys. Tutkimuksessa vahvistettiin myös polkumyyntituonnin negatiiviset hintavaikutukset; hinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat ja työnsivät näin alaspäin sen kannattavuutta.

(90)

Jotkin osapuolet väittivät, että kasvava tuonti vain korvasi aiemmin muista maista tullutta tuontia ja/tai johtui EU:n markkinoiden lisääntyvästä kysynnästä. Väitettä eivät kuitenkaan tue tuontitiedot (ks. taulukko 2) eivätkä kulutustiedot (ks. taulukko 1). On muistettava, että kulutus oli melko vakaalla tasolla (ks. 43 kappale) ja jopa laski hieman tarkastelujaksolla, kun taas Yhdysvalloista tuleva tuonti kasvoi 48 prosenttia.

(91)

Jotkin asianomaiset osapuolet väittivät, että vinyyliasetaatin tuonti Saudi-Arabiasta oli unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon syy.

(92)

Saudi-Arabia onkin Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin vinyyliasetaatin viejä unioniin, kuten 53 kappaleessa todettiin. Tuonti Saudi-Arabiasta tuli markkinoille vasta tutkimusajanjakson aikana.

(93)

Jäljempänä olevassa taulukossa 11 esitetään Eurostatin luvut Saudi-Arabiasta ja muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnoista.

Taulukko 11

Muiden kolmansien maiden vientimyyntihinnat

(94)

Taulukosta näkyy, että Saudi-Arabiasta tulevan tuonin keskimääräinen hinta 636 euroa oli verrattavissa muista kolmansista maista tulevan tuonnin hintoihin, jotka olivat keskimäärin 633 euroa; ne olivat 11 prosenttia korkeammat kuin keskimääräinen Yhdysvalloista tulevan tuonnin hinta 573 euroa.

(95)

Se, että Saudi-Arabia toimii samassa hintasegmentissä kuin muut tuojat ja hinnoissa on merkittävä ero Yhdysvaltojen vientihintoihin verrattuna, osoittaa että saudiarabialaisten vientiä harjoittavien tuottajien hintakäyttäytyminen on erilaista kuin yhdysvaltalaisten ja niiden mahdollinen vaikutus unionin tuottajiin on erilainen.

(96)

Näillä perusteilla voidaan päätellä alustavasti, että Saudi-Arabiasta peräisin oleva tuonti ei poista syy-yhteyttä Yhdysvalloista polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon väliltä.

(97)

Jotkin osapuolet väittivät, että unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärien lasku johtuu kulutuksen vähenemisestä. Nämä osapuolet väittivät myös, että keskimääräisten myyntihintojen aleneva suuntaus aiheutui maailmanlaajuisesta talouskriisistä.

(98)

Muut asianomaiset osapuolet väittivät, että talouskriisin aikana kaikki petrokemian alan tuottajat, myös vinyyliasetaatin tuottajat, kärsivät vakavia tappioita, minkä vuoksi unionin tuotannonalalle aiheutuneiden tappioiden ei pitäisi katsoa aiheutuneen asianomaisesta maasta tulevasta polkumyyntituonnista.

(99)

Tässä tutkimuksessa kuitenkin osoitettiin (ks. 41–43 kappale), että unionin kulutuksen väheneminen vapailla markkinoilla oli mitätöntä tarkastelujaksolla. Sen vuoksi talouskriisin vaikutus kulutuksen vähenemisen suhteen ei voinut olla vastuussa myyntimäärien jyrkästä laskusta (ks. 62–64 kappale).

(100)

Unionin tuotannonalan vapaiden markkinoiden kannattavuuslukujen analyysissä kävi ilmi, että vinyyliasetaattiin liittyvä liiketoiminta kärsi erityisiä tappioita verrattuna muihin samankaltaisiin kemiallisiin tuotteisiin. Lisäksi näiden muiden tuotteiden kannattavuus elpyi kriisin jälkeen, kun taas vinyyliasetaattiin liittyvä liiketoiminta heikkeni edelleen. Näin ollen voidaan päätellä alustavasti, että vaikka talouskriisi mitä todennäköisimmin vaikutti vinyyliasetaattiin liittyvään liiketoimintaan, se olisi erotettava muista petrokemian sektoreista, koska valituksen tekijälle aiheutui kriisin jälkeenkin sitkeästi tappioita, jotka liittyvät suoraan Yhdysvalloista halvoin hinnoin tulevaan tuontiin. Tämän vuoksi väite hylättiin alustavasti.

(101)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että talouskriisi ei vaikuttanut unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon siinä määrin, että se poistaisi syy-yhteyden unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Yhdysvalloista polkumyynnillä tulevan tuonnin väliltä.

(102)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että valituksen tekijä oli vaikuttanut heikkoon tilanteeseensa lisäämällä tuotantokapasiteettiaan laman aikana. Väitteen mukaan myynnin ja kannattavuuden väheneminen aiheutui näin ollen laman ja valituksen tekijän huonojen liiketoimintapäätösten yhteisvaikutuksesta.

(103)

Useat osapuolet väittivät lisäksi, että valituksen tekijän tuotantolaitoksessa käytetty teknologia on vahingon pääsyy. Valituksen tekijä oli kärsinyt tarkastelujaksolla useista seisokeista ja force majeure -tilanteista, ja väitteen mukaan valituksen tekijän myynnin vähenemisen pitäisi katsoa johtuvan näistä useista seisokeista eikä Yhdysvalloista tulevasta polkumyyntituonnista. Samanlaisia väitteitä esitettiin valituksen tekijän kannattavuudesta.

(104)

Väitteestä, jonka mukaan valituksen tekijän ei olisi pitänyt laajentaa tuotantokapasiteettiaan talouden taantuman aikana, on muistettava, että valituksen tekijä ei hankkinut uutta kapasiteettia vaan vain laajensi olemassa olevaa kapasiteettiaan optimoimalla käytössä olevia prosesseja. Tätä on pidettävä järkevänä liiketoimintapäätöksenä markkinoilla, joilla kokonaiskulutus on vakaata mutta myynti laskussa alhaisin hinnoin tulevan tuonnin aiheuttaman kilpailun vuoksi. Tämän vuoksi väite hylätään alustavasti.

(105)

Väitteestä, jonka mukaan teknisten ongelmien aiheuttamat seisokit johtivat valituksen tekijälle aiheutuneeseen vahinkoon, tutkimuksessa osoitettiin, että vinyyliasetaatin tuotantoprosessi edellyttää jaksoittaista huoltoa ja tehtaan sulkemista säännöllisin, suunnitelluin väliajoin. Näin ollen kolmea viidestä seisokista on pidettävä osana vinyyliasetaatin tuotantolaitoksen säännöllistä toimintaa.

(106)

Lisäksi havaittiin, että kaikki kolme suunniteltua seisokkia perustuivat valituksen tekijän tietoiseen päätökseen lopettaa tuotanto aikoina, joina polkumyyntituonnin aiheuttama hintapaine oli niin voimakas, että valituksen tekijä ei pystynyt toimimaan kestävillä hintatasoilla. Seisokkien aikana valituksen tekijällä oli riittävät varastot, jotta se pystyi toimittamaan tarvittavat pienet määrät, joista oli joko sovittu toimitussopimuksella tai jotka myytiin tavaraeräkauppana (päivän hintaan). Lisäksi alenevat varastotasot (ks. 72 kappale) vahvistavat, että tarkastelujaksolla tehtiin jatkuvia toimituksia.

(107)

Tällä perusteella todettiin, että valituksen tekijän seisokkien vaikutus ei ollut sellainen, että se olisi poistanut syy-yhteyden. Näin ollen asianomaisten osapuolten esittämät väitteet itse aiheutetusta vahingosta oli hylättävä.

(108)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että valituksen tekijän riippuvuutta ulkoisista raaka-ainetoimituksista pikemminkin kuin polkumyyntituontia olisi pidettävä yhtenä sen ongelmien päälähteenä. Lisäksi väitettiin, että yhdysvaltalaisilla viejillä on luonnollinen kilpailuetu, koska ne saavat edullisemmin raaka-aineita eli etyleeniä ja etikkahappoa.

(109)

Valituksen tekijän raaka-ainelähteisiin liittyviä ongelmia koskevaa väitettä ei voida hyväksyä, koska havaittiin, että myös valituksen tekijä pystyy hankkimaan edullisempien kanavien kautta: se saa materiaaleja toimittajansa tuotantolaitoksesta sekä sisaryrityksestä. Näin ollen keskeisten raaka-aineiden hinnat olivat verrattavissa asianomaisen maan markkinoiden hintoihin.

(110)

Tästä seuraa, että vaikka vinyyliasetaatin tuotantoon käytettävien pääraaka-aineiden yleiset hinnat saattoivat olla alempia Yhdysvaltojen kuin unionin markkinoilla, tällä ei ollut vaikutusta valituksen tekijän kustannuksiin.

(111)

Sitä, että raaka-aineiden hintaeroilla oli vain osittain vaikutusta valituksen tekijän kokemiin ongelmiin, tukee vielä se, että valituksen tekijän tuottamien muiden tuotteiden, jotka sisälsivät samoja raaka-aineita, kannattavuusluvut olivat huomattavasti paremmat.

(112)

Näillä perusteilla päätellään alustavasti, että raaka-aineen hintojen vaikutus ei ollut sellainen, että se olisi poistanut syy-yhteyden Yhdysvalloista polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon väliltä.

(113)

Kuten on todettu, unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon ja Yhdysvalloista polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin välillä on syy-yhteys. Muita vahingon mahdollisia syitä, kuten muista kolmansista maista tulevan tuonnin vaikutusta, talouskriisin vaikutusta, vientiä harjoittavien tuottajien luonnollista kilpailuetua raaka-aineen suhteen sekä itse aiheutettua vahinkoa, on analysoitu, eikä millään niistä ollut sellaista vaikutusta unionin tuotannonalaan, että se olisi poistanut Yhdysvalloista polkumyynnillä tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välisen syy-yhteyden.

(114)

Edellä olevassa tarkastelussa selvitettiin kaikkien tiedossa olleiden tekijöiden vaikutuksia unionin tuotannonalan tilanteeseen, ja sen perusteella todettiin alustavasti, että tutkimusajanjaksolla Yhdysvalloista polkumyynnillä tulleen tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä on syy-yhteys.

(115)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista, joka alitti sen hinnat (ks. 48 kappale ja sitä seuraavat kappaleet).

(116)

Unionin tuotannonala investoi tehokkuutensa parantamiseen ja on vähitellen järkeistämässä tuotantoprosessiaan. Voidaan odottaa, että toimenpiteet estävät alhaisin polkumyyntihinnoin tulevan tuonnin aiheuttaman epäterveen kilpailun jatkossa ja mahdollistavat näin unionin tuotannonalan tilanteen elpymisen.

(117)

Toisaalta jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön, unionin tuotannonalan nykyinen rahoitustilanne ja kannattavuus, joita on analysoitu tässä tutkimuksessa (ks. 54 kappale ja sitä seuraavat kappaleet), eivät ole riittävät vankat, jotta ne kestäisivät polkumyyntituonnin aiheuttaman lisäpaineen. Tästä seuraisi todennäköisesti unionin tuotannonalan tuotannon loppuminen tai merkittävä väheneminen vapailla markkinoilla.

(118)

Edellä esitetyn analyysin perusteella on odotettavissa, että unionin tuotannonalalle on etua väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta.

(119)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kahdelle tiedossa olleelle etuyhteydettömälle tuojalle, jotka ilmoittautuivat vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(120)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että merkittävä osa yhden tuojan liikevaihdosta liittyy tarkasteltavana olevaan tuotteeseen.

(121)

Tullien vaikutusta tuojan kannattavuuteen analysoitiin. Analyysi osoitti, että sen tuonnista saama voitto ja voittomarginaali ovat sellaiset, että toimenpiteiden käyttöönotto saattaisi johtaa sen kannattavuuden laskuun. Kustannusnäkökulmasta katsottuna toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi siis todennäköisesti tuojan liiketoimintaan. Tuoja kuitenkin vahvisti, että se pystyisi siirtämään ainakin osan kustannusten noususta asiakkaidensa maksettavaksi nykyisessä markkinatilanteessa, jossa kysynnän odotetaan pysyvän vakaana. Lisäksi tutkimuksessa kävi ilmi, että tuoja voi hankkia tarkasteltavana olevaa tuotetta myös tuottajilta, joihin ei sovelleta tullia, kuten taiwanilaisilta viejiltä tai unionin tuottajilta.

(122)

Edellä esitetyn perusteella päätellään, että toimenpiteiden käyttöönoton vaikutus tuojiin olisi vähäinen.

(123)

Käyttäjät ovat olleet erittäin kiinnostuneita tapauksesta. Tutkimuksessa toimi yhteistyössä 12 käyttäjää: näistä kaksi tarkastettiin niiden asianomaisesta maasta tuoman tuontimäärän perusteella. Nämä yritykset sijaitsevat eri puolella unionia ja toimivat teollisten sovellusten, kuten pinnoitteiden, maalien ja liimojen, alalla.

(124)

Yhteistyössä toimineiden käyttäjien tuonnin osuus on noin kolmannes kaikesta Yhdysvalloista tulevasta tuonnista Eurostatin tietojen mukaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että yhteistyössä toimineiden käyttäjien vinyyliasetaattiostoista 30 prosenttia tapahtuu Yhdysvalloista ja 57 EU:sta.

(125)

Tutkimuksen mukaan vinyyliasetaatin osuus on kahden tarkastetun käyttäjän tuotantokustannuksista keskimäärin kolmannes.

(126)

Jotkin käyttäjät väittivät, että toimenpiteiden käyttöönotto lisäisi niiden tuotantokustannuksia ja että kustannusten nousua olisi vaikea siirtää asiakkaiden maksettavaksi markkinoilla vallitsevan voimakkaan hintakilpailun vuoksi. Väitteen mukaan tämä vaikeus johtaisi joko käyttäjien markkinaosuuden pienenemiseen unionin ulkopuolella sijaitsevien kilpailijoiden eduksi tai niiden nykyisten tuotantoprosessien vaihtamiseen sellaisiksi, joissa ei käytetä tarkasteltavana olevaa tuotetta. Väitteen mukaan toimenpiteiden lopullisena seurauksena olisi käyttäjien voittomarginaalien merkittävä aleneminen.

(127)

Kaksi näistä käyttäjistä väitti, että pienentyneet voittomarginaalit johtaisivat vähäisempiin tuotantoinvestointeihin, minkä seurauksena työllisyys heikkenisi.

(128)

Kun otetaan huomioon käyttäjien terveet kannattavuustasot, voidaan odottaa, että vaikka käyttäjät eivät pystyisikään siirtämään kustannusten nousua asiakkaidensa maksettavaksi, tullien käyttöönotto alentaisi niiden voittomarginaaleja vain hieman. Sen vuoksi on todennäköistä, että investoinnit tuotantoon eivät häiriintyisi eikä työllisyyteen kohdistuisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia. Edellä esitetyn perusteella väite hylätään.

(129)

Väitteestä, jonka mukaan tarkasteltavana olevan tuotteen tuontia koskevat toimenpiteet haittaisivat unionin käyttäjien kilpailukykyä, koska niiden tuotantokustannukset kohoaisivat ja muiden kolmansien maiden jatkojalostustuotteiden tuonti saisi etulyöntiaseman, on muistettava, että tullien tarkoituksena ei ole lopettaa tuontia ja että toimenpiteiden taso ei ole sellainen, että se estäisi käyttäjiä hankkimaan tuotetta Yhdysvalloista. Polkumyyntitullien tarkoituksena on palauttaa tasapuoliset kilpailuedellytykset unionin markkinoille tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon, että vain kolmannes käyttäjien vinyyliasetaatin kulutuksesta on peräisin Yhdysvalloista, väite on hylättävä.

(130)

Edellä esitetyn lisäksi on myös tuotava esiin, että monet käyttäjät totesivat, että vinyyliasetaatin lähteiden vähäisyyden vuoksi unionista peräisin olevan vinyyliasetaatin riittävä saanti on asetettava etusijalle. Tältä osin on muistettava, että tutkimuksen mukaan on todennäköistä, että unionin tuotannonala ei pysty toimittamaan vinyyliasetaattia vapaille markkinoille, jos toimenpiteitä ei oteta käyttöön. Toimituslähteiden monipuolisuuden osalta toimenpiteiden käyttöönotto olisi näin ollen myös unionin käyttäjien edun mukaista.

(131)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönoton negatiiviset vaikutukset käyttäjiin olisivat vähäisiä.

(132)

Edellä esitetyn perusteella päätellään alustavasti, että unionin edusta saatavilla olevien tietojen mukaan ei voida selvästi päätellä, että Yhdysvalloista peräisin olevan vinyyliasetaatin tuontia koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotto ei olisi unionin edun mukaista.

(133)

Edellä esitettyjen polkumyyntiä, vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien päätelmien perusteella olisi otettava käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, jotta polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista ei aiheutuisi unionin tuotannonalalle enempää vahinkoa.

(134)

Näiden toimenpiteiden tasoa määritettäessä otettiin huomioon todetut polkumyyntimarginaalit ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon korjaamiseksi tarvittavan tullin määrä.

(135)

Vahingollisen polkumyynnin vaikutukset poistavan tullin määrää laskettaessa katsottiin, että toimenpiteiden olisi oltava sellaisia, että unionin tuotannonala voisi niiden ansiosta kattaa tuotantokustannuksensa ja saada sellaisen myyntivoiton (ennen veroja), joka voitaisiin kohtuudella saada kyseisellä tuotannonalalla samankaltaisen tuotteen myynnistä unionissa tavanomaisissa kilpailuolosuhteissa eli ilman polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta.

(136)

Näin ollen vahingon korjaava taso laskettiin vertaamalla polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin keskimääräistä hintaa ja unionin tuotannonalan tavoitehintaa. Tavoitehinta laskettiin lisäämällä tavoitevoittomarginaali unionin tuotannonalan tuotantokustannuksiin. Tavoitevoittomarginaali asetettiin alustavasti 9,9 prosenttiin. Tähän voittomarginaaliin päädyttiin ottamalla huomioon kannattavuus, joka perustuu keskimääräisiin voittoihin (käyttökate/myynti), jotka vinyyliasetaattialaa vastaavalla petrokemian alalla toimivat yritykset saavuttivat vuosina 2007–2009.

(137)

Tulokseksi saadut alittavuusmarginaalit ovat yli 30 prosenttia.

(138)

Edellä esitetyn perusteella katsotaan, että asianomaisesta maasta peräisin olevaa tuontia koskevat väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet olisi otettava perusasetuksen 7 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttöön polkumyynti- ja vahinkomarginaaleista alemman suuruisina alhaisemman tullin säännön mukaisesti. Tässä tapauksessa tullien olisi oltava todettujen polkumyyntimarginaalien suuruiset.

(139)

Tässä asetuksessa yrityksille vahvistetut yksilölliset polkumyyntitullit määritettiin tämän tutkimuksen päätelmien perusteella. Tästä syystä ne kuvastavat kyseisten yritysten tilannetta tutkimuksen aikana. Kyseisiä tulleja voidaan siten soveltaa (toisin kuin koko maata koskevaa, ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia) yksinomaan Yhdysvalloista peräisin olevien, erikseen mainittujen yritysten eli tarkoin määrättyjen oikeussubjektien tuottamien tuotteiden tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottamiin tuontituotteisiin ei voida soveltaa näitä tulleja, vaan niihin on sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia.

(140)

Kaikki näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista koskevat pyynnöt (esimerkiksi yrityksen nimenmuutoksen tai uusien tuotanto- tai myyntiyksiköiden perustamisen johdosta tehdyt pyynnöt) on toimitettava viipymättä komissiolle (3), ja mukaan on liitettävä kaikki asian kannalta oleelliset tiedot, erityisesti tiedot, jotka koskevat esimerkiksi kyseiseen nimenmuutokseen tai kyseisiin tuotanto- tai myyntiyksiköiden muutoksiin mahdollisesti liittyviä yrityksen tuotantotoiminnan sekä kotimarkkinamyynnin ja viennin muutoksia. Tarvittaessa komissio muuttaa tätä asetusta neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan saattamalla yksilöllisten tullien soveltamisalaan kuuluvien yritysten luettelon ajan tasalle.

(141)

Edellä todetun perusteella ehdotetut väliaikaisen polkumyyntitullin määrät ovat CIF unionin rajalla -hinnasta ilmaistuina seuraavat:

(142)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi olisi vahvistettava määräaika, jonka kuluessa ne asianomaiset osapuolet, jotka ilmoittautuivat menettelyn aloittamista koskevassa ilmoituksessa asetetussa määräajassa, voivat esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi. Lisäksi olisi huomattava, että kaikki tätä asetusta varten tehdyt polkumyyntitullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat väliaikaisia, ja niitä voidaan joutua harkitsemaan uudelleen mahdollisia lopullisia päätelmiä varten,