20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/12

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (1), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet.

(5)

Kreikka esitti 3 päivänä toukokuuta 2010 kattavan sopeutusohjelman, jota varten euroalueen jäsenvaltiot ja Kansainvälinen valuuttarahasto ovat myöntäneet 110 miljardin EUR suuruisen rahoitustuen. Siihen liittyvässä yhteisymmärryspöytäkirjassa ja sen myöhemmissä täydennyksissä vahvistetaan ne talouspoliittiset ehdot, joiden perusteella rahoitustukea myönnetään.

(6)

Keskeiset poliittiset ehdot on vahvistettu 10 päivänä toukokuuta 2010 annetussa neuvoston päätöksessä 2010/320/EU (2), joka on osoitettu Kreikalle julkisen talouden valvonnan lujittamiseksi ja syventämiseksi ja jolla Kreikkaa vaaditaan toteuttamaan alijäämää pienentäviä toimenpiteitä, joita pidetään tarpeellisina liiallisen alijäämän tilanteen korjaamiseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 136 artiklan ja 126 artiklan 9 kohdan nojalla, ja mainitun päätöksen myöhemmissä muutoksissa (3).

(7)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin. Kreikan odotetaan toimittavan tarkistetun vakausohjelman sekä ilmoittavan tarkistettuun taloussopeutusohjelmaan perustuvat Euro Plus -sopimuksen mukaiset, nimenomaan vuotta 2011 koskevat sitoumukset ja toimet.

(8)

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Kreikan talouskasvu perustui kestämättömiin tekijöihin: kulutuksen ja kiinteistöinvestointien voimakkaaseen kasvuun liittyi suuri reaalipalkkojen kasvu ja nopea luotonannon kasvu, ja alhaiset reaalikorot yhdistettynä euron käyttöönottoon ja rahoitusmarkkinoiden vapautumiseen ruokkivat voimakasta kasvua. Vuosien 2008 ja 2009 maailmanlaajuinen kriisi paljasti muun muassa seuraavia heikkouksia: kestämätön finanssipolitiikka, joka oli jäänyt osittain piiloon epäluotettavien tilastojen ja tilapäisesti suurien tulojen taakse, joustamattomat työ- ja tuotemarkkinat sekä kilpailukyvyn menetys ja nopeasti kasvava ulkoinen velka. Talous- ja luottamuskriisi vaikutti pankkisektoriin, joskin vasta myöhemmin. Julkisen talouden rahoitusaseman heikkenemisen laajuus paljastui myöhään Kreikan tilinpito- ja tilastointijärjestelmien vakavien puutteiden vuoksi. Tämä viivytti korjaavien toimenpiteiden toteuttamista. Kun Kreikan julkisen talouden rahoitusaseman vakautta koskevat epäilyt heräsivät ja riskejä ryhdyttiin yhä enemmän karttamaan maailmanlaajuisesti, markkinoiden suhtautuminen Kreikkaan heikkeni jyrkästi vuoden 2010 alussa. Huhtikuussa 2010 Kreikka pyysi kansainvälistä rahoitusapua, sillä se ei päässyt kansainvälisille pääomamarkkinoille hankkimaan rahoitusta huomattaviin rahoitustarpeisiinsa.

(9)

Kreikka sitoutui toteuttamaan talous- ja rahoitussopeutusohjelman, jonka tavoitteena on korjata julkisen talouden epätasapainoa ja ulkoista epätasapainoa sekä palauttaa luottamus lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä sen olisi luotava perusta sellaiselle kasvumallille, joka perustuu aiempaa enemmän kasvua ja työllisyyttä tukeviin investointeihin ja vientiin. Sopeutusohjelmaan sisältyy kattavia toimia kolmella alueella: i) kauden alkuun ajoitettu julkisen talouden vakauttamisstrategia, jota tuetaan toteuttamalla rakenteellisia julkisen talouden toimia ja tehostamalla julkisen talouden valvontaa; ii) työ- ja tuotemarkkinoiden rakenneuudistukset kilpailukykyyn ja kasvuun liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi; ja iii) ponnistelut pankkijärjestelmän vakauden turvaamiseksi.

(10)

Komissio on arvioinut kansallisen uudistusohjelman luonnoksen. Se on ottanut huomioon ohjelman merkityksen Kreikan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta ja lisäksi arvioinut, onko ohjelma EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukainen, koska talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa EU:ssa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tässä tilanteessa komissio korostaa, että on erittäin tärkeää panna kiireellisesti täytäntöön päätöksen 2010/320/EU noudattamiseksi tarvittavat toimenpiteet,