20.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 213/1

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen ja keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäinen politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjakso, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa niin ajoissa, että ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Tanska toimitti vuosia 2011–2015 koskevan vuoden 2011 tarkistetun lähentymisohjelmansa sekä vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 9 päivänä toukokuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun lähentymisohjelman arvioinnin perusteella, että lähentymisohjelman perustana oleva makrotalouden skenaario on uskottava. Vaikka se perustuu jonkin verran optimistisempiin kasvuoletuksiin vuoden 2012 ja sen jälkeisen ajan osalta, se on suurin piirtein komission kevään 2011 ennusteen mukainen. Lähentymisohjelmassa vahvistetun julkisen talouden strategian tavoitteena on saattaa neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antaman suosituksen mukaisesti alijäämä alle 3 prosentin viitearvon vuoteen 2013 mennessä, saavuttaa vuoteen 2015 mennessä tarkistettu keskipitkän aikavälin tavoite, eli ensimmäiseksi se, että rakenteellinen rahoitusasema ei saisi olla alle – 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, sekä toiseksi, että tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema olisi saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi suunniteltu sopeutusura on asianmukainen. Lähentymisohjelmaan sisältyviä toimenpiteitä, jotka parlamentti hyväksyi keväällä 2010, pidetään riittävinä julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen mukaan vuotuisten julkisen talouden toimien suuruus on noin 1 prosentti suhteessa BKT:hen kaudella 2011–2013. Tanska saavuttaa tarkistetun keskipitkän aikavälin tavoitteen lähentymisohjelman puitteissa. Julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ovat pääosin tasapainossa.

(8)

Tanskan talouden kehitys hidastui vuonna 2007, kun kiinteistömarkkinoiden toiminta korjautui ja samalla kotimaiset pankkiongelmat lisääntyivät. Tilannetta pahensi maksukyvyttömyyden ja työttömyyden kasvu. Taantuma oli ankara, sillä tuotanto supistui 8 prosenttia syksyn 2007 ja kevään 2009 välisenä aikana. Lisäksi työttömyysaste nousi 7,4 prosenttiin vuonna 2010. Työllisyysaste supistui 79,8 prosentista 76,1 prosenttiin vuosina 2008–2010, ja erityisesti nuorten työllisyystilanne heikkeni. Tuotanto alkoi elpyä vuonna 2009 ja kokonaistuotanto kasvoi 2,1 prosenttia vuonna 2010. Elpymisen taustalla on kotimainen kysyntä (myös finanssipoliittisten elvytystoimien vuoksi), vahva varastojen kasvu ja Tanskan tärkeimpien kauppakumppaneiden talouksien merkittävä elpyminen.

(9)

Automaattisten vakauttajien ja kriisin johdosta toteutettujen toimenpiteiden vuoksi julkisen talouden rahoitusasema kääntyi 3,2 prosentin ylijäämästä suhteessa BKT:hen 2,7 prosentin alijäämäksi vuosina 2008–2009. Tanskan keväällä 2010 antaman ilmoituksen ja komission kevään 2010 ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä olisi yli 5 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010, ja sen vuoksi heinäkuussa 2010 käynnistettiin liiallista alijäämää koskeva menettely. Vaikka eläkerahastojen tuottoverotukseen liittyvien odottamattomien, väliaikaisten tulojen johdosta alijäämä vakautui 2,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen viime vuonna, komission kevään 2011 ennusteen mukaan alijäämä kasvaa vuonna 2011 noin 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen, minkä johdosta vuonna 2012 ja 2013 on tarvetta jatkuville kattaville vakautustoimille suunnitelman mukaisesti. Tämä edellyttää vuoden 2010 vakautussopimuksessa vahvistettujen toimenpiteiden tiukkaa toteuttamista ja lähentymisohjelman mukaista menojen valvontaa, jotta liiallinen alijäämä saadaan korjattua vuoteen 2013 mennessä. Kansantalouden odotetun keskipitkän aikavälin potentiaalisen tuotoksen kasvun valossa arvioituna ja ottaen huomioon harkinnanvaraiset toimenpiteet, menoja koskevat suunnitelmat vaikutaisivat varmistavan riittävän sopeutusuran keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden kestävyyteen liittyvät riskit pitkällä aikavälillä vaikuttaisivat olevan pieniä.

(10)

Paikallis- ja aluehallinnon tasolla on valvottava tiukasti, etteivät menot ylity. Tämä on tärkeää julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkiset menot ovat 20 viime vuoden aikana ylittäneet jatkuvasti julkisen talouden tavoitteet. Hallitus on jo toteuttanut joitain toimenpiteitä tämän ongelman ratkaisemiseksi ja suunnittelee ottavansa käyttöön uuden, lähentymisohjelmassa esitetyn menojen valvontajärjestelmän, jota Tanskan talousneuvosto valvoo riippumattomasti.

(11)

Väestötekijöiden vuoksi työikäinen väestö (15–64-vuotiaat) vähenee noin 1,5 prosenttia vuosina 2010–2025 ja lähes 5 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Keskipitkällä aikavälillä talouden elpyminen voi johtaa työmarkkinoiden tiukentumiseen, kuten oli laita talouskasvun huippuvuosina. Vaikka työvoiman osallistumisaste on jo korkea, työvoiman tarjontaa voidaan vielä lisätä. Vapaaehtoinen varhaiseläkkeelle siirtyminen on yleistä 60–64-vuotiaiden keskuudessa, minkä vuoksi tässä ikäluokassa työllisyysaste on vain 40 prosenttia. Lisäksi 10 prosenttia alle 40-vuotiaista työikäisistä on joko työkyvyttömyysetuuksien tai joustotyön (tuettu työllistäminen) piirissä.

(12)

Tuotannon kasvu on supistunut vuodesta 1995 alkaen, mikä johtuu mahdollisesti muun muassa heikoista koulutustuloksista. Vaikka Tanska käyttää edelleen runsaasti rahaa koulutusjärjestelmäänsä, koulutustulokset ovat ainoastaan keskinkertaiset useilla keskeisillä aloilla ja nuorten koulutustaso on Tanskassa EU:n neljänneksi alhaisin. Vuonna 2009 vain 70,1 prosenttia 20–24-vuotiaista oli suorittanut vähintään keskiasteen koulutuksen (verrattuna EU:n 78,6 prosentin keskiarvoon) (3). Lisäksi PISA-tulokset ovat keskinkertaiset. Nuorisoalan laitosten ja ammatillisten oppilaitosten keskeytysprosentit ovat suhteellisen suuria, ja lähes 50 prosenttia nuorten ammatillisten oppilaitosten oppilaista keskeyttää opintonsa. Lisäksi noin 20 prosenttia nuorista ei ole päättänyt ylempää perusastetta korkeampaa koulutusta 10 vuoden kuluessa peruskoulun jälkeen. Koulutusjärjestelmän laadun parantaminen auttaisi myös estämään ammattitaidoissa esiintyvää epätasapainoa työmarkkinoilla, sillä nykyisten ennusteiden mukaan työmarkkinoilla on tulevaisuudessa mahdollisesti liikaa ammattitaidottomia työntekijöitä kun taas pätevistä työntekijöistä on pulaa. Tuottavuuden kasvu on ollut erityisen heikkoa rakennus- ja palvelualoilla. Näin on erityisesti paikallisissa palveluissa, vähittäis- ja tukkukaupassa ja henkilökohtaisissa palveluissa, joilla eräillä aloilla on vähän kilpailua ja esimerkiksi korkeat markkinoille pääsyn esteet voivat johtaa optimaalista heikompaan resurssien jakoon. Kaavoituslait ovat tiukkoja, mikä rajoittaa tuottavuutta parantavien mittakaavaetujen saavuttamista vähittäiskaupassa. Koska julkisista hankinnoista vain noin 25 prosenttia on avoimia, hallitus on ottanut käyttöön strategian, jonka tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa palveluissa lisäämällä asteittain kuntien ja alueiden julkisia hankintoja ja asettamalla kunnille uuden tavoitteen, jonka mukaan 31,5 prosenttia kaikista hankinnoista olisi oltava julkisia vuoteen 2015 mennessä.

(13)

Kotitalouksien velka suhteessa BKT:hen on EU:n suurin. Velkamäärän lisääntyminen, jonka kimmokkeena on ollut asuntomarkkinoiden kasvu vuosina 2004–2007, aiheuttaa potentiaalisia riskejä taloudelle ja rahoitusvakaudelle. Vaikka näitä riskejä lieventävät Tanskan edistyneiden kiinnitysvakuudellisten joukkovelkakirjamarkkinoiden ominaispiirteet ja se, että taloudellinen tilanne on suurimmalla osalla kotitalouksista vahva (varat ylittävät reilusti velat), asuntojen hintojen myötäsyklisiä vaihteluja tasapainottavia toimenpiteitä otettiin vain rajoitetusti käyttöön asuntojen hintojen korjauduttua.

(14)

Tanska on tehnyt useita sitoumuksia Euro Plus -sopimuksen nojalla. Julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi on sovittu seuraamuksia koskevan lainsäädännön tiukentamisesta paikallisen tason menojen valvonnan osalta ja hallitus aikoo antaa julkisten menojen kattoa koskevan lakiehdotuksen. Työllisyystoimet kohdentuvat työllisyyden edistämiseen pidentämällä työuraa eläkeuudistuksen avulla. Kilpailukyvyn edistämiseksi on laadittu kilpailupaketti, joka sisältää ensi sijassa rakennus- ja palvelualoille kohdistettuja konkreettisia aloitteita. Näiden sitoumusten lisäksi toteutetaan rahoitus- ja takausjärjestely (medgiftsordning), joka edistää maksuvaikeuksissa olevien pankkien yksityisiä velkajärjestelyjä ja tukee rahoitusvakautta. Nämä toimenpiteet ja sitoumukset koskevat sopimuksen neljää osa-aluetta. Yleensä ottaen toimenpiteet ovat vuotuisen kasvuselvityksen jatkona toteutettujen toimenpiteiden mukaisia ja ne helpottavat erityisesti työllisyyteen liittyvien Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista. Vaikka osa ilmoitetuista sitoumuksista on jo toteutettu, lähitulevaisuudessa olisi toteutettava huomattavia toimenpiteitä budjettikurin parantamiseksi (paikallisella tasolla) ja työllisyyden edistämiseksi. Nämä sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(15)

Komissio on arvioinut lähentymisohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Tanskan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän perusteella komissio katsoo, että jatkuvia kattavia talouden vakautustoimia olisi jatkettava vuonna 2011 ja sen jälkeen. Lisäksi olisi ryhdyttävä toimiin työvoiman tarjonnan lisäämiseksi vähentämällä varhaiseläkkeelle jäämistä ja kohdistamalla toimenpiteet tiettyihin ryhmiin, parannettava koulutuksen laatua, vahvistettava kilpailua keskeisillä aloilla ja vakautettava kiinteistömarkkinoita edelleen.

(16)

Neuvosto on tutkinut Tanskan tarkistetun lähentymisohjelman vuodelta 2011 edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 16 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (4) on esitetty erityisesti alla olevassa suosituksessa 1. Neuvosto on tutkinut Tanskan kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

panee täytäntöön julkisen talouden vakauttamiseen tähtääviä toimenpiteitä suunnitelmien mukaisesti vuosina 2011, 2012 ja 2013 ja varmistaa 0,5 prosentin vuotuisen kasvun suhteessa BKT:een vuosien 2011-2013 aikana sekä korjaa liiallisen ylijäämän vuoteen 2013 mennessä liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn yhteydessä annetun neuvoston suosituksen mukaisesti; varmistaa sen jälkeen suunnitelman mukaisesti asianmukaisen vakautusuran keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi; nopeuttaa julkisen talouden alijäämän supistumista, jos taloudelliset edellytykset osoittautuvat nykyisin oletettua paremmiksi; vahvistaa menojen valvontaa hyväksymällä paikallis-, alue- ja keskushallinnolle sitovat monivuotiset menokatot, jotka ovat keskipitkän aikavälin julkisen talouden rahoitusasemaa koskevien tavoitteiden mukaiset;

2.

parantaakseen työllisyyttä ja julkisen talouden kestävyyttä, toteuttaa lisätoimenpiteitä kasvattaakseen työvoiman kysyntää pitkällä aikavälillä, toteuttamalla äskettäin hyväksytyn vapaaehtoisen varhaiseläkejärjestelmän uudistuksen, uudistaa työkyvyttömyyseläkettä ja kohdentaa paremmin tuetut työllisyysjärjestelmät (joustotyöjärjestelmä) heikommassa asemassa oleviin ryhmiin;

3.

nopeuttaa uudistusten täytäntöönpanoa koulutusjärjestelmän laadun parantamiseksi; pienentää erityisesti ammatillisen koulutuksen keskeytysprosentteja ja lisää tarjolla olevien oppisopimuspaikkojen määrää;

4.

ryhtyy toimenpiteisiin kilpailun esteiden poistamiseksi erityisesti paikallispalveluissa ja vähittäiskaupassa tarkistamalla maankäyttöä koskevia säädöksiä ja avaamalla kuntien ja alueiden hankinnat;

5.

tukee kiinteistömarkkinoiden nykyistä vakauttamista hintojen hiljattain korjauduttua, harkitsee ehkäiseviä toimia vahvistaakseen asuntomarkkinoiden ja rahoitusjärjestelmän keskipitkän aikavälin vakautta, mukaan lukien asuntolaina- ja kiinteistöverojärjestelmien toimivuuden arviointi.