16.7.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 210/12

(1)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi työllisyys- ja kasvustrategia, Eurooppa 2020, joka perustuu talouspolitiikan koordinoinnin tehostamiseen. Strategia keskittyy avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia Euroopan kestävän kasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

(2)

Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (2), jotka yhdessä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)

Komissio hyväksyi 12 päivänä tammikuuta 2011 ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen, joka tarkoitti uuden talouden ohjauksen ja hallinnan jakson alkua EU:ssa ja ensimmäistä politiikan yhdennetyn etukäteiskoordinoinnin EU-ohjausjaksoa, jonka perusta on Eurooppa 2020 -strategiassa.

(4)

Eurooppa-neuvosto hyväksyi 25 päivänä maaliskuuta 2011 julkisen talouden vakauttamisen ja rakenneuudistuksen painopisteet (jotka ovat 15 päivänä helmikuuta ja 7 päivänä maaliskuuta 2011 annettujen neuvoston päätelmien ja komission vuotuisen kasvuselvityksen mukaisia). Se korosti, että etusijalle on asetettava talousarvioiden tervehdyttäminen ja julkisen talouden kestävyyden palauttaminen, työttömyyden vähentäminen työmarkkinauudistusten avulla sekä uudet kasvua edistävät toimet. Se kehotti kaikkia jäsenvaltioita toteuttamaan näihin painopisteisiin perustuvia konkreettisia toimenpiteitä, jotka sisällytetään niiden vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(5)

Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 25 päivänä maaliskuuta 2011 Euro Plus -sopimukseen osallistuvia jäsenvaltioita esittämään sitoumuksensa riittävän ajoissa, jotta ne voidaan sisällyttää vakaus- tai lähentymisohjelmiin ja kansallisiin uudistusohjelmiin.

(6)

Kypros toimitti vuoden 2011 kansallisen uudistusohjelmansa 6 päivänä toukokuuta 2011 ja tarkistetun vakausohjelmansa, joka koskee kautta 2011-2014, 7 päivänä toukokuuta 2011. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(7)

Kyproksen talous on jonkin verran tervehtynyt vuoden 2009 jälkeen, jolloin maan talous supistui ensimmäisen kerran 35 vuoteen, kun BKT väheni 1,7 prosenttia. Työmarkkinat kärsivät taantumasta ja työttömyys oli 6,5 prosenttia vuonna 2010. Myös julkinen talous heikkeni. Julkisen talouden ylijäämä vaihtui 6 prosentin alijäämäksi suhteessa BKT:hen vuonna 2009. Tämä johtui automaattisista vakauttajista, harkinnanvaraisista finanssipoliittisista elvytystoimista talouden laskun torjumiseksi sekä melko laajoista vaikutuksista, jotka ovat aiheutuneet kasvurakenteen muuttumisesta vähemmän veroja tuovaksi. Vuonna 2010 taloudellinen toiminta parani hieman eli 1 prosentilla, mikä johtui pääasiassa varastojen kasvusta sen jälkeen, kun varastoja purettiin laajasti vuonna 2009, ja yksityisen kulutuksen hienoisesta kasvusta. Parantuvista taloudellisista näkymistä odotetaan olevan hyötyä työmarkkinoille, ja työllisyyden odotetaan hieman paranevan, kun taas työttömyys todennäköisesti laskee vuoden 2010 lopun huippulukemista.

(8)

Neuvosto katsoo asetuksen (EY) N:o 1466/97 mukaisen tarkistetun vakausohjelman arvioinnin perusteella, että julkista taloutta koskevien ennusteiden taustalla oleva makrotalouden skenaario on realistinen vuoteen 2012 saakka, mutta sen jälkeen liian suotuisa, jos sitä arvioidaan komission yksiköiden kevään 2011 talousennusteiden perusteella. Vakausohjelman tavoitteena on vähentää julkisen talouden alijäämä 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 2,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012 neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antaman suosituksen mukaisesti, ja jatkaa vakauttamista siitä eteenpäin. Ohjelman mukaan velkasuhteen huippu saavutetaan vuonna 2012, minkä jälkeen se laskee. Vuosina 2011 ja 2012 rakenteellinen rahoitusasema paranee vuosittain keskimäärin 1,5 prosenttia suhteessa BKT:hen neuvoston 13 päivänä heinäkuuta 2010 antaman suosituksen mukaisesti. Rakenteellinen parannus vuosien 2013 ja 2014 osalta on kuitenkin vakaus- ja kasvusopimuksessa vaadittua pienempi. Keskipitkän aikavälin tavoitteena olevaan tasapainoiseen rakenteelliseen rahoitusasemaan ei päästä ohjelmakauden aikana. Vaikka sopeutuksen suunnitellaan perustuvan menojen hillitsemiseen, useimmat toimenpiteet vuonna 2011 koskevat tulopuolta. Ohjelmassa esitettyyn vakauttamisuraan kohdistuu heikkenemisriskejä, jotka liittyvät jatkettuun tasapainottamiseen kohti vähemmän veroja tuovaa kasvurakennetta, käytäntöön hyväksyä lisätalousarvioita vuoden aikana, työmarkkinaosapuolten kanssa vielä sopimatta olevien toimenpiteiden oikea-aikaiseen täytäntöönpanoon ja muihin vielä määrittelemättömiin seikkoihin (esim. juoksevien menojen hillitseminen). Nämä riskit huomioon ottaen voi olla tarpeen hyväksyä lisätoimenpiteitä, jos makrotalouden tai julkisen talouden kehitys osoittautuu odotettua huonommaksi.

(9)

Vaikka vaihtotaseen alijäämä laski noin 8 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2010, se on vielä suuri ja todennäköisesti rajoittaa talouskasvua keskipitkällä aikavälillä. Julkisen sektorin suuret menot on tarpeen rahoittaa ulkomaisella velalla tai suuremmilla kotimaisilla yksityisillä säästöillä. Viimeksi mainittu merkitsisi alhaisempaa tuotannon kasvua, koska se syrjäyttäisi yksityistä kulutusta tai investointeja. Keskipitkällä aikavälillä alijäämä supistuisi edelleen, vaikkakin melko hitaasti. Liiallisen alijäämän menettelyn yhteydessä neuvosto suositteli 13 päivänä heinäkuuta 2010 Kyproksen viranomaisille myös keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehyksen sitovan luonteen vahvistamista. Tähän mennessä ei ole ilmoitettu edistyksestä. Vakausohjelman mukaisesti keskipitkän aikavälin julkisen talouden kehys on suunniteltu pantavaksi täysimääräisesti täytäntöön verovuodesta 2014 eikä vuodesta 2012 lähtien, kuten vielä hiljattain oletettiin. Näin ollen sen vaikutukset näkyvät vasta keskipitkällä aikavälillä. Uuden kehyksen oikein ajoitettu täytäntöönpano olisi tärkeää julkisen talouden kestävän vakauttamisen onnistumisen kannalta.

(10)

Pankkisektori selvisi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä ja euroalueen julkisen talouden velkakriisistä ilman julkisia tukitoimia. Pankkisektori on kuitenkin suuri verrattuna talouteen, sillä sen varat ovat yli kuusinkertaiset suhteessa BKT:hen, jos ei oteta huomioon ulkomaisten pankkien tytäryhtiöitä ja sivuliikkeitä, ja yhdeksänkertaiset, jos ne otetaan huomioon. Lisäksi se on suhteellisen keskittynyt, sillä markkinoita hallitsee kolme kotimaista ryhmää, joiden osuus pankkialan konsolidoitujen varojen kokonaismäärästä on noin 55 prosenttia, jos ei oteta huomioon osuustoiminnallisia pankkeja. Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden jatkuvat riskit edellyttävät konservatiivisen taseenhallinnan jatkamista ja vakavaraisuuden valvontaa. Valvojia on kaksi: kaupallisia pankkeja valvoo Kyproksen keskuspankki ja osuustoiminnallisia luottolaitoksia osuuskuntien valvonnasta ja kehityksestä vastaava viranomainen (Authority for the Supervision and Development of Cooperative Societies, ASDCS). Hallitus edistää näiden kahden valvontaviranomaisten soveltamia yhdenmukaistamiskäytäntöjä. Kunnes tähän päästään on osuustoiminnallisten luottolaitosten valvonnan avoimuutta tarpeen tehostaa askeleena kohti yhtenäistettyä valvontaa.

(11)

Ennustetut pitkän aikavälin vaikutukset, joita väestön ikääntymisellä on julkiseen talouteen, ovat selvästi EU:n keskiarvoa merkittävämmät. Tämä johtuu lähinnä eläkemenojen suhteellisen suuresta kasvusta suhteessa BKT:hen tulevina vuosikymmeninä. Komission viimeisimmän arvion mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvat riskit näyttävät suurilta. Eläkejärjestelmää uudistettiin huhtikuussa 2009. Uudistus kohdistuu lähinnä tulopuoleen ja se hidastaisi ainoastaan vähän eläkekulujen nousua. Edistyminen terveydenhuoltoalan uudistuksessa, jolla pyritään estämään ennustettua menojen kasvua perustamalla kansallinen terveydenhuoltojärjestelmä ja muuttamalla julkiset sairaalat itsenäisiksi yksiköiksi, on ollut erittäin vähäistä.

(12)

Kahdesti vuodessa tapahtuva elinkustannuskorvauksen automaattinen mukautus on kytketty suoraan kuluttajahintaindeksin keskimääräiseen prosenttimääräiseen nousuun viimeisten kuuden kuukauden aikana verrattuna aiempaan kuuden kuukauden ajanjaksoon. Työmarkkinaosapuolet tukevat vahvasti tämä mukautusta eikä siitä ole keskusteltu työmarkkinaneuvotteluissa. Tuottavuuden erot eri aloilla eivät kuitenkaan näy, jos palkkojen mukautusta sovelletaan yhdenmukaisesti. Elinkustannuskorvauksen mukautuksen heikkoutena on ensinnä se, että palkat on kytketty ainoastaan tuotteen hintoihin eikä tuottavuuden kasvuun. Toiseksi tästä järjestelmästä hyötyvät eniten suurituloiset. Kolmanneksi elinkustannuskorvauksen mukautuksella on myös merkittävä vaikutus julkiseen talouteen, sillä palkkojen lisäksi se on olennainen osa myös eläkkeitä, etuja ja muita korvauksia koskevaa järjestelmää.

(13)

Työmarkkinoille osallistuminen on Kyproksella korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin, mutta sen työmarkkinoilla esiintyy paljon sukupuolten välistä epätasapainoa. Sukupuolten työllisyyserot, lastenhoitopalvelujen hinta ja saatavuus, joustavien työllistymismuotojen vähäisyys ja suurina pysyvät sukupuolten väliset palkkaerot ovat Kyproksen kansallisen uudistusohjelmassa todettu merkittäviksi esteiksi työllisyydelle ja kasvulle. Kansallisessa uudistusohjelmassa on esitetty tähän liittyviä toimenpiteitä. Keski- ja yliopistoasteen koulutuksen taso on Kyproksella korkea, mutta ammattikoulutusta ei ilmeisesti pidetä houkuttelevana vaihtoehtona. Nuorten korkea työttömyysaste yhdistettynä työttöminä olevien korkeasti koulutettujen henkilöiden suureen määrään on osoitus huomattavasta taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuudesta Kyproksen taloudessa. Myös elinikäiseen oppimiseen osallistuminen on erityisesti tiettyjen ryhmien (vähän koulutetut, iäkkäät ja työttömät) osalta vähäistä maassa, jossa on yleisesti hyvä koulutustaso. Näiden kysymysten ratkaisemiseksi kansallisessa uudistusohjelmassa esitetään joukkoa toimenpiteitä, muun muassa uusien keskiasteen jälkeisten ammattioppilaitosten perustamista sekä uuden oppisopimusjärjestelmän käyttöönottoa vuosista 2012–2013 lähtien. Kaiken kaikkiaan Kyproksen strategista tavoitetta siirtyä matalan tuottavuuden työpaikoista korkean tuottavuuden työpaikkoihin edistäisi suuresti koulutusjärjestelmän uudelleen suuntaaminen taitojen monipuolistamiseen työmarkkinoiden kysyntää vastaavasti.

(14)

Kypros antoi heinäkuussa 2010 yleisluonteisen lain palveludirektiivin ottamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jossain määrin on myös annettu sektorikohtaista lainsäädäntöä, ja se on äskettäin toimitettu Euroopan komissiolle kansallista täytäntöönpanoa koskevalla tiedoksiannolla kesäkuun 2011 alussa. On kuitenkin olemassa epäilyjä siitä, kuinka täydellisesti ja perusteellisesti kyseinen direktiivi on otettu osaksi lainsäädäntöä, sillä alakohtaisessa lainsäädännössä, johon ei ole tehty muutoksia, on edelleen monia esteitä sijoittautumiselle ja palvelujen vapaalle tarjoamiselle. Esteet ovat joko yleisiä, kuten paikallisviranomaisten vaatimat luvat minkä tahansa yrityksen perustamiselle tai lupien rajallinen voimassaoloaika alasta ja siihen liittyvistä riskeistä riippumatta, tai tiettyjä erityisaloja koskevia, kuten matkailupalveluihin sovellettavat kiinteät tariffit, autonvuokraustoiminnan taloudellinen tarveharkinta, muista jäsenvaltioista peräisin olevien rakennusyritysten syrjivä kohtelu sekä arkkitehdeille ja insinööreille annettu kielto harjoittaa ammattiaan oikeushenkilöinä.

(15)

Ympäristöön liittyvät rajoitukset ja kysymykset, jotka koskevat resurssien ja energian käyttöä, voivat yleisesti luoda vakavia esteitä kasvulle. Tämä johtuu Kyproksen maantieteellisestä sijainnista ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien pitempien kuivien kausien vaikutuksista. Arvio uusiutuvan energian tukiohjelmien kustannustehokkuudesta on vastikään saatu päätökseen ja julkaistu, ja sen perusteella on tukijärjestelmiä tarkasteltu uudelleen. Energiasektorin toimintaa voidaan merkittävästi parantaa maakaasun käyttönotolla ja helpottamalla uusiutuvaan energiaan tehtäviä infrastruktuuri-investointeja.

(16)

Kypros on tehnyt Euro Plus -sopimuksen nojalla useita sitoumuksia. Julkisen talouden osalta maa sitoutuu tuossa sopimuksessa vahvistamaan julkisen talouden kestävyyttä laatimalla puitelain rahoituskriiseistä selviytymistä varten ja perustamalla täysin riippumattoman rahoitusalan vakausrahaston. Lisäksi julkisen eläkejärjestelmän rakenneuudistuksesta käydään vuoropuhelua, joka on määrä saada päätökseen vuoden 2011 lopulla. Työllisyystoimenpiteissä keskitytään laittoman ja pimeän työn torjuntaan, taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuuden korjaamiseen sekä yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen. Kilpailutoimenpiteisiin kuuluvat julkisen sektorin palkkojen hillitseminen (palkkojen indeksointimekanismin uudelleensuunnittelu), pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, kansallisen digitaalistrategian valmistuminen vuoteen 2011 mennessä sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden edistäminen. Nämä sitoumukset koskevat mainitun sopimuksen neljää osa-aluetta. Ne merkitsevät jatkoa vakausohjelmissa ja kansallisissa uudistusohjelmissa esitetylle laajemmalle uudistusohjelmalle ja niissä vahvistetaan jo ilmoitetut suunnitelmat, joiden tarkoituksena on saada aikaan uudistuksia Kyproksen rakenteellisten heikkouksien poistamiseksi, täsmentämättä kuitenkaan tässä vaiheessa, missä aikataulussa puututaan sellaisiin kysymyksiin kuin julkisen sektorin palkat ja eläkejärjestelmä. Nämä sitoumukset on arvioitu ja otettu huomioon suosituksissa.

(17)

Komissio on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman sekä Euro Plus -sopimuksen nojalla tehdyt sitoumukset. Se on ottanut huomioon niiden merkityksen Kyproksen kestävän finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta. Lisäksi se on arvioinut, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska EU:n talouden ohjausta ja hallintaa on tarpeen tehostaa kokonaisuudessaan antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. Tämän huomioiden komissio katsoo, että tarvitaan lisää ponnisteluja vuoden 2011 alijäämätavoitteen saavuttamiseksi ja että uusia vakauttamistoimia olisi esitettävä vuotta 2012 ja sen jälkeisiä vuosia varten. Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi tarvitaan eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmään liittyviä lisätoimia. Pankkivalvontaan kuuluvaa vakavaraisuutta koskevaa lainsäädäntöä olisi myös tehostettava, palkkojen indeksointijärjestelmää olisi mukautettava ja ammattikoulutusta, ammattitaidon kehittämistä, liiketoimintaympäristöä ja energiatehokkuutta olisi parannettava.

(18)

Neuvosto on tutkinut Kyproksen tarkistetun vuoden 2011 vakausohjelman edellä esitetyn arvioinnin perusteella ja ottaen huomioon myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 126 artiklan 7 kohdan nojalla 13 päivänä heinäkuuta 2010 annetun neuvoston suosituksen. Neuvoston lausunto (3) on otettu erityisesti huomioon sen jäljempänä 1 ja 2 kohdassa esitetyissä suosituksissa. Neuvosto on tutkinut Kyproksen kansallisen uudistusohjelman ottaen huomioon 25 päivänä maaliskuuta 2011 hyväksytyt Eurooppa-neuvoston päätelmät,

1.

hyväksyy tarvittavat pysyvät toimenpiteet talousarviota koskevan tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2011 sekä liiallisen alijäämän korjaamiseksi vuoteen 2012 mennessä neuvoston liiallista alijäämää koskevan menettelyn puitteissa antaman lausunnon mukaisesti; toteuttaa toimenpiteitä menojen pitämiseksi tiukasti kurissa ja hyödyntää julkisen talouden odotettua parempia kehityssuuntauksia alijäämän ja velan vähentämiseksi nopeammin; varmistaa, että keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttaminen edistyy vuosittain vähintään 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja saattaa velkasuhteen laskevaan suuntaan; nopeuttaa vuoden 2012 talousarvion valmistelusta alkaen sellaisen täytäntöönpanokelpoisen monivuotisten menokaton vähittäistä käyttöön ottoa, joka perustuu sitovaan lainsäädäntöön ja joihin liittyy oikaisumekanismeja. Ohjelma- ja tulosbudjetointi olisi otettava käyttöön mahdollisimman pian;

2.

tehostaa edelleen pankkien ja osuustoiminnallisten luottolaitosten valvonnan vakavaraisuutta koskevaa lainsäädäntöä riskien varhaisen toteamisen varmistamiseksi;

3.

parantaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä toteuttamalla uudistustoimenpiteitä eläke- ja terveydenhuoltomenojen valvomiseksi, jotta ikääntymiseen liittyvien menojen ennakoitu kasvu saataisiin pysäytettyä; lisää eläkkeeseen oikeuttavia maksuvuosia, yhdistää eläkeiän elinajanodotteeseen ja ottaa samalla huomioon vanhusten suuren köyhyysriskin; toteuttaa edelleen toimenpiteitä kansallisen sairausvakuutusjärjestelmän täytäntöönpanon nopeuttamiseksi;

4.

toteuttaa työmarkkinaosapuolia kuullen ja kansallisia käytäntöjä noudattaen toimenpiteitä palkkaneuvottelu- ja palkkojen indeksointijärjestelmän uudistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että palkkojen nousu vastaa paremmin työvoiman tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä;

5.

toteuttaa ammattikoulutusjärjestelmää koskevien suunniteltujen uudistusten puitteissa toimenpiteitä, joilla koulutuksen tulokset saadaan vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeita, muun ohessa perustamalla keskiasteen jälkeisiä ammattioppilaitoksia; toteuttaa toimenpiteitä ammattikoulutusjärjestelmän tehokkuuden parantamiseksi lisäämällä kannustimia ammattikoulutukseen ja parantamalla ammatilliseen koulutukseen pääsyä erityisesti vähän koulutettujen työntekijoiden, naisten ja vanhempien työntekijöiden osalta;

6.

poistaa alakohtaisessa lainsäädännössä jäljellä olevat sijoittautumisen ja palvelujen vapaan tarjoamisen esteet lokakuuhun 2011 mennessä, jotta palvelualalla voidaan tarjota enemmän mahdollisuuksia kasvuun ja työpaikkojen lisäämiseen;

7.

ottaa käyttöön toimenpiteitä energiavalikoiman monipuolistamiseksi ja uudistuvin energialähteiden laajentamiseksi; laatii vuoteen 2012 mennessä vesihuoltosuunnitelman ja hintojen määrittelysuunnitelman, joissa otetaan huomioon kustannustehokkuus ja oikeudenmukaisuusnäkökohdat vesivarojen kestävämmän hallinnoinnin varmistamiseksi.