LIITE

Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää ”liikkuva kalusto – melu” koskevat yhteentoimivuuden tekniset eritelmät

1.

JOHDANTO

1.1	Asiakirjan tekninen soveltamisala

1.2	Asiakirjan maantieteellinen soveltamisala

1.3	Tämän YTE:n sisältö

2.	OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ/SOVELTAMISALA

2.1	Osajärjestelmän soveltamisalan määritelmä

2.1.1

Lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustetut moottorijunat

2.1.2

Lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustetut vetoyksiköt

2.1.3

Matkustajavaunut

2.1.4

Tavaravaunut, mukaan luettuina kalustoyksiköt, joita käytetään kuorma-autojen kuljetuksiin

2.1.5

Rautatieinfrastruktuurin rakentamisessa ja kunnossapidossa käytettävä liikuteltava laitteisto

2.2	Osajärjestelmän liitännät

3.	OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1

Yleistä

3.2	Olennaiset vaatimukset

3.3	Yleiset olennaiset vaatimukset

3.3.1

Ympäristönsuojelu

4.	OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1

Johdanto

4.2	Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.2.1

Tavaravaunujen aiheuttama melu

4.2.2

Veturien, junayksikköjen, matkustajavaunujen ja ratatyökoneiden aiheuttama melu

4.2.3

Sisämelu vetureissa, junayksiköissä ja ohjaamolla varustetuissa matkustajavaunuissa

4.3	Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

4.4	Käyttöä koskevat säännöt

4.5	Kunnossapitosäännöt

4.6	Ammatillinen pätevyys

4.7	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

4.8	Rata- ja kalustorekisterit

4.8.1

Ratarekisteri

4.8.2

Kalustorekisteri

5.	YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

6.	OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUKSET

6.1	Yhteentoimivuuden osatekijät

6.2	Liikkuvan kaluston osajärjestelmä liikkuvan kaluston aiheuttaman melun osalta

6.2.1

Arviointimenettelyt

6.2.2

Moduulit

6.2.3

Menetelmät liikkuvan kaluston melun tarkastamiseksi

6.2.4

Yksiköt, joilta vaaditaan EY-todistus siitä, että ne ovat suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE:n mukaisia ja tämän YTE:n mukaisia

7.	TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1

Yleistä

7.2	YTE:n tarkistus

7.3	Kaksivaiheinen menettelytapa

7.4	Melun vähentämiseen pyrkivä muutosohjelma

7.5	Tämän YTE:n soveltaminen uuteen liikkuvaan kalustoon

7.5.1

Liikkeellelähtömelu

7.5.2

Kansallisia, kahdenvälisiä, monenvälisiä tai kansainvälisiä sopimuksia koskevat poikkeukset

7.6	Tämän YTE:n soveltaminen nykyiseen liikkuvaan kalustoon

7.6.1

Nykyisten tavaravaunujen uudistaminen tai parantaminen

7.6.2

Veturien, junayksiköiden, matkustajavaunujen ja ratatyökoneiden uudistaminen tai parantaminen

7.7	Erityistapaukset

7.7.1

Johdanto

7.7.2

Erityistapausten luettelo

LIITE A:

VERTAILURAITEEN MÄÄRITELMÄ

LIITE B:

PIENTEN POIKKEAMIEN LASKENTAMENETELMÄ

LIITE C:

SEISONTAMELUN MITTAUKSEEN LIITTYVIÄ YKSITYISKOHTIA

LIITE D:

LIIKKEELLELÄHTÖMELUN MITTAUKSEEN LIITTYVIÄ YKSITYISKOHTIA

LIITE E:

OHIAJOMELUN MITTAUKSEEN LIITTYVIÄ YKSITYISKOHTIA

LIITE F:

OHJAAMON SISÄPUOLISEN MELUN MITTAUKSEEN LIITTYVIÄ YKSITYISKOHTIA

LIITE G:

YLEISTÄ TIETOA MELUTESTAUKSESTA JA SIIHEN LIITTYVIÄ MÄÄRITELMIÄ

EUROOPAN LAAJUINEN TAVANOMAINEN RAUTATIEJÄRJESTELMÄ

Yhteentoimivuuden tekninen eritelmä

Osajärjestelmä: Tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuva kalusto

Soveltamisala: Melu

Tarkasteltava tekijä: Tavaravaunujen, veturien, junayksikköjen ja matkustajavaunujen aiheuttama melu

1.   JOHDANTO

1.1   Asiakirjan tekninen soveltamisala

Tämä yhteentoimivuuden tekninen eritelmä (jäljempänä YTE) koskee direktiivin 2008/57/EY liitteen II mukaista tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää. Luvussa 2 annetaan lisätietoa liikkuvasta kalustosta.

Tässä YTE:ssä käsitellään tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvan liikkuvan kaluston aiheuttamaa melua.

1.2   Asiakirjan maantieteellinen soveltamisala

Tämän YTE:n maantieteellinen soveltamisala on direktiivin 2008/57/EY liitteessä I kuvattu Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä.

1.3   Tämän YTE:n sisältö

Direktiivin 2008/57/EY 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti tässä YTE:ssä

a)	ilmoitetaan sen soveltamisala (2 luku)

b)	täsmennetään olennaiset vaatimukset kyseiselle osajärjestelmälle ja sillä muiden osajärjestelmien kanssa oleville liitännöille (3 luku)

c)	määritellään toiminnalliset ja tekniset eritelmät, jotka osajärjestelmän ja sen muihin osajärjestelmiin kohdistuvien liitäntöjen on täytettävä (4 luku)

d)	ilmoitetaan kussakin tapauksessa menettelyt, joita on käytettävä osajärjestelmien EY-tarkastuksessa (6 luku)

e)	ilmoitetaan YTE:n käyttöönottostrategia (7 luku)

f)	ilmoitetaan kyseisen henkilöstön osalta ammattiosaamista sekä työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat edellytykset, joita osajärjestelmän käyttö ja ylläpito sekä tämän YTE:n käyttöönotto edellyttävät (4 luku).

Tässä YTE:ssä ei ole yhteentoimivuuden osatekijöihin liittyviä teknisiä määräyksiä.

Direktiivin 5 artiklan 5 kohdan mukaisesti voidaan määrittää erityistapauksia kutakin YTE:ää varten; ne on selostettu 7 luvussa.

2.   OSAJÄRJESTELMÄN MÄÄRITELMÄ/SOVELTAMISALA

2.1   Osajärjestelmän soveltamisalan määritelmä

Tätä YTE:ää sovellettaessa liikkuvalla kalustolla tarkoitetaan tässä kohdassa määriteltyjä yksikköjä, jotka todennäköisesti liikkuvat Euroopan laajuisella tavanomaisella rautatieverkolla tai sen osalla. Tässä YTE:ssä määritellään raja-arvot melulle, joka aiheutuu liikkuvan kaluston seisonnasta, liikkeellelähdöstä ja ohiajosta, junan ohjaamon sisäpuolinen melu mukaan luettuna.

2.1.1   Lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustetut moottorijunat

Tähän yksikkötyyppiin sisältyvät matkustajajunat, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta kalustoyksiköstä kiinteässä tai ennalta määritellyssä kokoonpanossa. Jotkin (tai kaikki) junan kalustoyksiköt on varustettu lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla, ja junassa on vähintään yksi ohjaamo.

Tätä tyyppiä kutsutaan jäljempänä junayksiköksi.

Esimerkkejä junayksiköistä: kiinteästi muodostettu junayksikkö, sähkö- ja/tai dieselmoottorijuna, kiskobussi.

2.1.2   Lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustetut vetoyksiköt

Tähän yksikkötyyppiin sisältyvät vetoyksiköt, jotka eivät kykene kuljettamaan hyötykuormaa, kuten lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustetut veturit tai moottorivaunut. Nämä kalustoyksiköt on tarkoitettu tavara- ja/tai henkilöliikenteeseen.

Tätä tyyppiä edustavia yksiköitä kutsutaan jäljempänä vetureiksi.

Esimerkkejä vetureista: veturi, vaihtoveturi, vetoyksikkö, moottorivaunu.

2.1.3   Matkustajavaunut

Tähän yksikkötyyppiin sisältyvät matkustajia ja/tai matkatavaroita kuljettavat ei-vetävät kalustoyksiköt, joita edellä määritellyt lämpövoimakoneella tai sähkömoottorilla varustettujen vetoyksiköiden luokkaan kuuluvat kalustoyksiköt vetävät muunneltavassa kokoonpanossa.

Tätä tyyppiä edustavia yksiköitä kutsutaan jäljempänä matkustajavaunuiksi.

Esimerkkejä matkustajavaunuista: matkustajavaunu, ohjausvaunu ja autonkuljetusvaunu, joka on tarkoitettu käytettäväksi henkilöjunassa.

2.1.4   Tavaravaunut, mukaan luettuina kalustoyksiköt, joita käytetään kuorma-autojen kuljetuksiin.

Tähän yksikkötyyppiin kuuluvat ei-vetävät kalustoyksiköt, jotka on tarkoitettu rahdin kuljettamiseen, mutta joihin ei oteta matkustajia.

Tätä tyyppiä edustavia yksiköitä kutsutaan jäljempänä tavaravaunuiksi.

2.1.5   Rautatieinfrastruktuurin rakentamisessa ja kunnossapidossa käytettävä liikuteltava laitteisto

Tämä yksikkötyyppi kuuluu tämän YTE:n soveltamisalaan vain silloin kun sillä on kaikki seuraavassa luetellut ominaisuudet:

a)	se kulkee omilla kiskopyörillään;

b)	se on suunniteltu siten, että sen ominaisuudet täyttävät junailmaisinjärjestelmän vaatimukset;

c)	se liikkuu kuljetus- eli ajokokoonpanossa omilla kiskopyörillään, omalla konevoimallaan tai vedettävänä.

Työskentelykokoonpano ei kuulu tämän YTE:n soveltamisalaan.

Tätä tyyppiä edustavia yksiköitä kutsutaan jäljempänä ratatyökoneiksi. Ratatyökoneiden on täytettävä vetureille tässä YTE:ssä asetetut vaatimukset.

2.2   Osajärjestelmän liitännät

Tällä meluhaittoja koskevalla YTE:llä on liitännät

a)	tavaravaunuluokkaan seuraavien seikkojen osalta: — ohiajomelu, — seisontamelu;

b)	veturi-, junayksikkö-, ratatyökone- ja matkustajavaunuluokkiin seuraavien seikkojen osalta: — seisontamelu, — liikkeellelähtömelu (ei koske matkustajavaunuja), — ohiajomelu, — sisämelu ohjaamossa soveltuvin osin.

3.   OLENNAISET VAATIMUKSET

3.1   Yleistä

Tämän YTE:n 3 luvussa lueteltujen olennaisten vaatimusten täyttyminen varmistetaan noudattamalla jäljempänä 4 luvussa kuvattuja osajärjestelmän eritelmille asetettuja vaatimuksia, mikä osoitetaan osajärjestelmän tarkastuksen arvioinnista saadulla positiivisella tuloksella siten kuin jäljempänä 6 luvussa on kuvattu.

Vastaava vaatimustenmukaisuuden arviointi on kuitenkin tehtävä asianomaisen jäsenvaltion vastuualueeseen kuuluvien menettelyjen mukaisesti, jos osaan olennaisista vaatimuksista sovelletaan kansallisia määräyksiä seuraavista syistä:

a)	YTE:ssä olevat avoimet kohdat ja varaukset

b)	direktiivin 2008/57/EY 9 artiklan nojalla myönnetty poikkeus

c)	tämän YTE:n 7.7 kohdassa kuvatut erityistapaukset.

3.2   Olennaiset vaatimukset

Olennaiset vaatimukset liittyvät seuraaviin asioihin:

a)	turvallisuus,

b)	luotettavuus ja käytettävyys,

c)	terveysnäkökohdat,

d)	ympäristönsuojelu,

e)	tekninen yhteensopivuus.

Näihin vaatimuksiin sisältyvät sekä yleiset vaatimukset että kutakin osajärjestelmää koskevat erityisvaatimukset.

3.3   Yleiset olennaiset vaatimukset

3.3.1   Ympäristönsuojelu

Euroopan laajuisessa tavanomaisessa rautatiejärjestelmässä on noudatettava nykyistä melua koskevaa sääntelyä direktiivin 2008/57/EY liitteessä III olevan 1.4.4 kohdan olennaisen vaatimuksen mukaisesti.

Liikkuvan kaluston aiheuttamaa melua koskevaa olennaista vaatimusta on käsitelty seuraavissa alakohdissa:

a)	ohiajomelu (4.2.1.1 ja 4.2.2.4 kohdan perusparametrit)

b)	seisontamelu (4.2.1.2 ja 4.2.2.2 kohdan perusparametrit)

c)	liikkeellelähtömelu (4.2.2.3 kohdan perusparametri)

d)	sisämelu vetureissa, junayksiköissä ja ohjausvaunuissa (4.2.3 kohdan perusparametri).

4.   OSAJÄRJESTELMÄN KUVAUS

4.1   Johdanto

Direktiivin 2008/57/EY mukainen Euroopan laajuinen tavanomainen rautatiejärjestelmä, jonka osa liikkuvan kaluston osajärjestelmä on, on integroitu järjestelmä, jonka yhtenäisyys on tarkastettava. Yhtenäisyys on tarkastettava erityisesti siltä osin kuin on kyse osajärjestelmän eritelmistä, sen liitännöistä järjestelmään, johon se on integroitu, sekä käyttö- ja kunnossapitosäännöistä.

Se osa liikkuvan kaluston osajärjestelmää, joka koskee liikkuvan kaluston aiheuttamaa melua, on kaikkien soveltuvien olennaisten vaatimusten osalta kuvattu tässä luvussa.

Tätä YTE:ää sovelletaan uuteen kalustoon sekä uudistettuun tai parannettuun liikkuvaan kalustoon, mikäli jäljempänä olevat 7 luvun määräykset niin edellyttävät.

Lisäyksessä G on yleistä tietoa melutestauksesta ja siihen liittyviä määritelmiä. Melutestaukseen liittyvissä termeissä, määritelmissä, laitteistossa ja kalibroinnissa, mittausten laadussa, testiraportteja koskevissa vaatimuksissa ja muissa yleisissä tiedoissa on käytettävä asiaankuuluvia EN-standardeja silloin, kun asiasta ei tässä YTE:ssä muuta määrätty.

4.2   Osajärjestelmän toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Liikkuvan kaluston osajärjestelmän melutasoa koskevat toiminnalliset ja tekniset eritelmät ovat, edellä 3 luvussa luetellut olennaiset vaatimukset huomioon ottaen, seuraavat:

a)	seisontamelu (4.2.1.2 ja 4.2.2.2 kohdan perusparametrit);

b)	liikkeellelähtömelu (4.2.2.3 kohdan perusparametri),

c)	ohiajomelu (4.2.1.1 ja 4.2.2.4 kohdan perusparametrit),

d)	sisämelu vetureissa, junayksiköissä ja ohjausvaunuissa (4.2.3 kohdan perusparametri).

4.2.1   Tavaravaunujen aiheuttama melu

Tavaravaunujen aiheuttama melu jaetaan ohiajomeluun ja seisontameluun.

Tavaravaunun ohiajomeluun vaikuttaa vierintämelu (pyörän ja kiskon kosketuksesta syntyvä melu), jonka voimakkuus on nopeuden funktio.

Vierintämelu aiheutuu pyörän ja kiskon akustisesta karheudesta sekä raiteen ja pyöräkerran dynaamisesta käyttäytymisestä.

Ohiajomelun kuvaamisessa käytetään seuraavia parametreja:

a)	määritellyn mittausmenetelmän mukainen äänenpainetaso

b)	mikrofonin sijainti

c)	vaunun nopeus

d)	raiteen olosuhteet (esimerkiksi kiskojen akustinen karheus, pysty- ja sivuttaissuuntainen vaimenemisnopeus).

Tavaravaunun ollessa paikallaan siitä aiheutuu melua vain, jos vaunussa on apulaitteita, kuten moottori, generaattori tai jäähdytysjärjestelmä.

Seisontamelun kuvaamisessa käytetään seuraavia parametreja:

a)	määritellyn mittausmenetelmän mukainen äänenpainetaso ja mikrofonin sijainti

b)	toimintaolosuhteet.

4.2.1.1   Ohiajomelun raja-arvot

Ohiajomelun indikaattorina käytetään A-painotettua ekvivalenttista jatkuvaa äänenpainetasoa LpAeq, Tp. Äänenpainetaso mitataan ohiajon aikana 7,5 m:n etäisyydeltä raiteen keskiviivasta, 1,2 m:n korkeudella kiskon selästä.

Mittaukset on tehtävä lisäyksen E mukaisesti.

Mitatun ohiajomelun on oltava taulukossa 1 annettujen arvojen mukainen, kun mittaus on tehty lisäyksen A mukaisella raiteella. Testi voidaan tehdä raiteella, joka ei ole lisäyksen A mukainen, ja jos melutaso ei ylitä taulukon 1 arvoja, tämän vaatimuksen oletetaan täyttyvän.

Ohiajomelun mittauksen kohteena olevalta raiteelta on mitattava seuraavat arvot:

a)	pysty- ja sivuttaissuuntainen vaimenemisnopeus standardin EN 15461 mukaisesti.

b)	raiteen akustinen karheus standardin EN 15610 mukaisesti.

Jos mittausten kohteena oleva raide on lisäyksessä A asetettujen ehtojen mukainen tai jos lisäyksen B hyväksymisperuste täyttyy, mitattuihin arvoihin merkitään ”vertailukelpoinen”. Muussa tapauksessa mitattuihin arvoihin merkitään ”ei-vertailukelpoinen”.

Teknisiin asiakirjoihin ja ERATV:hen merkitään, ovatko mitatut arvot ”vertailukelpoisia” vai ”ei-vertailukelpoisia”. Mitatut meluarvot ja kyseisen raiteen laatu tallennetaan teknisiin asiakirjoihin, jotta myöhemmin voidaan arvioida kalustoyksikön ja raiteen aiheuttaman melun välistä yhteyttä sekä vertailukelpoisen että ei-vertailukelpoisen tiedon osalta.

Raiteen akustisen karheuden mittaustulos on voimassa kolme kuukautta ennen mittausta ja kolme kuukautta sen jälkeen edellyttäen, ettei raiteella tehdä tänä aikana kunnossapitotöitä, jotka vaikuttavat raiteen akustiseen karheuteen.

Raiteen vaimenemisnopeutta koskeva mittaustulos on voimassa vuoden ennen mittausta ja vuoden sen jälkeen edellyttäen, ettei raiteella tehdä tänä aikana kunnossapitotöitä, jotka vaikuttavat raiteen vaimenemisnopeuteen.

Jos samaa raideosuutta käytetään ohiajomelun mittaamiseen näiden aikavälien ulkopuolella, akustinen karheus tai vaimenemisnopeudet on mitattava uudelleen. Teknisissä asiakirjoissa on esitettävä todiste siitä, että ne raidetta koskevat tiedot, jotka liittyvät raidetyypin ohiajomelun mittaamiseen, ovat olleet voimassa testauspäivänä tai -päivinä. Todisteeksi käy esimerkiksi edellisen meluun vaikuttavan kunnossapidon päivämäärä.

Taulukko 1

Tavaravaunujen ohiajomelun raja-arvot LpAeq,Tp

Vaunut	LpAeq,Tp desibeleinä (dB)
Uudet vaunut, joissa keskimääräinen akseliluku yksikön pituutta kohden (apl) on enintään 0,15 m-1 mitattuna nopeudella 80 km/h	82
Direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan mukaiset uudistetut tai parannetut vaunut, joissa keskimääräinen akseliluku yksikön pituutta kohden (apl) on enintään 0,15 m-1 mitattuna nopeudella 80 km/h	84
Uudet vaunut, joissa keskimääräinen akseliluku yksikön pituutta kohden (apl) on suurempi kuin 0,15 m-1 ja enintään 0,275 m-1, mitattuna nopeudella 80 km/h	83
Direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan mukaiset uudistetut tai parannetut vaunut, joissa keskimääräinen akseliluku yksiön pituutta kohden (apl) on suurempi kuin 0,15 m-1 ja enintään 0,275 m-1, mitattuna nopeudella 80 km/h	85
Uudet vaunut, joissa keskimääräinen akseliluku yksikön pituutta kohden (apl) on suurempi kuin 0,275 m-1, mitattuna nopeudella 80 km/h	85
Direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan mukaiset uudistetut tai parannetut vaunut, joissa keskimääräinen akseliluku yksikön pituutta kohden (apl) on suurempi kuin 0,275 m-1 mitattuna nopeudella 80 km/h	87

Apl on akselien lukumäärä jaettuna puskimesta puskimeen mitatulla pituudella.

Jos yksikön suurin sallittu nopeus on pienempi kuin 80 km/h, yksikkö on testattava tällä suurimmalla nopeudella; nopeuteen 80 km/h sovellettavia ohiajomelun raja-arvoja on noudatettava ilman korjauksia. Muutoin ohiajomelu on mitattava nopeudella 80 km/h ja nopeudella v (jossa v = 190 km/h tai yksikön suunnittelun mukainen suurin sallittu nopeus, jos kyseinen suurin nopeus on pienempi kuin 190 km/h). Raja-arvoihin (ks. taulukko 1) verrataan suurempaa kahdesta arvosta, joista toinen on nopeudella 80 km/h mitattu arvo ja toinen suurimmalla nopeudella mitattu arvo, joka on muunnettu nopeuteen 80 km/h käyttäen kaavaa LpAeq, Tp(80 km/h) = LpAeq, Tp(v)-30*log (v/80 km/h).

4.2.1.2   Seisontamelun raja-arvot

Seisontamelu ilmaistaan A-painotettuna ekvivalenttisena jatkuvana äänenpainetasona LpAeq, T.

Mittaukset on tehtävä lisäyksen C mukaisesti.

Tavaravaunujen seisontamelun raja-arvo mitattuna 7,5 m:n etäisyydeltä raiteen keskiviivasta, 1,2 m:n korkeudella kiskon selästä on esitetty taulukossa 2. Äänenpainetason indikaattori on LpAeq,T.

Taulukko 2

Tavaravaunujen seisontamelun raja-arvo LpAeq,T

Vaunut	LpAeq,T desibeleinä (dB)
Kaikki tavaravaunut	65

4.2.2   Veturien, junayksikköjen, matkustajavaunujen ja ratatyökoneiden aiheuttama melu

4.2.2.1   Johdanto

Kuten 2.1.5 kohdassa todetaan, ratatyökoneita on arvioitava vetureita koskevien vaatimusten mukaisesti. Veturin (sähkö- tai dieselveturin) luokan, jota koskevia vaatimuksia käytetään, on soveltuvin osin vastattava tyypiltään ratatyökoneelle asennettua vetovoimalaitteistoa. Jos ratatyökone on dieselmoottorikäyttöinen, sen on vastattava dieselvetureita, joiden teho moottorin pääakselilla P >/= 2 000 kW. Jos ratatyökoneessa ei ole vetovoimalaitteistoa, on käytettävä vaunun mittausolosuhteita (ei liikkeellelähtömelutestiä), mutta vetureita koskevia raja-arvoja on sovellettava.

Veturien, junayksikköjen ja matkustajavaunujen aiheuttama melu jaetaan seisonta-, liikkeellelähtö- ja ohiajomeluun. Sisämelu ohjaamossa on parametri, joka koskee ohjaamolla varustettuja yksiköitä.

Seisontameluun vaikuttavat erityisesti apulaitteet, kuten jäähdytysjärjestelmät, ilmastointi ja kompressorit.

Liikkeellelähtömelu on vetovoimalaitteiston osien, kuten dieselmoottoreiden sekä jäähdytyspuhaltimien ja apulaitteiden, aiheuttaman melun yhdistelmä.

Ohiajomeluun vaikuttaa erityisesti pyörän ja kiskon kosketukseen liittyvä vierintämelu, jonka voimakkuus on nopeuden funktio.

Vierintämelu aiheutuu pyörän ja kiskon karheudesta sekä raiteen ja pyöräkerran dynaamisesta käyttäytymisestä.

Alhaisilla nopeuksilla merkittävä osa melusta aiheutuu apulaitteista ja vetovoimalaitteista.

Melun kuvaamisessa käytetään seuraavia parametreja:

a)	määritellyn mittausmenetelmän mukainen äänenpainetaso

b)	mikrofonin sijainti

c)	yksikön nopeus

d)	kiskojen karheus

e)	raiteen dynaaminen käyttäytyminen ja äänensäteilyominaisuudet.

Seisontamelun kuvaamisessa käytetään seuraavia parametreja:

a)	määritellyn mittausmenetelmän mukainen äänenpainetaso ja mikrofonin sijainti

b)	toimintaolosuhteet.

4.2.2.2   Seisontamelun raja-arvot

Seisontamelun raja-arvot on määritelty 7,5 m:n etäisyydeltä raiteen keskiviivasta, 1,2 m:n korkeudella kiskon selästä. Äänenpainetason indikaattori on LpAeq,T. Kaluston edellä mainituissa oloissa aiheuttaman melun raja-arvot on esitetty taulukossa 3.

Mittaukset on tehtävä lisäyksen C mukaisesti.

Taulukko 3

Sähkö- ja dieselveturien, ratatyökoneiden, sähkö- ja dieselmoottorijunien sekä matkustajavaunujen seisontamelun raja-arvot LpAeq, T

Kalustoyksiköt	LpAeq,T desibeleinä (dB)
Sähköveturit ja sähkökäyttöisellä vetovoimalaitteella varustetut ratatyökoneet	75
Dieselveturit ja dieselkäyttöisellä vetovoimalaitteella varustetut ratatyökoneet	75
Sähkömoottorijunat	68
Dieselmoottorijunat	73
Matkustajavaunut	65

Seisontamelu on lisäyksessä C määritellyistä mittauspisteistä mitattu ekvivalenttinen äänenpainetaso.

4.2.2.3   Liikkeellelähtömelun raja-arvot

Liikkeellelähtömelun raja-arvot on määritelty 7,5 m:n etäisyydeltä raiteen keskiviivasta, 1,2 m:n korkeudella kiskon selästä.

Mittaukset on tehtävä lisäyksen D mukaisesti.

Ratatyökoneiden osalta liikkeellelähtö on suoritettava ilman liitevaunun aiheuttamaa lisäkuormitusta. Äänenpainetason indikaattori on LpAFmax. Kaluston liikkeellelähtömelun raja-arvot edellä mainituissa oloissa on esitetty taulukossa 4.

Taulukko 4

Sähkö- ja dieselveturien, ratatyökoneiden, sähkö- ja dieselmoottorijunien liikkeellelähtömelun raja-arvot LpAFmax

Kalustoyksiköt	LpAFmax desibeleinä (dB)
Sähköveturit, kiskopyörältä mitattu teho P < 4 500 kW	82
Sähkömoottorit, kiskopyörältä mitattu teho P >/= 4 500 kW, ja sähkökäyttöisellä vetovoimalaitteella varustetut ratatyökoneet	85
Dieselveturit, moottorin pääakselilta mitattu teho P < 2 000 kW	86
Dieselmoottorit, moottorin pääakselilta mitattu teho P >/= 2 000 kW, ja dieselkäyttöisellä vetovoimalaitteella varustetut ratatyökoneet	89
Sähkömoottorijunat	82
Dieselmoottorijunat, moottoriteho P < 500 kW/moottori	83
Dieselmoottorijunat, moottoriteho P >/= 500 kW/moottori	85

4.2.2.4   Ohiajomelun raja-arvot

Ohiajomelun raja-arvot on määritelty 7,5 m:n etäisyydeltä raiteen keskiviivasta, 1,2 m:n korkeudella kiskon selästä kalustoyksikölle, jonka nopeus on 80 km/h. A-painotetun ekvivalenttisen jatkuvan äänenpainetason arvo on LpAeq,Tp.

Mittaukset on tehtävä lisäyksen E mukaisesti.

Mitatun ohiajomelun on oltava taulukossa 5 annettujen arvojen mukainen, kun mittaus on tehty lisäyksen A mukaisella raiteella. Testi voidaan tehdä raiteella, joka ei ole lisäyksen A mukainen, ja jos melutaso ei ylitä taulukon 5 arvoja, tämän vaatimuksen oletetaan täyttyvän.

Ohiajomelun mittauksen kohteena olevalta raiteelta on mitattava seuraavat arvot:

a)	pysty- ja sivuttaissuuntainen vaimenemisnopeus standardin EN 15461 mukaisesti;

b)	raiteen akustinen karheus standardin EN 15610 mukaisesti.

Jos mittausten kohteena oleva raide on lisäyksessä A asetettujen ehtojen mukainen tai jos lisäyksen B hyväksymisperuste täyttyy, mitattuihin arvoihin merkitään ”vertailukelpoinen”. Muussa tapauksessa mitattuihin arvoihin merkitään ”ei-vertailukelpoinen”.

Teknisiin asiakirjoihin ja ERATV:hen merkitään, ovatko mitatut arvot ”vertailukelpoisia” vai ”ei-vertailukelpoisia”. Mitatut meluarvot ja kyseisen raiteen laatu tallennetaan aina teknisiin asiakirjoihin, jotta myöhemmin voidaan arvioida kalustoyksikön melun ja raiteen melun välistä vastaavuutta vertailukelpoisen ja ei-vertailukelpoisen tiedon osalta.

Raiteen akustisen karheuden mittaustulos on voimassa kolme kuukautta ennen mittausta ja kolme kuukautta sen jälkeen edellyttäen, ettei raiteella tehdä tänä aikana kunnossapitotöitä, jotka vaikuttavat raiteen akustiseen karheuteen.

Raiteen vaimenemisnopeutta koskeva mittaustulos on voimassa vuoden ennen mittausta ja vuoden sen jälkeen edellyttäen, ettei raiteella tehdä tänä aikana kunnossapitotöitä, jotka vaikuttavat raiteen vaimenemisnopeuteen.

Jos samaa raideosuutta käytetään ohiajomelun mittaamiseen näiden aikavälien ulkopuolella, akustinen karheus tai vaimenemisnopeudet on mitattava uudelleen. Teknisissä asiakirjoissa on esitettävä todiste siitä, että ne raidetta koskevat tiedot, jotka liittyvät raidetyypin ohiajomelun mittaamiseen, ovat olleet voimassa testauspäivänä tai -päivinä. Todisteeksi käy esimerkiksi edellisen meluun vaikuttavan kunnossapidon päivämäärä.

Jos yksikön suurin sallittu nopeus on pienempi kuin 80 km/h, yksikkö on testattava tällä suurimmalla nopeudella; nopeuteen 80 km/h sovellettavia ohiajomelun raja-arvoja on noudatettava ilman korjauksia. Muutoin yksikön ohiajomelu on mitattava nopeudella 80 km/h ja nopeudella v (jossa v = 190 km/h tai yksikön suunniteltu suurin sallittu nopeus, jos kyseinen suurin nopeus on alle 190 km/h). Raja-arvoihin (ks. taulukko 5) verrataan suurempaa kahdesta arvosta, joista toinen on nopeudella 80 km/h mitattu arvo ja toinen suurimmalla nopeudella mitattu arvo, joka on muunnettu nopeuteen 80 km/h käyttäen kaavaa

LpAeq,Tp(80 km/h) = LpAeq,Tp(v)-30*log (v/80 km/h).

Sähkö- ja dieselveturien, sähkö- ja dieselmoottorijunien sekä matkustajavaunujen edellä mainituissa oloissa aiheuttaman melun raja-arvot on esitetty taulukossa 5. Ratatyökoneiden osalta mittaus on suoritettava ilman liitevaunun aiheuttamaa kuormitusta.

Taulukko 5

Sähkö- ja dieselvetureiden, ratatyökoneiden, sähkö- ja dieselmoottorijunien sekä matkustajavaunujen ohiajomelun raja-arvot LpAeq, Tp

Kalustoyksiköt	LpAeq,Tp desibeleinä (dB)
Sähköveturit ja sähkökäyttöisellä vetovoimalaitteella varustetut ratatyökoneet	85
Dieselveturit ja dieselkäyttöisellä vetovoimalaitteella varustetut ratatyökoneet	85
Sähkömoottorijunat	81
Dieselmoottorijunat	82
Matkustajavaunut	80

Ratatyökoneiden, joissa jarrutus tapahtuu ainoastaan komposiittimateriaalista valmistetuilla jarruanturoilla tai levyjarruilla, katsotaan noudattavan taulukon 5 ohiajomeluvaatimuksia ilman mittausta. Tätä sovelletaan myös silloin, kun kyseisissä kalustoyksikössä on komposiittimateriaalista valmistetut puhdistusjarrut.

4.2.3   Sisämelu vetureissa, junayksiköissä ja ohjaamolla varustetuissa matkustajavaunuissa

Kuten 2.1.5 kohdassa todetaan, ratatyökoneita arvioidaan vetureita koskevien vaatimusten mukaisesti.

Matkustajavaunujen sisämelua ei käsitellä perusparametrina. Ohjaamon sisämelu on kuitenkin otettava huomioon. Ohjaamon melutaso on pidettävä mahdollisimman alhaisena rajoittamalla melua äänilähteessä ja muilla asianmukaisilla keinoilla (äänieristys, ääntä absorboivat materiaalit). Raja-arvot on määritelty taulukossa 6. Ratatyökoneiden osalta mittaus on suoritettava ilman liitevaunun lisäkuormaa.

Mittaukset on tehtävä lisäyksen F mukaisesti.

Taulukko 6

Sähkö- ja dieselveturien, ratatyökoneiden, sähkö- ja dieselmoottorijunien sekä ohjaamolla varustettujen matkustajavaunujen ohjaamon sisämelun raja-arvot LpAeq, T

Ohjaamon sisämelu	LpAeq,T desibeleinä (dB)	Mittauksen aikaväli T sekunteina
Seisontamelu (käytettäessä ulkoista varoitusäänimerkkiä sen suurimmalla äänenpaineella, joka ei kuitenkaan ylitä 125 dB(A):ä mitattuna 5 m:n päästä kalustoyksikön edestä 1,6 m:n korkeudella kiskon selästä)	95	3
Suurimmassa nopeudessa, kun nopeus on alle 190 km/h (avoimessa maastossa ilman ulkoisia ja sisäisiä varoitusääniä)	78	60

Tätä taulukkoa sovelletaan ohjaamoon. Rautatieyritysten ja niiden henkilöstön on kuitenkin noudatettava terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (melu) aiheutuville riskeille 6 päivänä helmikuuta 2003 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2003/10/EY (1). Direktiivin 2003/10/EY määräysten noudattaminen ei kuitenkaan vaikuta liikkuvan kaluston EY-tarkastuksiin ohjaamojen osalta.

4.3   Liitäntöjen toiminnalliset ja tekniset eritelmät

Tämä YTE on osa niiden YTE:ien kokonaisuudesta, joissa määritellään tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskevat vaatimukset.

4.4   Käyttöä koskevat säännöt

Edellä olevassa 3 luvussa esitetyissä olennaisissa vaatimuksissa ei ole liikennöintiin liittyviä erityisiä määräyksiä liikkuvan kaluston aiheuttamasta melusta.

4.5   Kunnossapitosäännöt

a)	pyörien ja kiskon kosketuksen parametrit (pyörän profiili)

b)	pyörien viat (lovipyörät, epäpyöreys).

Katso tavanomaisen rautatiejärjestelmän liikkuvaa kalustoa koskevissa YTE:issä määriteltyä kunnossapitotiedostoa.

4.6   Ammatillinen pätevyys

Ammatillisesta pätevyydestä ei ole olemassa lisävaatimuksia asiaa koskevan voimassa olevan yhteisön lainsäädännön tai yhteisön lainsäädännön kanssa yhteensopivien kansallisten määräysten lisäksi.

4.7   Terveyttä ja turvallisuutta koskevat vaatimukset

Direktiivin 2003/10/EY (seitsemännentoista neuvoston direktiivin 89/391/ETY (2) 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun erityisdirektiivin) 3 artiklassa esitetyt altistuksen alemmat toiminta-arvot saavutetaan nykyisillä ohjaamon sisämelun raja-arvoilla

a)	huippuarvojen osalta

b)	tavanomaisissa käyttöoloissa keskimääräisten arvojen osalta.

4.8   Rata- ja kalustorekisterit

4.8.1   Ratarekisteri

Ei koske tätä YTE:ää.

4.8.2   Kalustorekisteri

Kalustorekisteriin on liikkuvan kaluston osajärjestelmän osalta sisällytettävä seuraavat tiedot liikkuvan kaluston aiheuttamasta melusta:

a)

ohiajomelu (4.2.1.1 ja 4.2.2.4 kohdan perusparametrit) sekä tiedot raiteen akustisesta karheudesta ja pysty- ja sivuttaissuuntaisista vaimenemisnopeuksista raiteella, jolla mittaus on tehty; tiedoista on käytävä ilmi, ovatko mitatut arvot ”vertailukelpoisia” vai ”ei-vertailukelpoisia”, kuten 4.2.1.1 ja 4.2.2.4 kohdassa on määritelty ohiajomelun osalta;

b)	seisontamelu (4.2.1.2 ja 4.2.2.2 kohdan perusparametrit);

c)	liikkeellelähtömelu (4.2.2.3 kohdan perusparametrit);

d)	sisämelu ohjaamossa.

5.   YHTEENTOIMIVUUDEN OSATEKIJÄT

Tässä YTE:ssä ei ole määritelty yhteentoimivuuden osatekijöitä.

6.   OSATEKIJÖIDEN VAATIMUSTENMUKAISUUDEN JA/TAI KÄYTTÖÖNSOVELTUVUUDEN ARVIOINTI JA OSAJÄRJESTELMÄN TARKASTUKSET

6.1   Yhteentoimivuuden osatekijät

EI SOVELLETA

6.2   Liikkuvan kaluston osajärjestelmä liikkuvan kaluston aiheuttaman melun osalta

6.2.1   Arviointimenettelyt

Ilmoitetun laitoksen on hakijan pyynnöstä suoritettava EY-tarkastus direktiivin 2008/57/EY liitteen VI mukaisesti sekä noudattaen asiaa koskevien moduulien määräyksiä.

Hakijan on laadittava direktiivin 2008/57/EY 18 artiklan 1 kohdan ja saman direktiivin liitteen V mukaisesti liikkuvan kaluston osajärjestelmää koskeva EY-tarkastusvakuutus melun osalta.

6.2.2   Moduulit

Edellä 4 luvussa esitettyjen melua koskevien vaatimusten tarkastamiseksi hakija voi valita yhden seuraavista moduuleista:

a)	suunnittelu- ja kehitysvaihetta koskeva EY-tyyppitarkastusmenettely (moduuli SB) yhdistettynä tuotantovaihetta koskevaan moduuliin, jonka on oltava yksi seuraavista: — joko tuotantovaiheen laadunhallintamenettely (moduuli SD) tai — tuotteen tarkastusmenettely (moduuli SF);

b)	kaikkia vaiheita koskeva täydellinen laadunvarmistus ja suunnitteluvaiheen tarkastusmenettely (moduuli SH1).

Moduuli SD voidaan valita vain, jos hakijalla on valmistuksen sekä lopputuotteen tarkastuksen ja testauksen kattava laatujärjestelmä. Laatujärjestelmän tulee olla hakijan valitseman ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma.

Moduuli SH1 voidaan valita vain, jos hakijalla on suunnittelun, valmistuksen ja lopputarkastuksen kattava laatujärjestelmä. Laatujärjestelmän tulee olla hakijan valitseman ilmoitetun laitoksen hyväksymä ja valvoma.

6.2.3   Menetelmät liikkuvan kaluston melun tarkastamiseksi

6.2.3.1   Johdanto

Tässä luvussa kuvatuista poikkeuksista huolimatta kaikki uudet tyypit on oletusarvoisesti arvioitava tämän YTE:n 4 luvussa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Tämän YTE:n 4 luvun mukaisten testimenetelmien käytön sijaan osa tai kaikki kyseisistä testeistä voi olla mahdollista korvata yksinkertaistetulla arviointimenetelmällä. Yksinkertaistetun arviointimenetelmän kelpoisuuskriteerit ja sitä koskevat vaatimukset esitetään tässä luvussa.

Yksinkertaistetussa menetelmässä on kyse arvioitavan tyypin akustisesta vertaamisesta nykyiseen tyyppiin, jonka meluominaisuudet on dokumentoitu melua koskevan YTE:n mukaisiksi; viimeksi mainittua tyyppiä kutsutaan viitetyypiksi.

Melutestaus voidaan korvata yksinkertaistetulla arvioinnilla, jos arvioitava tyyppi on vertailukelpoinen viitetyyppiin, sillä edellytyksellä, että viitetyyppi on testattu

a)	tämän YTE:n 4 luvun mukaisesti (ohiajomelua koskevissa tuloksissa oltava merkintä ”vertailukelpoinen”) tai

b)	noudattaen tavanomaisen rautatiejärjestelmän YTE:n ”liikkuva kalusto – melu”, joka hyväksyttiin päätöksellä 2006/66/EY, lukua 4.

Seuraavista yksiköistä voidaan tehdä yksinkertaistettu arviointi:

a)	junayksiköiden eri kokoonpanot

b)	tämän YTE:n 7.6 kohdan mukaiset parannetut tai uudistetut yksiköt

c)	uudet yksiköt, jotka perustuvat paljolti nykyiseen malliin (kuuluvat samaan kalustoyksikkötyyppiin).

Yksinkertaistettuun arviointiin kelpuutettujen yksiköiden vaatimustenmukaisuutta todistettaessa on esitettävä yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten yksikköä on melun osalta muutettu viitetyyppiin verrattuna. Kuvauksen perusteella tehdään yksinkertaistettu arviointi (ks. 6.2.3.2 ja 6.2.3.3 kohta) sen toteamiseksi, mitä eroja on viiteyksikön ja arvioitavan yksikön odotettavissa olevissa melutasoissa 4.2 kohdassa määritellyissä tapauksissa.

Yksiköstä voidaan tehdä yksinkertaistettu arviointi erikseen seuraavissa yksittäisissä tapauksissa: seisontamelu, liikkeellelähtömelu, ohjaamomelu ja ohiajomelu.

6.2.3.2   Veturien, junayksikköjen, matkustajavaunujen ja ratatyökoneiden yksinkertaistettu arviointi

Yksinkertaistetun arvioinnin avulla osoitetaan, että arvioitava yksikkö noudattaa tämän YTE:n mukaisia sovellettavia melutasoja niiden melua aiheuttavien tilanteiden osalta, joissa yksinkertaistettua arviointia käytetään.

Yksiköstä tehty yksinkertaistettu arviointi sisältää todisteet siitä, että arvioitavan yksikön akustisesti merkittävät järjestelmät ja ominaisuudet ovat identtisiä viitetyypin järjestelmien ja ominaisuuksien kanssa tai että ne eivät aiheuta suurempia melupäästöjä kuin viitetyypin vastaavat ominaisuudet. Yksinkertaistettu arviointi voi olla laskelma tai yksinkertaistettu mittaus (esimerkiksi melun lähteiden äänenpainetaso) tai näiden yhdistelmä. Teknisissä asiakirjoissa on mainittava erikseen ne melun kannalta merkittävät järjestelmät, joka eroavat viitetyypistä.

6.2.3.3   Tavaravaunujen yksinkertaistettu arviointi

Katso myös kohta 7.6.1, jossa käsitellään parannettuja ja uudistettuja vaunuja. Jos tarvitaan ylimääräinen vaatimustenmukaisuuden arviointi ja vaunut ovat taulukon 7 vaatimusten mukaisia, parannettuja ja uudistettuja tavaravaunuja voidaan arvioida yksinkertaistetun menetelmän mukaisesti.

Uudet vaunut: Jos vaunut ovat taulukon 7 vaatimusten mukaisia, tavaravaunuja voidaan arvioida yksinkertaistetun menetelmän mukaisesti.

Taulukko 7

Luettelo melun kannalta merkittävistä tavaravaunun parametreista ja niiden sallittu vaihtelu ”viitetyypin” konfiguraatioon verrattuna

Yksikön parametri	Sallittu vaihtelu	Mihin sovelletaan:
		Seisontamelu	Ohiajomelu
Yksikön suurin sallittu nopeus	Enintään 10 km/h lisäys viitetyyppiin verrattuna sallittu	—	•
Pyörätyyppi	Sallittu, jos melutaso alhaisempi kuin viitetypin pyörätyypin melutaso (pyörien akustiset ominaisuudet standardin EN 13979–1 liitteen E mukaiset)	—	•
Akseliluku yksikön pituutta kohden (suhteessa vaunun pituuteen tai pyöräkertojen lukumäärään tai molempiin)	Sallittu, jos alempi kuin viitetyypissä	—	•
Taaramassa	Sallitaan +/- 5 prosentin muutos viitetyyppiin verrattuna	—	•
Jarrujärjestelmä	Ei sallita muutoksia viitetyyppiin verrattuna	—	•
Vaunulaji (esimerkiksi säiliövaunu, siilovaunu, katettu tavaravaunu, avoin tavaravaunu)	Ei sallita luokan muutoksia viitetyyppiin verrattuna	•	•
Apulaitteet	Ei rajoituksia	•	—

Jos yksinkertaistettua arviointia voidaan käyttää:

a)	4.2.1.1 kohdan mukaiset ohiajomelutasot katsotaan vaatimusten mukaisiksi ilman testausta.

b)

Seisontamelun osalta yksinkertaistettu arviointi sisältää todisteet siitä, että arvioitavan yksikön akustisesti merkittävät järjestelmät ja ominaisuudet ovat identtisiä viitetyypin järjestelmien ja ominaisuuksien kanssa tai että ne eivät aiheuta suurempia melupäästöjä kuin viitetyypin vastaavat ominaisuudet. Yksinkertaistettu arviointi voi olla laskelma tai yksinkertaistettu mittaus (esimerkiksi melun lähteiden äänenpainetaso) tai näiden yhdistelmä. Teknisissä asiakirjoissa on mainittava erikseen ne melun kannalta merkittävät järjestelmät, joka eroavat viitetyypistä.

6.2.4   Yksiköt, joilta vaaditaan EY-todistus siitä, että ne ovat suurten nopeuksien liikkuvan kaluston YTE:n mukaisia ja tämän YTE:n mukaisia

Kun yksikkö on arvioitu suurten nopeuksien rautatiejärjestelmän liikkuvan kaluston YTE:n mukaiseksi, sen katsotaan vastaavan tämän YTE:n vaatimuksia ilman lisätarkastuksia. Hakija voi tällöin laatia EY-vaatimuksenmukaisuusvakuutuksensa ilman lisäarviointia. Ehtona on, ettei poikkeuksia melun suhteen ole.

7.   TÄYTÄNTÖÖNPANO

7.1   Yleistä

YTE:iä täytäntöön pantaessa on otettava huomioon tavanomaisen rautatieverkon kehittäminen kokonaisuutena kohti täyttä yhteentoimivuutta.

Edellä mainitun tukemiseksi YTE:issä sallitaan vaiheittain tapahtuva eteneminen ja muiden YTE:ien kanssa koordinoitu täytäntöönpano.

7.2   YTE:n tarkistus

Direktiivin 2008/57/EY 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti rautatieviraston tehtävänä on valmistella YTE:ien tarkistus ja ajan tasalle saattaminen sekä antaa tarvittavat suositukset komissiolle, jotta tekninen kehitys tai sosiaaliset vaatimukset voitaisiin ottaa huomioon. Myös toisten YTE:ien vähitellen tapahtuvalla käyttöönotolla ja tarkistuksella voi olla vaikutuksia tähän YTE:ään. Tähän YTE:ään ehdotetut muutokset tarkistetaan perusteellisesti, ja ajan tasalle saatetut YTE:t julkaistaan lähtökohtaisesti kolmen vuoden välein.

Joka tapauksessa komissio toimittaa direktiivin 2008/57/EY 29 artiklassa tarkoitetulle komitealle (RIS-komitea) viimeistään 23. kesäkuuta 2013 raportin ja tarvittaessa ehdotuksen tämän YTE:n tarkistamiseksi seuraavien seikkojen osalta:

a)	YTE:n täytäntöönpanon arviointi, erityisesti kustannusten ja hyötyjen osalta;

b)	jatkuvan kuvaajan käyttäminen tavaravaunujen ohiajomelun raja-arvolle LpAeq,Tp apl:n (akseliluku yksikön pituutta kohden) funktiona edellyttäen, ettei se estä teknisiä innovaatioita, erityisesti vaunuryhmille;

c)

toisen vaiheen raja-arvot vaunujen, veturien, junayksikköjen ja matkustajavaunujen ohiajomelulle (ks. 7.3 kohta) vertailukelpoisten melumittaussarjojen antamien tulosten perusteella ottaen erityisesti huomioon sekä raiteita että liikkuvaa kalustoa koskevat tekniset edistysaskeleet ja käytettävissä olevat teknologiat sekä kustannus-hyötyanalyysit;

d)	mahdolliset toisen vaiheen raja-arvot dieselveturien ja junayksikköjen liikkeellelähtömelulle;

e)	infrastruktuurin sisällyttäminen melua koskevan YTE:n soveltamisalaan yhteen sovitettuna infrastruktuuria koskevan YTE:n kanssa;

f)	pyörävikojen valvontajärjestelmän sisällyttäminen YTE:ään. Pyöräviat vaikuttavat syntyvään meluun.

7.3   Kaksivaiheinen menettelytapa

Uuteen liikkuvaan kalustoon, joka tilataan 23. kesäkuuta 2016 jälkeen tai jonka käyttöönotto on sallittu 23. kesäkuuta 2018 jälkeen, suositellaan sovellettavan tämän YTE:n 4.2.1.1 ja 4.2.2.4 kohtaa siten, että melurajoja alennetaan 5 dB:llä, paitsi sähkö- ja dieselmoottorijunien osalta. Viimeksi mainituissa tapauksissa alennus on 2 dB. Tämän suosituksen tarkoituksena on ainoastaan toimia 4.2.1.1 ja 4.2.2.4 kohdan tarkistamisen perustana kohdassa 7.2 mainitun YTE:n tarkistusprosessin yhteydessä.

7.4   Melun vähentämiseen pyrkivä muutosohjelma

Rautatiekaluston pitkän käyttöiän vuoksi on tarpeen ryhtyä toimiin myös olemassa olevan liikkuvan kaluston, erityisesti tavaravaunujen osalta, jotta saataisiin aikaan havaittava melutason lasku kohtuullisessa ajassa. Komissio aloittaa keskustelut sidosryhmien kanssa erilaisista tavaravaunuihin tehtävien muutosten vaihtoehdoista tavoitteena saavuttaa asiassa periaatteellinen yksimielisyys rautatiealalla.

7.5   Tämän YTE:n soveltaminen uuteen liikkuvaan kalustoon

Tämän YTE:n mukaiset eritelmät koskevat kaikkea tämän YTE:n soveltamisalaan kuuluvaa uutta liikkuvaa kalustoa.

7.5.1   Liikkeellelähtömelu

Liikkeellelähtömelun raja-arvoja voidaan korottaa 2 dB:llä kaikille dieselmoottorijunille, joiden moottoriteho on yli 500 kW/moottori ja joiden käyttöönottolupa annetaan viimeistään 23. kesäkuuta 2011.

7.5.2   Kansallisia, kahdenvälisiä, monenvälisiä tai kansainvälisiä sopimuksia koskevat poikkeukset

7.5.2.1   Voimassa olevat sopimukset

Jos ilmoitetuissa sopimuksissa on meluun liittyviä ehtoja, nämä sopimukset sallitaan siihen saakka, kunnes tarvittavat toimet on toteutettu, mukaan luettuna tähän YTE:ään liittyvien EU-tason sopimusten tekeminen Venäjän federaation ja kaikkien niiden IVY-maiden kanssa, joilla on yhteistä rajaa EU:n kanssa.

7.5.2.2   Tulevat sopimukset tai voimassa olevien sopimusten muutokset

Kaikissa tulevissa sopimuksissa tai voimassa olevien sopimusten muutoksissa on otettava huomioon EU:n lainsäädäntö ja erityisesti tämä YTE. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisista sopimuksista tai sopimusten muutoksista.

7.6   Tämän YTE:n soveltaminen nykyiseen liikkuvaan kalustoon

7.6.1   Nykyisten tavaravaunujen uudistaminen tai parantaminen

Tavaravaunuja uudistettaessa tai parannettaessa asianomaisen jäsenvaltion on direktiivin 2008/57/EY 20 artiklan mukaisesti päätettävä, onko uusi käyttöönottolupa tarpeellinen. Jos uudistaminen tai parantaminen muuttaa vaunun jarrujärjestelmän tehoa ja jos uusi käyttöönottolupa tarvitaan, vaatimuksena on, että tämän vaunun ohiajomelutaso täyttää 4.2.1.1 kohdan taulukossa 1 esitetyn raja-arvon vaatimuksen.

Jos vaunuun uudistamisen tai parantamisen yhteydessä asennetaan (tai vaunuun on jo asennettu) komposiittimateriaalista valmistetut jarruanturat, mutta ei lisämelun lähteitä, oletetaan edellä mainitun 4.2.1.1 kohdan vaatimukset täytetyiksi ilman testejä.

Tavaravaunujen parantaminen pelkästään melun vähentämiseksi ei ole pakollista. Jos parantaminen tehdään muusta syystä, on osoitettava, ettei uudistaminen tai parantaminen lisää ohiajomelua tai että lisääntynyt melu pysyy tässä YTE:ssä määritellyissä rajoissa.

Seisontamelun osalta on osoitettava, ettei melutaso nouse tai että lisääntynyt melu pysyy tässä YTE:ssä määritellyissä rajoissa.

Vaihtoehtona kalustoyksikön täydelliselle mittaamiselle on, että todisteet yksikön vaatimustenmukaisuudesta esitetään arvioinnilla, joka on tämän YTE:n 6.2.3 kohdassa määritettyjen ehtojen mukainen. Viiteyksikkönä käytetään yksikköä sellaisena kuin se oli ennen parantamista.

7.6.2   Veturien, junayksiköiden, matkustajavaunujen ja ratatyökoneiden uudistaminen tai parantaminen

On osoitettava, ettei uudistettujen tai parannettujen yksiköiden melu ole lisääntynyt tai että lisääntynyt melu pysyy tässä YTE:ssä määritellyissä rajoissa.

Todisteet yksikön vaatimustenmukaisuudesta voidaan kalustoyksikön täydellisen mittaamisen sijasta esittää arvioinnilla, joka on tämän YTE:n 6.2.3 kohdassa määritettyjen ehtojen mukainen. Viiteyksikkönä käytetään yksikköä sellaisena kuin se oli ennen parantamista.

7.7   Erityistapaukset

7.7.1   Johdanto

Seuraavia erityismääräyksiä on sovellettava tässä kohdassa mainittuihin erityistapauksiin.

Erityistapaukset jakaantuvat kahteen ryhmään: tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa pysyvästi (tapaus ”P”), ja tapauksiin, joissa määräykset ovat voimassa tilapäisesti (tapaus ”T”). Tilapäisesti voimassa olevien määräysten osalta on suositeltavaa, että asianomaiset jäsenvaltiot saattaisivat kyseisen osajärjestelmän vaatimusten mukaiseksi joko vuoteen 2010 mennessä (tapaus ”T1”) yhteisön suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi 23 päivänä heinäkuuta 1996 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1692/96/EY (3) mukaisesti tai vuoteen 2020 mennessä (tapaus ”T2”).

7.7.2   Erityistapausten luettelo

7.7.2.1   Seisontamelun raja-arvo, ”käytettäväksi pelkästään Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin rataverkolla”

Luokka ”P”   eli pysyvä

Taulukko 8

Dieselmoottorijunien seisontamelun raja-arvo LpAeq,T

Kalustoyksiköt	LpAeq,T desibeleinä (dB)
Dieselmoottorijunat	77

7.7.2.2   Suomi

Luokka ”P”   eli pysyvä

Kolmansien maiden liikkuvaan kalustoon voidaan soveltaa kansallisia teknisiä sääntöjä tämän YTE:n vaatimusten sijasta, kun kalustoa käytetään Suomen raideleveydeltään 1 524 mm:n rataverkossa Suomen ja kolmansien maiden 1 520 mm:n rataverkon välillä.

Luokka ”T1”   eli tilapäinen

Suomen alueella ei 4.2.1.2 kohdassa esitettyjä seisontamelun raja-arvoja sovelleta vaunuihin, joissa on yli 100 kW:n tehoinen dieselaggregaatti sähkön tuottamista varten. Tässä tapauksessa junan seisontamelun raja-arvoa voidaan korottaa 7 dB:llä siksi, että lämpötila saattaa olla - 40 °C ja olot jäätävät ja jäiset.

7.7.2.3   Liikkeellelähtömelun raja-arvot, ”käytettäväksi pelkästään Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin rataverkolla”

Luokka ”P”   eli pysyvä

Taulukko 9

Sähköveturien, dieselveturien ja dieselmoottorijunien liikkeellelähtömelun raja-arvot LpAFmax

Kalustoyksiköt	LpAFmax desibeleinä (dB)
Sähköveturit, kiskopyörältä mitattu teho alle 4 500 kW	84
Dieselveturit, moottorin pääakselilta mitattu teho alle 2 000 kW	89
Dieselmoottorijunat, moottoriteho P < 500 kW/moottori	85

7.7.2.4   Tavaravaunujen ohiajomelun raja-arvot Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Luokka ”T1”   eli tilapäinen

Tavaravaunuja koskevat melurajat eivät ole voimassa Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Syynä tähän ovat pohjolan talvisiin oloihin liittyvät turvallisuusnäkökohdat. Tämä erityistapaus on voimassa siihen saakka, kunnes tavaravaunuja koskevaan YTE:ään lisätään komposiittimateriaalista valmistettujen jarruanturoiden toiminnallinen eritelmä ja arviointimenetelmät.

Tämä ei estä muista jäsenvaltioista peräisin olevia tavaravaunuja toimimasta Pohjoismaissa ja Baltian maissa.

7.7.2.5   Kreikkaa koskeva erityistapaus

Luokka ”T1”   eli tilapäinen: raideleveyksillä 1 000 mm tai vähemmän käytettävä liikkuva kalusto

Kansallisia sääntöjä sovelletaan olemassa olevaan erilliseen rautatiehen, jonka raideleveys on 1 000 mm.

7.7.2.6   Viroa, Latviaa ja Liettuaa koskeva erityistapaus

Luokka ”T1”   eli tilapäinen

Kaikkea liikkuvaa kalustoa (veturit, matkustajavaunut, sähkö- ja dieselmoottorijunat) koskevat melurajat eivät ole voimassa Virossa, Latviassa ja Liettuassa ennen kuin tämä YTE tarkistetaan. Sillä välin tehdään näissä valtioissa mittaussarjoja, ja tulokset otetaan huomioon tätä YTE:ää tarkistettaessa.

---

(1)  EUVL L 42, 15.2.2003, s. 38.

(2)  EYVL L 183, 29.6.1989, s. 1.

(3)  EUVL L 228, 9.9.1996, s. 1.