11.5.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 117/1

(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1796/1999 (2), jäljempänä ’alkuperäistä tullia koskeva asetus’, käyttöön 60,4 prosentin suuruisen polkumyyntitullin muun muassa Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa. Kyseisistä toimenpiteistä käytetään jäljempänä nimitystä ’alkuperäiset toimenpiteet’ ja tutkimuksesta, joka johti alkuperäistä tullia koskevalla asetuksella käyttöön otettuihin toimenpiteisiin, nimitystä ’alkuperäinen tutkimus’.

(2)

Neuvoston asetuksella (EY) N:o 1886/2004 (3) alkuperäiset toimenpiteet laajennettiin koskemaan Marokosta lähetettyjen samanlaisten teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia, kun vuonna 2004 todettiin, että niitä kierretään perusasetuksen 13 artiklassa tarkoitetulla tavalla kuljettamalla Kiinasta peräisin olevia teräsköysiä ja -kaapeleita Marokon kautta. Vastaavasti neuvoston asetuksella (EY) N:o 760/2004 (4) alkuperäiset toimenpiteet laajennettiin koskemaan Moldovasta lähetettyjen samanlaisten teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia, kun perusasetuksen 13 artiklan nojalla suoritetussa tutkimuksessa todettiin, että niitä kierretään Ukrainasta peräisin olevassa tuonnissa Moldovan kautta tapahtuvilla kuljetuksilla.

(3)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 1858/2005 (5) voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusteella käyttöön alkuperäisissä toimenpiteissä vahvistetun tasoisen lopullisen polkumyyntitullin muun muassa Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa. Kyseinen tulli on edelleen voimassa, ja siitä käytetään jäljempänä nimitystä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(4)

Komissio vastaanotti 29 päivänä kesäkuuta 2009 perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisen pyynnön tutkia, kierretäänkö Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa käyttöön otettuja polkumyyntitoimenpiteitä. Pyynnön esitti unionin teräsköysien ja -kaapeleiden tuottajia edustava Liaison Committee of the EU Wire Rope Industries (EWRIS), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’.

(5)

Pyynnössä väitettiin, että Kiinasta, Korean tasavallasta ja Malesiasta unioniin tapahtuvan vientikaupan rakenteessa on tapahtunut merkittävä muutos sen jälkeen, kun polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön ja että muutokselle ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin voimassa olevien toimenpiteiden käyttöönotto. Tämän kaupan rakenteen muutoksen väitettiin johtuvan siitä, että Kiinasta peräisin olevia teräsköysiä ja -kaapeleita kuljetetaan Korean tasavallan ja Malesian kautta.

(6)

Pyynnössä väitettiin lisäksi, että voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden korjaavat vaikutukset vaarantuvat sekä määrän että hinnan osalta. Esitettiin myös riittävä näyttö siitä, että Korean tasavallasta ja Malesiasta tulevan tuonnin kasvu tapahtui hinnoilla, jotka alittavat selvästi alkuperäisessä tutkimuksessa määritetyn vahinkoa aiheuttamattoman hinnan.

(7)

Pyynnön esittäjät väittivät lisäksi, että Korean tasavallasta ja Malesiasta lähetettyjen teräsköysien ja -kaapeleiden tuonti tapahtui polkumyynnillä alkuperäisessä tutkimuksessa samankaltaiselle tuotteelle määritettyyn normaaliarvoon verrattuna.

(8)

Komissio päätti neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan, että oli olemassa riittävä alustava näyttö perusasetuksen 13 artiklan mukaisen tutkimuksen aloittamiselle, ja pani tutkimuksen vireille asetuksella (EY) N:o 734/2009 (6), jäljempänä ’vireillepanoasetus’. Komissio velvoitti vireillepanoasetuksella tulliviranomaiset kirjaamaan perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan ja 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti Korean tasavallasta ja Malesiasta lähetettävien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnin.

(9)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti Kiinan, Korean tasavallan ja Malesian viranomaisille, kyseisissä maissa toimiville tuottajille/viejille ja kauppiaille, sekä niille unionin tuojille, joita asian tiedettiin koskevan, ja pyynnön esittäneelle unionin tuotannonalalle. Kyselylomakkeet lähettiin Kiinassa, Korean tasavallassa ja Malesiassa toimiville tuottajille/viejille, joista komissio tiesi pyynnön tai Korean tasavallan ja Malesian EU-edustustojen kautta tai jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoasetuksen 3 artiklan 1 kohdassa asetetussa määräajassa. Kyselylomakkeet lähetettiin myös Korean tasavallassa ja Malesiassa toimiville kauppiaille ja unionin tuojille, jotka mainittiin pyynnössä. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi vireillepanoasetuksessa asetetussa määräajassa.

(10)

Viisitoista korealaista tuottajaa/viejää ja kaksi kauppiasta, kaksi malesialaista tuottajaa/viejää, viisi kiinalaista tuottajaa/viejää, kaksi etuyhteydessä olevaa tuojaa, kymmenen etuyhteydetöntä unionin tuojaa ja European Wire Rope Importers Association ilmoittautuivat. Useat muut yritykset väittivät, että ne eivät osallistu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuotantoon tai vientiin.

(11)

Kyselyyn vastasivat seuraavat yritykset, joiden toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti:

(12)

Tutkimusajanjakso käsitti 1 päivän heinäkuuta 2008 ja 30 päivän kesäkuuta 2009 välisen ajan. Tietoja kerättiin vuodesta 1999 tutkimusajanjakson loppuun asti sen selvittämiseksi, oliko kaupan rakenteessa tapahtunut väitettyjä muutoksia.

(13)

Sen arvioimiseksi, onko toimenpiteitä kierretty, on perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti analysoitu seuraavat seikat: onko kolmansien maiden ja unionin välisen kaupan rakenteessa tapahtunut muutos, johtuuko kyseinen muutos käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen, onko olemassa näyttöä vahingosta tai siitä, että tullin korjaavat vaikutukset vaarantuvat samankaltaisen tuotteen hintojen ja/tai määrien osalta, ja onko näyttöä polkumyynnistä verrattuna samankaltaiselle tuotteelle aikaisemmin tarvittaessa perusasetuksen 2 artiklan mukaisesti määritettyihin normaaliarvoihin.

(14)

Alkuperäisessä tutkimuksessa määritelty, tarkasteltavana oleva tuote on Kiinan kansantasavallasta peräisin olevat teräsköydet ja -kaapelit, myös lukitut köydet, eivät kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet ja kaapelit, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli kolme mm, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’ (englanniksi usein ’SWR’), ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 7312 10 81, ex 7312 10 83, ex 7312 10 85, ex 7312 10 89 ja ex 7312 10 98.

(15)

Tutkimuksen kohteena oleva tuote on Korean tasavallasta ja Malesiasta lähetetyt teräsköydet ja -kaapelit, myös lukitut köydet, eivät kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistetut köydet ja kaapelit, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli 3 mm, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’, riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta tai Malesia, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä samoihin koodeihin kuin tarkasteltavana oleva tuote.

(16)

Tutkimus osoitti, että sekä Kiinasta unioniin tuoduilla että Korean tasavallasta ja Malesiasta unioniin lähetetyillä teräsköysillä ja -kaapeleilla on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä perusteella niiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(17)

Kuten edellä 11 kappaleessa todettiin, neljätoista korealaista tuottajaa/viejää, yksi korealainen kauppias, kaksi malesialaista vientiä harjoittavaa tuottajaa ja kolme kiinalaista vientiä harjoittavaa tuottajaa toimivat yhteistyössä ja vastasivat kyselyyn.

(18)

Kyselyyn vastaamisen jälkeen yksi korealainen yritys ilmoitti komissiolle tehneensä konkurssin ja luopuvansa sen vuoksi yhteistyöstä.

(19)

Erääseen toiseen korealaiseen yritykseen sovellettiin 18 artiklan 1 kohtaa jäljempänä 47 kappaleessa esitetyistä syistä.

(20)

COMEXTin mukaan yhteistyössä toimineiden korealaisten vientiä harjoittavien tuottajien vienti kattoi tutkimusajanjaksolla 81 prosenttia Korean tasavallasta unioniin suuntautuvasta kokonaisviennistä. Vaikka yhteistyön taso oli näin ollen korkea, yhteistyössä toimineiden tuottajien/viejien vienti ei kuitenkaan kattanut täysin Korean tasavallasta tapahtuvan teräsköysien ja -kaapeleiden viennin kokonaismäärää. Viennin kokonaismäärä perustui tästä syystä COMEXTiin.

(21)

Komission tiedossa on kaksi malesialaista tuottajaa. Kahden yhteistyössä toimineen malesialaisen yrityksen viennin kokonaismäärä oli suurempi kuin COMEXTiin kirjattu tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tuonnin määrä. Sen vuoksi kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien katsottiin edustavan teräsköysien ja -kaapeleiden Malesiasta unioniin suuntautuvaa kokonaisvientiä.

(22)

Pyynnön esittäjä väitti, että COMEXTin tiedot ovat epäluotettavia, ja sen vuoksi Malesiasta unioniin suuntautuvan viennin kokonaismäärää ei pitäisi määritellä niiden perusteella. Tutkimuksen aikana tuontitietoja verrattiin Malesian virallisiin tilastoihin ja todennettuihin kyselyvastauksiin. Vertailusta ei käynyt ilmi, että todellinen vienti Malesiasta ylittäisi yhteistyössä toimivien malesialaisten yritysten ilmoittamat vientimäärät. Tästä syystä pyynnön esittäjän väite oli hylättävä.

(23)

Kiinalaisten tuottajien/viejien yhteistyön aste oli alhainen, sillä vain kolme niistä vastasi kyselyyn. Näistä yrityksistä yksikään ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin, ja Malesiaan sitä vietiin vain hyvin vähäisiä määriä. Yhteistyössä toimineiden yritysten vienti kattoi 41 prosenttia Kiinan kokonaisviennistä Korean tasavaltaan. Tämän vuoksi yhteistyössä toimineiden osapuolten antamien tietojen perusteella ei voitu asianmukaisesti määrittää Kiinasta tapahtuvan teräsköysien ja -kaapeleiden viennin määriä.

(24)

Edellä esitetyn perusteella päätelmät teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnista unioniin ja niiden viennistä Kiinasta Korean tasavaltaan ja Malesiaan oli tehtävä osittain käytettävissä olevien tietojen perusteella perusasetuksen 18 artiklan mukaisesti. Kiinasta unioniin tapahtuvan tuonnin kokonaismäärän määrittämisessä käytettiin COMEXTin tietoja. Kiinasta Korean tasavaltaan ja Malesiaan tapahtuvan kokonaistuonnin määrittämisessä käytettiin Kiinan, Korean tasavallan ja Malesian kansallisia tilastoja. Tiedot ristiintarkastettiin ja vahvistettiin vertaamalla niitä muihin tilastolähteisiin ja tilastotietokantoihin, joita olivat esimerkiksi Global Trade Atlas ja Kiinan vientitietokanta sekä Korean tasavallan ja Malesian tulliviranomaisten toimittamat tiedot.

(25)

Korean tasavallan, Malesian ja Kiinan tilastoihin kirjatut tuontimäärät koskivat tarkasteltavana olevaa tuotetta ja tutkimuksen kohteena olevaa tuotetta laajempaa tuoteryhmää. Sen vuoksi tilastoja mukautettiin tämän tutkimuksen tulosten perusteella.

(26)

Kun toimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 1999, teräsköysien ja -kaapeleiden tuonti Kiinasta unioniin laski ensin lähelle nollaa. Tuonnin kasvettua vähitellen vuosina 2003–2006, jolloin se oli enimmillään 8 656 tonnia vuonna 2006, kehityssuunta kuitenkin kääntyi ja tuonnin määrät laskivat uudelleen yli 40 prosentilla vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä.

(27)

Sen sijaan Korean tasavallasta unioniin tapahtuvan teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnin kokonaismäärä kasvoi merkittävästi vuosina 1999–2008 arviolta 11 123 tonnista 48 214 tonniin. Absoluuttisesti vuotuinen kasvu oli merkittävintä vuosina 2002–2003 ja äskettäin vuosina 2006–2007.

(28)

Valituksessa esitettyjen ja Korean tasavallan EU-edustuston toimittamien tietojen perusteella tämän tutkimuksen katsotaan kattaneen suuren osan ja ehkä jopa kaikki korealaiset tutkimuksen kohteena olevan tuotteen tosiasialliset tuottajat. Sen vuoksi katsottiin, että yhteistyössä toimimattomien korealaisten yritysten unioniin suuntautuva vienti, joka edusti määrällisesti noin 19:ää prosenttia Korean tasavallan kokonaisviennistä, tapahtuu 18 ja 47 kappaleessa mainittuja tuottajia lukuun ottamatta pääasiassa kauppiaiden toimesta.

(29)

Nämä yritykset kasvattivat selvästi vientiään unioniin vuosina 2006–2007. Kyseisinä vuosina viennin määrä oli noin 20 prosenttia suurempi kuin vuonna 2005, joka on ensimmäinen vuosi, josta on tämän tason tietoja saatavilla. Yhteistyössä toimimattomien yritysten vienti on vähentynyt vuodesta 2008 alkaen, minkä on katsottava johtuvan 52 kappaleessa kuvatusta, kyseisellä ajanjaksolla suoritetusta Korean tasavallan viranomaisten tutkimuksesta.

(30)

Malesian osalta sekä COMEXT-tiedot että yhteistyössä toimineiden yritysten kokonaisvienti osoittavat, että vienti Malesiasta unioniin on viime aikoina koko ajan kasvanut. Kasvu oli merkittävintä ja vakainta vuoden 2005 ja tutkimusajanjakson välillä, jolloin vienti Malesiasta unioniin kaksinkertaistui.

(31)

Taulukossa 1 esitetään teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnin määrä edellä mainituista maista unioniin vuonna 1999 tapahtuneesta toimenpiteiden käyttöön ottamisesta tutkimusajanjaksoon asti:

Taulukko 1

Teräsköysien ja -kaapeleiden unioniin tapahtuvan tuonnin kehitys toimenpiteiden käyttöön ottamisen jälkeen

Lähde: COMEXT, Korean tasavallan tilastot (KITA)

(32)

Kun tarkastellaan edellä kuvatun kolmen kauppavirran rakennetta, voidaan huomata, että erityisesti vuodesta 2005 lähtien korealaiset viejät ja osittain myös malesialaiset viejät ovat määrällisesti ohittaneet ja jossain määrin korvanneet kiinalaiset viejät unionin markkinoilla.

(33)

Tutkimusajanjaksolle osuneen maailmanlaajuisen talouskasvun hidastumisen vuoksi teräsköysien ja -kaapeleiden kaupan määrät ovat pienentyneet ja kaupan kasvu on hidastunut kaikkien asianomaisten maiden välillä. Kaikkein eniten väheni kuitenkin tuonti Kiinasta unioniin (– 27 %).

(34)

Samalla ajanjaksolla on havaittavissa voimakas kasvu teräsköysien ja -kaapeleiden (kaikki läpimitat) viennissä Kiinasta Korean tasavaltaan: määrä kasvoi suhteellisen vähäisestä 2 519 tonnista vuonna 1999 78 822 tonniin vuonna 2008. Kasvu oli merkittävintä vuosina 2005–2008 tuonnin peräti nelinkertaistuessa vuonna 2008. Viime vuosina Kiina on ollut merkittävin teräsköysien ja -kaapeleiden tuoja Korean tasavaltaan ja se edusti 89:ää prosenttia teräsköysien ja -kaapeleiden kokonaistuonnista vuonna 2008. Tarkasteltavana olevan tuotteen (tuotteet, joiden läpimitta on yli 3 mm) tuonnin arvioitiin olevan 58 885 tonnia vuonna 2008.

(35)

Kun tarkastellaan pelkästään yhteistyössä toimimattomien korealaisten yritysten tuontia, voidaan havaita sama voimakas kasvu, eli näiden yritysten tuonti Kiinasta nelinkertaistui vuosina 2007 ja 2008. Vaikka tuonti on vähentynyt myöhemmin, se on silti pysynyt huomattavasti vuoden 2005 tasoa korkeammalla ja kyse on edelleen hyvin merkittävistä määristä.

Taulukko 2

Kiinalaisten tuotteiden tuonti Korean tasavaltaan vuodesta 1999 tutkimusajanjaksoon asti

(36)

Jotta voitiin selvittää Kiinasta Malesiaan suuntautuvan teräsköysien ja -kaapeleiden kauppavirran kehityssuunta, tarkasteltiin sekä Malesian että Kiinan tilastoja. Molemmat tilastot ovat saatavissa ainoastaan tarkasteltavana olevaa tuotetta laajemmalla tuoteryhmätasolla. Lisäksi ne poikkesivat huomattavasti toisistaan. Sen vuoksi tältä osin ei pystytty saamaan luotettavia tietoja.

(37)

Pyynnön esittäjä väitti, että pelkästään luotettavien tietojen puuttumisen perusteella ei voida päätellä, että kiertämistä ei tapahtunut. Kuten 38 ja 55 kappaleessa todetaan, tässä tutkimuksessa käytettävissä oleva näyttö, varsinkin yhteistyössä toimineiden malesialaisten vientiä harjoittavien tuottajien tuotantomäärä ja myynti unioniin vientiä varten, osoitti, että Malesiasta tapahtuva teräsköysien ja -kaapeleiden vienti oli tosiasiallisesti peräisin Malesiasta, eikä niillä sen vuoksi kierretty toimenpiteitä. Tässä tapauksessa oli siksi epäolennaista, tuotiinko Kiinasta tuotteita Malesiaan vai ei. Sen vuoksi pyynnön esittäjän väite hylättiin.

(38)

Korealaisten yhteistyössä toimineiden tuottajien tuotantomäärät olivat pysyneet vakaina vuoden 2006 ja tutkimusajanjakson välillä. Malesialaiset tuottajat sen sijaan ovat lisänneet tuotostaan samalla ajanjaksolla huomattavasti.

Taulukko 3

Teräsköysien ja -kaapeleiden tuotanto korealaisten ja malesialaisten yhteistyössä toimineiden yritysten osalta

(39)

Kiinasta unioniin tapahtuvan viennin vähentyminen vuoden 2006 jälkeen ja samanaikaisesti tapahtunut viennin kasvu Korean tasavallasta ja Malesiasta sekä viennin kasvu Kiinasta Korean tasavaltaan alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja erityisesti vuonna 2008 aiheuttivat muutoksen edellä mainittujen maiden ja unionin välisen kaupan rakenteessa. Korean tasavallan osalta päätelmä koski sekä koko vientitoimintaa että vuosina 2005–2007 erityisesti yhteistyöstä kieltäytyneitä yrityksiä.

(40)

Saaduissa huomautuksissa väitettiin, että Korean tasavallasta unioniin suuntautuneen teräsköysien ja -kaapeleiden viennin kasvu oli vuosien kuluessa vakaata eikä äkillistä kasvua tapahtunut; tällainen kasvu olisi kuitenkin ennakkoedellytys kaupan rakenteessa tapahtuneen muutoksen toteamiselle. Lisäksi väitettiin, että kasvua olisi pidettävä Korean tasavallan teräsköysi- ja -kaapeliteollisuuden luonnollisena kehityksenä.

(41)

Perusasetuksen 13 artiklassa kaupan rakenteen muutosta ei määritellä pelkästään tutkimuksen kohteena olevan maan tuonnin äkilliseksi kasvuksi. Tutkimus osoitti lisäksi, että vaikka vienti Korean tasavallasta unioniin lisääntyi huomattavasti vuosina 2006 ja 2007, korealaisten tuottajien tuotos pysyi kyseisinä vuosina vakaana. Sen vuoksi ei voitu päätellä, että Korean tasavallan vientimäärän kehitys johtui pelkästään Korean tasavallan teräsköysi- ja -kaapeliteollisuuden luonnollisesta kehityksestä. Lisäksi melkein vastakkaiset kehityssuunnat Kiinasta unioniin suuntautuvan kauppavirran ja Kiinasta Korean tasavaltaan ja Korean tasavallasta unioniin suuntautuvien kauppavirtojen välillä vuodesta 2006 osoittavat selvästi, että unionin ja kolmansien maiden välisen kaupan rakenteessa on tapahtunut muutos. Edellä esitetyt väitteet oli näin ollen hylättävä.

(42)

13 artiklan 1 kohdan mukaan kaupan rakenteen muutoksen on johduttava käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole muuta riittävää syytä tai taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen. Nämä käytännöt, menettelyt tai toiminta sisältävät muun muassa toimenpiteiden kohteena olevan tuotteen lähettämisen kolmansien maiden kautta ja osien kokoonpanon unionissa tai kolmannessa maassa. Tässä tapauksessa kokoonpanotoiminnan esiintyminen määritettiin perusasetuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(43)

Yhteistyössä toimineiden ja yhteistyössä toimimattomien yritysten tuottamien tai Korean tasavaltaan viemien tai sieltä tuomien (mukaan lukien vienti muihin maihin kuin Kiinaan tai unioniin taikka tuonti niistä) teräsköysien ja -kaapeleiden lopullista määränpäätä koskeva yleinen analyysi osoitti, että tietty osa Korean tasavallasta unioniin tapahtuvasta viennistä oli tuontia Kiinasta Korean tasavaltaan, sillä tämä vienti ei ollut peräisin muista kolmansista maista, eikä se ollut Korean kotimaisten tuottajien tuotantoa.

(44)

Lisäksi Korean tasavallasta tapahtuvan teräsköysien ja -kaapeleiden kokonaisviennin – sellaisena kuin se on kirjattu korealaisiin tilastoihin – vertaaminen yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien tuotannostaan antamiin todennettuihin tietoihin osoitti, että korealaisten tuottajien vientiä varten tuottama määrä (118 856 tonnia) oli tutkimusajanjaksolla merkittävästi alhaisempi kuin Korean tasavallan kokonaisvienti (156 440). Koska suuri osa korealaisista yrityksistä toimi tutkimuksessa yhteistyössä, eroa ei voida selittää tuottajilla, jotka eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä.

(45)

Tutkimuksessa kävi ilmi myös, että jotkin unionin tuojat hankkivat Kiinasta peräisin olevia teräsköysiä ja -kaapeleita korealaisilta viejiltä, jotka eivät toimineet tutkimuksessa yhteistyössä. Näiden tietojen vertailu korealaisten kauppatietokantojen tietoihin osoitti, että ainakin osa näiden yhteistyössä toimimattomien yritysten viemistä teräsköysistä ja -kaapeleista oli hankittu Kiinasta.

(46)

Yhteistyössä toimineiden yritysten osalta todettiin, että kukaan niistä ei kuljettanut tarkasteltavana olevaa tuotetta Korean tasavallan kautta tutkimusajanjaksolla. Osa niistä toi teräsköysiä ja -kaapeleita Kiinasta, mutta ne myytiin yksinomaisesti kotimarkkinoilla ja muilla vientimarkkinoilla.

(47)

Yhden yrityksen todettiin antaneen vääriä tietoja vastatessaan kyselyyn. Kaikkiin tietoihin ei myöskään päässyt tutustumaan tarkastuskäynnin aikana. Tämän vuoksi yritystä koskevat päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti. 18 artiklan 4 kohdan mukaisesti yritykselle ilmoitettiin, että sen toimittamia tietoja ei oteta huomioon, ja yritykselle annettiin määräaika, jonka kuluessa se saattoi toimittaa lisäselvityksiä.

(48)

Ilmoituksen jälkeen yritys myönsi, että se oli aikaisemmin kiertänyt toimenpiteitä väärentämällä Kiinasta ostettujen tuotteiden alkuperän. Toisaalta yritys väitti toimittaneensa riittävästi tietoja tutkimusajanjakson tuotannosta, myynnistä ja hankinnoista, ja että tiedot oli tarkastettu paikan päällä. Yrityksen mukaan tämän olisi riitettävä sen määrittämiseen, että yritys ei ollut kiertänyt voimassa olevaa toimenpidettä tutkimusajanjaksolla.

(49)

Koska yritys on myöntänyt olleensa osallisena kiertämiskäytännöissä, ja koska se on lisäksi yrittänyt johtaa tutkimusta harhaan, katsottiin asianmukaiseksi jättää ottamatta huomioon kaikki yrityksen toimittamat tiedot ja olla vapauttamatta kyseistä yritystä laajennetuista toimenpiteistä, kuten jäljempänä johdanto-osan kappaleessa 77 todetaan.

(50)

Kuten edellä 18 kappaleessa todettiin, yksi yritys ilmoitti komissiolle tehneensä konkurssiin ja luopuvansa yhteistyöstä. Edellä mainitun tapauksen tavoin myös tätä yritystä koskevat päätelmät perustuivat käytettävissä oleviin tietoihin perusasetuksen 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(51)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että vaikka yhdenkään yhteistyössä toimineen korealaisen tuottajan ei todettu osallistuvan jälleenlaivaukseen, sitä kuitenkin tapahtui tutkimusajanjaksolla ja sitä edeltävinä vuosina. Tämä käy ilmi myös edellä 39 kappaleessa kuvatuista kaupan rakenteen muutosta koskevista päätelmistä.

(52)

On huomattava, että OLAF käynnisti vuonna 2007 tutkimuksen, joka koski saman tuotteen kuljetusta Korean tasavallan kautta. On tiedossa, että korealaiset viranomaiset suorittivat samaan aikaan väitettyä kiertämistä koskevia tutkimuksia ja totesivat monien yritysten, pääasiassa kauppiaiden, syyllistyneen petokseen väärentämällä Kiinasta Korean tasavaltaan tuotujen teräsköysien ja -kaapeleiden alkuperän tuotteiden jälleenviennin yhteydessä.

(53)

Näin ollen vahvistettiin, että Kiinasta peräisin olevia tuotteita kuljetettiin Korean tasavallan kautta.

(54)

Jotta voitiin todeta, kierretäänkö toimenpiteitä Korean tasavallassa tapahtuvalla kokoonpanotoiminnalla 13 artiklan 2 kohdan perusteiden mukaisesti, analysoitiin raaka-aineiden lähteet ja tuotantokustannukset kunkin yhteistyössä toimineen yrityksen osalta. Missään tapauksessa Kiinasta peräisin olevat raaka-aineet (valssilanka tai puolivalmisteet) eivät muodostaneet 60:tä prosenttia tai enempää lopullisen tuotteen osien kokonaisarvosta. Sen vuoksi ei ollut tarpeen tutkia, ylitettiinkö arvonlisäystä koskeva 25 prosentin raja-arvo.

(55)

Tutkimuksessa todettiin, että yksikään yhteistyössä toimineista malesialaisista tuottajista ei tuonut tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta tutkimusajanjaksolla.

(56)

Yhteistyössä toimineiden yritysten osuudesta Malesiasta unioniin tapahtuvasta kokonaisviennistä COMEXTiin tehtyjen kirjausten perusteella pääteltiin, että tilastoista ilmi käynyt Malesiasta tulevan tuonnin kasvu voidaan selittää kokonaan yhteistyössä toimineiden yritysten viennin kasvulla. Edellä 38 kappaleessa kuvattu tosiasiallisten malesialaisten tuottajien kokonaistuotantomäärän kasvu samalla ajanjaksolla vahvisti päätelmää entisestään.

(57)

Pyynnön esittäjä kyseenalaisti tämän päätelmän toimittamatta kuitenkaan lisäperusteita tai -näyttöä. Väite oli sen vuoksi hylättävä.

(58)

Jotta voitiin todeta, kierretäänkö toimenpiteitä Malesiassa tapahtuvalla kokoonpanotoiminnalla 13 artiklan 2 kohdan perusteiden mukaisesti, analysoitiin raaka-aineiden lähteet ja tuotantokustannukset kunkin yhteistyössä toimineen yrityksen osalta. Missään tapauksessa Kiinasta peräisin olevat raaka-aineet (valssilanka tai puolivalmisteet) eivät muodostaneet 60:tä prosenttia tai enempää lopullisen tuotteen osien kokonaisarvosta. Sen vuoksi ei ollut tarpeen tutkia, ylitettiinkö arvonlisäystä koskeva 25 prosentin raja-arvo.

(59)

Sen vuoksi voitiin päätellä, että Kiinan, Malesian ja unionin välisen kaupan rakenteen muutos ei johtunut Malesiassa toteutettavista kiertämiskäytännöistä. Näin ollen Malesiasta lähetettyjen teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia koskeva tutkimus olisi päätettävä.

(60)

Tutkimuksessa ei tullut esiin muita riittäviä syitä tai taloudellisia perusteita jälleenlaivaukselle kuin Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden voimassa olevan polkumyyntitullin välttäminen.

(61)

Koska yhteistyössä toimimattomien viejien tuonnin määrästä ja hinnasta saatiin parhaat tiedot COMEXTista, COMTEXTin tietoja käytettiin sen arvioimiseksi, onko kyseinen tuonti vaarantanut Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa voimassa olevan toimenpiteen korjaavia vaikutuksia määrän tai hinnan osalta. Näin saatuja hintoja verrattiin toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa unionin tuottajien osalta vahvistettuun vahingon korjaavaan tasoon.

(62)

Kun otetaan huomioon toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa määriteltyjen markkinoiden koko, Korean tasavallasta tulevan tuonnin kasvun katsottiin olevan määrän osalta merkittävää (asetuksen (EY) N:o 1858/2005 johdanto-osan 99 kappale). Unionin arvioitu kulutus tutkimusajanjaksolla antaa samanlaisen käsityksen kyseisen tuonnin merkityksestä. Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistetun vahingon korjaavan tason vertaaminen vientihinnan painotettuun keskiarvoon todisti lisäksi merkittävästä alihintaan myynnistä. Sen vuoksi pääteltiin, että toimenpiteiden korjaava vaikutus vaarantuu määrän ja hinnan osalta.

(63)

Perusasetuksen 13 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti tarkasteltiin, oliko polkumyynnistä olemassa näyttöä aikaisemmin samankaltaisille tai vastaaville tuotteille vahvistettuun normaaliarvoon verrattuna.

(64)

Koska toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa Turkin katsottiin olevan soveltuva markkinataloutta toteuttava vertailumaa Kiinalle, normaaliarvo määritettiin Turkissa sovellettavan hinnan perusteella. Tässä tutkimuksessa katsottiin, että teräsköysien ja -kaapeleiden tuotannon pääraaka-aineen valssilangan hinta on noussut merkittävästi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon, että raaka-aineiden hintakehitys näkyi vientihinnassa tutkimusajanjaksolla, katsottiin aiheelliseksi päivittää aiemmin vahvistettu normaaliarvo raaka-aineiden hintakehityksen mukaisesti.

(65)

Merkittävä osa Korean tasavallan viennistä oli peräisin tosiasiallisesta korealaisesta tuotannosta. Määritettäessä hintaa Korean tasavallan viennille, jota kiertämistoimenpiteet koskivat, otettiin tästä syystä huomioon vain yhteistyössä toimimattomien tuottajien/viejien vienti ja käytettiin parhaita saatavilla olevia tietoja, eli COMEXTiin kirjattuja teräsköysien ja -kaapeleiden keskimääräisiä vientihintoja tutkimusajanjaksolla.

(66)

Jotta normaaliarvon ja vientihinnan vertailu olisi tasapuolinen, hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot otettiin asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Oikaisuja tehtiin epäsuorien verojen sekä kuljetus- ja vakuutuskustannusten osalta yhteistyössä toimineille korealaisille tuottajille/viejille tutkimusajanjaksolla aiheutuneiden keskimääräisten kustannusten perusteella.

(67)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti polkumyynnin taso määritettiin vertailemalla toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa määritettyä painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tämän tutkimuksen tutkimusajanjaksolta määritettyyn vientihintojen painotettuun keskiarvoon, joka ilmaistiin prosenttimääränä CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana.

(68)

Painotetun keskimääräisen normaaliarvon ja vientihinnan painotetun keskiarvon vertailu osoitti, että polkumyyntiä esiintyy.

(69)

Edellä esitetyn perusteella pääteltiin, että Kiinasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa käyttöön otettua lopullista polkumyyntitullia kierrettiin perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla kuljettamalla niitä Korean tasavallan kautta.

(70)

Kiinasta peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa voimassa olevat toimenpiteet olisi perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen nojalla laajennettava koskemaan saman tuotteen Korean tasavallasta lähetettyä tuontia riippumatta siitä, onko sen alkuperämaaksi ilmoitettu Korean tasavalta.

(71)

Laajennettavien toimenpiteiden olisi oltava asetuksen (EY) N:o 1858/2005 1 artiklan 2 kohdassa vahvistetut toimenpiteet eli 60,4 prosentin lopullinen polkumyyntitulli, jota sovelletaan CIF-nettohintaan vapaasti unionin rajalla tullaamattomana.

(72)

Perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklan 5 kohdassa säädetään, että laajennettuja toimenpiteitä on sovellettava vireillepanoasetuksella käyttöön otetun kirjaamisvelvoitteen alaiseen unioniin tulevaan tuontiin, ja siksi kyseisestä Korean tasavallasta lähetetystä teräsköysien ja -kaapeleiden kirjatusta tuonnista olisi kannettava tullit.

(73)

Malesiaa koskevien päätelmien perusteella polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista kiertämistä Malesiasta lähetetyllä teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnilla koskeva tutkimus olisi päätettävä, ja vireillepanoasetuksella käyttöön otettu Malesiasta lähetetyn teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnin kirjaaminen olisi lopetettava.

(74)

Pyynnön esittäjä vastusti ehdotusta päättää Malesiaa koskeva tutkimus. Koska sen kaikki edellä esittämät väitteet on käsitelty, ehdotuksen tarkistamiseen ei ollut syytä.

(75)

Kyselyyn vastanneet neljätoista korealaista yritystä pyysivät vapautusta mahdollisesti käyttöön otettavista laajennetuista toimenpiteistä perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(76)

Kuten 18 kappaleessa todettiin, yksi näistä yrityksistä on lopettanut toimintansa. Siksi kyseisen yrityksen 13 artiklan 4 kohdan mukainen vapauttamista koskeva pyyntö hylättiin.

(77)

Edellä 47 kappaleessa mainittu toinen yritys toimitti vääriä tietoja, eikä se päästänyt tutustumaan pyydettyihin tietoihin. Siksi kyseiselle yritykselle ei voitu myöntää 13 artiklan 4 kohdan mukaista vapautusta.

(78)

Kolmas korealainen yritys ei vienyt tuotetta tutkimusajanjaksona eikä sen jälkeen, eikä sen toiminnan luonteesta voitu tehdä päätelmiä. Yritykselle ei siksi voitu myöntää vapautusta. Jos perusasetuksen 11 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan edellytykset kuitenkin täyttyvät voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisalan laajentamisen jälkeen, yrityksen tilannetta voidaan pyynnöstä tarkastella uudelleen.

(79)

Kyseinen kolmas yritys esitti vastalauseen ja uusi vapauttamista koskevan pyyntönsä. Yritys ei kuitenkaan esittänyt uutta tietoa eikä näyttöä, jonka perusteella edellä tarkoitettua päätöstä olisi voitu muuttaa. Näin ollen pyyntöä ei voitu hyväksyä.

(80)

Yhdenkään yhteistyössä toimineen korealaisen yrityksen ei todettu kiertäneen toimenpiteitä. Vapautusta pyytäneistä yrityksistä yksikään ei myöskään ollut etuyhteydessä yritykseen, jonka olisi todettu toteuttaneen kiertämiskäytäntöjä. On huomattava, että asianomaisista tuottajista neljä on etuyhteydessä kiinalaiseen yritykseen, johon sovelletaan alkuperäisiä toimenpiteitä. Ei ole kuitenkaan näyttöä siitä, että tällainen suhde solmittiin tai sitä käytettiin Kiinasta peräisin olevassa tuonnissa voimassa olevien toimenpiteiden kiertämiseksi. Vapautus olisi siksi myönnettävä kaikille yhteistyössä toimineille yrityksille, joita ei mainita 76–78 kappaleessa.

(81)

Jotta näitä vapautuksia sovellettaisiin asianmukaisesti, tarvitaan erityistoimenpiteitä. Tällainen erityistoimenpide on vaatimus sellaisen pätevän kauppalaskun esittämisestä jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä esitetyt vaatimukset. Tuonnista, jossa ei ole mukana tällaista laskua, kannetaan laajennettu polkumyyntitulli, jota sovelletaan kaikkiin korealaisiin yrityksiin, joille ei ole myönnetty vapautusta.

(82)

Muiden asianomaisten viejien, joihin komissio ei ottanut yhteyttä tämän menettelyn yhteydessä ja jotka aikovat pyytää vapautusta laajennetusta polkumyyntitullista perusasetuksen 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti, on täytettävä kyselylomake, jotta komissio voi päättää vapautuksen myöntämisestä. Tavallisesti komissio tekee myös tarkastuskäynnin paikan päällä. Pyynnöt olisi osoitettava komissiolle ja mukaan olisi liitettävä kaikki asian kannalta olennaiset tiedot.

(83)

Jos vapautus myönnetään, komissio ehdottaa tämän asetuksen muuttamista neuvoa-antavaa komiteaa kuultuaan. Myönnettyjä vapautuksia seurataan sen varmistamiseksi, että niille asettuja ehtoja noudatetaan.

(84)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä keskeisistä tosiseikoista ja huomioista, joiden perusteella edellä esitettyyn päätelmään päädyttiin, ja niitä kehotettiin esittämään huomautuksia. Osapuolten suulliset ja kirjalliset huomautukset tutkittiin. Mikään esitetyistä väitteistä ei antanut aihetta muuttaa lopullisia päätelmiä,

European Commission

Directorate-General for Trade

Directorate H

Office: N-105 04/92

1049 Brussels/Bruxelle

BELGIUM/BELGIË

Faksi: + 32 22956505