25.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 47/1

(1)

Neuvosto tarkasteli (2 päivänä joulukuuta 2009) Belgian huhtikuun 2009 tarkistetun vakausohjelman täydennystä, jäljempänä 'täydennys', joka kattaa vuodet 2008–2012 (2) ja jonka Belgian viranomaiset toimittivat neuvoston esitettyä asiaa koskevan kehotuksen huhtikuun 2009 vakausohjelmasta 7 päivänä heinäkuuta 2009 antamassaan lausunnossa. Tällä lausunnolla päivitetään heinäkuussa annettua lausuntoa ottaen huomioon huhtikuun 2009 vakausohjelmaan tehdyn täydennyksen sisältämät tiedot.

(2)

Maailmankaupan romahdus sekä luottamuksen heikkeneminen, varallisuusvaikutukset ja luottoehtojen tiukkeneminen johtivat talouden voimakkaaseen supistumiseen vuoden 2008 viimeisellä ja vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä. Toisella neljänneksellä supistuminen oli vähäisempää, ja neljännesvuosikasvun odotetaan kääntyvän vuoden jälkipuoliskolla hienokseltaan positiiviseksi kansainvälisen ympäristön kohentuessa. Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan vuotuisen BKT:n ennakoidaan supistuvan 3 prosenttia vuonna 2009 ja kääntyvän kasvuun vuonna 2010 (kasvu 0,6 prosenttia). Vuonna 2011 kasvun arvioidaan voimistuvan ja olevan 1,5 prosenttia eli jonkin verran nopeampaa kuin potentiaalinen kasvuvauhti, jota investointien väheneminen ja työttömyysasteen nousu kriisin yhteydessä ovat heikentäneet. Laskusuhdanteella tulee myös olemaan merkittäviä haittavaikutuksia julkiseen talouteen: komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukaan BKT:hen suhteutetun julkisen talouden alijäämän ennakoidaan kasvavan 1,2 prosentista vuonna 2008 noin 6 prosenttiin vuonna 2009. Alijäämän arvioidaan vakaantuvan vuosina 2010 ja 2011, kun otetaan huomioon i) vuoden 2008 lopulla Euroopan talouden elvytyssuunnitelman perusteella hyväksyttyjen elvytystoimien talousarviovaikutus, jonka ennakoidaan olevan vuonna 2010 edelleen 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, sillä elvytyspaketti sisältää pysyviä toimenpiteitä, ja ii) eri hallinnon tasoilla päätetyt vuosien 2010 ja 2011 talousarvioita koskevat vakauttamistoimenpiteet (0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 ja 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2011). Talouden vuoden 2010 kasvurakenteen haitallisten tekijöiden, eli työttömyyden vahvan kasvun jatkumisen, korkomenojen kasvun ja väestön ikääntymiseen liittyvien kustannusten nousun (joka osittain johtuu viime vuosina toteutetuista sosiaalietuuksia kuten eläkkeitä kasvattavista toimenpiteistä), odotetaan kuitenkin kumoavan täysin vakauttamistoimien vaikutuksen rahoitusasemaan.

(3)

Täydennyksen perustana olevan makrotalouden skenaarion mukaan BKT:n määrä, joka kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2008, supistuu 3,1 prosenttia vuonna 2009 ja elpyy 0,4 prosentin kasvuun vuonna 2010. Sen jälkeen BKT:n arvioidaan kasvavan 1,9 prosenttia vuonna 2011 ja 2,4 prosenttia vuonna 2012. Huhtikuun 2009 tarkistettuun vakausohjelmaan verrattuna kasvulukuja on tarkistettu alaspäin, varsinkin vuodelle 2009. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen (3) perusteella uusi skenaario vaikuttaa kutakuinkin uskottavalta. Vuosien 2009–2010 arviot ovat kenties hieman varovaisia, mutta arviointijakson viimeisten vuosien kehitysnäkymät ovat potentiaalista tuotantoa koskevien tuoreimpien arvioiden valossa suhteellisen suotuisat. Täydennyksessä esitetty arvio tuotantokuilun sulkeutumisvauhdista vaikuttaa varsin optimistiselta, vaikka myös komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa ennakoidaan tuotantokuilun sulkeutuvan vähitellen laskusuhdanteen päätyttyä. Täydennyksessä ennakoitu kasvurakenne on kutakuinkin uskottava läpi koko arviointijakson, ja siinä esitettyä inflaatioennustetta voidaan pitää realistisena. Toisaalta palkkojen nousu näyttää arvioidun koko arviointijakson ajalta melko suureksi ottaen huomioon, että työvoimakustannusten nousun hidastuminen muissa maissa saattaa aiheuttaa Belgiassa palkkojen laskupaineita, kun työttömyys on suurta. Myös täydennyksessä esitetyt työttömyyden kasvua koskevat arviot vuodelle 2011 saattavat olla hienokseltaan optimistisia.

(4)

Täydennyksessä esitetty alijäämätavoite vuodelle 2009 on 5,9 prosenttia suhteessa BKT:hen (tavoite on komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteen mukainen). Vuonna 2008 alijäämä oli 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämän kasvu vuonna 2009 johtuu pääasiassa automaattisten vakauttajien vaikutuksesta. Vaikutus on ollut paljon suurempi kuin tavanomaisen jouston perusteella voitaisiin odottaa, ja etenkin yhtiöverokertymä on pienentynyt voimakkaasti. Vuoden 2009 talousarvion sisältämät elvytystoimet (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja alueiden sekä liittovaltion finanssipoliittiset elvytyspaketit (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) olivat suhteellisen hillittyjä eli mitoitettu runsaasta velasta johtuvan rajallisen liikkumavaran mukaan. Lisäksi julkisen talouden tilaa ovat heikentäneet negatiiviset kertaluonteiset toimenpiteet, joiden vaikutus on noin 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen ja jotka ovat seurausta pääasiassa kahdesta tuomioistuimen päätöksestä (4). Kertaluonteisten toimien sekä automaattisten vakauttajien odotettua laajemman vaikutuksen vuoksi tämänhetkinen alijäämätavoite vuodelle 2009 ylittää huhtikuun 2009 tarkistetussa vakausohjelmassa esitetyn tavoitteen 2,5 prosentilla suhteessa BKT:hen, vaikka ylimääräisiä elvytystoimenpiteitä ei ole toteutettu. Täydennykseen sisältyvien ja komission yksiköiden yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti uudelleenlaskemien tietojen perusteella rakenteellisen alijäämän (eli suhdannetasoitetun julkisen talouden rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä) arvioidaan suurenevan 4,7 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2009, kun se vuonna 2008 oli 2,3 prosenttia. Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa rakenteellisen alijäämän ennakoidaan kasvavan hieman vähemmän vuonna 2009 (2 eikä 2,4 prosenttiyksikköä), mikä johtuu pääasiassa siitä, että täydennyksessä tuomioistuimen päätöksistä vuonna 2009 aiheutuvaa 0,5 prosentin vaikutusta suhteessa BKT:hen ei pidetty kertaluonteisena.

(5)

Täydennyksessä esitetyn keskipitkän aikavälin strategian päätavoitteena on varmistaa, että tasapainoinen rahoitusasema saavutetaan jälleen asteittain vuoteen 2015 mennessä. Täydennyksessä ei nimenomaisesti mainita keskipitkän aikavälin tavoitetta, eikä Belgian alkuperäistä keskipitkän aikavälin tavoitetta (tavoitteena on ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä lasketun suhdannetasoitetun rahoitusaseman 0,5 prosentin ylijäämä suhteessa BKT:hen) ennakoida saavutettavan täydennyksen kattaman jakson aikana. Alijäämän ennakoidaan vakaantuvan vuonna 2010 noin 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen korjaavien toimenpiteiden ansiosta (vaikutus 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ja supistuvan 4,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2012 vakauttamistoimenpiteiden vaikutuksesta (1 prosentti suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja 1,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2012). Täydennyksen mukaan tavoiteaika alijäämän saattamiselle alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen on vuosi 2013, mutta kyseiselle vuodelle ei esitetä yksityiskohtaista skenaariota. (5) Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti uudelleenlasketun rakenteellisen alijäämän ennakoidaan supistuvan noin 0,25 prosenttiyksikköä vuosina 2010 ja 2011 ja 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2012. Koska tuomioistuimen päätösten vaikutusta vuonna 2009 (0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen) ei täydennyksessä pidetty kertaluonteisena, rakenteellinen alijäämä itse asiassa suurenisi 0,25 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010 (alijäämä 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2009 ja 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2010). Täydennyksessä ennakoidut sopeutustoimenpiteet ovat huomattavasti pienempiä kuin edellä mainitut suunniteltuja toimenpiteitä koskevat määrät. Taustalla on se, että jos talouspolitiikassa ei tapahdu muutoksia, rakenteellinen alijäämä suurenisi vuosittain automaattisesti keskimäärin 0,5 prosentin verran suhteessa BKT:hen talouden vuoden 2010 kasvutekijöiden haitallisen rakenteen, korkomenojen kasvun ja väestön ikääntymiseen liittyvien kustannusten nousun (joka osittain johtuu viime vuosina toteutetuista sosiaalietuuksia kuten eläkkeitä kasvattavista toimenpiteistä) vuoksi. Täydennyksen mukaan suunniteltujen vakauttamistoimenpiteiden perustana ovat tasapuolisesti verotulot (erityisesti tulo- ja varallisuusverotulot) ja menojen (varsinkin välituotekäyttöön, palkansaajakorvauksiin ja luontoismuotoisiin sosiaalisiin tulonsiirtoihin liittyvien menojen) vähentäminen. Täydennyksessä arvioidaan julkisen talouden velan olleen 89,6 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2008 ja 84 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2007. Velan kasvu johtuu pitkälti pankkien pelastustoimista aiheutuneesta merkittävästä virta-varanto-korjauserästä (6 prosenttia suhteessa BKT:hen). BKT:hen suhteutetun velan odotetaan kasvavan entisestään eli noin 104 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2011 ja vakaantuvan sitten kutakuinkin sille tasolle. Velkasuhde ennakoidaan huomattavasti suuremmaksi kuin huhtikuisessa tarkistuksessa (mikä johtuu pääasiassa alijäämien kasvusta). Komission yksiköiden syksyn 2009 talousennusteessa velkasuhteen kasvua koskeva arvio on vastaavankaltainen.

(6)

Julkisen talouden tavoitteisiin kohdistuu kaiken kaikkiaan joitakin rahoitusaseman heikkenemisen riskejä pääasiassa vuodesta 2011 lähtien. Ensinnäkin makrotalouden tilanne on epävarma, ja sen vuoksi on varauduttava myös siihen mahdollisuuteen, että tilanne on vuosina 2011 ja 2012 heikompi kuin vakausohjelman täydennyksessä ennakoidaan. Toiseksi täydennyksessä esitettyjä vakauttamistoimia, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista, ei ole eritelty riittävän tarkasti. Täydennyksen toimittamisen jälkeen sovittujen eri hallinnon tasojen vuoden 2010 talousarvioesitysten perusteella vaikuttaa siltä, että vuonna 2010 korjaavien toimenpiteiden vaikutus ylittää täydennyksessä ennakoidut 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, sillä tähänastisten riittävästi täsmennettyjen toimenpiteiden vaikutus on noin 0,75 prosenttia suhteessa BKT:hen. Myöhemmille vuosille suunniteltujen toimien luonteesta on sitä vastoin saatavilla vain vähän tietoa. Lisäksi hallitus on antanut pankkialalle mittavia takauksia, jotka saattavat maksettaviksi langetessaan kasvattaa alijäämiä tulevaisuudessa, vaikka osa rahoitusalalle annetun julkisen tuen kustannuksista kenties saadaan myöhemmin perittyä takaisin. Toisaalta ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että tulojen pienennyttyä vuonna 2009 arvioitua voimakkaammin verotulot vastaavasti kehittyisivät suotuisammin kuin tavanomaisen jouston perusteella voitaisiin odottaa. Julkisen talouden tavoitteisiin liittyvien riskien vuoksi myös velkasuhteen kehitys voi olla täydennyksessä ennakoitua heikompi.

(7)

Vakausohjelman täydennyksessä esitetyn rakenteellisen rahoitusaseman uudelleenlasketun muutoksen perusteella ja edellä mainitut riskit huomioon ottaen finanssipolitiikan viritys on Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti elvyttävä vuonna 2009 ja kutakuinkin neutraali ohjelmakauden jäljelle jäävänä aikana. Kun otetaan huomioon julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä uhkaavat riskit, kuten suuri julkinen velka, semminkin kun se ei pienene riittävästi kohti viitearvoa ohjelmakauden aikana, sekä rahoitusjärjestelmän vakauttamiseksi toteutetuista toimista aiheutuvat merkittävät vastuusitoumukset, vakauttamispyrkimyksiä olisi voimistettava huomattavasti vuodesta 2011 alkaen.

(8)

Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennetyistä tietovaatimuksista voidaan todeta, että täydennys noudattaa käytännesääntöjen vaatimuksia aiempaa paremmin, joskin joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja puuttuu yhä (6).