1.   Viljat, jotka maksajavirastot tai interventioelimet, jäljempänä ’interventioelimet’, ostavat asetuksen (EY) N:o 1234/2007 11 artiklan mukaisesti, saatetaan uudelleen markkinoille tarjouskilpailun kautta tai uudelleen yhteisön markkinoille saatettaessa myymällä julkisella huutokaupalla.

2.   Tässä asetuksessa ’tarjouskilpailulla’ tarkoitetaan tarjouskilpailuilmoituksesta johtuvaa asianomaisten välistä kilpailua, jossa sopimus kustakin erästä tehdään sen tarjoajan kanssa, joka tekee parhaan tarjouksen tämän asetuksen säännösten mukaisesti, ja tarjotun hinnan on oltava vähintään komission 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistaman vähimmäismyyntihinnan suuruinen.

1.   Interventioelinten on laadittava ja julkaistava vähintään neljä päivää ennen tarjousten tekemisen ensimmäisen määräajan viimeiseksi päiväksi vahvistettua määräpäivää tarjouskilpailuilmoitus, jossa on määritelty:

2.   Interventioelinten on huolehdittava siitä, että tarjouskilpailuilmoituksesta tiedotetaan riittävästi erityisesti niiden toimipaikalla ja niiden tai toimivaltaisen ministeriön internet-sivustoilla olevilla ilmoituksilla. Siinä määritetään määräpäivät tarjousten tekemiselle pysyvässä tarjouskilpailussa jokaisen osittaisen tarjouskilpailun osalta.

3.   Tarjouskilpailuilmoituksessa vahvistetaan vähimmäismäärät, joille tarjoukset on tehtävä.

4.   Tarjouskilpailuilmoitus ja kaikki sitä koskevat muutokset on toimitettava komissiolle ennen tarjousten jättämisen ensimmäisen määräajan päättymistä.

1.   Tarjoukset vahvistetaan tarjouksen kohteena olevan erän todellisen laadun perusteella.

2.   Tehtyjä tarjouksia ei voida muuttaa eikä peruuttaa.

3.   Tarjoukset ovat hyväksyttäviä vain, jos niihin on liitetty todiste tarjouksen tekijän asettamasta vakuudesta, jonka suuruus on 5 euroa tonnilta.

1.   Edellä 2 artiklaa ei sovelleta tarjouskilpailutettaviin määriin, jotka ovat pienempiä kuin 5 000 tonnia.

2.   Edellä 2 artiklassa tarkoitettu tarjouskilpailu voidaan rajoittaa määrättyihin käyttötarkoituksiin ja/tai määräpaikkoihin.

1.   Tarjouksiin sovelletaan seuraavia lisäehtoja:

Hyväksytyn tarjouksen vähimmäismyyntihinta vahvistetaan tasolle, joka ei aiheuta häiriöitä viljamarkkinoille ja joka vastaa vähintään hintaa, joka on vastaavan laadun ja edustavan määrän todettu markkinahinta varastointipaikan markkinoilla tai sen puuttuessa lähimmillä markkinoilla kuljetuskustannukset huomioon ottaen.

2.   Kohdasta 1 poiketen kun kyseessä on viljan muuttaminen bioetanoliksi ja sen käyttö biopolttoaineiden valmistuksessa yhteisössä, myynti yhteisön markkinoille voidaan järjestää erityisen tarjouskilpailun perusteella edellyttäen, että perinteisten elintarvikemarkkinoiden hankinnat eivät ole uhattuina. Tällaisessa tapauksessa vähimmäismyyntihinta vastaa kyseessä olevien biopolttoaineiden valmistukseen käytettävien tuotteiden markkinoilla tai sitä lähimmillä markkinoilla vastaavalle laadulle ja edustavalle määrälle todettua hintaa, kuljetuskustannukset huomioon ottaen.

3.   Jos markkinointivuoden kuluessa havaitaan häiriöitä kyseisen yhteisen markkinajärjestelyn toiminnassa, erityisesti vaikeuksia myydä viljaa 1 kohdan mukaisilla hinnoilla, tai jos kyseessä ovat poikkeukselliset olosuhteet, myynti voidaan järjestää yhteisön markkinoilla erityisen tarjouskilpailun perusteella, erityisillä ehdoilla ja asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vahvistetuilla hinnoilla.

1.   Edellä 3 artiklassa tarkoitetussa tarjouskilpailuilmoituksessa interventioelimen on ilmoitettava jokaiselle erälle lähtösatama tai lähtöpaikka, johon kuljetuskustannukset ovat alhaisimmat ja jossa on tarjouskilpailutettavien viljojen vientiin riittävät tekniset laitteet.

Interventioelimen on korvattava tarjouskilpailun voittaneelle viejälle varastointipaikan ja sataman lastauspaikan tai ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun lähtöpaikan väliset alhaisimmat kuljetuskustannukset viedyiltä määriltä. Erityistapauksissa voidaan päättää asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, että interventioelin huolehtii kuljetuksesta samoilla ehdoilla.

2.   Jos jäsenvaltiossa ei ole merisatamaa, voidaan asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen päättää poiketa tämän artiklan 1 kohdasta ja säätää merisatamasta tapahtuvan viennin osalta edullisimpien varastointipaikan ja todellisen lähtöpaikan välisten kuljetuskustannusten rahoittamisesta tarjouskilpailuilmoituksessa ilmoitettujen enimmäismäärien rajoissa.

Tämän kohdan soveltamiseksi Rijekan ja Splitin satamat Kroatiassa voidaan katsoa lähtöpaikoiksi.

3.   Interventioelin määrittää määräpäivät tarjousten tekemiselle jokaista pysyvän tarjouskilpailun osatarjouskilpailua varten.

1.   Voidaan säätää, että komission asetuksen (EY) N:o 376/2008 (5) 47 artiklan mukaiset tarjoukset eivät ole hyväksyttäviä.

2.   Tarjoukset voidaan hylätä, jos ne koskevat pienempiä kuin 500 tonnin eriä.

3.   Tarjoukset voivat sisältää ehdon, jonka mukaan ne koskevat vain tiettyjä määriä.

4.   Tarjoukset katsotaan tehdyiksi viljasta, joka on toimitettu purkamattomana 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin satamiin tai lähtöpaikkoihin.

5.   Tarjoukset voidaan hyväksyä ainoastaan, jos niihin on liitetty vientitodistushakemus ja hakemus vientituen tai vientimaksun vahvistamisesta ennakolta kyseistä määräpaikkaa varten, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 artiklan 1 kohdan säännösten soveltamista. ’Määräpaikalla’ tarkoitetaan kaikkia maita, joita varten on vahvistettu sama vientituen tai vientimaksun määrä.

1.   Kun kukin tarjousten tekemiselle säädetty määräaika on päättynyt, kyseisen jäsenvaltion on esitettävä komissiolle nimetön luettelo, johon on merkitty jokaisen tarjouksen osalta erityisesti erän numero, tarjottu määrä, tarjottu hinta sekä siihen liittyvät alennukset ja korotukset.

2.   Komissio vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1234/2007 195 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen vähimmäismyyntihinnan tai päättää olla hyväksymättä saatuja tarjouksia.

3.   Vientiä koskevien tarjouskilpailujen osalta vähimmäismyyntihinta vahvistetaan sellaiselle tasolle, ettei se haittaa muuta vientiä.

1.   Tässä asetuksessa tarkoitetut vakuudet on annettava komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (6) II ja III osaston säännösten mukaisesti.

2.   Edellä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan sellaisten määrien osalta,

3.   Edellä 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettu vakuus vapautetaan määriltä, joiden osalta

4.   Edellä 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu vakuus siirtyy vakuuden saajalle sellaisten määrien osalta, joiden osalta:

5.   Edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu vakuus siirtyy vakuuden saajalle sellaisten määrien osalta, joiden osalta 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja todisteita ei ole esitetty asetuksen (EY) N:o 800/1999 49 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa, paitsi ylivoimaisen esteen sattuessa.