18.3.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 75/66

(1)

Komissio julkaisi 19 päivänä joulukuuta 2006 ilmoituksen (2) Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, ja Taiwanista peräisin olevan polyvinyylialkoholin (PVA) tuontia yhteisöön koskevan polkumyynnin vastaisen menettelyn aloittamisesta. Komissio otti käyttöön Kiinasta peräisin olevaa polyvinyylialkoholia koskevan väliaikaisen polkumyyntitullin asetuksella (EY) N:o 1069/2007 (3), jäljempänä ’väliaikaista tullia koskeva asetus’, 17 päivänä syyskuuta 2007. Taiwania koskevia väliaikaisia toimenpiteitä ei otettu käyttöön.

(2)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 13 kappaleessa todetaan, polkumyyntiä ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2005 ja 30 päivän syyskuuta 2006 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavia kehityssuuntauksia varten komissio tarkasteli tietoja, jotka kattoivat 1 päivän tammikuuta 2003 ja tutkimusajanjakson päättymisen välisen ajan, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(3)

Sen jälkeen kun oli päätetty, että Kiinasta peräisin olevalle polyvinyylialkoholin tuonnille asetetaan väliaikaiset polkumyyntitullit ja että vastaavia tulleja ei aseteta Taiwanista tulevalle tuonnille, useat menettelyn osapuolista esittivät huomautuksia kirjallisesti. Kuulemista pyytäneille osapuolille annettiin myös mahdollisuus tulla kuulluiksi. Komissio jatkoi lopullisia päätelmiään varten tarpeellisina pitämiensä tietojen hankkimista ja tarkistamista.

(4)

Komissio tutki tarkemmin yhteisön etuun liittyviä näkökohtia ja antoi poikkeuksellisesti paperiteollisuutta edustaville käyttäjille eli merkittävälle käyttäjäsektorille, joka ei siihen mennessä ollut osallistunut yhteistyöhön, mahdollisuuden vastata käyttäjille tarkoitettuun kyselylomakkeeseen.

(5)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiottiin päättää Kiinasta ja Taiwanista peräisin olevan polyvinyylialkoholin tuontia koskeva menettely ja vapauttaa väliaikaisen tullin vakuutena olevat määrät. Osapuolille annettiin myös määräaika, jonka kuluessa ne voivat tehdä huomautuksia ilmoituksen johdosta.

(6)

Asianomaisten osapuolten esittämät suulliset ja kirjalliset huomautukset tarkasteltiin, ja päätelmiä on tarvittaessa muutettu niiden perusteella.

(7)

Sama yhteisössä toimiva käyttäjä, johon viitataan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 16 kappaleessa, esitti uudestaan ja perusteli tarkemmin erään tuotelaadun, jota käyttäjä kutsui tuhkapitoisuudeltaan alhaiseksi NMWD-polyvinyylialkoholiksi (low ash NMWD PVA), jäljempänä ’kiistanalainen laatu’, ja jota kyseinen tuottaja osti muun muassa Kiinasta, jättämistä tuotemääritelmän ulkopuolelle. Käyttäjä väitti, että i) komissio ei ollut esittänyt riittäviä perusteluja sille, että kiistanalaisella tuotelaadulla olisi katsottava olevan samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet kuin muilla tuotemääritelmään kuuluvilla laaduilla, ja väitti edelleen, että ii) kyseisellä tuotelaadulla on aivan erityiset käyttötarkoitukset. Lisäksi käyttäjä esitti, että iii) kiistanalainen laatu on kopolymeeri, joten se ei sisälly soveltamisalan tuotteisiin.

(8)

Ennen kuin kyseisen käyttäjän väitettä tarkastellaan lähemmin, on syytä huomata, että polyvinyylialkoholissa oleva tuhka on epäpuhtaus: mitä alhaisempi tuhkapitoisuus, sitä puhtaampaa polyvinyylialkoholi on. Lisäksi ilmaus ”tuhkapitoisuudeltaan alhainen PVA” on subjektiivinen. Yleisesti hyväksyttyä normia ei ole, joten jokainen tuottaja voi määrittää omat rajansa sille, milloin polyvinyylialkoholin tuhkapitoisuus on alhainen. Tämän todettiin käytännössä johtavan suureen vaihteluun. Tutkimuksen kohteena olevilla tuottajilla tuhkapitoisuudeltaan alhaisen polyvinyylialkoholin suurin sallittu tuhkapitoisuus vaihteli 0,09 prosentista 0,5 prosenttiin. Kyseisen käyttäjän asettama raja ei ole tiukimpien joukossa eli muut asianomaiset osapuolet todennäköisesti pitäisivät sen sallimaa tuhkapitoisuutta melko suurena.

(9)

Kyseisen osapuolen esittämiä ja edellä 7 kappaleessa mainittuja näkökohtia on tarkasteltu huolellisesti ja ne voidaan tiivistää seuraavasti.

(10)

On huomattava, että tarkasteltavana olevan tuotteen fyysiset ja tekniset perusominaisuudet määriteltiin alustavasti väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa. Siinä tarkasteltavana oleva tuote määritellään eräänlaiseksi hartsiksi, jolla on tietyt tekniset muuttujat. Kyseisessä tuotemääritelmässä mainitut muuttujat, joiden perusteella tarkasteltavana oleva tuote erotetaan muista polyvinyylialkoholilaaduista, koskevat viskositeettia (3 mPas – 61 mPas mitattuna 4 prosentin liuoksesta) ja hydrolyysiastetta (84,0 mol % – 99,9 mol %).

(11)

Kaikkia tuotemääritelmään sisältyviä laatuja kutsutaan toisinaan standardilaaduiksi, mikä tarkoittaa, että niitä kaikkia voidaan tuottaa tavanomaisella polyvinyylialkoholin tuotantolinjalla ja eri laatujen tuotantokustannukset ovat samanlaiset. Sama ei koske niitä laatuja, jotka luokitellaan samaan CN-koodiin mutta jotka eivät kuulu tuotemääritelmään: niitä ei voida tuottaa tavanomaisella polyvinyylialkoholin tuotantolinjalla ja ne vaativat erilaisen tuotantoteknologian ja lisälaitteita, minkä vuoksi tuotantokustannukset voivat olla hyvinkin erilaiset. Tuotemääritelmään kuulumattomat laadut ovat myös ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia verrattuna tuotemääritelmään kuuluviin laatuihin. Viskositeetti- ja hydrolyysiasteen osalta voidaan todeta, että i) matalaviskositeettisilla polyvinyylialkoholilaaduilla on alhainen molekyylipaino ja niitä on hankala käsitellä, minkä vuoksi muun muassa niiden tuotantotulos on alhainen, kun taas ii) korkeaviskositeettisia laatuja, jotka myös ovat hankalia käsitellä, käytetään korkealaatuisen kiiltävän paperin päällysteenä; tässä erikoislaatuisessa sovelluksessa on vältettävä yleisesti muodostuvia ei-toivottuja halkeamia; myös iii) korkean hydrolyysiasteen laatuja käytetään pääasiassa tähän sovellukseen, ja iv) ne polyvinyylialkoholilaadut, joiden hydrolyysiaste on matala, eivät liukene veteen tai muodostavat veden kanssa epätasaisia liuoksia; tällaisia tuotteita käytetään ennen kaikkea suspensio-PVC:n valmistamiseen ja korkeissa lämpötiloissa tuotteet poistuvat liuoksesta.

(12)

Käyttäjä väitti, että PVB-kalvon valmistukseen tarvittavan PVB-hartsin valmistaminen edellyttää ehdottomasti kuutta ominaispiirrettä polyvinyylialkoholilta. Näitä kuutta ominaispiirrettä vastaavien muuttujien yhdistelmä tekee käyttäjän mukaan kiistanalaisesta laadusta ainutlaatuisen verrattuna muihin markkinoilla oleviin polyvinyylialkoholilaatuihin. Kun tätä väitettä tutkittiin, todettiin että tekniset vaatimukset voivat tosiaankin olla joidenkin sovellusten osalta tiukempia kuin toisten. Samalla kuitenkin todettiin, että itse asiassa kaikilla laaduilla, mukaan luettuina tuotemääritelmään kuuluvat hyödykelaadut, joita toisinaan kutsutaan standardilaaduiksi, on ainutlaatuinen ominaispiirteiden yhdistelmä. Laatu valitaan halutun sovelluksen perusteella. Tämä koskee asianomaisen käyttäjän sovelluksen lisäksi myös muita sovelluksia. Näin ollen väite oli hylättävä.

(13)

Asianomainen käyttäjä kiisti komission tekemän arvion polyvinyylialkoholin käyttäjämarkkinoista ja väitti varsinkin, että PVB:n käyttäjämarkkinat ovat hyvin erilaiset. Kuten jo väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa todettiin, kyseinen käyttäjä käytti tätä polyvinyylialkoholilaatua PVB:n valmistukseen, joka on yleisin sovellus yhteisössä (25–29 prosenttia polyvinyylialkoholin kulutuksesta) ja PVB-kalvon voimakkaassa kasvussa olevan kysynnän vuoksi myös nopeimmin kasvava käyttötarkoitus. Tutkimus osoitti lisäksi, että lähes 90 prosenttia yhteisössä tuotetusta PVB:stä käytetään myöhemmissä jalostusasteissa PVB-kalvon valmistukseen, mihin tarkoitukseen sitä käyttää myös asianomainen käyttäjä (mutta se ei ole ainoa PVB-kalvon valmistaja yhteisössä). Sen vuoksi vahvistetaan väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 17 kappaleessa mainittu toteamus, jonka mukaan tämän asianomaisen osapuolen nimenomainen käyttötarkoitus on yksi yleisimmistä, ja sitä ei voida markkinalaajuutensa vuoksi määritellä tavanomaisesta poikkeavaksi.

(14)

Asianomainen käyttäjä väitti myös, että sen tarkoittamassa erityisessä käyttötarkoituksessa kiistanalaista laatua ei voida korvata muilla tuotelajeilla, jotka sopisivat tähän nimenomaiseen loppukäyttöön. Tämän väitteen osalta todettiin, että kyseinen käyttäjä ei ostanut tuotetta pelkästään kiinalaistuottajalta vaan sillä oli jo monia muita hankintalähteitä. Tutkimusajanjaksolla vain 5 prosenttia käyttäjän hankkimasta polyvinyylialkoholista, jonka jättämistä tarkastelun ulkopuolelle pyyntö koski, tuli Kiinassa toimivalta tuottajalta. Loput hankituista määristä ostettiin kolmelta muulta eri maissa toimivalta tuottajalta. Lisäksi todettiin, että vaikka suurinta osaa muista yhteisön markkinoilla myydyistä laaduista ei voitu käyttää kiistanalaisen laadun vaihtoehtona, vaihtoehtoista laatua puolestaan voitiin käyttää myös muissa sovelluksissa ja sitä oli saatavilla yhteisön markkinoilla samanlaisilla hinnoilla kuin muita Kiinasta tuotavia laatuja. Edellä esitetyn perusteella väite, jonka mukaan kiistanalaista laatua ei voida korvata, oli hylättävä.

(15)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen käyttäjä väitti, että alhaisen tuhkapitoisuuden omaava polyvinyylialkoholi onkin kopolymeeri eikä homopolymeeri. Väitettä perusteltiin sillä, että aineessa on kaksi rakenneosaa. Asiaa tutkittiin ja todettiin, että polyvinyylialkoholi syntyy siten, että ensiksi homopolymeeri polymeroituu. Sitä seuraa hydrolyysi, joka on kuitenkin aina epätäydellinen (84,0 mol % – 99,9 mol %), ja sillä perusteella polyvinyylialkoholin voidaan myös sanoa sisältävän kaksi rakenneosaa eli olevan kopolymeeri.

(16)

Sekaannusten välttämiseksi katsottiin aiheelliseksi selkeyttää väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa vahvistettua tuotemääritelmää. Näin ollen tarkasteltavana olevaksi tuotteeksi määritellään lopullisesti Kiinan kansantasavallasta ja Taiwanista peräisin olevat tietyt homopolymeerin polymeroitumiseen perustuvat kopolymeeriset polyvinyylialkoholit, joiden viskositeetti (mitattuna 4 %:n liuoksesta) on vähintään 3 mPas ja enintään 61 mPas ja hydrolyysiaste vähintään 84,0 mol % ja enintään 99,9 mol %, ja jotka yleensä luokitellaan CN-koodiin ex 3905 30 00.

(17)

Taiwania koskevia väliaikaisia toimenpiteitä ei otettu käyttöön, koska Taiwanista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa ei todettu polkumyyntiä, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 29 ja 30 kappaleessa todetaan.

(18)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 30 kappaleessa mainitaan, ainoa yhteistyössä toiminut taiwanilaisyritys, Chang Chun Petrochemical Co. Ltd, jäljempänä ’CCP’, on ainoa tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittava tuottaja Taiwanissa, ja Eurostatin tietojen mukaan se vastasi 100-prosenttisesti viennistä Taiwanista yhteisöön tutkimusajanjakson aikana.

(19)

Molemmat yhteisön tuottajat eli Kuraray Europe GmbH ja Celanese Chemicals Ibérica S.L. väittivät, että CCP harjoitti polkumyyntiä tutkimusajanjaksolla, ja pyysivät komissiota tarkastelemaan uudelleen päätelmiään CCP:tä koskevan polkumyynnin määrittämisen osalta.

(20)

Molemmat yhteisön tuottajat väittivät, että CCP:n tuotantokustannukset olivat komission toteamaa paljon korkeammat, sillä polyvinyylialkoholin valmistuksessa käytettävän tärkeimmän raaka-aineen eli vinyyliasetaattimonomeerin, jäljempänä ’VAM’, kustannukset oli arvioitu liian alhaisiksi. Tuottajat korostivat vielä, että VAM:a toimittaa CCP:lle etuyhteydessä oleva yritys. Väitteensä tueksi yksi yhteisön tuottaja toimitti konsulttiyhtiön toteuttaman selvityksen polyvinyylialkoholiin liittyvästä CCP:n liiketoiminnasta sekä julkaisuja VAM:n kansainvälisistä hinnoista.

(21)

Toimitettuja tietoja tarkasteltiin. Mainituissa julkaisuissa lueteltujen VAM:n hintojen ja menettelyn aikana sekä Aasiassa että Euroopassa todennettujen hintojen vertailu osoittaa selvästi, että kyseisissä julkaisuissa olevat hinnat ovat liioiteltuja. Lisäksi julkaisuissa itsessään todetaan, että julkaistut hinnat ovat arvioita ja että markkinoiden todelliset hinnat voivat olla joko alempia tai korkeampia ja että julkaistuja hintoja olisi käytettävä lähinnä indekseinä. Vaikka kyseisiä hintoja voidaankin käyttää pitkäaikaisten suuntausten tarkasteluun, ne eivät näytä edustavan todellisia hintoja.

(22)

Lisäksi tutkimuksessa on käynyt ilmi, että etuyhteydessä oleva toimittaja myi VAM:a CCP:lle hinnoilla, jotka vastasivat kyseisen toimittajan etuyhteydettömiltä asiakkailtaan veloittamia hintoja, ja että CCP:n VAM:sta maksamat hinnat olivat samanlaisia kuin muiden tuottajien Aasiassa ja eritoten Japanissa maksamat hinnat.

(23)

Lisäksi edellä mainitun selvityksen mukaiset VAM:sta aiheutuneet kustannukset perustuivat CCP:n todellisia VAM:n käyttömääriä suurempiin määriin. Koska VAM:n käyttömäärä riippuu siitä, missä suhteessa tuotevalikoimaan kuuluu täydellisesti ja osittain hydrolysoitua polyvinyylialkoholia, CCP:n todellisen VAM:n kulutuksen todettiin vastaavan sekä Aasiassa että yhteisössä toimivien muiden tuottajien todennettua kulutusta, kun otetaan huomioon kunkin tuotevalikoima.

(24)

Edellä 20–23 kappaleessa esitetyistä syistä pääteltiin näin ollen, että CCP:lle VAM:sta aiheutuneita kustannuksia ei ollut arvioitu liian alhaisiksi, minkä vuoksi asiaa koskevat väitteet kumottiin.

(25)

Edellä mainitussa selvityksessä mainittujen kustannusten perusteella toinen yhteisön tuottajista väitti, että VAM:n lisäksi myös muut CCP:n polyvinyylialkoholin tuotantokustannuksiin vaikuttavat kustannustekijät, kuten käyttökustannukset, muut yleiset valmistuskustannukset ja myynti-, yleis- ja hallintokustannukset, oli arvioitu liian alhaisiksi. Selvityksessä esitettyjen kustannusarvioiden tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä.

(26)

CCP:ssä paikan päällä tehdyssä tarkastuksessa varmistetut tiedot tutkittiin uudelleen, ja varmistui, että polkumyyntilaskelmissa on käytetty oikeita kustannuksia. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(27)

Yksi yhteisön tuottaja väitti, että CCP:lle olisi pitänyt määrittää normaaliarvo laskennallisesti kaikkien tuotelajien osalta, koska polyvinyylialkoholin markkinoilla Taiwanissa on erityinen tilanne, joka johtuu keinotekoisen matalista hinnoista etenkin verrattuna Aasian osalta julkaistuihin hintahaarukoihin, ja koska suurin osa Taiwanin kotimarkkinamyynnistä tutkimusajanjakson aikana tapahtui etuyhteydessä oleville asiakkaille.

(28)

Ei kuitenkaan ole näyttöä, jonka perusteella Taiwanin kotimarkkinamyynnin hintoja voitaisiin pitää keinotekoisen alhaisina. Julkaistut polyvinyylialkoholin hinnat ovat vain hyvin yleisluontoisia hintahaarukoita, jotka koskevat koko Aasiaa (lukuun ottamatta Kiinaa), eikä niissä määritellä tarkemmin mistä tuotelaaduista tai -lajeista on kysymys, minkä vuoksi niitä ei voida käyttää hintavertailuihin Taiwanin osalta. Tästä syystä Taiwanin kotimarkkinoiden myyntihintoja ei voida pitää keinotekoisen alhaisina. Riippumattomille asiakkaille tapahtuneen kotimarkkinamyynnin puuttumista koskevan väitteen osalta vahvistetaan, että kyseisen myynnin todettiin olleen riittävää normaaliarvon määrittämisen kannalta.

(29)

Sama yhteisön tuottaja väitti myös, että polyvinyylialkoholin keinotekoisen alhaisista hinnoista Taiwanin markkinoilla johtuvan erityiseksi väitetyn markkinatilanteen vuoksi CCP:tä koskevien normaaliarvojen laskemiseen ei saisi käyttää perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantolauseen mukaisesti määritettyä voittoa.

(30)

Edellä olevassa 28 kappaleessa mainituista syistä ei ole perusteluja sille, että perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantokappaleen mukainen voitto ei sovi laskennallisen normaaliarvon määrittämiseen. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(31)

Edellä mainitut päätelmät annettiin tiedoksi asianomaisille osapuolille, ja niille annettiin määräaika huomautusten esittämistä varten. Yhteisön tuottajilta tai muilta asianomaisilta osapuolilta ei saatu uusia tietoja, jotka muuttaisivat komission väliaikaista polkumyynnin määrittelyä Taiwanin osalta.

(32)

Edellä esitetyn perusteella vahvistetaan, että Taiwanille määritetty polkumyyntimarginaali on alle 2 prosenttia vientihinnasta ilmaistuna, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 29 kappaleessa todetaan. Näin ollen tämä menettely olisi perusasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti päätettävä Taiwanista peräisin olevan tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin osalta.

(33)

Koska markkinatalouskohtelun ja yksilöllisen kohtelun määrittämisen osalta ei esitetty huomautuksia, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 31–39 kappaleessa esitetyt päätelmät voidaan vahvistaa.

(34)

Molemmat yhteisön tuottajat eli Kuraray Europe GmbH ja Celanese Chemicals Ibérica S.L. esittivät uudestaan, että Japani olisi valittava Taiwanin sijasta vertailumaaksi Kiinaa varten.

(35)

Yhteisön tuottajat väittivät, että Japani sopisi Taiwania paremmin vertailumaaksi, koska kilpailu polyvinyylialkoholin markkinoilla on paljon kovempaa Japanissa kuin Taiwanissa seuraavista syistä: i) Taiwanin markkinoita hallitsee ainoa taiwanilainen tuottaja, CCP, mutta Japanissa tuottajia on neljä; ii) tutkimuksen kohteena olevan polyvinyylialkoholin tuonti Taiwaniin on vähäistä ja iii) samankaltaisen tuotteen kotimainen kysyntä Taiwanissa on pientä.

(36)

Kun on kyse väitetystä CCP:n hallitsevasta markkina-asemasta Taiwanissa, on syytä huomata, että kilpailun määrään vaikuttaa myös tuonti, ja tuonnin osuus kotimaisesta kulutuksesta on suurempi Taiwanissa (15 prosenttia) kuin Japanissa (3 prosenttia), kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 46 kappaleessa todetaan.

(37)

Väitteen, jonka mukaan polyvinyylialkoholin tuonnissa olisi kyse pääasiassa tutkimuksen tuotemääritelmään kuulumattomista tuotteista, tueksi ei ollut riittävästi näyttöä, joten väitettä ei voitu hyväksyä.

(38)

Samankaltaisen tuotteen kysynnän vähäisyyttä Taiwanissa koskevan väitteen osalta on syytä korostaa, että polyvinyylialkoholin kotimarkkinat Taiwanissa ovat yli 15 000 tonnia, josta suurin osa on samankaltaista tuotetta. Vaikka yksi yhteisön tuottaja väitti kysynnän olevan vähäistä, koska suurin osa CCP:n myynnistä suuntautuu etuyhteydessä oleville asiakkaille, tutkimus osoitti päinvastaista. Näistä syistä samankaltaisen tuotteen vähäistä kysyntää koskeva väite hylättiin.

(39)

Edellä 36–38 kappaleessa esitetyistä syistä Taiwanin markkinoiden riittämätöntä kilpailua koskeva väite hylättiin.

(40)

Yksi yhteisön tuottaja väitti, että Japanin markkinat edustavat paremmin Kiinan markkinoita kuin Taiwanin markkinat sekä tuotannon että myynnin suhteen. Taiwanin tuotanto ja kotimainen myynti on Japanin tuotantoa ja kotimaista myyntiä vähäisempää, mutta kuitenkin riittävän merkittävää soveltuakseen erittäin hyvin vertailukohteeksi kiinalaiselle polyvinyylialkoholille ja sen viennille EY:hyn.

(41)

Sama yhteisön tuottaja totesi myös, että Japani sopisi Taiwania paremmin vertailumaaksi, koska Japanissa on sekä integroituneita että integroitumattomia polyvinyylialkoholin tuottajia kuten Kiinassakin. On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka Kiinassa todellakin on molemmanlaisia tuottajia, sekä taiwanilaisella tuottajalla että ainoalla yhteistyössä toimineella japanilaisella tuottajalla, jota koskevat tiedot tarkastettiin, on integroidut polyvinyylialkoholin tuotantoprosessit. Sen vuoksi tämä näkökohta ei ole oleellinen päätettäessä, onko Japani Taiwania sopivampi vertailumaa.

(42)

Sama yhteisön tuottaja väitti myös, että Japanin markkinoilla polyvinyylialkoholin tuotevalikoima ja sovellukset muistuttavat enemmän Kiinan markkinoita. Tältä osin vahvistetaan, että Taiwanin markkinoiden tuotevalikoima ja sovellukset riittävät takaamaan taiwanilaisen ja kiinalaisen polyvinyylialkoholin asianmukaisen vertailukelpoisuuden ja että ei ole näyttöä siitä, että japanilainen polyvinyylialkoholi olisi antanut paremman vertailukohdan.

(43)

Yhteistyössä toimimisen laajuus valitussa maassa on tärkeä tekijä luotettavan normaaliarvon määrittämisen kannalta. Japanissa vain yksi neljästä samankaltaisen tuotteen tuottajasta toimi tutkimuksessa yhteistyössä, kun taas Taiwanista, joka oli tutkimuksen kohteena, oli saatavissa kaikki tarvittavat koko maata koskevat tiedot. Taiwanilaisen yrityksen markkinaosuus sen kotimarkkinoilla olikin paljon suurempi kuin ainoan yhteistyössä toimineen japanilaisen tuottajan, minkä vuoksi normaaliarvojen arvioiminen oli helpompaa.

(44)

Edellä 36–43 kappaleessa esitetyistä syistä molempien yhteisön tuottajien esittämä väite, jonka mukaan Japani soveltuu parhaiten vertailumaaksi Kiinaa varten, hylättiin, ja väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 40–46 kappale vahvistetaan.

(45)

Yksi yhteisön tuottaja väitti, että vertailumaa Taiwanille olisi pitänyt määrittää normaaliarvot laskennallisesti kaikille tuotelajeille eikä normaaliarvon laskennassa käytetty voitto olisi saanut perustua perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan johdantolauseeseen, koska Taiwanissa on keinotekoisen alhaisista hinnoista johtuva erityinen markkinatilanne.

(46)

Väitteet kuitenkin hylättiin johdanto-osan 28–30 kappaleessa esitetyistä syistä. Näin ollen väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 47 kappale vahvistetaan.

(47)

Koska vientihintaa koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 48–50 kappale vahvistetaan.

(48)

Koska vertailua koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 51 kappale vahvistetaan.

(49)

Koska polkumyyntimarginaalia koskevia huomautuksia ei esitetty, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 52 ja 53 kappale, joiden mukaan koko Kiinaa koskeva polkumyyntimarginaali on 10 prosenttia, vahvistetaan.

(50)

Koska tältä osin ei esitetty uusia vahvistettuja tietoja tai väitteitä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 54–60 kappale vahvistetaan.

(51)

Kun Eurostatilta saatavia tilastotietoja tarkasteltiin uudelleen ja verrattiin niitä muista lähteistä saataviin tietoihin, kävi ilmi, että väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa ilmoitettu tuonti Yhdysvalloista oli arvioitu liian pieneksi etenkin vuoden 2003 osalta (katso 80 kappale). Sen vuoksi kyseiset tiedot päätettiin korvata Yhdysvaltojen vientitietokannasta saatavilla tiedoilla. Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen kävi vielä ilmi, että Eurostatilta saadut Kiinasta tuotua polyvinyylialkoholia koskevat luvut olivat virheellisiä ja ne oli oikaistava (katso 56 kappale).

(52)

Kulutusluvut korjattiin näin ollen seuraavasti:

(53)

Tämä osoittaa, että tarkasteltavana olevan tuotteen kysyntä kasvoi tarkastelujakson aikana 16 prosenttia. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 64 kappaleessa tiivistetysti esitetyt muut päätelmät pysyvät voimassa.

(54)

Koska tältä osin ei ole esitetty uusia vahvistettuja tietoja tai väitteitä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 61–64 kappale vahvistetaan 61 ja 64 kappaleeseen tehdyin edellä esitetyin muutoksin.

(55)

Koska Taiwanin polkumyyntimarginaalin on vahvistettu olevan vähimmäistasoa, Taiwanista peräisin oleva tuonti jätetään lopullisesti vahingon arvioinnin ulkopuolelle.

(56)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen eräät asianomaiset osapuolet toivat ilmi vahvan epäilynsä polyvinyylialkoholin tuontia Kiinasta vuonna 2003 koskevien Eurostatin tietojen paikkansapitävyydestä. Asiaa tutkittiin ja todettiin, että kyseisen tuonnin määrät oli ilmoitettu huomattavasti virheellisinä. Sen vuoksi Kiinasta tuodun polyvinyylialkoholin määrät korjattiin seuraavasti:

(57)

Kiinasta tuleva tuonti ei suinkaan vähentynyt tarkastelujaksolla, kuten alustavassa vaiheessa oli todettu vuotta 2003 koskevien virheellisten tietojen perusteella, vaan se lisääntyi 33 prosentilla tarkastelujakson aikana. Sen sijaan vuonna 2004 tuonti Kiinasta väheni 9 prosentilla vuoteen 2003 verrattuna.

(58)

Edellä esitetyn seikan sekä yhteisön kulutusta koskevien korjattujen tietojen (katso 51 kappale) perusteella Kiinasta peräisin olevan tuonnin markkinaosuutta tarkastelujaksolla muutetaan seuraavasti:

(59)

Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla 1,6 prosenttiyksikköä. Tutkimusajanjakson aikana Kiinasta tapahtuvan tuonnin osuus yhteisön kokonaismarkkinoista oli 12,9 prosenttia.

(60)

Vuoden 2003 tarkistettujen tuontitietojen perusteella muutettiin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 68 kappaleessa esitettyjä Kiinasta peräisin olevan tuonnin hintoja. Tuonnin keskihinta laski siten 3 prosenttia.

(61)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen valituksen tekijä esitti, että komission ei olisi pitänyt jättää mitään vastaavia tuotelaatuja hinnan alittavuuden laskelmien ulkopuolelle. Se väitti, että kyseisen menettelytavan vuoksi yhteisön tuontihinnat Kiinasta arvioitiin merkittävästi liian korkeiksi. Tältä osin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 70 kappaleessa todetaan, että pieni määrä tuotelaatuja (tuotevalvontakoodeja) jätettiin hinnan alittavuutta koskevien laskelmien ulkopuolelle, koska katsottiin, että tuotelajien välisen vertailun oli oltava tarkoituksenmukaista ja reilua, minkä vuoksi ei voitu hyväksyä vertailua standardilaatujen ja tuotemääritelmän soveltamisalaan kuuluvien erikoislaatujen välillä.

(62)

Kyseisten tuotevalvontakoodien osuus Kiinasta tulevasta tuonnista tutkimusajanjaksolla oli 34 prosenttia, mutta yhteisön tuotannonala (ei valituksen tekijä) tuotti niitä hyvin pieniä määriä ja niiden osuus yhteisön tuotannonalan samankaltaisten tuotteiden myynnistä oli tutkimusajanjaksolla 0,1–0,5 prosenttia. Kyseisillä tuotevalvontakoodeilla tapahtuneessa polyvinyylialkoholin tuonnissa Kiinasta oli kyse standardilaatuisesta polyvinyylialkoholista, mutta kyseisiin valvontakoodeihin kuuluvaa tuotantoa harjoittava yhteisön tuottaja oli ilmoittanut komissiolle, että sen tuotannossa näissä valvontakoodeissa on kyse erikoissovelluksissa käytettävistä huippuluokan erikoistuotteista, joita ei voida korvata standardilaatuisella polyvinyylialkoholilla. Niitä ei myöskään ollut valmistettu tuottajan tavanomaisella tuotantolinjalla vaan sen erityistuotantolaitoksessa erätuotantona. Lisäksi kyseinen yhteisön tuottaja ilmoitti nimenomaan, että kyseessä oleva polyvinyylialkoholi ei kilpaillut tavanomaisen polyvinyylialkoholin kanssa. Näin ollen komissio tuli siihen johtopäätökseen, että yhteisön tuotannonala ei myynyt tuotelaatuja, jotka vastasivat Kiinasta kyseisillä tuotevalvontaakoodeilla tuotua standardilaatuista polyvinyylialkoholia. Kyseiset tuotevalvontakoodit päätettiin jättää vertailun ulkopuolelle, koska hinnan alittavuus voitiin siitä huolimatta laskea edustavien määrien (54 prosenttia kyseisestä tuonnista) perusteella.

(63)

Edellä esitetyn perusteella, ja koska valituksen tekijä ei esittänyt näyttöä päinvastaisesta, vahvistetaan kyseisten tuotelaatujen jättämisen hinnan alittavuutta koskevien laskelmien ulkopuolelle olevan perusteltua, minkä vuoksi väite hylätään.

(64)

Koska tältä osin ei ole esitetty uusia vahvistettuja tietoja tai väitteitä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 65–71 kappale vahvistetaan lukuun ottamatta Kiinasta tulevaa tuontia ja sen markkinaosuutta koskevia tietoja, joita käsitelläään edellä.

(65)

Koska yhteisön kulutusta koskevia tietoja tarkistettiin (katso 51 kappale), yhteisön tuotannonalan markkinaosuutta tarkastelujaksolla muutetaan seuraavasti:

(66)

Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 76 kappaleessa päätellään, yhteisön tuotannonalan myyntimäärät kasvoivat yhteisön markkinoiden kasvavan kysynnän vuoksi.

(67)

Sen jälkeen kun oli ilmoitettu olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella päätettiin ottaa käyttöön väliaikaiset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet, useat osapuolet väittivät, että useimmat vahinkoindikaattorit olivat kehittyneet myönteisesti, joten merkittävää vahinkoa ei ollut. Yksi asianomainen osapuoli ilmoitti jopa, että komissio oli päätellyt yhteisön tuotannonalan kärsineen merkittävää vahinkoa pelkästään yhteisön tuotannonalan laskeneiden myyntihintojen perusteella.

(68)

Tältä osin on syytä huomata, että useat vahinkoindikaattorit todellakin kehittyivät myönteisesti tarkastelujaksolla yhteisön markkinoiden kovan ja kasvavan kysynnän vuoksi, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 90 kappaleessa todetaan. Kuitenkin hintojen aleneminen yhteisön markkinoilla yhdessä pääraaka-aineesta aiheutuvien kustannusten voimakkaan maailmanlaajuisen kasvun kanssa heikensi kaikkia talousindikaattoreita kuten kannattavuutta, investointien tuottoa ja kassavirtaa. Tätä selvitetään tarkemmin väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 84 ja 85 kappaleessa. Vaikka yksi tai useampi niistä olennaisista taloudellisista tekijöistä, joita tältä osin arvioidaan, ei välttämättä ole ratkaiseva, kuten perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa todetaan, on kuitenkin selvää, että taloudelliset indikaattorit kuuluvat kaikkein tärkeimpiin. Väite on näin ollen hylättävä.

(69)

Koska yhteisön tuotannonalan tilanteen osalta ei ole esitetty uusia ja vahvistettuja tietoja tai väitteitä, väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 72–92 kappale vahvistetaan lukuun ottamatta edellä käsiteltyjä johdanto-osan 75 ja 76 kappaleita.

(70)

Useat asianomaiset osapuolet viittasivat väliaikaiseen päätelmään, jonka mukaan tuonti Kiinasta väheni merkittävästi vuodesta 2003 vuoteen 2004. Osapuolet väittivät, että kun otetaan huomioon yhteisön tuotannonalan kannattavuuden merkittävä lasku (62 prosenttia) samana ajanjaksona, hintojen aleneminen ei ole voinut johtua kiinalaisesta tuonnista.

(71)

On syytä huomata, että tutkimuksessa oli todettu kiinalaisen tuonnin hintojen alittaneen yhteisön tuotannonalan hinnat 3,3 prosentilla tutkimusajanjaksolla ja että Kiinasta tulevan tuonnin yhteisön rajalla ilmoitettu hinta oli koko tarkastelujakson ajan yhteisön tuotannonalan saamia hintoja alempi. Eurostatin tietojen mukaisten Kiinasta tulevan tuonnin hintojen ja yhteisön tuotannonalan myyntihintojen välinen ero näyttää suuremmalta vuonna 2003 kuin tutkimusajanjaksolla. Tällaisen analyysin perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä hintojen alittavuudesta tutkimusajanjaksoa edeltävänä aikana. Täsmällinen ja luotettava hinnan alittavuuden marginaali voidaan laskea ainoastaan tutkimusajanjaksolta, koska sen on pohjauduttava tuotelajikohtaiseen vertailuun ja siihen on tehtävä asianmukaiset oikaisut tuonti- ja tuonnin jälkeisten kustannusten ja kaupan portaiden erojen huomioon ottamiseksi. Kyseiset tiedot oli saatavissa vain tutkimusajanjaksolta. Sen vuoksi ei voida päätellä, ovatko Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittaneet yhteisön tuotannonalan hinnat koko tarkastelujakson ajan.

(72)

Lisäksi tutkimuksessa oli todettu, että markkinoilla hinnat olivat huomattavan alhaalla. Hintojen alhaisuus aiheutti vahinkoa, sillä tärkeimmästä raaka-aineesta johtuvat kustannukset kasvoivat merkittävästi samana ajanjaksona, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 78 ja 79 kappaleessa selvitetään. Edellä olevassa 70 kappaleessa mainittujen huomautusten vuoksi analysoitiin raaka-aineen hintakehitystä tarkastelujakson jokaisen vuoden aikana. Kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 78 kappaleessa todetaan, vinyyliasetaattimonomeeri (VAM) on polyvinyylialkoholin tärkein raaka-aine. Sen osuus polyvinyylialkoholin valmistuskustannuksista on noin 65 prosenttia. Seuraavassa taulukossa esitetään VAM:sta aiheutuneet kustannukset polyvinyylialkoholitonnia kohti tarkastelujaksolla:

(73)

Analyysi osoitti, että vuonna 2004 raaka-ainekustannusten nousu oli maltillista verrattuna vuoteen 2005 ja tutkimusajanjaksoon. Kun otetaan huomioon raaka-aineen hintakehitys, jota edellä oleva VAM-kustannusten kehitys parhaiten kuvastaa ja joka ei tiiviisti noudattanut kannattavuuden kehityssuuntaa, voidaan päätellä, että kannattavuuden jyrkkä lasku vuonna 2004 johtui enemmänkin yhteisön tuotannonalan myyntihintojen 7 prosentin laskusta, jota käsitellään väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 79 kappaleessa, kuin raaka-ainekustannusten noususta.

(74)

Edellä esitetyn vuoksi vuoden 2004 markkinaosuuksia sekä absoluuttisesti että verrattuna vuoteen 2003 analysoitiin tarkemmin, jotta voitiin päätellä, oliko polkumyynnillä tapahtunut tuonti erillään tarkasteltuna vaikuttanut merkittävästi vahingon syntymiseen. Kävi ilmi, että vuoden 2004 aikana yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 1 prosentilla. Samanaikaisesti Kiinasta tuleva tuonti menetti 16 prosenttia markkinaosuudestaan. Tästä syystä yhteisön tuotannonalan markkinaosuus vuonna 2004 oli yli nelinkertainen Kiinan markkinaosuuteen nähden. Näissä olosuhteissa on vaikea ajatella, että hintojen alhaisuus keskeisenä vuonna 2004 olisi johtunut Kiinasta tulevasta tuonnista, jonka määrät olivat melko pieniä ja selkeässä laskussa.

(75)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yhteisön tuotannonala väitti, että liiketoiminnan luonteen takia polkumyynnillä tapahtunut tuonti aiheutti vakavan häiriön markkinoilla, vaikka sen markkinaosuus olikin pieni. Se väitti, että komissio oli todennut polyvinyylialkoholin olevan hyödyke ja että markkinahinta määräytyy pitkälti markkinoiden matalimman hinnan mukaan, johon muiden tuottajien on mukauduttava säilyttääkseen tilauksensa. On syytä selventää, että komissio oli lopullisista päätelmistä ilmoittaessaan vain esittänyt valituksen tekijän väitteen vahvistamatta sitä. Valituksen tekijä väitti myös, että yhteisön tuotannonalan myyntihinnan laskeva suuntaus tarkastelujaksolla, jolloin tärkeimmän raaka-aineen VAM:n hinta nousi jyrkästi, on osoitus Kiinasta tulevan tuonnin vaikutuksesta yhteisön tuotannonalan hintoihin. Yhteisön tuotannonala väitti edelleen, että se ei ollut pystynyt siirtämään raaka-aineen hinnannousua asiakkailleen polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin aiheuttaman voimakkaan hintapaineen vuoksi, mistä syystä sen kannattavuus, investointien tuotto ja kassavirta olivat heikentyneet selvästi.

(76)

Kun kehitystä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin, voidaan kuitenkin huomata, että yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen merkittävä huononeminen ajoittui pääasiassa vuoden 2004 ja tutkimusajanjakson väliin. Vuonna 2003, jolloin Kiinasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 11,3 prosenttia ja myyntihinnat eivät poikenneet juurikaan seuraavista vuosista, yhteisön tuotannonalan tulos oli tyydyttävä etenkin kannattavuuden osalta. Tätä kehitystä tukee se tosiasia, että yhteisön tuotannonala itsekin oli luonnehtinut vuotta (2002 ja) 2003 vuodeksi ”ennen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin suurta hyökyä yhteisön markkinoille”. Tutkimustulokset vahvistivat kyseisen seikan, joten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 131 kappaleessa pääteltiin, että vuonna 2003 kilpailutilanne yhteisön markkinoilla oli tavanomainen. Yksikään asianomainen osapuoli ei ole sitä kiistänyt, mikä tarkoittanee, että vuonna 2003 kaupan vääristymiä oli hyvin vähän tai ei ollenkaan. Sen sijaan vuonna 2004, jolloin tuonti Kiinasta väheni vaikka sen myyntihinnat pysyivät melko vakaina, yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne yllättäen heikkeni merkittävästi.

(77)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yhteisön tuotannonala väitti, että komissio virheellisesti haluaa katsoa polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin vahingon pääasialliseksi syyksi. Tältä osin huomautettakoon, että komissio ei väittänyt polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin olevan vahingon pääasiallinen syy. Perusasetuksen 3 artiklan 6 kohdassa edellytetään, että ”määrillä ja hinnoilla on yhteisön tuotannonalaan vaikutusta (…) ja että tämä vaikutus on sellaista, että sitä voidaan pitää merkittävänä” (korostus lisätty).

(78)

Tutkimuksen aikana ilmenneiden tosiasioiden lähempi analysointi on osoittanut, että polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla erillään tarkasteltuna on ollut vaikutusta yhteisön tuotannonalalle vahinkoa aiheuttaneeseen tilanteeseen. Kun kuitenkin otetaan huomioon polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin pieni kokonaismarkkinaosuus suhteessa yhteisön tuotannonalan kasvaviin markkinaosuuksiin sekä se, että polkumyyntituonti ja yhteisön tuotannonalalle kaikkein vahingollisin tilanne eivät ajallisesti osu selvästi yhteen, vaikutusta ei voida pitää merkittävänä.

(79)

Edellä esitettyjen huomioiden perusteella ei voida päätellä, että polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla olisi ollut merkittävä vaikutus yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon.

(80)

Väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen saatiin tietoja, joiden mukaan Yhdysvalloista tapahtuvaa tuontia koskevat Eurostatin tiedot olivat puutteellisia. Ilmoitetut määrät näyttivät olevan liian pieniä verrattuna Yhdysvaltojen vientitietokannasta sekä muista lähteistä saatuihin vientitietoihin. Sen vuoksi kyseistä tuontia koskevat tiedot oli tarkastettava ja ne katsottiin parhaaksi korvata Yhdysvaltojen vientitietokannasta saaduilla tiedoilla, minkä jälkeen arvot muunnettiin euroiksi ja niitä oikaistiin CIF-hintoihin yhteisön rajalla. Kiinasta vuonna 2003 tulleen tuonnin tarkistettujen määrien vaikutus laskettuun yhteisön kulutukseen muutti myös muiden maiden kyseisen vuoden markkinaosuuksia. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97 kappaleessa esitetyt taulukot muutetaan näin ollen seuraavasti:

Muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti (määrät)

Muista kolmansista maista peräisin oleva tuonti (keskihinta)

Markkinaosuudet

(81)

Suurimmat erot väliaikaista tullia koskevan asetuksen taulukoihin nähden koskevat Yhdysvalloista tulevan tuonnin määriä ja kyseisessä tuonnissa havaittavissa olevaa suuntausta. Tarkastelujaksolla polyvinyylialkoholin tuonti Yhdysvalloista lisääntyi vain hieman eli sen markkinaosuus kasvoi 2 prosenttiyksikköä eikä kaksinkertaistunut, niin kuin väliaikaista tullia koskevassa asetuksessa oli virheellisesti päätelty. Lisäksi kyseisen tuonnin CIF-hinnat yhteisön rajalla näyttävät olevan yleisesti korkeampia kuin väliaikaisten päätelmien mukaan eli 4,3 prosenttia korkeampia kuin tutkimusajanjaksolla. Muut kyseistä tuontia koskevat päätelmät, joista esitetään yhteenveto väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 98 kappaleessa, pysyvät voimassa.

(82)

Mitä tulee väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97 ja 99 kappaleeseen, useat asianomaiset osapuolet epäilivät vahvasti Eurostatilta saatuja Japanista tulevan tuonnin hintoja, koska kyseisen tuonnin keskimääräiset yksikköhinnat olivat huomattavasti korkeampia kuin muista lähteistä tulleen polyvinyylialkoholin yksikköhinnat. Yksi asianomainen osapuoli esitti, että korkea keskimääräinen myyntihinta saattaa johtua siitä, että siihen on virheellisesti laskettu mukaan muita, kalliimpia tuotteita kuten PVB. Tältä osin on syytä korostaa, että kyseiset tiedot oli tutkittu tarkkaan ja analyysin perusteella oli tultu väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 99 kappaleessa esitettyyn johtopäätökseen, jonka mukaan tuonti Japanista ei ole voinut vaikuttaa hintojen laskusuuntaukseen ja siitä johtuneeseen yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen merkittävään heikkenemiseen. Kattavuuden ja selkeyden vuoksi seuraavassa esitetään yhteenveto kyseisestä analyysistä.

(83)

Japanista tulevaa tuontia koskevien Eurostatin tietojen tarkempi tutkinta vahvisti sen, että tietoihin ei sisältynyt muita tuotteita kuin polyvinyylialkoholi, joten kalliimmat tuotteet eivät olleet paisuttaneet lukuja. Kuten valituksessa oli todettu, Japanista tuleva polyvinyylialkoholin tuonti käsitti eräitä pieniä määriä polyvinyylialkoholia, joka ei ollut samankaltaista tuotetta ja jonka yksikköhinnat saattoivat olla huomattavasti korkeammat. Laskettaessa Japanista tulevan tuonnin keskimääräistä arvoa tilastotietojen pohjalta kyseisten muiden polyvinyylialkoholilaatujen vaikutusta hintaan ei voitu neutraloida, koska tilastoissa ei erotella samankaltaista tuotetta muista polyvinyylialkoholilaaduista. Kun otettiin huomioon valitukseen sisältyvien tietojen perusteella arvioidut kyseisen tuonnin määrät ja japanilaisen polyvinyylialkoholin tutkimusajanjaksolla tapahtuneelle kokonaistuonnille laskettu keskihinta, voitiin kuitenkin päätellä, että vaikka tuotemääritelmään kuulumattomat polyvinyylialkoholilaadut jätettäisiin pois, olisi hyvin epätodennäköistä, että samankaltaisen tuotteen CIF-hinta yhteisön rajalla alittaisi tutkimusajanjakson aikaiset yhteisön tuotannonalan myyntihinnat. Sen lisäksi noin 25 prosenttia Japanista tutkimusajanjaksolla tulleesta tuonnista voitiin todentaa, ja siinä oli kyse tuotemääritelmään kuuluvista polyvinyylialkoholilaaduista. Niitä myytiin etuyhteydessä oleville osapuolille, toisin sanoen siirtohinnoilla, ja hankittujen tuotteiden jälleenmyyntihintojen ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle yhteisössä oli todettu olevan 8–10 prosenttia yli niiden hintojen, joita yhteisön tuotannonalan oli mahdollista saada. Näin ollen pääteltiin ja pidetään voimassa se, että ei ole merkkejä siitä, että polyvinyylialkoholin tuonti Japanista olisi tapahtunut tutkimusajanjaksolla yhteisön tuotannonalan hinnat alittavilla hinnoilla, ja sen vuoksi kyseisen tuonnin ei katsota vaikuttaneen yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon.

(84)

Useat asianomaiset osapuolet ihmettelivät myös, miten oli mahdollista, että Japanista tuleva tuonti pystyi korkeista hinnoistaan huolimatta säilyttämään suuren markkinaosuutensa, jos hintakilpailu yhteisön markkinoilla oli rajua. Tältä osin on ensiksi huomattava edellä olevassa 83 kappaleessa mainittu seikka, eli se että muiden, kalliimpien polyvinyylialkoholilaatujen mukanaolo on varmasti nostanut Eurostatilta saatuja Japanista tulevan tuonnin keskimääräisiä arvoja. Noin 25:tä prosenttia Japanista tulevasta tuonnista koskevien todennettujen tietojen perusteella kyseisen tuonnin keskihinnat ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle yhteisössä ovat pikemminkin 8–10 prosenttia yhteisön tuotannonalan hintoja korkeampia. Tämä ei perustu täysin samanlaisten tuotelaatujen vertailuun, vaan kyse on ennemminkin todennäköisestä likimääräisestä hintaerosta osaa Japanista tulevaa tuontia koskevien keskihintojen ja yhteisön tuotannonalan saaman keskimääräisen myyntihinnan välillä. Tällä perusteella Japanista tulevan tuonnin hinta-analyysin tulokset eivät ole ristiriidassa sen päätelmän kanssa, että yhteisön markkinahinnat todella olivat alhaalla, joten väite hylätään.

(85)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että tuontimäärät Taiwanista olivat kasvaneet vuodesta 2003 vuoteen 2006, mikä ei vastaa komission päätelmää markkinaosuuden pienenemisestä, ja että kyseisen tuonnin keskimääräisen hinnan nousu oli komission toteamaa pienempi. Väite perustui Eurostatilta saatujen tietojen analysointiin. On syytä huomata, että tältä osin on käytetty ainoan taiwanilaisen tuottajan todellisia lukuja, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 100 kappaleessa todetaan, koska tuottaja toimi tutkimuksessa täysipainoisesti yhteistyössä. Näitä todennettuja tietoja pidettiin Eurostatin tietoja luotettavampina etenkin siksi, että kyseinen tuottaja myi koko tarkastelujakson ajan myös merkittäviä määriä polyvinyylialkoholia, joka luokiteltiin CN-koodiin ex 3905 30 00 mutta joka ei sisältynyt tuotemääritelmään. Asianomaisen osapuolen väite oli näin ollen hylättävä.

(86)

Toinen asianomainen osapuoli väitti Yhdysvaltojen tuontihintoja koskevan komission analyysin perusteella, että tuonti Taiwanista on vaikuttanut hintojen laskuun yhteisön markkinoilla. Se väitti, että komissio oli ensimmäiseltä riippumattomalta asiakkaalta veloitettujen keskimääräisten hintojen laskemista varten mukauttanut ylöspäin Eurostatin kirjaamia Yhdysvaltojen tuontihintoja, jotka jo olivat taiwanilaisia hintoja korkeammat, ja tällä tavalla mukautetut hinnat olivat samalla yleisellä tasolla kuin yhteisön tuotannonalan hinnat. Näin ollen taiwanilaiset hinnat, joita ei tarvinnut oikaista, alittivat yhteisön tuotannonalan hinnat ja vaikuttivat yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon.

(87)

Kyseinen väite oli hylättävä. Väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 97 ja 100 kappaleessa esitetyt taiwanilaisen tuonnin hinnat ovat itse asiassa samaa tasoa kuin CIF-hinnat yhteisön rajalla. Hinnan alittavuuden laskemiseksi kyseisiin hintoihin tehtiin lukuisia oikaisuja (tuontitulli, kuljetuksen jälkeiset kustannukset, kaupan portaan taso). Tässä tapauksessa kaupan portaan tasoa koskeva oikaisu oli merkittävä, koska käytännöllisesti katsoen kaikki myynti tapahtui yhteisössä toimivien kauppiaiden/jakelijoiden välityksellä. Tämän jälkeen hinnan alittavuuden laskelmat voitiin tehdä tuotevalvontakoodien tasolla ja tulokseksi saatiin erittäin tarkkoja lukuja, jotka eivät viitanneet hinnan alittavuuteen.

(88)

Useat asianomaiset osapuolet väittivät, että kannattavuuden lasku oli yhteisön tuotannonalan itsensä aiheuttama. Niiden mukaan yhteisön tuotannonalalla oli paljon ylimääräistä valmistettua polyvinyylialkoholia myytävänä, koska tuotantokapasiteettia oli luotu lisää vuonna 2004. Kyseiset osapuolet väittivät, että valituksen tekijä oli itse toiminut hyvin hyökkäävästi ja myynyt alle kaikkien muiden polyvinyylialkoholin toimittajien hintojen kasvattaakseen myyntimääränsä mahdollisimman suuriksi ja sulkeakseen kilpailijat markkinoilta. Kyseisten osapuolten mukaan tämä selittää polyvinyylialkoholin hinnan laskun tarkastelujakson aikana. Osapuolet katsoivat kiinalaisten tuottajien pikemminkin seurailleen kuin määränneen hintoja.

(89)

Tutkimus osoittikin väitteen osalta, että yhteisön tuotannonalan tuotantokapasiteettia kasvattavat investoinnit tekivät sille mahdolliseksi myydä huomattavia lisämääriä yhteisön markkinoilla. Tämä tosiasia on osoitus siitä, että investointipäätös oli markkinoiden kasvuodotuksiin nähden punnittu päätös. Polyvinyylialkoholin kulutus yhteisön markkinoilla kasvoi voimakkaasti tarkastelujaksolla, kuten johdanto-osan 51–53 kappaleessa selvitetään, mikä kasvatti kokonaismyyntiä. Kun analysoitiin yhteisön kulutusta ja myyntiä koskevia Eurostatilta saatuja tietoja sekä muiden tutkimuksen kohteena olevien osapuolten toimittamia lukuja tutkimusajanjakson jälkeiseltä ajalta (heinäkuu 2006 – syyskuu 2007), varmistui, että kulutus kasvoi huomattavasti ja että yhteisön tuotannonala kasvatti myyntiään vielä 10 prosentilla.

(90)

Tutkimuksessa vahvistui kuitenkin myös se, että ollakseen mahdollisimman tehokasta polyvinyylialkoholin tuotantolaitoksen tuotannon olisi oltava jatkuvaa. Näin tapahtuikin yhteisön tuotannonalalla. Tutkimus osoitti, että vuosien 2004 ja 2006 välillä laajennetun kapasiteetin ansiosta tuotantomäärät kasvoivat merkittävästi vuodesta 2004 alkaen. Yhteisön tuotannonala väitti lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että polyvinyylialkoholin ylimääräinen tuotantolinja oli käytössä vasta vuodesta 2005 ja näin ollen lisäkapasiteettia ei ollut vuonna 2004. Tutkimus osoitti kuitenkin, että vuonna 2004 tuotantokapasiteetti oli 7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2003. Samaan aikaan yhteisön tuotannonala laski myyntihintojaan 7 prosenttia, ja vuonna 2005, jolloin tuotantokapasiteetti oli kasvanut 129 prosenttiin vuoden 2003 kapasiteettiin nähden, hinnat olivat yhä 5 prosenttia alle vuoden 2003 tason huolimatta edellä olevan 72 kappaleen mukaisesta raaka-ainekustannusten voimakkaasta kasvusta (VAM:n hinnannousu 19 prosenttia). Samaan aikaan yhteisön tuotannonala oli kasvattanut myyntiään riippumattomille asiakkaille 12 prosenttia, ja kyseisen myynnin määrä kasvoi vuonna 2005 vielä 10 prosenttiyksikköä lisää. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että yhteisön tuotannonalan myyntihintojen ja polyvinyylialkoholin tuotantomäärän välillä voi olla yhteys.

(91)

Kaksi asianomaista osapuolta väitti, että tuotantokapasiteettiin investointi oli aiheuttanut tärkeimpien taloudellisten indikaattoreiden laskusuuntauksen, sillä investointikustannukset heikensivät huomattavasti tuotannonalan kannattavuutta. Tältä osin tutkimuksessa vahvistui, että tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyvät investoinnit (katso väliaikaisen asetuksen johdanto-osan 103 kappale) oli mahdollista yksilöidä ja että ne eivät vaikuttaneet merkittävästi yhteisön tuotannonalan taloudellisen tilanteen kehityksessä havaittuun erittäin negatiiviseen suuntaukseen. Väite, jonka mukaan yhteisön tuotannonalan tärkeimpien taloudellisten indikaattoreiden merkittävä heikkeneminen olisi johtunut kyseisistä kustannuksista, on näin ollen hylättävä.

(92)

Yksi asianomainen osapuoli väitti, että kytkösmarkkinoille suunnatun myynnin hinnoittelu olisi vaikuttanut kielteisesti valituksen tekijän kannattavuuslukuihin. Tältä osin on huomattava, että polyvinyylialkoholin myynti etuyhteydessä oleville osapuolille on todennettu perusteellisesti. Kyseinen myynti on erotettu etuyhteydettömille osapuolille tapahtuneesta myynnistä. Sen vuoksi se ei sisälly väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 84 ja 85 kappaleessa esitettyihin taloudellisiin indikaattoreihin, kuten 84 kappaleessa nimenomaan todetaan. Lisäksi kytkösmarkkinoille suunnatun myynnin tarkastus osoitti, että kyseisen myynnin, jonka osuus yhteisön tuotannonalan kokonaismyynnistä tutkimusajanjaksolla oli alle 20 prosenttia, hinnoittelu ei vaikuttanut kielteisesti yhteisön tuotannonalan polyvinyylialkoholin myynnissä etuyhteydettömille asiakkaille saavutettuun tulokseen. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(93)

Eräs asianomainen osapuoli väitti, että Saksan rakennusmarkkinoiden väitetty lama tarkastelujakson ensimmäisinä vuosina oli aiheuttanut yhteisön tuotannonalan tärkeimpien taloudellisten indikaattoreiden negatiivisen kehityksen. Tämän tueksi ei kuitenkaan esitetty näyttöä, ja tilastotiedot osoittavat selvästi polyvinyylialkoholin ja vielä selvemmin PVB:n kulutuksen kasvavan suuntauksen. Väite oli näin ollen hylättävä.

(94)

Lopullisten päätelmien ilmoittamisen jälkeen yhteisön tuotannonala väitti, että syy-yhteyttä ei ollut riittävästi analysoitu vuodesta 2004 vuoteen 2006, kun oli keskitytty vuosiin 2003 ja 2004. Tältä osin on todettava ensiksikin, että vuodet 2003 ja 2004 ovat tarkastelujakson ensimmäiset vuodet, joten niitä ei todellakaan voida pitää ”vanhentuneina”. Lisäksi vahinkoa osoittavat indikaattorit ovat talousindikaattoreita, kuten väliaikaista tullia koskevan asetuksen johdanto-osan 91 kappaleen yhteenvedossa todetaan, kun taas useimmat muut indikaattorit viittaavat myönteiseen kehitykseen. Tällaisessa tilanteessa on täysin perusteltua, että tutkiva viranomainen kiinnittää enemmän huomiota ajanjaksoon, jolloin taloudelliset indikaattorit heikkenivät eniten, eli vuoteen 2004, jolloin yhteisön tuotannonalan kannattavuus laski 62 prosenttia, sen sijoitetun pääoman tuotto pieneni 83 prosenttia ja kassavirta väheni 45 prosenttia. Lisäksi, kuten edellä olevassa 70–93 kappaleessa todetaan, syy-yhteyttä koskevan analyysin ei katsota rajoittuvan vuosiin 2003 ja 2004 vaan se kattaa koko tarkastelujakson vuodesta 2003 tutkimusajanjakson loppuun (syyskuuhun 2006). Näin ollen väite hylätään.

(95)

Yhteenvetona voidaan todeta, että väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen esitettyjen huomautusten johdosta tehtyjen lisäanalyysien perusteella ei voida vahvistaa, että polkumyynnillä tapahtuneella tuonnilla olisi ollut merkittävä vaikutus yhteisön tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon. Kun otetaan huomioon i) Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin suhteellisen pieni ja vain hieman kasvava markkinaosuus (11,3 prosentista 12,9 prosenttiin) ja yhteisön tuotannonalan myynnin huomattavasti suurempi ja jonkin verran kasvava markkinaosuus (tutkimusajanjaksolla yli kolminkertainen Kiinan markkinaosuuteen verrattuna) ja ii) Kiinasta tulevan tuonnin vähäinen – vaikkakaan ei merkityksetön – hinnan alittavuus, voidaan päätellä, että yhteisön markkinoiden alhaisten hintojen ei katsota johtuneen Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista tilanteessa, jossa raaka-aineen hinta nousi, millä oli huomattava vaikutus yhteisön tuotannonalan kärsimään vahinkoon. Tästä syystä ei voitu riittävän varmasti todeta perusasetuksen 3 artiklan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettua syy-yhteyttä Kiinasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon välillä.

(96)

Näin ollen menettely olisi päätettävä, koska Taiwanille määritetty polkumyyntimarginaali on alle 2 prosenttia ja koska Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin ja vahingon välisestä syy-yhteydestä ei ole näyttöä,