Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32007R0270

    Komission asetus (EY) N:o 270/2007, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2007 , neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen, annetun asetuksen (EY) N:o 1973/2004 muuttamisesta

    EUVL L 75, 15.3.2007, p. 8–20 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
    EUVL L 312M, 22.11.2008, p. 303–315 (MT)

    Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/12/2009

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2007/270/oj

    15.3.2007   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 75/8


    KOMISSION ASETUS (EY) N:o 270/2007,

    annettu 13 päivänä maaliskuuta 2007,

    neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat mainitun asetuksen IV ja IV a osastossa säädettyjä tukijärjestelmiä sekä kesannoidun maan käyttöä raaka-aineiden tuottamiseen, annetun asetuksen (EY) N:o 1973/2004 muuttamisesta

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

    ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (ETY) N:o 2019/93, (EY) N:o 1452/2001, (EY) N:o 1453/2001, (EY) N:o 1454/2001, (EY) N:o 1868/94, (EY) N:o 1251/1999, (EY) N:o 1254/1999, (EY) N:o 1673/2000, (ETY) N:o 2358/71 ja (EY) N:o 2529/2001 muuttamisesta 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 (1) ja erityisesti sen 145 artiklan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Komission asetuksen (EY) N:o 1973/2004 (2) 3 artiklan 1 kohdassa säädetään eräiden tietojen ilmoittamisesta komissiolle. Tupakkatuen osalta tuen alustavaan määrään liittyvä ilmoitus edellytetään satovuodelta eikä seuraavalta vuodelta, kuten mainitun artiklan d alakohdassa mainitaan, ja sen vuoksi kyseistä kohtaa olisi muutettava.

    (2)

    Puuvillan lajikohtaisen tuen osalta asetuksen (EY) N:o 1973/2004 3 artiklan 1 kohdassa ja mainitun asetuksen 171 a i artiklan 3 kohdassa edellytetyt komissiolle toimitettavat ilmoitukset eivät ole tarpeellisia. Sen vuoksi 171 a i artiklan 3 kohta olisi poistettava.

    (3)

    Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 (3) säädettyjen täydentävien ehtojen, tuen mukauttamisen ja yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä huhtikuuta 2004 annetun komission asetuksen (EY) N:o 796/2004 71 a artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on otettava huomioon yksittäisiin tukihakemuksiin sovellettavat vähennykset tai tuen ulkopuolelle jättämiset vahvistettaessa vähennyskerrointa, jota sovelletaan, jos tietyille tukijärjestelmille vahvistetut määrärahojen enimmäismäärät ylittyvät.

    (4)

    Asetuksen (EY) N:o 1973/2004 4 artiklassa säädetään eräiden vähennyskertoimien vahvistamisesta kunkin vuoden 15 päivään marraskuuta mennessä. Yksittäisiin tukihakemuksiin sovellettavat vähennysten ja tuen ulkopuolelle jättämisten kokonaisvaikutukset eivät välttämättä ole jäsenvaltioiden tiedossa kyseiseen päivään mennessä. Kyseisten kerrointen vahvistaminen kyseiseen päivämäärään mennessä ei myöskään ole tarpeen.

    (5)

    Kokemus on lisäksi osoittanut, että asetuksen (EY) N:o 1973/2004 4 artiklassa edellytettyjen lisäkertoimien vahvistaminen on usein vaikeaa toteuttaa ennen kunkin kyseisen vuoden 15 päivänä marraskuuta olevaa määräaikaa. Koska kyseisten kertoimien vahvistamiseen niin aikaisessa vaiheessa ei ole mitään erityistä tarvetta ja riittää, että tiedot toimitetaan komissiolle seuraavan vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä, mutta joka tapauksessa ennen tukien myöntämistä, 4 artiklaa olisi muutettava. Muutos vaikuttaa mainitun asetuksen 3, 61, 69 ja 171 b b artiklaan sekä liitteisiin III ja VI, ja sen vuoksi myös niitä olisi muutettava.

    (6)

    Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 88 artiklassa säädetyn energiakasvien tuen uudelleentarkastelua koskevassa komission kertomuksessa neuvostolle korostetaan, että kyseisen tuen houkuttelevuutta on lisättävä sekä viljelijöiden että jalostajien kannalta. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1973/2004 8 luvussa vahvistettuja täytäntöönpanosääntöjä olisi yksinkertaistettava.

    (7)

    Vakuusjärjestelmällä taataan, että raaka-aine, joka on kasvatettu keräilijöille tai ensimmäisille jalostajille toimitettavien energiakasvien tukea saavilla alueilla, jalostetaan lopulta energiaksi. Näyttää kuitenkin olevan aiheellista sallia, että jäsenvaltiot voivat korvata vakuusjärjestelmän jollain muulla toimijoiden hyväksymisjärjestelmällä, jolla taataan samanlainen tehokkuusaste. Tällaisten hyväksyttyjen toimijoiden olisi noudatettava vähimmäisvaatimuksia ja niille olisi koiduttava seuraamuksia velvollisuuksiensa täyttämättä jättämisestä toimivaltaisten viranomaisten jäsenvaltion tasolla vahvistamien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

    (8)

    Sopimusvelvoite on tehokas tapa varmistaa, että energiakasvien tukea hakevat viljelijät toimittavat kyseiset raaka-aineet lopulta keräilijälle tai jalostajalle. Koska monivuotisia kasveja (esim. lyhytkiertoinen energiapuu) ei voida kuitenkaan korjata ensimmäisenä istutusvuonna tai ensimmäisinä istutusvuosina, sopimusvelvoitetta olisi sovellettava vasta ensimmäisestä satovuodesta alkaen.

    (9)

    Edustavia satoja olisi käytettävä viljelijälle toimitettavan raaka-aineen vähimmäismäärän laskemiseksi sen varmistamiseksi, että kyseiset pinta-alat käytetään energiatarkoituksiin. Eräiden raaka-aineiden tapauksessa väärinkäytön mahdollisuutta ei käytännössä kuitenkaan ole niiden erityisten ominaisuuksien vuoksi, ja sen vuoksi edustavaa satoa ei ole tarpeen vahvistaa.

    (10)

    Kyseisiltä aloilta korjattujen kaikkien raaka-aineiden toimitusvelvollisuus ei salli sitä, että korjattu raaka-aine korvattaisiin vastaavalla määrällä samaa raaka-ainetta. Yksivuotisten kasvien osalta tämä velvollisuus ei ole tarpeen, ja se olisi poistettava, jolloin järjestelmän täytäntöönpano olisi joustavampaa, mutta järjestelmän perustavoitetta ei kuitenkaan vaarannettaisi.

    (11)

    On aiheellista säätää, että silloin kuin se on mahdollista, sekä viljelijän että keräilijän tai ensimmäisen jalostajan ilmoitukset maksajavirastolle olisi tehtävä siten, että vältetään päällekkäisyys.

    (12)

    Asetuksen (EY) N:o 1973/2004 25 artiklassa säädetään jäsenvaltioiden mahdollisuudesta sallia viljelijöiden käyttää raaka-aineita omalla tilallaan energiatarkoituksiin. Selvyyden ja avoimuuden vuoksi ja kun otetaan huomioon tämän vaihtoehdon yksityiskohdat, on aiheellista vahvistaa tähän tapaukseen sovellettavat erityissäännöt.

    (13)

    Tilalla käytettävien vilja- ja öljykasvien osalta edellytetään erityisesti, että tuotanto denaturoidaan asetuksen (EY) N:o 1973/2004 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Kun otetaan huomioon tällaisen tuotannon mahdollisesti rajallinen määrä ja kyseisen menetelmän tekniset vaikeudet, aiheelliset toimenpiteet ja tarkastukset olisi soveliasta jättää jäsenvaltioiden vahvistettaviksi. Tällainen lähestymistapa olisi ulotettava myös korjattujen raaka-aineiden määrien määrittämiseen.

    (14)

    Asetuksen (EY) N:o 1973/2004 24 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti ensimmäisten jalostajien ja keräilijöiden, jotka korvaavat raaka-aineet ja väli- tai sivutuotteet niiden vastaavilla määrillä, on ilmoitettava siitä toimivaltaisille viranomaisille. Lisäksi kyseisen säännöksen mukaisesti on varmistettava jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten väliset ilmoitukset, jos tällaiset toimet koskevat eri jäsenvaltioita, jotta jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten käytettävissä on riittävät tiedot kyseisistä toimista. Sen vuoksi mainitun asetuksen 37 ja 38 artiklassa säädetty velvollisuus käyttää T5-valvontakappaletta ei ole tarpeen, ja se olisi poistettava.

    (15)

    Piirteiden, joita tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä III luetelluissa säädöksissä tai jotka voivat liittyä mainitun asetuksen 5 artiklassa ja liitteessä IV tarkoitettuihin hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksiin, tulisi olla tukikelpoisia kaikissa pinta-alatukijärjestelmissä, myös yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmässä, jotta pinta-alatukijärjestelmiin liittyviä sääntöjä voitaisiin yhdenmukaistaa ja tukihakemusten hallinnointia ja valvontaa yksinkertaistaa. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 796/2004 30 artiklan 3 kohtaa olisi sovellettava myös kyseiseen järjestelmään.

    (16)

    Peltokasvien pinta-alatuen yhteydessä satoa koskevat tiedot ovat tarpeen menojen ennakoimiseksi. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 1782/2003 104 artiklassa vahvistetaan eri sadot tuen laskemiseksi sen mukaan, käsitelläänkö maissia erikseen vai ei. Sen vuoksi asetuksen (EY) N:o 1973/2004 liitettä IX olisi mukautettava.

    (17)

    Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1973/2004 olisi muutettava.

    (18)

    Koska tässä asetuksessa säädetyt muutokset koskevat markkinointivuonna 2007 jätettäviä tukihakemuksia, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2007. Hallinnollisten rajoitteiden vuoksi joitakin muutoksia olisi kuitenkin sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2008.

    (19)

    Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat suorien tukien hallintokomitean lausunnon mukaiset,

    ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

    1 artikla

    Muutetaan asetus (EY) N:o 1973/2004 seuraavasti:

    1)

    Muutetaan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:

    a)

    Lisätään b a alakohta seuraavasti:

    ”b)a

    viimeistään sen vuoden loppua, jolta tukea myönnettiin, seuraavana 15 päivänä lokakuuta: kaikki energiakasvien tukien arvioimiseksi tarvittavat tiedot, erityisesti

    hakemusten lukumäärä,

    pinta-alat kunkin raaka-aineen lajin osalta,

    kunkin raaka-ainelajin määrät ja saatu lopputuote;”

    b)

    Muutetaan c alakohta seuraavasti:

    i)

    korvataan johdantovirke seuraavasti:

    ”viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta:”

    ii)

    Korvataan iii alakohta seuraavasti:

    ”iii)

    määritetty kokonaismäärä, kun kyse on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 96 artiklassa säädetyistä lisätuista maitotuotteiden tuottajille;”

    c)

    Korvataan d alakohta seuraavasti:

    ”d)

    viimeistään satovuoden 31 päivänä maaliskuuta tuen alustava määrä yhtä kilogrammaa kohden, kun kyseessä on asetuksen (EY) N:o 1782/2003 110 j artiklassa säädetty tupakkatuki, tämän asetuksen liitteessä XXV lueteltujen tupakkalajikeryhmien ja tarvittaessa laatuluokan mukaisesti eriteltynä;”

    2)

    Korvataan 4 artikla seuraavasti:

    ”4 artikla

    Pinta-alaan sovellettava vähennyskerroin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 75 artiklassa, 78 artiklan 2 kohdassa, 82 ja 85 artiklassa, 89 artiklan 2 kohdassa, 98 ja 143 artiklassa tarkoitetussa tapauksessa tai määriin sovellettava vähennyskerroin ja puolueettomat perusteet mainitun asetuksen 95 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa on vahvistettava ennen kuin tuet myönnetään viljelijöille ja viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta tämän asetuksen 3 artiklan 1 kohdan b, b a ja c alakohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella.”

    3)

    Korvataan 8 luku seuraavasti:

    ”8   LUKU

    ENERGIAKASVIEN TUKI

    1   JAKSO

    Määritelmät

    23 artikla

    Määritelmät

    Tässä luvussa tarkoitetaan

    a)

    ’hakijalla’ viljelijää, joka viljelee asetuksen (EY) N:o 1782/2003 88 artiklassa tarkoitettuja pinta-aloja saadakseen mainitussa artiklassa tarkoitettua tukea;

    b)

    ’tuella’ asetuksen (EY) N:o 1782/2003 88 artiklassa säädettyä energiakasvien tukea;

    c)

    ’energiatuotteilla’ asetuksen (EY) N:o 1782/2003 88 artiklan toisessa alakohdassa tarkoitettuja energiatuotteita;

    d)

    ’ensimmäisellä jalostajalla’ maatalouden raaka-aineiden käyttäjää, joka ryhtyy ensimmäiseen jalostukseen saadakseen yhtä tai useampaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 88 artiklan toisessa kohdassa mainituista tuotteista, ei kuitenkaan tilalla raaka-aineita käyttäviä hakijoita;

    e)

    ’keräilijällä’ henkilöä, joka tekee 25 artiklassa tarkoitetun hakijan kanssa sopimuksen ja joka ostaa omaan laskuunsa 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja raaka-aineita, jotka on tarkoitettu asetuksen (EY) N:o 1782/2003 88 artiklan toisessa kohdassa säädettyihin käyttötarkoituksiin.

    2   JAKSO

    Raaka-aineen käyttö

    24 artikla

    Raaka-aineen käyttö

    1.   Tukea saavilla pinta-aloilla voidaan viljellä kaikkia maatalouden raaka-aineita edellyttäen, että raaka-aineen ensisijainen käyttötarkoitus on energiatuotteiden valmistus 2–8 kohdassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

    2.   Sokerijuurikasta voidaan viljellä 1 kohdassa tarkoitetuilla pinta-aloilla edellyttäen, että energiatuotteiden valmistuksessa käytetään välituotetta ja että sokeria sisältävä rinnakkais- tai sivutuote käytetään neuvoston asetuksen (EY) N:o 318/2006 (4) mukaisesti.

    3.   Hamppuun sovelletaan komission asetuksen (EY) N:o 795/2004 (5) 29 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 796/2004 33 artiklan säännöksiä.

    4.   Jäsenvaltiot voivat jättää minkä tahansa maatalouden raaka-aineen tukijärjestelmän ulkopuolelle, jos kyseisten raaka-aineiden vuoksi aiheutuu vaikeuksia valvonnan, kansanterveyden, ympäristön tai rikosoikeuden taikka lopullisten energiatuotteiden määrän vähenemisen suhteen.

    5.   Jäsenvaltiot voivat vahvistaa vähimmäisviljelyalan mille tahansa raaka-aineelle.

    6.   Raaka-aineista jalostamalla saatujen energiatuotteiden taloudellisen arvon on oltava suurempi kuin tällaisesta jalostuksesta saatujen muihin käyttötarkoituksiin tarkoitettujen muiden tuotteiden arvo tämän asetuksen 38 artiklan 6 kohdassa vahvistetun menetelmän mukaisesti arvioituna.

    7.   Poiketen siitä, mitä 6 kohdassa säädetään, soijapapuja voidaan viljellä 1 kohdassa tarkoitetuilla pinta-aloilla edellyttäen, että energiatuotteiden valmistuksessa käytetään muuta kuin soijajauhoa sisältävää välituotetta.

    8.   Energiatuotteiden on oltava enintään kolmannen jalostajan valmistamia.

    3   JAKSO

    Sopimus

    25 artikla

    Sopimus

    1.   Edellä 24 artiklassa tarkoitettujen raaka-aineiden tuottamisesta on tehtävä sopimus asetuksen (EY) N:o 1782/2003 90 artiklan mukaisesti ja tässä luvussa säädetyin edellytyksin.

    2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, muiden kuin yksivuotisten kasvien ensimmäistä satoa edeltävinä vuosina hakijat voivat kirjallisella ilmoituksella sitoutua istuttamaan kyseisenä vuonna ja käyttää korjattavat raaka-aineet energiatuotteiden valmistukseen. Ilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

    a)

    kunkin raaka-aineen laji ja viljelty pinta-ala;

    b)

    ensimmäistä satoa varten ennakoitu vuosi.

    3.   Hakijoiden on jätettävä yhtenäishakemuksen tueksi asetuksen (EY) N:o 796/2004 11 artiklassa säädettyyn päivämäärään mennessä toimivaltaisille viranomaisilleen jäljennös keräilijän tai ensimmäisen jalostajan kanssa tehdystä sopimuksesta, tai tarvittaessa 2 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta.

    Jäsenvaltiot voivat päättää, että sopimus voidaan tehdä ainoastaan hakijan ja ensimmäisen jalostajan välillä.

    Jäsenvaltiot voivat edellyttää, että hakijat tekevät yhden sopimuksen kunkin raaka-aineen osalta.

    4.   Hakijoiden on varmistettava, että sopimuksessa mainitaan vähintään seuraavat tiedot:

    a)

    sopimuspuolten nimet ja osoitteet;

    b)

    sopimuksen kesto;

    c)

    kunkin raaka-aineen laji ja viljelty pinta-ala;

    d)

    kaikki raaka-aineen odotettavissa olevan määrän toimittamiseen sovellettavat edellytykset;

    e)

    viljelijän sitoumus 27 artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvollisuuksien noudattamisesta;

    f)

    viljelijän sitoumus 27 artiklan 1 kohdassa säädettyjen velvollisuuksien noudattamisesta;

    4   JAKSO

    Edustavat sadot, raaka-aineiden toimittaminen ja toimitettavat määrät

    26 artikla

    Edustavat sadot

    1.   Jäsenvaltioiden on asianmukaista menettelyä noudattaen vahvistettava joka vuosi edustavat sadot, jotka tulee saavuttaa kunkin raaka-aineen lajin osalta, ja ilmoitettava ne asianomaisille hakijoille.

    2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää olla vahvistamatta edustavia satoja muille kuin yksivuotisille kasveille. Tällöin, jos 27 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyissä tarkastuksissa ilmenee riski siitä, ettei velvollisuutta toimittaa kaikkia korjattuja raaka-aineita ole noudatettu, jäsenvaltioiden on soveltuvaa menettelyä noudattaen vahvistettava edustavat sadot kasveille, joita kyseinen riski koskee.

    27 artikla

    Raaka-aineiden toimittaminen ja toimitettavat määrät

    1.   Hakijoiden on toimitettava keräilijälle tai ensimmäiselle jalostajalle

    a)

    vähintään edustavaa satoa vastaavat määrät raaka-ainetta;

    b)

    kaikki raaka-aine, joka on saatu kasveista, joita varten jäsenvaltiot ovat päättäneet käyttää 26 artiklan 2 kohdassa säädettyä vaihtoehtoa.

    Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön soveltuvat tarkastustoimenpiteet varmistaakseen, että ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyä velvollisuutta toimittaa kaikki raaka-aineet on noudatettu.

    2.   Hakijoiden tai keräilijöiden tai ensimmäisten jalostajien on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle raaka-aineiden toimittamisesta kirjallisella ilmoituksella, jonka ovat allekirjoittaneet keräilijä tai ensimmäinen jalostaja sekä hakija. Ilmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

    a)

    toimituspäivä;

    b)

    kunkin lajin toimitetut määrät.

    3.   Keräilijöiden tai ensimmäisten jalostajien on vastaanotettava 1 kohdassa tarkoitettu raaka-aine ja varmistettava, että vastaava määrä kyseisiä raaka-aineita käytetään yhteisössä yhden tai useamman energiatuotteen valmistukseen.

    4.   Keräilijöiden on toimitettava ensimmäiselle jalostajalle tai ensimmäisille jalostajille vastaava määrä kaikkia hakijoilta vastaanotettuja raaka-aineita.

    5.   Ensimmäinen jalostaja voi käyttää vastaavan määrän raaka-ainetta, väli- tai rinnakkaistuotteita yhden tai useamman energiatuotteen valmistukseen.

    Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa tai jos keräilijä myy vastaavan määrän korjattua raaka-ainetta, ensimmäisen jalostajan tai keräilijän on vastaavasti ilmoitettava siitä sille toimivaltaiselle viranomaiselle, jolle 31 artiklassa tarkoitettu vakuus on annettu, tai sovellettaessa 37 artiklaa, kyseisen keräilijän tai ensimmäisen jalostajan hyväksynnästä vastuussa olevalle toimivaltaiselle viranomaiselle. Jos vastaava määrä käytetään muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa raaka-aine on korjattu, asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen kyseisiä toimia koskevat tiedot.

    6.   Sopimussuhteita sääntelevien kansallisten säännösten mukaisesti ensimmäinen jalostaja voi siirtää kolmannelle osapuolelle raaka-aineen keräämisen tukea hakevan viljelijän tilalta. Ensimmäinen jalostaja vastaa yksin tässä luvussa säädetyistä velvollisuuksista.

    28 artikla

    Poikkeukselliset olosuhteet

    Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 40 artiklan 4 kohdan mukaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa tai ylivoimaisen esteen sattuessa hakija voi ilmoittaa asetuksen (EY) N:o 796/2004 72 artiklassa vahvistettua menettelyä noudattaen toimivaltaiselle viranomaiselleen, että kyseisistä olosuhteista johtuen hän ei kykene toimittamaan 25 artiklassa tarkoitetussa sopimuksessa määriteltyjä raaka-aineita osittain tai kokonaan. Toimivaltainen viranomainen voi sallia keräilijälle tai ensimmäiselle jalostajalle toimitettavien määrien muuttamisen saatuaan riittävät todisteet tällaisista poikkeuksellisista olosuhteista.

    5   JAKSO

    Edellytykset tuen maksamiseksi

    29 artikla

    Maksaminen

    1.   Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 796/2004 51 artiklassa ja tämän asetuksen 30 artiklassa säädettyjen seuraamusten soveltamista, tukea maksetaan ainoastaan, jos

    a)

    sopimuksen jäljennös on toimitettu toimivaltaiselle viranomaiselle 25 artiklan mukaisesti;

    b)

    31 artiklassa säädetty vakuus on asetettu, paitsi jos sovelletaan 37 artiklaa;

    c)

    27 artiklan 2 kohdassa säädetty ilmoitus on jätetty toimivaltaiselle viranomaiselle;

    d)

    toimivaltainen viranomainen on tarkistanut kunkin hakemuksen osalta, että 25 ja 27 artiklassa säädetyt edellytykset on täytetty.

    2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään ja rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 796/2004 51 artiklassa säädettyjen vähennysten ja tuen ulkopuolelle jättämisten sekä tämän asetuksen 30 artiklassa säädettyjen seuraamusten soveltamista, muiden kuin yksivuotisten kasvien tuki, jota maksetaan vuosilta ennen ensimmäistä satoa, on maksettava edellyttäen, että 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on jätetty toimivaltaiselle viranomaiselle ja että toimivaltainen viranomainen on tarkastanut, että 25 artiklan 2 kohtaa noudatetaan.

    30 artikla

    Virheellisestä toimitusilmoituksesta aiheutuvat seuraamukset

    Jos tarkastuksissa ilmenee, että 27 artiklan 2 kohdassa säädetty toimitusilmoitus on tahallisesti virheellinen, hakija menettää tukikelpoisuutensa. Jos tuki on jo maksettu, se on perittävä takaisin asetuksen (EY) N:o 796/2004 73 artiklan säännösten mukaisesti. Muiden kuin yksivuotisten kasvien jo maksetut tuet on perittävä takaisin viimeiseen tukeen oikeuttavaan maksuun asti.

    6   JAKSO

    Keräilijöiden ja ensimmäisten jalostajien velvollisuudet

    31 artikla

    Vakuudet

    1.   Keräilijöiden tai ensimmäisten jalostajien on annettava 2 kohdassa säädetty vakuus toimivaltaisille viranomaisilleen siihen päivään mennessä, jona tukihakemuksiin tehtävät muutokset on viimeistään tehtävä kyseisenä vuonna asianomaisessa jäsenvaltiossa asetuksen (EY) N:o 796/2004 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin luopua vakuuden asettamista koskevasta vaatimuksesta komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 (6) 5 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

    2.   Vakuus on kunkin raaka-aineen osalta 60 euroa hehtaarilta kerrottuna kaikkien sellaisten viljeltyjen pinta-alojen summalla, joista on tehty asianomaisen keräilijän tai ensimmäisen jalostajan allekirjoittama sopimus ja joita käytetään kyseisen raaka-aineen tuottamiseen.

    3.   Viljeltäessä muita kuin yksivuotisia kasveja vakuudet on kuitenkin asetettava ainoastaan ensimmäisen satovuoden osalta, ja ne ovat voimassa seuraavina vuosina sopimuksen voimassaoloaikana.

    4.   Jos sopimusta muutetaan 28 artiklan mukaisesti, asetettua vakuutta mukautetaan vastaavasti.

    5.   Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 2220/85 20–24 artiklan soveltamista, kun vakuuden on asettanut keräilijä, se vapautetaan, kun raaka-aine on toimitettu ensimmäiselle jalostajalle edellyttäen, että keräilijän toimivaltaisella viranomaisella on todiste siitä, että ensimmäinen jalostaja on asettanut vastaavan vakuuden toimivaltaiselle viranomaiselleen. Jos ensimmäinen jalostus tapahtuu 37 artiklan säännöksiä soveltavassa jäsenvaltiossa, keräilijän asettama vakuus on vapautettava, kun kyseinen raaka-aine on toimitettu hyväksytylle ensimmäiselle jalostajalle.

    32 artikla

    Keräilijöitä ja jalostajia koskevat ensisijaiset, toissijaiset ja alempiasteiset vaatimukset

    1.   Seuraavat velvollisuudet ovat komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan mukaisia ensisijaisia vaatimuksia:

    a)

    keräilijöiden velvollisuus toimittaa raaka-aineiden kokonaismäärät 27 artiklan 4 kohdassa säädetyille ensimmäisille jalostajille;

    b)

    ensimmäisten jalostajien velvollisuus jalostaa vähintään 27 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetyt raaka-aineiden määrät sopimuksessa määritellyiksi lopputuotteiksi;

    c)

    ensimmäisten jalostajien velvollisuus, joka liittyy 24 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun raaka-aineiden jalostuksessa saatujen energiatuotteiden taloudelliseen arvoon.

    2.   Ensimmäisten jalostajien velvollisuus jalostaa raaka-aineita sadonkorjuuta seuraavan toisen vuoden 31 päivään heinäkuuta mennessä on asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklassa tarkoitettu toissijainen vaatimus.

    3.   Seuraavat velvollisuudet ovat komission asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklassa tarkoitettuja alempiasteisia vaatimuksia:

    a)

    keräilijöiden ja ensimmäisten jalostajien osalta

    i)

    velvollisuus vastaanottaa hakijoiden 27 artiklan 3 kohdan mukaisesti toimittama asianomaisten raaka-aineiden toimitus;

    ii)

    velvollisuus allekirjoittaa 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu toimitusilmoitus;

    b)

    ensimmäisten jalostajien osalta tarvittaessa velvollisuus asettaa vakuus 31 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määräajan kuluessa.

    4.   Poiketen siitä, mitä asetuksen (ETY) N:o 2220/85 20 artiklan 2 kohdassa säädetään, keräilijän tai ensimmäisen jalostajan velvollisuus hyväksyä tai helpottaa toimivaltaisten viranomaisten paikalla tekemiä tarkastuksia tai toimittaa tämän asetuksen 38 artiklassa tarkoitetut rekisterit on ensisijainen vaatimus.

    7   JAKSO

    Raaka-aineen käyttöä tilalla koskevat erityissäännöt

    33 artikla

    Raaka-aineen käyttö tilalla

    1.   Sen estämättä, mitä 25 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat antaa hakijalle luvan

    a)

    käyttää CN-koodiin ex 0602 90 41 kuuluvia lyhytkiertoisia metsäpuita tai kaikkia korjattuja CN-koodeihin 1201 00 90, 1205 10 90, 1205 90 00, 1206 00 91 ja 1206 00 99 kuuluvia vilja- tai öljykasveja:

    i)

    polttoaineena maatilansa lämmityksessä,

    ii)

    energian tai biopolttoaineiden tuotantoon tilallaan;

    b)

    jalostaa kaikki korjattu raaka-aine maatilallaan CN-koodiin 2711 29 00 kuuluvaksi biokaasuksi.

    2.   Jos tämän artiklan 1 kohtaa sovelletaan, 25 artiklaa ei sovelleta. Hakijoiden on asetuksen (EY) N:o 796/2004 11 artiklassa säädettyyn päivämäärään mennessä ja yhtenäishakemuksen tueksi jätettävä toimivaltaisille viranomaisilleen kirjallinen ilmoitus, jossa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

    a)

    kunkin raaka-aineen laji ja viljelty pinta-ala;

    b)

    tarvittaessa ensimmäistä satoa varten ennakoitu vuosi;

    c)

    hakijan sitoumus käyttää tai jalostaa suoraan ilmoituksessa mainittu raaka-aine tämän artiklan 1 kohdan ja 24 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä jäsenvaltioiden vahvistamaan päivämäärään mennessä, joka ei saa olla myöhempi kuin sadonkorjuuta seuraavan toisen vuoden 31 päivä heinäkuuta;

    d)

    raaka-aineen suunniteltu loppukäyttö ja suunnitellun jalostuksen tekninen kuvaus.

    3.   Jollei tämän jakson säännöksistä muuta johdu, tämän luvun säännöstä sovelletaan asianomaisiin viljelijöihin.

    34 artikla

    Tilalla käytettävien raaka-aineiden määrät

    1.   Hakijoiden on käytettävä tilalla

    a)

    raaka-aineen määrä, joka vastaa vähintään 26 artiklassa tarkoitettua edustavaa satoa, tai

    b)

    sellaisen raaka-aineen osalta, jolle ei ole vahvistettu edustavaa satoa, kaikki korjattu raaka-aine.

    Jäsenvaltioiden on toteutettava tarkastustoimenpiteet, joilla voidaan riittävällä tavalla varmistaa, että ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädettyä velvollisuutta noudatetaan.

    2.   Hakijoiden on jäsenvaltioiden vahvistamaan päivämäärään mennessä jätettävä toimivaltaiselle viranomaiselle satoilmoitus, jossa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

    a)

    sadonkorjuupäivä;

    b)

    korjattujen raaka-aineiden määrät.

    3.   Asetuksen (EY) N:o 1782/2003 40 artiklan 4 kohdan mukaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa tai ylivoimaisen esteen sattuessa hakija voi ilmoittaa asetuksen (EY) N:o 796/2004 72 artiklan mukaisesti toimivaltaiselle viranomaiselleen, ettei hän kykene korjaamaan tai käyttämään tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua raaka-ainetta osittain tai kokonaan. Toimivaltainen viranomainen voi sallia tilalla käytettävien määrien muuttamisen saatuaan riittävät todisteet tällaisista poikkeuksellisista olosuhteista.

    35 artikla

    Tarkastukset

    Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 796/2004 24 ja 26 artiklan ja tämän asetuksen 37 artiklan 4, 5 ja 6 kohdan soveltamista, tämän asetuksen 33 artiklan 1 kohtaa soveltavien jäsenvaltioiden on toteutettava riittävät tarkastustoimenpiteet sen varmistamiseksi, että

    a)

    raaka-aineiden asianomaiset määrät korjataan 34 artiklan mukaisesti.

    Tarkastusten on katettava vähintään seuraavat seikat:

    i)

    hallinnollinen tarkastus korjattuja määriä koskevan 34 artiklan noudattamisen varmistamiseksi;

    ii)

    paikalla tehtävät tarkastukset, jotka koskevat vähintään 10:tä prosenttia tiloista hakijan 34 artiklan 2 kohdan mukaisesti ilmoittaman korjatun määrän tarkastamiseksi;

    b)

    edellä a alakohdassa tarkoitetut raaka-aineet käytetään suoraan tilalla tai jalostetaan CN-koodiin 2711 29 00 kuuluvaksi biokaasuksi.

    36 artikla

    Maksut

    1.   Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 796/2004 51 artiklassa ja tämän artiklan 2 kohdassa vahvistettujen vähennysten ja tuen ulkopuolelle jättämisen soveltamista, hakijoille maksetaan tukea, jos

    a)

    edellä 34 artiklan mukaisesti edellytetyt raaka-aineiden määrät on korjattu;

    b)

    edellä 33 artiklan 2 kohdassa ja 34 artiklan 2 kohdassa säädetyt ilmoitukset on jätetty toimivaltaiselle viranomaiselle;

    c)

    toimivaltainen viranomainen on saattanut päätökseen 35 artiklan a alakohdassa säädetyt tarkastukset.

    2.   Rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 40 artiklan soveltamista, jos ilmenee, että hakija on jättänyt tahallisesti virheellisen satoilmoituksen, jota tarkoitetaan tämän asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa, hän ei ole oikeutettu tukeen. Jos tuki on jo maksettu, se on perittävä takaisin asetuksen (EY) N:o 796/2004 73 artiklan mukaisesti.

    Jos raaka-aineita ei ole jalostettu energiatuotteiksi 33 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun päivämäärään mennessä, kyseiselle sadolle maksettu tuki on perittävä takaisin asetuksen (EY) N:o 796/2004 73 artiklan mukaisesti ja viljelijä jätetään seuraavana vuonna energiakasvien tukijärjestelmän ulkopuolelle.

    36 a artikla

    Jäsenvaltiot voivat päättää, että tätä jaksoa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008.

    8   JAKSO

    Vaihtoehtoinen hyväksyntäjärjestelmä

    37 artikla

    Vaihtoehtoinen hyväksyntäjärjestelmä

    1.   Poiketen siitä, mitä 31 artiklassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää ottavansa käyttöön keräilijöiden ja ensimmäisten jalostajien hyväksyntäjärjestelmän, jäljempänä ’hyväksytyt toimijat’.

    Jäsenvaltioiden on saatettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu päätös yleisön saataville sen soveltamista edeltävän vuoden 1 päivään marraskuuta mennessä. Vuoden 2007 osalta jäsenvaltioiden on kuitenkin saatettava päätöksensä yleisön saataville 1 päivään maaliskuuta 2007 mennessä.

    Jollei tässä jaksossa toisin säädetä, tämän luvun säännöksiä sovelletaan jäsenvaltioihin, jotka ovat päättäneet soveltaa ensimmäistä alakohtaa.

    2.   Jos jäsenvaltio on päättänyt soveltaa 1 kohtaa, sen on annettava tarvittavat säännökset ja toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tämän luvun säännöksiä noudatetaan. Jäsenvaltioiden on vahvistettava erityisesti toimijoiden hyväksymisedellytykset ja varmistettava, että vähintään seuraavat perusteet täyttyvät:

    a)

    keräilijöillä on

    i)

    hallinnolliset mahdollisuudet toimia keräilijänä ja pitää 38 artiklassa tarkoitettua rekisteriä;

    ii)

    sopimussuhde vähintään yhden jalostajan kanssa raaka-aineiden toimittamiseksi tai niillä on ollut kaupallista toimintaa riittävän pitkän ajan;

    b)

    ensimmäisillä jalostajilla on

    i)

    hallinnolliset mahdollisuudet toimia ensimmäisenä jalostajana ja pitää 38 artiklassa tarkoitettua rekisteriä;

    ii)

    soveltuva tuotantokapasiteetti vähintään yhden 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun energiatuotteen valmistamiseksi.

    3.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön hyväksyttyjen toimijoiden hyväksyntää koskeva tarkastusmenettely ennen kuin 6 kohdassa tarkoitettu luettelo julkaistaan.

    4.   Jos todetaan, ettei hyväksytty toimija noudata tässä luvussa vahvistettuja velvollisuuksiaan tai sen perusteella vahvistettuja kansallisia säännöksiä, tai jos keräilijä tai ensimmäinen jalostaja ei hyväksy tai helpota toimivaltaisten viranomaisten paikalla tekemiä tarkastuksia ja/tai ei toimita 38 artiklassa tarkoitettuja tietoja, jäsenvaltioiden on langetettava asiaankuuluvat seuraamukset. Seuraamusten taso lasketaan rikkomuksen vakavuuden perusteella ja suhteessa 32 artiklassa vahvistettujen vaatimusten noudattamatta jättämisestä pidätettyihin vakuuksiin.

    5.   Jos hyväksytty toimija ei noudata tämän luvun säännöksiä tai kansallisia säännöksiä jäsenvaltion määrittelemän vakavan laiminlyönnin vuoksi, jäsenvaltiot voivat päättää, että hyväksyntä peruutetaan jäsenvaltion määrittämäksi ajaksi.

    6.   Jäsenvaltioiden on saatettava yleisön saataville ennen tuen myöntämisvuotta edeltävän vuoden 15 päivää joulukuuta hyväksyttyjen keräilijöiden ja ensimmäisten jalostajien luettelo. Hyväksyttyjen keräilijöiden ja ensimmäisten jalostajien luettelo on vuodelta 2007 myönnettävää tukea varten kuitenkin saatettava yleisön saataville viimeistään 15 päivänä huhtikuuta 2007.

    7.   Jos jäsenvaltio on päättänyt soveltaa 1 kohtaa, tukea maksetaan ainoastaan hyväksyttyjen keräilijöiden tai jalostajien kanssa sopimuksen tehneille hakijoille.

    9   JAKSO

    Tarkastukset

    38 artikla

    Rekisterien pitäminen

    1.   Jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on määriteltävä rekisterit, joita 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen keräilijöiden, jalostajien tai hakijoiden on pidettävä, ja se, kuinka usein kyseisiä rekistereitä on päivitettävä, mikä on tehtävä vähintään kuukausittain.

    2.   Kyseisissä rekistereissä on oltava jalostajien osalta vähintään seuraavat tiedot:

    a)

    jalostettaviksi ostettujen eri raaka-aineiden määrät;

    b)

    jalostettujen raaka-aineiden määrät sekä niistä saatujen lopputuotteiden, rinnakkaistuotteiden ja sivutuotteiden määrät ja lajit;

    c)

    jalostuksesta aiheutuva hävikki;

    d)

    hävitetyt määrät ja perustelut hävittämiselle;

    e)

    jalostajan myymien tai luovuttamien tuotteiden määrät ja lajit sekä niistä saadut hinnat;

    f)

    tarvittaessa myöhempien jalostajien nimet ja osoitteet.

    3.   Kyseisissä rekistereissä on oltava keräilijöiden osalta vähintään seuraavat tiedot:

    a)

    kaikkien tämän järjestelyn mukaisesti jalostettavaksi myytyjen ja ostettujen raaka-aineiden määrät;

    b)

    ensimmäisten jalostajien nimet ja osoitteet.

    4.   Jos kyse on 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista hakijoista, rekistereihin on kuuluttava vähintään varastokirjanpito, jolla voidaan jäljittää sadot ja tilalla tapahtunut jalostus.

    5.   Keräilijän tai ensimmäisen jalostajan toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että esitetty sopimus noudattaa 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä. Jos näitä edellytyksiä ei noudateta, hakijoiden toimivaltaisille viranomaisille on ilmoitettava siitä.

    6.   Edellä 24 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden taloudellisen arvon laskemiseksi asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen on verrattava 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella kaikkien energiatuotteiden yhteenlaskettua arvoa samasta jalostuksesta saatujen muihin käyttötarkoituksiin suunnattujen kaikkien muiden tuotteiden yhteenlaskettuun arvoon. Tuotteen arvo saadaan kertomalla sen määrä edellisen markkinointivuoden aikana kirjattujen vapaasti tehtaalla -hintojen keskiarvolla. Jos näitä hintoja ei ole käytettävissä, toimivaltaisen viranomaisen on määriteltävä asianomaiset hinnat erityisesti 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella.

    39 artikla

    Jalostusta koskevat tarkastukset

    1.   Ensimmäisen jalostajan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselleen asianomaista jalostusketjua koskevat tarvittavat tiedot ja erityisesti tiedot niistä hinnoista ja teknisistä jalostuskertoimista, joiden avulla määritellään saatavien lopputuotteiden määrä.

    2.   Niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joissa keräilijät toimivat, on tarkastettava alueelleen sijoittautuneista keräilijöistä vähintään 25 prosenttia näiden tiloissa riskianalyysin perusteella. Kyseisiin tarkastuksiin kuuluu fyysisiä tarkastuksia ja kaupallisten asiakirjojen tarkastuksia, joilla varmistetaan raaka-aineostojen ja toimitusten vastaavuus sekä 32 artiklassa säädettyjen ensisijaisten, toissijaisten ja alempiasteisten vaatimusten noudattaminen.

    3.   Niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, joissa jalostus on tapahtunut, on tarkastettava 24 artiklan 1 kohdan säännösten ja 32 artiklan 2 kohdassa säädettyjen ensisijaisten, toissijaisten ja alempiasteisten edellytysten noudattaminen vähintään 25 prosentilta alueelleen sijoittautuneita jalostajia näiden tiloissa riskianalyysin perusteella. Kyseisiin tarkastuksiin on sisällyttävä vähintään

    a)

    kaikkien energiatuotteiden yhteenlasketun arvon vertaaminen samasta jalostuksesta saatujen muihin käyttötarkoituksiin suunnattujen kaikkien muiden tuotteiden yhteenlaskettuun arvoon;

    b)

    jalostajan tuotantojärjestelmän analyysi, johon kuuluu fyysisiä tarkastuksia ja kaupallisten asiakirjojen tarkastuksia, jotta voidaan varmistua raaka-aineiden toimitusten sekä lopputuotteiden, rinnakkaistuotteiden ja sivutuotteiden välisestä vastaavuudesta.

    Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tarkastuksessa toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä erityisesti kyseisten raaka-aineiden jalostuksen teknisiä kertoimia. Jos yhteisön lainsäädännössä on säädetty tällaisista kertoimista vientiä varten, sovelletaan näitä kertoimia. Niiden puuttuessa sovelletaan muita yhteisön lainsäädännössä säädettyjä kertoimia. Kaikissa muissa tapauksissa tarkastuksen on perustuttava jalostusteollisuudessa yleisesti hyväksyttyihin kertoimiin.

    4.   Edellä 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen jalostustoimien osalta on tarkastettava 10 prosenttia hakijoista, jotka on valittu riskianalyysin perusteella ottaen huomioon

    a)

    tukien määrä;

    b)

    jalostettavaksi ilmoitetun tuotannon tyyppi, erityisesti muut kuin yksivuotiset kasvit;

    c)

    viljelylohkojen määrä;

    d)

    muutokset edelliseen vuoteen verrattuna;

    e)

    aikaisempien vuosien tarkastusten yhteydessä tehdyt havainnot;

    f)

    muut parametrit, jotka jäsenvaltiot määrittelevät toimitettujen ilmoitusten edustavuuden perusteella.

    5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitettuihin tarkastuksiin on sisällyttävä vähintään seuraavat seikat:

    a)

    kaikkien energiatuotteiden yhteenlasketun arvon vertaaminen samasta jalostuksesta saatujen muihin käyttötarkoituksiin suunnattujen kaikkien muiden tuotteiden yhteenlaskettuun arvoon;

    b)

    raaka-aineiden käyttämiseksi tai jalostamiseksi tarvittavien laitteiden ja välineiden olemassaolo tilalla.

    6.   Jos 4 kohdassa tarkoitetuissa tarkastuksissa ilmenee sääntöjenvastaisuuksia, toimivaltaisen viranomaisen on asetuksen (EY) N:o 796/2004 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti lisättävä kyseisenä vuonna tarkastusten määrää ja seuraavana vuonna vastaavasti paikalla tarkastettavien hakijoiden prosenttiosuutta.

    7.   Jos on säädetty, että tietyt 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tarkastusten osa-alueet voidaan tehdä otoksen perusteella, kyseisen otoksen on taattava valvonnan luotettava ja edustava taso.

    8.   Jokaisesta tarkastuksesta on laadittava tarkastajan allekirjoittama tarkastusraportti, jonka perusteella on mahdollista tutkia tehtyihin tarkastuksiin liittyviä tietoja. Raportissa on ilmoitettava erityisesti

    a)

    tarkastuspäivä;

    b)

    läsnä olleet henkilöt;

    c)

    tarkastettu ajanjakso;

    d)

    käytetyt tarkastustekniikat sekä tarvittaessa viittaus otantamenetelmiin;

    e)

    tarkastuksen tulokset.

    40 artikla

    Lisätoimenpiteet ja keskinäinen avunanto

    1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tämän luvun asianmukaisen soveltamisen kannalta tarvittavat lisätoimenpiteet ja avustettava toisiaan tässä luvussa säädettyjen tarkastusten toteuttamiseksi. Jos tässä luvussa ei säädetä soveltuvista vähennyksistä tai ulkopuolelle jättämisistä, jäsenvaltiot voivat soveltaa aiheellisia kansallisia seuraamuksia tuen myöntämismenettelyssä mukana oleviin markkinaosapuoliin.

    2.   Jäsenvaltioiden on tarpeen mukaan tai siinä määrin kuin tämän luvun säännöksissä edellytetään avustettava toisiaan tehokkaiden tarkastusten varmistamiseksi ja toimitettujen asiakirjojen oikeellisuuden sekä vaihdettujen tietojen paikkansapitävyyden varmistamiseksi.

    4)

    Korvataan 61 artiklan 1 kohta seuraavasti:

    ”1.   Jos todetaan 59 ja 60 artiklassa tarkoitettu pinta-alan ylitys, jäsenvaltion on ennen tukien myöntämistä viljelijöille ja viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta määriteltävä ylityksen lopullinen määrä pyöristettynä kahteen desimaaliin.”

    5)

    Korvataan 69 artikla seuraavasti:

    ”69 artikla

    Tiedonannot

    Jos todetaan 59 ja 60 artiklassa tarkoitettu pinta-alan ylitys, kyseisen jäsenvaltion on vahvistettava ylityksen lopullinen määrä ennen tukien myöntämistä viljelijöille ja viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta sekä ilmoitettava siitä komissiolle viimeistään seuraavan vuoden 31 päivänä tammikuuta. Perusalan ylityksen määrän perustana olevat tiedot on ilmoitettava liitteessä VI esitetyn lomakkeen mukaisesti.”

    6)

    Poistetaan 136 artiklasta ilmaisu ”30 artiklan 3 kohtaa”.

    7)

    Poistetaan 171 a i artiklan 3 kohta.

    8)

    Korvataan 171 b b artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

    ”Jäsenvaltioiden on vahvistettava tuen määrä kullekin oliivitarhaluokalle oliivialan paikkatietojärjestelmään kuuluvaa hehtaaria kohden ennen kuin tuet maksetaan viljelijöille ja viimeistään seuraavan vuoden 31 päivään tammikuuta mennessä.”

    9)

    Poistetaan liitteessä III oleva kohta ”TIETOJEN TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAIKA: KUNKIN VUODEN 15 PÄIVÄ MARRASKUUTA”.

    10)

    Poistetaan liitteessä VI oleva kohta ”TIETOJEN TOIMITTAMISEN MÄÄRÄAIKA: KUNKIN VUODEN 15 PÄIVÄ MARRASKUUTA”.

    11)

    Korvataan liite IX tämän asetuksen liitteellä.

    2 artikla

    Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

    Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2007. Asetuksen (EY) N:o 1973/2004, sellaisena kuin se on muutettuna tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdalla, 3, 4, 5, 6 ja 9 jaksoa sekä 8 lukua sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2008.

    Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

    Tehty Brysselissä 13 päivänä maaliskuuta 2007.

    Komission puolesta

    Mariann FISCHER BOEL

    Komission jäsen


    (1)  EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2013/2006 (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 13).

    (2)  EUVL L 345, 20.11.2004, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1679/2006 (EUVL L 314, 15.11.2006, s. 7).

    (3)  EUVL L 141, 30.4.2004, s. 18. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2025/2006 (EUVL L 384, 29.12.2006, s. 81).

    (4)  EUVL L 58, 28.5.2006, s. 1.

    (5)  EUVL L 141, 30.4.2004, s. 1.

    (6)  EUVL L 205, 3.8.1985, s. 5.”


    LIITE

    ”LIITE IX

    Asetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa, c alakohdan i alakohdassa ja e alakohdan i alakohdassa tarkoitetut tiedot

    PELTOKASVIEN PINTA-ALATUKI

    Tiedot esitetään sarjana seuraavan mallin mukaan laadittuja taulukoita käyttäen:

    taulukkoryhmässä vahvistetaan tiedot tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen perusala-alueiden tasolla,

    yhtenäisessä taulukossa esitetään yhteenveto tiedoista jäsenvaltioittain.

    Taulukot on lähetettävä sähköisessä muodossa.

    Huomautuksia:

    Kussakin taulukossa on nimettävä kyseinen alue.

    Rivi 1 koskee ainoastaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 105 artiklan 1 kohdassa säädettyyn pinta-alatuen lisäkorvaukseen oikeutettua durumvehnää.

    Rivi ’Nautaeläin- ja lammaspalkkioita varten rehupinta-aloiksi ilmoitetut peltokasvit’ koskee asetuksen (EY) N:o 1782/2003 102 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja alueita.

    Malli A: Jos maissia käsitellään erikseen (1):


    Kasvi

    Pinta-ala

    (hehtaareina)

    Sato

    (tonnia/hehtaari)

    Durumvehnä, 105 artiklan 1 kohta

     

     

    Maissi (erillinen perusala), 104 artiklan 2 kohta

     

     

    Muut kasvit: vilja, öljykasvit, pellava, hamppu, 104 artiklan 2 kohta

     

     

    Valkuaiskasvit, 104 artiklan 2 kohta

     

     

    Vapaaehtoinen kesanto, 107 artiklan 6 kohta

     

     

    Nautaeläin- ja lammaspalkkioita varten rehupinta-aloiksi ilmoitetut peltokasvit

     

     

    Yhteensä

     

     


    Malli B: Jos maissia ei käsitellä erikseen (2):


    Kasvi

    Pinta-ala

    (hehtaareina)

    Sato

    (tonnia/hehtaari)

    Durumvehnä, 105 artiklan 1 kohta

     

     

    Muut kasvit, sellaisina kuin ne luetellaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 liitteessä IX, 104 artiklan 1 kohta

     

     

    Vapaaehtoinen kesanto, 107 artiklan 6 kohta

     

     

    Nautaeläin- ja lammaspalkkioita varten rehupinta-aloiksi ilmoitetut peltokasvit

     

     

    Yhteensä

     

     


    (1)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 104 artiklan mukaisesti maissia varten käytetään kyseisen alueen aluejakosuunnitelmassa määritettyä maissisatoa, muiden viljojen kuin maissin satoa viljaa, öljykasveja, pellavansiemeniä sekä kuiduntuotantoon tarkoitettua pellavaa ja hamppua varten sekä viljan keskisatoa valkuaiskasveja varten.

    (2)  Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 104 artiklan mukaisesti kasveja varten käytetään kyseisen alueen aluejakosuunnitelmassa määritettyä viljan keskisatoa.”


    Top