1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Belgia on edistynyt hyvin vuosien 2005–2008 kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa ja tehostamisessa. Vaikka julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuu tietty riski väestön ikääntyessä, poliittiset puitteet ovat yleisesti ottaen asianmukaiset. Huolimatta siitä, että T&K-toiminnassa saavutettu edistys on ollut vain keskinkertaista, Belgia toteuttaa parhaillaan ilmoitettuja toimenpiteitä mikrotalouden alalla ja vahvistaa nykyisiä uudistuksia investointien lisäämiseksi. Työllisyyden osalta kuva on monivivahteisempi, ja Belgian on ryhdyttävä toimiin saavuttaakseen EU:n laajuiset työllisyysastetavoitteet erityisesti vanhempien ihmisten osalta. Belgia on käynnistänyt useita toimenpiteitä vastatakseen vuoden 2006 keväällä kokoontuneen Eurooppa-neuvoston tekemiin sitoumuksiin.

3.

Belgian kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat velkasuhteen jatkuva supistuminen; T&K-toiminnan intensiteetin vakauttaminen toiminnan oltua vähäisempää vuosina 2002–2003; klusterien ja kilpailukykykeskusten kehittäminen; edistyminen sisämarkkinadirektiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä; lisätoimenpiteet sääntelyn parantamiseksi ja hallinnon yksinkertaistamiseksi; uusien yritysten perustamista edistävä politiikka; toimenpiteet vaihtoehtoisten koulutusmuotojen parantamiseksi; ja hankitun ammattipätevyyden muodollinen tunnustaminen ja tekniikan alan koulutusjärjestelmän laatu.

4.

Belgian kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat työhön kohdistuvan verorasituksen keventäminen ja työttömyyden sekä työllisyyden alueellisten erojen supistaminen. Tällä perusteella suositellaan, että Belgia:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Belgian on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden varmistaminen; politiikan laatiminen päästöjen vähentämiseksi edelleen ja siihen liittyvien toimenpiteiden määrittäminen; kaasu- ja sähkömarkkinoiden kilpailun parantaminen, mukaan luettuna itsenäiset ja tehokkaat sääntelyviranomaiset ja siirto- ja jakelutoimijoita koskevien lisätoimenpiteiden toteuttaminen; sekä vanhempien ja heikommassa asemassa olevien työntekijöiden työllisyysasteen kohentaminen, erityisesti tiukentamalla edelleen varhaiseläkkeiden myöntämisperusteita sekä edistämällä ennalta ehkäisevää (koulutus ja ammatillinen koulutus) ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Tšekki on edistynyt kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa rajallisesti. Useilla aloilla ei edistymisestä ole selvästi kerrottu ja eräitä uudistuksia on lykätty tai niitä ei ole käynnistetty lainkaan. Kuitenkin vahvan talouskasvun pitäisi helpottaa uudistusten toteuttamista. Makrotalouteen kohdistuu eräitä riskejä, jotka koskevat erityisesti julkisen talouden vakauttamista keskipitkällä aikavälillä ja sen kestävyyttä pitkällä aikavälillä väestön ikääntymisen vuoksi. Tšekki edistyy yleisesti ottaen suhteellisen hyvin mikrotalouden alalla. Vaikka yksityinen sijoittaminen T&K-toimintaan kehittyy suotuisasti, yleinen edistyminen T&K-politiikkojen alalla on ollut keskinkertaista. Työllisyyspolitiikassa tarvitaan lisätoimia, jotta työmarkkinoiden joustavuuden parantamista koskevaan keskeiseen haasteeseen voidaan vastata. Kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumusten täyttämisessä saavutettu edistys on myös ollut vaihtelevaa.

3.

Kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanon vahvuuksia ovat myönteiset toimet julkisen talouden valvonnan ja avoimuuden lisäämiseksi; sääntelyn ja liiketoimintaympäristön parantaminen; peruskoulutuksen sekä ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutuksen oppisuunnitelman uudistaminen ja korkea-asteen koulutukseen osallistumisen edistäminen, jotta työnteosta tulisi kannattavaa.

4.

Tšekin kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat julkisen talouden kestävyys, sillä vuoden 2007 talousarvion perusteella voidaan ennustaa, että menorajat ylittyvät ja alijäämä kasvaa; julkisten T&K-menojen määrän ja vaikuttavuuden lisääminen; työllisyysturvan ja joustavuuden lisääminen työmarkkinoilla; koulutuksen tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden parantaminen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumisen lisääminen. Tällä perusteella suositellaan, että Tšekki:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Tšekin on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: patenttijärjestelmän sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantaminen; tieto- ja viestintätekniikan alan kehityksen nopeuttaminen, myös panemalla täytäntöön sähköisten viranomaispalveluiden kattavan lainsäädäntökehyksen ja seuraamalla sen kehittymistä; yrityksiin kohdistuvan hallinnollisen taakan vähentämistä koskevien tavoitteiden saavuttaminen; innovatiivisten yritysten rahoitusmahdollisuuksien kehittäminen edelleen; ulkomaisessa omistuksessa olevien ja kotimaisten yritysten välisten yhteyksien edistäminen; yrittäjyyskoulutuksen sisällyttäminen opetussuunnitelmiin; heikommassa asemassa olevien ryhmien integroiminen paremmin työmarkkinoille; alueellisten työllisyyserojen vähentäminen; työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen; sukupuolten välisten palkkaerojen supistaminen ja aktiivisena ikääntymistä koskevan strategian täytäntöönpano.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Tanska on edistynyt erittäin hyvin kansallisen uudistusohjelmansa ja kevään 2006 Eurooppa-neuvoston päätelmien täytäntöönpanossa. Tanska hyväksyi kesäkuussa 2006 hyvinvointisopimuksen, jolla vahvistettiin edelleen makrotalous- ja työllisyyspolitiikan uudistusstrategiaa, ja se on edennyt erittäin hyvin uudistuksia koskevan kansallisen konsensuksen saavuttamisessa. Tanska on edistynyt myös mikrotalouspolitiikassa, myös kilpailun alalla.

3.

Tanskan kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat kattava, yhtenäinen uudistusstrategia, joka toimii esikuvana muille jäsenvaltioille; keskipitkän ja pitkän aikavälin lähestymistavan yhdistelmä, jota vahvistaa sidosryhmien panoksen johdonmukainen huomiointi; joustavaan työsuhdeturvaan perustuva lähestymistapa työmarkkinoilla; makrotalouden strategia, jolla pyritään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen sekä menojen hillitsemiseen, julkisen talouden ylijäämiin ja valtion velan nopeaan supistamiseen; ja määrätietoiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on lisätä työvoiman tarjontaa pitkällä aikavälillä, erityisesti sopimus varhaiseläkkeiden lykkäämisestä.

4.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Tanskan on keskityttävä seuraaviin toimiin: toimenpiteet, joiden tarkoituksena on lisätä työvoiman tarjontaa keskipitkällä aikavälillä vuoteen 2015 saakka, mukaan lukien lisäaloitteet työnteon kannustimien parantamiseksi ja lisätoimet vanhempien työntekijöiden ja maahanmuuttajien integroimiseksi työmarkkinoille; ehdotettujen kilpailulainsäädäntöuudistusten toteuttaminen ja sen varmistaminen, että viranomaiset käyttävät tehokkaasti uusia kilpailuvalvontavaltuuksia; sähkö- ja kaasumarkkinoiden toiminnan parantamiseen tähtäävät lisätoimenpiteet, jotka koskevat liitäntäverkkojen kautta toteutettavaa energian tarjontaa; päästöjen edelleen vähentämistä koskevan politiikan laatiminen ja siihen liittyvien toimenpiteiden määrittäminen; ja nykyisten hyvin kohdennettujen toimenpiteiden vahvistaminen perus- ja keskiasteen koulutuksen parantamiseksi ja ylemmän keskiasteen tai korkea-asteen suorittavien opiskelijoiden lukumäärän lisäämiseksi, jos toimenpiteet osoittautuvat riittämättömiksi asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Saksa on edistynyt hyvin kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa erityisesti makro- ja mikrotalouden tärkeimpien haasteiden ja ensisijaisten toimien osalta. Työllisyyden alalla kehitys on kuitenkin hitaampaa. Saksa on myös toteuttanut kevään 2006 Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettyjä sitoumuksia kohtuullisen hyvin.

3.

Uudistusten vahvuuksia vuonna 2006 ovat julkisen talouden vakauttamisessa ja kestävyydessä saavutettu kehitys sekä erilaisten sääntelyä parantavien toimenpiteiden täytäntöönpano, kuten liittovaltion tasolla perustettu, vaikutusarviointeja tekevä riippumaton neuvosto (Normenkontrollrat) ja vastaperustetuille yrityksille tarkoitettu verkkopohjainen tietoväline ”Startothek”. Muita vahvuuksia on nähtävissä osaamisyhteiskunnan alalla (T&K ja innovointi) sekä siinä, että vanhempien työttömien integroimiseen tähtääville toimenpiteille on annettu enemmän näkyvyyttä.

4.

Saksan kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantaminen; kilpailun parantaminen erityisesti säännellyn kaupankäynnin ja säänneltyjen ammattien osalta ja uusilla laajakaistamarkkinoilla; ja rakenteellisen työttömyyden vähentäminen. Tällä perusteella suositellaan, että Saksa:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Saksan on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: julkisia hankintoja koskevien menettelyjen parantaminen; kilpailupuitteiden parantaminen raideliikenteessä sekä kaasu- ja sähköverkkojen alalla, joissa kilpailu on riittämätöntä alojen erittäin suuren keskittymisen vuoksi; uusien yritysten perustamisen nopeuttaminen ja ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen; elinikäisen oppimisen lisääminen nykyisten toimenpiteiden pohjalta, mm. tehostamalla aikuisten ammattikoulutusjärjestelmää; lastenhoitopalvelujen tarjonnan lisääminen.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Viro on edistynyt erittäin hyvin niiden toimenpiteiden toteuttamisessa, joiden tarkoituksena on vastata maan tärkeimpiin haasteisiin T&K-toiminnassa, innovoinnissa ja työllisyydessä sekä kevään 2006 Eurooppa-neuvoston esittämiin neljään ensisijaiseen toimeen. Se on myös pyrkinyt varmistamaan kansallisen uudistusohjelman ja koheesiopolitiikan välisen johdonmukaisuuden, ja täytäntöönpanoraporttia voidaan pitää tässä suhteessa mallina.

3.

Viron kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat useiden poliittisten tavoitteiden korottaminen, mikä on osoitus riittävän kunnianhimoisesta lähestymistavasta; uuden strategiaviraston perustaminen täytäntöönpanon vahvistamiseksi, mikä on hyvä esimerkki muille; kansallisessa uudistusohjelmassa ehdotettu, menestyksekäs makrotalouspolitiikka, joka koskee julkisen talouden kestävyyttä ja työllisyyden kasvun suotuisten edellytysten luomista; huomattavat toimet sekä julkisten että yksityisten T&K-menojen lisäämiseksi ja yritysten T&K-toiminnan reunaehtojen parantamiseksi; uusien yritysten perustamista ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitusta helpottavat toimenpiteet; ja edistys erilaisissa ympäristökysymyksissä, erityisesti ympäristöverouudistus.

4.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Viron on keskityttävä seuraaviin toimiin: priorisoinnin selkeyttäminen ja ministeriöiden välisen yhteistyön parantaminen T&K-toimintaan ja innovaatioon suunnattujen menojen käyttämiseksi tehokkaasti; sellaisten toimien vahvistaminen, joiden tarkoituksena on varmistaa, että T&K-tulokset johtavat innovatiivisiin palveluihin tai tuotteisiin; yliopistojen ja yritysten välisen tiiviimmän yhteistyön edistäminen; suunnitellun ennakoivan kilpailupolitiikan tehokas täytäntöönpano; työmarkkinoiden jouston parantaminen uudistamalla työlainsäädäntöä edelleen; aktiivisen työmarkkinapolitiikan vahvistaminen ja työvoiman ammattitaidon parantaminen edelleen edistämällä koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevia uudistuksia.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Kreikka edistyy kansallisten uudistusohjelmiensa täytäntöönpanossa jossakin määrin, vaikkakin edistyminen on rajoitetumpaa mikrotalouden ja työllisyysnäkökohtien osalta. Se on edennyt suhteellisen hyvin makrotalouden alalla, mutta mikrotaloutta ja työllisyyttä koskevissa uudistuksissa edistyminen on vielä tarpeen. Kreikka on osaksi toteuttanut kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumuksien johdosta toteutettavat toimet. Parempi koordinointi hallinnon eri tasoilla voisi hallintotavan osalta vahvistaa edelleen rakentavaa yhteistyötä, joka on jo aloitettu monien sidosryhmien kanssa.

3.

Kreikan kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia on hyvin edistynyt julkisen talouden vakauttaminen. Lupaavia merkkejä edistymisestä on seuraavilla aloilla: julkisten resurssien jakautumisen parantaminen; liiketoimintaympäristön parantaminen; T&K ja innovointi; tieto- ja viestintätekniikka; naisten osallistuminen työelämään, työttömien kokonaismäärä ja koulutus. Talouskasvun laatutekijöitä on parannettu; tärkein tekijä ovat yksityiset investoinnit.

4.

Kreikan kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantaminen eläkejärjestelmää uudistamalla; julkisen hallinnon nykyaikaistaminen; tehokkaammat toimet työllisyysasteen parantamiseksi, työttömyyden ja pimeän työn vähentämiseksi, työsuhdeturvan nykyaikaistamiseksi ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi. Tällä perusteella suositellaan, että Kreikka:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Kreikan on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: tutkimus- ja innovaatiostrategian laatimiseen ja T&K-investointien lisäämiseen tähtäävien toimien nopeuttaminen; edistyminen sisämarkkinadirektiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä; kevään 2006 Eurooppa-neuvoston asettamien pk-yrityspoliittisten tavoitteiden saavuttamista koskevien toimien nopeuttaminen; naisten osallistumista työelämään edistävän politiikan toteuttaminen; ja johdonmukaisen aktiivisena ikääntymistä koskevan strategian laatiminen.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Espanja on edistynyt hyvin kansallisen uudistusohjelmansa ja kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumusten täytäntöönpanossa. On tärkeää, että uusia lakeja ja toimenpiteitä pannaan vielä täytäntöön seitsemällä avainalalla, jotta voidaan lisätä työllisyyttä ja tuottavuutta ja edetä niin, että BKT asukasta kohden vastaa EU-25:n keskiarvoa.

3.

Espanjan kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanon ja tehostamisen vahvoja puolia ovat julkisen velan supistuminen tavoitetta nopeammin; hyvä edistyminen T&K- ja innovaatiosuunnitelman toteuttamisessa; yrittäjyyden sisällyttäminen kansallisiin opetussuunnitelmiin kaikilla koulutustasoilla; edistyminen työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa toukokuussa 2006 tehdyn laajan kolmikantasopimuksen mukaisesti ja tyydyttävä edistyminen määrällisten tavoitteiden saavuttamisessa, erityisesti naisten työllisyyden osalta.

4.

Espanjan kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat sähkömarkkinoiden kilpailun parantaminen ja työmarkkinoiden segmentoitumisen vähentäminen edelleen; ja koulutuksen parantaminen edelleen. Tällä perusteella suositellaan, että Espanja:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Espanjan on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: inflaation hillitseminen keskipitkällä aikavälillä; kilpailun lisääminen asiantuntijapalveluissa ja vähittäiskaupan markkinoilla; sääntelykehyksen parantaminen; ympäristötoimenpiteiden toteuttaminen erityisesti CO2-päästöjen vähentämiseksi; ammattipätevyyden ja tuottavuuden parantaminen sekä maahanmuuttajien integroiminen työmarkkinoille; lastenhoitomahdollisuuksien parantaminen, suunniteltujen asuntomarkkinoita koskevien toimenpiteiden täytäntöönpano asuntojen hintoihin kohdistuvan paineen vähentämiseksi keskipitkällä aikavälillä sekä eläke- ja terveydenhuoltouudistukset, jotka vaikuttavat myös suotuisasti valtiontalouden kestävyyteen.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Ranska on edistynyt kohtalaisen hyvin kansallisen uudistusohjelmansa ja kevään 2006 Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittujen toimien täytäntöönpanossa. Ranska jatkaa vahvaan talouskasvuun tukeutuen julkisen talouden vakauttamista, ja pyrkii samalla jatkamaan kasvupotentiaalin lisäämistä erityisesti tutkimusta ja innovointia koskevien uusien sitoumusten avulla. Työllisyyden osalta edistyminen on ollut parempaa, mutta on suurelta osin edelleen vaihtelevaa.

3.

Sovittujen uudistusten vahvoista puolista erityisen lupaavia ovat kilpailukykykeskusten ja uusien tutkimus- ja innovaatiorakenteiden perustaminen sekä tavoite kohdentaa tutkimustoimintaan 3 prosenttia BKT:sta vuoteen 2010 mennessä. Julkisen talouden sääntelykehyksen uudistaminen jokin aika sitten parantanee ratkaisevasti julkisten menojen hallinnointia. Työttömyyden aleneminen ensimmäisen kerran vuoden 2001 jälkeen on osa myönteistä kehitystä, ja viime aikoina toteutetut toimenpiteet nuorten työnhakijoiden tukemiseksi näyttävät oikeasuuntaisilta. Vanhempien työntekijöiden työllisyyden osalta ensimmäisiä toimia ollaan toteuttamassa kesäkuussa 2006 sovitun kansallisen toimintasuunnitelman puitteissa.

4.

Ranskan kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat julkisen talouden parantuneen tilanteen säilyttäminen varmistamalla, että valtion tekemiä sitoumuksia noudatetaan, ja seuraamalla paikallishallinnon talouden ja sosiaaliturvamenojen kehitystä; kilpailun puitteet eräillä verkkotoimialoilla ja kuljetusaloilla; ja sellaisen kokonaisstrategian toteuttaminen, jonka tarkoituksena on sekä varmistaa joustavammat työmarkkinat että turvata henkilöiden uran jatkuminen ja vanhempien työntekijöiden työnteon jatkuminen, mm. antamalla parempia mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Tällä perusteella suositellaan, että Ranska:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Ranskan on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: kilpailun lisääminen säännellyssä kaupankäynnissä ja säännellyissä ammateissa; paremman sääntelyn ja yrittäjyyden vahvistaminen, erityisesti tukemalla uusia yrityksiä ja edistämällä yrittäjähenkeä; sekä uusien toimien toteuttaminen työvoiman tarjonnan lisäämiseksi.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Irlanti on edistynyt erittäin hyvin kansallisen uudistusohjelmansa ja kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumusten täytäntöönpanossa. Lisäksi kasvua ja työllisyyttä koskeva strategia on saanut poliittista näkyvyyttä erityisesti vastikään tehdyn yhteiskunnallisen kumppanuussopimuksen (”Kohti vuotta 2016”) ansiosta.

3.

Irlannin kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat vastikään hyväksytty tiede-, teknologia- ja innovaatiostrategia vuosiksi 2007–2013 ja julkisten T&K-investointien merkittävä kasvu; infrastruktuuriin tehtävien julkisten investointien ja muiden kasvua edistävien menojen priorisointitarpeen tunnustaminen; toimenpiteet, joilla vähennetään koulunkäynnin keskeyttämistä ja parannetaan ammattitaitoa, esimerkiksi sitoumus laatia vuoteen 2007 mennessä pitkän aikavälin kansallinen ammattitaitostrategia.

4.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Irlannin on keskityttävä seuraaviin toimiin: eläkejärjestelyjen uudistusta koskevien konkreettisten toimenpiteiden määrittämisen nopeuttaminen; päästöjen vähentämistä koskevien toimenpiteiden edistäminen; työmarkkinoille osallistumisen nopeampi lisääminen, esimerkiksi perustamalla kattava lastenhoitoinfrastruktuuri, kehittämällä edelleen maahanmuuttajien työmarkkinoita ja sosiaalista integraatiota koskevia toimintapoliittisia puitteita ja painottamalla erityisesti vanhemmille ja alhaisen koulutustason omaaville työntekijöille annettavaa tukea. T&K-investointien keskipitkän aikavälin taso olisi esitettävä vuoteen 2010 saakka ja asuntomarkkinoiden kehitystä olisi seurattava tarkasti, sillä se saattaa vaikuttaa keskipitkän aikavälin kasvunäkymiin.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Italia on edistynyt kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa. Viime vuoden kansalliseen uudistusohjelmaan verrattuna Italian täytäntöönpanoraportissa esitetään selvempi strategia, joka kattaa kaikki politiikan alat ja niiden väliset synergiat ja on täten kunnianhimoisempi. Eniten edistystä on saavutettu mikrotalouden alalla. Makrotalouden alalla ehdotetut strategiat ja toimenpiteet ovat yleisesti ottaen asianmukaiset, mutta niiden täytäntöönpano on ratkaiseva tekijä. Työllisyyspolitiikkaa on vahvistettava eräillä avainalueilla. Kevään 2006 Eurooppa-neuvoston sitoumusten täyttämisessä saavutettu edistys on ollut vaihtelevaa.

3.

Italian täytäntöönpanoraportin vahvuuksia ovat: toimenpiteet, joilla parannetaan kilpailua asiantuntija- ja muissa palveluissa; aloitteet tieto- ja viestintätekniikan käytön lisäämiseksi; ja toimenpiteet liiketoimintaympäristön parantamista koskevien toimien koordinoinnin vauhdittamiseksi.

4.

Italian kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat julkisen talouden kestävyys, jota koskeva sitoumus on pantava tehokkaasti täytäntöön; kilpailu tuote- ja palvelumarkkinoilla, joilla ehdotettujen uudistusten määrätietoinen täytäntöönpano on perusta edistymisen jatkumiselle; virallisten työsuhteiden ja joustavan työllisyysturvan lisääminen työmarkkinoilla; ja koulutuksen ja elinikäisen oppimisen parantaminen. Tällä perusteella suositellaan, että Italia:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Italian on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: T&K-toiminta, jota koskeva yleisstrategia on saatettava päätökseen, huolimatta tietyillä aloilla saavutetusta myönteisestä kehityksestä; tehokkaat toimenpiteet terveydenhuollon kestävyyden parantamiseksi säilyttämällä samalla terveydenhuoltopalvelujen laatu ja saatavuus; resurssien kestävä käyttö, missä nykyisten toimenpiteiden täytäntöönpano ja niiden vahvistaminen on olennaista; infrastruktuurin parantamista koskevien suunnitelmien toteuttaminen; ehdotetun sääntelyn vaikutusten arviointia koskevan järjestelmän vahvistaminen ja täytäntöönpano kokonaisuudessaan.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Kypros on edistynyt hyvin kansallisen uudistusohjelmansa ja keväällä 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston määrittelemiä neljää painopistealaa koskevien toimien täytäntöönpanossa. Useimpien toimenpiteiden täytäntöönpano näyttää yleisesti ottaen etenevän suunnitellusti.

3.

Kyproksen kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia vuonna 2006 ovat edistyminen julkisen talouden vakauttamisessa; kattavan tutkimus- ja innovointijärjestelmän kehittämistä koskeva uusi politiikka; ja hyvän työllisyyskehityksen säilyttäminen monenlaisten aktiivisten työmarkkinatoimenpiteiden avulla.

4.

Kyproksen kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat väestön ikääntymistä koskevien menojen hallinta, jossa ei ole edistytty; ja nuorten työllistymismahdollisuuksien lisääminen edelleen. Tällä perusteella suositellaan, että Kypros:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Kyproksen on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: pääomasijoitusten edistäminen ja kilpailun parantaminen säännellyn kaupankäynnin ja säänneltyjen ammattien alalla.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Latvia on edistynyt kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa erityisesti mikrotalouden ja työllisyyden suhteen. Toimenpiteet tärkeimmän – makrotaloutta koskevan – haasteen toteuttamiseksi ovat vähäisempiä. Edistyminen kevään 2006 Eurooppa-neuvoston päätelmien toteuttamisessa on vaihtelevaa. Kasvua ja työllisyyttä koskeva strategia on saanut poliittista näkyvyyttä kansallisen uudistusohjelman hyväksymisen jälkeen ja sidosryhmien osallistuminen strategian toteuttamiseen on parantunut.

3.

Latvian kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat useat toimenpiteet, joita on toteutettu innovatiivisten pk-yritysten perustamisen ja rahoittamisen helpottamiseksi, kuten uusien takuu- ja pääomasijoitusrahastojen perustaminen ja yritysten perustamista koskevan keskitetyn järjestelmän kehittäminen. Latvia on myös pannut täytäntöön useita toimenpiteitä, joilla on onnistuttu tukemaan työmarkkinoita.

4.

Latvian kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat konkreettisemmat toimenpiteet makrotalouden vakauden varmistamiseksi ja talouden ylikuumentumisen estämiseksi; T&K-strategian kehittäminen priorisoinnin parantamiseksi ja yksityisen sektorin osallistumisen lisäämiseksi; ja tehokkaammat toimenpiteet työvoiman tarjonnan lisäämiseksi ja työvoiman ammattitaidon vahvistamiseksi. Tällä perusteella suositellaan, että Latvia:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Latvian on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyviä hallinnollisia muodollisuuksia käsittelevän yhteyspisteen perustamisen nopeuttaminen; yrittäjyyskoulutuksen edistäminen; aktiivisen työmarkkinapolitiikan harjoittaminen; ja lastenhoitopalvelujen parantaminen.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Liettua on edistynyt hyvin kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanossa useimmilla makro- ja mikrotalouden sekä työllisyyden ensisijaisilla osa-alueilla. Koska monet merkittävät toimenpiteet ovat kuitenkin vasta laadinta-asteella, täytäntöönpanon osalta on paljon tehtävää. Kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumusten täyttämisessä saavutettu edistys on ollut kohtalainen.

3.

Liettuan kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat eläke-, terveydenhuolto- ja verouudistukset; toimenpiteet tie- ja rautatieinfrastruktuurin kohentamiseksi; ajan tasalle saatetun kansallisen energiastrategian hyväksyminen; aktiivisen työmarkkinapolitiikan vahvistaminen, erityisesti uudet työn vuorottelua koskevat toimenpiteet; ja peruskoulutuksen uudistamistoimet.

4.

Liettuan kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat T&K-investointien lisäämiseen tähtäävien toimenpiteiden vahvistaminen, sillä ne eivät toistaiseksi vaikuta riittäviltä kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi; työvoiman liikkuvuutta edistävien toimenpiteiden painottaminen aikaisempaa enemmän; ja lisätoimenpiteiden toteuttaminen elinikäiseen oppimiseen osallistuvien, erityisesti vanhempien työntekijöiden määrän lisäämiseksi. Tällä perusteella suositellaan, että Liettua:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Liettuan on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: makrotalouden vakauden parantaminen ja inflaation hillitseminen; ulkomaisten suorien sijoitusten lisääminen; yritysten perustamisen helpottaminen; ympäristönsuojelu; nuorten työllisyyden parantaminen; yrittäjyyskoulutuksen laajentaminen; lastenhoitomahdollisuuksien lisääminen; ja työterveyden ja turvallisuuden parantaminen.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Luxemburg on edistynyt erittäin hyvin kansallisen uudistusohjelmansa ja kevään 2006 Eurooppa-neuvoston hyväksymien toimien täytäntöönpanossa, mutta parantamisen varaa on vielä vuonna 2005 todettujen heikkouksien osalta. Hyväksytyt makrotalouden toimenpiteet antavat mahdollisuuden julkisen talouden tervehdyttämiseen ja inflaatiovauhdin hidastumiseen. Mikrotalouden osalta useiden lupaavien toimenpiteiden täytäntöönpano on käynnistynyt. Määrätietoisempia toimia tarvitaan kuitenkin vuotuisen kehityksen seuraamista ja arviointia koskevan järjestelmän täytäntöönpanemiseksi, ja eräitä toimenpiteitä on toteutettava uusien yritysten ja pk-yritysten tukemiseksi. Huolimatta rohkaisevista uudistuksista työllisyyssektorilla, vanhempien työntekijöiden työllisyyttä lisäävistä uusista aloitteista ei ole ilmoitettu. Lisäksi koulutusjärjestelmän perusteelliset uudistukset ovat vielä toteuttamatta.

3.

Kansallisen uudistusohjelman laadinnan, täytäntöönpanon ja toteuttamisen vahvoja puolia ovat hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välinen sopimus järjestelmästä, jolla palkkojen ja sosiaalietuuksien indeksointi keskeytetään toistaiseksi vuodesta 2002 vallinneiden inflaatiopaineiden hillitsemiseksi. Tällä kolmikantasopimuksella perustetaan myös yrityksiä tukeva järjestelmä, jolla edistetään irtisanomisuhan alaisten työntekijöiden työpaikkojen säilymistä. Luxemburg voi olla tyytyväinen myös lastenhoitopalveluiden merkittävään lisääntymiseen. Myös T&K-toiminnan asettaminen etusijalle on myönteistä. Lisäksi on toteutettu kattava joukko kestävän kehityksen varmistamiseen tähtääviä toimenpiteitä, ja myös energiastrategia on askel oikeaan suuntaan.

4.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Luxemburgin on keskityttävä seuraaviin toimiin: vanhempien työntekijöiden työllisyysasteen parantamista koskeva strategia; yksityiskohtainen strategia nykyisten varhaiseläkejärjestelmien uudistamiseksi; tarvittavat lisätoimet koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi erityisesti keskiasteen koulutuksessa ja keinotekoisten esteiden poistaminen eri koulutusmuotojen väliltä; niiden vaikutusten tarkka seuranta, joita vastikään hyväksytyillä nuorisoa koskevilla toimenpiteillä on nuorisotyöttömyyteen; ja jotta taloudellisen ympäristön houkuttelevuutta voidaan lisätä, tarvitaan toimia, joilla tuetaan kilpailukykyisiä markkinoita, EU:n direktiivien saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pk-yrityksiä.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Unkari on edistynyt kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa rajallisesti. On kuitenkin huomattava, että Unkari toimitti lokakuussa 2006 tarkistetun version kansallisesta uudistusohjelmastaan. Poikettuaan huomattavasti julkisen talouden tavoitteista hallituksen on täytynyt tarkistaa merkittävästi julkisen talouden sopeuttamisuraansa. Sekä työllisyyden että mikrotalouspolitiikan osalta on toteutettu joitakin uudistuksia. Näillä aloilla on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Samoin on parannettava makrotalouden vakautta. Kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumusten täyttämisessä saavutettu edistys on ollut rajallista.

3.

Unkarin kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat vastikään hyväksytyt, alijäämää supistavat korjaustoimenpiteet, joihin kuuluu sekä tulojen lisäyksiä että yhä enenevässä määrin menojen leikkauksia; työttömyysturvajärjestelmän uudistus; alustavat toimet työllisyys- ja sosiaalipalvelujärjestelmien yhdentämiseksi; ja markkinoille pääsyä rajoittavien tekijöiden poistaminen eräillä aloilla, erityisesti lääkkeiden vähittäiskaupassa.

4.

Unkarin kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat julkisen talouden suunnitellun vakauttamisstrategian täytäntöönpano ja perustan luominen julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle, johon kohdistuu tällä hetkellä suuri riski; aktiivisen työmarkkinapolitiikan vahvistaminen; työnteon kannustimien lisääminen sekä koulutuksen laadun parantaminen ja työmarkkinoiden tarpeiden huomioiminen. Tällä perusteella suositellaan, että Unkari:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Unkarin on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: julkisen tutkimusjärjestelmän uudistaminen; valtiontukien vähentäminen ja niiden uudelleen kohdentaminen; johdonmukaisemman strategian luominen T&K-toiminnalle, innovoinnille ja tieto- ja viestintätekniikalle; yritysten hallinnollisen taakan keventäminen; heikommassa asemassa olevien työmarkkinatilanteen parantaminen; pimeän työn tekemisen muuttaminen virallisiksi työsuhteiksi; jatkuvien alueellisten työllisyyserojen vähentäminen; ja elinikäistä oppimista koskevan Unkarin strategian täytäntöönpano.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Malta on edistynyt hyvin kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa. Se on myös ottanut huomioon useimmat kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemät sitoumukset. Julkisen talouden kestävyyttä koskevien toimien toteuttaminen on edistynyt hyvin. Viranomaiset katsovat tämän olevan olennainen tekijä kasvun ja työllisyyden parantamisessa sekä euron käyttöön ottamisessa. Edistyminen mikrotaloutta ja työllisyyttä koskevassa täytäntöönpanossa on vaatimattomampaa.

3.

Maltan kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat äskettäin ilmoitetut verouudistukset; T&K-toiminnan ja innovoinnin keskeisten strategioiden kehittäminen; uusi yrittäjätaitojen edistämistä koskeva ohjelma; ja joukko lupaavia ja kattavia koulutusalan aloitteita.

4.

Maltan kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat kilpailun parantaminen useilla aloilla, esimerkiksi asiantuntijapalveluissa; valtiontukien vähentäminen ja uudelleen kohdentaminen; T&K-toimintaan suuntautuvien investointien lisääminen ja työvoiman tarjonnan parantaminen. Tällä perusteella suositellaan, että Malta:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Maltan on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: lykkääntyneiden terveydenhuoltojärjestelmää koskevien toimenpiteiden toteuttaminen ja tehostaminen; järjestelmällisen vaikutusarvioinnin käyttöönotto ja säännösten yksinkertaistamisen nopeuttaminen; T&K-menojen tarkempi laskeminen; Maltan kytkeminen Euroopan energiaverkkoihin; koulutustason parantamisessa ja koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisessä saavutettujen tulosten hyödyntäminen; ja vanhempien työntekijöiden työllisyysasteen kohentaminen, ottaen huomioon, että julkisen sektorin työntekijämäärän vähentämisessä olisi vältettävä varhaiseläkejärjestelmiä.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Alankomaat on edistynyt hyvin kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa. Vaikka makrotalouteen kohdistuu tiettyjä riskejä, joita ovat erityisesti palkkainflaation mahdollisuus, kotitalouksien velkaantuminen ja työmarkkinoiden tiukentuminen, poliittinen kehys on kokonaisuutena tarkasteltuna asianmukainen. Alankomaat edistyy yleisesti ottaen merkittävästi mikrotalouden alalla. Vaikka T&K- ja innovaatiotoiminnan edistämiseksi on laadittu politiikkoja, hallituksen asettamien kauaskantoisten T&K-tavoitteiden saavuttamisessa on vielä paljon tehtävää. Työllisyysalalla kokonaiskuva on myös positiivinen: useimpien ryhmien perustyöllisyysaste on korkea mutta työvoiman tarjontaa olisi parannettava edelleen etenkin naisten, heikommassa asemassa olevien ryhmien ja ikääntyneiden työntekijöiden osalta. Alankomaat vahvistaa kansallista uudistusohjelmaansa vastatakseen kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemiin sitoumuksiin, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen erityisesti ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarkoitetun yhden viranomaisen perustamiseksi.

3.

Alankomaiden kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat kilpailua edistävät toimenpiteet; hallinnollisen taakan mittaamisessa sovellettava standardikustannusmalli ja innovaatiosetelijärjestelmä, jotka ollaan laajalti ottamassa käyttöön muissa jäsenvaltioissa; toimenpiteet eläke-, sairausvakuutus- ja työkyvyttömyysjärjestelmien uudistamiseksi; sekä uudistukset, joiden tavoitteena on parantaa koulutustasoa, laajentaa elinikäistä oppimista ja luoda paremmat yhteydet koulutuksen ja työmarkkinoiden välille.

4.

Alankomaiden kansallisen uudistusohjelman osa-alue, johon sisältyviin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, on työvoiman tarjonnan parantaminen. Tällä perusteella suositellaan, että Alankomaat:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Alankomaiden on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: yksityissektorin T&K-menoja lisäävät toimenpiteet; ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarkoitetun yhden viranomaisen perustaminen. Jos nykyisillä toimenpiteillä ei ajan mittaan onnistuta merkittävästi lisäämään tehtyjen työtuntien määrää, on lisäksi harkittava uusien kannustimien käyttöönottoa.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Itävalta on edistynyt hyvin kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa erityisesti mikrotalouden alalla, jolla on toteutettu monia erilaisia toimenpiteitä palvelualojen kilpailua lukuun ottamatta. Makrotalouden tilanne on vakaa, vaikka lisätoimia tarvitaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen kohdistuvien riskien poistamiseksi. Myös työllisyyspolitiikassa on yleisesti ottaen edistytty hyvin, vaikka eräillä aloilla toimintaa onkin tehostettava. Kevään 2006 Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella Itävallassa toteutetut toimet ovat kokonaisuudessaan riittävät.

3.

Itävallan tulokset uusiutuvien energialähteiden käytössä ovat lupaavia, ja ne voivat innostaa myös muita jäsenvaltioita toteuttamaan tällä alalla uudistuksia. Lisäksi on syytä mainita Itävallan toimet pk-yritysten hallintokustannusten vähentämiseksi. Lisäksi Itävalta on saavuttanut 3 prosentin T&K-tavoitetta, ja tieteen ja teollisuuden yhteistyömallit ovat erityisen lupaavia.

4.

Itävallan kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat ikääntyvien työntekijöiden määrän lisääminen työvoiman tarjonnassa ja heikommassa asemassa olevien nuorten ammattitaidon parantaminen. Tämän perusteella suositellaan, että Itävalta:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Itävallan on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: tavoitteena olevan budjettitasapainon saavuttaminen vuonna 2008; kilpailun lisääminen palveluissa; yrittäjäkulttuurin vahvistaminen; uuden päästöjen vähentämistä koskevan politiikan laatiminen ja siihen liittyvien toimenpiteiden määrittäminen; ja toimet, joilla vähennetään työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan, esimerkiksi parantamalla lastenhoitomahdollisuuksia.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Puola on edistynyt kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa rajallisesti. Näyttää siltä, että Puola alkaa edistyä vahvasti mikrotalouden alalla, vaikka monien toimenpiteiden täytäntöönpano on vielä alkuvaiheessa. Työllisyysuudistuksia on pantava määrätietoisemmin täytäntöön. Julkisen talouden uudistukset ovat viivästyneet, vaikka Puolan suunnitelmat ovat oikeansuuntaisia. Kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumuksien perusteella toteutettavat toimet ovat olleet rajallisia.

3.

Puolan toteuttamista uudistuksista lupaavimpia ovat verotusjärjestelmän yksinkertaistaminen, parempaa lainsäädäntöä koskevan nimenomaisen strategian laatiminen ja toimet pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien lisäämiseksi.

4.

Puolan kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat julkisen talouden vakauttaminen; kilpailun parantaminen verkkotoimialoilla; T&K-toiminnan määrän lisääminen ja laadun parantaminen; aktiivisen työmarkkinapolitiikan kattavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen; ja inhimillisen pääoman ja työnteon kannustimien parantaminen. Tällä perusteella suositellaan, että Puola:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Puolan on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: liikenneinfrastruktuurin nykyaikaistaminen; ympäristönsuojelun parantaminen; valtiontukien vähentäminen ja uudelleenkohdentaminen; tehokkaan kilpailun varmistaminen rahoitusalalla; energiamarkkinoiden vapauttamisprosessin määrätietoinen jatkaminen; yritysten rekisteröintimenettelyn nopeuttaminen; ja sen varmistaminen, että koheesiopolitiikan välineillä tuetaan täytäntöönpanoraportissa painotettuja rakennetoimenpiteitä kasvun, kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi. T&K-toimintaan vuoteen 2010 mennessä kohdistettaville investoinneille olisi asetettava pitävä ja realistinen tavoite.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Portugali on edistynyt hyvin kansallisen uudistusohjelman mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa erityisesti makro- ja mikrotaloudessa. Työllisyyteen liittyvillä aloilla on myös edistytty, erityisesti koulutusuudistuksen suhteen uusia mahdollisuuksia avaavan ohjelman yhteydessä, mutta työmarkkinoiden sopeutumisen ja joustavan työllisyysturvan suhteen ei niiden tärkeydestä huolimatta ole vielä toteutettu kaikkia tarvittavia toimia. Kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumusten täyttäminen on yleensä ottaen edennyt hyvin. Eri politiikan aloilla tarvitaan huomattavia lisätoimia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi, kun otetaan huomioon tavoitteiden tervetullut kunnianhimoisuus ja Portugalin lähtökohdat.

3.

Portugalin uudistusprosessin vahvoja puolia ovat julkisen hallinnon laajat uudistukset, toimenpiteet yritysten perustamisen yksinkertaistamiseksi niin, että yritys voidaan perustaa tunnissa, vanhuuseläkejärjestelmien mukauttaminen ja laajat terveydenhuoltoalan vakauttamistoimet sekä toimet nuorten ja aikuisten koulutustason parantamiseksi. T&K-toiminnan lisäämiseen tähtääviä toimia on vahvistettu ja sovitettu yhteen johdonmukaiseksi strategiaksi kunnianhimoisen teknologiasuunnitelman pohjalta. Myös koulutussektorilla toteutetaan laajoja uudistuksia. Näitä ovat erityisesti toimenpiteet nuorten lukutaidon parantamiseksi ja kouluverkon rationalisoimiseksi sekä kansallisen ammattikoulutusjärjestelmän vahvistamiseksi.

4.

Portugalin kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat koulutustason parantaminen ja elinikäisen oppimisen edistäminen; työmarkkinoiden sopeutumiskyvyn parantaminen ja segmentoitumisen vähentäminen. Näihin seikkoihin on puututtava hallintouudistuksen edetessä ja ottaen huomioon tarve pitää tulonsiirtojen kasvu hallinnassa. Tällä perusteella suositellaan, että Portugali:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Portugalin on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: lupaavan teknologiasuunnitelman paneminen kokonaisuudessaan täytäntöön, tutkimustoiminnan ja teollisuuden välisten yhteyksien lujittaminen ja yksityissektorin osallistumisen vahvistaminen; tehokkaan kilpailun varmistaminen energia- ja rahoituspalvelumarkkinoilla; päästöjen vähentäminen; EU:n lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ilmenneen vajeen supistaminen; ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta haittaavien tekijöiden poistaminen.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Slovenia on edistynyt hyvin kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa. Se on ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin eräillä avainaloilla, joita ovat esimerkiksi yrittäjyys ja sääntelyn parantaminen. Slovenia on käynnistänyt useimmat tärkeistä työllisyyspoliittisista uudistuksista hyödyntäen suhteellisen suotuisaa makrotalouden kasvua. Julkisia menoja koskevan uudistuksen osalta on toteutettu joitakin toimenpiteitä, joilla pyritään menojen vähentämiseen. Sama koskee mikrotalouden puolella edistymistä innovoinnin ja kilpailukehyksen parantamisessa. Työmarkkinoiden osalta voidaan todeta, että aktiivisena ikääntymistä koskevan strategian täytäntöönpano ja nuorison työllistymisen esteiden purkaminen eivät ole toistaiseksi edenneet tarpeeksi nopeasti. Kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumusten täyttämisessä saavutettu edistys on ollut keskinkertaista.

3.

Kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat julkisen talouden uudistustoimet; monenlaiset yrittäjyyden edistämistä koskevat toimenpiteet; parhaillaan toteutettava valtion rahastojen muuttaminen portfoliosijoituksiksi; valtiontuen määrän supistuminen suhteessa BKT:hen; ja kehitys kohti täysin vapautettuja energiamarkkinoita sekä toisen markkinatoimijan perustaminen.

4.

Slovenian kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantaminen ja ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nostaminen; sekä työllisyyspolitiikan aktivoivien ja ennaltaehkäisevien tekijöiden vahvistaminen, sillä nykyinen työllisyyspolitiikka reagoi hitaasti työmarkkinoiden nopeisiin muutoksiin. Tällä perusteella suositellaan, että Slovenia:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Slovenian on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: konkreettisten ja realististen tavoitteiden asettaminen T&K-investoinneille; uuden kasvuviraston ja Slovenian teknologiaviraston aseman lujittaminen; teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevan lainsäädännön täytäntöönpanon vahvistaminen; kilpailun parantaminen erityisesti säännellyn kaupankäynnin ja asiantuntijapalvelujen osalta ja kilpailuviraston toimien tehokkuuden edistäminen; ympäristötekniikoiden ja energiatehokkuuden parempi edistäminen; yritysten perustamiseen tarvittavan ajan lyhentäminen ja siihen liittyvien kustannusten supistaminen; segmentoitumisen vähentäminen ja nuorten integroiminen työmarkkinoille; koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden välisen yhteyden vahvistaminen.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Slovakia on edistynyt kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa. Erityisesti mikrotalouden ja työllisyyden alalla on tärkeitä haasteita, ja ne edellyttävät lisätoimenpiteitä. Kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumusten täyttämisessä saavutettu edistys on ollut vaihtelevaa.

3.

Kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat tulokset, joita liiketoimintaympäristön parantamiseen ja tietoyhteiskunnan luomiseen tähtäävät politiikat alkavat nyt tuottaa; työllisyyden kasvun vahvistaminen uusilla verokannustimilla ja liikkuvuutta koskevilla toimenpiteillä ja parantamalla eräille heikommassa asemassa oleville ryhmille tarjottuja palveluja; ja edistyminen korkea-asteen koulutuksen uudistamisessa ja uudet toimenpiteet, joilla tuetaan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä sekä heikommassa asemassa olevien lasten integroimista koulutusjärjestelmään.

4.

Slovakian kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat lisävarojen kohdentaminen T&K-toimintaan, innovointiin ja koulutukseen sekä selkeiden strategioiden ja painopistealojen määrittäminen näillä aloilla julkisen talouden vakauttamisen yhteydessä; koulutuksen ja elinikäisen oppimisen parantamiseen tähtäävien toimien vahvistaminen ja erityisesti heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten romanivähemmistön, pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä koskevat lisätoimet. Tällä perusteella suositellaan, että Slovakia:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Slovakian on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: tieto- ja viestintätekniikkaa, erityisesti laajakaistainfrastruktuuria, koskevat toimet; paremman sääntelyjärjestelmän kehittäminen; sukupuolten välisten palkkaerojen supistaminen; ja aktiivisena ikääntymistä koskevan strategian kehittäminen ikääntyneiden työntekijöiden työllisyyden lisäämiseksi.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Suomi on edistynyt erittäin hyvin kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa. Se on myös toteuttanut kevään 2006 Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettyjä sitoumuksia yleisesti ottaen hyvin. Erityisesti pk-yritysten toimintaympäristön parantamisessa on edistytty.

3.

Suomen kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat mm. eläkkeelle jäämisen lykkäämistä koskevat toimet, joilla täydennetään jo ennestään laajoja julkisen talouden kestävyyttä parantavia toimenpiteitä ja valmistaudutaan väestön ikääntymisen vaikutuksiin; myös erinomaista tietämyspohjaa on vahvistettu monenlaisin toimenpitein.

4.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Suomen on keskityttävä seuraaviin toimiin: uudistusten toteuttaminen kilpailun ja tuottavuuden parantamiseksi joillakin palvelualoilla; työllistämismenettelyjen yksinkertaistaminen; työehtojen paikallisen sopimisen edistäminen; ja työmarkkinoiden pullonkaulojen poistaminen erityisesti korkean rakenteellisen työttömyyden poistamiseksi etenkin vähän koulutettujen työntekijöiden ja nuorten työttömyyden osalta.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Ruotsi on edistynyt erittäin hyvin uuden hallituksen tarkistaman kansallisen uudistusohjelmansa täytäntöönpanossa. Se on ottanut huomioon useimmat kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemistä sitoumuksista. Vakauteen tähtäävä makrotalouden kehys on asianmukainen ja toimiva. Ruotsi on pyrkinyt määrätietoisesti vahvistamaan työnteon kannustimia. Palvelualojen kilpailun lisääminen edellyttää kuitenkin lisätoimenpiteitä.

3.

Ruotsin kansallisen uudistusohjelman ja sen täytäntöönpanon vahvuuksia ovat T&K-toimintaan suuntautuvien julkisten investointien lisääntyminen ja innovointiin kannustavien toimenpiteiden aikaistaminen; määrätietoinen yrittäjyyden kannustaminen; energian kestävän käytön edistäminen, jossa Ruotsin tulokset kuuluvat EU:n parhaimpiin; työvoiman tarjonnan lisääminen; toimet liiketoiminnan harjoittamisen yksinkertaistamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi poistamalla veroja ja keventämällä hallintotaakkaa; ja ehdotukset työnteon kannustimien parantamiseksi, erityisesti työn verotuksen ja etuusjärjestelmien muutokset.

4.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Ruotsin on keskityttävä seuraaviin toimiin: uusien sääntelytoimenpiteiden toteuttaminen kilpailun lisäämiseksi erityisesti palvelualoilla; vaikutustenarviointijärjestelmän suunniteltujen parannusten nopea täytäntöönpano; johdonmukaisempi lähestymistapa sääntelyn parantamiseen; työvoiman tarjonnan ja tehtyjen työtuntien lisäämistä koskevan strategian vahvistaminen, esimerkiksi panemalla täytäntöön ehdotukset työnteon kannustimien lisäämiseksi sekä tehokkaammat toimet maahanmuuttajien ja nuorten työllisyyden parantamiseksi ja työkyvyttömyysetuuksia saavien palauttamiseksi työelämään.

1.

Komission vuoden 2007 seurantaraportin II osassa esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan tehdä seuraavat päätelmät:

2.

Yhdistynyt kuningaskunta on edistynyt hyvin kansallisen uudistusohjelmansa ja kevään 2006 Eurooppa-neuvoston tekemien sitoumusten täytäntöönpanossa. Kaikilla politiikan aloilla on edistytty vakaasti, erityisesti mikrotaloudessa ja työllisyyspolitiikassa. Makrotalouspolitiikassa on alettu vakauttaa julkista taloutta, ja suunnitelmia vakauttamisen jatkamiseksi on tehty ja ne olisi pantava täytäntöön; eläkeuudistusta koskevat suunnitelmat on laadittu ja parlamentille on jo esitetty lainsäädäntöehdotuksia. Yhdistynyt kuningaskunta on pyrkinyt voimakkaasti lisäämään sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia.

3.

Yhdistyneen kuningaskunnan uudistusohjelman täytäntöönpanon vahvoja puolia ovat erityisesti yrittäjyyteen kannustaminen, paremman sääntelyn edistäminen ja hyvinvointipalveluja koskevien uudistusten toteuttaminen. Monia muita onnistuneita uudistuksia on jo toteutettu, kuten energiamarkkinoiden avaaminen, liikenneinfrastruktuuri-investointien lisääminen ja erilaisten maksujen, kuten Lontoon ruuhkaliikennemaksun käyttöönotto. Yhdistynyt kuningaskunta toteuttaa parhaillaan myös innovatiivisia uudistuksia parantaakseen julkisten menojen laatua.

4.

Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisen uudistusohjelman osa-alueita, joilla havaittuihin haasteisiin olisi puututtava ensi tilassa, ovat perus- ja keskiasteen koulutuksen tason parantaminen suhteessa muihin kansantalouksiin; ja lisätoimenpiteet työmarkkinoilla heikommassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden auttamiseksi. Tällä perusteella suositellaan, että Yhdistynyt kuningaskunta:

5.

Kansallisen uudistusohjelman toteutuskaudella Yhdistyneen kuningaskunnan on lisäksi keskityttävä seuraaviin toimiin: nykyisten eläkeuudistusta koskevien ehdotusten tehokas täytäntöönpano; asuntotarjonnan asteittainen lisääminen asuntojen hintoihin kohdistuvan paineen vähentämiseksi keskipitkällä aikavälillä; tiede- ja innovaatiostrategian täytäntöönpano; T&K-sijoitustoiminnan välitaso ja laatu olisi ilmoitettava vuodeksi 2010 ja toteutettava toimenpiteitä investointeihin liittyvien kannustimien vahvistamiseksi ja yksityisen sektorin sitoutumisen lisäämiseksi; ja lastenhoitomahdollisuuksien parantaminen.

1.

Edellä esitetyn analyysin ja kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen perusteella voidaan todeta seuraavaa:

2.

Euroalueen jäsenvaltioiden täytäntöönpanoraporteista ilmenee, että kokonaisuutena tarkastellen jäsenvaltiot ovat edistyneet tavoitteiden saavuttamisessa ja monet maat ovat ryhtyneet merkittäviin toimenpiteisiin. Euroalueen potentiaalin mukainen talouskasvu, myönteinen kehitys työmarkkinoilla työttömyyden vähentyessä ja työllisyyden lisääntyessä sekä useat parhaillaan tehtävät uudistukset ovat johtaneet siihen, että näkymät pitkäaikaisesta taloudellisesta noususta ovat merkittävästi parantuneet. Tämä parantunut taloudellinen tilanne johtuu osittain aiemmista rakenneuudistuksista. Tätä kehitystä olisi käytettävä hyväksi pyrkimällä tarmokkaasti panemaan täytäntöön uudistus- ja julkisen talouden vakauttamisstrategiat. Koska yhteinen raha merkitsee tiiviimpää keskinäistä riippuvuutta talous- ja finanssipolitiikassa, jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön kunnianhimoisia politiikkoja, joiden tarkoituksena on lisätä kasvumahdollisuuksia ja joihin kuuluu myös toimenpiteitä, joilla varmistetaan kitkaton sopeutuminen rahaliittoon. Tässä yhteydessä tarvitaan tehokasta talouspolitiikan koordinointia euroalueen tasolla. Sillä edistettäisiin myös jäsenvaltioiden toimia julkisen talouden kurinalaisuuden ja rakenneuudistusten toteuttamiseksi. Tämä on tarpeen, jotta voidaan lisätä talouden kasvupotentiaalia, parantaa euroalueen valmiuksia selvitä talouden epäsymmetrisistä häiriöistä ja ylläpitää hintavakautta samalla kun edistetään talouden dynaamisuutta euroalueella.

3.

Euroalueen jäsenvaltioiden kansallisten uudistusohjelmien täytäntöönpanon vahvuuksiin kuuluu lupaavien uudistusten toteuttaminen tai suunnittelu työvoiman käyttöasteen ja tuottavuuden lisäämiseksi, T&K-toiminnan ja innovaation edistämiseksi, inhimillisen pääoman kehittämiseksi ja houkuttelevamman liiketoimintaympäristön luomiseksi erityisesti politiikoilla, joilla lisätään kilpailukykyä ja parannetaan edelleen sääntelyä. Kansallisia uudistusohjelmia voidaan tehostaa entisestään toteuttamalla niitä johdonmukaisesti ja määrätietoisesti yleisen poliittisen kehyksen puitteissa.

4.

Kunkin euroalueen yksittäisen jäsenvaltion kansallista uudistusohjelmaa koskevien päätelmien perusteella voidaan todeta, että kaikkia euroalueen maita varten tarvitaan nopeita toimia politiikan aloilla, joilla parannetaan EMU:n toimintaa ja puututaan jatkuviin eroavaisuuksiin inflaation, kilpailukyvyn ja kasvun osalta. Julkisen talouden osalta on edistytty alijäämien supistamisessa, vaikkakin eräiden maiden on nopeutettava julkisen talouden rakenteellista vakauttamista ja jatkettava eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien uudistamista, jotta väestön ikääntymisen vaikutusta julkiseen talouteen voidaan vähentää. Lisäksi olisi parannettava julkisen talouden laatua erityisesti tuottavuuden ja innovaation tehostamiseksi edistämällä näin talouskasvua ja julkisen talouden kestävyyttä. Dynaamisempien ja tehokkaampien sisäisten mukautumismekanismien varmistamiseksi EMU:ssa markkinoiden toimintaa olisi parannettava tehostamalla kilpailukykyä ja markkinoiden vapauttamista, jotta varmistettaisiin tuotantotekijöiden parempi liikkuvuus, hintojen ja palkkojen nopea sopeutuminen äkillisiin muutoksiin sekä voimakkaampi kaupan yhdentyminen. Innovaatiota ja tuotannon kasvua on olennaisen tärkeää edistää. Rahaliitossa on myös tärkeää sitoutua lujasti vakautta suosivaan palkkakehitykseen, jotta kilpailukyky ja työllisyys turvataan keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Sen vuoksi on jatkettava hintojen ja (julkisten ja yksityisten) palkkojen muodostumisen toimivuuden tarkastelua. Työvoiman liikkuvuuteen euroalueen maissa on kiinnitettävä enemmän huomiota. Sekä rahoitus- että hyödykemarkkinat ovat avainasemassa sisäisen mukautumisen helpottamisessa. Tuleva katsaus sisämarkkinastrategiaan on erityisen tärkeä euroalueelle, kuten myös palveludirektiivin pikainen täytäntöönpano ja rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täysimääräinen täytäntöönpano. Kilpailua koskevat parannukset palvelumarkkinoilla helpottaisivat entisestään sopeutumista EMU:ssa.

Tämän perusteella suositellaan, että euroalueen jäsenvaltiot maakohtaisten suositustensa ohella:

5.

Kun otetaan huomioon rahaliitossa kansallisista toimintapolitiikoista ja paikallisesta kehityksestä johtuvat heijastusvaikutukset ja synergiaedut, euroalueen jäsenvaltioiden olisi tähdättävä tehokkaaseen politiikkojen koordinointiin erityisesti euroryhmän puitteissa ja tarvittaessa aiempia sopimuksia noudattaen kansainvälisissä yhteyksissä. Tällä tavoin voitaisiin vastata euroalueella ja maailmantaloudessa ilmeneviin toimintapolitiikan haasteisiin. Euroalueen jäsenvaltioita pyydetään ottamaan nämä suositukset huomioon kansallisissa politiikoissaan. Euroryhmä tarkistaa säännöllisesti suositusten täytäntöönpanon.