Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32006H0576

    Komission suositus, annettu 17 päivänä elokuuta 2006 , deoksinivalenolin, zearalenonin, okratoksiini A:n, T-2- ja HT-2-toksiinin sekä fumonisiinien esiintymisestä eläinten rehuksi tarkoitetuissa tuotteissa (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    EUVL L 118M, 8.5.2007, p. 1111–1113 (MT)
    EUVL L 229, 23.8.2006, p. 7–9 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

    Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 02/08/2016

    ELI: http://data.europa.eu/eli/reco/2006/576/oj

    23.8.2006   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    L 229/7


    KOMISSION SUOSITUS,

    annettu 17 päivänä elokuuta 2006,

    deoksinivalenolin, zearalenonin, okratoksiini A:n, T-2- ja HT-2-toksiinin sekä fumonisiinien esiintymisestä eläinten rehuksi tarkoitetuissa tuotteissa

    (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

    (2006/576/EY)

    EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

    ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan toisen luetelmakohdan,

    sekä katsoo seuraavaa:

    (1)

    Komission pyynnöstä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on antanut mykotoksiineja koskevia lausuntoja deoksinivalenolista 2 päivänä kesäkuuta 2004 (1), zearalenonista 28 päivänä heinäkuuta 2004 (2), okratoksiini A:sta 22 päivänä syyskuuta 2004 (3) ja fumonisiineista 22 päivänä kesäkuuta 2005 (4).

    (2)

    Kyseisissä lausunnoissa todetaan, että kaikki neljä mykotoksiinia ovat toksisia useille eläinlajeille. Deoksinivalenoli, zearalenoni ja fumonisiini B1 ja B2 siirtyvät erittäin vähäisessä määrin rehusta lihaan, maitoon ja muniin, joten eläinperäiset elintarvikkeet vaikuttavat vain vähän ihmisten kokonaisaltistumiseen kyseisille toksiineille. Okratoksiini A voi siirtyä rehusta eläinperäisiin elintarvikkeisiin, mutta altistumisarvioiden mukaan eläinperäiset elintarvikkeet vaikuttavat vain vähän ihmisten altistumiseen okratoksiini A:lle.

    (3)

    T-2- ja HT-2-toksiinin esiintymisestä eläinten rehuksi tarkoitetuissa tuotteissa on tällä hetkellä saatavilla vain vähän tietoja. Lisäksi olisi viipymättä kehitettävä ja validoitava herkkä analyysimenetelmä. On kuitenkin merkkejä siitä, että T-2- ja HT-2-toksiinin esiintyminen eläinten rehuksi tarkoitetuissa tuotteissa voi aiheuttaa ongelmia. Tämän vuoksi on tarpeen kehittää herkkä analyysimenetelmä, kerätä lisää esiintymistietoja ja tehdä lisää tutkimuksia tekijöistä, jotka liittyvät T-2- ja HT-2-toksiinin esiintymiseen viljassa ja viljatuotteissa, erityisesti kaurassa ja kauratuotteissa.

    (4)

    Ottaen huomioon 1 kappaleessa tarkoitettujen tieteellisten lausuntojen päätelmät ja T-2- ja HT-2-toksiinia koskevien luotettavien tietojen puuttuminen sekä merkittävät vuosittaiset vaihtelut kyseisten mykotoksiinien esiintymisessä on asianmukaista kerätä lisää tietoa kyseisten mykotoksiinien esiintymisestä erilaisissa rehuissa ja rehuaineissa vuosien 2002 (5), 2004 (6) ja 2005 (7) yhteensovitetuista valvontaohjelmista saadun tiedon lisäksi.

    (5)

    Jotta jäsenvaltioille voidaan antaa suuntaviivat eläinten ruokintaan tarkoitettujen viljojen ja viljatuotteiden sekä rehuseosten hyväksyttävyydestä ja välttää erot jäsenvaltioiden hyväksymissä arvoissa sekä tästä johtuva kilpailun vääristyminen, on asianmukaista antaa suositukset ohjearvoista.

    (6)

    Jäsenvaltioiden olisi noudatettava fumonisiini B1:tä ja B2:ta koskevia ohjearvoja 1 päivästä lokakuuta 2007 niiden säännösten noudattamiseksi, jotka vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 466/2001 muuttamisesta Fusarium-toksiinien osalta 6 päivänä kesäkuuta 2005 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 856/2005 (8).

    (7)

    Tämän suosituksen mukaisen lähestymistavan arviointi olisi tehtävä vuoteen 2009 mennessä, ja erityisesti siinä olisi arvioitava suosituksen vaikutusta eläinten terveyden suojelussa. Tämän suosituksen seurannasta saatujen tietojen avulla voidaan myös muodostaa parempi käsitys mykotoksiinipitoisuuden vuosittaisesta vaihtelusta ja esiintymisestä monissa eläinten rehuun tarkoitetuissa eläinperäisissä sivutuotteissa, mikä on välttämätöntä mahdollisten tulevien lainsäädäntötoimenpiteiden kannalta.

    SUOSITTAA SEURAAVAA:

    1)   Jäsenvaltioiden olisi aktiivisessa yhteistyössä rehualan toimijoiden kanssa lisättävä seurantaa deoksinivalenolin, zearalenonin, okratoksiini A:n, fumonisiinin B1 ja B2 sekä T-2- ja HT-2-toksiinin esiintymisestä eläinten rehuihin ja rehuseoksiin tarkoitetussa viljassa ja viljatuotteissa.

    2)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että näytteistä analysoidaan sekä deoksinivalenoli, zearalenoni, okratoksiini A, fumonisiini B1 ja B2 että T-2- ja HT-2-toksiini, jotta voidaan arvioida rinnakkaisesiintymisen laajuus.

    3)   Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kyseisten mykotoksiinien esiintymiseen eläinten rehuksi tarkoitetuissa elintarviketuotannon sivu- tai oheistuotteissa.

    4)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että analyysien tulokset toimitetaan säännöllisesti komissiolle, joka kokoaa ne tietokantaan.

    5)   Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että liitteessä vahvistettuja ohjearvoja sovelletaan rehuseosten ja eläinten rehuun tarkoitetun viljan ja viljatuotteiden hyväksyttävyyden arvioimisessa. Fumonisiinien B1 ja B2 osalta jäsenvaltioiden olisi noudatettava kyseisiä ohjearvoja 1 päivästä lokakuuta 2007.

    6)   Jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava, että rehualan toimijat käyttävät 5 kohdassa tarkoitettuja ohjearvoja HACCP-järjestelmässään (9) (vaarojen arviointi ja kriittiset hallintapisteet) määrittäessään kriittisten pisteiden kriittisiä arvoja, joilla erotetaan hyväksytyt hylätyistä, ja siten ehkäistään, poistetaan ja vähennetään tunnistettuja vaaroja.

    Näitä ohjearvoja soveltaessaan jäsenvaltioiden olisi otettava huomioon, että viljaa ja viljatuotteita koskevat ohjearvot on määritelty kaikkein sietokykyisimmille eläinlajeille ja siksi niitä on pidettävä korkeimpina sallittuina ohjearvoina.

    Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että rehujen valmistajat ottavat huomioon eläinlajien sietokyvyn ja soveltavat viljaan ja viljatuotteisiin alhaisempia ohjearvoja herkempien eläinlajien rehuissa ja noudattavat ohjearvoja, jotka on määritelty kyseisille eläinlajeille tarkoitetuille rehuseoksille.

    Tehty Brysselissä 17 päivänä elokuuta 2006.

    Komission puolesta

    Markos KYPRIANOU

    Komission jäsen


    (1)  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi 2 päivänä kesäkuuta 2004 komission pyynnöstä lausunnon, joka koski deoksinivalenolia haitallisena aineena eläinten rehussa:

    http://www.efsa.europa.eu/etc/medialib/efsa/science/contam/contam_opinions/478.Par.0005.File.dat/opinion05_contam_ej73_deoxynivalenol_v2_en1.pdf

    (2)  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi 28 päivänä heinäkuuta 2004 komission pyynnöstä lausunnon, joka koski zearaleonia haitallisena aineena eläinten rehussa:

    http://www.efsa.europa.eu/etc/medialib/efsa/science/contam/contam_opinions/527.Par.0004.File.dat/opinion_contam06_ej89_zearalenone_v3_en1.pdf

    (3)  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi 22 päivänä syyskuuta 2004 komission pyynnöstä lausunnon, joka koski okratoksiini A:ta haitallisena aineena eläinten rehussa:

    http://www.efsa.europa.eu/etc/medialib/efsa/science/contam/contam_opinions/645.Par.0001.File.dat/opinion_contam09_ej101_ochratoxina_en1.pdf

    (4)  Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen alainen elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä tiedelautakunta antoi 22 päivänä kesäkuuta 2005 komission pyynnöstä lausunnon, joka koski fumosiineja haitallisena aineena eläinten rehussa:

    http://www.efsa.europa.eu/etc/medialib/efsa/science/contam/contam_opinions/1037.Par.0001.File.dat/contam_op_ej235_fumonisins_en1.pdf

    (5)  Komission suositus 2002/214/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2002, neuvoston direktiivin 95/53/EY mukaisista rehujen yhteensovitetuista tarkastusohjelmista vuodeksi 2002 (EYVL L 70, 13.3.2002, s. 20).

    (6)  Komission suositus 2004/163/EY, annettu 17 päivänä helmikuuta 2004, neuvoston direktiivin 95/53/EY mukaisista rehujen yhteensovitetuista tarkastusohjelmista vuodeksi 2004 (EUVL L 52, 21.2.2004, s. 70).

    (7)  Komission suositus 2005/187/EY, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2005, neuvoston direktiivin 95/53/EY mukaisista rehujen yhteensovitetuista tarkastusohjelmista vuodeksi 2005 (EUVL L 62, 9.3.2005, s. 22).

    (8)  EUVL L 143, 7.6.2005, s. 3.

    (9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 183/2005 (EUVL L 35, 8.2.2005, s. 1).


    LIITE

    OHJEARVOT

    Mykotoksiini

    Eläinten rehuiksi tarkoitetut tuotteet

    Ohjearvo mg/kg (ppm) rehussa, jonka kosteuspitoisuus on 12 %

    Deoksinivalenoli

    Rehuaineet (1)

     

    vilja ja viljatuotteet (2), paitsi maissin sivutuotteet

    8

    maissin sivutuotteet

    12

    Täydennys- ja täysrehut, paitsi:

    5

    sikojen täydennys- ja täysrehut

    0,9

    vasikoiden (< 4 kk), karitsoiden ja vohlien täydennys- ja täysrehut

    2

    Zearaleoni

    Rehuaineet (1)

     

    vilja ja viljatuotteet (2), paitsi maissin sivutuotteet

    2

    maissin sivutuotteet

    3

    Täydennys- ja täysrehut

     

    porsaiden ja nuorten emakoiden täydennys- ja täysrehut

    0,1

    emakoiden ja lihasikojen täydennys- ja täysrehut

    0,25

    vasikoiden, lypsykarjan, lampaiden (myös karitsat) ja vuohien (myös vohlat) täydennys- ja täysrehut

    0,5

    Okratoksiini A

    Rehuaineet (1)

     

    vilja ja viljatuotteet (2)

    0,25

    Täydennys- ja täysrehut

     

    sikojen täydennys- ja täysrehut

    0,05

    siipikarjan täydennys- ja täysrehut

    0,1

    Fumonisiini B1 ja B2

    Rehuaineet (1)

     

    maissi ja massituotteet (3)

    60

    Täydennys- ja täysrehut

     

    sikojen, hevosten (Equidae), kaniinien ja lemmikkieläinten täydennys- ja täysrehut

    5

    kalojen täydennys- ja täysrehut

    10

    siipikarjan, vasikoiden (< 4 kk), lampaiden ja vohlien täydennys- ja täysrehut

    20

    täysikasvuisten märehtijöiden (> 4 kk) ja minkkien täydennys- ja täysrehut

    50


    (1)  On kiinnitettävä erityistä huomiota eläimille suoraan syötettävään viljaan ja viljatuotteisiin, jotta niiden käyttö päiväannoksessa ei johda eläinten suurempaan altistumiseen kyseisille toksiineille kuin mitä vastaavat altistuksen tasot ovat siinä tapauksessa, että päiväannoksessa käytetään ainoastaan täysrehuja.

    (2)  Termi ”vilja ja viljatuotteet” sisältää paitsi rehuaineiden liikkuvuudesta 29 päivänä huhtikuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/25/EY (EYVL L 125, 23.5.1996, s. 35) liitteessä olevan B osan avoimen luettelon tärkeimmistä rehuaineista 1 kohdassa ”Viljojen jyvät, niistä saatavat tuotteet ja sivutuotteet” luetellut rehuaineet myös muut viljasta saatavat rehuaineet, erityisesti viljaa sisältävät nurmirehut ja karkearehut.

    (3)  Termi ”maissi ja maissituotteet” sisältää paitsi rehuaineiden liikkuvuudesta 29 päivänä huhtikuuta 1996 annetun direktiivin 96/25/EY liitteessä olevan B osan avoimen luettelon tärkeimmistä rehuaineista 1 kohdassa ”Viljojen jyvät, niistä saatavat tuotteet ja sivutuotteet” luetellut maissista saatavat rehuaineet myös muut maissista saatavat rehuaineet, erityisesti maissia sisältävät nurmirehut ja karkearehut.


    Top