28.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 381/24

(1)

Neuvoston päätös komission valtuuttamisesta aloittamaan neuvottelut Amerikan yhdysvaltain hallituksen ja Euroopan yhteisön välisen sopimuksen tekemiseksi toimistolaitteiden energiatehokkuutta osoittavia merkintöjä koskevien ohjelmien yhteensovittamisesta tehtiin 5 päivänä toukokuuta 2006.

(2)

Neuvottelut on saatu päätökseen ja molemmat sopimuspuolet parafoivat 7 päivänä kesäkuuta 2006 Amerikan yhdysvaltojen hallituksen ja Euroopan yhteisön välisen sopimuksen toimistolaitteiden energiatehokkuutta koskevien merkintöjen yhteensovittamista koskevasta ohjelmasta, jäljempänä ”sopimus”.

(3)

Sopimuksen moitteettoman toiminnan varmistamiseksi olisi otettava käyttöön asianmukaiset yhteisön sisäiset menettelyt.

(4)

Toimistolaitteiden markkinat kehittyvät nopeasti. On olennaisen tärkeää arvioida säännöllisin väliajoin uudelleen mahdollisuuksia maksimoida energiansäästöt ja ympäristöhyödyt piristämällä energiatehokkaiden tuotantoa ja kysyntää. Tämän vuoksi on tarpeen antaa komissiolle, jota auttaa jäsenvaltioiden ja kaikkien asianosaisten edustajista koostuva yhteisön neuvoa-antava lautakunta, oikeudet säännöllisesti arvioida uudelleen ja nostaa sopimuksen liitteessä C vahvistettuja toimistolaitteiden yhteisiä vaatimuksia ja tehdä tiettyjä päätöksiä sopimuksen täytäntöönpanosta, kuten sellaisia, jotka koskevat liitteisiin A ja B sisältyviä Energy Star -tunnuksen muotoa sekä ohjeita tunnuksen käytöstä.

(5)

Sopimuksen täytäntöönpanoa olisi tarkasteltava uudelleen sopimuksella perustettavassa teknisessä toimikunnassa.

(6)

Kummankin sopimuspuolen olisi nimettävä hallintoyksikkö, ja menettely sopimuksen muuttamiseksi olisi määriteltävä.

(7)

Sopimus olisi hyväksyttävä,

a)

”ENERGY STAR” -merkillä liitteessä A kuvattua Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston omistamaa palvelumerkkiä;

b)

”yhteisellä tunnuksella” liitteessä A kuvattua Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston omistamaa sertifiointitunnusta;

c)

”ENERGY STAR –tunnuksilla” nimeä ”ENERGY STAR” sekä yhteistä tunnusta samoin kuin kaikkia näiden tunnusten uusia tai muunneltuja esitystapoja, joita tämän sopimuksen määritelmien mukaiset hallintoyksiköt tai ohjelman osanottajat voivat kehittää tai joiksi kyseiset yksiköt tai osanottajat voivat ne muuttaa; ENERGY STAR -tunnuksena pidetään myös liitteessä A tarkoitettua merkkiä tai merkintää;

d)

”ENERGY STAR –merkintäohjelmalla” hallintoyksikön hallinnoimaa ohjelmaa, jossa käytetään yhteisiä energiatehokkuuden kriteerejä, tunnuksia ja ohjeita tietyille tuotetyypeille;

e)

”ohjelman osanottajilla” valmistajia, myyjiä tai jälleenmyyjiä, jotka myyvät tiettyjä ENERGY STAR -merkintäohjelman vaatimukset täyttäviä, energiatehokkaita tuotteita ja jotka ovat päättäneet osallistua ENERGY STAR -merkintäohjelmaan joko rekisteröidyttyään osallistujaksi tai tehtyään sopimuksen jommankumman sopimuspuolen hallintoyksikön kanssa;

f)

”yhteisillä vaatimuksilla” niitä liitteessä C lueteltuja tuotteen energiankäytön tehokkuuteen ja toimintaan liittyviä edellytyksiä – testausmenetelmät mukaan luettuna – joita hallintoyksiköt ja ohjelman osanottajat käyttävät selvittäessään, onko jokin energiatehokas tuote yhteisen tunnuksen vaatimusten mukainen.

a)

ohjelman osanottajalle ilmoitetaan kirjallisesti, ettei se ole noudattanut ENERGY STAR -merkintäohjelman vaatimuksia;

b)

kuullaan ohjelman osanottajaa ja laaditaan vaatimusten noudattamiseen tähtäävä suunnitelma; sekä

c)

jollei vaatimustenmukaisuuteen päästä, ohjelman osanottajan rekisteröinti peruutetaan tarvittaessa.

a)

ENERGY STAR -tunnuksen käyttäjälle ilmoitetaan ENERGY STAR -merkintäohjelman vaatimuksista ja ENERGY STAR -nimen ja yhteisen tunnuksen asianmukaisesta käytöstä annetuista ohjeista. sekä

b)

käyttäjää kehotetaan ryhtymään ohjelman osanottajaksi ja rekisteröimään vaatimustenmukaiset tuotteet.

a)

osoitus siitä, että tarkistamalla vaatimuksia tai lisäämällä uusi tuotetyyppi saataisiin aikaan huomattavia energiansäästöjä;

b)

soveltuvin osin eri virrankulutustiloja koskevat energiankulutusvaatimukset;

c)

tiedot tuotteen arvioinnissa käytettävistä standardoiduista testausmenetelmistä;

d)

näyttö siitä, että vapaasti saatavilla olevan patentoimattoman teknologian avulla olisi mahdollista säästää energiaa kustannustehokkaasti tuotteen toimintaa haittaamatta;

e)

arvio sellaisten tuotemallien määrästä, jotka vastaisivat ehdotettuja vaatimuksia, sekä arvio niiden markkinaosuudesta;

f)

tiedot niiden elinkeinoelämän ryhmien näkemyksistä, joihin ehdotettava muutos mahdollisesti vaikuttaa; sekä

g)

ehdotus uusien vaatimusten voimaantulopäiväksi ottaen huomioon tuotteitten elinkaaren ja tuotantosuunnitelmat.

a)

ehdotus antaisi yhdelle yritykselle tai yritysryhmälle suhteettoman ja perusteettoman markkina-aseman;

b)

ehdotus heikentäisi elinkeinoelämän yleistä osallistumista ENERGY STAR -merkintäohjelmaan;

c)

ehdotus olisi ristiriidassa vastustavan hallintoyksikön maan lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten kanssa;

tai

d)

ehdotus aiheuttaisi raskaita teknisiä vaatimuksia.

1.

ENERGY STAR -nimeä ja yhteistä tunnusta ei saa milloinkaan käyttää tavalla, joka voitaisiin tulkita tarkoittavan yrityksen ja sen tuotteiden tai palvelujen hyväksymistä. Yhteistä tunnusta ja ENERGY STAR -nimeä ei saa myöskään käyttää missään muussa yrityksen nimessä tai tunnuksessa, tuotteen nimessä, palvelun nimessä, palvelimen nimessä eikä Internet-sivun otsakkeessa, eikä kukaan saa käyttää yhteistä tunnusta, ENERGY STAR -nimeä tai vastaavaa tunnusta tavaramerkkinä tai tavaramerkin osana Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastoa lukuun ottamatta.

2.

ENERGY STAR -nimeä ja yhteistä tunnusta ei saa missään tapauksessa käyttää tavalla, joka halventaisi ENERGY STAR -ohjelmaa, Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastoa, energiaministeriötä, Euroopan yhteisöä, Euroopan komissiota tai muuta hallintoelintä.

3.

Yhteistä tunnusta ei saa käyttää sellaisissa tuotteissa, jotka eivät täytä ENERGY STAR -ohjelman vaatimuksia.

4.

Yhteistyökumppanit ja muut valtuutetut organisaatiot vastaavat tavasta, jolla ne itse tai niiden edustajat, kuten mainostoimistot ja alihankkijat, käyttävät ENERGY STAR -nimeä ja yhteistä tunnusta.

—

ENERGY STAR on ilmaistava aina isoin kirjaimin;

—

Rekisteröintiä ilmaisevaa tunnusta ® on käytettävä, kun sanoja ”ENERGY STAR” käytetään ensimmäisen kerran Yhdysvaltain markkinoille tarkoitetussa materiaalissa,

ja

—

tunnus ® on merkittävä aina yläindeksinä;

—

sanojen ”ENERGY STAR” ja tunnuksen ® väliin ei jätetä välilyöntiä.

—

tunnus ® on toistettava asiakirjan jokaisen luvun otsakkeessa ja jokaisella Internet-sivulla.

—

vaatimukset täyttävässä ja rekisteröidyssä tuotteessa

—

vaatimukset täyttävän tuotteen tuoteselosteessa

—

Internetissä vaatimukset täyttävän tuotteen merkitsemiseksi

—

mainoksissa vaatimukset täyttävän tuotteen välittömässä läheisyydessä tai sen päällä

—

kauppapaikan materiaaleissa

—

vaatimukset täyttävän tuotteen pakkauksessa.

—

tunnusta ei saa käyttää tuotteissa, jotka eivät täytä vaatimuksia.

—

tunnusta ei saa muuttaa käyttämällä ENERGY STAR -symbolin sisältävää suorakulmiota ilman ENERGY STAR -nimen sisältävää suorakulmiota.

—

tunnusta ei saa painaa vain ääriviivoin.

—

valkoista tunnusta ei saa käyttää valkoisella taustalla.

—

tunnuksen värejä ei saa muuttaa.

—

tunnusta ei saa vääristää millään tavalla.

—

tunnuksen asettelua ei saa muuttaa.

—

tunnusta ei saa sijoittaa levottomalle taustalle.

—

tunnusta ei saa pyöräyttää ympäri.

—

tunnuksen osia ei saa irrottaa toisistaan.

—

tunnuksen osia ei saa korvata.

—

tunnuksessa ei saa käyttää mitään muita kirjasimia.

—

tunnuksen ympärille on jätettävä vaatimusten mukainen tyhjä tila.

—

tunnusta ei saa asettaa viistoon.

—

tunnuksen asettelun kokoa ei saa muuttaa.

—

hyväksyttyä sanamuotoa ei saa muuttaa.

—

yhteisessä tunnuksessa saa käyttää vain hyväksyttyjä värejä.

—

tunnuksen päälle ei saa painaa tekstiä.

—

symbolin sisältävää suorakulmiota ei saa käyttää yksin. Myös ENERGY STAR -nimen on oltava ohessa.

—

symbolin sisältävää suorakulmiota ei saa jättää tunnuksesta pois.

1.

Tietokone: Työpöydälle sijoitettava torni- tai minitorni- tai kannettava tietokone, mukaan lukien tehokkaat pöytätietokoneet, henkilökohtaiset tietokoneet, työasemat, verkkoon kytketyt päätteet, X-pääteohjaimet ja vähittäismyyntipisteiden tietokonepäätteet. Jotta laite vastaisi määritelmää, sen on voitava käyttää pistorasiasta saatavaa sähköä, mutta tämä ei sulje pois laitteita, jotka voivat käyttää pistorasiasta saatavaa sähköä ja jotka toimivat myös akulla. Määritelmä on ensisijaisesti tarkoitettu koskemaan yritys- tai kotikäyttöön myytäviä tietokoneita. Tämä tietokonetta koskeva määritelmä ei sisällä tiedostopalvelimina tai palvelimina myytäviä tai markkinoitavia tietokoneita.

2.

Näyttö: Katodisädeputki (CRT), litteä paneelinäyttö (esim. nestekidenäyttö) tai muu näyttölaite ja siihen liittyvä elektroniikka. Näyttö voidaan myydä erikseen tai se voidaan yhdistää tietokoneeseen. Tällä määritelmällä tarkoitetaan ensisijaisesti standardinäyttöjä, jotka on suunniteltu käytettäviksi tietokoneiden kanssa. Tässä yhteydessä voidaan myös seuraavia laitteita pitää näyttöinä: keskustietokonepäätteet ja fyysisesti erilliset näyttöyksiköt.

3.

Integroitu tietokonejärjestelmä: Järjestelmät, joissa tietokone ja näyttö on yhdistetty samaan yksikköön. Näiden järjestelmien on täytettävä kaikki seuraavat kriteerit: näiden kahden osan virrankulutusta ei voi mitata erikseen ja yksi kaapeli yhdistää järjestelmän pistorasiaan.

4.

Käyttämättömyys: ajanjakso, jonka aikana tietokonetta ei käytetä (esim. näppäimistöön ei kosketa tai hiirtä ei liikuteta).

5.

Virransäästö- tai lepotila (sleep mode): Virran käyttöä vähentävä tila, johon tietokone siirtyy oltuaan jonkin aikaa käyttämättömänä.

6.

Aktiiviseen toimintatilaan siirtävät tapahtumat: Käyttäjän suorittama, ohjelmoitu tai ulkoinen tapahtuma tai ärsyke, joka aiheuttaa tietokoneen siirtymisen virransäästö- tai lepotilasta aktiiviseen toimintatilaan. Esimerkkejä tällaisista tapahtumista ovat hiiren liikuttaminen, näppäimistön käyttö tai näppäimen painallus ja ulkoisten tapahtumien ollessa kyseessä puhelimitse, kauko-ohjaimella tai verkon, modeemin tai satelliitin kautta välitetty ärsyke.

1.

Tekniset vaatimukset

2.

Toimitusasetukset: Jotta varmistetaan, että mahdollisimman moni käyttäjä hyödyntää virransäästö-/lepotilaa, ohjelman osanottajan on toimitettava tietokoneensa ja/tai integroidut tietokonejärjestelmänsä siten, että energianhallintaominaisuus on aktivoitu. Kaikkien tuotteiden oletusviiveeksi on asetettava alle 30 minuuttia. (EPA suosittelee, että esiasennettu oletusviive asetetaan 15–30 minuuttiin.) Käyttäjän on pystyttävä muuttamaan aika-asetuksia ja kytkemään energiaa säästävä lepotila pois päältä.

3.

Käyttöjärjestelmät: Tietokoneen virransäästö-/lepotilan aktivointi riippuu tavallisesti käyttöjärjestelmäversion asennuksesta ja käytöstä. Jos ohjelman osanottaja toimittaa tietokoneen sellaisena, että siinä on yksi tai useampi käyttöjärjestelmä, tietokoneen on pystyttävä siirtymään virtaa säästävään lepotilaan tai pois siitä, kun tietokonetta käytetään vähintään yhdessä näistä käyttöjärjestelmistä. Jos tietokone toimitetaan ilman käyttöjärjestelmää, ohjelman osanottajan on selvästi ilmoitettava, mikä järjestelmä tekee laitteesta ENERGY STAR -vaatimusten mukaisen. Jos lepotilan aktivointiin tai siitä palaamiseen tarvitaan erityisiä ohjelmistoja, laitteistoajureita tai apuohjelmia, niiden on oltava asennettuina tietokoneeseen. Ohjelman osanottajan on sisällytettävä nämä tiedot tuotedokumentaatioon (esim. käyttäjän oppaaseen tai teknisiin tietoihin) ja/tai Internetiin www-sivustolleen. Esite- ja mainostekstit on laadittava niin, että ne eivät aiheuta virheellisiä tulkintoja.

4.

Näytönohjaus: Tietokoneessa on oltava yksi tai useampia järjestelmiä, joiden avulla ENERGY STAR -vaatimusten mukaisen näytön virransäästötilat voidaan aktivoida. Ohjelman osanottajan on tuotedokumentaatiossa selvästi yksilöitävä, millä tavoin sen tietokone ohjaa ENERGY STAR -vaatimusten mukaisia näyttöjä ja mitä erityisolosuhteita näytön virranhallinta mahdollisesti vaatii. Ohjelman osanottajan on myös määritettävä tietokoneen oletusasetuksiin näytön siirtyminen ensimmäiseen virransäästö- tai lepotilaan, kun laite on ollut käyttämättömänä enintään 30 minuuttia. Ohjelman osanottajan on myös määritettävä oletusasetukset siten, että näyttö siirtyy seuraavaan virransäästötilaan eli syvään lepotilaan oltuaan enintään 60 minuuttia käyttämättömänä. Molempien virransäästötilojen oletusviiveitten yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 60 minuuttia. Ohjelman osanottaja voi halutessaan määritellä asetukset niin, että näyttö siirtyy suoraan toiseen virransäästötilaan eli syvään lepotilaan laitteen oltua käyttämättömänä enintään 30 minuuttia.

Käyttäjän tulee voida muuttaa aika-asetuksia tai kytkeä näytön virransäästötilat pois päältä. Tämä näytönhallintavaatimus ei koske integroituja tietokonejärjestelmiä. Telakoitumisjärjestelmän osana markkinoitavien ja myytävien integroitujen tietokonejärjestelmien tulee kuitenkin pystyä automaattisesti ohjaamaan erillisen näytön energiankulutusta.

1.

Testausolosuhteet: Jäljempänä esitetään ne ympäristön testausolosuhteet, jotka olisi vahvistettava, kun virrankulutuksen mittaus tehdään. Nämä ovat välttämättömiä, jotta ulkopuoliset tekijät eivät vaikuttaisi koetuloksiin ja jotta koetulokset voidaan tarvittaessa myöhemmin toistaa.

Linjaimpedanssi: < 0,25 ohmia

Harmoninen kokonaissärö: < 5 %

Jännite:

Tuloverkkojännite (2): 115 V RMS ±5 V RMS

Tuloverkkotaajuus (3): 60 Hz ±3 Hz

Ilman lämpötila: 25 °C ±3 °C

2.

Testauslaitteet: Tavoitteena on mitata tarkasti laitteen tai näytön TODELLINEN virrankulutus (4). Tämä edellyttää wattimittaria, joka mittaa todellisen RMS-tehon. Valittavana on monia wattimittareita, mutta valmistajien on oltava huolellisia sopivan mallin valinnassa. Seuraavat seikat on otettava huomioon mittaria hankittaessa ja varsinaiseen testiin valmistauduttaessa.

Huippukerroin:

Aiemmassa ENERGY STAR -testausmenetelmässä valmistajia vaadittiin käyttämään wattimittaria, jonka huippukerroin on suurempi kuin 8. Kuten monet ohjelman osanottajat ovat huomauttaneet, tämä ei ole mielekäs eikä käyttökelpoinen vaatimus. Seuraavissa kappaleissa on tarkoitus pohtia huippukertoimeen liittyviä kysymyksiä ja selvittää alkuperäisen virheellisen vaatimuksen tarkoitus. Valitettavasti ENERGY STAR -ohjelmassa ei voida määrätä erityislaitteita virheen korjaamiseen. Testaus on yhtä paljon taidetta kuin tiedettä, ja sekä valmistajien että testaajien on käytettävä harkintaa ja käännyttävä testaukseen perehtyneiden henkilöiden puoleen sopivan mittarin valinnassa.

Ensinnäkin on tärkeää tietää, että laitteet, joissa on kytkentävirtalähde, saavat virtaa aaltoina, joiden muoto eroaa tyypillisestä sinimuotoisesta aallosta (5). Kaavio 1 esittää kytkentälaitteella varustetun sähkölaitteen tyypillistä aaltoa. Käytännöllisesti katsoen millä tahansa wattimittarilla voidaan mitata normaalia aaltoa, mutta on vaikeampaa valita wattimittaria epäsäännöllisen aaltomuodon omaavaa virtaa.

On tärkeää, että valitulla wattimittarilla pystytään mittaamaan laitteen vaatima virta aiheuttamatta sisäistä huipun vääristymää eli typistämättä sähkövirran aallonhuippua. Tämä edellyttää mittarin huippukertoimen (6) ja mittarin virta-alueiden tarkistamista. Paremmissa mittareissa on korkeammat huippukertoimet ja useampia virta-alueita.

Testiä valmisteltaessa on ensiksi määritettävä tutkittavan laitteen huippuvirta (ampeereina). Tämä voidaan tehdä oskilloskoopilla. Sen jälkeen on valittava mittausalue, jolla mittari voi rekisteröidä huippuvirran. Valitun mittausalueen ylälukeman kerrottuna mittarin (virtaa koskevalla) huippukertoimella on nimenomaan oltava suurempi kuin oskilloskoopilla todettu huippuvirta. Jos esimerkiksi wattimittarin huippukerroin on 4, ja mittausalue on asetettu kolmeen ampeeriin, mittari voi rekisteröidä 12 ampeeriin kohoavat virtapiikit. Jos mitattu huippuvirta on vain 6 ampeeria, mittari on riittävä. On myös huolehdittava siitä, että virta-aluetta ei aseteta liian korkeaksi huippuvirran rekisteröintiä varten, koska tällöin saatetaan saada epätarkka tulos mitattaessa muuta kuin huippuvirtaa. Siksi tarvitaan herkkää tasapainoilua. Paremmat tulokset saadaan, jos virran mittausalueita on useita ja huippukertoimet ovat korkeampia.

Taajuusvaste:

Wattimittaria valittaessa on lisäksi kiinnitettävä huomiota mittarin taajuusvastearvoon. Sähkölaitteet, joissa on kytkentävirtalähde, aiheuttavat ylivärähtelyä (parittoman harmonian tyypillisesti 21:seen asti). Tämä ylivärähtely on otettava huomioon tehonmittauksissa, jotta saadaan tarkka arvo kulutetusta wattimäärästä. Siten ENERGY STAR -ohjelmassa suositellaan valmistajille sellaisten wattimittarien hankkimista, joiden taajuusvaste on vähintään 3 kHz. Tämä ulottuu ylivärähtelyyn 50:nteen asti, ja on IEC 555 -standardien suositus.

Resoluutio:

Valmistajat suosinevat todennäköisesti mittaria, jonka erotuskyky on 0,1 wattia.

Tarkkuus:

Lisäksi on kiinnitettävä huomiota tarkkuuteen, johon halutaan päästä. Wattimittareita koskevissa luetteloissa ja tuote-erittelyissä on tavallisesti tietoja siitä, miten tarkkoja mittaustulokset ovat erilaisilla mittausalueilla. Jos mitataan tuotetta, joka on hyvin lähellä energiankulutuksen enimmäismäärää testattavassa toiminnossa, on valittava testi, jolla saadaan tarkempi tulos.

Kalibrointi:

Wattimittarit on kalibroitava vuosittain tarkkuuden säilyttämiseksi.

3.

Testimenetelmä: Valmistajien on mitattava laitteiden keskimääräinen virrankulutus niiden ollessa kytkettynä pois päältä tai virransäästötilassa. Tämä tehdään mittaamalla energiankulutus yhden tunnin aikana. Tulokseksi saatava energiankulutuksen määrä voidaan jakaa yhdellä tunnilla keskimääräisen wattimäärän arvioimiseksi.

Tehonmittaus energiaa säästävissä toiminnoissa: Tämä testi on tehtävä kaikissa energiaa säästävissä toiminnoissa (esimerkiksi virransäästötila, virrankatkaisu, valmiustila, lepotila), jotka ovat sovellettavissa tiettyyn laitteeseen ENERGY STAR -vaatimusten mukaisesti. Ennen testin aloittamista laite on kytkettävä verkkoon, jossa on virtaa, mutta sitten kytkettävä pois päältä ja annettava olla tasaisessa huoneenlämmössä vähintään 12 tuntia. Sopivan wattimittarin on oltava sarjakytkennässä laitteen kanssa siten, että laite on koko ajan kytkettynä virranlähteeseen. Tämä mittaus voidaan tehdä peräkkäin pois päältä -tilaa koskevan mittauksen kanssa; molempiin testeihin kulunee korkeintaan 14 tuntia, mukaan lukien aika, joka tarvitaan laitteen kytkemiseen päälle ja pois päältä.

Laite käynnistetään ja sen annetaan lämmetä. Kun energiansäästötilaan siirtymisen oletusaika on kulunut, wattituntimittarin lukema ja kellonaika todetaan ja kirjataan (tai käynnistetään ajanottokello tai ajastin). Tunnin kuluttua wattimittarin lukema luetaan ja tallennetaan uudelleen. Wattimittarin kahden lukeman välinen ero ilmaisee energiankulutuksen virransäästötilassa, ja keskimääräinen energiankulutus saadaan jakamalla se yhdellä tunnilla.

1.

Tietokonenäyttö (jäljempänä myös ”näyttö”): Kaupallisesti saatavilla oleva elektroniikkatuote, jossa näyttöruutu ja siihen liittyvä elektroniikka on sijoitettu yhteiseen koteloon ja joka pystyy näyttämään tietokoneelta yhden tai useamman tuloliitännän, kuten VGA-, DVI- ja/tai IEEE 1394 -liitännän, kautta tulevaa tietoa. Näyttö perustuu yleensä katodisädeputkeen (CRT), nestekidenäyttöön (LCD) tai muuhun näyttölaitteeseen. Tällä määritelmällä tarkoitetaan ensisijaisesti standardinäyttöjä, jotka on suunniteltu käytettäviksi tietokoneiden kanssa. Tietokonenäytön näyttöruudun halkaisijan on oltava yli 12 tuumaa ja näytön käyttövirta on voitava ottaa vaihtovirtaisesta pistorasiasta tai akkuyksiköstä, joka myydään yhdessä vaihtovirtasovittimen kanssa. Virittimen/vastaanottimen sisältävät tietokonenäytöt voivat saada näiden vaatimusten mukaisen ENERGY STAR -merkinnän, kunhan niitä markkinoidaan ja myydään kuluttajille tietokonenäyttöinä (eli niiden pääasiallinen käyttötarkoitus on toimia tietokonenäyttönä) tai kaksikäyttöisinä tietokonenäyttö-televisioina. Näiden vaatimusten soveltamisalaan eivät kuitenkaan kuulu sellaiset virittimen/vastaanottimen sisältävät ja tietokonevalmiuksin varustetut tuotteet, joita markkinoidaan ja myydään televisioina.

2.

Aktiivinen toimintatila (”On”): Tuote on kytkettynä virtalähteeseen ja tuottaa kuvaa. Tehontarve on tässä tilassa tavallisesti suurempi kuin lepotilassa tai valmiustilassa.

3.

Lepotila (”Sleep”): Virran käyttöä vähentävä tila, johon tietokonenäyttö siirtyy saatuaan tätä koskevan käskyn tietokoneelta tai muiden toimintojen kautta. Tälle tilalle ovat ominaisia tyhjä näyttö ja virrankulutuksen aleneminen. Näyttö palaa täyteen toiminnallisuuteen ja aktiiviseen toimintatilaan havaittuaan tätä koskevan pyynnön käyttäjältä/tietokoneelta (esimerkiksi kun käyttäjä siirtää hiirtä tai painaa näppäimistön jotain näppäintä).

4.

Valmiustila (”Off/Standby”): Alhaisimman virrankulutuksen tila, jota käyttäjä ei voi kytkeä päältä (tai muuten muuttaa) ja joka voi kestää määräämättömän ajan, kunhan tietokonenäyttö on kytketty päävirtalähteeseen ja sitä käytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Näissä vaatimuksissa valmiustilalla tarkoitetaan virrankäyttötilaa, jossa tuote on kytkettynä virtalähteeseen, ei tuota kuvaa ja odottaa kytkemistä aktiiviseen toimintatilaan, mikä tapahtuu käyttäjän/tietokoneen suoraan antamalla signaalilla (esimerkiksi kun käyttäjä painaa virtanäppäintä) (7).

5.

Syvä poiskytkentä (”Hard Off”): Tilanne, jossa tuote on vielä fyysisesti liitettynä virtapistorasiaan, mutta elektroniselta kannalta katsottuna kytkettynä irti ulkoisesta virtalähteestä. Tuotteen siirtää tähän tilaan tavallisesti käyttäjä erityisen virtakytkimen avulla. Tässä tilassa tuote ei käytä sähköä ja virrankulutukseksi saadaan mittauksissa tavallisesti 0 wattia.

6.

Irti virtalähteestä -tila: Tuote on fyysisesti irrotettu virtapistorasiasta, eli se ei ole yhteydessä mihinkään ulkoiseen virtalähteeseen.

1.

Aktiivinen toimintatila (”On”): Täyttääkseen ENERGY STAR -vaatimukset tietokonenäyttö ei saa aktiivisessa toimintatilassa ylittää enimmäisvirrankulutusta Y, joka saadaan seuraavasti: jos X < 1 megapikseli, Y = 23; jos X > 1 megapikseli, Y = 28X. Y ilmaistaan watteina pyöristettynä ylöspäin lähimpään kokonaislukuun ja X on megapikselimäärä desimaalimuodossa (esim. 1 920 000 pikseliä = 1,92 megapikseliä). Esimerkki: jos tietokonenäytön resoluutio on 1 024 × 768 (eli 0,78 megapikseliä), sen sallittu enimmäisvirrankulutus Y = 23, ja jos tietokonenäytön resoluutio on 1 600 × 1 200, sen sallittu enimmäisvirrankulutus Y = 28 (1,92) = 53,76 eli ylöspäin pyöristettynä 54 wattia.

Jotta tietokonenäytölle voidaan saada ENERGY STAR -merkintä, se on testattava II osion D kohdan (Testausmenetelmät) mukaisesti.

2.

Lepotila (”Sleep”) ja valmiustila (”Off/Standby”)

1.

Tuotetestin kokoonpano ja olosuhteet

2.

Tuotetestausmenetelmät

3.

Tuotetestin dokumentaatio

Vaatimukset täyttäviä tuotteita koskevien tietojen toimittaminen: Valmistajien on itse testattava ENERGY STAR -merkintää käyttävät tuotteensa ja toimitettava tuotetiedot QPI-lomakkeella. Luettelo ENERGY STAR -vaatimukset täyttävistä tuotteista, mukaan luettuina tiedot uusista ja myynnistä poistuvista malleista, on toimitettava vuosittain. Valmistaja voi halutessaan toimittaa tietoja useamminkin.

1.

Tulostin: Standardimallina valmistettava kuvantamislaite, jota käytetään paperitulosteita tuottavana laitteena ja joka pystyy vastaanottamaan tietoa yksittäiskäyttäjien tietokoneista tai verkkotietokoneista. Lisäksi laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita mainostetaan ja myydään tulostimina, mukaan lukien tulostimet, jotka voidaan laajentaa monikäyttölaitteeksi (10).

2.

Telekopio: Standardimallina valmistettava kuvantamislaite, jota käytetään kirjoitteen tulostimena ja jonka ensisijainen tehtävä on lähettää ja vastaanottaa tietoa. Tämä määritelmä kattaa tavallista paperia käyttävät faksit (esimerkiksi mustesuihku/kuplasuihkulaitteet, laser/LED-laitteet ja lämpötulostimet). Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita mainostetaan ja myydään telekopiolaitteina.

3.

Tulostimen ja telekopiolaitteen yhdistelmä: Standardimallina valmistettava kuvantamislaite, jota käytetään sekä täysin toimivana tulostimena että telekopiolaitteena edellä olevien määritelmien mukaisesti. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan ja myydään tulostimen ja telekopiolaitteen yhdistelminä.

4.

Postimaksukone: Kuvantamislaite, jota käytetään postimaksumerkinnän tulostamiseen postilähetykseen. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita mainostetaan ja myydään postimaksukoneina.

5.

Tulostusnopeus: Sivumäärä minuutissa mittaa mallin tulostustoiminnon nopeutta. Tulostusnopeus vastaa ohjelman osanottajan mainonnassaan ilmoittamaa tuotteen tulostusnopeutta. Rivitulostimien osalta (esimerkiksi matriisitulostimet) tulostusnopeus perustuu ISO 10561 -standardissa vahvistettuun menetelmään.

Pääasiassa A2- tai 17" × 32" -kokoisia tai sitä suurempia papereita varten suunniteltujen suurkokotulostimien tulostusnopeus määritellään yksivärisinä tekstituotoksina oletusresoluutiolla. Tulostusnopeus, joka mitataan A2- tai A0-kokoisten tulosteiden määränä minuutissa, muunnetaan A4-kokoisia tulosteita tekevän tulostimen nopeudeksi seuraavasti: a) yksi A2-tuloste minuutissa vastaa neljää A4-tulostetta minuutissa ja b) yksi A0-tuloste minuutissa vastaa kuuttatoista A4-tulostetta minuutissa.

Postimaksukoneiden osalta sivumäärän minuutissa katsotaan vastaavan postilähetysten määrää minuutissa.

6.

Lisälaite: Lisälaite, joka ei ole välttämätön peruslaitteen normaalitoiminnalle mutta joka voidaan liittää laitteeseen ennen laitteen toimittamista tai sen jälkeen tehostamaan tai muuttamaan tulostimen suorituskykyä. Lisälaitteita ovat esimerkiksi viimeistelijät, lajittelijat, lisäpaperin syöttölaitteet ja kaksipuolisen tulostuksen lisälaitteet. Lisälaite voidaan myydä erillisenä omalla mallinumerollaan tai peruslaitteen kanssa tulostimen osana.

7.

Aktiivinen tila: Tila, jossa tuote tulostaa tai vastaanottaa tulostettavia tietoja. Tehontarve on tässä tilassa tavallisesti suurempi kuin valmiustilassa.

8.

Valmiustila: Tila, jossa tuote ei tulosta eikä vastaanota tulostettavia tietoja ja jossa se kuluttaa vähemmän virtaa kuin tulostaessaan tai vastaanottaessaan tulostettavia tietoja. Siirtyminen valmiustilasta aktiiviseen tilaan ei saisi aiheuttaa havaittavaa viivettä tulosteen tuottamisessa.

9.

Lepotila: Tila, jossa tuote ei tulosta eikä vastaanota tulostettavia tietoja ja jossa se kuluttaa vähemmän virtaa kuin valmiustilassa. Laitteen siirtyessä lepotilasta aktiiviseen tilaan tulosteen tuottamisessa saattaa olla jonkin verran viivettä, mutta verkosta tai muusta signaalin syöttölähteestä tulevien tietojen vastaanotossa ei saa olla viivettä. Tuote siirtyy tähän tilaan tietyn ajan kuluttua viimeisen tulosteen tuottamisesta.

10.

Lepotilaan siirtymisen oletusviive: Ohjelman osanottajan ennen tuotteen toimittamista asettama aikamääritys, jonka mukaisesti tuote siirtyy lepotilaan. Oletusviive mitataan viimeisen tulosteen tuottamishetkestä.

11.

Kaksipuolinen tulostus: Tekstin, kuvan tai tekstin ja kuvan yhdistelmän tuottaminen yksittäisen paperiarkin molemmille puolille.

12.

Standardimalli: Termi, jolla kuvataan tuotetta ja sen yhdistettyjä ominaisuuksia sellaisena kuin ohjelman osanottaja sitä markkinoi ja myy ja sellaisena kuin se on valmistettu sille suunniteltuun käyttöön.

13.

Aktiiviseen toimintatilaan siirtävä tapahtuma: Tässä sopimuksessa ”aktiiviseen toimintatilaan siirtävällä tapahtumalla” tarkoitetaan käyttäjän tuottamaa, ohjelmoitua tai ulkoista tapahtumaa tai ärsykettä, joka aiheuttaa laitteen siirtymisen valmius- tai lepotilasta aktiiviseen toimintatilaan. Näissä vaatimuksissa määriteltyyn ”aktiiviseen toimintatilaan siirtäviin tapahtumiin” eivät sisälly verkkokyselyt (”ping”), joita esiintyy yleisesti verkkoympäristöissä.

1.

Tekniset vaatimukset

2.

Poikkeukset ja selvennykset

ENERGY STAR -ohjelman osanottaja tai tämän nimeämä huoltoedustaja ei saa näiden vaatimusten kattamien mallien toimittamisen jälkeen muuttaa niitä millään sellaisella tavalla, jonka johdosta tuote ei täyttäisi edellä esitettyjä vaatimuksia. Tähän määräykseen tehdään seuraavat kaksi poikkeusta:

1.

Koeolosuhteet: Jäljempänä esitetään ne ympäristön koeolosuhteet, jotka olisi vahvistettava, kun virrankulutuksen mittaus tehdään. Nämä ovat välttämättömiä, jotta ulkopuoliset tekijät eivät vaikuttaisi koetuloksiin ja jotta koetulokset voidaan tarvittaessa myöhemmin toistaa.

Linjaimpedanssi: < 0,25 ohmia

Harmoninen kokonaissärö: < 5 %

(Jännite)

Ilman lämpötila: 25 °C ±3 °C

Tuloverkkojännite: 115 V RMS ±5 V RMS

Tuloverkkotaajuus: 60 Hz ±3 Hz

2.

Testauslaitteet: sovelletaan I jakson C.2 kohdan säännöksiä.

3.

Testimenetelmä: sovelletaan I jakson C.3 kohdan säännöksiä.

1.

Kopiokone: Kaupallinen reprografinen kuvantamisyksikkö, jonka yksinomaisena tehtävänä on tuottaa kopioita paperioriginaalista. Kopiokoneessa on oltava merkintäjärjestelmä, kuvantamisjärjestelmä ja paperinkäsittelymoduuli. Nämä vaatimukset koskevat kaikkea mustavalkoista paperikopiotekniikkaa, vaikka tarkoituksena on keskittyä yleisesti käytettyihin standardikopiolaitteisiin, esimerkiksi valolinssikopiokoneisiin. Seuraavassa esitetyt vaatimukset koskevat standardikokoisia kopiokoneita, jotka on suunniteltu A4- tai 8,5" × 11" -kokoista paperia varten, ja isokokoisia kopioita tekeviä laitteita, jotka on suunniteltu A2- tai 17" × 22" -kokoista tai sitä suurempaa paperia varten.

2.

Kopiokoneen nopeus: Kopiomäärä minuutissa mittaa kopiokoneen kopiointinopeutta. Yksi kopio määritellään 8,5" × 11"- tai A4-kokoiseksi sivuksi. Kaksipuolisia kopioita pidetään kahtena kuvana ja näin ollen kahtena kopiona, vaikka ne onkin kopioitu yhdelle paperiliuskalle. Kaikkien USA:n markkinoilla myytävien kopiokonemallien nopeuden mittauksen on perustuttava 8,5" × 11" -kokoiseen paperiin. Muilla kuin USA:n markkinoilla myytävien kopiolaitteiden nopeuden on perustuttava kyseisten markkinoiden standardista riippuen 8,5" × 11"- tai A4-kokoiseen paperiin.

Pääasiassa A2- tai 17" × 22" -kokoisia tai sitä suurempia papereita varten suunniteltujen suurkokokopiolaitteiden nopeus, joka mitataan A2- tai A0-kokoisien kopioiden määränä minuutissa, muunnetaan A4-kokoisia kopioita tekevän kopiolaitteen nopeudeksi seuraavasti: a) yksi A2-kopio minuutissa vastaa neljää A4-kopiota minuutissa ja b) yksi A0-kopio minuutissa vastaa 16:ta A4-kopiota minuutissa.

ENERGY STAR -tunnuksen saajiksi kelpuutetut kopiolaitteet jaetaan viiteen luokkaan: hitaat standardikokoiset kopiokoneet, keskinopeuksiset standardikokoiset kopiokoneet, nopeat standardikokoiset kopiokoneet, hitaat suurkokokopiokoneet sekä keskinopeuksiset ja nopeat suurkokokopiokoneet.

3.

Peruslaite: Peruslaite on markkinoilla olevan kopiokoneen yksinkertaisin malli, jossa on kaikki tarvittavat perustoiminnot. Peruslaite suunnitellaan ja toimitetaan tavallisimmin yhtenä osana eikä siihen sisälly erillisiä energiaa kuluttavia lisälaitteita, jotka voidaan myydä erikseen.

4.

Lisälaite: Lisälaite ei ole välttämätön peruslaitteen normaalitoiminnalle, mutta se voidaan liittää kopiokoneeseen ennen toimitusta tai sen jälkeen suorituskyvyn lisäämiseksi tai muuttamiseksi. Lisälaite voidaan myydä erikseen omalla mallinumerollaan tai peruslaitteen kanssa kopiointilaitteiston tai kokoonpanon osana. Lisälaitteita ovat esimerkiksi lajittelijat ja tehokkaat paperinsyöttäjät. Riippumatta lisälaitteen omasta energiankulutuksesta sen liittämisen laitteistoon ei oleteta lisäävän merkittävästi (yli 10 prosenttia) peruslaitteen virrankulutusta peruslaitteen ollessa kytkettynä pois päältä. Lisälaitteet eivät saa rajoittaa tavanomaista automaattista virrankatkaisua tai siirtymistä virransäästötilaan.

5.

Kopiokonemalli: Näissä vaatimuksissa kopiokonemalli määritellään peruslaitteeksi ja yhdeksi tai useammaksi lisälaitteeksi, joita mainostetaan ja myydään kuluttajille yhdellä mallinumerolla. Ilman lisälaitteita mainostettaessa ja myytäessä peruslaitteen katsotaan myös olevan kopiokonemalli.

6.

Virransäästötila: Näissä vaatimuksissa virransäästötilalla tarkoitetaan vähiten energiaa kuluttavaa tilaa, johon kopiokoneen on suunniteltu siirtyvän ilman virrankatkaisua oltuaan jonkin aikaa käyttämättömänä. Kopiokone siirtyy tähän tilaan määrätyn ajan kuluttua viimeisen kopion tekemisestä. Virransäästötilan energiankulutuksen määrittämiseksi yritys voi mitata alhaisimman arvon joko energiansäästötilassa tai valmiustilassa.

7.

Energiansäästötila: Tila, jossa laite ei tee kopioita, on aikaisemmin saavuttanut toimintavalmiuden mutta kuluttaa vähemmän energiaa kuin ollessaan valmiustilassa. Kun laite on tässä tilassa, saattaa kestää jonkin aikaa, ennen kuin se voi tehdä seuraavan kopion.

8.

Valmiustila: Tila, jossa laite ei tee kopioita, on saavuttanut toimintavalmiuden ja on valmis tekemään kopioita, mutta ei ole vielä siirtynyt energiansäästötilaan. Kun laite on tässä tilassa, se pystyy käytännöllisesti katsoen välittömästi tekemään seuraavan kopion.

9.

Pois päältä -tila: Näissä vaatimuksissa pois päältä -tila määritellään tilaksi, jolloin kopiokone on yhdistetty asianmukaiseen virtalähteeseen ja sen virta on vastikään katkennut automaattisesti (14). Mitattaessa tämän tilan energiankulutusta kauko-ohjainlaitteet voidaan jättää huomiotta.

10.

Automaattinen virrankatkaisu: Näissä vaatimuksissa automaattinen virrankatkaisu määritellään kopiokoneen kyvyksi itsestään katkaista virta tietyn ajan kuluttua viimeisen kopion tekemisestä. Kopiokone siirtyy automaattisesti pois päältä -tilaan suoritettuaan tämän toiminnon.

11.

Verkkoyhteystila: Tila, jossa laite on yhdistetty asianmukaiseen virtalähteeseen ilman, että sitä olisi kytketty päälle. Kopiokone käynnistetään tyypillisesti on/off -katkaisimella.

12.

Oletusviiveet: Ohjelman osanottajan ennen laitteen toimittamista asettamat aikamääritykset, joiden mukaisesti laite siirtyy eri toimintoihin, esimerkiksi virransäästötilaan tai pois päältä. Oletusviiveet sekä pois päältä että virransäästötilaan siirtymiseksi mitataan viimeisen kopion tekohetkestä.

13.

Palautumisaika: Aika, jonka laite tarvitsee siirtyäkseen virransäästötilasta valmiustilaan.

14.

Automaattinen kaksipuolinen tulostus: Toiminto, jossa kopiokone tekee automaattisesti kaksipuolisia kopioita syöttämällä sekä kopiopaperin että alkuperäiskappaleen laitteen läpi. Esimerkkejä tästä ovat yksipuolisesta alkuperäiskappaleesta tehdyt kaksipuoliset kopiot tai kaksipuolisesta alkuperäiskappaleesta tehdyt kaksipuoliset kopiot. Näissä vaatimuksissa kopiolaitteessa katsotaan olevan automaattinen kaksipuolinen tulostus vain, mikäli laitteessa on kaikki lisälaitteet, joita tarvitaan edellä mainittujen ehtojen täyttämiseksi, toisin sanoen automaattinen asiakirjojen syöttölaite ja automaattiseen kaksipuoliseen kopiointiin tarvittavat lisälaitteet.

15.

Viikkoajastin: Sisäinen laite, joka käynnistää kopiokoneen ja kytkee sen pois päältä ennalta määrättyinä aikoina kunakin työpäivänä. Ohjelmoidessaan ajastinta asiakkaan on voitava erottaa työpäivät viikonlopuista ja lomista. Toisin sanoen ajastin ei saa käynnistää kopiokonetta lauantai- ja sunnuntaiaamuisin, jos työntekijät eivät ole normaalisti töissä viikonloppuisin. Asiakkaalla on myös oltava mahdollisuus kytkeä ajastin pois käytöstä. Viikkoajastimet ovat valinnaisia eikä niitä vaadita Energy Star -vaatimusten mukaisissa kopiokoneissa. Kopiokoneisiin kuuluvat viikkoajastimet eivät saa haitata virransäästötoimintoa tai laitteen automaattista kytkeytymistä pois päältä.

1.

Tekniset vaatimukset

Vastatakseen ENERGY STAR -merkin laatuvaatimuksia kopiokoneen on täytettävä seuraavassa esitetyt vaatimukset:

Taulukko 9

ENERGY STAR -vaatimukset täyttävien kopiokoneiden kriteerit

Ohjelman osanottajan on asetettava automaattisen virrankatkaisun oletusviiveet tasoille, jotka on esitetty edellä olevassa taulukossa. Pois päältä -tilaan ja virransäästötilaan siirtymisen oletusviiveet mitataan viimeisen kopion tekemisestä.

Jos malli on toimitettu automaattisin kaksipuolisin kopiointiominaisuuksin, on suositeltavaa asettaa kaksipuolinen kopiointi oletustoiminnoksi kaikissa kopiointinopeuksissa, joissa tämä on mahdollista. Ohjelman osanottaja voi tarjota käyttäjille mahdollisuuden kytkeä pois kaksipuolisen kopioinnin oletustoiminto yksipuolisia kopioita tehtäessä.

2.

Poikkeuksia ja tarkennuksia

Laitteen toimittamisen jälkeen ohjelman osanottaja tai tämän nimeämä huoltoedustaja ei saa muuttaa kopiokonemallia millään tavalla, joka rajoittaa edellä esitettyä laitteen vaatimustenmukaisuutta. Tietyt poikkeukset ovat sallittuja oletusviiveiden muuttamisessa, pois päältä kytkemisessä ja kaksoiskopioinnissa. Poikkeukset ovat seuraavat:

1.

Koeolosuhteet: Jäljempänä esitetään ne ympäristön koeolosuhteet, jotka olisi vahvistettava, kun virrankulutuksen mittaus tehdään. Nämä ovat välttämättömiä, jotta ulkopuoliset tekijät eivät vaikuttaisi koetuloksiin ja jotta koetulokset voidaan tarvittaessa myöhemmin toistaa.

Linjaimpedanssi: < 0,25 ohmia

Harmoninen kokonaissärö: < 3 %

Ympäristön lämpötila: 21 °C ±3 °C

Suhteellinen kosteus: 40 -60 %

Etäisyys seinästä: väh. 2 jalkaa.

Muut markkinakohtaiset kriteerit:

2.

Testauslaitteet: sovelletaan I osion C kohdan 2 alakohdan säännöksiä.

3.

Testaustapa: sovelletaan I osion C kohdan 3 alakohdan säännöksiä.

1.

Skanneri: Näissä vaatimuksissa skanneri määritellään sähköoptiseksi laitteeksi, jonka avulla värillinen tai mustavalkoinen tietue muutetaan sähköisiksi kuviksi, joita voidaan varastoida, editoida, muuntaa tai siirtää lähinnä henkilökohtaisilla tietokoneilla. Näin määriteltyjä skannereita käytetään tavallisimmin paperikuvien digitointiin. Näissä vaatimuksissa pyritään keskittymään laajalle levinneisiin pöytäskannereihin (esimerkiksi tasoskannerit, arkkisyöttöskannerit ja filmiskannerit); kuitenkin tehokkaat asiakirjojen hallintaan käytettävät toimistoskannerit, jotka täyttävät seuraavassa luetellut vaatimukset, voivat olla Energy Star -vaatimusten mukaisia. Nämä vaatimukset koskevat vain erillisiä skannereita eivätkä monikäyttölaitteita, joilla voi myös skannata, tai verkkoskannereita (eli skannereita, jotka on yhdistetty vain verkkoon ja jotka pystyvät välittämään skannattuja tietoja siirrettäviksi verkon eri osiin) tai skannereita, jotka eivät saa virtaa suoraan rakennuksen virtalähteestä.

2.

Peruslaite: Peruslaite määritellään yksinkertaisimmaksi markkinoilla olevaksi skannerimalliksi, jossa on tarvittavat perustoiminnot. Peruslaite suunnitellaan ja toimitetaan tavallisimmin yhtenä osana eikä siihen sisälly erillisiä energiaa kuluttavia lisälaitteita, jotka voidaan myydä erikseen.

3.

Skannerimalli: Näissä vaatimuksissa skannerimalli määritellään peruslaitteeksi ja yhdeksi tai useammaksi erityiseksi lisälaitteeksi, joita markkinoidaan ja myydään yhdellä mallinumerolla. Ilman lisälaitteita mainostettaessa ja myytäessä peruslaitteen katsotaan myös olevan skannerimalli.

4.

Lisälaite: Lisälaite, joka ei ole välttämätön skannerin normaalitoiminnalle mutta joka voidaan liittää laitteeseen suorituskyvyn parantamiseksi tai muuttamiseksi. Lisälaite voidaan myydä erikseen omalla mallinumerollaan tai peruslaitteen kanssa skannerikokonaisuuden tai laitteiston osana. Esimerkkejä lisälaitteista ovat automaattiset arkinsyöttölaitteet ja kalvojen käyttöön tarvittavat lisälaitteet.

5.

Virransäästötila: Näissä vaatimuksissa virransäästötilalla tarkoitetaan vähiten energiaa kuluttavaa tilaa, johon skannerin on suunniteltu siirtyvän ilman virrankatkaisua oltuaan jonkin aikaa käyttämättömänä. Skanneri siirtyy tähän tilaan määrätyn ajan kuluttua viimeisen kuvan tekemisestä.

6.

Oletusviive: Ohjelman osanottajan ennen laitteen toimittamista määrittämä aika, jonka kuluttua skanneri siirtyy virransäästötilaan. Virransäästötilaan siirtymisen oletusviive mitataan viimeisen kuvan skannaamisesta.

1.

Koeolosuhteet: Jäljempänä esitetään ne ympäristön koeolosuhteet, jotka olisi vahvistettava, kun virrankulutuksen mittaus tehdään. Nämä ovat välttämättömiä, jotta ulkopuoliset tekijät eivät vaikuttaisi koetuloksiin ja jotta koetulokset voidaan tarvittaessa myöhemmin toistaa.

Linjaimpedanssi: < 0,25 ohmia

Harmoninen kokonaissärö: < 5 %

Ympäristön lämpötila: 25 °C ±3 °C

Tuloverkkojännite: 115 V RMS ±5 V RMS

Tuloverkkotaajuus: 60 Hz ±3 Hz

2.

Testauslaitteet: sovelletaan I osion C kohdan 2 alakohdan säännöksiä.

3.

Testaustapa: sovelletaan I osion C kohdan 3 alakohdan säännöksiä.

1.

Monikäyttölaite: Monikäyttölaite on rakenteellisesti integroitu laitteisto tai toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmä (ks. edempänä määritelmää peruslaitteesta), joka tuottaa paperikopioita alkuperäisistä graafisista kirjoitteista (erotuksena yhden sivun kopioinnista poikkeustapauksissa, ks. seuraavaa jaksoa) sekä hallitsee jommankumman tai molemmat seuraavista ydintoiminnoista: asiakirjojen tulostaminen (suoraan liitetyistä tietokoneista, verkkotietokoneista, tiedostopalvelimista ja telekopiolaitteen välityksellä saatavasta digitaalisesta tiedosta) tai telekopiointi (lähetys ja vastaanotto). Monikäyttölaitteella voi olla myös muita, näissä vaatimuksissa luettelemattomia ominaisuuksia, esimerkiksi skannaus tietokoneen tiedostoon. Laite voidaan yhdistää verkkoon, ja se voi tuottaa mustavalkoisia, harmaansävyisiä tai värillisiä kuvia. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto otaksuu, että värilaitteita koskevat erillisvaatimukset saattavat myöhemmin olla tarpeen värikuvatekniikan todennäköisen kehityksen myötä, mutta toistaiseksi nämä vaatimukset koskevat myös värilaitteita.

Nämä vaatimukset koskevat monikäyttölaitteina markkinoitavia ja myytäviä tuotteita, joiden ensisijainen tehtävä on kopiointi mutta jotka pystyvät myös joko tulostamaan tai faksaamaan tai tekemään kumpaakin. Laitteet, joiden ensisijainen tehtävä on faksaus ja joilla voidaan rajoitetusti tehdä yksittäiskopioita tarvittaessa, sisältyvät tulostimia ja fakseja koskeviin vaatimuksiin.

Jos monikäyttölaite ei ole integroitu laite vaan toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmä, valmistajan on varmennettava, että oikein asennettuna monikäyttölaitteen osien yhteinen virrankulutus peruslaitteineen ei ylitä jäljempänä lueteltuja tasoja, jotta laite olisi ENERGY STAR -ohjelman monikäyttölaitteita koskevien vaatimusten mukainen.

Jotkin digitaaliset kopiolaitteet voidaan laajentaa tämän alan monikäyttölaitteiksi asentamalla niihin lisälaitteita, jotka mahdollistavat tulostamisen tai telekopioiden lähettämisen. Ohjelman osanottajat voivat pitää tällaista komponenttien järjestelmää monikäyttölaitteena ja voivat luokitella sen taulukoissa 11 ja 12 annettujen vaatimusten mukaisesti. Jos kopiolaite kuitenkin myydään erillisenä ilman lisälaitteita, kopiolaiteen on täytettävä taulukoissa 13 ja 14 annetut laajennettavia kopiolaitteita koskevat vaatimukset.

Jotkin tulostimet voidaan laajentaa tämän alan monikäyttölaitteiksi asentamalla lisälaitteita, jotka mahdollistavat kopioinnin (ei pelkästään yhden sivun kopiointia poikkeustapauksissa) ja jotka voivat mahdollistaa myös telekopioiden lähettämisen. Ohjelman osanottajat voivat pitää tällaista komponenttien järjestelmää monikäyttölaitteena ja voivat luokitella sen monikäyttölaitteille annettujen vaatimusten mukaisesti. Tulostinta ei kuitenkaan voida esitellä ENERGY STAR -vaatimukset täyttävänä, jos se myydään erillisenä ilman lisälaitteita, ellei se täytä III osiossa esitettyjä ENERGY STAR -tulostinten vaatimuksia.

2.

Kuvantoistonopeus: Laitteen minuutissa kopioimien kuvien määrällä mitataan kuvantoistonopeutta, joka määritellään yksivärisinä tekstituotoksina minuutissa laitteen oletusresoluutiolla. Yksi kuva määritellään 8,5" × 11"- tai A4-kokoisena painosivuna yhdellä rivinvälillä kirjoitettua tekstituotosta, jonka kirjasinkoko on 12, kirjasinlaji Times ja marginaalin leveys 1" (2,54 cm) sivun kaikilla reunoilla. Kaksipuoliset tulosteet tai kopiot katsotaan kahdeksi kuvaksi, vaikka ne on tulostettu yhdelle paperille. Jos Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto myöhemmin kehittää nimenomaan tulostusnopeutta mittaavan testimenetelmän, se korvaa tässä osiossa luetellut tulostusnopeutta koskevat vaatimukset.

Kaikkien monikäyttölaitteiden nopeus määritellään joko 8,5" × 11"- tai A4-kokoiseen paperiin suhteutettuna, riippuen asianomaisten markkinoiden standardeista. Jos kopiokoneen ja tulostimen nopeudet ovat erilaiset, laite luokitellaan korkeamman nopeuden perusteella.

Etupäässä A2- tai 17" × 22" -kokoista tai suurempaa paperia varten suunnitelluissa isokokoisia tulosteita tekevissä monikäyttölaitemalleissa muutetaan A2- tai A0-kokoisten kuvien tulostusnopeus minuutissa A4-kokoisten kuvien tulostusnopeudeksi seuraavasti:

Monikäyttölaitteet luokitellaan seuraavasti:

Henkilökohtaiset monikäyttölaitteet: Enintään 10 kuvaa minuutissa tuottavat monikäyttölaitteet.

Hitaat monikäyttölaitteet: 10–20 kuvaa minuutissa tuottavat monikäyttölaitteet.

Keskinopeat monikäyttölaitteet: 20–44 kuvaa minuutissa tuottavat monikäyttölaitteet.

Keskinopeat/nopeat monikäyttölaitteet: 44–100 kuvaa minuutissa tuottavat monikäyttölaitteet.

Nopeat monikäyttölaitteet (15): Yli 100 kuvaa minuutissa tuottavat monikäyttölaitteet.

3.

Peruslaite: Peruslaite määritellään yksinkertaisimmaksi markkinoilla olevaksi monikäyttölaitteen malliksi, jossa on tarvittavat perustoiminnot ja joka toimii tietyllä nopeudella. Peruslaite voidaan suunnitella ja toimittaa yhtenä laitteena tai toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmänä. Peruslaitteella tulee voida kopioida ja joko tulostaa tai faksata tai tehdä molempia näistä perustoiminnoista. Peruslaitteeseen ei sisälly erillisiä virtaa kuluttavia lisälaitteita, jotka voitaisiin myydä erikseen.

4.

Lisälaitteet: Lisälaite ei ole välttämätön peruslaitteen normaalitoiminnalle, mutta se voidaan liittää laitteeseen ennen laitteen toimittamista tai sen jälkeen tehostamaan tai muuttamaan monikäyttölaitteen suorituskykyä. Lisälaitteita ovat esimerkiksi lajittelijat, tehokkaat paperinsyöttäjät, paperin viimeistelylaitteet, isokokoisen paperin syöttölaitteet, tulosteiden järjestelijät ja koodinlukulaitteet. Lisälaite voidaan myydä erillisenä omalla mallinumerollaan tai peruslaitteen kanssa monikäyttölaitekokonaisuuden tai laitteiston osana. Lisälaitteiden liittämisen ei katsota lisäävän olennaisesti (yhteensä yli 10 prosenttia) peruslaitteen tehonsäästötilan virrankulutusta (riippumatta lisälaitteiden virrankulutuksesta). Lisälaite ei saa haitata normaalia virransäästötilaa ja lepotilaa.

5.

Monikäyttölaitemalli: Näissä vaatimuksissa monikäyttölaitemalli määritellään peruslaitteeksi ja yhdeksi tai useammaksi lisälaitteeksi, joita mainostetaan ja myydään yhdellä mallinumerolla. Jos peruslaitetta mainostetaan ja myydään ilman lisälaitteita, sen katsotaan myös olevan monikäyttölaitemalli.

6.

Valmiustila: Tila, jossa laite ei tulosta, on valmis toimimaan ja tekemään paperitulosteita, mutta ei ole vielä siirtynyt virransäästötilaan. Kun monikäyttölaite on tässä tilassa, se voi viivytyksettä tuottaa seuraavan tulosteen.

7.

Virransäästötila: Näissä vaatimuksissa virransäästötila on tila, jossa monikäyttölaite ei tulosta ja jossa se kuluttaa vähemmän virtaa kuin valmiustilassa. Monikäyttölaitteen ollessa tässä tilassa tulosteen tuottamisessa saattaa olla jonkin verran viivettä, mutta faksilla, tulostimella tai skannerilla välitettävien tietojen vastaanotossa ei saa olla viivettä. Monikäyttölaite siirtyy tähän tilaan tietyn ajan kuluttua viimeisen tulosteen tuottamisesta riippumatta signaalin syöttölähteestä. Jos laite täyttää virransäästötilan vaatimukset valmiustilassa, se on vaatimusten mukainen ilman muita virrankulutuksen rajoituksia.

8.

Lepotila: Näissä vaatimuksissa lepotila on alhaisimman virrankulutuksen tila, johon monikäyttölaite voi siirtyä ilman virrankatkaisua. Tässä tilassa sekä tulostus että kuvantamistietojen vastaanotto joistakin syöttöporteista saattaa viivästyä. Monikäyttölaite siirtyy lepotilaan tietyn ajan kuluttua viimeisen tulosteen tekemisestä tai mahdolliseen virransäästötilaan siirtymisestä.

9.

Oletusviive: Valmistajan ennen laitteen toimittamista asettama aika, jonka kuluttua monikäyttölaite siirtyy eri toimintoihin (toisin sanoen virransäästötilaan, lepotilaan jne. Sekä lepotilaan että virransäästötilaan siirtymisen oletusviiveet mitataan viimeisimmän tulosteen tekemisestä.)

10.

Palautumisaika: Monikäyttölaitteen tarvitsema aika siirtymiseen virransäästötilasta valmiustilaan.

11.

Automaattinen kaksipuolinen tulostus: Toiminto, jossa monikäyttölaite automaattisesti kopioi kaksipuolisesti syöttämällä sekä kopiopaperin että alkuperäiskappaleen monikäyttölaitteen läpi. Esimerkkejä tästä ovat kopioinnit yksipuolisesta kaksipuoliseksi tai kaksipuolisesta kaksipuoliseksi sekä kaksipuolinen tulostus. Näissä vaatimuksissa monikäyttölaitemallissa katsotaan olevan automaattinen kaksipuolinen tulostus vain, jos monikäyttölaitemallissa on kaikki edellä esitettyihin toimintoihin tarvittavat lisälaitteet (eli automaattinen asiakirjojen syöttölaite ja lisälaitteet automaattista kaksoiskopiointia varten).

12.

Viikkoajastin: Laite, joka päivittäin kytkee monikäyttölaitteen päälle ja päältä ennalta määrättyinä aikoina. Ohjelmoidessaan ajastinta asiakkaan on voitava erottaa työpäivät viikonlopuista ja lomista. Toisin sanoen ajastin ei saa käynnistää kopiokonetta lauantai- ja sunnuntaiaamuisin, jos työntekijät eivät ole normaalisti töissä viikonloppuisin. Asiakkaalla on myös oltava mahdollisuus kytkeä ajastin pois käytöstä. Viikkoajastimet ovat valinnaisia, eikä niitä siksi vaadita ENERGY STAR -vaatimukset täyttävissä monikäyttölaitteissa. Monikäyttölaitteisiin liitetyt viikkoajastimet eivät saa haitata tehonsäästötilan ja lepotilan toimintaa.

13.

Laajennettava digitaalinen kopiokone: Kaupallinen reprografinen kuvantamislaite, jonka yksinomainen tehtävä on kopioiden tuottaminen paperioriginaalista käyttämällä digitaalikuvatekniikkaa mutta jolla voidaan lisälaitteiden avulla tehdä muutakin, esimerkiksi tulostaa tai faksata. Jotta laite voidaan luokitella monikäyttölaitteita koskevien vaatimusten mukaiseksi laajennettavaksi digitaaliseksi kopiokoneeksi, lisätoimintomahdollisuuksien on oltava saatavana markkinoilla tai tulossa markkinoille vuoden kuluessa peruslaitteen markkinoille tulosta. Sellaisten digitaalisten kopiokoneiden, joihin ei ole suunniteltu toiminnallisia laajennuksia, on oltava kopiokoneita koskevien ENERGY STAR -vaatimusten mukaisia.

1.

Tekniset vaatimukset

ENERGY STAR -ohjelman osanottaja tuo markkinoille yhden tai useamman seuraavissa taulukoissa esitettyjen vaatimusten mukaisen erityisen monikäyttölaitemallin.

2.

Lisävaatimukset:

Taulukoissa 11–14 esitettyjen vaatimusten lisäksi laitteiden on täytettävä seuraavat lisävaatimukset:

3.

Poikkeukset ja selvennykset:

Ohjelman osanottaja tai tämän nimeämä huoltoedustaja ei saa monikäyttölaitemallin toimittamisen jälkeen muuttaa sitä millään sellaisella tavalla, jonka johdosta laite ei täyttäisi edellä esitettyjä vaatimuksia. Tietyt poikkeukset sallitaan oletusviiveissä ja kaksipuolisessa tulostuksessa. Poikkeukset ovat seuraavat:

1.

Koeolosuhteet

Jäljempänä esitetään ne ympäristön testiolosuhteet, jotka olisi vahvistettava, kun virrankulutuksen mittaus tehdään. Nämä ovat välttämättömiä, jotta ulkopuoliset tekijät eivät vaikuttaisi testituloksiin ja jotta testitulokset voidaan tarvittaessa myöhemmin toistaa.

Linjaimpedanssi: < 0,25 ohmia

Harmoninen kokonaissärö: < 3 %

Ympäristön lämpötila: 21 °C ±3 °C

Suhteellinen kosteus: 40 -60 %

Etäisyys seinästä: väh. 2 jalkaa.

Muut markkinakohtaiset kriteerit:

2.

Testauslaitteet: sovelletaan I osion C kohdan 2 alakohdan säännöksiä.

3.

Testimenetelmä: Sovelletaan I osion C kohdan 3 alakohdan säännöksiä.

1.

Kopiokone: Kaupallinen kuvantamislaite, jonka tehtävä on paperikopioiden tuottaminen paperioriginaalista. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan laitteita, joita markkinoidaan kopiokoneina tai laajennettavina digitaalisina kopiokoneina.

2.

Digitaalinen kopiokone: Kaupallinen kuvantamislaite, jota myydään markkinoilla täysin automaattisena kopiointijärjestelmänä, joka käyttää stensiilimonistusmenetelmää ja jossa on digitaalinen jäljentämistoiminto. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan laitteita, joita markkinoidaan digitaalisina kopiokoneina.

3.

Telekopiolaite (faksi): Kaupallinen kuvantamislaite, jonka ensisijainen tehtävä on paperioriginaalien skannaaminen sähköinen siirto etäyksikköön ja vastaavien sähköisten siirtojen vastaanotto paperikopion tuottamiseksi. Sähköinen siirto tapahtuu ensisijaisesti julkisen puhelinjärjestelmän kautta, mutta voi tapahtua myös tietoverkon tai Internetin kautta. Laitteen avulla voi olla mahdollista tuottaa myös paperikopio. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan telekopiolaitteina.

4.

Postimaksulaite: Kaupallinen kuvantamislaite, jonka tehtävä on postimaksumerkinnän tulostaminen postilähetykseen. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan postimaksulaitteina.

5.

Monikäyttölaite: Kaupallinen kuvantamislaite, joka on rakenteellisesti integroitu laitteisto tai toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmä ja jolla tulee voida tehdä kaksi tai useampi seuraavista perustoiminnoista: kopiointi, tulostus, skannaus tai faksi- tai telekopiotoiminnot. Tämän määrityksen mukainen kopiointitoiminto eroaa telekopiolaitteiden yhden sivun kopiointitoiminnosta. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan monikäyttölaitteina.

Huom. Jos monikäyttölaite ei ole integroitu laite vaan toiminnallisesti yhteenkuuluvien osien yhdistelmä, valmistajan on varmennettava, että oikein asennettuna monikäyttölaitteen osien yhteinen energian- tai virrankulutus peruslaitteineen ei ylitä VII jakson C kohdassa lueteltuja tasoja, jotta laite olisi ENERGY STAR -ohjelman monikäyttölaitteita koskevien vaatimusten mukainen.

6.

Tulostin: Kaupallinen kuvantamislaite, jota käytetään paperitulosteita tuottavana laitteena ja joka pystyy vastaanottamaan tietoa yksittäiskäyttäjien tietokoneista tai verkkotietokoneista tai muista syöttölaitteista (esim. digitaalikamera). Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan tulostimina, mukaan lukien tulostimet, jotka voidaan laajentaa monikäyttölaitteeksi.

7.

Skanneri: Kaupallinen kuvantamislaite on sähköoptinen laite, jonka avulla tietue muutetaan sähköisiksi kuviksi, joita voidaan tallentaa, editoida, muuntaa tai siirtää lähinnä henkilökohtaisilla tietokoneilla. Laitteen on voitava ottaa virtaa pistorasiasta tai data- tai verkkoyhteyden kautta. Tämä määritelmä on tarkoitettu koskemaan tuotteita, joita markkinoidaan skannereina.

8.

Suora lämpösiirto: Tulostustekniikka, jossa lämmitetty tulostuspää polttaa kuvan pinnoitetulle tulostusmedialle. Suoraa lämpösiirtoa käyttävissä laitteissa ei käytetä värinauhaa.

9.

Värisublimaatio: Tulostustekniikka, jossa väriaine kiinnittyy (sublimoituu) tulostusmedialle lämmityselementtien energiamäärän mukaisesti.

10.

Laser: Tulostustekniikka, jossa haluttu kuvio siirretään ensin valojohteelle liikuttamalla valojohdetta valolähteen editse, minkä jälkeen valojohteelle siirretyistä väripigmenteistä kehitetään latentti kuva, jossa määritetään väriaineen läsnäolo tai puuttuminen kohta kohdalta. Lopuksi väriaine siirretään valojohteesta tulostusmateriaalille ja kiinnitetään tulostusmateriaaliin kuumentamalla. Lasertekniikassa voidaan hyödyntää laser-, ledi (LED)- ja nestekide (LCD)-menetelmiä. Erona yksiväriseen lasertekniikkaan väritekniikassa käytetään kerralla vähintään kolmea eriväristä väriainetta. Värilasertekniikka käsittää kaksi eri menetelmää:

11.

Matriisi: Tulostustekniikka, jossa haluttu kuva muodostetaan lyömällä väriainetta värinauhalta paperille. Matriisitulostustekniikoita on kaksi eli piste- ja merkkimatriisitekniikka.

12.

Mustesuihku: Tulostustekniikka, jossa kuva muodostetaan ruiskuttamalla väripisaroita matriisimenetelmällä suoraan tulostusmedialle. Erona yksiväriseen mustesuihkuun värimustesuihkulaite käyttää kerralla useampaa kuin yhtä väriainetta. Tyypillisiä mustesuihkutekniikoita ovat muun muassa pietso-, värisublimaatio- ja lämpösiirtomenetelmät.

13.

Värivaha: Tulostustekniikka, jossa huoneenlämmössä kiinteä väriaine lämmitetään nestemäiseksi. Kuva voidaan siirtää tulostusmedialle suoraan tai offset-menetelmällä rummun kautta.

14.

Stensiili: Tulostustekniikka, jossa kuva siirretään tulostusmedialle musteella kastetun kuvarummun ympärillä olevasta stensiilistä.

15.

Lämpösiirto: Tulostustekniikka, jossa kuva muodostetaan lämmittämällä kiinteää väriainetta (yleensä värjättyä vahaa) ja viemällä sulatettu väriaine matriisimenetelmällä suoraan tulostusmedialle. Erona mustesuihkumenetelmään lämpösiirtomenetelmässä huoneenlämmössä kiinteä väriaine lämmitetään nestemäiseksi.

16.

Aktiivinen: Virrankäyttötila, jossa tuote on kytkettynä virtalähteeseen ja tekee tulostetta tai suorittaa jotain muuta ensisijaista tehtäväänsä.

17.

Automaattinen kaksipuolinen tulostus: Kopiokoneen, telekopiolaitteen, monikäyttölaitteen tai tulostimen kyky tulostaa kuva automaattisesti tulosteen molemmille puolille ilman paperiarkin manuaalista käsittelyä käsittävää välivaihetta. Esimerkkejä tästä ovat yksipuolisesta alkuperäiskappaleesta tehdyt kaksipuoliset kopiot ja kaksipuolisesta alkuperäiskappaleesta tehdyt kaksipuoliset kopiot. Laitteessa katsotaan olevan automaattinen kaksipuolinen tulostus vain, jos laitemallissa on kaikki edellä esitettyihin toimintoihin tarvittavat lisälaitteet.

18.

Oletusviive: Valmistajan ennen laitteen toimittamista asettama aika, jonka kuluttua laite siirtyy ensisijaisen tehtävänsä suoritettuaan virransäästötilaan (eli lepotila, virrankatkaisu).

19.

Sammutettu: Laitteen virrankäyttötila, kun sen virta on katkaistu manuaalisesti tai automaattisesti mutta laite on edelleen kytkettynä sähköverkkoon. Laite siirtyy Valmis-tilaan saadessaan ärsykkeen esimerkiksi virtakytkimen manuaalisesta käsittelystä tai ajastimesta. Kun laite siirtyy Sammutettu-tilaan käyttäjän toiminnan tuloksena, tilaa kutsutaan usein Manuaalinen sammutus -tilaksi, ja kun virta katkaistaan automaattisen tai ennalta määritetyn ärsykkeen tuloksena (eli viive tai kello), sitä kutsutaan usein Automaattinen sammutus -tilaksi.

20.

Valmis-tila: Tila, jossa laite ei tulosta, on valmis toimimaan ja tekemään tulosteita, mutta ei ole vielä siirtynyt virransäästötilaan, ja josta laite voi siirtyä mahdollisimman nopeasti Aktiivinen-tilaan. Laitteen kaikkia toimintoja voi käyttää tässä tilassa, ja laitteen tulee voida palata Aktiivinen-tilaan reagoimalla mihin tahansa mahdolliseen käyttäjän toimeen. Potentiaalinen syöte voi olla ulkoinen sähköinen ärsyke (esimerkiksi verkon kautta välitetty ärsyke, telekopiolaitteen kutsu tai kaukosäädin) ja suora fyysinen toiminta (esimerkiksi fyysisen kytkimen tai painikkeen aktivointi).

21.

Lepotila: Virran käyttöä vähentävä tila, johon laite siirtyy automaattisesti oltuaan jonkin aikaa käyttämättömänä. Paitsi automaattisesi, laite voi siirtyä lepotilaan myös 1) käyttäjän asettamaan kellonaikaan 2) välittömästi käyttäjän manuaalisen toiminnan tuloksena ilman että virta katkeaa tai 3) automaattisesti muulla tapaa käyttäjän toimintaan liittyvistä syistä. Laitteen kaikkia toimintoja voi käyttää tässä tilassa, ja laitteen tulee voida palata Aktiivinen-tilaan vastaamalla mihin tahansa potentiaaliseen laitteen syöttöasetukseen, vaikkakin viiveellä. Potentiaalinen syöte voi olla ulkoinen sähköinen ärsyke (esimerkiksi verkon kautta välitetty ärsyke, telekopiolaitteen kutsu tai kaukosäädin) ja suora fyysinen toiminta (esimerkiksi fyysisen kytkimen tai painikkeen aktivointi). Lepotilassa laitteen tulee pysyä verkkoyhteydessä ja aktivoitua Valmis-tilaan vain tarvittaessa.

Huom. Raportoidessaan tieto- ja vaatimukset täyttävistä laitteista, jotka voivat siirtyä Lepotilaan useilla eri tavoilla, ohjelman osanottajien tulee kertoa automaattisesti saavutettava lepotilan taso. Jos laite voi siirtyä automaattisesti usealle perättäiselle lepotilan tasolle, valmistaja päättää, mitä näistä tasoista käytetään laatuvaatimusten määrittämisessä, mutta annetun oletusviiveen tulee vastata ilmoitettua tasoa.

22.

Valmiustila: Alhaisimman virrankulutuksen tila, jota käyttäjä ei voi kytkeä päältä (tai muuten muuttaa) ja joka voi kestää määräämättömän ajan, kunhan laite on kytketty päävirtalähteeseen ja sitä käytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti (18).

Huom.: Näissä kuvantamislaitteita koskevissa vaatimuksissa Valmiustilan virrankulutustaso näkyy yleensä Sammutettu-tilassa, mutta voi näkyä myös Valmius- tai Lepotilassa. Laite voi siirtyä Valmiustilasta alempaan virrankäyttötilaan vain, kun laite kytketään manuaalisesti irti päävirtalähteestä.

23.

Suuri koko: Suureen kokoluokkaan luokiteltuja laitteita ovat A2- ja sitä suurempia vedoksia tuottavat laitteet, joihin kuuluvat myös vähintään 406 millimetriä (mm) leveälle jatkolomakkeelle tulostavat laitteet. Suuren koon laitteella voi olla mahdollista tulostaa myös standardi- tai pienikokoiselle tulostusmedialle.

24.

Pieni koko: Pieneen kokoluokkaan luokiteltuja laitteita ovat standardikokoa (eli A6, 4" × 6", mikrofilmi) pienemmälle tulostusmedialle tulostavat laitteet, joihin kuuluvat myös enintään 210 millimetriä (mm) leveälle jatkolomakkeelle tulostavat laitteet.

25.

Standardikoko: Standardikokoluokkaan luokiteltuja laitteita ovat standardikokoiselle (eli Letter, Legal, Ledger, A3, A4 ja B4), tulostusmedialle tulostavat laitteet, joihin kuuluvat myös 210–406 mm leveälle jatkolomakkeelle tulostavat laitteet. Standardikokoiset laitteet saattavat voida tulostaa myös pienikokoiselle tulostusmedialle.

26.

Lisälaite: Valinnainen oheislaite ei ole välttämätön peruslaitteen toiminnalle, mutta se voidaan liittää peruslaitteeseen ennen toimitusta tai sen jälkeen toiminnallisuuden lisäämiseksi. Lisälaite voidaan myydä erikseen omalla mallinumerollaan tai peruslaitteen kanssa kokonaisuuden tai laitteiston osana.

27.

Peruslaite: Peruslaite on valmistajan toimittama standardimalli. Kun laitemallista tarjotaan erilaisia kokoonpanoja, peruslaite on mallin peruskokoonpano, jossa on mahdollisimman vähän toiminnallisia lisäominaisuuksia. Pikemminkin valinnaisina kuin standardina tarjottavien toiminnallisten komponenttien tai lisälaitteiden ei katsota kuuluvan perustuotteeseen.

28.

Jatkolomake: Jatkolomakelaitteeksi luokitellaan laitteet, jotka eivät käytä leikattuja tulostusarkkikokoja ja jotka on suunniteltu sovellettavaksi teollisesti, kuten viivakoodien, etikettien, kuittien, rahtikirjojen, laskujen, lentolippujen tai hintalappujen tulostamiseen.

29.

DFE-edustakone: Toiminnallisesti integroitu, verkkoon kytketty tai työpöydältä hallittava palvelin, joka isännöi muita tietokoneita ja sovelluksia ja toimii kuvantamislaitteiden rajapintana. DFE-edustakoneella on oma tasavirtalähde tai se saa tasavirtansa kuvantamislaitteesta, jonka kanssa se toimii. DFE-edustakone lisää kuvantamislaitteen toiminnallisuutta. DFE-edustakoneessa on vähintään kolme seuraavista ominaisuuksista:

30.

Toiminnallinen lisäominaisuus: Toiminnallinen lisäominaisuus on laitteen standardiominaisuus, joka lisää kuvantamislaitteen tulostusmoottorin toiminnallisuutta. Näiden vaatimusten toimintatilaa koskevassa osuudessa käsitellään tiettyjen toiminnallisten lisäominaisuuksien energiatehokkuutta. Toiminnallisia lisäominaisuuksia ovat muun muassa langaton käyttöliittymä ja skannausmahdollisuus.

31.

Toimintatilan mukainen lähestymistapa: Kuvantamislaitteiden energiatehokkuuden testaus- ja vertailumenetelmä, jossa keskitytään tuotteen energiankulutukseen eri virransäästötiloissa. Toimintatilan mukaisen lähestymistavan keskeisiä kriteerejä ovat virransäästötilojen watteina (W) mitattavat arvot. Yksityiskohtaiset tiedot ovat Toimintatilan testimenetelmässä VII osion D kohdan 3 alakohdassa.

32.

Tulostusmoottori: Kuvantamislaitteen ydin, joka ohjaa laitteen tulostustoimintaa. Ilman toiminnallisia lisäkomponentteja tulostusmoottori ei voi hakea käsiteltäviä kuvatietoja ja on siten toimintakyvytön. Tulostusmoottorin yhteydenluonti- ja kuvankäsittelytoiminta ovat riippuvaisia toiminnallisista lisäominaisuuksista.

33.

Malli: Kuvantamislaite, jota myydään ja markkinoidaan omalla mallinumerollaan tai myyntinimellään. Malli voi koostua perusyksiköstä tai perusyksiköstä ja lisälaitteista.

34.

Laitteen nopeus: Yleisesti standardikokoisten laitteiden kohdalla yhden A4- tai 8,5" × 11 "-kokoisen yksipuolisen arkin tulostaminen/kopioiminen/skannaaminen minuutissa vastaa yhtä kuvaa minuutissa. Jos tulostettaessa kuvaa A4- tai 8,5" × 11" -kokoiselle arkille nopeudet eroavat toisistaan, laite luokitellaan korkeamman nopeuden perusteella.

Joka tapauksessa muunnettu kuvaa minuutissa -nopeus tulee pyöristää seuraavaan kokonaislukuun (eli 14,4 kuvaa minuutissa pyöristetään 14,0 kuvaan minuutissa ja 14,5 kuvaa minuutissa pyöristetään 15 kuvaan minuutissa).

Vaatimustenmukaisuuden määrittämiseksi valmistajien tulee raportoida laitteen nopeus asettamalla ominaisuudet tärkeysjärjestykseen seuraavasti:

35.

Tyypillisen virrankulutuksen lähestymistapa: Kuvantamislaitteiden energiatehokkuuden testaus- ja vertailumenetelmä, jossa keskitytään laitteen tyypilliseen virrankulutukseen normaalitoiminnassa edustavana ajanjaksona. Keskeisenä kriteerinä kuvantamislaitteiden tyypillisen virrankulutuksen lähestymistavassa on tyypillistä virrankulutusta viikossa vastaava, kilowattitunteina (kWh) mitattava arvo. Yksityiskohtaiset tiedot ovat Tyypillisen sähkönkulutuksen testimenetelmässä VII osion D kohdan 2 alakohdassa.

1.

ENERGY STAR -hyväksymiskriteerit — Tyypillisen virrankulutuksen lähestymistapa

ENERGY STAR –merkinnän edellytyksenä on, että kuvantamislaitteiden tyypillisen virrankulutuksen arvo, joka määritellään VII osion B kohdan taulukossa 15, ei ylitä seuraavassa eriteltyjä vastaavia kriteerejä.

Sellaisten kuvantamislaitteiden valmistajien, joissa on toimintoihin integroitu, kuvantamislaitteen virrasta riippuvainen DFE-edustakone, on vähennettävä DFE-edustakoneen energiankulutus valmiustilassa tuotteen tyypillisen virrankulutuksen kokonaistuloksesta, ennen kuin tuotteen tyypillisen virrankulutuksen arvoa verrataan alla eriteltyihin raja-arvoihin. Hyötyäkseen tästä vähennyksestä DFE-edustakoneen täytyy vastata VII osion A kohdan 29 alakohdan määritelmää ja olla erillinen prosessointiyksikkö, joka pystyy aloittamaan toiminnan verkon kautta.

Huomaa: Kaikissa seuraavissa kaavoissa x = tuotteen nopeus (kuvaa/min).

Taulukko 19

Tyypillisen virrankulutuksen taulukko 1.

Taulukko 20

Tyypillisen virrankulutuksen taulukko 2.

Taulukko 21

Tyypillisen virrankulutuksen taulukko 3.

Taulukko 22

Tyypillisen virrankulutuksen taulukko 4.

2.

ENERGY STAR -hyväksymiskriteerit – Toimintatilan mukainen lähestymistapa

ENERGY STAR –merkinnän edellytyksenä on, että kuvantamislaitteiden virrankulutusarvot, jotka määritellään VII osion B kohdan taulukossa 16, eivät ylitä alla eriteltyjä vastaavia kriteerejä. Tuotteilta, jotka vastaavat lepotilan tehovaatimuksia Valmis-tilassa, ei vaadita muita automaattisia tehonvähennyksiä lepotilan vaatimusten täyttämiseksi. Lisäksi sellaisilta tuotteilta, jotka vastaavat valmiustehovaatimuksia Valmis- tai lepotilassa, ei vaadita muita tehonvähennyksiä ENERGY STAR –merkinnän saamiseksi.

Sellaisten kuvantamislaitteiden kohdalla, joissa on toimintoihin integroitu, kuvantamislaitteen virrasta riippuvainen DFE-edustakone, DFE-edustakoneen virrankulutusta ei lasketa mukaan, kun tuotteen mitattua lepotila-arvoa verrataan alla eriteltyihin tulostusmoottoria ja toimintojen lisäyksiä koskeviin raja-arvoihin. DFE-edustakone ei saa vaikuttaa kuvantamislaitteen siirtymiseen matalatehotilaan tai siitä pois. Hyötyäkseen tästä pois jättämisestä DFE-edustakoneen täytyy vastata VII osion A kohdan 29 alakohdan määritelmää ja olla erillinen prosessointiyksikkö, joka pystyy aloittamaan toiminnan verkon kautta.

Oletusviivevaatimukset: ENERGY STAR –merkinnän saadakseen toimintatilan mukaisten tuotteiden on vastattava oletusviivevaatimuksiin, jotka eritellään alla taulukoissa 23-25 tuotekohtaisesti ja aktivoidaan tuotteen toimituksen yhteydessä. Lisäksi kaikki toimintatilan mukaiset tuotteet on toimitettava niin, että enin laiteviive ei ylitä neljää tuntia, minkä vain valmistaja voi asettaa. Tähän ylimpään laiteviiveeseen käyttäjä ei voi vaikuttaa eikä sitä yleensä voi muuttaa ilman laitteen sisäosille tehtäviä toimenpiteitä. Taulukoissa 23-25 annetut oletusviiveasetukset voivat olla käyttäjän mukautettavissa.

Taulukko 23

Suurin lepotilan oletusviive pienen formaatin ja vakiokoon toimintatilan mukaisissa tuotteissa minuutteina (ei koske postimaksukoneita)

Taulukko 24

Suurin lepotilan oletusviive suuren formaatin toimintatilan mukaisissa tuotteissa minuutteina (ei koske postimaksukoneita)

Taulukko 25

Suurin lepotilan oletusviive postikoneissa minuutteina

Valmiustilavaatimukset: ENERGY STAR –merkinnän edellytyksenä toimintatilan mukaisille tuotteille on, että ne vastaavat valmiustehovaatimuksia, jotka eritellään tuotetyypeittäin taulukossa 26.

Taulukko 26

Toimintatilan mukaisten tuotteiden suurimmat sallitut valmiustehotasot (wattia)

Toimintatilan mukaisissa taulukoissa 1-8 (taulukot 28-35) esitetyt kriteerit koskevat tuotteen tulostusmoottoria. Koska tuotteet oletettavasti toimitetaan sellaisina, että niissä on yksi tai useampia toimintoja tulostusmoottorin lisäksi, alla eritellyt erotukset on lisättävä tulostusmoottorin lepotilan raja-arvoihin. Laitteen kelpoisuus määritellään perustuotteen ja sovellettavien lisätoimintojen kokonaisarvon perusteella. Valmistajat voivat soveltaa vain kolmea ensisijaista lisätoimintoa kuhunkin tuotemalliin. Toissijaisia lisätoimintoja sen sijaan voi soveltaa tarpeen mukaan (neljäs ja siitä seuraavat ensisijaiset lisätoiminnot lasketaan toissijaisiksi lisätoiminnoiksi). Alla on esimerkki tästä menettelystä.

Taulukko 27

Hyväksyttävät tuotteet: Toimintatilan mukaiset lisätoiminnot

Lisätoiminnoista lasketuille vähennyksille alla olevan Hyväksyttävät tuotteet – taulukon 27 mukaan lisätoiminnot eritellään ensisijaisiin ja toissijaisiin. Nämä määritelmät viittaavat siihen, missä tilassa liitännän tulee olla silloin, kun kuvantamislaite on lepotilassa. Liitännät jotka pysyvät aktiivisina käyttötilatestissä, kun kuvantamislaite on lepotilassa, määritellään ensisijaisiksi, kun taas liitännät jotka eivät ole aktiivisia kun kuvantamislaite on lepotilassa, määritellään toissijaisiksi. Suurin osa lisätoiminnoista on yleensä toissijaisia.

Valmistajien on otettava huomioon vain sellaiset lisätoimintotyypit, jotka ovat tuotteessa sen toimituskokoonpanossa. Sellaisia vaihtoehtoja, joita kuluttajalle tarjotaan tuotteen toimituksen jälkeen tai käyttöliittymiä jotka ovat tuotteen ulkoisen virtalähteen DFE-edustakoneessa ei lueta mukaan kuvantamislaitteen vähennysten laskemisessa.

Tuotteissa joissa on useita liitäntöjä, kukin liitäntä tulee laskea yksittäisenä ja erillisenä. Monitoimiliitännät tulee kuitenkin lukea mukaan kerran. Esimerkiksi USB-liitäntä joka toimii sekä muodossa 1.x että 2.x lasketaan vain kerran ja sille annetaan yksi vähennys. Kun tietty liitäntä voidaan taulukon mukaan laskea useampaan kuin yhteen liitäntätyyppiin, valmistajan on valittava toiminto jonka suorittamiseen liitäntä erityisesti on suunniteltu asianmukaisen lisätoimintovähennyksen määrittämiseksi. Esimerkiksi tuotteen etupuolelle asennettu USB-liitäntä, jota markkinoidaan PictBridge- tai kameraliitäntänä tuotteen ohjekirjan mukaan katsotaan pikemminkin E-tyypin kuin B-tyypin liitännäksi. Myös useita formaatteja tukeva muistikortinlukija voidaan laskea vain yhtenä. Järjestelmä, joka tukee useampia kuin yhtä tyyppiä 802.11:stä lasketaan vain yhdeksi langattomaksi liitännäksi.

Taulukko 28

Toimintatilan mukainen taulukko 1.

Taulukko 29

Toimintatilan mukainen taulukko 2.

Taulukko 30

Toimintatilan mukainen taulukko 3.

Taulukko 31

Toimintatilan mukainen taulukko 4.

Taulukko 32

Toimintatilan mukainen taulukko 5.

Taulukko 33

Toimintatilan mukainen taulukko 6.

Taulukko 34

Toimintatilan mukainen taulukko 7.

Taulukko 35

Toimintatilan mukainen taulukko 8.

—

Tyypillisen energiankulutuksen testausmenettely;

—

Käyttövalmiuden testimenettely;

ja

—

ENERGY STAR –kuvantamislaitteiden testausolosuhteet ja –välineet.

1.

Muut testaus- ja raportointivaatimukset eritellään seuraavassa.

Testaukseen vaadittavien yksiköiden määrä

Testaus suoritetaan tietyn mallin yhdellä yksiköllä. Sen suorittaa valmistaja tai valmistajan valtuuttama edustaja.

Hyväksyttyjen tuotteiden tietojen toimittaminen joko Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastolle tai Euroopan komissiolle

Valmistajien on itse testattava ENERGY STAR –ohjeistusta vastaavat mallinsa ja toimitettava tuotetiedot joko Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastolle tai Euroopan komissiolle. Tuotteista toimitettavista tiedoista on laadittava lyhyt määritelmä, kun lopulliset tekniset tiedot on julkaistu. Lisäksi kumppaneiden on toimitettava joko Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirastolle tai Euroopan komissiolle sellaiset tiivistelmät tuotetiedoista, joista kuluttajille selviää suositeltu oletusviive virrankulutuksen hallinnan asetuksia varten. Tämän vaatimuksen tarkoitus on tukea sitä menettelyä, että tuotteet testataan toimituskunnossa ja niissä on käyttösuositukset.

Eri jännitteiden/taajuuksien yhdistelmillä toimivat mallit

Valmistajien on testattava tuotteensa siitä lähtökohdasta, mille markkinoille ne myydään ja missä niitä mainostetaan ENERGY STAR -hyväksyttyinä. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto, Euroopan komissio ja ENERGY STAR –kumppanivaltiot ovat sopineet taulukosta, jossa on kolme jännite/taajuusyhdistelmää testausta varten. Yksityiskohdat kansainvälisistä jännitteistä/taajuuksista ja eri markkinoiden paperikokojen erittelyt on selvitetty kuvantamislaitteiden Testausolosuhteet–osiossa.

Sellaisten tuotteiden kohdalla, joita myydään monikansallisilla markkinoilla ENERGY STAR –merkinnällä ja jotka siten on hyväksytty toimimaan useilla eri jännitteillä valmistajan on testattava ja raportoitava vaadittava virrankulutus tai tehoarvot kaikilla tarvittavilla jännite/taajuusyhdistelmillä. Esimerkki: valmistaja toimittaa samaa mallia Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan. Valmistajan on mitattava, varmistettava vastaavuus ja toimitettava testiarvot sekä 115V/60Hz- että 230V/50Hz-määräisinä, jotta tuotteelle saadaan ENERGY STAR –merkintä molemmilla markkinoilla. Jos malli vastaa ENERGY STAR –vaatimuksia vain yhdellä jännite/taajuusyhdistelmällä (esim. 115V/60Hz), se voidaan hyväksyä ja sitä voidaan markkinoida ENERGY STAR -merkinnällä vain niillä alueilla, joilla testattu jännite/taajuusyhdistelmä on käytössä (esim. Pohjois-Amerikka ja Taiwan).

2.

Tyypillisen virrankulutuksen testausmenettely