1.

2.

3.

4.

5.

6

7

8

9

10

11

12

Liite 1 –

Liite 2 –

Liite 3 –

Liite 4 –

Liite 5 –

Liite 6 –

Liite 7 –

Lisäys 1 –

Lisäys 2 –

Liite 8 –

Liite 9 –

1.1

yksityisautojen (henkilöautojen) ja niiden perävaunujen pinnoitettuihin renkaisiin;

1.2

pinnoitettuihin renkaisiin, joiden nopeuskyky on alle 80 km/h;

1.3

polkupyörien ja moottoripyörien renkaisiin;

1.4

renkaisiin, jotka on alun perin tuotettu ilman nopeustunnuksia ja/tai kuormitusindeksejä;

1.5

renkaisiin, jotka on alun perin tuotettu ilman tyyppihyväksyntää ja ilman joko E- tai e-merkkiä.

2.1

’pinnoitettujen ilmarenkaiden sarjalla’ tarkoitetaan pinnoitettujen ilmarenkaiden sarjaa, josta annetaan 4.1.4 kohdassa tarkoitetut tiedot;

2.2

ilmarenkaan ’rakenteella’ tarkoitetaan renkaan rungon teknisiä ominaisuuksia. Erityisesti seuraavat rakenteet erotetaan:

2.2.1

’ristikudos’ kuvaa ilmarenkaan rakennetta, jossa koordit ulottuvat renkaan jalkaosiin ja jossa ne on asetettu selvästi alle 90 asteen vuorokulmiin kulutuspinnan keskiviivaan nähden;

2.2.2

’ristikudosvyö’ kuvaa ristikudostyyppistä ilmarenkaan rakennetta, jossa runkoa vakauttaa vyö, joka koostuu kahdesta tai useammasta kerroksesta, jotka on valmistettu venymättömästä koordimateriaalista ja asetettu vuorokulmiin, jotka vastaavat läheisesti rungon vuorokulmia;

2.2.3

’vyö’ kuvaa ilmarenkaan rakennetta, jossa koordit ulottuvat renkaan jalkaosiin ja jossa ne on asetettu selvästi 90 asteen kulmaan kulutuspinnan keskiviivaan nähden ja jossa runkoa vakauttaa venymätön kehävyö;

2.3

’käyttöluokka’:

2.3.1

tavallinen rengas on rengas, joka on tarkoitettu ainoastaan tavalliseen maantiekäyttöön;

2.3.2

erikoiskäyttöön tarkoitettu rengas on rengas, joka on tarkoitettu sekakäyttöön (sekä maantiekäyttöön että maastokäyttöön tai rajoitetulla nopeudella tapahtuvaan käyttöön);

2.3.3

talvirengas on rengas, jonka kulutuskuvio tai sekä kulutuskuvio että rakenne on suunniteltu ensisijaisesti varmistamaan tavallista rengasta parempi suorituskyky liejussa ja tuoreessa tai sulavassa lumessa. Talvirenkaan kulutuskuvio koostuu yleensä urasta ja umpinaisista lohkoelementeistä, jotka sijaitsevat kauempana toisistaan kuin tavallisen renkaan lohkoelementit;

2.4

’renkaan jalkaosalla’ tarkoitetaan ilmarenkaan osaa, joka on muodoltaan ja rakenteeltaan sellainen, että se sopii vanteeseen ja pitää renkaan vanteessa;

2.5

’koordilla’ tarkoitetaan säikeitä, jotka muodostavat koordikerrosten kudoksen ilmarenkaassa;

2.6

’koordikerroksella’ tarkoitetaan kumipäällysteisten samansuuntaisten koordien muodostamaa kerrosta;

2.7

’vyöllä’ tarkoitetaan vyökudos- tai ristikudosvyörenkaassa kulutuspinnan alla olevaa (olevia) materiaalin (materiaalien) kerrosta (kerroksia), jo(t)ka on asetettu kulutuspinnan keskiviivan suuntaisesti sitomaan runkoa kehän pituudelta;

2.8

’puskurikerros’ koskee ristikudosrengasta ja sillä tarkoitetaan välikoordikerrosta rungon ja kulutuspinnan välissä;

2.9

’suojaava puskurikerros’ koskee vyökudosrengasta ja sillä tarkoitetaan valinnaista kulutuspinnan ja vyön välissä olevaa välikoordikerrosta, jonka tarkoituksena on vyöhön kohdistuvien vaurioiden vähimmäistäminen;

2.10

’reunanauhalla’ tarkoitetaan renkaan jalkaosan alueella olevaa materiaalia, joka suojaa renkaan runkoa pyörän vanteen aiheuttamalta hankaantumiselta tai hiertymiseltä;

2.11

’rungolla’ tarkoitetaan ilmarenkaan muuta rakenneosaa kuin kulutuspintaa ja sivupintojen ulointa kumia; täytettynä rakenneosa kannattaa kuormitusta;

2.12

’kulutuspinnalla’ tarkoitetaan sitä ilmarenkaan osaa, jonka on suunniteltu joutuvan kosketukseen maanpinnan kanssa, joka suojaa renkaan runkoa mekaanisilta vaurioilta ja joka vaikuttaa renkaan kykyyn tarttua maanpintaan;

2.13

’sivupinnalla’ tarkoitetaan ilmarenkaan osaa, joka on kulutuspinnan ja sen alueen, jonka vanteen reunan on suunniteltu peittävän, välissä;

2.14

’renkaan alemmalla alueella’ tarkoitetaan aluetta, joka jää renkaan poikkileikkauksen enimmäisleveyttä vastaavan alueen ja sen alueen, jonka vanteen reunan on suunniteltu peittävän, väliin;

2.15

’kulutuspinnan uralla’ tarkoitetaan kulutuspinnan kuvion vierekkäisten kaarien tai lohkojen väliin jäävää tilaa;

2.16

’poikkileikkauksen leveydellä’ tarkoitetaan lineaarista etäisyyttä täytetyn ilmarenkaan sivupintojen ulkoreunojen välillä, kun rengas on asennettu määriteltyyn mittausvanteeseen; merkintöjen, koristeiden tai suojanauhojen taikka ‐kaarien aiheuttamia kohoumia ei oteta huomioon;

2.17

’kokonaisleveydellä’ tarkoitetaan täytetyn ilmarenkaan sivupintojen ulkoreunojen välistä lineaarista etäisyyttä merkintöjen, koristeiden tai suojanauhojen taikka -kaarien aiheuttamat kohoumat mukaan luettuna, kun rengas on asennettu määriteltyyn mittausvanteeseen;

2.18

’poikkileikkauksen korkeudella’ tarkoitetaan etäisyyttä, joka on puolet renkaan ulkohalkaisijan ja vanteen nimellishalkaisijan välisestä erosta;

2.19

’poikkileikkaussuhteella’ tarkoitetaan etäisyyttä, joka on puolet renkaan ulkohalkaisijan ja vanteen nimellishalkaisijan välisestä erosta;

2.20

’ulkohalkaisijalla’ tarkoitetaan täytetyn, vastikään pinnoitetun renkaan kokonaishalkaisijaa;

2.21

’renkaan kokomerkinnällä’ tarkoitetaan merkintää, josta käy ilmi

2.21.1

poikkileikkauksen nimellisleveys. Tämä on ilmaistava millimetreinä lukuun ottamatta niitä renkaita, joiden kokomerkintä esitetään tämän säännön liitteen 5 taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa;

2.21.2

poikkileikkaussuhde lukuun ottamatta niitä renkaita, joiden kokomerkintä esitetään tämän säännön liitteen 5 taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa;

2.21.3

tavanomainen luku d (d-tunnus), joka osoittaa vanteen nimellishalkaisijan ja joka vastaa joko koodeina (100:aa pienemmät luvut) tai millimetreinä (100:aa suuremmat luvut) ilmaistua vanteen halkaisijaa. Merkinnässä saa käyttää kumpaakin mittaustyyppiä vastaavia lukuja;

2.21.3.1

millimetreinä ilmaistut d-tunnusten arvot esitetään seuraavassa:

2.22

’vanteen nimellishalkaisijalla (d)’ tarkoitetaan sellaisen vanteen halkaisijaa, johon on suunniteltu asennettavaksi rengas;

2.23

’vanteella’ tarkoitetaan renkaan ja sisärenkaan yhdistelmän tai sisärenkaattoman renkaan kannatinta, johon renkaan jalkaosat istutetaan;

2.24

’mittausvanteella’ tarkoitetaan vannetta, joka määritellään ’mittausvanteen leveytenä’ tai ’teoreettisena vanteen leveytenä’ tietylle renkaan kokomerkinnälle yhden tai useamman kansainvälisen rengasstandardin (International Tyre Standard) missä tahansa painoksessa;

2.25

’testausvanteella’ tarkoitetaan jossakin kansainvälisessä rengasstandardissa kyseisen kokomerkinnän ja tyypin renkaalle hyväksytyksi, suositelluksi tai sallituksi määriteltyä vannetta;

2.26

’kansainvälisellä rengasstandardilla’ tarkoitetaan yhtä seuraavista standardiasiakirjoista:

Rengasstandardit ovat saatavissa seuraavista osoitteista:

2.27

’palojen irtoamisella’ tarkoitetaan kumipalojen irtoamista kulutuspinnasta;

2.28

’koordien irtoamisella’ tarkoitetaan koordien irtoamista niitä ympäröivästä kumipäällyksestä;

2.29

’koordikerrosten irtoamisella’ tarkoitetaan vierekkäisten koordikerrosten irtoamista toisistaan;

2.30

’kulutuspinnan irtoamisella’ tarkoitetaan kulutuspinnan irtoamista renkaan rungosta;

2.31

’huoltokuvauksella’ tarkoitetaan renkaan kuormitusindeksin ja nopeustunnuksen erityistä yhdistelmää;

2.32

’kuormitusindeksillä’ tarkoitetaan numeerista koodia, joka osoittaa kuorman, jonka rengas pystyy kantamaan siihen liittyvää nopeustunnusta vastaavassa nopeudessa silloin, kun rengasta käytetään valmistajan määrittelemien huoltoedellytysten mukaisesti. Ilmarenkaalla voi olla useampi kuin yksi kuormitusindeksi, joka osoittaa renkaan kantavuuden yksittäis- tai kaksoisasennuksessa tai vaihtoehtoisen kantavuuden (ainutkertainen piste), jonka osalta ei sallita kuormituksen vaihtelua tämän säännön 2.35 kohdan ja liitteen 8 mukaisesti.

Kuormitusindeksien ja niitä vastaavien kuormien luettelo esitetään tämän säännön liitteessä 4;

2.33

’nopeustunnuksella’ tarkoitetaan

2.33.1

aakkosellista tunnusta, joka ilmoittaa nopeuden, jossa rengas pystyy kantamaan vastaavan kuormitusindeksin ilmoittaman kuorman;

2.33.2

nopeustunnukset ja vastaavat nopeudet esitetään seuraavassa taulukossa:

2.34

’ainutkertaisella pisteellä’ tarkoitetaan lisähuoltokuvausta, joka merkitään tavallisen huoltokuvauksen viereen mutta jota ei saa käyttää tämän säännön 2.35 kohdassa ja liitteessä 8 määritellyn kantavuuden vaihtelun laskemiseen;

2.35

’nopeudesta riippuvalla kantavuuden vaihtelulla’ tarkoitetaan renkaan vaihtoehtoista kantavuutta silloin, kun rengasta käytetään nopeudella, joka eroaa tavallisen huoltokuvauksen nopeustunnuksen osoittamasta nopeudesta. Sallitut vaihteluarvot annetaan tämän säännön liitteen 8 taulukossa;

2.36

’pinnoituslaitoksella’ tarkoitetaan valmiita pinnoitettuja renkaita tuottavaa laitosta tai paikallisten laitosten ryhmää;

2.37

’pinnoituksella’ tarkoitetaan käytetyn renkaan kunnostamista korvaamalla kulunut kulutuspinta uudella materiaalilla. Tähän saattaa myös kuulua uloimman sivupinnan kunnostaminen ja lakikoordikerrosten tai suojaavan puskurikerroksen vaihtaminen. Pinnoitukseen kuuluvat seuraavat prosessit:

2.37.1

’harjapinnoitus’ — kulutuspinnan korvaaminen;

2.37.2

’kokopinnoitus’ — kulutuspinnan korvaaminen siten, että uusi materiaali osittain peittää sivupinnan;

2.37.3

’pinnoitus jalkaosasta jalkaosaan’ — kulutuspinnan korvaaminen ja sivupinnan kunnostaminen renkaan alempi alue kokonaan tai osittain mukaan luettuna;

2.38

’ulkorengas’ on renkaan rungosta sekä jäljellä olevasta kulutuspinnasta ja sivupintamateriaalista koostuva käytetty rengas;

2.39

’karhennus’ on prosessi, jossa ulkorenkaasta poistetaan vanha materiaali pinnan pohjustamiseksi uutta materiaalia varten;

2.40

’korjaaminen’ tarkoittaa vaurioituneille renkaiden rungoille sovituissa rajoissa tehtäviä korjaustöitä;

2.41

’kulutuspinnan materiaali’ on kuluneen kulutuspinnan korvaamiseen sopivassa muodossa oleva materiaali. Tämä materiaali voi olla esimerkiksi seuraavissa muodoissa:

2.41.1

’pinnoituspinta’ — valmiiksi leikatut pituudet, jotka on puristettu vaadittuun poikkileikkausprofiiliin ja tämän jälkeen kylmäsovitettu valmisteltuun ulkorenkaaseen. Uusi materiaali on vulkanoitava;

2.41.2

’liuskakierretty’ — kulutuspinnan materiaalista valmistettu suorapuristettu nauha, joka kierretään valmisteltuun ulkorenkaaseen siten, että vaadittu poikkileikkausprofiili saavutetaan. Uusi materiaali on vulkanoitava;

2.41.3

’suorapuristettu’ — kulutuspinnan materiaali puristetaan vaaditun poikkileikkausprofiilin aikaansaamiseksi ja suoraan valmistellun ulkorenkaan pinnalle. Uusi materiaali on vulkanoitava;

2.41.4

’ennalta vulkanoitu’ — etukäteen muotoiltu ja vulkanoitu kulutuspinta, joka kiinnitetään suoraan valmisteltuun ulkorenkaaseen. Uusi materiaali on sidottava sideaineella ulkorenkaaseen;

2.42

’sivupinnan päällyste’ on materiaali, jolla ulkorenkaan sivupinnat päällystetään siten, että vaadittujen merkintöjen annetaan muodostua;

2.43

’aluskumi’ on materiaali, jota käytetään sitovana kerroksena uuden kulutuspinnan ja renkaan rungon välillä sekä vähäisempien vaurioiden korjaamiseen;

2.44

’sideaine’ on sitova liuos, joka pitää uudet materiaalit paikallaan ennen vulkanointia;

2.45

’vulkanointi’ on termi, jota käytetään kuvaamaan uuden materiaalin fyysisissä ominaisuuksissa tapahtuvaa muutosta, joka yleensä johtuu materiaalin altistamisesta lämmölle ja paineelle määrätyksi ajaksi valvotuissa olosuhteissa.

3.1

Esimerkki pinnoitetun renkaan merkinnästä esitetään tämän säännön liitteessä 3.

3.2

Pinnoitetuissa symmetrisissä renkaissa on oltava kummallakin sivupinnalla ja pinnoitetuissa epäsymmetrisissä renkaissa ainakin ulommalla sivupinnalla

3.2.1

tavaramerkki tai kauppanimi;

3.2.2

renkaan kokomerkintä 2.21 kohdan määritelmän mukaisesti;

3.2.3

ilmoitus rakenteesta seuraavasti:

3.2.3.1

ristikudosrenkaat: ei ilmoitusta tai D-kirjain vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän edessä;

3.2.3.2

vyökudosrenkaat: R-kirjain vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän edessä ja haluttaessa merkintä ’RADIAL’;

3.2.3.3

ristikudosvyörenkaat: B-kirjain vanteen halkaisijan osoittavan merkinnän edessä ja lisäksi merkintä ’BIAS-BELTED’;

3.2.4

huoltokuvaus, johon sisältyy

3.2.4.1

ilmoitus renkaan nimelliskantavuudesta (nimelliskantavuuksista) 2.32 kohdassa määritellyn kuormitusindeksin (määriteltyjen kuormitusindeksien) muodossa;

3.2.4.2

ilmoitus renkaan nimellisnopeuskyvystä 2.33 kohdassa määritellyn tunnuksen muodossa;

3.2.5

tarvittaessa yksi vaihtoehtoinen huoltokuvaus (ainutkertainen piste), johon sisältyy

3.2.5.1

ilmoitus renkaan kantavuudesta (kantavuuksista) 2.32 kohdassa määritellyn kuormitusindeksin (määriteltyjen kuormitusindeksien) muodossa;

3.2.5.2

ilmoitus nopeuskyvystä 2.33 kohdassa määritellyn tunnuksen muodossa;

3.2.6

merkintä ’TUBELESS’, jos rengas on suunniteltu käytettäväksi ilman sisärengasta;

3.2.7

merkintä ’M+S’ tai ’MS’ tai ’M.S’. taikka ’M & S’, jos kyseessä on talvirengas;

3.2.8

pinnoituspäivämäärä seuraavasti:

3.2.8.1

joulukuun 31 päivään 1999 saakka: joko 3.2.8.2 kohdan määritelmän mukaisesti tai kolmesta numerosta muodostuvana ryhmänä, jonka kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat viikkoa ja kolmas numero valmistusvuosikymmenen vuotta. Päiväyskoodi voi kattaa viikkonumeron osoittaman viikon ja kolmen sitä seuraavan viikon muodostaman tuotantojakson. Esimerkiksi merkintä ’253’ voi tarkoittaa rengasta, joka pinnoitettiin viikoilla 25, 26, 27 tai 28 vuonna 1993.

Päiväyskoodin saa merkitä ainoastaan yhdelle sivupinnalle;

3.2.8.2

tammikuun 1 päivästä 2000 alkaen: neljästä numerosta muodostuvana ryhmänä, jonka kaksi ensimmäistä numeroa tarkoittavat viikkoa ja kaksi seuraavaa numeroa vuotta, jona rengas pinnoitettiin. Päiväyskoodi voi kattaa viikkonumeron osoittaman viikon ja kolmen sitä seuraavan viikon muodostaman tuotantojakson. Esimerkiksi merkintä ’2503’ voi tarkoittaa rengasta, joka pinnoitettiin viikoilla 25, 26, 27 tai 28 vuonna 2003.

Päiväyskoodin saa merkitä ainoastaan yhdelle sivupinnalle;

3.2.9

3.2.10

PSI-indeksinä annettava ilmoitus kuormituksen-/nopeudensietotesteissä, sellaisina kuin ne esitetään tämän säännön liitteessä 7 olevassa 2 kohdassa, käytettävästä täyttöpaineesta.

Tämän ilmoituksen saa sijoittaa ainoastaan yhdelle sivupinnalle;

3.2.11

merkintä ’RETREAD’ tai ’REMOULD’ (tammikuun 1 päivän 1999 jälkeen on käytettävä ainoastaan merkintää ’RETREAD’). Pinnoittajan pyynnöstä sama merkintä voidaan lisätä myös muilla kielillä;

3.2.12

merkintä ’ET’ tai ’ML’ tai ’MPT’ erikoiskäyttöön tarkoitetuille renkaille (7).

3.3

Ennen hyväksyntää renkaissa on oltava riittävän suuri tyhjä tila 5.8 kohdassa tarkoitetulle ja tämän säännön liitteessä 2 esitetylle hyväksyntämerkille.

3.4

Hyväksynnän jälkeen 5.8 kohdassa tarkoitettu ja tämän säännön liitteessä 2 esitetty merkintä on kiinnitettävä 3.3 kohdassa tarkoitettuun tyhjään tilaan. Tämän merkinnän saa kiinnittää ainoastaan yhdelle sivupinnalle.

3.5

Edellä 3.2 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen sekä 3.4 ja 5.8 kohdassa tarkoitetun hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa, ja ne on valettava tai pysyvästi merkittävä renkaaseen.

3.6

Jos alkuperäisen valmistajan renkaille antamat eritelmät ovat vielä luettavissa renkaiden pinnoittamisen jälkeen, ne katsotaan pinnoittajan pinnoitetulle renkaalle antamiksi eritelmiksi. Jos kyseiset alkuperäiset eritelmät eivät ole sovellettavissa pinnoittamisen jälkeen, ne on poistettava kokonaan.

3.7

Alkuperäinen E‐ tai e-hyväksyntämerkki ja hyväksyntänumero sekä kaikki muut pinnoituslaitoksen mahdolliset myöhemmät hyväksyntämerkit ja ‐numerot, jos ne eivät enää ole sovellettavissa, on poistettava.

4.1

Renkaan kauppanimen tai tavaramerkin haltijan tai tämän valtuutetun edustajan on haettava pinnoituslaitoksen hyväksyntää. Hakemuksesta on käytävä ilmi

4.1.1

pinnoitettuja renkaita tuottavan yrityksen rakenne;

4.1.2

lyhyt kuvaus laadunhallintajärjestelmästä, jonka avulla varmistetaan renkaiden pinnoitusmenettelyjen tehokas valvonta tämän säännön vaatimusten täyttämiseksi;

4.1.3

tuotetuista pinnoitetuista renkaista käytettävät kauppanimet tai tavaramerkit;

4.1.4

seuraavat pinnoitettavia renkaita koskevat tiedot:

4.1.4.1

rengaskoot;

4.1.4.2

renkaiden rakenne (ristikudos-, ristikudosvyö- tai vyörengas);

4.1.4.3

renkaiden rakenne (renkaiden käyttöluokka (normaali- tai talvirengas jne.);

4.1.4.4

pinnoitusjärjestelmä ja käytettävien uusien materiaalien kiinnitysmenetelmä 2.37 ja 2.41 kohdan määritelmien mukaisesti;

4.1.4.5

pinnoitettavien renkaiden enimmäisnopeuden tunnus;

4.1.4.6

pinnoitettavien renkaiden enimmäiskuormituksen indeksi;

4.1.4.7

nimetty kansainvälinen rengasstandardi, jonka mukaisia renkaat ovat.

5.1

Jotta pinnoituslaitos voi pinnoittaa renkaita, hyväksyntäviranomaisten on hyväksyttävä pinnoituslaitos tämän säännön vaatimusten mukaisesti. Hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän säännön mukaisesti sen varmistamiseksi, että kyseisessä laitoksessa pinnoitetut renkaat täyttävät tässä säännössä asetetut vaatimukset. Pinnoituslaitos on täysin vastuussa sen varmistamisesta, että pinnoitetut renkaat täyttävät tämän säännön vaatimukset ja että ne käyttäytyvät riittävän hyvin normaalikäytössä.

5.2

Renkaiden pinnoituslaitoksen alkuarviointia koskevien normaalivaatimusten lisäksi hyväksyntäviranomaisen on oltava vakuuttunut siitä, että materiaalitoimittajien menettelyjä, toimintaa, ohjeita ja erittelyjä koskevat asiakirjat on laadittu kielellä, jota renkaiden pinnoituslaitoksen toimijat ymmärtävät helposti.

5.3

Hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että kunkin laitoksen menettelyjä ja toimia koskevissa asiakirjoissa eritellään käytettyjen korjausmateriaalien ja ‐menettelyjen osalta ne vaurioiden rajat, joiden ylittyessä renkaan rungon vaurioiden tai reikien ei enää katsota olevan korjattavissa, olivatpa kyseiset vauriot jo olleet olemassa tai aiheutuneet pinnoituksen valmisteluprosessien aikana.

5.4

Ennen hyväksynnän myöntämistä viranomaisen on oltava vakuuttunut siitä, että pinnoitetut renkaat ovat tämän säännön mukaisia ja että 6.5 ja 6.6 kohdassa määritellyt testit on suoritettu hyväksyttävästi vähintään 5:lle mutta ei välttämättä yli 20:lle pinnoitetun renkaan näytteelle, jotka edustavat pinnoituslaitoksen tuottamaa renkaiden sarjaa.

5.5

Jos milloin tahansa testien kuluessa renkaassa ilmenee vika, samasta eritellystä renkaasta testataan kaksi lisänäytettä.

Jos toinen tai kumpikaan näistä kahdesta lisänäytteestä ei täytä vaatimuksia, testataan vielä kaksi näytettä.

Jos toinen tai kumpikaan näistä kahdesta viimeisestä näytteestä ei täytä vaatimuksia, pinnoituslaitoksen hyväksyntähakemus hylätään.

5.6

Jos kaikki tämän säännön vaatimukset täyttyvät, hyväksyntä myönnetään ja kullekin hyväksytylle pinnoituslaitokselle annetaan hyväksyntänumero. Tämän numeron kahdesta ensimmäisestä numerosta käy ilmi muutossarja, joka sisältää ne sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset, jotka ovat hyväksynnän myöntämishetkellä viimeisimmät. Hyväksyntänumeroa edeltää merkintä ’109R’, joka tarkoittaa sitä, että hyväksyntää sovelletaan tämän säännön mukaisesti pinnoitettuun renkaaseen.

Sama viranomainen ei saa antaa samaa numeroa toiselle tämän säännön soveltamisalaan kuuluvalle laitokselle.

5.7

Tämän säännön mukaisesta hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka lopullisesti keskeytetystä tuotannosta on ilmoitettava tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

5.8

Jokaiseen tämän säännön vaatimukset täyttävään pinnoitettuun renkaaseen on kiinnitettävä näkyvästi 3.3 kohdassa määriteltyyn paikkaan ja 3.2 kohdassa määriteltyjen merkintöjen lisäksi kansainvälinen hyväksyntämerkki, joka koostuu

5.8.1

E-kirjaimesta ja sitä seuraavasta hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumerosta (8) ympyrän sisällä; ja

5.8.2

edellä 5.6 kohdassa määritellystä hyväksyntänumerosta.

5.9

Tämän säännön liitteessä 2 annetaan esimerkki hyväksyntämerkistä.

6.1

Renkaita ei saa hyväksyä ensimmäiseen pinnoitukseen, jos niitä ei ole tyyppihyväksytty ja jos niissä ei ole joko E‐ tai e‐merkkiä; tätä vaatimusta sovelletaan pakollisena kuitenkin vasta viimeistään 1 päivästä tammikuuta 2000.

6.2

Edellytykset, jotka on täytettävä ennen pinnoitusta:

6.2.1

renkaiden on oltava puhtaat ja kuivat ennen tarkastusta;

6.2.2

ennen karhennusta jokainen rengas on tarkastettava perusteellisesti sekä sisä‐ että ulkopuolelta, jotta varmistetaan renkaan sopivuus pinnoitukseen;

6.2.3

sellaisia renkaita, joissa on näkyviä ylikuormituksen tai alipaineen aiheuttamia vaurioita, ei saa pinnoittaa;

6.2.4

renkaita, joissa on näkyvissä jokin seuraavista vaurioista, ei saa hyväksyä pinnoitukseen:

6.2.4.1

yleiset vauriot:

6.2.4.2

vauriot, jotka ylittävät määritellyt korjattavissa olevien vaurioiden rajat — ks. 5.3 kohta:

6.3

Valmistelu:

6.3.1

Karhennuksen jälkeen ja ennen uuden materiaalin kiinnittämistä jokainen rengas on tarkastettava perusteellisesti uudelleen ainakin ulkopuolelta, jotta varmistetaan edelleen renkaan sopivuus pinnoitukseen.

6.3.2

Koko se pinta, johon uusi materiaali kiinnitetään, on valmisteltava ilman ylikuumennusta. Karhennetussa pintarakenteessa ei saa olla syviä karhennusrepeymiä tai irtonaista materiaalia.

6.3.3

Jos käytetään ennalta vulkanoitua materiaalia, valmistellun alueen rajojen on täytettävä materiaalin valmistajan vaatimukset.

6.3.4

Karhennuksen aikana aiheutuneet vauriot eivät saa ylittää korjattavissa oleville vaurioille määriteltyjä rajoja (ks. 5.3 kohta), ja vauriot on korjattava.

6.3.5

Karhennuksesta ristikudosrenkaille aiheutuvien vaurioiden on rajoituttava ulkorenkaan rungon lakikerroksen uloimpaan koordikerrokseen. Rungon koordikerrokseksi katsotaan ensimmäinen koordikerros, ellei puskurikerros ole varmuudella tunnistettavissa. Jos puskurikerros on asennettu, paikallisvauriot sallitaan.

6.3.6

Vyörenkaiden vyön paikalliset karhennusvauriot sallitaan. Suurempien vaurioiden ollessa kyseessä koko vyön tai vyön osien korvaaminen sallitaan. Jos renkaaseen mahdollisesti asennettu ja varmuudella sellaiseksi tunnistettava suojaava puskurikerros vaurioituu, se voidaan poistaa eikä sitä tarvitse korvata uudella.

6.3.7

Avoimet teräsosat on käsiteltävä mahdollisimman nopeasti asianmukaisella materiaalilla kyseisen materiaalin valmistajan määrittelemällä tavalla.

6.4

Pinnoitus:

6.4.1

Pinnoittajan on varmistettava, että joko korjausmateriaalien (paikat mukaan luettuna) valmistaja tai toimittaja on vastuussa seuraavassa luetelluista seikoista:

6.4.2

Pinnoittaja on vastuussa siitä, että korjausmateriaaleja käytetään oikealla tavalla, ja sen varmistamisesta, että korjauksessa ei tapahdu virheitä, jotka saattavat vaikuttaa renkaan tyydyttävään käyttöikään.

6.4.3

Alue vyökudosrenkaan sivupinnan tai olakkeen vahvistetun korjauksen ympärillä saa hieman pullistua, kun rengas asennetaan paikalleen ja täytetään suositeltuun käyttöpaineeseen. Korjauksissa on käytettävä vahvistettuja korjausmateriaaleja, jotka ovat fyysisiltä ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne rajoittavat pullistuman korkeuden enintään 4 millimetriin.

6.4.4

Pinnoittajan on varmistettava, että joko kulutuspinnan ja sivupinnan materiaalin valmistaja tai toimittaja antaa eritelmät materiaalin varastointi‐ ja käyttöolosuhteista materiaalin ominaisuuksien takaamiseksi. Pinnoittajan pyynnöstä nämä tiedot on annettava sen maan kansallisella kielellä, jossa materiaaleja tullaan käyttämään.

6.4.5

Pinnoittajan on varmistettava, että korjausmateriaali ja/tai ‐yhdiste vahvistetaan valmistajan tai toimittajan todistuksessa. Materiaaliyhdisteen on oltava sopiva renkaan aiottuun käyttötarkoitukseen.

6.4.6

Käsitelty rengas on vulkanoitava mahdollisimman pian kaikkien korjausten ja kokoamistoimenpiteiden jälkeen ja viimeistään materiaalin valmistajan eritelmien mukaisessa ajassa.

6.4.7

Rengasta on vulkanoitava käytetyille materiaaleille ja käsittelylaitteille soveltuvan ja määritellyn ajan niille soveltuvassa ja määritellyssä lämpötilassa ja paineessa. Valun mittojen on oltava sopivat uuden materiaalin paksuuteen ja karhennetun renkaan kokoon.

6.4.8

Alkuperäisen materiaalin paksuuden karhennuksen jälkeen ja uuden materiaalin keskimääräisen paksuuden kulutuskuvion alla pinnoituksen jälkeen on oltava 6.4.8.1 ja 6.4.8.2 kohdassa annettujen arvojen mukaisia.

6.4.8.1

Vyökudosrenkaat (mm):

3 ≤ (A+B) ≤ 13 (vähintään 3,0 mm; enintään 13,0 mm)

A ≥ 2 (vähintään 2,0 mm)

B ≥ 0 (vähintään 0,0 mm)

6.4.8.2

Ristikudosrenkaat:

Alkuperäisen materiaalin paksuuden puskurikerroksen yläpuolella on oltava ≥ 0,80 mm.

Uuden materiaalin keskimääräisen paksuuden karhennuslinjan yläpuolella on oltava ≥ 2,00 mm.

Alkuperäisen ja uuden materiaalin yhteenlasketun paksuuden kulutuskuvion urien pohjan alapuolella on oltava ≥ 3,00 mm ja ≤ 13,00 mm.

6.4.9

Pinnoitetun renkaan huoltokuvauksessa ei saa esiintyä korkeampaa nopeustunnusta eikä kuormitusindeksiä kuin alkuperäisen, ensimmäistä kertaa pinnoitettavan renkaan huoltokuvauksessa, ellei alkuperäisen, ensimmäisen käyttöiän renkaan valmistajalle ole myönnetty hyväksyntää saman rungon käyttämiseksi tarkistetun huoltokuvauksen mukaisesti.

Hyväksyntäviranomaisen on toimitettava tieto alkuperäisen, ensimmäistä kertaa pinnoitettavan renkaan rungon uudelleenluokittelusta tällä tavoin pinnoituslaitoksen vapaasti saataville, ja siitä on ilmoitettava vuoden 1958 sopimuksen muille sopimuspuolille (ks. pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen 5 artikla — asiakirja E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2).

Tämän tiedon ilmoittamiseen on käytettävä säännön N:o 54 liitteessä 1 esitettyä standardilomaketta.

6.4.10

Edellä 6.4.9 kohdassa tarkoitettu huoltokuvauksen uudelleenluokittelu sallitaan ainoastaan alkuperäisen renkaan ensimmäistä pinnoitusta varten.

Aiemmin pinnoitettujen renkaiden nopeustunnusta ja kuormitusindeksiä ei saa korottaa käytetyssä ulkorenkaassa näkyvän nopeustunnuksen ja kuormitusindeksin yläpuolelle.

6.5

Tarkastus:

6.5.1

Vulkanoinnin jälkeen, kun renkaassa on vielä lämpöä, kaikki pinnoitetut renkaat on tarkastettava sen varmistamiseksi, ettei niissä ole mitään näkyviä vikoja. Pinnoituksen aikana tai sen jälkeen rengas on täytettävä ilmalla vähintään 1,5 baarin paineeseen tarkastusta varten. Jos renkaan profiilissa on näkyviä vikoja (esimerkiksi rakkuloita, painanteita), rengas on tarkastettava huolellisesti sen määrittämiseksi, mistä viat johtuvat.

6.5.2

Ennen pinnoitusta, pinnoituksen aikana tai sen jälkeen renkaan rakenteen yhtenäisyys on tarkastettava vähintään kerran sopivalla tarkastusmenetelmällä.

6.5.3

Laadunvalvontatarkoituksia varten osa pinnoitetuista renkaista on tarkastettava rikkovalla tai rikkomattomalla testausmenettelyllä. Tarkastettujen renkaiden määrä ja tarkastusten tulokset on kirjattava ylös.

6.5.4

Pinnoituksen jälkeen pinnoitetun renkaan mittojen tämän säännön liitteen 6 mukaisesti mitattuna on vastattava mittoja, jotka on laskettu joko tämän säännön 7 kohdan menettelyjen tai liitteen 5 menettelyjen mukaisesti. On huomattava, että pinnoitetun renkaan enimmäisulkohalkaisija saa olla enintään 1,5 prosenttia suurempi kuin säännössä N:o 54 sallittu uuden, alkuperäisen renkaan enimmäisulkohalkaisija.

6.6

Suorituskykytesti:

6.6.1

Tämän säännön vaatimusten mukaisesti pinnoitettujen renkaiden on pystyttävä täyttämään tämän säännön liitteessä 7 määritellyn kuormituksen‐/nopeudensietotestin vaatimukset.

6.6.2

Pinnoitetun renkaan, jossa kuormituksen‐/nopeudensietotestin jälkeen ei ole havaittavissa kulutuspinnan irtoamista, koordikerrosten irtoamista, koordien irtoamista, palojen irtoamista tai rikkinäisiä koordeja, katsotaan suoriutuneen testistä hyväksyttävästi.

6.6.3

Renkaan ulkohalkaisijan arvo kuusi tuntia kuormituksen‐/nopeudensietotestin jälkeen mitattuna saa erota enintään ± 3,5 prosenttia ennen testiä mitatun ulkohalkaisijan arvosta.

7.1

Tämän säännön vaatimusten mukaisesti pinnoitettujen renkaiden on täytettävä seuraavat mitat:

7.1.1

Poikkileikkauksen leveys

7.1.1.1

Poikkileikkauksen leveys on laskettava seuraavalla kaavalla:

S = S1 + K (A – A1)

jossa

7.1.2

Ulkohalkaisija

7.1.2.1

Pinnoitetun renkaan teoreettinen ulkohalkaisija on laskettava seuraavalla kaavalla:

D = d + 2H

jossa

jossa

Kaikkien edellä mainittujen tunnusten on oltava samassa muodossa kuin ne esitetään renkaan kokomerkinnässä renkaan sivupinnassa 3.2.2 kohdan vaatimusten ja 2.21 kohdan määritelmän mukaisesti.

7.1.2.2

Niiden renkaiden ulkohalkaisija, joiden merkintä annetaan Euroopan talouskomission säännön N:o 54 liitteen 5 taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa, on kuitenkin kyseisissä taulukoissa annettu ulkohalkaisija.

7.1.3

Pinnoitettujen renkaiden mittausmenetelmä

7.1.3.1

Pinnoitettujen renkaiden mitat on mitattava tämän säännön liitteessä 6 vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

7.1.4

Poikkileikkauksen leveyttä koskevat vaatimukset

7.1.4.1

Tosiasiallinen kokonaisleveys saa olla pienempi kuin 7.1 kohdassa määritetty poikkileikkauksen leveys (määritetyt poikkileikkauksen leveydet).

7.1.4.2

Tosiasiallinen kokonaisleveys saa myös ylittää 7.1 kohdassa määritetyn arvon (määritetyt arvot)

Niiden renkaiden osalta, joiden poikkileikkauksen leveys on yli 305 mm ja jotka on tarkoitettu kaksoisasennukseen, nimellisarvo saa ylittyä (nimellisarvot saavat ylittyä) enintään

7.1.5

Ulkohalkaisijaa koskevat vaatimukset

7.1.5.1

Pinnoitetun renkaan tosiasiallinen ulkohalkaisija ei saa olla seuraavalla kaavalla saatujen Dmin‐ ja Dmax-arvojen ulkopuolella:

Dmin = d + (2H x a)

Dmax = 1,015 x [d + (2H x b)]

jossa

7.1.5.1.1

niiden kokojen osalta, joita ei ole annettu tämän säännön liitteen 5 taulukoissa, sovelletaan 7.1.2.1 kohdassa esitettyjä H:n ja d:n määritelmiä;

7.1.5.1.2

edellä 7.1.2.2 kohdassa mainittujen kokojen osalta

H = 0,5 (D – d)

jossa D on kyseiselle koolle edellä mainituissa taulukoissa annettu ulkohalkaisija ja d on kyseiselle koolle edellä mainituissa taulukoissa annettu vanteen nimellishalkaisija;

7.1.5.1.3

kerroin a = 0,97;

7.1.5.1.4

kerroin b on

7.1.5.2

Talvirenkaiden osalta 7.1.5.1 kohdassa laskettu enimmäisulkohalkaisija (Dmax) saa ylittyä enintään 1 prosentilla.

8.1

Kaikista pinnoituslaitosta koskevista muutoksista, joilla on vaikutusta pinnoituslaitoksen hyväksyntähakemuksessa (ks. 4 kohta) antamiin tietoihin, on ilmoitettava pinnoituslaitoksen hyväksyneelle hyväksyntäviranomaiselle. Tämän jälkeen kyseinen viranomainen voi joko

8.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole havaittavaa kielteistä vaikutusta ja että pinnoituslaitos joka tapauksessa edelleen täyttää vaatimukset, tai

8.1.2

vaatia hyväksynnän uudelleentarkastelua.

8.2

Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi 5.7 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

9.1

Tämän säännön mukaisesti hyväksytyn pinnoituslaitoksen on täytettävä 6 kohdassa asetetut vaatimukset.

9.2

Hyväksynnän haltijan on varmistettava, että kunkin tuotantovuoden aikana tasaisin väliajoin tarkastetaan ja testataan tämän säännön mukaisesti vähintään seuraavassa esitetty, tuotettavaa sarjaa edustava määrä renkaita:

9.2.1

0,01 prosenttia vuosittaisesta kokonaistuotannosta, kuitenkin vähintään 2 mutta ei välttämättä enemmän kuin 10 rengasta.

9.3

Jos 9.2 kohdassa esitetyt vaatimukset täytetään hyväksyntäviranomaisen toimesta tai tämän valvonnan alaisena, tuloksia voidaan käyttää osana 9.4 kohdassa esitettyjen vaatimusten täyttämistä tai niiden sijaan.

9.4

Pinnoituslaitoksen hyväksynyt viranomainen saa milloin tahansa tarkastaa kussakin laitoksessa sovellettavat vaatimustenmukaisuuden valvontamenetelmät. Tyyppihyväksyntäviranomainen ottaa kustakin laitoksesta sattumanvaraisesti näytteitä kunkin tuotantovuoden aikana, ja vähintään seuraavassa esitetty, tuotettavaa sarjaa edustava määrä renkaita tarkastetaan ja testataan tämän säännön mukaisesti:

9.4.1

0,01 prosenttia vuosittaisesta kokonaistuotannosta, kuitenkin vähintään 2 mutta ei välttämättä enemmän kuin 10 rengasta.

9.5

Edellä 9.4 kohdassa esitetyillä testeillä ja tarkastuksilla voidaan korvata 9.2 kohdan testit ja tarkastukset.

10.1

Pinnoituslaitokselle tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos 9 kohdan vaatimukset eivät täyty tai jos pinnoituslaitos taikka kyseisen laitoksen tuottamat pinnoitetut renkaat eivät täytä 9 kohdan vaatimuksia.

10.2

Jos tätä sääntöä soveltava sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 1 esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

12.1

Tätä sääntöä soveltavien vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten ja tarvittaessa hyväksyttyjen testauslaboratorioiden sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta.

12.2

Tätä sääntöä soveltavat vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolet voivat käyttää rengasvalmistajien tai pinnoituslaitosten laboratorioita ja nimetä hyväksytyiksi testauslaboratorioiksi laboratoriot, jotka sijaitsevat joko kyseisen vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolen alueella tai toisen sopimuspuolen alueella sillä edellytyksellä, että jälkimmäisen sopimuspuolen toimivaltainen hallinnollinen yksikkö on etukäteen hyväksynyt tämän menettelyn.

12.3

Jos vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuoli soveltaa 12.2 kohtaa, se voi niin halutessaan olla edustettuna testeissä.

a)

kokomerkintä, josta käyvät ilmi poikkileikkauksen nimellisleveys, poikkileikkaussuhde, rakenteen tyypin tunnus (tarvittaessa) ja vanteen nimellishalkaisija, on ryhmiteltävä edellä olevan esimerkin mukaisesti, eli: 295/80 R 22,5;

b)

huoltokuvaus, joka koostuu kuormitusindekseistä ja nopeustunnuksesta, on sijoitettava yhteen kokomerkinnän lähelle. Huoltokuvauksen merkintä voi olla joko ennen kokomerkintää tai sen jälkeen taikka sen ylä‐ tai alapuolella;

c)

tunnukset ”TUBELESS” ja ”M+S” voivat olla etäämpänä kokomerkinnän tunnuksesta;

d)

merkintä ”RETREAD” voi olla etäämpänä kokomerkinnän tunnuksesta;

e)

jos tämän säännön 3.2.5 kohtaa sovelletaan, kuormitusindekseistä ja nopeustunnuksesta koostuva lisähuoltokuvaus (ainutkertainen piste) on esitettävä renkaan sivupinnalla olevan nimellishuoltokuvauksen lähellä ympyrän sisällä.

1.

Rengas on asennettava pinnoittajan määrittelemään testausvanteeseen ja täytettävä nimetyssä kansainvälisessä rengasstandardissa (ks. tämän säännön 4.1.4.7 kohta) mainittuun, kyseiselle rengaskoolle ja kuormitusindeksille määriteltyä enimmäiskantavuutta vastaavaan nimellistäyttöpaineeseen.

2.

Asianmukaiseen vanteeseen asennettua rengasta on pidettävä laboratorion huoneenlämmössä vähintään 24 tunnin ajan, jollei tämän säännön 6.6.3 kohdassa toisin määrätä.

3.

Paine on säädettävä uudelleen tämän liitteen 1 kohdassa määriteltyä arvoa vastaavaksi.

4.

Kokonaisleveys on mitattava kuudesta tasaisen välimatkan päässä toisistaan sijaitsevasta pisteestä ympäri rengasta mahdollisten suojakaarien tai ‐nauhojen leveys huomioon ottaen. Kokonaisleveydeksi otetaan korkein saatu lukema.

5.

Ulkohalkaisija lasketaan täytetyn renkaan kehän enimmäisarvon pohjalta.

1.

Renkaan valmistelu

1.1

Pinnoitettu rengas asennetaan pinnoittajan määrittämään testausvanteeseen.

1.2

Sisäkumilla varustettuja renkaita testattaessa käytetään uutta sisäkumia tai sisäkumin, venttiilin ja läpän yhdistelmää (tarvittaessa).

1.3

Rengas täytetään ilmalla tämän säännön 3.2.10 kohdassa määriteltyä paineindeksiä vastaavaan paineeseen.

1.4

Renkaan ja pyörän muodostamaa kokonaisuutta pidetään testaustilan huoneenlämmössä vähintään kolmen tunnin ajan.

1.5

Rengaspaine säädetään uudelleen tämän liitteen 1.3 kohdassa määriteltyyn paineeseen.

2.

Testausmenettely

2.1

Renkaan ja pyörän muodostama kokonaisuus asennetaan testausakselille ja painetaan moottorikäyttöisen sileäpintaisen testirummun, joka on halkaisijaltaan 1,70 m ± 1 prosentti ja jonka pinnan leveys on vähintään yhtä suuri kuin renkaan kulutuspinnan leveys, ulkopintaa vasten. Tietyissä tapauksissa voidaan käyttää rumpua, joka on halkaisijaltaan 2,00 m ± 1 prosentti.

2.2

Testausakseliin kohdistetaan jäljempänä esitetyn testausohjelman mukaisesti sarja testikuormia, joista kukin vastaa yhtä prosenttiyksikköä tämän säännön liitteessä 4 ilmoitetusta kuormituksesta, joka vastaa renkaaseen merkittyä kuormitusindeksiä. Jos renkaalle on määritetty kuormitusindeksit sekä yksittäis‐ että kaksoisasennuksessa tapahtuvaa käyttöä varten, testissä käytetään yksittäisasennuksen kuormitusindeksiä vastaavaa kuormaa.

2.2.1

Renkaaseen, jonka kuormitusindeksi on ≤ 121 ja nopeustunnus ≥ Q (160 km/h), sovelletaan tämän liitteen 3 kohdassa määriteltyä testausmenettelyä.

2.2.2

Kaikkiin muihin renkaisiin sovelletaan tämän liitteen lisäyksessä 1 esitettyä testausmenettelyä.

2.3

Sietotestien ohjelma — ks. myös tämän liitteen lisäys 1.

2.3.1

Rengaspainetta ei saa korjata testin aikana, ja testikuormitus on pidettävä vakiona testin kaikkien kolmen vaiheen aikana.

2.3.2

Testaustilan lämpötilan on oltava 20 oC–30 oC testin aikana, jollei renkaan valmistaja tai pinnoittaja suostu korkeamman lämpötilan käyttämiseen.

2.4

Sietotestien ohjelma on vietävä läpi keskeytyksettä.

3.

Kuormituksen‐/nopeudensietotestien menettely renkaille, joiden kuormitusindeksi on ≤ 121 ja nopeustunnus ≥ Q (160 km/h)

3.1

Pyörään ja renkaaseen kohdistuva kuorma on seuraavassa ilmoitettu prosenttiosuus renkaan kuormitusindeksiä vastaavasta kuormasta:

3.1.1

90 prosenttia, kun käytettävä testirumpu on halkaisijaltaan 1,70 m ± 1 prosentti;

3.1.2

92 prosenttia, kun käytettävä testirumpu on halkaisijaltaan 2,00 m ± 1 prosentti.

3.2

Aloitusvaiheessa testausnopeuden on oltava 20 km/h renkaan nopeustunnuksessa ilmoitettua nopeutta pienempi.

3.2.1

Ensimmäisen vaiheen testausnopeuden saavuttamiseen käytettävä aika on 10 minuuttia.

3.2.2

Ensimmäinen vaihe on kestoltaan 10 minuuttia.

3.3

Toisessa vaiheessa testausnopeuden on oltava 10 km/h renkaan nopeustunnuksessa ilmoitettua nopeutta pienempi.

3.3.1

Toinen vaihe on kestoltaan 10 minuuttia.

3.4

Viimeisessä vaiheessa testausnopeuden on oltava renkaan nopeustunnuksessa ilmoitettu nopeus.

3.4.1

Viimeinen vaihe on kestoltaan 30 minuuttia.

3.5

Koko testi on kestoltaan 1 tunti.

4.

Vastaava testausmenetelmä

Jos käytetään muuta kuin tämän liitteen 2 tai 3 kohdassa tarkoitettua testausmenetelmää, sen vastaavuus on osoitettava.

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

Liite 1

Liite 2

Liite 3

Liite 4

Liite 5

Liite 6

Liite 7

Liite 8

1.1

hyötyajoneuvojen ja niiden perävaunujen pinnoitettuihin renkaisiin;

1.2

pinnoitettuihin renkaisiin, joiden nopeuskyky on alle 120 km/h tai yli 300 km/h;

1.3

polkupyörien ja moottoripyörien renkaisiin;

1.4

renkaisiin, jotka on alun perin tuotettu ilman nopeustunnuksia ja kuormitusindeksejä;

1.5

renkaisiin, jotka on alun perin tuotettu ilman tyyppihyväksyntää ja ilman joko E- tai e-merkkiä;

1.6

renkaisiin, jotka on suunniteltu ennen vuotta 1939 valmistettujen autojen varusteiksi;

1.7

renkaisiin, jotka on suunniteltu yksinomaan kilpailu- tai muuhun kuin maantiekäyttöön ja jotka on merkitty asianmukaisesti;

1.8

renkaisiin, jotka on merkitty T-tyypin väliaikaisesti käytettäviksi vararenkaiksi.

2.1

’pinnoitettujen ilmarenkaiden sarjalla’ tarkoitetaan pinnoitettujen ilmarenkaiden sarjaa, josta annetaan 4.1.4 kohdassa tarkoitetut tiedot;

2.2

ilmarenkaan ’rakenteella’ tarkoitetaan renkaan rungon teknisiä ominaisuuksia. Erityisesti seuraavat rakenteet erotetaan:

2.2.1

’ristikudos’ kuvaa ilmarenkaan rakennetta, jossa koordit ulottuvat renkaan jalkaosiin ja jossa ne on asetettu selvästi alle 90 asteen vuorokulmiin kulutuspinnan keskiviivaan nähden;

2.2.2

’ristikudosvyö’ kuvaa ristikudostyyppistä ilmarenkaan rakennetta, jossa runkoa vakauttaa vyö, joka koostuu kahdesta tai useammasta kerroksesta, jotka on valmistettu venymättömästä koordimateriaalista ja asetettu vuorokulmiin, jotka vastaavat läheisesti rungon vuorokulmia;

2.2.3

’vyö’ kuvaa ilmarenkaan rakennetta, jossa koordit ulottuvat renkaan jalkaosiin ja jossa ne on asetettu selvästi 90 asteen kulmaan kulutuspinnan keskiviivaan nähden ja jossa runkoa vakauttaa venymätön kehävyö;

2.3

’käyttöluokka’:

2.3.1

tavallinen rengas on rengas, joka on tarkoitettu ainoastaan tavalliseen maantiekäyttöön;

2.3.2

talvirengas on rengas, jonka kulutuskuvio tai sekä kulutuskuvio että rakenne on suunniteltu ensisijaisesti varmistamaan tavallista rengasta parempi suorituskyky liejussa ja tuoreessa tai sulavassa lumessa. Talvirenkaan kulutuskuvio koostuu yleensä urasta ja umpinaisista lohkoelementeistä, jotka sijaitsevat kauempana toisistaan kuin tavallisen renkaan lohkoelementit;

2.3.3

väliaikaisesti käytettävä vararengas eroaa renkaasta, joka on tarkoitettu asennettavaksi mihin tahansa ajoneuvoon tavallisissa ajo-olosuhteissa käytettäväksi, koska se on tarkoitettu ainoastaan väliaikaiseen käyttöön rajoitetuissa ajo-olosuhteissa;

2.3.4

T-tyypin väliaikaisesti käytettävä vararengas on sellainen väliaikaisesti käytettävän vararenkaan tyyppi, joka on suunniteltu käytettäväksi vakio ja vahvistetuille renkaille vahvistettuja täyttöpaineita korkeammissa täyttöpaineissa;

2.4

’renkaan jalkaosalla’ tarkoitetaan ilmarenkaan osaa, joka on muodoltaan ja rakenteeltaan sellainen, että se sopii vanteeseen ja pitää renkaan vanteessa;

2.5

’koordilla’ tarkoitetaan säikeitä, jotka muodostavat koordikerrosten kudoksen ilmarenkaassa;

2.6

’koordikerroksella’ tarkoitetaan kumipäällysteisten samansuuntaisten koordien muodostamaa kerrosta;

2.7

’vyöllä’ tarkoitetaan vyökudos- tai ristikudosvyörenkaassa kulutuspinnan alla olevaa (olevia) materiaalin (materiaalien) kerrosta (kerroksia), jo(t)ka on asetettu kulutuspinnan keskiviivan suuntaisesti sitomaan runkoa kehän pituudelta;

2.8

’puskurikerros’ koskee ristikudosrengasta ja sillä tarkoitetaan välikoordikerrosta rungon ja kulutuspinnan välissä;

2.9

’reunanauhalla’ tarkoitetaan renkaan jalkaosan alueella olevaa materiaalia, joka suojaa renkaan runkoa pyörän vanteen aiheuttamalta hankaantumiselta tai hiertymiseltä;

2.10

’rungolla’ tarkoitetaan ilmarenkaan muuta rakenneosaa kuin kulutuspintaa ja sivupintojen ulointa kumia; täytettynä rakenneosa kannattaa kuormitusta;

2.11

’kulutuspinnalla’ tarkoitetaan sitä ilmarenkaan osaa, jonka on suunniteltu joutuvan kosketukseen maanpinnan kanssa, joka suojaa renkaan runkoa mekaanisilta vaurioilta ja joka vaikuttaa renkaan kykyyn tarttua maanpintaan;

2.12

’sivupinnalla’ tarkoitetaan ilmarenkaan osaa, joka on kulutuspinnan ja sen alueen, jonka vanteen reunan on suunniteltu peittävän, välissä;

2.13

’renkaan alemmalla alueella’ tarkoitetaan aluetta, joka jää renkaan poikkileikkauksen enimmäisleveyttä vastaavan alueen ja sen alueen, jonka vanteen reunan on suunniteltu peittävän, väliin;

2.14

’kulutuspinnan uralla’ tarkoitetaan kulutuspinnan kuvion vierekkäisten kaarien tai lohkojen väliin jäävää tilaa;

2.15

’pääurilla’ tarkoitetaan leveitä uria kulutuspinnan keskialueella, joka peittää suunnilleen kolme neljännestä kulutuspinnan leveydestä;

2.16

’poikkileikkauksen leveydellä’ tarkoitetaan lineaarista etäisyyttä täytetyn ilmarenkaan sivupintojen ulkoreunojen välillä, kun rengas on asennettu määriteltyyn mittausvanteeseen; merkintöjen, koristeiden tai suojanauhojen taikka kaarien aiheuttamia kohoumia ei oteta huomioon;

2.17

’kokonaisleveydellä’ tarkoitetaan täytetyn ilmarenkaan sivupintojen ulkoreunojen välistä lineaarista etäisyyttä merkintöjen, koristeiden tai suojanauhojen taikka kaarien aiheuttamat kohoumat mukaan luettuna, kun rengas on asennettu määriteltyyn mittausvanteeseen;

2.18

’poikkileikkauksen korkeudella’ tarkoitetaan etäisyyttä, joka on puolet renkaan ulkohalkaisijan ja vanteen nimellishalkaisijan välisestä erosta;

2.19

’poikkileikkaussuhteella’ tarkoitetaan satakertaisena sitä lukua, joka saadaan jakamalla poikkileikkauksen nimelliskorkeutta ilmaiseva luku poikkileikkauksen nimellisleveyttä ilmaisevalla luvulla, molemmat suuruudet samoina yksikköinä ilmaistuna;

2.20

’ulkohalkaisijalla’ tarkoitetaan täytetyn, vastikään pinnoitetun renkaan kokonaishalkaisijaa;

2.21.

’renkaan kokomerkinnällä’ tarkoitetaan merkintää, josta käy ilmi

2.21.1

poikkileikkauksen nimellisleveys. Tämä on ilmaistava millimetreinä lukuun ottamatta niitä renkaita, joiden kokomerkintä esitetään tämän säännön liitteen 5 taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa;

2.21.2

poikkileikkaussuhde lukuun ottamatta niitä renkaita, joiden kokomerkintä esitetään tämän säännön liitteen 5 taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa;

2.21.3

tavanomainen luku d (d-tunnus), joka osoittaa vanteen nimellishalkaisijan ja joka vastaa joko koodeina (100:aa pienemmät luvut) tai millimetreinä (100:aa suuremmat luvut) ilmaistua vanteen halkaisijaa. Merkinnässä saa käyttää kumpaakin mittaustyyppiä vastaavia lukuja;

2.21.3.1

millimetreinä ilmaistut d-tunnusten arvot esitetään seuraavassa:

2.22

’vanteen nimellishalkaisijalla (d)’ tarkoitetaan sellaisen vanteen halkaisijaa, johon on suunniteltu asennettavaksi rengas;

2.23

’vanteella’ tarkoitetaan renkaan ja sisärenkaan yhdistelmän tai sisärenkaattoman renkaan kannatinta, johon renkaan jalkaosat istutetaan;

2.24

’mittausvanteella’ tarkoitetaan vannetta, joka määritellään ’mittausvanteen leveytenä’ tai ’teoreettisena vanteen leveytenä’ tietylle renkaan kokomerkinnälle yhden tai useamman kansainvälisen rengasstandardin (International Tyre Standard) missä tahansa painoksessa;

2.25

’testausvanteella’ tarkoitetaan jossakin kansainvälisessä rengasstandardissa kyseisen kokomerkinnän ja tyypin renkaalle hyväksytyksi, suositelluksi tai sallituksi määriteltyä vannetta;

2.26

’kansainvälisellä rengasstandardilla’ tarkoitetaan yhtä seuraavista standardiasiakirjoista:

2.27

’palojen irtoamisella’ tarkoitetaan kumipalojen irtoamista kulutuspinnasta;

2.28

’koordien irtoamisella’ tarkoitetaan koordien irtoamista niitä ympäröivästä kumipäällyksestä;

2.29

’koordikerrosten irtoamisella’ tarkoitetaan vierekkäisten koordikerrosten irtoamista toisistaan;

2.30

’kulutuspinnan irtoamisella’ tarkoitetaan kulutuspinnan irtoamista renkaan rungosta;

2.31

’kulutuspinnan kulumisen osoittimilla’ tarkoitetaan kulutuspinnan urien ulokkeita, joiden tarkoituksena on osoittaa visuaalisesti kulutuspinnan kulumisaste;

2.32

’huoltokuvauksella’ tarkoitetaan renkaan kuormitusindeksin ja nopeustunnuksen erityistä yhdistelmää;

2.33

’kuormitusindeksillä’ tarkoitetaan numeerista koodia, joka osoittaa enimmäiskuorman, jonka rengas pystyy kantamaan.

Kuormitusindeksien ja niitä vastaavien kuormien luettelo esitetään tämän säännön liitteessä 4;

2.34

’nopeustunnuksella’ tarkoitetaan

2.34.1

aakkosellista tunnusta, joka ilmoittaa nopeuden, jossa rengas pystyy kantamaan vastaavan kuormitusindeksin ilmoittaman kuorman;

2.34.2

nopeustunnukset ja vastaavat nopeudet esitetään seuraavassa taulukossa:

2.35

’enimmäiskuormituksella’ tarkoitetaan enimmäismassaa, joka rengas on suunniteltu kantamaan;

2.35.1

nopeuksissa, jotka ovat enintään 210 km/h, enimmäiskuormitus ei saa olla renkaan kuormitusindeksiä vastaavaa arvoa suurempi;

2.35.2

nopeuksissa, jotka ovat yli 210 km/h mutta enintään 300 km/h, enimmäiskuormitus ei saa olla suurempi kuin renkaan kantavuusindeksiä vastaavan arvon prosenttiosuus, joka ilmoitetaan seuraavassa taulukossa viitaten sen ajoneuvon nopeuskykyyn, johon rengas on tarkoitettu asennettavaksi:

Annettujen enimmäisnopeuksien välissä oleville enimmäisnopeuksille sallitaan enimmäiskuormituksen lineaarinen interpolointi;

2.36

’pinnoituslaitoksella’ tarkoitetaan valmiita pinnoitettuja renkaita tuottavaa laitosta tai paikallisten laitosten ryhmää;

2.37

’pinnoituksella’ tarkoitetaan käytetyn renkaan kunnostamista korvaamalla kulunut kulutuspinta uudella materiaalilla. Tähän saattaa myös kuulua uloimman sivupinnan kunnostaminen. Pinnoitukseen kuuluvat seuraavat prosessit:

2.37.1

’harjapinnoitus’ — kulutuspinnan korvaaminen;

2.37.2

’kokopinnoitus’ — kulutuspinnan korvaaminen siten, että uusi materiaali osittain peittää sivupinnan;

2.37.3

’pinnoitus jalkaosasta jalkaosaan’ — kulutuspinnan korvaaminen ja sivupinnan kunnostaminen renkaan alempi alue kokonaan tai osittain mukaan luettuna;

2.38

’ulkorengas’ on renkaan rungosta sekä jäljellä olevasta kulutuspinnasta ja sivupintamateriaalista koostuva käytetty rengas;

2.39

’karhennus’ on prosessi, jossa ulkorenkaasta poistetaan vanha materiaali pinnan pohjustamiseksi uutta materiaalia varten;

2.40

’korjaaminen’ tarkoittaa vaurioituneille renkaiden rungoille sovituissa rajoissa tehtäviä korjaustöitä;

2.41

’kulutuspinnan materiaali’ on kuluneen kulutuspinnan korvaamiseen sopivassa muodossa oleva materiaali. Tämä materiaali voi olla esimerkiksi seuraavissa muodoissa:

2.41.1

’pinnoituspinta’ — valmiiksi leikatut pituudet, jotka on puristettu vaadittuun poikkileikkausprofiiliin ja tämän jälkeen kylmäsovitettu valmisteltuun ulkorenkaaseen. Uusi materiaali on vulkanoitava;

2.41.2

’liuskakierretty’ — kulutuspinnan materiaalista valmistettu suorapuristettu nauha, joka kierretään valmisteltuun ulkorenkaaseen siten, että vaadittu poikkileikkausprofiili saavutetaan. Uusi materiaali on vulkanoitava;

2.41.3

’suorapuristettu’ — kulutuspinnan materiaali puristetaan vaaditun poikkileikkausprofiilin aikaansaamiseksi ja suoraan valmistellun ulkorenkaan pinnalle. Uusi materiaali on vulkanoitava;

2.41.4

’ennalta vulkanoitu’ — etukäteen muotoiltu ja vulkanoitu kulutuspinta, joka kiinnitetään suoraan valmisteltuun ulkorenkaaseen. Uusi materiaali on sidottava sideaineella ulkorenkaaseen;

2.42

’sivupinnan päällyste’ on materiaali, jolla ulkorenkaan sivupinnat päällystetään siten, että vaadittujen merkintöjen annetaan muodostua;

2.43

’aluskumi’ on materiaali, jota käytetään sitovana kerroksena uuden kulutuspinnan ja renkaan rungon välillä sekä vähäisempien vaurioiden korjaamiseen;

2.44

’sideaine’ on sitova liuos, joka pitää uudet materiaalit paikallaan ennen vulkanointia;

2.45

’vulkanointi’ on termi, jota käytetään kuvaamaan uuden materiaalin fyysisissä ominaisuuksissa tapahtuvaa muutosta, joka yleensä johtuu materiaalin altistamisesta lämmölle ja paineelle määrätyksi ajaksi valvotuissa olosuhteissa;

2.46

’säteisheitto’ tarkoittaa renkaan säteen vaihtelua kulutuspinnan ulkokehältä mitattuna;

2.47

’epätasapaino’ tarkoittaa massan jakautumisessa renkaan keskiakselille esiintyvän vaihtelun mittausta. Tämä voidaan mitata joko ’staattisena’ tai ’dynaamisena’ epätasapainona.

3.1